Etelä-Savon ympäristökeskus on päätöksellään diaarinumero 0501Y0132-12) velvoittanut kunnan toimit- tamaan Virtasalmen puhdistamoa koskevan ympäristölupahakemuksen mennessä

(1)

•

Jääkärinkatu 14⋅50100 Mikkeli⋅Puh. 020 490 106⋅Faksi 020 490 4509⋅kirjaamo.esa@ymparisto.fi⋅www.ymparisto.fi/esa

•

Jääkärinkatu 14⋅ FI-50100 St. Michel, Finland⋅ Tfn +358 20 49 01 06⋅ Fax +358 20 490 45 09⋅ kirjaamo.esa@ymparisto.fi⋅ www.miljo.fi/esa

Annettu julkipanon jälkeen 20.6.2005

Dnro

ESA-2004-Y-251-121

ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 §:n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Virtasalmen keskustaajaman jätevedenpuhdistamon toimintaa sekä siellä käsitellyn jä- teveden johtamista Längelmäenjärven Markkuunselkään Virtasalmen edustalle.

Ympäristölupapäätös sisältää puhdistamon saneeraussuunnitelman sekä tarkkailuohjelman hyväksymiset.

LUVAN HAKIJA

Pieksänmaan kunta Vilhulantie 5 76850 Naarajärvi LAITOKSEN SIJAINTI

Laitos sijaitsee Virtasalmen keskustaajamassa kunnan omistamalla kiinteistöllä (Haju- la RN:o 19:73) osoitteessa Teollisuustie 5, 77330 Virtasalmi.

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Virtasalmen kunta on tehnyt puhdistamosta ympäristönsuojelulainsäädännön voi- maanpanolain (113/2000) 6§:n mukaisen ilmoituksen. Etelä-Savon ympäristökeskus on päätöksellään 6.10.2003 (diaarinumero 0501Y0132-12) velvoittanut kunnan toimit- tamaan Virtasalmen puhdistamoa koskevan ympäristölupahakemuksen 31.12.2004 mennessä.

Ympäristönsuojelulain 28 §:n sekä ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n ensimmäisen momentin kohdan 13 a) mukaan jätevedenpuhdistamolla, joka on tarkoitettu vähintään asukasvastineluvultaan 100 henkilön jätevesien käsittelyyn (AVL 100) on oltava ym- päristölupa. Laitoksen, josta hakemus on tehty, AVL on 360.

Ympäristönsuojeluasetuksen 6 § ensimmäisen momentin kohdan 12 e) perusteella hakemuksen mukaisen puhdistamon ympäristölupa-asian ratkaisee alueellinen ympäris- tökeskus.

ASIAN VIREILLETULO

Ympäristölupahakemus on tullut vireille 31.12.2004.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT

Virtasalmen jätevedenpuhdistamolla ei ole vesioikeuden lupaa, vaan se on ns. ennak- koilmoituksen alainen laitos (VH:n kirje nro 4305/500).

Mikkelin vesipiirin vesitoimisto: Päätös Virtasalmen tarkkailuohjelmasta 20.12.1977 (225/500 Miv 1977) .

(2)

Jäteveden käsittelyä koskevat vaatimukset:

Jätevedet on käsiteltävä siten, että vesistöön johdettavan jäteveden BOD_7ATU -arvo enintään 17,5 mg O2/l ja kokonaisfosforipitoisuus enintään 1,5 mg/l. Puhdistustehon on oltava molempien suureiden osalta vähintään 90 %.

LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ

Puhdistamo sijaitsee välittömästi Virtasalmen taajaman lounaispuolella. Alue on ase- makaavoitettu yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueek- si (ET). Puhdistamon ympäristö on ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman teollisuuden aluetta ja metsä- ja maatalousaluetta.

Laitoksen rajanaapureita ovat Virtasalmen kunta, hakelämpölaitos ja varastoalue. Vie- reisten tonttien maanomistajia ovat RST-Lapit (metallityöt), Ekin-Muovi (lasikuitu- tuotteet) ja kolme yksityisten omistamaa metsäpalstaa. Laitoksen läheisyydessä sijaitsee asuintaloja siten, että lähin asuinrakennus on noin 100 metrin etäisyydellä puhdistamosta. Tieyhteys puhdistamolle kulkee Teollisuustien kautta.

Puhdistamon etäisyys Längelmäenjärvestä on noin 260 metriä. Purkuputken koko- naispituus on noin 690 metriä, josta vesistöön sijoittuu noin 200 metriä. Purkuputki sijaitsee yleisen uimarannan vieressä.

Puhdistamo ei sijaitse tärkeällä pohjavesialueella. Virtasalmen taajaman alueella sijaitsee kaksi kallioporakaivoa. Ne tyydyttävät taajaman vedentarpeen poikkeusoloissa.

Porakaivoille ei ole määritelty vedenmuodostusalueita.

LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus

Jätevedenpuhdistamo on rakennettu vuonna 1976. Puhdistamo toimii rinnakkaissaos- tusprosessilla, jossa fosfori saostetaan ferrosulfaatilla. Selkeytykseen lisätään poly- meeriä. Prosessista poistettava ylijäämäliete stabiloidaan lahottamalla ja viedään Mik- kelin kaupungin Kenkäveronniemen puhdistamolle kuivattavaksi.

Viemäriverkoston pituus on 4370 m ja putkisto on kokonaan muovia. Paineviemäriä on 500 m ja se sijoittuu Virtasalmentien / Teollisuustien risteyksen läheisyydessä olevan jätevesikaivon sekä Juvan / Pieksämäentien risteyksen läheisyydessä olevan pumppaamon välille. Verkostoon kuuluu kaksi pumppaamoa. Edellä mainitun pumppaamon lisäksi keskustaajaman luoteispuolella uimarannan läheisyydessä on pumppaamo. Näiden lisäksi puhdistamolla on tulopumppaamo. Viemäriverkostoon on liit- tyneenä noin 350 henkilöä.

Purkuputken (PVC-muovia, viettoviemäri) pituus on 690 m, josta vesistössä sijaitsee 200 m.

Puhdistamoa on saneerattu vuonna 1991, jolloin ilmastusta tehostettiin, esikäsittelyä parannettiin ja ilmastus- ja lietealtaat pinnoitettiin. Konevälpän tilalle vaihdettiin rum- pusiivilä oheislaitteineen. Samalla uusittiin ja täydennettiin jäteveden prosessin tark- kailuun käytettäviä mittalaitteita.

(3)

Laitoksen mitoitusarvot

Jätevedenpuhdistamo on toteutusvaiheessa (1976) mitoitettu seuraavia kuormitusarvo- ja käyttäen:

• Asukasvastineluku 360 AVL

• Qkesk 160 m³/d

• qmit 11 m³/h

• qmax 18 m³/h

• BHK₇-kuormitus 28 kg/d

• Fosforikuormitus 1,4 kg/d

• Typpikuormitus 4,6 kg/d

• Kiintoainekuormitus 33 kg/d

Jätevesien määrä on nykyään keskimäärin 40 m³/d.

LAITOKSEN TOIMIYKSIKÖT

Laitos käsittää viemäriveden virtaussuunnassa lueteltuina seuraavat toimiyksiköt:

Tulopumppaamo

Laitoksen tulopumppaamoon liittyvät taajama-alueen viettoviemärit.

Pumppaamo koostuu 2 kpl uppopumppuja, joiden tuotto on a’ 72 m³/h. Pumput toimivat automaattisesti vuorotellen imualtaan vedenpinnan korkeuden mukaan. Käytössä on lisäksi käsiohjausmahdollisuus.

Välppäys

Puhdistamo on varustettu rumpusiivilällä, joka on tyypiltään Finn-Clean. Mitoitusvir- taama qmax =18 m3/h. Siivilän ohjaus tapahtuu pumppauksen mukaan.

Suodattunut vesi ohjataan poistoputken kautta ilmastusaltaaseen. Siivilöinnissä erot- tuva välpe ohjataan puristimen kautta jätesäiliöön.

Välpän jälkeen jätevesi voidaan ohjata prosessin ohi V-aukkoisen mittapadon kautta.

Ferrosulfaatin annostelu

Ferrosulfaatti syötetään kylläisenä liuoksena ilmastusaltaaseen jätevesivirtaaman suhteessa. Ominaissyöttömäärä on 50–200 g/m³. Annostelu on mahdollista suorittaa myös käsiohjauksella. Ferrosulfaatin liuossäiliön tilavuus on 2 x 520 dm³.

Ilmastus

Välppäyksestä jätevesi johdetaan ilmastusaltaaseen. Kaikki prosessialtaat ovat teräs- rakenteisia ja ne on suojattu katodisesti sisä- ja ulkopuolelta ulkoisen virtalähteen me- netelmällä vuonna 1991.

Karkeakuplailmastimet vaihdettiin YL-ilmastimiin vuonna 1991 tehdyn saneerauksen yhteydessä. Asennetut ilmastimet ovat teholtaan ja hyötysuhteeltaan tehokkaampia kuin aikaisemmin käytössä olleet. Ilmastimia asennettiin ilmastusaltaan pohjalle yh- teensä 24 kpl.

(4)

Palautuslietepumpun tuoton säätö tapahtuu ilmaventtiiliä kuristamalla. Lieteputkisto on varustettu mittauslaatikolla, jossa olevasta V-padosta voidaan mitata virtaama.

Ylijäämäliete pumpataan ilmastusaltaasta lietteenkäsittelyyn. Pumpun ohjaus tapahtuu jätevesivirtaaman mukaan. Lisäksi on käsiohjausmahdollisuus.

Selkeytys

Jälkiselkeyttämönä on Dortmund-tyyppinen selkeyttämö (tavallaan kaksi vierekkäistä kartion muotoista allasta), joka on varustettu palautuslietepumpuilla, pintalietepum- pulla, rauhoitustilalla ja ylivuotokourulla.

Palautuslietepumppuina on kaksi jatkuvatoimista mammut-pumppua. Palautusliete- pumpun tuoton säätö tapahtuu ilmaventtiiliä kuristamalla. Tuotto voidaan muuttaa vain manuaalisesti.

Virtaamamittaukset

Laitoksen tulovirtaamatiedot saadaan tulopumppaamon pumppujen käyttötietojen perusteella.

Palautuslietteen putkisto ja välpän ohituspaikka on varustettu V-mittapatolaatikolla.

Lähtevän veden virtaama mitataan Thompsonin padon avulla. Mittari on tyypiltään osoittava, yhteenlaskeva ja piirtävä.

Desinfiointi

Puhdistamolla on mahdollisuus annostella natriumhypokloriittia (NaOCl) lähtevään jäteveteen. Lähtevä jätevesi desinfioidaan kesäisin. Annostelun ohjaus tapahtuu kal- vopumpulla virtaaman suhteessa. Annostelu on mahdollista suorittaa myös käsiohja- uksella.

Ohitusvesi ohjataan toisen virtaamamittarin ja saman kloorin kontaktitilan kautta kuin puhdistettu jätevesi.

Purkuviemäri

Jäteveden purkuviemäri Längelmäveteen on n. 690 m pitkä viettoviemäri, jonka vesis- töosuus on noin 200 m; materiaali PVC, halkaisija 225 mm, paineluokka 6 bar.

Lietteen lahotus

Ilmastusaltaasta ylijäämäliete pumpataan lahottamoon, jossa siihen sekoitetaan happea ilmastamalla ja saadaan liete mineralisoiduksi. Lietteen tiivistys tapahtuu dekantointi- pumpulla. Kun lahottamon ilmastus on suljettu noin tunnin ajaksi, poistetaan pumpun kelluvalla imusuuttimella lahottamon pinnalta kirkas vesi takaisin prosessiin, jonka jälkeen voidaan jälleen aloittaa ilmastus ja ylijäämälietteen pumppaus.

Ylijäämälietepumpun ohjaus tapahtuu jaksoittain virtaaman mukaan. Ohjaus on mahdollista suorittaa myös käsiohjauksella. Lahottamon ilmastus tapahtuu säätöventtiilistä kuristamalla. Dekantointipumppua ohjataan ilmaventtiilillä.

(5)

Tiivistetty liete kuljetetaan Mikkelin kaupungin Kenkäveronniemen puhdistamolle kuivattavaksi. Lahottamo tyhjennetään 4 viikon välein. Vuonna 2003 lietettä ajettiin Mikkeliin yhteensä n. 121 m³.

Laitoksen ohjaustapa

Laitoksen käsittelyprosessin ohjauksesta huolehtii laitosmies, joka käy puhdistamolla arkipäivisin. Prosessia ohjataan jätevedestä otettujen näytteiden avulla. Häiriötilan- teessa laitoksen valvomotauluun ja laitoksen ulkopuolelle syttyy merkkivalo.

Kemikaalien käyttö sekä varastointi

Puhdistamolla käytetään kemikaaleja ja vettä keskimäärin seuraavasti:

- Ferrosulfaattia 3 000 kg/a

- Polymeeriä 32 kg/a

- Natriumhypokloriittia 120 l

Vesijohtoverkostovettä käytetään kemikaaliliuoksen valmistamiseen, prosessiyksiköi- den pesuun ja huoltoon sekä sosiaalitiloihin. Verkostoveden kulutus laitoksella on n.

1000 m3/a.

Kemikaalit varastoidaan puhdistamon yhteyteen rakennetussa varastorakennuksessa.

Puhdistamorakennuksen lämmitys tapahtuu sähköllä, joten alueella ei ole polttoaine- varastoja.

Sähköenergian käyttö

Sähkön kulutus laitoksella on ollut noin 50150 kWh/a. Tämä vastaa noin 3,8 kWh/käsitelty jätevesikuutio.

Liikennemäärät

Puhdistamon piha-alueella on riittävästi tilaa huoltoajoneuvojen liikennöintiin. Kemi- kaalirekkojen kuormat puretaan puhdistamon piha-alueella.

Toiminnasta aiheutuva liikennemäärä alueella:

– henkilöauto 365 kertaa / a – kuorma-auto 15 kertaa / a YMPÄRISTÖKUORMITUS

Päästöt purkuvesistöön

Puhdistamolle johdetaan taajama-alueen n. 350 asukkaan jätevedet. Viemärilaitoksen toiminta-alueella ei ole sellaista teollisuutta, josta jätevedenpuhdistamolle tulisi normaalista asumajätevedestä poikkeavaa jätevettä.

Purkuvesistöön johdettavan jäteveden ja ravinteiden sekä orgaanisen kuormituksen määrät sekä laitoksen puhdistustulos vuosina 1999… 2003 on ollut ohitukset huomioiden seuraavan taulukon mukainen.

(6)

Taulukko 1. Virtasalmen jätevedenpuhdistamon aiheuttama vesistökuormitus ja puhdistustulokset vuosina 1999–2004

Vuosi Qkesk

m³/d

BOD7ATU kg/d

Tuleva Lähtevä %

Kok.P kg/d

Tuleva Lähtevä %

Kok.N kg/d

Tuleva Lähtevä %

2004 36,9 8,2 0,41 95 0,29 0,03 89 2,0 1,4 30

2003 36,4 6,58 0,39 94 0,42 0,04 92 2,03 1,5 25

2002 52,3 12,3 1,3 89 0,73 0,08 90 3,3 2,5 24

2001 40,3 11 0,66 94 0,55 0,07 88 2,8 1,3 54

2000 51,8 10,9 0,36 97 0,67 0,04 94 3,7 1,8 52

1999 49,4 10,1 0,50 95 0,42 0,07 84 2,9 2,5 12

Tulevaisuudessa viemärivesimäärän ja kuormituksen voidaan arvioida pysyvän ennal- laan. Tarkkailutulosten mukaan puhdistamo on toiminut hyvin. Vuosina 1997… 2003 puhdistustulos ja puhdistetun jäteveden ravinne- ja BOD7-pitoisuudet ovat olleet seuraavan taulukon mukaisia.

Taulukko 2. Virtasalmen jätevedenpuhdistamon puhdistustulokset ja lähtevän veden fosfori- ja BOD₇-pitoisuudet. Keskiarvot vuosilta 1999–2004.

BOD7ATU

mg/l %

Kok. P

mg/l %

Lupaehdot 17,5 90 1,5 90

2004 11,1 95 0,86 89

2003 10,6 94 0,97 92

2002 25,4 89,4 1,5 89,5

2001 16,7 94 1,7 88

2000 7,0 97 0,78 94

1999 10,1 95 1,4 84

Purkuvesistön yleiskuvaus, veden laatu sekä arvio puhdistamon vaikutuksesta veden laatuun

Tutkimusalue kuuluu Haukivesi-Kallavesi vesistöalueeseen nro 4.2, tarkemmin Sys- mäjärven valuma-alueeseen nro 4.25. Valuma-alueen pinta-ala on noin 500 km² ja jär- visyys 14,2 %.

Virtasalmen eteläpuolelle Längelmäjarven eteläpäähän purkautuvat Isonjoen- Sahinjoen (valuma-alue nro 4.253), Virmasjoen (valuma-alue nro 4.255) ja Pölkönjo- en (valuma-alue nro 4.256) vedet.

Tutkimusalueen keskivirtaamaksi saadaan valuma-arvolla 9 l/s ja valuma-alueen laa- juudella 500 km² laskettuna noin 4,5 m³/s.

(7)

Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskuksen raportissa todetaan veden laadusta mm. seuraavaa:

Puhdistamon kuormituksella ei ole oleellista vaikutusta purkuvesistön vesistön laa- tuun.

Päästöt ilmaan

Normaalissa käyttötilanteessa puhdistamosta ei tule haitallisia päästöjä. Prosessin häi- riötilanteessa ja lahottamoa tyhjennettäessä saattaa esiintyä lievää hajuhaittaa. Lahot- tamo tyhjennetään tavallisesti 4 viikon välein.

Melu

Merkittävimmän melun aiheuttavat kompressorit (2 kpl), joista tehokkaamman tuotto on 230 m3/h, tehontarve 5 kW ja pyörimisnopeus 1500 r/min. Kompressoreista vain toinen on kerrallaan päällä. Kompressorit on sijoitettu erilliseen huoneeseen. Lähim- pään asuinrakennukseen on matkaa n. 100 m.

Kompressorihuoneen melutasoksi on mitattu rakennuksen vieressä 64 dB ja 10 metrin päässä 50 dB. Rakennuksen ulkopuolella melutaso on niin vähäinen, ettei se aiheuta meluhaittaa lähistön asukkaille.

Jätteet

Tällä hetkellä puhdistamolla lahotettu liete kuljetetaan kuivattavaksi Mikkelin kaupungin Kenkäveronniemen puhdistamolle. Lietemäärä vuonna 2003 on ollut 121 m3/a. Välpejätettä muodostuu noin 2 400 kg/a. Välpeastia tyhjennetään viikottain ja välpe viedään kaatopaikalle yhdyskuntajätteen penkkaan.

LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu

Nimetty ja tehtävään koulutettu puhdistamonhoitaja suorittaa puhdistamon hoidon yh- teydessä käyttötarkkailua, josta pidetään hoitopäiväkirjaa. Jätevedenpuhdistamolla suoritetaan toistuvin määräajoin seuraavat prosessin ohjaukseen tarvittavat mittaukset:

lietteen laskeumat (ilmastus, palautus, lahotus), palautuslietteen määrä, ferrosulfaatti- liuoksen pitoisuus, kemikaalien syöttömäärä ja kloori-ylijäämä poistuvasta vedestä (kesäaika). Päivittäin tarkistetaan prosessi- ja mittauslaitteistojen toiminta, kemikaalien riittävyys ja mittareiden näyttämät.

Kuormitustarkkailu

Tarkkailua on suorittanut Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskus.

Näytteet otetaan puhdistamolle tulevasta ja sieltä lähtevästä vedestä kaksi kertaa vuodessa. Tarkkailuajankohdat ovat maalis- ja heinäkuu. Lisäksi suoritetaan tammi-, touko- syys- ja joulukuussa lähtevän veden tutkimus. Tulevasta ja lähtevästä jätevedestä otetaan 8 tunnin kokoomanäytteet näytteenottimilla. Lähtevästä jätevedestä otetaan 4 tunnin kokoomanäytteet näytteenottimilla. Ilmastusaltaasta otetaan kertanäyte kaksi kertaa vuodessa.

(8)

Purkuvesistön tarkkailu

Tarkkailua on suorittanut Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskus.

Jätevesien vaikutuksia purkuvesistössä tutkitaan kahdesti vuodessa, maaliskuussa ja heinäkuussa. Havaintopaikkoja on yhteensä kaksi: Kapasaari purkukohdan yläpuolella ja Sikalansaari purkukohdan alapuolella.

Tarkkailun tulosten toimittaminen

Jätevesitarkkailun tulokset toimitetaan Etelä-Savon ympäristökeskukselle ja tilaajalle kunkin tutkimuskerran jälkeen. Puhdistamon ja purkuvesistön tarkkailutuloksista laaditaan vuosittain vuosiyhteenveto, joka toimitetaan Etelä-Savon ympäristökeskukselle ja tilaajalle.

ESITYS VIRTASALMEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON JA PURKUVESISTÖN VEL- VOITETARKKAILUOHJELMAKSI (ohjelman päivitys / Maa ja Vesi Oy)

Tarkkailuohjelman päivitys on tehty Etelä-Savon ympäristökeskuksen kehotuksesta.

KÄYTTÖTARKKAILU

Laitoksen käsittelyprosessista pidetään käyttöpäiväkirjaa. Puhdistamonhoitaja tarkkai- lee päivittäisten käyntien yhteydessä puhdistamon toimintaa. Hoitokäyntien yhteydes- sä kirjataan vuorokausivirtaama ja mahdollinen ohitus käyttöpäiväkirjaan.

Jätevedenpuhdistamolla käynnin yhteydessä tarkistetaan mm. prosessi- ja mittauslaitteistojen sekä pumppujen toiminta, kemikaalien riittävyys ja annostelu sekä mittareiden näyttämät. Lisäksi viikoittain tehdään seuraavat tarkistukset ja mittaukset: nä- kösyvyys, lietteen laskeumat (ilmastus, palautus) ja palautuslietteen määrä. Kesäisin, kun lähtevä vesi kloorataan, mitataan kloori-ylijäämä poistuvasta vedestä.

Käyttöpäiväkirjaan merkitään laitoksen toimintaan vaikuttaneet seikat mm. prosessin lämpötila, kemikaalien kulutus, lietteen poistot ja häiriöt. Käyttöpäiväkirja säilytetään puhdistamolla.

KUORMITUSTARKKAILU Näytteenotto

Kuormitustarkkailua tehdään kuusi kertaa vuodessa, jolloin tutkimusten väli on 2 kuukautta. Tarkkailuajankohdat ovat tammi-, maalis-, touko-, heinä-, syys- ja joulukuu.

Tulevasta ja lähtevästä jätevedestä otetaan virtaaman mukaan painotetut osanäytteet manuaalisesti 7-8 tunnin työpäivän aikana. Osanäytteitä on otettava vähintään 9 kap- paletta. Osanäytteistä muodostetaan tarvittavat kokoomanäytteet.

Suoritettavat analyysit

Tarkkailukäyntien yhteydessä mitataan puhdistamolta:

– tulevan veden pH, lämpötila ja sähkönjohtavuus

– ilmastusaltaan happipitoisuus, pH, lämpötila ja aktiivilietteen ½ tunnin laskeuma

– jälkiselkeytyksen näkösyvyys

– palautuslietteen ½ tunnin laskeuma

– poistuvan veden pH, lämpötila ja sähkönjohtavuus

(9)

Tulevan ja lähtevän veden kokoomanäytteistä tehdään seuraavat määritykset:

Analyysi Tuleva Lähtevä Ilmastusaltaan liete

pH x x

BHK7-ATU x x

Kokonaisfosfori x x

Kokonaistyppi x x

Ammoniumtyppi x

Kiintoaine x x ^*)x

Rauta x

Enterokokit x

*) Ilmastusaltaasta otetusta lietteestä tehdään kiintoainemääritys. Lietenäyte otetaan tutkimuspäivänä kertanäytteenä. Tutkimus suoritetaan kaksi kertaa vuodessa.

Näytteiden analysointi suoritetaan Suomen mittatekniikan keskuksen hyväksymässä, akkreditoidussa laboratoriossa.

PURKUVESISTÖN TARKKAILU

Näytteet otetaan alla olevista sekä liitekartalla esitetyistä kahdesta pisteestä. Tarkkai- lunäytteet otetaan kaksi kertaa vuoden aikana, samanaikaisesti jätevedenpuhdistamon tarkkailun kanssa, maalis- ja heinäkuussa.

Tarkkailupisteiden koordinaatit ja havaintosyvyydet:

Sijainti Koordinaatit Kokonaissyvyys Näytteenotto-

syvyydet

Längelmäenjärvi, Kapasaari 3-689150-52340 4 m 1 ja 3 m Längelmäenjärvi, Sikalansaari 3-689320-52325 5 m 1 ja 4 m

Purkuvesistöstä otetuista näytteistä tehdään seuraavat määritykset:

Analyysi Näytteenottosyvyys: 1 m Näytteenottosyvyys: 3 m

pH x x

Happi x x

Sähkönjohtavuus x x

Väri x x

CODMn-luku x x

Kokonaisfosfori x x

Kokonaistyppi x

Enterokokit x

(10)

Näytteiden analysointi suoritetaan Suomen mittatekniikan keskuksen hyväksymässä, akkreditoidussa laboratoriossa.

YLIJÄÄMÄLIETTEEN MÄÄRÄN, LAADUN JA SIJOITUKSEN SEURANTA Laadunvalvonta

Mikäli lietettä käytetään lannoitteena maanviljelyksessä, lietteen laatu selvitetään Val- tioneuvoston päätöksen n:o 282 (14.4.1994) puhdistamolietteen käytöstä maanvilje- lyksessä mukaan.

Edustavista lietteen kokoomanäytteistä tehdään seuraavat määritykset:

– kuiva-aine ja hehkutusjäännös

– pH

– kokonaistyppi

– kokonaisfosfori

– kadmium, kromi, kupari, nikkeli, lyijy, sinkki ja elohopea Analysoinnissa käytetään em. ohjeen mukaisia määritysmenetelmiä.

Valtioneuvoston päätöksen n:o 282/1994 mukainen analysointitiheys maanviljelykäy- tössä on vähintään 1 kerta vuodessa, kun puhdistamon asukasvastineluku on 200–

5000 as. yksikköä.

Mikäli liete ajetaan sakeutettuna muualle käsiteltäväksi, tutkitaan lietteen tai kompos- tin laatu kyseisten ainejakeiden vastaanottajan kanssa sovitulla tavalla.

Analysointitulosten perusteella laboratorio laatii käyttökelpoisuusselostuksen.

Lietteen sijoituksen seuranta

Puhdistamolla pidetään päiväkirjaa hyötykäyttöön tai muualle toimitetuista liete-eristä tai mahdollisista lieteseoksista.

Vuosiraportoinnissa KÄYTTÖTARKKAILUN YHTEENVETOLOMAKKEELLA esitetään poiskuljetetun lietteen tai mahdollisten lieteseosten sijoitus.

TULOSTEN KÄSITTELY JA RAPORTOINTI

Tarkkailumittausten analyysitulokset ja havainnot toimitetaan lomakkeilla tai rapor- teissa Pieksänmaan kunnalle ja Etelä-Savon ympäristökeskukselle. Tulosten mukana toimitetaan lyhyt lausunto analyysien ja havaintojen laadusta. Erityistä huomiota on kiinnitettävä tavanomaisesta poikkeaviin seikkoihin.

Vuosittain laaditaan yhteenvetolausunto, jossa eri tarkkailutoimenpiteiden tulokset esitetään tiivistetyssä ja tilastointiin soveltuvassa muodossa. Vuosiraportti toimitetaan tarkkailuvuotta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä edellä mainituille.

Joka viides vuosi laaditaan vesien tarkkailusta ns. perusteellinen yhteenveto.

(11)

Tarkkailuohjelmaan voidaan tarvittaessa tehdä laajennuksia tai supistuksia. Niistä so- vitaan Etelä-Savon ympäristökeskuksen kanssa. Tarpeellisiksi katsotut muutosesityk- set tehdään vuosiraportoinnin yhteydessä.

POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN

Puhdistamo voidaan ohittaa joko kokonaan tai välppäyksen jälkeen ennen vesien johtamista ilmastusaltaaseen. Rumpusiivilän ohitustilanteessa vesi johdetaan ylivuotona käsivälpän kautta, jotta karkeimmat kiintoaineet saadaan poistettua. Viemäriverkos- tosta on ylivuoto purkuputkeen.

Tulopumppaamo on varustettu kahdella pumpulla. Mikäli pumppu vaurioituu, käyn- nistyy toinen pumppu automaattisesti. Lisäksi ohjausjärjestelmään sisältyy yläraja- ja toimintahäiriöhälytykset, mikä tarkoittaa laitoksen ulkopuolella olevan lampun sytty- mistä. Myös kompressoreja on kaksi ja ne toimivat toistensa varayksiköinä.

Ferrosulfaatti tuodaan laitokselle kerran vuodessa ja sen purku tapahtuu puhdistamon- hoitajan/laitosmiehen valvonnassa. Kemikaaleja säilytetään puhdistamon yhteydessä sijaitsevassa varastorakennuksessa, joka ei ole lämmin varasto.

ARVIO PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN SOVELTAMISESTA

Puhdistamo on toteutettu rakennusaikana käytettävissä olleella parhaalla tekniikalla.

Jätevedenpuhdistamo on vuonna 1976 rakennettu, biologinen rinnakkaissaostuslaitos.

Prosessi koostuu välppäyksestä, ilmastuksesta ja fosforin saostuksesta sekä jälkisel- keytyksestä.

Vuonna 1991 jätevedenpuhdistamoa saneerattiin, jolloin ilmastimet vaihdettiin tehok- kaampiin (ilmastuksen hyötysuhde ja teho paranivat), konevälpän tilalle vaihdettiin rumpusiivilä ja altaiden ulko- ja sisäpinnat suojattiin katodisesti. Puhdistamolle asennettiin potkurisekoittajat ja uusittiin sekä täydennettiin jätevedenpuhdistamon tarkkai- lussa käytettäviä mittalaitteita.

Laitos ei edusta parasta mahdollista jätevesien puhdistukseen nykyisin käytettävää tekniikkaa. Laitokselta puuttuu nykyaikainen automaatio ja hälytysjärjestelmä, joka ilmoittaisi mahdollisesta häiriötilanteesta laitosmiehelle. Vuonna 2002 puhdistamolta lähtevän veden laatu ei ole täyttänyt lupamääräyksiä vaan pitoisuus ylittyi BOD7 osalta ja vuosina 1999 ja 2001 kokonaisfosforin osalta.

Puhdistamolle tehdään saneeraussuunnitelma, jolla laitoksen prosessia ja automaatiota muutetaan nykyaikaiset vaatimukset täyttävälle tasolle. Suunnitelmassa tarkastellaan myös viemäriverkoston ja siihen kuuluvien pumppaamoiden kaukovalvontaa.

(12)

HAKIJAN ESITYKSET

Tarkkailututkimusten ja kuormitusselvitysten perusteella Virtasalmen jätevedenpuh- distamolla ei ole merkittävää vaikutusta Längelmäenjärven kuormitukseen.

Puhdistettujen jätevesien kuormitusta on mahdollista vähentää ammoniumtypen tai kokonaistypen poistolla, joka ei nykyisellä puhdistamolla ole mahdollista ilman mer- kittäviä laajennus- ja tehostustoimenpiteitä.

Huomioiden Längelmäenjärven vesialueen nykyinen tila, sen käyttö ja puhdistettujen jätevesien suhteellisen vähäinen vaikutus vesialueen kokonaistilaan ei jäteveden johtamisesta aiheudu ranta-asutukselle tai kalastukselle sellaista haittaa tai edunmenetys- tä, joka luvan haltijaan kohdistettuna olisi korvattava.

Hakija esittää, että puhdistamon ja purkuvesistön tarkkailua jatketaan edelleen samo- jen ennakkoilmoituksessa annettujen ehtojen mukaan:

− BOD7ATU-pitoisuus saa olla lähtevässä jätevedessä enintään 17,5 mg O2/l

− kokonaisfosforipitoisuus saa olla lähtevässä jätevedessä enintään 1,5 mg /l

− puhdistustulos molempien em. suureiden osalta vähintään 90 %

− ei typenpoistovaatimuksia

− jätevesien johtamisesta ei aiheudu korvattavaa haittaa

Lisäksi hakija esittää, että näytteenottokertoja tulevasta ja lähtevästä jätevedestä lisä- tään aikaisemmasta kahdesta näytteenottokerrasta neljään. Tutkimusten väli on 2-4 kuukautta.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydentäminen

Pieksänmaan kunta on täydentänyt hakemustaan 7.4.2005 Etelä-Savon ympäristökes- kukseen saapuneella Maa ja Vesi Oy:n tekemällä selvityksellä Virtasalmen jäteveden- puhdistamon nykytilasta ja tulevaisuuden saneeraustarpeista. Selvityksen perusteella suositeltavia saneeraus ja toiminnan tehostamisen toimenpiteitä on 116 000 € (ALV 0%) arvosta.Kunta esittää, että selvityksessä esitetyt toimenpiteet suoritetaan vuoden 2007 loppuun mennessä.

Puhdistamossa esitetään tehtäväksi seuraavat saneeraukset ja lisäykset:

o rumpusiivilän tulokammion ylivuotoreunan siirtäminen tasolle, jossa tulo- pumppausvirtaama ei aiheuta ohitusvirtausta

o saostuskemikaalin vaihtaminen ferrikloridiksi

o ilmastussuuttimien vaihtaminen hyötysuhteiltaan tehokkaammiksi kumikalvo- lautas –ilmastimiksi

o molempien kompressorien varustaminen taajuusmuuttajakäytölle

o selkeyttimen keskelle tehdään pintalietekourusto, josta pintaliete poistetaan mammut-pumpulla

o selkeytyksen tehostaminen asentamalla automaattinen polymeeriliuoksen val- mistuslaitteisto sekä annostelupumppu. Annostelu selkeyttämön tuloputkeen.

o lahotusaltaasta erotetaan noin 1/3 teräsbetonisella väliseinällä dekantointitilak- si, lahottamaton liete johdetaan ylivuotona dekantointiin.

o puhdistusprosessin ohjaus ja raportointi PC-pohjaiselle logiikka-ohjaukselle

(13)

Hakemuksesta tiedottaminen

Ympäristökeskus on tiedottanut hakemuksen vireilläolosta kuuluttamalla Pieksänmaan kunnan ja Etelä-Savon ympäristökeskuksen virallisilla ilmoitustauluilla 18.4. - 18.5.2005. Hakemusasiakirjat ovat kuulutusaikana olleet nähtävänä ympäristötervey- denhuollon toimistossa osoitteessa: Sairaalantie 14, Pieksämäki.

Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on ilmoitettu 15.4.2005 Pieksämäen Lehti – nimisessä lehdessä. Asian vireilläolosta on ilmoitettu YSL 38§:n toisen momentin perusteella laitoksen lähinaapureille (13 kpl) ja purkualueen osakaskunnille (3 kpl) 15.4.2005 lähetetyllä kirjeellä.

Tarkastukset ja neuvottelut

Ympäristölupaprosessiin liittyvä tarkastus on suoritettu puhelimitse 7.6.2005.

Lausunnot

Etelä-Savon TE-keskus

Hakemuksen mukaan Pieksänmaan kunta nykyaikaistaa Virtasalmen keskustaajaman jätevedenpuhdistamon. Hakemuksessa ei esitetä merkittäviä muutoksia puhdistamon puhdistustehoon, mutta hakemukseen liitettyjen tarkkailuraporttien mukaan keskustaajaman jätevesillä ei ole käytännön merkitystä Längelmäenjärven ravinnetasoon. Alu- een vesistöt ovat jo valuma-alueiltaan huuhtoutuvien ravinteiden vaikutuksesta rehe- viä. Joka tapauksessa Virtasalmen keskustaajaman jätevedet ovat lisä vesien ravinne- kuormituksessa, joten niiden huolellinen puhdistaminen on yleisen edun mukaista.

Vaikka hakemuksessa ei esitetä numeerisia puhdistustehon parannuksia, merkitsee au- tomaation ja valvontajärjestelmien nykyaikaistaminen puhdistamon toiminnan tehok- kaampaa valvontaa. TE-keskuksella ei ole muutoin huomautettavaa hakemuksen suh- teen. Myös jätevesien tarkkailu on tuottanut tarvittavan tiedon.

Pieksämäen seudun terveydenhuollon ky. / ympäristösihteeri

Jätevesimäärä on radikaalisti vähentynyt puhdistamon valmistumisen jälkeen ja sanee- rauksessa tuleekin ottaa tämä huomioon. Lisäksi lupaehtoja tulee kiristää siten, että puhdistamolta lähtevän veden kokonaisfosforipitoisuus on alle 1,0 mg/l ja BOD7/ATU

on alle 15 mg/l.

Muistutukset ja mielipiteet

Lupahakemuksesta ei esitetty muistutuksia eikä mielipiteitä.

Hakijan kuuleminen ja vastine

Kunnanhallitus toteaa vastineenaan seuraavaa:

Virtasalmen jätevedenpuhdistamo on rakennettu 1976 ja se on saneerattu 1991.

Lupahakemuksessa on esitetty jätevedenpuhdistamon saneerausta vuoden 2007 loppuun menneessä siten, että merkittävimmät parannukset laitoksella tapahtuvat puhdis- tamoaltaissa, koneistotekniikassa, automaatio- ja sähkölaitteissa. Alustava kustannus-

(14)

arvio on n. 116 000 € ( alv. 0 % ). Saneerauksesta tehdään tarkempi suunnitelma, jossa otetaan huomioon puhdistamon mitoitus. Isoja rakenteellisia muutoksia puhdistamoon ei ole mahdollista tehdä ilman puhdistamon merkittävää uusimista. Vesimäärissä ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia vuoden 1991 jälkeen. Puhdistamolle tulevan jäte- vesimäärän arvioidaan pysyvän nykyisellä tasolla lähivuosien aikana.

Puhdistamon aiemmat lupaehdot ovat olleet kokonaisfosforin osalta 1,5 mg/l ja BOD7ATU 17,5 ml/l. Puhdistamo on toiminut lupaehtojen mukaisesti lukuun ottamatta vuoden 2002 BOD_7ATU – pitoisuuden ylitystä. Pieksämäen seudun terveydenhuollon kuntayhtymän esittämään puhdistusvaatimukseen tullaan pääsemään saneerauksen jälkeen. Lupahakemuksessa esitetyt nykyiset puhdistusvaatimukset on syytä pitää voimassa sinne saakka, kunnes laitos on saneerattu vuoden 2007 loppuun mennessä.

YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU

Etelä-Savon ympäristökeskus myöntää Pieksänmaan kunnalle ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisen ympäristöluvan, joka koskee Virtasalmen jätevedenpuhdistamon toimintaa osoitteessa Teollisuustie 5, Virtasalmi sekä siellä käsitellyn talousjäteveden johtamista Virtasalmen edustalle Längelmäenjärven Markkuunselkään.

Ympäristölupa koskee Virtasalmen taajaman viemäröintialueen talousjätevesiä ja on voimassa jäljempänä esitetyin lupamääräyksin.

Etelä-Savon ympäristökeskus hyväksyy puhdistamon saneerauksen tämän ympäristö- lupahakemuksen täydennyksenä (saapunut 7.4.2005) esitetyn Maa- ja Vesi Oy:n teke- män suunnitelman mukaisesti kuormituksen näytteenottotekniikkaa, laitoksen kaukovalvontaa sekä ferrikloridin varastointia koskevilla seuraavilla lisäyksillä. Kuormi- tuksen näytteenottotekniikka on saneerauksen yhteydessä muutettava sellaiseksi, että sillä saadaan kokoomanäyte 24 tunnin ajalta jatkuvana näytteenottona. Laitoksen ja pumppaamojen kaukovalvonta on toteutettava saneerauksen yhteydessä lupamääräyk- sen 5 mukaisesti. Ferrikloridi on varastoitava vähintään sen toimitusastian tilavuisessa altaassa.

Ympäristökeskus hyväksyy saneerauksen tehtäväksi vuoden 2007 loppuun mennessä.

Ennen saneeraukseen ryhtymistä on sekä Etelä-Savon ympäristökeskukselle että Piek- sänmaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle toimitettava tiedoksi jätevesien kä- sittelytapa saneerauksen aikana.

Etelä-Savon ympäristökeskus hyväksyy tämän ympäristölupahakemuksen liitteenä olevan Maa ja Vesi Oy:n 26.11.2004 päiväämän "Virtasalmen jätevedenpuhdistamon ja purkuvesistön velvoitetarkkailuohjelman" jäljempänä lupamääräyksien 14-17 mukaisesti täsmennettynä ja muutettuna.

Vastaukset yksilöityihin vaatimuksiin

Etelä-Savon ympäristökeskus on huomioinut Etelä-Savon TE-keskuksen sekä Piek- sämäen seudun terveydenhuollon kuntayhtymän ympäristösihteerin antamat lausunnot lupamääräyksissä ilmenevällä tavalla.

(15)

LUPAMÄÄRÄYKSET Päästöt vesistöön

1. Jätevedet on käsiteltävä 31.12.2007 asti siten, että Längelmäenjärveen johdettavan kä- sitellyn jäteveden BHK7(ATU) –arvo on enintään 17,5 mg O2 / l ja kokonaisfosforipitoisuus enintään 1,5 mg/l. Puhdistustehon on sekä BHK7(ATU) :n että kokonaisfosforin osalta oltava vähintään 90 %.

(YSL 42, 43 §)

2. Jätevedet on käsiteltävä 1.1.2008 alkaen siten, että Längelmäenjärveen johdettavan käsitellyn jäteveden BHK7(ATU) –arvo on enintään 15 mg O2/ l ja kokonaisfosforipitoisuus enintään 0,8 mg / l. Puhdistustehon on sekä BHK_7(ATU) :n että kokonaisfosforin osalta oltava vähintään 92 %.

Vesistöön johdettavan jäteveden on täytettävä 1.1.2008 alkaen myös seuraavat valtioneuvoston päätöksessä 365/94 mainitut vähimmäisvaatimukset: kiintoainespitoisuus enintään 35 mg/l ja poistoteho vähintään 90% sekä kemiallinen hapenkulutus CODCr – arvona enintään 125 mg/l ja sen poistoteho vähintään 75%.

(YSL 42, 43 §)

3. Lupamääräysten 1 ja 2 tulokset on laskettava mahdolliset ohijuoksutukset, viemäri- verkon ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien puolivuotiskeskiarvoina. Lisäksi yksittäisten tarkkailukertojen tulosten on täytettävä VNp 365/94 liitteen 1 kohdassa D asetetut vaatimukset.

(YSL 43 §)

4. Toiminnan harjoittajan on huolehdittava siitä, että jätevesistä ei aiheudu terveydellistä haittaa.

(YSL 42, 43 §)

Viemärilaitoksen ja puhdistamon käyttö ja hoito

5. Viemäriverkoston kaksi pumppaamoa sekä tulopumppaamo ja puhdistamolaitos on varustettava kaukovalvonnalla vuoden 2007 loppuun mennessä. Valvonnan perusteella on voitava puuttua häiriötilanteisiin siten, että niistä ei aiheudu ylivuotoja tai yli- vuotojen määrä voidaan rajoittaa mahdollisimman vähäisiksi.

(YSL 42, 43 §, YSA 19 §)

6. Puhdistamon toiminnasta ja hoidosta vastaavalla henkilöllä ja hänen sijaisellaan on oltava riittävä asiantuntemus ja koulutus puhdistamon käyttö- ja hoitotoimenpiteistä.

Vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Etelä-Savon ympäristökes- kukselle sekä Pieksänmaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Muutoksista on ilmoitettava viipymättä.

(YSL 42, 43 § YSA 19 §) Melu

7. Luvan saajan on huolehdittava siitä, että puhdistamon toiminnasta ei aiheudu sen ym- päristöön haitallista melua tai tärinää. Puhdistamon toiminnasta aiheutuva melu lä- himmissä häiriytyvissä kohteissa ei saa ylittää päivällä klo 7 – 22 ekvivalenttimelutasoa 55 dB (LAeq) eikä yöllä ekvivalenttimelutasoa 50 dB (LAeq).

(YSL 43§, NaapL 17§, VNp 993/1992)

(16)

Jätevesien esikäsittely

8. Puhdistamolle johdettavat, normaalista yhdyskuntajätevedestä poikkeavat teollisuus- ja muiden laitosten jätevedet on ennen niiden viemäriin johtamista asianmukaisesti esikäsiteltävä, mikäli niistä voi aiheutua vaaraa puhdistamon työntekijöiden tervey- delle tai puhdistamon tai viemäriverkon häiriöttömälle toiminnalle tai mikäli ne hait- taavat lietteen käsittelyä tai loppusijoitusta. Luvan saajan on huolehdittava, että täl- laisia aineita käsittelevät ovat tietoisia määräyksestä ja valvottava, että määräystä noudatetaan.

Luvan saajan on oltava selvillä viemäriverkkoon johdettavien teollisuus- ja muiden laitosten jätevesien laadusta, määrästä ja esikäsittelytoimenpiteistä. Edellä mainitut tiedot on pyydettäessä toimitettava Etelä-Savon ympäristökeskukselle.

(YSL 47§, YSA 36§, VNp 365/94 7§)

Lietteen ja muiden jätteiden käsittely ja hyödyntäminen

9. Puhdistamolla syntyvä liete on toimitettava asianmukaisen luvan omaavaan käsittely- laitokseen käsiteltäväksi tai hyödynnettäväksi. Vaihtoehtoisesti lietteen voi hyödyntää suoraan maanviljelyskäytössä, jolloin se on esikäsiteltävä siten kuin valtioneuvoston päätöksessä puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä säädetään (282/94).

Jäteveden esikäsittelyssä muodostuva välpejäte on toimitettava asianmukaisen luvan omaavalla laitoksella käsiteltäväksi. Ongelma- ja muut jätteet on toimitettava käsitel- täväksi kyseisen jätteen käsittelyluvan omaavaan laitokseen.

(YSL 43§, JL 6, 12§) Kemikaalien käsittely

10. Jäteveden desinfiointiaineen Natriumhypokloriitin säännöllisestä käytöstä on luovut- tava. Puhdistamolla on kuitenkin pidettävä 30 l astiallinen noin 11% Na-hypokloriittia jäteveden hygieenisen laadun parantamiseksi tarvittaessa.

Na-hypokloriitin käyttötarve syntyy, kun jostain syystä vesistöön viemäröitävän jäte- veden bakteeritaso oleellisesti nousee. Häiriöstä on viipymättä ilmoitettava Etelä- Savon ympäristökeskukselle.

Ko. natriumhypokloriittiastia on varastoitava puhdistamolla lämpimässä tilassa vä- hintään itsensä tilavuiseen altaaseen allastettuna.

(YSL 43§, YSA 19§)

11. Puhdistamolla käytettävät kemikaalit on varastoitava ja niitä on käytettävä siten, että niistä ei aiheudu terveyshaittaa tai merkittävää muuta ympäristön pilaantumisen vaaraa.

(YSL 42§) Poikkeus- ja häiriötilanteet

12. Luvan saajan on välittömästi tehtävä Etelä-Savon ympäristökeskukselle ilmoitus, jos vesistöön on joutunut tai uhkaa joutua öljyä, haitallista ainetta tai ominaisuuksiltaan lupaehtojen mukaisesti puhdistetusta jätevedestä merkittävästi poikkeavaa jätevettä.

(17)

Tällöin on myös välittömästi ryhdyttävä asianmukaisiin toimiin vahinkojen torjumi- seksi sekä tapahtuman toistumisen estämiseksi.

(YSL 43, 62§)

13. Luvan saajan on vuoden 2005 loppuun mennessä tehtävä toimintaohje mahdollisten häiriötapausten varalta. Toimintaohjeessa on esitettävä puhdistamon ja viemäriverkos- ton ympäristövahinkoriskiä aiheuttavien häiriötilanteiden hälytysjärjestelmä toimen- pideohjeineen. Ohje on säilytettävä puhdistamolla ja päivitettävä tarvittaessa. Se on pyydettäessä esitettävä valvoville viranomaisille.

(YSL 43§, YSA 19§) Tarkkailu- ja raportointimääräykset

14. Käyttötarkkailu: Klooriylijäämän mittaus on suoritettava vain silloin, kun lähtevää jä- tevettä joudutaan klooraamaan. Käyttöpäiväkirja on säilytettävä puhdistamolla ja esi- tettävä pyydettäessä valvoville viranomaisille.

(YSL 46§, YSA 19§)

15. Kuormitustarkkailu: Kuormitustarkkailu on suoritettava neljä kertaa vuodessa (maaliskuussa, toukokuussa, heinä-elokuussa ja lokakuussa). Vuoden 2007 loppuun asti puhdistamolle tulevasta ja lähtevästä jätevedestä on otettava työpäivän (8h) aikana virtaaman mukaan painotetut ja vähintään yhdeksästä osanäytteestä koostuvat kokooma- näytteet. Vuoden 2007 jälkeen on kokoomanäyte kerättävä 24 h ajan kestävällä jatku- vatoimisella näytteenotolla.

Analysoitavien asioiden listaa muutetaan hakemuksessa esitetystä siten, että lähtevästä jätevedestä analysoidaan enterokokkien sijaan fekaalisten lämpökestoisten koliformisten bakteerien määrä (44,5⁰C, 24 h).

Mittaukset, kalibroinnit, näytteenotot ja analysoinnit on suoritettava standardimene- telmin ja valtioneuvoston päätösten VNp 365/1994 ja 757/1998 mukaisesti.

(YSL 46§, YSA 19§)

16. Vesistötarkkailu: Vesistötarkkailu on suoritettava kaksi kertaa vuodessa (maalis- huhtikuussa sekä heinä-elokuussa) hakemuksessa esitetyllä tavalla kuitenkin siten muutettuna, että enterokokkimäärityksen sijaan määritetään fekaalisten lämpökestois- ten koliformisten bakteerien määrä (44,5⁰C, 24 h).

(YSL 46§, YSA 19§)

17. Kuormitus- ja vesistötarkkailun tulokset on viipymättä niiden valmistuttua toimitettava tiedoksi Etelä-Savon ympäristökeskukselle sekä Pieksänmaan kunnan ympäristön- suojeluviranomaiselle.

Puhdistamon toiminnasta sekä valvonta- ja tarkkailutiedoista on laadittava vuosiraportti, joka on toimitettava raportointivuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä em. viranomaisille. Viiden vuoden välein laadittava tarkkailun perusteellinen yhteenveto on tehtävä ensimmäisen kerran kevään 2010 raportoinnin yhteydessä.

(YSL 46§, YSA 19§)

(18)

Korvattavat vahingot

18. Korvattavista vahingoista, joita nyt ei ole ennakoitu, on vahingonkärsijällä oikeus hakea korvausta ympäristönsuojelulain 72 §:ssä säädetyssä järjestyksessä.

Toiminnan lopettaminen

19. Luvan saajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopetta- mista, esitettävä suunnitelma puhdistamon toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista.

(YSL 43, 90 §, YSA 19 §, JäteL 6 §) Lupamääräysten tarkistaminen

20. Mikäli puhdistamoa aiotaan käyttää ja siellä käsiteltyjä jätevesiä johtaa vesistöön vielä vuoden 2015 jälkeen, on luvan ehtojen tarkistamiseksi tehtävä hakemus vuoden 2014 loppuun mennessä.

(YSL 55, 57 §) RATKAISUN PERUSTELUT

Lupaharkinnan perusteet

Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettu- ja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain, jätelain, niiden nojalla annettujen asetusten ja Euroopan neuvoston yhdyskuntajätevesien käsittelystä antaman di- rektiivin vaatimukset.

Luvan myöntämisen edellytykset

Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti laitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhan- kinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuu- tonta rasitusta.

Puhdistamon saneeraus on tarpeen puhdistustuloksen parantamiseksi normaalille ja yleisesti hyväksytylle tasolle. Saneerauksen tekeminen luo edellytykset luvan myön- tämiselle.

LUPAMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT Yleiset perustelut

Etelä-Savon ympäristökeskus katsoo, että luvan hakijalla on hyväksytyn puhdistamon laatuun ja laajuuteen nähden riittävä asiantuntemus, jonka ohjaukseen annetut lupamääräykset riittävät.

Lupamääräyksissä on huomioitu suunniteltu saneeraus ja sen toteuttaminen määrä- ajassa sekä purkukohdan sijainti lähellä yleistä uimapaikkaa.

(19)

Lupamääräysten yksilöidyt perustelut

Toiminnanharjoittaja on vastuussa toimintansa ympäristö- ja terveysvaikutuksista.

Tässä tapauksessa jäteveden puhdistus on sikälikin tärkeätä, koska purkupaikka on lä- hellä yleistä uimarantaa. Veden virtaus vie toisaalta puretun ja puhdistetun jäteveden poispäin uimarannasta. Lupamääräyksillä 1-4 määrätään puhdistuksen tasosta. Puhdis- tusvaatimusta kiristetään saneerauksen myötä yleisesti käytössä olevalle tasolle. Pur- kuvesistön virtaussuunta sekä koko ovat sellaiset, että normaalia tiukempia puhdistus- vaatimuksia ei ole tarpeen asettaa.

On järkevää toteuttaa laitoksen ja pumppaamojen kaukovalvonta laitoksen varsin mit- tavan saneerauksen yhteydessä. Sillä on mahdollista puuttua häiriötilanteisiin ennen kuin niistä aiheutuu vahinkoa. (Lupamääräys 5)

Puhdistamon hyvä toiminta vaatii sen hoitajalta prosessin tarkkaa seurantaa ja ymmär- tämystä sekä kykyä puuttua prosessiin tarvittaessa. Valmiuden on säilyttävä myös va- kituisen hoitajan lomien ja muiden poissaolojen ajan. (Lupamääräys 6)

Valtioneuvosto on tehnyt päätökset mm. melun ohjearvoista, puhdistamoille toimitet- tavan jäteveden esikäsittelystä sekä puhdistamolietteen käytöstä maataloudessa. Lu- pamääräykset 7-9 on asetettu näiden päätösten noudattamiseksi.

Natriumhypokloriitti voi reagoida jätevedessä olevien orgaanisten aineiden kanssa muodostaen haitallisia orgaanisia klooriyhdisteitä. Ne saattavat ominaisuuksiltaan olla toksisia vesieliöstölle. Jäteveden desinfiointi ei yleisemmin ole nykyään käytössä. Jä- teveden desinfiointimahdollisuus on kuitenkin perusteltua pitää yllä johtuen uimarannan läheisyydestä. Käytettävät kemikaalit ovat laimentamattomina vähintäänkin haitallisia ympäristölle ja ihmisille, joten niitä on ylipäätään käsiteltävä varo- en.(Lupamääräykset 10 ja 11)

Puhdistamon toiminnan häiriöistä ja poikkeuksellisista tilanteista on ilmoitettava ym- päristökeskukselle, jolle luvan valvonta ympäristönsuojelulain mukaan kuuluu. (Lu- pamääräys 12)

Toiminta häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa on ohjeistettava, jotta toiminta olisi riittävän tehokasta ja oikeata pienentäen mahdollisten vahinkojen suuruutta.

Toimintaohjeen laatimisen voidaan katsoa olevan osa saneerauksen tarkempaa suun- nittelua, joten sen tekeminen ennen saneerausta on perusteltua. (Lupamääräys 13) Lupamääräykset 14-17 sisältävät täsmennykset ja muutokset hakemuksessa esitettyyn tarkkailusuunnitelmaan, joka tämän ympäristöluvan yhteydessä päivitetään. Entero- kokkimäärityksen vaihtaminen lupamääräyksen mukaisten koliformisten bakteerien määritykseen on perusteltua, koska näin saadaan suora vertailtavuus STM:n päätök- seen (41/1999) uimavesien laatuvaatimuksista.

Luvan saaja vastaa myös vahingoista, joita lupaa myönnettäessä ei ole voitu ennakoi- da. (Lupamääräys 18)

Ympäristöluvassa on määrättävä laitoksen toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista.

Toiminnanharjoittaja on ympäristönsuojelulain mukaan niistä vastuussa. Toistaiseksi voimassa olevassa luvassa on myös määrättävä, mihin mennessä hakemus lupamäärä- ysten tarkistamiseksi on tehtävä. Ellei hakemusta lupamääräysten tarkistamiseksi mää-

(20)

räajassa tehdä, voi luvan myöntänyt viranomainen päättää luvan raukeamisesta. (lu- pamääräykset 19 ja 20)

PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO

Tämä ympäristölupapäätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajenta- miseen tai muuttamiseen on haettava uusi ympäristölupa.

KORVATTAVAT PÄÄTÖKSET

Tällä päätöksellä korvataan Mikkelin vesipiirin vesitoimiston päätös (225/500 Miv1977, 20.12.1977) Virtasalmen tarkkailuohjelmasta.

ASETUKSEN NOUDATTAMINEN (YSL 56§)

Jos asetuksella annetaan tämän lain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4-8, 22, 23, 28, 31, 35-38, 41-43, 45, 46, 47, 52-57, 62, 66, 81-83, 90, 96-98 ja 105 §

Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1-6, 8-11, 16-19, 23, 30 § Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 12, 15, 19, 51, 52 ja 54 §

Jäteasetus (1390/1993) 8 ja 10 §

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)

Valtioneuvoston päätös puhdistamolietteen käytöstä maataloudessa (282/1994) Valtioneuvoston päätös yleisestä viemäristä ja eräiltä teollisuuden aloilta vesiin johdettavien jätevesien sekä teollisuudesta yleiseen viemäriin johdettavien jätevesien käsittelystä (365/1994)

Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista.(1237/2003)

Valtion maksuperustelaki (150/1992) 4, 8 § KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 1400 euroa.

Valtion maksuperustelain (150/1992) 4§:n kohdan 3 mukaan hakemuksesta tehtyjen päätösten tulee olla maksullisia. Maksun suuruus määräytyy Ympäristöministeriön asetuksen alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista ( 1237 / 2003 ) ja sen liitteenä olevan maksutaulukon mukaisesti:

- puhdistamo, joka on tarkoitettu vähintään asukasvastineluvultaan 100 henkilön asu- misjätevesien käsittelemiseen tai vähintään 100 henkilön asumisjätevesien johtami- nen muualle kuin yleiseen viemäriin

(21)

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen ja siitä perittyyn maksuun saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Savon ympäristö- keskukselle. Valitusaika päättyy20.7.2005 klo 16.15.

Valitusoikeus on:

- sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea;

- rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, ter- veyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät;

- toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristö- vaikutukset ilmenevät;

- alueellisella ympäristökeskuksella sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella;

- muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella.

Valitusosoitus on liitteenä.

Ympäristöinsinööri Ari Liimatainen

Ylitarkastaja Reino Jylhäranta

LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

Ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä siten kuin ympäristönsuojelulain 54 §:ssä on säädetty.

Päätös

Hakijalle saantitodistuksella suoritemaksua vastaan Jäljennös päätöksestä

Etelä-Savon TE-keskus / kalatalousosasto.

Pieksämäen seudun terveydenhuollon ky / hallitus.

Suomen ympäristökeskus.

Ilmoitus päätöksestä

Ympäristölupahakemuksesta YSL 38§:n toisen momentin perusteella tiedon saaneet laitoksen lähinaapurit (13 kpl) ja purkualueen osakaskunnat (3 kpl).

(22)

Julkipano

Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Julkipano-asiakirja on ollut julkisesti nähtävillä Etelä-Savon ympäristökeskuksen ilmoitustaululla.

Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä

Etelä-Savon ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Piek- sänmaan kunnan virallisella ilmoitustaululla. Ilmoitus päätöksestä julkaistaan Pieksä- mäen lehti –nimisessä lehdessä

Lisätietoja päätöksestä

Etelä-Savon ympäristökeskus / Ylitarkastaja Reino Jylhäranta puh 020-490 4565 tai 040-721 6440.

LIITE Valitusosoitus