YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Dnro PSA-2004-Y-252-121
Annettu julkipanon jälkeen 15.3.2006
YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS RIIKINNEVAN JÄTELAITOS
2/42
1 ASIA ... 3
2 LUVAN HAKIJA ... 3
3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 3
4 TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN... 4
5 HAKEMUS... 4
5.1 Asian vireille tulo... 4
5.2 Lisäselvitykset... 4
5.3 Alueen kaavoitustilanne ja maankäyttörajoitukset ... 5
5.4 Toimintaa koskevat luvat ja sopimukset... 5
5.4.1 Pohjois-Savon ympäristökeskuksen Riikinnevan jätelaitoksen toimintaa koskevat päätökset ja hyväksymiskirjeet: ... 5
5.4.2 Ympäristövaikutusten arviointimenettely... 5
5.5 Riikinnevan jätelaitoksen sijaintipaikka ja sen ympäristö... 6
5.5.1 Jätelaitoksen sijainti ja ympäristö ... 6
5.5.2 Maa- ja kallioperä ... 6
5.5.3 Pintavedet... 7
5.5.4 Pohjavesi... 7
5.5.5 Luonnonympäristö ... 8
5.6 Riikinnevan jätelaitoksen toiminta ... 8
5.6.1 Vastaanotettavan jätteen määrä ja laatu... 8
5.6.2 Jätteiden käsittely ja käsittelypaikat... 9
5.7 Kaatopaikkojen sulkeminen... 14
5.7.1 Tavanomaisen jätteen kaatopaikka ... 14
5.7.2 Ongelmajätteen kaatopaikka... 14
5.7.3 Raskasmetallijätteen kaatopaikka ... 14
5.7.4 Asbestijätteen kaatopaikka... 14
5.8 Jätelaitoksen ympäristökuormitus ja arvio ympäristövaikutuksista ... 14
5.8.1 Muualle toimitettavat jätteet ... 15
5.8.2 Jätetäytön sisäinen vesi ... 15
5.8.3 Vaikutukset pohjaveteen... 15
5.8.4 Jätevesien vaikutukset... 15
5.8.5 Päästöt ilmaan ... 16
5.8.6 Roskaantuminen... 16
5.8.7 Melu ... 16
5.8.8 Vaikutukset maisemaan ... 17
5.9 Jätelaitoksen valvonta ja tarkkailu... 17
5.9.1 Käyttö- ja hoitosuunnitelma... 17
5.9.2 Tarkkailusuunnitelma ... 17
5.10 Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen ... 19
5.11 Energiatehokkuus... 20
5.12 Käytettävissä oleva alan asiantuntemus... 20
5.13 Paras käyttökelpoinen tekniikka ... 20
5.14 Vakuus ... 20
6 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY ... 20
6.1 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 20
6.2 Lausunnot... 21
6.3 Muistutukset ja mielipiteet... 22
6.4 Hakijan kuuleminen ja vastine... 22
6.5 Tarkastukset ... 24
7 VIRANOMAISEN RATKAISU ... 24
7.1 Kumottavat päätökset... 24
7.2 Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin ... 25
7.3 Lupamääräykset ... 25
7.3.1 Kaatopaikkojen luokitus ja kaatopaikkakelpoisuusselvitykset... 25
7.3.2 Jätteiden käsittely kaatopaikoilla ... 26
7.3.3 Kaatopaikan sisäinen vesi ... 27
7.3.4 Uusien käsittelypaikkojen rakentaminen ja käyttöönotto... 27
7.3.5 Tavanomaisen jätteen kaatopaikan käytön lopettaminen ... 28
7.3.6 Kaatopaikkojen pintarakenteet... 29
7.3.7 Poikkeukselliset tilanteet ... 30
7.3.8 Melu ... 30
7.3.9 Tarkkailu ja raportointi ... 30
7.3.10 Paras käytettävissä oleva tekniikka... 32
7.3.11 Vakuus ... 32
8 RATKAISUN PERUSTELUT ... 33
8.1 Luvan myöntämisen edellytykset ... 33
8.2 Luvan myöntämisen yleiset perustelut... 34
9 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN... 36
9.1 Päätöksen voimassaolo ... 36
9.2 Asetuksen ja muiden säännösten noudattaminen, luvan muuttaminen ja peruuttaminen... 37
10 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET... 37
11 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN... 37
12 MUUTOKSENHAKU... 38
13 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN... 38 1 ASIA
Ympäristönsuojelulain 28 §:n mukainen ympäristölupa Leppävirran kunnassa Osma- järven kylässä Riikinroska-tilalla (kiinteistörekisteritunnus 420-423-0042-0010) sijait- sevan jätelaitoksen toiminnalle.
2 LUVAN HAKIJA
Varkauden kaupunki
Pl 208
78201 Varkaus
Yhteyshenkilö: Jarmo Vepsäläinen 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE
Varkauden kaupunki hakee ympäristölupaa Riikinnevan jätelaitokselle, jossa on seu- raavat toiminnat: tavanomaisen jätteen kaatopaikka, hyötyjätteiden varastointi ja käsit- tely, asbestijätteen kaatopaikka, raskasmetallijätteen kaatopaikka, ongelmajätteen kaa- topaikka, öljyisten maiden käsittely, ongelmajätteiden pienerien varastointi, lietteiden kuivaus ja kompostointi sekä laitosalueen jätevesien käsittely ja johtaminen. (YSL 3 § 1 mom. 2 kohta)
4/42 Ympäristönsuojelulain 28 § 2 momentin kohdan 4 mukaan jätteen laitos- tai
ammattimaiseen hyödyntämiseen tai käsittelyyn on oltava ympäristölupa.
Ympäristönsuojeluasetuksen 41 §:n 2 momentin mukaan kaatopaikan toiminnalle on ollut haettava ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa 31.12.2004 mennessä, jos kaatopaikalle on myönnetty ympäristölupamenettelylain mukainen ympäristölupa 1.10.1997 jälkeen.
4 TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN
Alueellisen ympäristökeskuksen toimivaltaan kuuluu hakemuksen mukaisten kaato- paikkojen toiminnan ja ongelmajätteiden hyödyntämis- tai käsittelypaikan ympäristö- luvan käsittely (YSA 6 § 1 momentti kohdat 12 a ja c).
5 HAKEMUS
5.1 Asian vireille tulo
Varkauden kaupunki on jättänyt ympäristölupahakemuksen Pohjois-Savon ympäristö- keskukseen 14.12.2004.
5.2 Lisäselvitykset
Pohjois-Savon ympäristökeskus on kirjeillä 10.2.2005 ja 17.1.2006 sekä 25.7.2005 tarkastuspöytäkirjassa mainitusti pyytänyt hakijaa täydentämään hakemustaan.
Hakija on toimittanut lisäselvityksiä seuraavasti:
− 14.3.2005: kartta jätelaitoksen alueesta, kaatopaikan käyttö- ja hoitosuunnitelma, energiajätteen käsittelyalue ja murskaus, uusi ongelmajätteen vastaanottohalli, ongel- majätteiden varastointimäärät, ongelmajätteen kaatopaikan pohjan rakenne sekä sinne sijoitettavien ongelmajätteiden jätetunnukset ja yhteensopivuus, jätelaitoksen viemä- röintikuva
− 15.6.2005: selvitys Riikinnevan jätelaitoksen kaatopaikkakaasun käsittelystä
− 30.8.2005: asbestikaatopaikan rakenne, käyttöaika ja jälkihoito, raskasmetallisakan sijoituspaikka ja sen jälkihoito, elohopeajätteen sijoittaminen ongelmajätekaatopaikal- le, ongelmajätekentän öljynerottimen mitoitus ja käyttötarkkailu, ongelmajätekaato- paikan kaasunmuodostus, ongelmajätekaatopaikan käyttö- ja hoitosuunnitelma, esitys vakuudeksi
− 13.1.2006: kloridipitoisen lentotuhkan välivarastointi
− 2.2.2006: kloridipitoisen lentotuhkan käsittely, sijoittaminen ja arvio ympäristö- vaikutuksista.
Ympäristökeskus on täydentänyt hakemusta Riikinnevan ympäristövaikutusten arvi- ointiselostuksen tiedoilla ja ympäristönsuojelun tietojärjestelmässä olevilla päästö- ja jätetiedoilla.
5.3 Alueen kaavoitustilanne ja maankäyttörajoitukset
Riikinnevan jätelaitoksen alue on merkitty Leppävirran kunnanvaltuuston 28.6.1994 hyväksymässä ja Kuopion lääninhallituksen 21.12.1994 vahvistamassa Riikinnevan osayleiskaavassa jätteenkäsittelylaitoksen alueeksi (EK). Sen luoteispuolella on jät- teenkäsittelylaitoksen laajentamista varten varattu alue (EKR). Pohjoispuolella on teol- lisuus- ja varastoalueita (T), joille voi sijoittaa jätteiden hyväksikäyttöön perustuvaa te- ollisuutta ja liiketoimintaa sekä varastointia. Suurin osa ympäröivistä alueista on raken- tamiseen soveltumattomia metsätalousalueita (M). Jätelaitoksesta länteen on ampuma- rata-alue (EA). Kaavoitetun alueen eteläpuolella rajoittuu jätelaitokseen noin 50 metrin matkalla Natura 2000 –kohde, Metsälä, joka kuuluu vanhojen metsien suojeluohjel- maan. Ympäristöministeriön 4.9.1995 vahvistamassa Varkauden seudun seutukaavassa jätelaitoksen alueella on merkintä yhdyskuntateknisen huollon alue, kaatopaikka (ET 791).
Jätelaitoksen läheisyydessä ei ole pohjavesialueita.
5.4 Toimintaa koskevat luvat ja sopimukset
5.4.1 Pohjois-Savon ympäristökeskuksen Riikinnevan jätelaitoksen toimintaa koskevat pää- tökset ja hyväksymiskirjeet:
− Ympäristölupa Riikinnevan jätelaitokselle, Dnro 0696Y0066-111, annettu
8.10.1999. Lupa koskee seuraavia toimintoja: jätteiden vastaanottotoiminnot, nykyisen kaatopaikan 1. täyttövaiheen lopputäyttö, hyötyjätteiden lajittelu ja varastointi, ongel- majätteen välivarastointi, öljyisten maiden esikäsittely ja loppusijoitus, öljyisten vesien ja muiden öljyjätteiden käsittely, raskasmetallijätteiden loppusijoitus, asbestijätteen si- joitus, lietteiden kuivaus ja kompostointi, kaatopaikkavesien keräily ja johtaminen.
− Ongelmajätteen varastoinnin rakennesuunnitelman hyväksyminen 14.5.2001
− Riikinnevan jätelaitoksen tarkkailuohjelman ja hoitosuunnitelmien hyväksyminen 29.6.2001
− Asbestiauman rakennussuunnitelman hyväksyminen 29.6.2001
− Riikinnevan jätelaitoksen korjatun tarkkailuohjelman hyväksyminen 22.8.2001
− Riikinnevan kaatopaikkakaasun käsittelyn hyväksyminen 17.10.2002
− Ympäristölupa ongelmajätteiden loppusijoitusalueelle, Dnro PSA-2002-Y-120-121, annettu 5.1.2004
− Riikinnevan jätelaitoksen tarkkailusuunnitelman hyväksyminen 2.7.2004
− Lyijyllä pilaantuneen maan välivarastoinnin hyväksyminen 20.12.2005 5.4.2 Ympäristövaikutusten arviointimenettely
Pohjois-Savon ympäristökeskus on antanut yhteysviranomaisen lausunnon arviointioh- jelmasta 12.6.2003 ja arviointiselostuksesta 3.12.2003.
Ympäristövaikutusten arvioinnissa käsitellyistä vaihtoehdoista on toteutettu seuraava vaihtoehto 1:
6/42 Uudet teollisuuden- ja ongelmajätteen alueet ja toiminnot, Vaihtoehto 1:
Riikinnevan kaatopaikan käytettävissä oleva ja suunniteltu täyttötilavuus käytetään ko- konaan hyväksi. Riikinnevalla ryhdytään käsittelemään ja sijoittamaan teollisuusjätettä sekä myös ongelmajätteiksi luokiteltuja maa-aineksia.
Pohjois-Savon ympäristökeskus yhteysviranomaisena toteaa arviointiselostuksesta an- tamassaan lausunnossa, että arviointiselostuksessa on pienin poikkeuksin arvioitu hyvin ja kattavasti vaikutukset pohja- ja pintavesiin, vaikutukset ilmaan, melun vaikutukset, vaikutukset terveyteen, kasvillisuuteen, eläimistöön ja maisemaan, sosiaaliset vaikutuk- set, vaikutukset nykyiseen ja suunniteltuun maankäyttöön sekä luonnonvarojen hyödyn- tämiseen. Arviointiselostuksessa esitetty varautuminen häiriö- ja onnettomuustilantei- siin ei kaikilta osin anna täyttä kuvaa mahdollisista häiriö- ja onnettomuustilanteista, joita toimintaan sisältyy. Arviointiselostuksessa esitetty vaikutusten seurantaohjelma ei kata kaikkea niitä asioita, joita eri toimintojen seurannan tulisi sisältää. Seurantaohjel- massa olisi tullut esittää yksilöidymmin mitä vaikutuksia seurataan, milloin seurataan ja miten seuranta tehdään. Arviointiselostus antaa mahdollisuudet hankkeen jatkosuunnit- telulle siten, että jatkosuunnittelussa nyt havaittuja vaikutuksia voidaan ehkäistä ja vä- hentää.
Riikinnevan jätelaitoksen YVA –menettely on otettu huomioon 5.1.2004 ongelmajät- teen kaatopaikan toiminnalle annetussa ympäristöluvassa.
5.5 Riikinnevan jätelaitoksen sijaintipaikka ja sen ympäristö 5.5.1 Jätelaitoksen sijainti ja ympäristö
Jätelaitos sijaitsee 10 kilometriä Varkauden kaupungista luoteeseen ja 14 kilometriä Leppävirran keskustasta etelään. Valtatie 5:ltä on noin kuusi kilometriä jätelaitokseen.
Alue rajoittuu etelässä Joroisten kuntaan. Laitosalueen maasto on loivapiirteistä, kivik- koista moreenimaata (+90 - +109), joka kasvaa nuorta mänty- tai sekametsää tai tai- mikkoa.
Ongelmajätteen kaatopaikan vierellä länsipuolella on pilaantuneiden maiden käsittely- kenttä. Pohjois-Savon ympäristökeskus on antanut Varkauden kaupungille sen toimin- nalle ympäristöluvan 21.7.2005.
Laitoksen välittömässä läheisyydessä ei ole häiriintyviä kohteita. Lähimmät asuinra- kennukset ovat Riikinnevalle tulevan paikallistien varrella noin 1,2 kilometrin päässä jätelaitoksesta koilliseen ja itään. Alle kahden kilometrin etäisyydellä jätelaitoksesta on 15 kotitaloutta.
5.5.2 Maa- ja kallioperä
Varkauden kaupunki on selvittänyt jätelaitosalueen maaperän laatua laitoksen suunnit- teluvaiheessa vuonna 1987, pohjavesitarkkailua varten vuonna 1990 sekä vuosina 1996 ja 2004. Viimeisimmässä kartoituksessa selvitettiin myös käytössä olevan tavan- omaisen jätteen kaatopaikan jätetäytön paksuutta. Kallioperän rakoilua selvitettiin seismisellä luotauksella vuonna 2003.
Jätelaitos sijaitsee louhikkoisiin kallio-moreenimäkiin rajoittuvassa loivasti pohjoiseen viettävässä maastopainanteessa. Alueen lounais- ja länsiosat ovat mo- reenipeitteisiä. Hiekkamoreenipeitteen paksuus on 2 - 10 metriä. Jätelaitosalueen itä- ja eteläpuolen kumpareissa moreenipeite ohenee kiilamaisesti ylöspäin. Kallio on pin- nassa kumpareiden laella. Maastopainanteen pohjoisimmassa osassa kallio on noin 10 metrin syvyydellä. Maaston alavilla kohdilla on turvepehmeikköä. Turvekerroksen paksuus on 3 – 6 metriä. Se on heikosti kantavaa, maatunutta turvetta. Turpeen alla on moreenikerrostumia.
Luotaustutkimuksen perusteella kallioperässä ei ole laajoja ruhjevyöhykkeitä. Kallion rakoilu on todennäköistä turvepehmeikköalueella. Nykyisen jätetäytön alla olevasta pohjamaasta ja kalliosta ei saatu tietoa luotauksella.
Maanpinnan taso on tavanomaisen jätteen kaatopaikan kohdalla +94 - +97. Jätetäytön paksuus oli tutkituissa 13 pisteessä 0,6 – 2 metriä. Viidessä pisteessä täyttöalueen kes- kellä täytön paksuus oli 5 - 8 metriä. Kairaamalla tutkituista neljästä pisteestä kahdes- sa oli täytön alla turvekerros ja sen alapuolella siltti/savikerros ja moreenia. Kahdessa muussa pisteessä oli pohjamaa moreenia. Täyttöalueen pohjan näytteiden vedenlä- päisevyys vaihteli rakeisuudesta riippuen välillä 10-6 – 10-8 m/s.
Ongelmajätteen kaatopaikan alueella maaperä on erittäin kivistä hiekka- tai soramo- reenia. Se muuttuu länteen päin mennessä siltiksi/silttiseksi hiekkamoreeniksi. Maan- pinnan taso on +89 - +94,5.
5.5.3 Pintavedet
Jätelaitos sijaitsee Vuoksen vesistöalueella Haukiveden – Kallaveden alueen Sorsave- den valuma-alueella Osmajoen alueella (04.261). Lähin vesistö on jätelaitoksen vesien tasausaltaasta noin 300 metrin päässä luoteessa jätelaitoksen yläpuolella oleva Pieni- Paalanen -lampi. Siitä vesi laskee tasausaltaan itäpuolella 250 metrin päässä olevaan Iso-Paalaseen, joka on jätelaitoksen alapuolella ja edelleen Riikinnevan suo-ojien kautta Osmajokeen, Ruokojärveen ja Varkauden kaupunkialueen eteläpuolella olevaan Hauki- veteen.
Jätelaitoksen ulkopuoliset vedet ohjataan kaivetuilla ojilla tai laskevat luontaisesti Iso- Paalaseen.
5.5.4 Pohjavesi
Pohjavesi virtaa moreenirinteiltä kohti keskellä olevaa soistunutta maastopainannetta.
Painanteessa pohjaveden virtaussuunta on etelästä pohjoiseen. Jätelaitoksen koillispuo- lella sijaitsevan maastopainanteen kautta pohjavesi virtaa itäpuolella olevalle Riikinne- van suoalueelle. Muissa suunnissa maastopainannetta reunustavat kallioiset mo- reenimäet estävät pohjaveden virtauksen pois alueelta.
Jätelaitoksen lähiympäristössä ei ole pohjavesialueita tai pohjavedenottamoita. Hieman yli kilometrin päässä jätelaitoksesta olevilla kiinteistöillä on käytössä olevia talousvesi- kaivoja.
8/42 5.5.5 Luonnonympäristö
Alueella on tehty kasvillisuus- ja eläimistökartoitus ympäristövaikutusten arviointia varten vuonna 2003. Pääosassa jätelaitosalueen ympäristön metsistä on tehty avohak- kuita viimeisen 20 vuoden kuluessa. Riikinneva on laajahko suoalue, jolla ojituksen vuoksi kasvaa puustoa. Kaatopaikka-alueella ei ole metsälain mukaisia tärkeitä elinym- päristöjä. Kaatopaikka houkuttelee jätteitä syöviä lintuja. Sen vaikutus joidenkin vaa- rantuneiden lintulajien elinolosuhteisiin on myönteinen.
Joroisten – Jäppilän vanhat metsät –Natura-kokonaisuuteen kuuluva Metsälän alue ra- joittuu 50 metrin matkalta Riikinnevan jätelaitoksen etelärajaan.
5.6 Riikinnevan jätelaitoksen toiminta
Riikinnevan jätelaitos on Varkauden, Leppävirran, Heinäveden, Joroisten kuntien sekä Pieksänmaan kuntaan kuuluvan Jäppilän yhdyskunta-, rakennus-, erityis-, hyöty- ja ongelmajätteen käsittelypaikka. Em. kuntien alueella on noin 48000 asukasta. Toimin- ta jätelaitoksen alueella on aloitettu vuonna 1992. Nykyisen täyttöalueen tilavuus riit- tää arviolta vuoteen 2012. Koko jätelaitosalue on 45 hehtaarin suuruinen. Alue on ko- konaan aidattu. Jätelaitos on avoinna maanantaisin 8.00 – 19.00 ja tiistaista perjantai- hin 8.00 – 16.00. Kuljetusyrittäjien ajoneuvoja liikkuu alueella noin 30 – 40 aukiolo- päivinä. Lisäksi yksityisten jätteentuojien pienempiä autoja liikkuu kymmeniä päivit- täin. Liikennemäärät ovat olemassa oleviin tiejärjestelyihin nähden pienet.
5.6.1 Vastaanotettavan jätteen määrä ja laatu
Taulukko 1 Toiminnassa hyödynnetyt ja käsitellyt jätteet vuonna 2004 Jäte Jätteen tunnus Käsittely tai
hyödyntäminen
Määrä tonnia/a Tavanomaiset jätteet
Yhdyskuntajäte 200301 D1 17531 Viemäreiden puhdistukses-
sa syntyvät jätteet
200306 D1 616
Rakennusjäte 170904 D1 5147 Erikoiskäsiteltävät jätteet 200399 D1 33
Puujäte 200138 R13 2116
Lasi 200102 R13 86
Muovi 200139 R13 254
Keräyspahvi 200101 R13 704
Nestekartonki 200101 R13 142
Metalliromu 200140 R13 151
Pilaantunut maa 170504 D1 27189 Pilaantunut maa 170504 D1 4615 Pysyvät jätteet
Sekalainen ylijäämämaa 170504 D1 4083 Ongelmajätteet
Pilaantunut maa 170503 D1 15225 Pilaantunut maa 170503 D1 1707 Lahonestoaineilla käsitelty
puu
200137 R13 308 Kylmälaiteromu 200123 R13 73
Asbesti 170605 D5 57 Sähkö- ja elektroniikkaromu 200135 R13 33
Öljy-vesi -seokset 130507 R13 57
Lyijyakut 160601 R13 60
Maali-, lakka- ja liimajäte 200127 R13 11 Käytetyt voiteluöljyt 130208 R13 18 Muut ongelmajätteet 160114, 160605,
190702, 200113, 200114, 200117, 200119, 200121, 200126, 200129,
200132
R13 25
Hyödyntämis- ja käsittelytoimintojen selitykset:
D1: sijoittaminen maahan tai maan päälle, kuten kaatopaikalle
D2: maaperäkäsittely, kuten nestemäisen tai lietemäisen jätteen biologinen hajottaminen maaperässä D5: erityisesti suunniteltu kaatopaikka, kuten sijoittaminen vuorattuihin erillisiin osastoihin, jotka on katettu ja eristetty toisistaan ja ympäristöstä
R13: jätteiden varastointi ennen toimittamista hyödynnettäväksi
Taulukko 2 Vuoden 2004 lopussa varastoidut jätteet
Jäte Jätteen tunnus Jätteen tyyppi Tonnia
Lasi 200102 pysyvä 79
Lahonestoaineilla käsitelty puu 200137 ongelmajäte 493
Kylmäkoneromu 200123 ongelmajäte 3 5.6.2 Jätteiden käsittely ja käsittelypaikat
Vastaanotto
Jätteiden vastaanottotilat ovat asfaltoidulla vastaanottokentällä, jonka pinta-ala on 1 500 m2. Kentällä on vaaka-asema, jolla jäteaseman henkilökunta punnitsee ja tarkastaa kuormat, laatii tarvittavat asiakirjat sekä tekee kirjaukset, jonka jälkeen jätteet ohjataan oikeaan paikkaan jatkokäsiteltäväksi tai varastoitavaksi. Järjestetyn jätehuollon kuljetta- jat pääsevät aukioloajan ulkopuolella auto- ja jätelajikohtaisella tunnistuskortilla tuo- maan kuormia. Ongelmajätteiden ja hyötyjätteiden vastaanottopaikoille otetaan jätteitä vastaan vain henkilökunnan läsnä ollessa. Vastaanoton yhteydessä on toimisto- ja sosi- aalitilat, jotka on liitetty vesijohtoverkostoon.
Tavanomaisen jätteen kaatopaikka
Käytössä olevan loppusijoitusalueen pinta-ala on 7,5 hehtaaria. Käytössä olevan täyt- töalueen kokonaistilavuus on 660 000 m3. Täyttötilavuutta oli vuoden 2005 lopulla jäl- jellä noin 300 000 m3. Vuosittain sijoitettavan jätteen määrä on noin 20 000 tonnia.
Täyttöalueen pohjan maaperä ja sen ominaisuudet on kuvattu kohdassa 5.5.2. Hake- muksessa ei ole esitetty rakennettavaksi valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksen mu- kaisia pohjarakenteita. Pohja on salaojitettu louhesalaojilla. Vedet ohjataan kaatopaik- kavesien tasausaltaaseen ja edelleen Varkauden Akonniemen jätevedenpuhdistamolle.
Alueen ympärillä on huoltotie- ja patopenger tiiviistä maamassoista. Aluetta on täytet- ty kerroksittain siten, että se on tällä hetkellä tasainen kenttä. Hakija arvioi käytössä olevan jätepenkan täyttyvän vuonna 2012. Täyttöä tullaan jatkamaan etelästä pohjoi- seen lohkoina. Kuormat puretaan valmiin täyttökerroksen päälle, murskataan kaato- paikkakoneella ja tiivistetään työkoneella. Jätteet peitetään 20 – 30 cm:n kerroksella ylijäämämaata. Kerroksen paksuus on noin kaksi metriä. Penkkaan sijoitetaan yhdys-
10/42 kuntajätettä, rakennusjätettä, teollisuusjätettä, lietteitä sekä erityisjätteitä.
Rasvan- ja hiekanerotuskaivojen liete sijoitetaan erilliseen kuoppaan jätepenkkaan.
Erityisjätteet, esim. viiltävät ja pistävät sairaalajätteet tiiviissä pakkauksissa ja eläinten ruhot haudataan ja peitetään välittömästi.
Hyötyjätteiden varastointi ja käsittely
Asfaltoidun hyötyjätekentän pinta-ala on 5 000 m2. Se sijaitsee vastaanottorakennuksen takana. Kentällä varastoidaan lajiteltuja hyötyjäte-eriä kuten puuta, paperia, pahvia, la- sia ja suuria kodinkoneita. Kylmäkoneet vastaanotetaan suoraan Kuusakoski Oy:n kul- jetuskonttiin. Alueella on teräsrunkoinen PVC -muovitettu halli, jossa on pahvinpaa- lainlaitteet, varastoitavaa pahvia sekä pienikokoiset sähkö- ja elektroniikkalaitteet (SER). Kentän valumavedet johdetaan kaatopaikkavesien keräilyverkossa tasausaltaa- seen.
Metalli varastoidaan erillisellä alueella asfaltoidun alueen länsipuolella. Tinapeltipurkit ja muu metalliromu kootaan eri kasoihin. Kuusakoski Oy hakee metalliromun, kun sitä on kertynyt rekkakuorma. Erilliskerätty poltettavaksi kelpaamaton muovi sijoitetaan jä- tepenkkaan. Noin 30 % muovista menee energiajätteeksi. Pahvi paalataan ja toimitetaan Varkauteen kartonkitehtaalle tarvittaessa päivittäin. Keräyslasi varastoidaan varastola- voille. Lasi käytetään pääasiassa jätepenkereen pengertiessä kantavuutta parantamassa tai viedään puhdistettuna Forssaan kierrätykseen. Leppävirran ammattipaja hakee pie- nikokoisen SER -jätteen käsiteltäväksi.
Energiajakeen varastointi ja käsittely
Erilliskerätty, poltettavaksi soveltuva muovijäte ja teollisuudesta sekä purkamisesta tu- leva puhdas puujäte varastoidaan asfaltoiduissa altaissa (3 kpl). Altaat on rakennettu lietteiden kuivatusaltaiksi. Niiden pinta-ala on yhteensä 1 350 m2 ja syvyys 70 cm. Ul- kopuolinen urakoitsija hakettaa em. jätteitä 3 – 4 kertaa vuodessa noin viikon kerral- laan. Murskaus tehdään vasaramurskaimella, joka on varustettu 50 mm seulalla ja mag- neettierottimella. Haketta tulee vuodessa noin 16 000 m3. Se varastoidaan samoissa al- taissa kuin raaka-aineet, talvisin suojapeitolla peitettynä. Vuoden 2006 alusta lähtien haketta valmistetaan vain puhtaasta puusta. Hake toimitetaan Heinäveden aluelämpö Oy:lle poltettavaksi. Valumavedet altaista johdetaan kokoojakaivoista laskuojaan ja edelleen tasausaltaaseen.
Lietteiden kompostointikenttä
Jätelaitoksessa kompostoidaan poikkeustilanteissa jätevedenpuhdistamon lietettä.
Kompostointikentälle on aluevaraus lietteenkuivatusaltaiden läheisyydessä.
Ongelmajätteiden vastaanotto ja varastointi
Jätelaitoksessa otetaan vastaan asumisessa ja pienyrityksissä muodostuneita ongelma- jätteitä. Aluetta valvotaan jätteiden vastaanotosta. Alue on asfaltoitu ja valumavedet johdetaan kaatopaikkavesien keräysjärjestelmään. Ongelmajätteiden pienerien ja öljy- vesiseosten varastointia varten on erilliset rakennukset. Suuret öljyerät säilytetään ke- räilyastioissa ja pienet valutetaan 10 m3:n säiliöön. Samaan säiliöön johdetaan öljy jäte- laitoksen öljynerottimesta. Säiliöstä öljy toimitetaan muualle käsiteltäväksi. Akut varas- toidaan asfaltoidulla kentällä kuljetuslaatikoissa tai joskus tilapäisesti kuormalavoilla.
Suunnitteilla olevan uuden lukitun ja lämmitettävän ongelmajätteiden varastorakennuk- sen pinta-ala on noin 120 m2. Siinä on allastettu lattia, koneellinen ilmanvaihto ja kaa-
susuojatut valaisimet ja sähkölaitteet. Rakennuksessa yhdistetään ongelmajät-
teiden pieneriä, tunnistetaan pienten erien koostumuksia, poistetaan nesteitä pienkoneis- ta ja varastoidaan jätteitä. Hapot ja emäkset varastoidaan alkuperäispakkauksissaan.
Taulukko 3 Ongelmajätteiden suurimmat varastointimäärät Jäte Jätteen tunnus Varastointimäärä
(t)
Varastointitapa
Lyijyakut 160601 5 akkukonteissa (tai kuorma-
lavoilla)
Jäteöljy 130802 10 10 m3:n säiliö
Öljy-vesiseokset 030802 10 10 m3:n säiliö
Loisteputket 200121 0,5 varastossa
Maalijäte 200127 1 1 m3 kontissa
Paristot, kuiva-akut 160605 0,5 varastossa
Kiinteä öljyinen jäte 200126 1 varastossa
Liuottimet 200113 1 1 m3 kontissa
Hapot 200114 alkuperäisastioissa varas-
tossa
Emäkset 200115 alkuperäisastioissa varas-
tossa
Muut pieniä määriä varastossa
Ongelmajätteiden keskimääräinen varastointiaika jätelaitoksella on neljä viikkoa. Jäte- laitos tilaa varastotilojen täyttyessä ongelmajätteille kuljetuksen asianmukaiseen käsit- telyyn. Kuljetuksesta laaditaan siirtoasiakirja.
Öljyisten maiden vastaanotto ja käsittely
Öljyiset maat otetaan vastaan betonialtaisiin. Maata kompostoidaan kontissa kunnes öl- jypitoisuus on alle 0,1 %. Sen jälkeen maat sijoitetaan kaatopaikalle. Suurin vastaan- otettava erä on 250 m3. Vedet betonialtaista johdetaan öljynerottimen kautta kaatopaik- kavesien tasausaltaaseen.
Elohopeaa sisältävä jäte
Öljyjätteiden vastaanottoaltaiden vierellä on varastossa 78 tonnia elohopeajätettä tynny- reissä ja konteissa. Jätteen kaatopaikkakelpoisuus on selvitetty. Se soveltuu sijoitetta- vaksi ongelmajätteen kaatopaikalle.
Raskasmetallijätteen kaatopaikka
Jätelaitosalueen lounaiskulmassa on raskasmetallijätteiden kaatopaikka. Sille ei enää si- joiteta uusia jätteitä.
Taulukko 4 Raskasmetallijätteen kaatopaikan pohjan rakenteet Kerros Laatu, paksuus ja tiiviys
Pohjamaa silttimoreeni
Tasaushiekka 100 mm
HDPE-muovikalvo 2 mm
Suojahiekka ja rakennuslevykerros
12/42 Suotovedet kootaan 10 m3:n umpisäiliöön. Tiiviin pohjarakenteen alla on sa-
laojitus, joka tarkkailukaivosta otetuista vesinäytteistä seurataan suotovesien talteen- oton tehokkuutta.
Asbestijätteen kaatopaikka
Asbestijätteen kaatopaikka on tavanomaisen jätteen kaatopaikan eteläpuolella jätelai- tosalueen ympärysojien sisäpuolella. Patotie erottaa asbestijätteen kaatopaikan tavan- omaisen jätteen täytöstä.
Taulukko 5 Asbestijätteen kaatopaikan pohjan rakenteet Kerros Laatu, paksuus ja tiiviys Tasattu ja tiivistetty pohjamaa silttimoreeni
Suodatinkangas
Sorakerros 300 mm
Murskekerros 50 mm
Suotovedet menevät kaatopaikan suotovesijärjestelmän kautta tasausaltaaseen. Alue täytyy arviolta vuonna 2008. Alue on merkitty kylteillä. Nykyisen täyttöalueen tultua täyteen on tarkoitus rakentaa entisen viereen toinen samanlainen alue.
Ongelmajätteiden kaatopaikka
Ongelmajätteen kaatopaikan pohjarakenteet täyttävät valtioneuvoston kaatopaikoista antaman päätöksen (861/1997) ongelmajätteen kaatopaikan pohjan vaatimukset.
Taulukko 6 Ongelmajätteen kaatopaikan pohjan rakenteet Kerros Laatu, paksuus ja tiiviys Tasattu ja tiivistetty pohjamaa hiekkamoreeni
Tiivistyskerros tiivisturve 1000 mm, vedenläpäisevyyskerroin k > 1*10-10 m/s
Bentoniittimatto > 3,5 kg/m2
Keinotekoinen eriste HDPE-kalvo 2 mm + suojageotekstiili yläpuolella Kuivatuskerros 500 mm, vedenläpäisevyyskerroin k > 1*10-3 m/s
Suodatinkangas KL 3
Kaatopaikalle sijoitetaan kaatopaikkakelpoisia ongelmajätteitä teollisuudesta ja yhdys- kunnista. Lisäksi alueelle sijoitetaan ongelmajätteiksi luokiteltuja pilaantuneita maa- ja sedimenttimassoja sekä tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavia jätteitä, joita ei voi jonkin ominaisuuden takia sijoittaa tavanomaisen jätteen kaatopaikalle. Luettelo vastaanotetta- vista ongelmajätteen kaatopaikalle sijoitettavista jätteistä on tämän päätöksen liitteenä.
Jätteet kerätään pääosin Itä-Suomen alueelta. Jätettä voidaan ottaa vastaan enintään 50 000 tonnia vuodessa.
Alue täytetään kahdessa vaiheessa (V1 ja V2). Ensimmäisen vaiheen täyttötilavuus on 85 000 m3 ja toisen vaiheen 125 000 m3. Kummankin alueen pinta-ala on 2,3 hehtaaria.
Koko alue on täynnä arviolta vuonna 2012.
Jätteet tiivistetään ja peitetään välittömästi alueelle tuomisen jälkeen. Täytön luiskan kaltevuudeksi tehdään 1:3. Valmis täyttö tiivistetään hyvin ja esipeitetään välittömästi suodatinkankaalla pölyämisen estämiseksi.
Ongelmajätteen kaatopaikan suotovedet johdetaan erilliseen tasausaltaaseen.
Vedet käsitellään reaktiivisella suodattimella ja johdetaan sen jälkeen muiden kaato- paikkavesien mukana jätevedenpuhdistamolle.
Painekyllästetyn puujätteen varastointi
Kyllästetty puujäte varastoidaan energiajätteen varastointikentän vierellä asfaltoidulla alustalla.
Kaatopaikkakaasun keräys ja käsittely
Tavanomaisen jätteen kaatopaikan kaasunkeräysjärjestelmä on otettu käyttöön vuoden 2003 syksyllä. Salaojajärjestelmiin kertyvä kaatopaikkakaasu ohjautuu kaasunkeräys- kaivoina toimivia salaojantarkastuskaivoja pitkin jätetäytön pintaan. Kaivoja on viisi tavanomaisen jätteen kaatopaikan keskellä luode-kaakkosuunnassa noin 80 metrin vä- lein. Tarkastuskaivojen yläosien ympärillä on metrin paksuiset hapetuspatjat, joihin kaatopaikkakaasu johtuu kaivojen sivuihin tehdyistä rei'itetyistä kaasunjakoputkista. Jä- tetäytössä muodostunut metaani hapettuu patjassa mikrobitoiminnan seurauksena.
Ongelmajätteen kaatopaikan täytöstä ei muodostu merkittävästi kaatopaikkakaasua.
Kaasunpoistojärjestelmä tehdään tarvittaessa alueen sulkemisen yhteydessä. Silloin ra- kennetaan kaasunpoistokaivot ja biosuotimet jätetäytön päälle.
Kaatopaikkavesien kerääminen ja käsittely
Tavanomaisen jätteen kaatopaikalta kaatopaikkavedet johdetaan salaoja- ja viemäröinti- järjestelmässä tasausaltaaseen, jonka koko on noin 10 000 m3. Suotovesiä tulee noin 22 000 m3 vuodessa. Hyötyjätekentältä ja ongelmajätteiden vastaanotto- ja käsittelyalu- eelta johdetaan valumavesiä tasausaltaaseen noin 3 300 m3 vuodessa. Samaan tasausal- taaseen johdetaan myös toimisto- ja sosiaalitilojen jätevedet sekä autonpesupaikan ve- det. Altaassa ei ole erityisiä pohjarakenteita. Vuoden 2005 viimeisen kolmen kuukau- den aikana jätevedenpuhdistamolle pumpattiin vettä 22 640 m3.
Ongelmajätteen kaatopaikan ensimmäisen täyttövaiheen alue on jaettu neljään allasmai- seen lohkoon. Niiden vedet voidaan kerätä erilleen. Käsiteltäväksi johdetaan vain täy- tettävänä olevien lohkojen vedet. Suotovettä muodostuu avoinna olevalta 0,5 hehtaarin alueelta noin 1 500 m3 vuodessa. Suljetuilta alueilta tulee vettä noin 1 400 m3. Ongel- majätteen kaatopaikan suotovedet johdetaan öljyn- ja hiekanerottimen kautta erilliseen suotovesialtaaseen ja edelleen reaktiivisen suodattimen kautta muiden kaatopaikkavesi- en mukana Varkauden jätevedenpuhdistamolle. Suotovesialtaan pohjassa on samanlai- set tiiviit rakenteet kun ongelmajätteen kaatopaikalla. Altaan tilavuus on noin 400 m3. Reaktiivisessa suodattimessa jätevedet johdetaan rakeistetun reaktiivisen materiaalin läpi. Suotoveden sisältämät haitta-aineet joko saostuvat tai adsorboituvat reaktiivisen materiaalin pinnoille. Reaktiivisesta materiaalirakeesta liukenee yhdisteitä, jotka saos- tavat haitta-aineita.
Vedenotto
Jätelaitoksessa käytettävä raakavesi otetaan kunnallisesta vesijohtoverkosta. Kulutus on 70 – 80 m3 vuodessa.
14/42 5.7 Kaatopaikkojen sulkeminen
5.7.1 Tavanomaisen jätteen kaatopaikka
Tavanomaisen jätteen kaatopaikan alue suljetaan kolmessa vaiheessa arviolta vuosina 2007, 2010 ja 2013. Suunnitellun täytön lopullinen korkeustaso pintarakenteineen on korkeimmillaan +115. Luiskakaltevuus on noin 1:5 ja täytön laki on kaltevuudessa 1:20.
Taulukko 7 Tavanomaisen jätteen kaatopaikan pinnan rakenteet jätetäytöstä lukien Kerros Laatu, paksuus ja tiiviys
Esipeitto- ja kaasunkeräyskerros 300 mm
Tiivistyskerros 500 mm, vedenläpäisevyyskerroin k ≤ 1*10-8 m/s Kuivatuskerros 500 mm, vedenläpäisevyyskerroin k > 1*10-3 m/s Pintakerros 1000 mm
Pintarakenteiden materiaalit ja työn aikainen laadunvalvontasuunnitelma toimitetaan hyväksyttäväksi ennen ensimmäisen vaiheen maisemoinnin aloittamista.
5.7.2 Ongelmajätteen kaatopaikka
Alueen korkeus tulee olemaan pintarakenteet mukaan lukien itäosassa tasolla +110 ja länsiosassa +108. Täytön paksuus on enimmillään 18 metriä. Täytön päälle rakennetaan pintakerrokset heti, kun enintään 5 000 m2:n alue on täyttynyt.
Taulukko 8 Ongelmajätteen kaatopaikan pinnan rakenteet jätetäytöstä lukien Kerros Laatu, paksuus ja tiiviys
Tiivistyskerros 500 mm, vedenläpäisevyyskerroin k ≤ 1*10-8 m/s Keinotekoinen eriste
Suojageotekstiili tarvittaessa
Kuivatuskerros 500 mm, vedenläpäisevyyskerroin k > 1*10-3 m/s
Pintakerros 1000 mm
5.7.3 Raskasmetallijätteen kaatopaikka
Suurin osa aumasta on peitetty eristehiekkakerroksella, 2 mm polyeteenikalvolla, suo- datinkankaalla ja 0,60 metrin moreenikerroksella. Osa aumasta on peitetty väliaikaisella katteella. Tämä osa viimeistellään keväällä 2006.
5.7.4 Asbestijätteen kaatopaikka
Asbestijätteen päälle rakennetaan yhden metrin paksuinen silttimoreenikerros, jonka vedenläpäisevyyskerroin k ≤ 1*10-7 m/s. Kerros muotoillaan maaston mukaiseksi. Pin- taan tulee 0,3 metrin humuskerros, jonka pinta nurmetetaan.
5.8 Jätelaitoksen ympäristökuormitus ja arvio ympäristövaikutuksista
Riikinnevan jätelaitoksen ympäristökuormitustiedoissa on käytetty hakemukseen sisäl- tyneiden tarkkailutulosten lisäksi myös muita ympäristökeskukseen toimitettuja, jäte-, pinta- ja pohjaveden tarkkailutuloksia sekä jätetietoja.
5.8.1 Muualle toimitettavat jätteet
Taulukko 9 Jätelaitoksen toiminnassa syntyneet ja muualle hyötykäyt- töön/käsiteltäväksi toimitetut jätteet.
Jäte Jätteen tunnus Jätteen tyyppi Tonnia1)
Nestekartonki 150101 tavanomainen Metalli 200140 tavanomainen 293
Hake 200138 tavanomainen
Keräyspahvi 150101 tavanomainen Vaatteet 200110 tavanomainen Sähkö- ja elektroniikkaromu 200136 tavanomainen 61,8
Käytetty voiteluöljy 130208 ongelmajäte
Öljy-vesiseokset 130507 ongelmajäte
Liuotin 200113 ongelmajäte 1,74 Jäähdytinneste 160114 ongelmajäte 2,12
Hapot 200114 ongelmajäte
Erityiskaatopaikan suotovesi 190702 ongelmajäte
Lyijyakut 160601 ongelmajäte Paristot, kuiva-akut 160605 ongelmajäte 3,22
Maalit ja liimat 200127 ongelmajäte 16,43
Torjunta-aineet 200119 ongelmajäte
Loisteputket 200121 ongelmajäte 3,3 Valokuvauskemikaalit 200117 ongelmajäte 0,08
Lääkkeet 200132 ongelmajäte 2,05 Kiinteät öljyiset jätteet 200126 ongelmajäte
Sähkö- ja elektroniikkaromu 200135 ongelmajäte 56,96 Pesu- ja puhdistusaineet 200129 ongelmajäte
1) Määrät vuoden 2005 jätetiedoista 5.8.2 Jätetäytön sisäinen vesi
Suomen IP-Tekniikka Oy on tutkinut tavanomaisen jätteen kaatopaikan jätetäytön si- säistä vettä vuonna 2004 koekuopista. Sisäisen veden pinta oli täyttöalueen reunoilla muutamien kymmenien senttien korkeudella jätetäytössä. Alueen keskellä jätetäytön paksuus oli noin 7 metriä ja veden pinta kolmen metrin päässä jätetäytön pinnasta.
5.8.3 Vaikutukset pohjaveteen
Vuosien 2002 – 2004 tulosten perusteella kaatopaikan suotovesien vaikutusta ei juuri ole todettavissa pisteissä HP1 ja HP2. Pisteessä HP2 on aikaisempina vuosina näkynyt suotovesien vaikutusta. Putkessa HP3 on todettu korkea kloridipitoisuus. Se viittaa esi- merkiksi maantiesuolan vaikutuksiin. Lievää kaatopaikan suotoveden vaikutusta osoit- taa ammoniumtypen kohonnut pitoisuus. Alhaisista pitoisuuksista voi päätellä, että jäte- täytön alle asennetut salaojat toimivat ja keräävät suotovedet tehokkaasti.
5.8.4 Jätevesien vaikutukset
Jätelaitoksen vaikutus pintavesiin, Pieni-Paalasen puroon ja Iso-Paalaseen, on ollut vä- häinen. Vaikutus ilmenee lievänä typen, fosforin ja kloridin pitoisuuden kohoamisena.
Veden hygieeninen laatu on ollut yleensä hyvä.
16/42 Jätekeskukselta puhdistamolle pumpattavan suotoveden määrää ei ole pystyt-
ty mittaamaan luotettavasti. Veden laatu vaihtelee voimakkaasti riippuen sademääristä ja suotovesialtaasta pumpattavasta määrästä. Kloridipitoisuus ja sähkönjohtavuus ovat suhteellisen alhaisia verrattuna vastaavantyyppisten kaatopaikkojen vedenlaatuun. Typ- pipitoisuus on samalla tasolla kuin muiden vanhojen kaatopaikkojen suotoveden typpi- pitoisuus.
Raskasmetallijätteen kaatopaikan suotovesien säiliöstä otetuissa vesinäytteissä on poik- keuksetta todettu korkea nikkeli- ja kromipitoisuus. Alueen salaojavedessä raskasmetal- lien pitoisuudet ovat alhaiset tai salaojavettä ei ole ollut. Auman pohja ei juurikaan lä- päise suotovesiä.
5.8.5 Päästöt ilmaan
Riikinnevan jätelaitoksen tavanomaisen jätteen kaatopaikan kaasunmuodostusta selvi- tettiin kesällä 2001. Tällöin arvioitiin kaasun määrää myös laskennallisesti. Kaasun määräksi arvioitiin 1 – 1,2 miljoonaa kuutiometriä vuodessa eli 20 m3 hehtaarilta tun- nissa. Pääosan kaasusta todettiin purkautuvan täyttöalueella olevien viiden salaoja- kaivon kautta.
Kaatopaikkakaasun koostumusta ja metaanin hapettumista hapetuskentissä on tutkittu syksyllä 2004. Metaanipitoisuus on 55 – 60 %. Hapetuskentissä tapahtui selvää me- taanin hapettumista. Hapettumista voidaan tehostaa tiivistämällä salaojakaivojen ylä- osia sekä vähentämällä hapetuskerroksen materiaalin huokoisuutta ja orgaanisen ai- neksen määrää. Hakija katsoo käytössä olevan passiivisen kaasunkäsittelymenetel- män näiden korjausten jälkeen riittävän syntyvän kaatopaikkakaasun käsittelyyn täyt- töalueen käytön aikana. Sulkemisen jälkeen kaasun keräys ja käsittely sekä niiden vaatimat rakenteet suunnitellaan muun jälkihoitosuunnittelun yhteydessä.
Ongelmajätteen kaatopaikalle sijoitettavat jätteet eivät juurikaan sisällä orgaanista ai- nesta. Siellä ei arvioida syntyvän kaatopaikkakaasua.
Asfaltoidut ajoväylät ja alueet harjataan keväisin ja kesällä tarvittaessa pölyämisen estämiseksi. Sorapintaiset ajoväylät kastellaan tarvittaessa.
5.8.6 Roskaantuminen
Roskaantumisriski on suurin energiajätettä haketettaessa sekä jätteen tasauksessa ja tiivistämisessä jätepenkalla ennen peittämistä. Energiajätettä haketetaan mahdolli- simman tyynellä säällä. Käytössä oleva täyttöalue pidetään mahdollisimman pienenä.
Jätepenkkaa murskataan ja tiivistetään päivittäin. Kuormien purkamisesta ja haketuk- sesta levinneet roskat kerätään pois ympäristöstä välittömästi työvaiheen loputtua.
Ajoväylien pientareet puhdistetaan tarvittaessa.
5.8.7 Melu
Jätelaitoksen melu aiheutuu alueella liikkuvasta kuljetuskalustosta sekä kuormien purkamisesta. Lisäksi melua aiheuttaa jätetäyttöalueella toimiva kaatopaikkakone.
Melua syntyy lyhyinä jaksoina päiväsaikaan.
Hakijan arvion mukaan valtioneuvoston melutason ohjearvoista antaman pää- töksen (993/1992) mukainen melutaso ei ylity lähimmissä häiriintyvissä kohteissa.
5.8.8 Vaikutukset maisemaan
Jätelaitos sijaitsee kaukana asutuksesta ja muusta yhdyskuntarakentamisesta. Alueen viereen on kaavoitettu teollisuus- ja varastoalueita. Läheisen ulkoilureitin ja laitosalu- een väliin jää metsäinen suojavyöhyke. Toiminnalla ei ole merkittäviä vaikutuksia maisemaan.
5.9 Jätelaitoksen valvonta ja tarkkailu
Hakemuksen liitteenä on 1.7.2004 päivätty Riikinnevan jätelaitoksen vesistövaikutusten tarkkailusuunnitelma ja 8.12.2004 päivätty jätelaitoksen käyttö- ja hoitosuunnitelma.
5.9.1 Käyttö- ja hoitosuunnitelma
Suunnitelma sisältää kuvauksen jätelaitoksen käytöstä ja hoidosta, hyötyjätteiden käsit- telystä ja sijoittamisesta, polttohakkeen varastoinnista sekä vahinkotilanteisiin varautu- misesta ja niiden hoidosta. Suunnitelma ei sisällä yksityiskohtaisia tietoja laitoksen käyttötarkkailusta.
Vakinaisen henkilökunnan tehtävät on jaettu siten, että jokaisella on oma vastuualueen- sa laitoksen hoidossa. Jätelaitoksen käyttö ja hoito, hyötyjätteiden käsittely ja sijoitta- minen sekä polttohakkeen varastointi on kuvattu kohdassa 5.6 jätelaitoksen toiminta.
Vahinkotilanteita voivat olla tulipalo, jätepenkan sortuma, vuoto ongelmajätteiden kä- sittelyssä tai kaatopaikkavesien keräysjärjestelmässä ja niiden seurauksena päästö poh- ja- tai pintavesiin.
Laitoksella on varauduttu seuraaviin onnettomuus- ja vahinkotilanteisiin: öljyvuoto maahan, penkkapalo, suotovesialtaan ylivuoto, ongelmajätevahinko. Toimintasuunni- telmassa esitetään menettelyohjeet edellä mainituissa tapauksissa, yhteistoimintatahot, tiedottaminen sekä vastuuhenkilöt.
5.9.2 Tarkkailusuunnitelma
Tarkkailusuunnitelma sisältää Riikinnevan jätelaitoksen vesistövaikutusten tarkkailun, siihen liittyvät tarkkailupisteet sekä määritettävät parametrit ja tulosten raportoinnin.
Suotovedet
Suotovesiä tarkkaillaan seuraavista pisteistä: jätevedenpuhdistamolle pumpattava vesi (piste P1), tavanomaisen jätteen kaatopaikan vesi (P9), ongelmajätteen kaatopaikan ve- si ennen käsittelyä (P7), ongelmajätteen kaatopaikan käsitelty vesi (P8), ongelmajättei- den pienerien ja öljyisten maiden käsittelyn vesi öljynerottimen jälkeen (P5).
18/42 Pintavedet
Jätelaitoksen pintavesivaikutuksia tarkkaillaan seuraavista pisteistä: Pieni-Paalasen pu- ro jätelaitoksen yläpuolella (P2), Pieni-Paalasen puro jätelaitoksen alapuolella (P3), läntinen ympärysoja (P4), Iso-Paalanen –lampi (P6).
Taulukko 10 Suoto- ja pintavesistä tehtävät määritykset
Analyysi P1 P2 P3 P4 P5 P6 P7 P8 P9
lämpötila x x x x x ¤ x x x
pH x x x ¤ x x x
sähkönjohtavuus x x x x x ¤ x x
kiintoaine x x x x
kloridi x x x x ¤ x x x
ammoniumtyppi x x x x ¤ x x x
kokonaistyppi x x x x ¤ x x x
kokonaisfosfori x x x x ¤ x x x
kemiallinen hapen kulutus (CODCr) x ¤ x x x
biologinen hapenkulutus (BOD7) x x x x
orgaaninen kokonaishiili (TOC) x x
fekaaliset koliformit x x x x ¤ x x x
sulfaatti x x
rauta x x x x x x x
elohopea + + + ¤
metallit + + + ¤ ¤
kloorifenolit ¤ ¤
hiilivedyt (C4–C39) + ¤ ¤
öljyhiilivedyt + ¤ ¤
polyklooratut bifenyylit (PCB) ¤
x = neljä kertaa vuodessa, ¤ = kaksi kertaa vuodessa, + = kerran vuodessa Pohjavedet
Pohjaveden laatua seurataan viiden havaintoputken näytteistä. Tavanomaisen jätteen kaatopaikan läheisyydessä on kolme putkea. HP1 on täyttöalueen kaakkoispuolella.
HP2 ja HP3 ovat täyttöalueen pohjoispuolella. Jälkimmäinen on lähempänä jätelaitos- alueella olevaa tietä.
Ongelmajätteen kaatopaikan vaikutusten tarkkailua varten on vuoden 2004 loppupuo- lelta lähtien ollut käytössä kaksi putkea (PVP4 ja PVP5). Pohjavesiputkista seurataan veden korkeutta näytteenoton yhteydessä.
Taulukko 11 Pohjavedestä tehtävät määritykset
Analyysi HP1 HP2 HP3 PVP4 PVP5
lämpötila ¤ ¤ ¤ ¤ ¤
pH ¤ ¤ ¤ ¤ ¤
sähkönjohtavuus ¤ ¤ ¤ ¤ ¤
kiintoaine ¤ ¤ ¤ ¤ ¤
kloridi ¤ ¤ ¤
nitraattityppi ¤ ¤ ¤ ¤ ¤
ammoniumtyppi ¤ ¤ ¤
kokonaistyppi ¤ ¤ ¤
kokonaisfosfori ¤ ¤ ¤
kemiallinen hapen kulutus (CODCr) ¤ ¤ ¤
biologinen hapenkulutus (BOD7) ¤ ¤ ¤
orgaaninen kokonaishiili (TOC) ¤ ¤ ¤ ¤ ¤
fekaaliset koliformit ¤ ¤ ¤ ¤ ¤
sulfaatti ¤ ¤ ¤ ¤ ¤
rauta ¤ ¤ ¤
elohopea ¤ ¤ ¤
metallit + + +
kloorifenolit + + +
hiilivedyt (C4–C39) + + +
öljyhiilivedyt + + +
¤ = kaksi kertaa vuodessa, + = kerran vuodessa Kaatopaikkojen sisäinen vesi
Sisäisen veden laatua tarkkaillaan tavanomaisen jätteen jätepenkereeseen sijoitetusta pisteestä (PVP6). Tästä pisteestä mitataan veden korkeus ja lämpötila. Ongelmajätteen kaatopaikan jätepenkan sisäisen veden korkeutta tarkkaillaan täyttöalueen pohjan sala- ojien tarkkailukaivosta (P10).
Raportointi
Vesien tarkkailusta laaditaan vuosiraportti, joka sisältää analyysituloksien yhteenvedon jokaisesta näytteenottopisteestä. Vuosiraportti toimitetaan helmikuun loppuun mennes- sä Pohjois-Savon ympäristökeskukselle sekä Leppävirran ja Varkauden ympäristönsuo- jeluviranomaiselle.
5.10 Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen
Hakija on arvioinut Riikinnevan jätekeskuksen toimintojen ympäristöriskejä ja mahdol- lisesti tapahtuvien poikkeuksellisten tilanteiden merkittävyyttä ja vaikutuksia. Jätelai- toksen käyttö- ja hoitosuunnitelmaan sisältyvässä poikkeuksellisten tilanteiden varalle laaditussa suunnitelmassa on toimintaohjeet mm. seuraavien tilanteiden varalle: jäte- penkan liukuma ja kasojen sortumat, öljynerotuskaivon toimintahäiriö, ongelmajäte- vuoto tai –tulipalo, häiriö kaasunkeräyksessä, tasausaltaan ylivuoto.
Riikinnevan jätelaitoksen ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa on arvioitu jät- teiden käsittelytoiminnoista aiheutuvia vaaratilanteita. Selostuksen mukaan vaaratilan- teita voi syntyä kuljetuksiin liittyvissä onnettomuuksissa, tulipaloissa, loppusijoitusalu- eiden penkkojen sortumissa, jätejakeiden sekoittumisessa ja kaatopaikan kaluston rik- koontuessa.
Kuljetuksiin liittyvistä onnettomuuksista aiheutuvia riskejä voidaan vähentää kuljetta- malla jätteet asianmukaisella kalustolla ja oikeanlaisissa säiliöissä.
Tavanomaisen jätteen kaatopaikan ja kierrätysmateriaalivarastojen tulipaloja varten on palovesijohto.
20/42 Loppusijoitusalueiden sortumat ehkäistään oikeilla luiskakaltevuuksilla, suo-
tovesien johtamisella sekä sopivalla kerrospaksuudella. Samat toimet ehkäisevät myös täyttöalueen sulkemisen jälkeen tapahtuvia sortumia.
Jätejakeiden sekoittumisen riskiä pienennetään jätehuoltomääräyksin, jätehuollon jär- jestelyin (erilliskeräys, taksoitus), kaatopaikkarakenteilla ja näiden laadun ja kaatopaik- kavesien seurannalla. Haittaa voi olla esimerkiksi ympäristö-, terveys- ja tartuntavaaral- listen jätteiden tai räjähtävien, palavien tai syövyttävien jätteiden sekoittumisesta mui- hin jätteisiin.
Kaatopaikkakaluston rikkoontumisen riskiä vähennetään laitteiden hyvällä ylläpidolla ja säännöllisillä huolloilla.
5.11 Energiatehokkuus
Hakemus ei sisällä selvitystä toiminnan energiatehokkuudesta.
5.12 Käytettävissä oleva alan asiantuntemus
Jätelaitoksen työntekijöillä on ympäristö- ja jätehuoltoalan koulutusta sekä 3 – 25 vuo- den työkokemus jätealalla. Työntekijöiden ammattitaitoa pidetään yllä ja kehitetään jat- kuvalla koulutuksella. Hakija hankkii tarvittaessa ympäristöalan parhailta asiantuntijoil- ta konsultaatiota varmistaakseen riittävän asiantuntemuksen erikoistilanteissa ja kehit- tämishankkeissa.
5.13 Paras käyttökelpoinen tekniikka
Suunnitelmissa on otettu huomioon paras käyttökelpoinen tekniikka siten, että mahdol- liset ympäristö- ja terveyshaitat tiedostetaan ja ehkäistään jo ennakolta. Yhdyskuntajät- teen käsittelyyn ei tällä hetkellä ole Pohjois-Savossa käytettävissä muuta tekniikkaa kuin loppusijoittaminen kaatopaikalle.
Hyötyjätteen käsittely ja toimittaminen edelleen käyttöön vähentää kaatopaikalle sijoi- tetavan jätteen määrää. Hyötyjätteet, jotka eivät kelpaa uudelleen käyttöön, ohjataan käytettäväksi energiana.
5.14 Vakuus
Lupahakemuksessa esitetty jätteenkäsittelytoiminta lopettamis- ja jälkihoitovelvoittei- neen on turvattu kuntien toimesta. Tämän johdosta hakija esittää, että erillistä vakuutta toiminnalle ei aseteta vaan hyväksytään YSA 12 §:n mukainen muu järjestely.
6 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY
6.1 Lupahakemuksesta tiedottaminen
Kuulutus hakemuksesta on ollut nähtävillä Leppävirran kunnanhallituksen ja Pohjois- Savon ympäristökeskuksen ilmoitustauluilla 6.4. – 6.5.2005. Kuulutus on julkaistu 7.4.2005 Soisalon Seutu –lehdessä. Hakemuksen vireillä olosta on ilmoitettu 1.4.2005 kirjeitse asianosaisille.
6.2 Lausunnot
Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Itä-Suomen lääninhallitukselta, Leppävirran kun- nanhallitukselta, rakennus- ja ympäristölautakunnalta ja perusturvalautakunnalta, Etelä- Savon ympäristökeskukselta sekä Varkauden kaupungin ja Joroisten kunnan ympäris- tönsuojeluviranomaiselta.
Itä-Suomen lääninhallitus, Kuopion alueellinen palveluyksikkö 25.4.2005
Lääninhallitus katsoo, että lupa voidaan myöntää Riikinnevan jätelaitokselle hakemuk- sen mukaisesti toteutettuna.
Leppävirran rakennus- ja ympäristölautakunta (viranhaltijan lausunto) 6.5.2005 Riikinnevan jätekeskuksen toiminnasta ei ole aiheutunut sellaista pinta- tai pohjavesien pilaantumista tai muita ympäristö- tai terveyshaittoja, jotka estäisivät nykyisen täyttö- alueen käytön jatkamisen hakemuksen mukaisesti. Lisäksi nykyisen täyttöalueen lop- puun täyttö on järkevää tilanteessa, jossa yhdyskuntajätteen lähitulevaisuuden käsittely- tapaa koskeva maakunnallinen selvitystyö on kesken.
Leppävirran perusturvalautakunta 14.4.2005
Lautakunnalla ei ole huomautettavaa Riikinnevan jätekeskuksen toimintaa koskevaan ympäristölupahakemukseen.
Etelä-Savon ympäristökeskus 3.5.2005
Etelä-Savon ympäristökeskus ei vastusta pilaantuneiden maiden loppusijoitusalueen käyttötarkoituksen laajentamista. Ongelmajätealueen suotovesien tehokas erilliskäsitte- ly voi kuitenkin olla tarpeen sijoitettavien ongelmajätteiden laadun muuttuessa.
Etelä-Savon ympäristökeskus vastustaa Riikinnevan vanhan täyttöalueen käytön jatka- mista 1.11.2007 jälkeen. Teknistaloudelliset perusteet eivät voi olla riittävä syy poikke- uksen myöntämiseen yhdyskuntajätteen kaatopaikalle. Poikkeukset yhdyskuntajätteen kaatopaikkojen pohjarakennevaatimuksissa vääristävät kaatopaikkayhtiöiden kilpailuti- lannetta ja vaikeuttavat jätehuollon järjestämistä muilla jätehuoltoalueilla.
Lupahakemuksessa viitattu YVA –selostus ei kelpaa kaatopaikkadirektiivin mainitse- maksi ympäristö- ja terveysvaikutusten kokonaisarvioksi. Pinta- ja pohjavesivaikutus- ten arviointi oli puutteellinen. Alueen maa- ja kallioperäominaisuudet olisi selvitettävä tarkasti sekä mallinnettava haitallisten aineiden kulkeutuminen kaatopaikalta ympäris- töön. Tarkasteltavana tulee olla ainakin kaatopaikoilta yleisimmin tavattavat raskasme- tallit, orgaaniset liuottimet, öljyhiilivedyt sekä muovien pehmittimet (ftalaatit). Kulkeu- tuminen ei saa pitkälläkään aikavälillä aiheuttaa terveys- tai ympäristöhaittaa tai maape- rän tai pohjaveden pilaantumista kaatopaikka-alueen ulkopuolella.
Hanke ei aiheuta merkittäviä haitallisia vaikutuksia läheiselle Natura-alueelle (Metsälän vanhat metsät).
Varkauden tekninen lautakunta 18.4.2005
Ympäristölupa voidaan myöntää hakemuksen mukaisesti. Lupamääräyksissä tulee olla riittävät määräykset ympäristökuormituksen vähentämisestä, ympäristövaikutusten
22/42 tarkkailusta ja raportoinnista. Raportit tulee toimittaa myös Varkauden ympä-
ristönsuojeluviranomaiselle.
6.3 Muistutukset ja mielipiteet
Ruokojärven osakaskunta 19.4.2005
Johtuen talvella 2004 – 2005 tapahtuneesta jätevesipäästöstä Osmajokeen ja alapuoli- seen vesistöön, haluaa muistuttaja huomioitavan seuraavat seikat:
- PVC –viemäri on korvattava PEH –putkella ja rakennettava varaputki
- Virtausmittaukset, hälytykset ja pumpun automaattinen pysäytys on järjestettävä vuo- don varalle. Pumppuja on asennettava kaksi molempiin päihin linjoja, jolloin varmistu- taan pumppauksen turvallisuudesta.
- Jätelaitoksen käyttölupa on myönnettävä vain määräajaksi, esimerkiksi 1 – 2 vuotta kerrallaan ja lupaehtoja on tarkistettava säännöllisesti.
- Jätelaitoksen lopettamisaikataulu on määritettävä ja suunniteltava toimenpiteet, miten se tehdään.
- Järjestettävä seuranta, ettei ympäristövaikutuksia pääse syntymään.
- Ruokojärven osakaskunnan kokouksessa on epäilty, että jätevesivuotoja on tapahtunut 1990 –luvulla. On selvitettävä väitteiden todenperäisyys.
- Ympäristöasioiden tiedottamista asukkaille on parannettava.
On käynyt selkeästi ilmi, että lupaehtojen haltija on käyttäytynyt vastuuttomasti lupaeh- tojen noudattamisen suhteen suotovesien käsittelyn yhteydessä sekä laiminlyönyt tie- dottamisen asukkaille ympäristövahingoista. Tästä syystä muistuttaja pitää tärkeänä, et- tä pikaisesti suunnitellaan uusi ratkaisu, jossa jätelaitos ja puhdistamo ovat lähellä toisi- aan, jotta suotovesien siirto tapahtuu turvallisesti ilman ympäristöriskejä.
Ruokojärven osakaskunta vaatii, että Varkauden kaupunkia edellytetään laatimaan suunnitelma, jolla ehkäistään vastaava jätevesivuoto kuin talvella 2004 – 2005. Edellä mainitut asiat tulee huomioida lupaehdoissa ja suunnitelmassa.
6.4 Hakijan kuuleminen ja vastine
Hakijalle on 9.5.2005 lähetetyllä kirjeellä varattu mahdollisuus vastineen antamiseen lupahakemuksesta annetuista lausunnoista ja muistutuksesta.
Varkauden kaupunki, tekninen virasto 1.6.2005
Etelä-Savon ympäristökeskuksen lausunto
Nykyisen täyttöalueen käytön jatkamisen peruste on ennen kaikkea ympäristönsuojelun ja kestävän kehityksen periaatteiden mukainen. Loppusijoitus ei ole kestävän kehityk- sen mukaista jätteenkäsittelyä vaan välivaihe etsittäessä parempia vaihtoehtoja. Voima- varat on tärkeää keskittää parempien menetelmien kehittämiseen eikä rakentaa tarpee- tonta täyttötilavuutta loppusijoittamista varten.
Nykyisen täyttöalueen käytön keskeyttäminen ja uuden alueen rakentaminen kuluttaa uusiutumattomia luonnonvaroja. Täyttöalueen sulkeminen 1.11.2007 ja muotoileminen kaatopaikkamääräysten mukaiseen minimikaltevuuteen vaatisi vähintään 200 000 ton- nia ylimääräisiä maamassoja, jotka jouduttaisin ottamaan erilliseltä maanottoalueelta.
Hakija etsii parhaillaan parempia vaihtoehtoja nykyisen kaltaiselle loppusijoi-
tukselle ja on mukana esimerkiksi Kuopion Energian energiakäyttöhankkeessa. On hy- vin luultavaa, että parempi vaihtoehto otetaan käyttöön ennen kuin nykyinen täyttöalue on täynnä.
Etelä-Savon ympäristökeskuksen mukaan poikkeukset kaatopaikkojen pohjarakenne- vaatimuksissa vääristävät kaatopaikkayhtiöiden kilpailutilannetta ja vaikeuttavat jäte- huollon järjestämistä muilla jätehuoltoalueilla. Alueet ovat varsin vakiintuneita eivätkä kaatopaikkoja ylläpitävät yhteisöt 'kalastele' asiakkaita toisilta alueilta. Reuna-alueilla sijaitsevat kunnat saattavat itse pohdiskella, mihin alueeseen haluaisivat kuulua. Esi- merkiksi Juvan kunta on tiedustellut liittymisehtoja.
Etelä-Savon ympäristökeskus ei pidä Riikinnevan jätelaitoksen YVA –selvitystä kaato- paikkadirektiivin mukaisena kokonaisarviona ja katsoo, että pinta- ja pohjavesivaiku- tusten arviointi oli puutteellinen. Tehdyllä YVA –menettelyllä selvitettiin Riikinnevan alueen ympäristön nykytila ja arvioitiin nykyisen täyttötilavuuden loppuun hyödyntä- misen ja uuden kaatopaikan rakentamisen vaikutukset ympäristöön täyttöaikana ja toi- minnan jälkeen juuri Riikinnevan alueella.
Tehdyt selvitykset ja niiden täydennykset on tehty tavalla, jolla yleisesti arvioidaan kaa- topaikkojen ympäristövaikutuksia Suomessa. Selvitysten perusteella on todettu, että kaatopaikan toiminnalla ei ole haitallisia vaikutuksia ympäristöön niin paljon, että VNp:n kaatopaikoista mukaista lievennystä ei voitaisi hyväksyä. Maaperän ja kalliope- rän osalta tehdyt selvitykset kuvaavat hyvin alueen olosuhteita. Vesien laadusta tehdyt analyysit ovat olleet yleisesti yhdyskuntajätteen kaatopaikoilta analysoituja merkkiai- neita. Kaatopaikkaa on tarkkailtu koko toiminnan ajan. Vaikutukset ympäristöön ovat olleet vähäisiä.
Lausunnossa esitettyjä orgaanisia liuottimia ja öljyhiilivetyjä ei täyttöalueelle ole vas- tanotettu. Tämä voidaan osoittaa koko toiminta-ajan käytössä olleella nykyaikaisella valvonta- ja kirjaamisjärjestelmällä, tehokkaalla erilliskeräyksellä sekä täyttöalueen ly- hyellä tähänastisella toiminta-ajalla. Kairausten yhteydessä tutkittiin kaatopaikoilta yleisesti löytyvien raskasmetallien pitoisuuksia täytön alapuolisesta perusmaasta. Kaik- kien pitoisuuksien todettiin olevan pilaantuneella maalle asetettujen ohjearvojen ala- puolella. Muovien pehmittimien tutkimista ei hakijan käsityksen mukaan ole missään vastaavissa kohteissa edellytetty tutkittavaksi tai tutkittu. Ympäristövaikutusten arvi- oinnissa on hakijan mielestä pystytty selkeästi osoittamaan pinta- ja pohjavesien vir- taussuunnat kaatopaikan alueella ja ympäristössä.
Ruokojärven osakaskunnan muistutus
Putkirikko ei ole johtunut putkimateriaalista vaan rakennustekniikasta. Paineviemärin pumppaamot on kytketty kaukovalvontaan keväällä 2005. Vesimäärän mittaus otetaan käyttöön kesäkuussa 2005.
Ympäristöluvan myöntäminen 1 – 2 vuodeksi kerrallaan tarkoittaisi jatkuvaa luvan kä- sittelyprosessia. Tämän vuoksi lupa yleensä myönnetään pidemmäksi aikaa. Seuranta- ja tarkkailuohjelmilla valvotaan, että toiminta on lupaehtojen mukaista. Käytäntöä ei ole syytä muuttaa yksittäisen vahingon vuoksi.
24/42 Jätelaitoksen sulkeminen ei ole ajankohtainen asia. Sen sijaan nykyisen täyt-
töalueen sulkemisesta on esitetty suunnitelma ympäristölupahakemuksessa.
Riikinnevan jätelaitokselle on laadittu ympäristövaikutusten ehkäisemiseksi käyttö- ja hoitosuunnitelma.
Muistutuksessa esitetty ympäristövahinko on ainoa koko jätelaitoksen toiminta-aikana.
6.5 Tarkastukset
Riikinnevan jätelaitoksella on tehty tarkastus 20.7.2005. Tarkastuspöytäkirja on liitetty asiakirjoihin. Tarkastuksella lupahakemukseen on pyydetty kohdassa 5.2 mainitut lisä- selvitykset.
7 VIRANOMAISEN RATKAISU
Pohjois-Savon ympäristökeskus myöntää Varkauden kaupungille ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisen ympäristöluvan Riikinnevan jätelaitoksen toiminnalle, tavanomaisen jätteen kaatopaikan nykyisen täyttöalueen toiminnan jatkamiselle 1.11.2007 jälkeen. Jä- telaitoksen lupaan sisältyvät seuraavat toiminnat:
− Hyödynnettävien jätteiden lajittelu, esikäsittely, varastointi
− tavanomaisen jätteen kaatopaikka
− energiajakeen käsittely
− öljyisten maa-ainesten käsittely
− ongelmajätteen kaatopaikka
− asbestijätteen kaatopaikka
− ongelmajätteiden pienerien varastointi ja käsittely
− lietteiden kompostointi
− kaatopaikkavesien käsittely
− kaatopaikkakaasun käsittely
− nykyisin käytössä olevan täyttöalueen, asbestijätteen kaatopaikan ja raskasmetalli- jätteen kaatopaikan lopettaminen
Lisäksi ympäristökeskus hyväksyy yhtiön hakemuksen tämän päätöksen kohdassa 7.3.5 esitetyin perusteluin niin, ettei kaatopaikalle rakenneta valtioneuvoston kaatopaikoista antaman päätöksen (861/1997) mukaisia pohjarakenteita.
7.1 Kumottavat päätökset
Pohjois-Savon ympäristökeskuksen 8.10.1999 Varkauden kaupungille Riikinnevan jäte- laitokselle antama ympäristölupa, Dnro 0696Y0066-111.
Pohjois-Savon ympäristökeskuksen 5.1.2004 Varkauden kaupungille ongelmajätteiden loppusijoitusalueelle antama ympäristölupa, Dnro PSA-2002-Y-120-121.
7.2 Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin
Etelä-Savon ympäristökeskus
Ongelmajätteen kaatopaikan suotovedet käsitellään jo nykyisin erikseen reaktiivisella suodattimella. Suodattimen toimivuutta tarkkaillaan tarkkailusuunnitelman mukaisesti.
Riikinnevan ympäristövaikutusten arviointi –menettelyn eri vaihtoehtoihin ovat sisälty- neet tavanomaisen jätteen kaatopaikan toiminnan jatkaminen tai lopettaminen sekä on- gelmajätteen kaatopaikan toiminta. YVA –selostus on huomioitu jo 5.1.2004 annetun ympäristöluvan käsittelyn yhteydessä. Hakija on esittänyt hakemuksessa suunnitelman poikkeus- ja häiriötilanteiden varalle. Kohdan 7.3.9 lupamääräyksissä edellytetään, että luvan saaja täydentää tarkkailusuunnitelmaa kattamaan koko laitoksen käyttö- ja ympä- ristövaikutusten tarkkailun.
Ruokojärven osakaskunta
Jätevesiviemäri Riikinnevalta Akonniemeen ei kuulu Riikinnevan jätekeskuksen toi- mintaan. Tässä päätöksessä ei anneta viemäriin liittyviä lupamääräyksiä.
Jätelaitoksen ympäristöluvan lupamääräysten noudattamista luvan voimassaoloaikana valvotaan ympäristökeskuksen laatiman valvontasuunnitelman mukaan, tällä hetkellä kerran vuodessa tehtävin määräaikaistarkastuksin sekä tarvittaessa muilla valvontatoi- milla. Toiminnanharjoittaja velvoitetaan seuraamaan alansa parhaan käytettävissä ole- van tekniikan kehittymistä ja ottaman sellaista käyttöön mahdollisuuksien mukaan (lu- pamääräys 7.3.10). Jätelaitoksen ympäristönsuojelutoimien tehokkuus ja kehittäminen voidaan varmistaa tarkistamalla ympäristöluvan lupamääräykset 5 – 10 vuoden välein.
Luvansaajan tulee selvittää kohdan 9.1 mukaisesti mahdollisuudet käsitellä jätelaitok- sen toiminnassa syntyvät jätevedet toimipaikalla.
Muut lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä ja pää- töksen perusteluissa.
7.3 Lupamääräykset
7.3.1 Kaatopaikkojen luokitus ja kaatopaikkakelpoisuusselvitykset
1. Riikinnevan jätelaitoksen yhdyskuntajätteen täyttöalue luokitellaan tavanomaisen jätteen kaatopaikaksi. Kustakin tavanomaisen jätteen kaatopaikalle sijoitettavaksi tuo- tavasta muusta kuin yhdyskuntajätteestä on pyydettävä luotettavan kaatopaikkakelpoi- suustestin tulokset. Jätteiden kaatopaikkakelpoisuuden vastaavuustestaus tulee tehdä vuosittain. Tulokset tulee ilmoittaa Pohjois-Savon ympäristökeskukselle.
2. Asbestijätteen ja ongelmajätteen kaatopaikat luokitellaan ongelmajätteen kaatopai- koiksi. Ongelmajätteen kaatopaikalle saa sijoittaa jätettä, joka kaatopaikkakelpoisuus- selvityksen perusteella soveltuu sijoitettavaksi ongelmajätteen kaatopaikalle sekä ta- vanomaiseksi jätteeksi luokiteltavia jätteitä, joita ei voi jonkin ominaisuuden takia si- joittaa tavanomaisen jätteen kaatopaikalle. Ongelmajätteen kaatopaikalle sijoitettavien jätteiden yhteensopivuus tulee selvittää.
26/42 (YSL 43, 45 §, YSA 20 § kohdat 1 ja 3, JäteL 6, 15, 69 §, JäteA 3a §, VNp
861/1997 3, 6 §)
Perustelut: Valtioneuvoston kaatopaikoista antaman päätöksen mukaan kaatopaikat tulee luokitella ongelmajätteen, tavanomaisen jätteen tai pysyvän jätteen kaatopai- koiksi.
Tavanomaisen jätteen kaatopaikalle saa sijoittaa vain yhdyskuntajätettä tai sitä vas- taavaa jätettä.
Sijoitettavaksi suunnitelluissa jätteissä voi olla myös sellaisia, joista voi aiheutua ympäristö- tai terveyshaittaa. Ne tulee käsitellä jollakin muulla soveltuvalla tavalla.
Haittojen ehkäisemiseksi kaatopaikkakelpoisuus tulee luotettavasti osoittaa. Kaato- paikalle sijoitettavat jätteet voivat reagoida keskenään aiheuttaen ympäristö- tai ter- veyshaittaa. Haitat ehkäistään selvittämällä jätteiden yhteensopivuus ennen niiden sijoittamista kaatopaikalle.
Asbestia kuituna ja pölynä sisältävät jätteet ovat ongelmajätteitä. Niitä ei saa sekoit- taa muihin jätteisiin.
7.3.2 Jätteiden käsittely kaatopaikoilla 3. Kaatopaikoille ei saa sijoittaa:
− Sellaista jätettä, joka on laimennettu tai sekoitettu muuhun jätteeseen tai aineeseen ainoastaan kaatopaikkakelpoisuuden täyttämiseksi eikä muuta sellaista jätettä, joka ei täytä kaatopaikkajätteelle asetettuja kelpoisuusvaatimuksia.
− Nestemäistä jätettä eikä sellaista jätettä, joka on kaatopaikkaolosuhteissa räjähtä- vää, syövyttävää, hapettavaa tai helposti syttyvää, eikä autojen, työkoneiden tai muiden ajoneuvojen renkaita tai niiden silppua
− Tartuntavaarallista jätettä
− Jätettä, jota ei ole esikäsitelty esim. lajittelemalla
− Jätettä, jonka orgaanisesta ja biohajoavasta osasta ei ole erotettu vähintään 65 % muuta käsittelyä tai hyödyntämistä varten.
4. Ongelmajätteen kaatopaikalle sijoitettavan lentotuhkan liukoisen kloridin pitoisuus saa olla enintään 75 000 mg/kg (L/S 10 l/kg). Tuhka tulee esikäsitellä ennen kaatopai- kalle sijoittamista, jos edellä mainittu raja-arvo ylittyy.
5. Jätelaitoksella varastoitu elohopeajäte tulee sijoittaa ongelmajätteen kaatopaikalle tai toimittaa hyväksyttyyn vastaanottopaikkaan 31.12.2006 mennessä.
(YSL 43, 45 §, YSA 20 §, JäteL 6 §, VNp kaatopaikoista 3, 4, 6 § ja liite 2, YMp ylei- simpien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelosta)
Perustelut: Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista kieltää määräyksessä 3 mainittu- jen jätteiden sijoittamisen kaatopaikoille.
Euroopan Neuvosto on 19.12.2002 tehnyt päätöksen (2003/33/EY) direktiivin 1999/31/EY 16 artiklan ja liitteen II mukaisista perusteista ja menettelyistä jätteen
