LUVAN HAKIJA Iittala Group Oyj (ent

Suoritemaksu 8 400 euroa

•

•

•

•

20.2.2007

ASIA Päätös Iittala Group Oyj:n ympäristönsuojelulain 35 §:n mukaisesta hake- muksesta, joka koskee Kalvolan kunnassa sijaitsevan lasitehtaan toimintaa.

Kyseessä ovat olemassa olevat toiminnot.

LUVAN HAKIJA Iittala Group Oyj (ent. iittala oy ab) Hämeentie 135

PL 130

00561 HELSINKI

LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

Iittala Group, Iittalan Lasi 14500 Iittala

Kiinteistötiedot (hakijan omistama tila): 21042000150002 Toimialatunnus: 26130

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Ympäristönsuojelulain 28 § 1 momentin ja ympäristöns uojeluasetuksen 1 § 1 momentin 8 d kohdan mukaan lasia tai lasikuitua valmistavan tehtaan toiminta edellyttää ympäristölupaa.

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Hämeen ympäristökeskus on toimivaltainen viranomainen ympäristösuoje- lulain 31 §:n 2 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 6 §:n 1 momentin 7 c kohdan mukaan.

ASIAN VIREILLETULO

Hakemus on toimitettu Hämeen ympäristökeskukselle 31.12.2003.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Hämeen lääninhallitus on antanut päätöksen ilmansuojeluilmoituksesta 11.1.1994. Numero 1/A231, diaarinumero 174/3661 87 127.

Lasitehtaan alue on Hämeen lääninhallituksen 20.10.1994 vahvistamassa asemakaavassa merkitty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T). Tehtaan varastorakennukset sijaitsevat liike- ja toimistorakennusten korttelialueella (K-2).

Toiminnanharjoittaja on ottanut 1.1.1999 ympäristövahinkovakuutuksen If Vakuutusyhtiö Oy:stä. Vakuutusnumero on 0295830000.

LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Ympäristön yleiskuvaus

Iittalan lasitehdas sijaitsee Iittalan keskustan tuntumassa liike- ja toimisto- rakennusten korttelialueella. Tehdasrakennusten pohjoispuolella, paikoitus- alueen ja Iittala Group Oyj:n omien kiinteistöjen takana, sijaitsee Iittalan keskusta. Etelässä lasitehtaan alue rajoittuu Äimäjärveen. Länsipuolella on asutusta ja luoteispuolella Lasimäen takana on Kalvolan kunnan kirjasto ja Iittalan koulukeskus.

Lasitehdas sijaitsee Kokemäenjoen vesistöalueella (35), Äimäjärven alueel- la (35.262). Tehdas ei sijaitse vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesi- alueella eikä pohjaveden muodostumisalueella. Lähin pohjavesialue on Ku- tila (0421002), joka on luokitukseltaan I luokan pohjavesialuetta. Se sijait- see laitoksesta noin 1 800 metriä etelään.

Laitosalueen etelärajalla sijaitseva Äimäjärvi on muodoltaan pitkä, kapea ja matala. Sen tilavuus on 26*10⁶ m³ ja pinta-ala noin 8,7 km². Veden virtaus- ta ja vaihtumista vähentävät kaksi siltaa. Järvi on rehevöitynyt ja kärsii ha- penpuutteesta. Lämpiminä kesinä vesi kerrostuu. Järvelle on laadittu kun- nostussuunnitelma, jossa suositellaan hapetusta kalakuolemien ja fosforista aiheutuvan sisäisen kuormituksen vähentämiseksi. Äimäjärvi kuuluu Hä- meen alueelliseen järvisyvänteiden seurantaan.

Vuosina 2001–2002 tehdyn ilmanlaadun bioindikaattoritutkimuksen mu- kaan sormipaisukarve on tervettä, jäkälälajisto on runsasta eikä leväpeitettä juuri esiinny Kalvolan kunnan alueella. Mäntyjen neulaskadon määrä, ne u- lasten typpi- ja rikkipitoisuudet sekä sammalten raskasmetallipitoisuudet olivat Kanta-Hämeen maakunnan keskimääräistä tasoa. Humuksen raskas- metallipitoisuudet olivat maakunnan keskitasoa tai hieman sitä alhaisempia.

Iittalan Lasin alueella suoritettiin maaperätutkimuksia keväällä 2006. Maa- perä oli paikoin likaantunut mm. raskasmetalleilla, PAH-yhdisteillä ja hiili- vedyillä. Maaperän kunnostustyöt saatii päätökseen syksyllä 2006 Hämeen ympäristökeskuksen päätöksen nro YSO/128/2006, dnro HAM-2006-Y- 383-18 mukaisina.

.

LAITOKSEN TOIMINTA

Yleiskuvaus toiminnasta

Iittala Group Oyj hakee ympäristölupaa Iittala Group Iittalan Lasin lasisten käyttö- ja lahjatavaroiden valmistukselle. Tuotteita valmistetaan sekä perin- teisin käsityömenetelmin että koneellisesti. Tehtaan erikoisosaamista on vä- rillisten lasiesineiden ja kristallilasin kriteerit täyttävien kirkkaiden lasiesi- neiden valmistus, joiden osuus tuotannosta on noin 60 %.

Käsityölinjan päätuotteita ovat Aalto-maljakko erilaisine variaatioineen, la- sistot kuten Aarne, Gaissa, Kolibri, Aurora, Tapio ja Stella, Tsaikka- kuumajuomalasit sekä Leia- ja Muotka- maljakot. Lisäksi käsityölinjalla tehdään joihinkin konelinjalla valmistettaviin tuotesarjoihin lisäosia. Kone- linjan päätuotteita ovat lasistot; Aino Aalto, Verna, Kartio, Grcic ja Ultima Thule sekä Ballo- ja Kivi- lasituikut. Lähes kaikkia tuotteita tehdään useissa eri väreissä. Lisäksi tehtaalla valmistetaan valaisinkupuja i-Valo Oy:lle se- kä erikoistilauksia asiakkaiden tilausten mukaisesti.

Tehtaan toiminta on käynnistynyt vuonna 1881. Tehtaalla työskentelee noin 200 henkilöä. Tuotanto on käynnissä arkisin 24 h/vrk ja sitä tehdään kolmessa vuorossa.

Tehdasalueella sijaitsee oma 2,1 MW:n lämpökeskus, jolla tuotetaan läm- pöä tuotantorakennuksiin ja lä mmintä käyttövettä.

Iittala Group Iittalan Lasi on ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi annetun direktiivin 96/61/EY (IPPC- direktiivi) mukainen lasia valmistava laitos, jonka sulatuskapasiteetti ylittää 20 tonnia päivässä. Sulatuksen enimmäiskapasiteetti jatkuvassa tuotannossa on tehtaalla 25 t/vrk. Tuotannon kappalemäärät vaihtelevat suuresti tuottei- den luonteen johdosta, määräytyen kulloinkin tuotannossa olevien esinei- den koon perusteella.

Prosessit

Talous- ja taidelasin valmistuksen vaiheet ovat pelkistetysti lasiraaka- aineen valmistus ja sulatus, lasimassan muovaaminen, tuotteen jäähdytys sekä lopuksi tarkastus, jälkikäsittely ja pakkaaminen.

Iittalan Lasilla on käytössä kaksi tuotantolinjaa, konelinja Vesa ja käsityö- linja Vihtori. Konelinjaan kuuluu yksi vannauuni lasiraaka-aineen sulatuk- seen, neljä lasinvalmistuskonetta ja neljä jäähdytysuunia. Käsityölinja koostuu yhdestä vannauunista, yhdestä päivävannasta, neljästä isosta ja kol- mesta pienestä upokasuunista sekä kolmesta jäähdytysuunista.

Vannauunit ovat rakenteeltaan rekuperatiivisia uuneja. Uunit on varustettu rekuperaattoreilla eli savukaasujen lämmöntalteenottolaitteistoilla, joissa savukaasujenlämpötila laskee n. 1300 °C :sta noin 700 °C :seen. Lasin sula- tus vannoissa on jatkuvatoiminen prosessi. Raaka-aineseosta syötetään vannauuniin siten, että uunissa olevan lasipinnan korkeus pysyy vakiona.

Upokasuunit koostuvat alaosasta, jossa paloilma esilämmitetään, ja sula- tuskammiona toimivasta yläosasta, jossa upokkaat sijaitsevat. Päivävannat ovat upokasuuneista kehiteltyjä uuneja, joiden kapasiteetti on suurempi.

Päivävannat täytetään raaka-aineella erissä kerran päivässä.

Konelinjan Vesa valmistusprosessit ovat tyypiltään jatkuvia prosesseja, joissa yhtä tuotetta valmistetaan keskimäärin vuorokauden ajo. Prosessia voidaan ajon aikana tarvittaessa säätää.

Käsityölinjan Vihtori valmistusprosessi on jatkuvan prosessin ja panospro- sessin välimuoto. Tuotanto on joustavaa ja tuotantosarjat voivat olla lyhyi- täkin. Värilasin valmistamisessa käytettäviä värimänkejä sulatetaan ker- tasulatuksena upokasuuneissa.

Valmistuslinjoja on käytössä viisi: suupuhalluslinja, puristinlinjat Tolvanen ja Kasino, sentrifugilinja Puser ja puristus-puhalluslinja Olivotto.

Tehtaan tuotantoprosessi on kuvassa 1.

Kuva 1 Iittalan Lasin tuotantoprosessi

Raaka-aineet, kemikaalit ja polttoaineet sekä niiden varastointi

Lasinvalmistuksen raaka-aine, mänki, valmistetaan hakijan Nuutajärven tehtaalla ja kuljetetaan maanteitse Iittalan Lasille. Iittalassa mänki varastoi- daan puhaltimossa metallikonteissa betonilattialla muutaman päivän pusku- rivarastona. Tuotannossa käytetään lisäksi apuaineita mm. lasin värjäyk- seen ja kuviointiin. Apuaineet varastoidaan säkkitavarana hyllyissä tuotan- tolinjojen läheisyydessä. Kunnossapidon kemikaali- ja aerosolivarastossa säilytetään pieniä määriä voiteluaineita, koneöljyjä ja erilaisia puhdistusai- neita. Kaasupullovarastossa säilytetään pieniä määriä propaania, argo nia, asetyleeniä ja nestehappea sekä 500 m³:n säiliössä vetyä. Käytetyistä raaka- ja apuaineista sekä kemikaaleista on olemassa käyttöturvallisuustiedotteet.

Tehdasalueella varastoitavat raaka-aineet ja kemikaalit on koottu tauluk- koon 1.

Mänkin val- mistaminen

Sulatus Vesalla

Sulatus Vihtorilla

Sulatus Nuutajärvellä

Sulatus Humppilassa

Muovaus Tolvasella Muovaus Puserilla

Muovaus Kasinolla Muovaus Olivotolla

Muovaus Geminillä

Muovaus Injektio- prässillä

Muovaus valamalla Muovaus suupuhalluk-

sena (muottiin)

Käsin muovaus suupuhalluksena

Muovaus suupuhalluk- sena (muottiin)

Käsin muovaus suupuhalluksena

Jäähdytys &

jännitysten poisto liinalla 4

Tarkastus

Pakkaa- minen

Muovaus prässäämällä

Jälkikäsittely Biebuykillä Jälkikäsittely Hisalla

Jälkikäsittely Hiomossa

Pesu

Tarkastus Raaka-aineen

valmistaminen Raaka-aineen sulatus Lasimassan muovaami-

nen Tuotteen jäähdyttäm inen Tuotteen tarkastus, jälkikäsittely ja pakkaus

Tarkastus

Tarkastus

Tarkastus

Hiekka-puhallus

Jäähdytys &

jännitysten poisto liinalla 1 Jäähdytys &

jännitysten poisto liinalla 3 Jäähdytys &

jännitysten poisto liinalla 8 Jäähdytys &

jännitysten poisto liinalla 10 Jäähdytys &

jännitysten poisto liinalla 11

Jäähdytys &

jännitysten poisto liinalla Jäähdytys &

jännitysten poisto liinalla Jäähdytys &

jännitysten poisto liinalla

Muovaus suupuhalluk- sena (muottiin)

Käsin muovaus suupuhalluksena

AIKAJANA

Siirtokuvien kiinnitys Hiekka- puhallus

Tarkastus

Hiekka-puhallus

Jälkikäsittely Hiomossa

Jälkikäsittely Biebuykillä

Pesu

Tarkastus

Pakkaa- minen Jäähdytys &

jännitysten poisto panosuunissa

Kuljetus Nuutajärvelle Muovaus Kolorilla Jäähdytys &

jännitysten poisto liinalla 7 Väri-

kanava Väri- kanava

Väri- kanava Platina- kanava Upokas-

sulatus

Taulukko 1 Tehdasalueella varastoitavat lasinvalmistuksen raaka-aineet ja kemikaalit

aine enimmäismäärä

varastossa (t)

enimmäis- käyttömäärä

(t/a)

varastointipaikka

raaka-aineseos, mänki

(perusraaka-aineet mm. booraksi, natriumkarbonaatti, kvartsihiekka, kalkki, potaska, bariumkarbonaatti)

40 (muutaman päivän

puskurivarasto)

puhaltimon betoni- lattia, metallikontit

feederivärit

LU-949-B, PX-504-A, CB 271-A, EG-103-B, PX-415-B, GN-160- BMB-210-F, GN-170-B, PX-610-B, P X-676-A

22,1 6

konelinja / säkkitavarana

hyllyssä

valmiit siirtokuvat jälkikäsittely

muottien ja laitteistojen

voiteluaineet 0,8 0,6 konelinja

hiontajauheet ja lasinkatkaisuaine (piikarbidijauhe, regipol 790CA cerium polish, CF1)

1,4 3 hiomo

tulenkestävä sementti,

laasti ja betoni 1,1 1,2 kunnossapito /

kemikaalivarasto

öljyt ja voiteluaineet 1,2 1,0 kunnossapito /

kemikaalivarasto propaani, argon, asetyleeni ja vety 2 + 1 + 1 + 500 m³ vety 6600 m³ kunnossapito /

kaasupullovarasto

nestehappi 35 1921

kunnossapito / jälkikäsittelyhallin

pääty

puhdistusaineita < 0,1 kunnossapito /

aerosol-varasto

Uunien ja lämpökeskuksen polttoaineena käytetään maakaasua. Osa jääh- dytysuuneista toimii sähköllä. Varapolttoaineena on kevyt polttoöljy. Ga- sum Oy:n maakaasuasema sijaitsee Iittalan Lasin kiinteistön alueella. Ke- vyt polttoöljy varastoidaan kaksivaippaisessa 30 m³:n säiliössä, joka on hankittu kesällä 2004. Samalla alueelta purettiin pois vanhat 1000 m³:n ja 800 m³:n öljysäiliöt. Purkutöiden yhteydessä ei havaittu öljyvahinkoja maaperässä. Iittalan Lasin alueella on käytössä myös vanha, pieni dieselöl- jytankki. Tankki poistetaan käytöstä sen tyhjennyttyä ja ajoneuvot tullaan tulevaisuudessa tankkaamaan ulkopuolisilla huoltoasemilla. Polttoainetie- dot on esitetty taulukossa 2.

Taulukko 2 Polttoainetietoja

käyttökohde ja määrä (m³/a)

kokonais- energia (GJ/a)

rikki- pitoisuus

(%)

enimmäismäärä varastossa

(m³)

maakaas u

sulatusuuni Vihtori, 2 097 900 sulatusuuni Vesa, 2 706 300 lämpökeskus ja muu prosessi, 779 800

yhteensä, 5 700 000

199 000 - -

kevyt

polttoöljy varapolttoaine, 120 4 128 0,1 100

Muu varastointi

Iittala Group Iittalan Lasi ei varastoi valmiita tuotteita, vaan pakatun tuo- tannon varastointi kuuluu Iittala Group Oyj :n logistiikkayksikölle. Tuotteet varastoidaan alueella alumiinivarastoissa ja jakelukeskuksessa. Varastora- kennukset omistaa Iittala Group Oyj.

Käsityölinjan puolivalmiita tuotteita, kuten jälkikäsittelyä vaativia malja- koita ja laseja, välivarastoidaan jälkikäsittelytiloissa.

Veden hankinta ja käyttö

Prosessivesi

Lasin valmistusprosessissa vettä käytetään jäähdytykseen ja lasin hiontaan.

Prosessiveden kulutus on noin 260 000 m³ vuodessa. Vettä pumpataan 30 m³/h:ssa viereisestä Äimäjärvestä. Ottoputki sijaitsee noin 20 metrin etäi- syydellä rannasta. Vesi suodatetaan ennen johtamista prosessiin.

Jäähdytys vesikierto ei ole suljettu, vaan prosessista palaava vesi jäähdyte- tään ja johdetaan saostuskaivon ja öljynerottimen kautta takaisin vesistöön.

Palautusalue on erotettu järvestä öljypuomilla. Saostuskaivo tyhjennetään kahdesti vuodessa.

Hiomo- ja pesulinjoilla käytettävän prosessiveden kierto on lähes suljettu.

Vesi valmistetaan järvivedestä käänteisosmoosin avulla.

Tarvetta vedenottolupaan ei ole arvioitu. Prosessivedestä on analysoitu pH ja metallipitoisuuksia.

Vesijohtovesi

Vesijohtovettä käytetään talous- ja saniteettivetenä, sekä prosessiveden va- rajärjestelmänä. Vesijohtoveden kulutus on noin 4500 m³/a ja se johdetaan kunnalliseen viemäriin. Iittalan Lasin viemäriin lasketaan myös Iittalan la-

sitehtaan ruokalan ja Fortum Service Oy:n jätevedet, jotka koostuvat keitti- öiden normaaleista pesuvesistä sekä saniteettivesistä.

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus

Lasiteollisuuden parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskeva referens- siasiakirja on julkaistu vuonna 2000 (Reference Document on Best Availa- ble Techniques in the Glass Manufacturing Industry). Asiakirja toteaa, että kotitalouskäyttöön tarkoitettujen lasiesineiden tuotannossa parhaan käyttö- kelpoisen tekniikan arvioiminen on laitoskohtaista. Tuotteissa ja tuotanto- menetelmissä on suurta vaihtelua, mikä on huomioitava BAT-tekniikan määrittämisessä.

Uunien sulatustekniikka ja ikä ovat merkittäviä tekijöitä lasiteollisuuden parhaan tekniikan ratkaisuja arvioitaessa. Kotitalouksien käyttämän lasita- varan tuotanto sisältää useita eri sulatusmenetelmiä. Iittalan Lasin vanna- uunit ovat rekuperatiivisia maakaasu- uuneja, upokasuunit ja päivävannat maakaasu- ja sähkökäyttöisiä eräsulatusuuneja. Investoinnit prosessiin teh- dään tyypillisesti uunien peruskorjaus-/uusimistarpeen yhteydessä. Iittalan Lasin Vihtori-vannauuni on rakennettu vuonna 1967. Vihtori on peruskor- jattu edellisen kerran vuonna 2000. Hakija arvioi seuraavaksi korjausajan- kohdaksi vuotta 2010. Vesa-vannauuni on rakennettu vuonna 1972. Vii- meisin peruskorjaus on Vesalle tehty vuonna 1998 ja hakija on suunnitellut seuraavaa vuodelle 2008. Upokasuunien käyttöikä on 3-5 vuotta. Iittalan Lasin upokasuunit ovat 1-3 vuotta vanhoja.

Typenoksidipäästöjen BAT-taso

Lasitavaroiden valmistuksessa typenoksidipäästöjen BAT-tasoa ei voi mää- rittää yksis elitteisesti. Tämä johtuu typenoksidien syntyyn vaikuttavista eroista sulatustekniikassa, uunien koossa, hylkylasin käyttöä koskevissa ra- joituksissa, tuotantomäärissä ja palamislämpötiloissa. BAT-asiakirja kat- soo, että sähköllä lämmitettävien sulatusuunien käyttö on parasta käytettä- vissä olevaa tekniikka alalla silloin, kun se on taloudellisesti kannattavaa.

Muussa tapauksessa muutkin menetelmät ovat hyväksyttäviä, ja paras tek- niikka vaihtelee laitoskohtaisesti. Asiakirjan mukaan on odotettavissa, että riittävän pitkän kehitystyön tuloksena typenoksidien BAT-taso tulisi tällä- kin alalla olemaan 500-700 mg/Nm³. Päästötaso perustuu primaaristen me- netelmien käyttöön, kuten palamistapahtuman ja raaka-ainesisällön muut- tamiseen, sekä happi-polttoaineseoksen, valikoivan katalyyttisen ja ei- katalyyttisen pelkistyksen käyttöön, sekä regeneratiivisiilla uuneilla 3R- prosessien käyttöön.

Hiukkaspäästöjen BAT-taso

Parhaana käytettävissä olevana tekniikkana lasiteollisuuden uunien hiuk- kaspäästöjen rajoittamisessa pidetään BAT-asiakirjan mukaan yleisesti joko sähkösuodatinta tai pussisuodatinta, jota tarvittaessa käytetään kaasujen pe- sujärjestelmän kanssa. Näihin sekundaarisiin menetelmiin liittyvä BAT- taso on 5 – 30 mg/Nm³, joka vastaa tasoa alle 0,1 kg/ t sulatettua lasia.

Energiatehokkuus

Lasiteollisuus on energiaintensiivistä. Iittalan Lasin ominaisenergiankulu- tukseen vaikuttaa merkittävästi tuotantomäärien ja tuotteiden tyypillinen vaihtelu. Viime vuosina energiankulutus tuotetonnia kohti on hitaasti las- kenut. Sulatusenergian osuus kokonaisenergiankulutuksesta on 2000- luvulla laskenut 63 %:sta 57 %:iin, kun se kotitalouslasin valmistuksessa keskimäärin on 75 %.

Tehtaan kattilalaitos on uusittu vuonna 2004. Uuden polttoaineteholtaan 2,1 MW:n maakaasukattilan hyötysuhde on noin 94 %. Kattilan uusimisella saavutetaan vuotuinen 600 -700 MWh:n energiansäästö vanhaan kattilaan verrattuna.

Iittalan Lasi on liittynyt teollisuuden energiansäästösopimukseen vuonna 2004 ja tehtaalla on samana vuonna tehty auktorisoitu energia-analyysi.

Analyysin loppuraportissa esitetään lämmön kulutukselle 8 %:n ja sähkön kulutukselle 25 %:n säästöpotentiaali, jotka olisivat saavutettavissa seuraa- villa investoinneilla:

• Vesa-uunin lämmöntalteenotto jätelämpökattilalla ja hyödyntämi- nen aluelämpönä

• taajuusmuuttajan hankinta jäähdytysilmapuhaltimeen

• taajuusmuuttajalla varustetun kompressorin hankinta

• paineilman korvaaminen jäähdytyksissä matalapainepuhalluksella

• jäähdytysuunin nro 11 uusiminen

• valaistuksen ohjauksen kehitys

• suljettu jäähdytysvesikierto

Takaisinmaksuajat esitetyille investoinneille vaihtelevat 0,8 ja 7,1 vuoden välillä.

Iittalan Lasissa on arvioitu investointien toteuttamismahdollisuuksia. Pai- neilman korvaaminen jäähdytyksissä puhallinilmalla on toteutettu vuonna 2005. Muita hankkeita ei ole nähty lähitulevaisuudessa toteuttamiskelpoi- siksi.

YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt ilmaan

Tehtaan päästöt ilmaan syntyvät pääosin lasin sulatusprosessista ja kattila- laitoksesta. Pienempiä määriä päästöjä syntyy lisäksi tuotantolinjan muista prosessipisteistä, kuten syöttökanavista, kaasulämmitteisistä liinoista ja tuotteiden liekkipuleerauksesta. Sulatusuuneilla Vihtori ja Vesa on omat, 10 metriä korkeat piiput. Lämpökattilan piippu on 21 metriä.

Merkittävimmät päästökomponent it ovat typenoksidi-, hiukkas- ja hiilidi- oksidipäästöt. Lisäksi syntyy pieniä määriä SO2- ja fluoriyhdistepäästöjä.

Taulukossa 4 on esitetty tehtaan keskimääräisiä vuotuisia päästömääriä.

Taulukko 4 Iittalan Lasin keskimääräiset vuosipäästöt ilmaan

t/a

NOx 100

hiukkaset 15

CO2 11 000

SO2 0,2

F 0,7

Tehtaan vuosipäästöt tuotettua tonnia kohden ovat typenoksidien osalta pysyneet keskimäärin samalla tasolla läpi 2000- luvun, mutta pienentyneet muilla päästökomponenteilla.

Päästöjen rajoittaminen

Iittalan Lasin vannauunien typenoksidipäästöjen pitoisuudet ovat Vihtorilla tasoa 1650 mg/Nm³ ja Vesalla 3000 mg/Nm³. Pitoisuus tason laskemiseksi on kokeiltu useita primaarisia menetelmiä. Iittalan Lasilla ei ole mahdollis- ta hyödyntää täysimääräisesti kertaalleen sulatettua lasinsirua typpipäästö- jen vähentämiseksi, sillä tuotannosta 60 % on värilasia, jota ei voida sulat- taa uudelleen. Lasimassan laatua heikentävät toimet eivät myöskään ole eri- koislasin tuotannossa mahdollisia. Iittalan Lasilla on mittauksissa todettu, että noin 40 % typenoksidipäästöistä aiheutuu raaka-aineisiin sidotun typen reagoidessa kuumuuteen. Tehtaalla kokeiltiin raaka-ainereseptin muutta- mista typettömiin selkeytysaineisiin vuosina 2002 ja 2003, jolloin typenok- sidipäästöt laskivat yli 40 %. Muutos aiheutti kuitenkin laatuongelmia la- siin ja tuotannossa jouduttiin palaamaan typpeä sisältäviin selkeytysainei- siin. Vesa- vannalla on kokeiltu myös ns. happiboostingia, jossa osa pala- misilmasta korvattiin hapella, mutta kokeilulla ei ollut vaikutusta typenok- siditasoon. Vuosina 2003 ja 2005 uunirakennetta muutettiin edelleen happi- maakaasuseoksen tehokkaamman käytön mahdollistamiseksi, mutta tulok- set eivät ole olleet merkittäviä. Iittalan Lasin tyyppisissä sulatusyksiköissä ei ole mahdollista käyttää 100% happipolttoa, koska uunit eivät ole tiiviitä ja typpeä sisältävää ilmaa kulkeutuu uuniin joka tapauksessa. Vesa ja Vih- tori –vannoissa on kokeiltu lisäksi tuloksetta Low-NO_x-polttimia, jolloin myös sulatusteho laski selkeästi. Vihtori- uunilla Low-NOx-polttimet ovat käytössä.

Tehdas jatkaa primaaristen menetelmien selvittämistä typenoksidipäästöta- son laskemiseksi.

Iittalan Lasin keskimääräinen hiukkaspäästötaso on Vesalla alle 200 mg/Nm³ ja Vihtorilla noin 230 mg/Nm³. Hiukkaspäästöjä ei vähennetä me- kaanisesti.

Päästöt vesiin, viemäriin ja maaperään

Hakija arvioi, ettei Iittalan Lasi tuota haitallisia päästöjä vesiin tai viemä- riin. Iittalan Lasin prosessijätevesi on analysoitu vuonna 2005. Analyysin perusteella prosessista järveen palautuvassa purkuvedessä ei ole järven bio- logista hapenkulutusta lisääviä epäpuhtauksia. Lauhdepäästön lämpötilan- nousu on alle 10 astetta ja lämpökuorma noin 500 kW/a. Tehtyjen aine- taselaskelmien perusteella Äimäjärven ulkoinen kuormitus on kestävällä ta- solla, mutta sisäinen kuormitus haitallista järvelle. Yleisellä tasolla järvive- den lämpiäminen aiheuttaa veden kerrostuneisuutta ja hapenpuutetta. Äi- mäjärvessä kerrostuneisuus on ollut voimakasta kesäisin. Pintavesiin koh- distuva lämpö aiheutuu auringosta, Iittalan Lasin lauhdevesi johdetaan sy- vemmälle järveen. Lauhdevesipäästö pitää purkualueen ympäristön talviai- kaan sulana. Lämpövaikutusta on selvitetty mittauksin, joiden perusteella 15 asteen pakkasessa veden lämpötila purkupaikalla oli + 6 astetta ja yhden asteen pakkasella + 8 astetta.

Äimäjärvestä on analysoitu säännöllisesti happipitoisuus, fosforipitoisuus, lämpötila, pH, sähkönjohtavuus ja levätilanne.

Kiinteistöllä ei ole sadevesien johtamisjärjestelmää yksittäisiä sade- vesikaivoja lukuun ottamatta. Hulevedet johtuvat pinnanmuotojen mukai- sesti Äimäjärveä kohti ja imeytyvät nurmialueeseen ennen järveä. Huleve- sistä ei hakijan mukaan ole haittaa maaperälle.

Melu ja liikenne

Tuotannon melua aiheuttavia prosesseja ovat sulatus, lasin työstö, tarkistus ja jälkikäsittely. Laitoksen ympäristössä melutaso jää tehdyn meluselvityk- sen perusteella alle valtioneuvoston ohjearvon lähimmän asuinrakennuksen piha-alueella. Toiminta ei aiheuta tärinää.

Tehdasalueella käy päivittäin noin kolme raskasta ajoneuvoa kello 7.00 – 18.00 välillä.

Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen

Tehtaalla syntyvät jätteet ja niiden käsittely on esitetty taulukossa 5.

Taulukko 5 Toiminnassa syntyvät jätteet

jätelaji jätekoodi määrä

(t/a) sijoitus sijoitus-

koodi vastaanottaja paperi ja pahvi 20 01 01 36,7

hyödyntäminen raaka- tai apuaineena

R035 L&T Oy sekalainen

yhdyskuntajäte 20 03 01 93,2 kaatopaikka D01 L&T Oy energiajäte 20 01 99 29,1 hyödyntäminen

energiana R13 L&T Oy loisteputket 20 01 21* 0,2 ongelmajätteen

keräilijä R13 L&T Oy lyijyakut 16 06 01* 0,2 ongelmajätteen

keräilijä R13 L&T Oy maalit, liimat,

lakat 20 01 12* 0,1 ongelmajätteen

keräilijä R13 L&T Oy hydrauliöljyt 13 01 10* 0,2 ongelmajätteen

keräilijä R13 L&T Oy moottori-,

vaihteisto- ja voiteluöljyt

13 02 05* 0,2 ongelmajätteen

keräilijä R13 L&T Oy metalliromu 12 01 02 20,9

hyödyntäminen raaka- tai apuaineena

R041 Rautasoini Oy lasimurska

(musta ja valkoinen)

10 11 12 130

hyödyntäminen raaka- tai apuaineena

R052

Forssan Romu / Iittalan Lasin

parkkialue lasimurska

(värillinen) 10 11 12 1 500

hyödyntäminen raaka- tai apuaineena

R052 Isover Oy biojäte 20 01 08 0,3 kompostointi R032 Hyötykapula Oy

Tehtaalla panostetaan jätejakeiden erilliskeräyksen tehostamiseen ja jätteen synnyn vähentämiseen.

Iittalan Lasin alueelle rakennetaan vuosien 2005-2010 välillä 50 auton parkkialue, jonka rakenteisiin hyödynnetään noin 4000 m³ laitoksen oman tuotannon lasimurskaa. Lasimurskan hyödyntäminen toteutetaan Hämeen- linnan seudullisen ympäristötoimen ympäristölautakunnan 14.6.2006 anta- man päätöksen mukaisena.

LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu

Vannauunien ja kuumavesikattilan maakaasun kulutusseuranta toteutetaan kirjaamalla mittarilukema päivittäin muistiin. Kevyen polttoöljyn kulutusta seurataan vastaavasti viikoittain.

Uunien lämpötiloja seurataan pyrometrilla kolme kertaa vuorokaudessa.

Uunien polttimien ja liekkien toimintaa seurataan silmämääräisesti useita kertoja vuorokaudessa. Häiriöt uunien toiminnassa kirjautuvat piirtureille ja jäävät hälytyskeskuksen muistiin. Sulatusprosessi kuuluu automaattisen hä- lytysjärjestelmän piiriin ja hälytyskeskuksen seurannasta vastaa sulattaja.

Raaka-aineiden kulutusta ja hintakehitystä seurataan linjoittain ja raportoi- daan kuukausit tain.

Päästötarkkailu

Vannauunien savukaasuista mitataan CO ja O2 muutaman kerran viikossa manuaalisesti. Savukaasuominaisuuksia seurataan myös uunien lämpötilaa seuraamalla. CO ja O2 -mittaustuloksia ei normaalitilanteessa kirjata. NOx- päästöjä mitataan manuaalisella mittalaitteella muutaman kerran vuodessa itse ja silloin, kun on syytä epäillä häiriötilannetta. NOx–tulokset kirjataan.

Ulkopuolinen asiantuntija mittaa typenoksidipäästöt noin kolmen vuoden välein, edellisen kerran vuonna 2004. Samalla mitattiin vannauunien hiuk- kaspäästöt kertaluonteisesti.

Kuumavesikattilan savukaasuista mitataan CO ja O2 muutaman kerran vuo- dessa. Kuumavesikattila kuuluu automaattisen hälytysjärjestelmän piiriin.

Vuonna 2005 uusitun kuumavesikattilan NOx-päästöjä ei ole mitattu.

Hakija esittää, että jatkossa vannojen NOx- ja hiukkasmittaukset suoritettai- siin ulkopuolisella asiantuntijalla kolmen vuoden välein.

Mänkihallin alueelta löytyi vuoden 2006 maaperätutkimuksissa kohonneita metallipitoisuuksia, mutta ko. alueen kunnostustoimenpiteet katsottiin suo- ritetun riskinarvion perusteella tarpeettomiksi. Alueen kolmesta pohja- vesiputkesta (IW3, IW6, IW7) seurataan toistaiseksi vuosittain lyijy-, sink- ki-, barium- ja antimonipitoisuuksia sekä pH:ta.

Vaikutusten tarkkailu

Vaikutustarkkailu toteutetaan Iittalan Lasin toimintajärjestelmän mukaises- ti, joka kattaa ISO 14001 –standardin mukaisen ympäristönhallintajärjes- telmän. Järjestelmää ei ole toistaiseksi sertifioitu.

POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN

Merkittävimmät riskit lasitehtaan toiminnassa ovat tulipalo, kaasuvuoto, rä- jähdys, öljyvuoto, sähkövuoto tai lasivuoto. Onnettomuus- ja häiriötilantei- den varalle tehtaalla toimii 8 hengen koulutettu suojeluryhmä, joka hälyte- tään kokoon matkapuhelimitse. Suojeluryhmä katselmoi mm. hälytinjärjes- telmän ja sammutus- ym. poikkeustilannevarustuksen kahdesti vuodessa.

Tehtaalla ylläpidetään palo- ja pelastussuunnitelmaa. Erikseen on määritel- ty henkilöt sähkön ja maakaasun käytönvalvojiksi ja varavalvojiksi sekä ympäristö- ja kemikaalivastuuhenkilöiksi.

Lasitehtaan sulattaja vastaa tarkkailu- ja hälytysjärjestelmän seurannasta.

Sulattaja on paikalla 24h vuorokaudessa. Hälytyskeskus hälyttää häiriöti- lanteessa automaattisesti sulattajan matkapuhelimeen. Hälytyskeskukseen on kytketty kaikki strategiset hälytyskohteet laitoksella. Häiriötilanteet kir- jautuvat hälytyskeskuksen muistiin.

Tehtaan elektroniset valvontajärjestelmät kuuluvat huoltosopimuksen pii- riin ja laitteiden toiminta tarkastetaan noin kerran viikossa.

Alueella on kameravalvonta, joka välittyy sulattajalle. Sulattaja tekee myös kerran yössä tarkastuskierroksen laitoksella.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

Lupahakemuksen täydennykset

Hakemusta on täydennetty 30.3.2004, 8.6.2006, 21.12.2006, 2.2.2007 ja 19.2.2007.

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Hämeen ympäristökeskus on kuuluttanut lupahakemuksesta ilmoitustaulul- laan ja Kalvolan kunnan ilmoitustaululla 25.5.-9.7.2004 sekä ilmoittanut kuulutuksesta Hämeen Sanomat –nimisessä sanomalehdessä. Hakemukses- ta on 19.5.2004 annettu erikseen kirjallinen tieto tiedossa oleville asia n- osaisille. Asiakirjat ovat olleet kuulutuksen ajan nähtävillä Kalvolan kun- nan ympäristönsuojelutoimistossa.

Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset

Hakemuksesta on neuvoteltu ja la itoksella on suoritettu tarkastus 20.6.2006. Tarkastus muistio on liitetty asiakirjoihin.

Lausunnot

Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Kalvolan kunnanhallitukselta ja Hä- meenlinnan seudulliselta ympäristölautakunnalta.

Kalvolan kunnanhallitus on esittänyt 16.8.2004 pidetyssä kokouksessa, ettei sillä ole huomauttamista iittala oy ab:n Iittalan Lasin ympäristölupa- hakemukseen. Lisäksi todetaan, että iittala oy ab:n Iittalan Lasin tuotanto- laitos sijaitsee voimassa olevan asemakaavan mukaisella teollisuus- ja va- rastorakennusten korttelialueella (T). Tehtaan varastorakennukset sijoittu-

vat saman asemakaavan korttelialueelle K-2, eli liike- ja toimistorakennus- ten kortteliin, jolle voidaan sijoittaa alueen liiketoimintaan liittyvää teolli- suutta. Tehdasalueella voimassa oleva asemakaava on vahvistettu 20.10.1994. Tehdasalue sijaitsee Iittalan taajamassa siten, että se rajoittuu lännessä Iittalan Lasimäkeen, lasimyymälä- ja museoalueeseen, etelässä Äimäjärveen, idässä kaavoittamattomaan peltoalueeseen ja pohjoisessa Iit- talan keskustakortteliin, joka on suurelta osin iittala oy ab:n omistuksessa.

Keskustakorttelin kehittäminen ja sen myötä muutoskaavoitus on käynnis- sä.

Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi toteaa 24.8.2004 saapuneessa lausunnossa seuraavaa: Toiminnanharjoittaja tulee velvoittaa suunnittele- maan toimenpiteet energiankulutuksen ja typenoksidipäästöjen vähentämi- seksi ja toteuttamaan ne lähivuosina. Toiminnanharjoittajan tulee osallistua kunnan alueella järjestettävään ilmanlaadun seurantaan.

Kevytöljysäiliön muuttaminen kaksivaippaiseksi tai suoja-altaalliseksi tulee toteuttaa vuoden (2004) loppuun mennessä. Jätelain uusiokäytön varmista- miseksi sen hyötykäyttötapoja tulee edelleen selvittää. Tehdasalueelle on aikojen kuluessa haudattu lasia ja mahdollisesti muita tuotantojätteitä. Eri- tyisesti rannassa olevien jätteiden tai pilaantuneiden maiden sijainti tulisi selvittää sekä arvioida niiden ympäristövaikutukset.

Prosessijätevesien laatua tulee seurata muutaman kerran vuodessa. Myös tehdasalueelta Äimäjärveen tulevien valumavesien laatu tulee selvittää. Tu- losten perusteella on arvioitava toiminnan vaikutukset Äimäjärveen.

Muistutukset ja mielipiteet

Hakemuksen johdosta ei ole esitetty muistutuksia eikä mielipiteitä.

Hakijan kuuleminen ja vastine

Hakijalle on 7.6.2006 päivätyllä kirjeellä varattu tilaisuus tulla kuulluksi ja esittää vastineensa ympäristölupahakemuksesta annetuista lausunnoista. Iit- talan Lasi on todennut 8.9.2006 saapuneessa kirjeessä seuraavaa:

Ilmapäästöt ja energiankulutus

Ilmapäästöt ja energiankulutus ovat nousseet tasaisesti 2000- luvulla. Pää- asiassa tämä johtuu tuotantomäärien kasvusta. Tuotettuja tuotteita kohden sekä energiankulutus että ilmapäästöt ovat kuitenkin laskeneet kun verra- taan keskenään esimerkiksi vuosia 2000 ja 2005. Tavoitteena on päästä vie- lä reilusti alaspäin ja keinoja sekä energiankulutuksen että ilmapäästöjen pienentämiseksi tutkitaan.

Energiankulutukseen vaikuttaa myös olennaisesti tuotanto, eli tehdäänkö tuotteita sentrifuugilla vai prässillä. Prässättyjen tuotteiden valmistus vaatii huomattavasti enemmän energiaa. Viime vuosina prässättyjen tuotteiden

kysyntä on ollut suurempaa, mikä näkyy energiankulutuksessa. Myös präs- situotannon energiankulutukseen tullaan tulevaisuudessa kiinnittämään enemmän huomiota.

Empower Oy suoritti Iittalan Lasilla Teollisuuden energia-analyysin vuo n- na 2004. Analyysin ehdotuksia energian säästämiseksi tutkitaan ja toteute- taan soveltuvin osin. Ainakaan toistaiseksi Iittalan Lasille sopivaa ja talo u- dellisesti toteutettavissa olevaa lämmön talteenottojärjestelmää ei kuiten- kaan ole löytynyt. Yleisesti järjestelmät ovat vaikuttaneet toiminnaltaan lii- an epävarmoilta tai takaisinmaksuajat venyvät liian pitkiksi.

Iittalan Lasin kattilalaitos uusittiin vuonna 2004. Vanhan kattilan hyö- tysuhteeksi laskettiin 83% kun uuden kattilan hyötysuhde on n. 94,5%. Pa- rempi hyötysuhde säästää energiaa vuositasolla n. 600-700 MWh.

Ilmapäästöjen ja energiankulutuksen vähentämiseksi ensimmäisenä ja tär- keimpänä tavoitteena on parantaa prosessie n hyötysuhdetta. Hyötysuhteen parantuminen vähentäisi niin raaka-aineen tarvetta, energiankulutusta, il- mapäästöjä kuin syntyvän värillisen lasinsirun määrää tuotettua tuoteyksik- köä kohden.

Valmiita, Iittalan Lasille soveltuvia ja taloudellisesti toteutettavissa olevia keinoja NOx-päästöjen vähentämiseksi on tarjolla vähän ja suuri osa niistä- kin jo kokeiltu. Tavoitteena on kuitenkin kokeilla typetöntä lasimassaa uu- delleen lähitulevaisuudessa. Omien mittauksien perusteella typettömän massan avulla NOx-päästöjä vähennettäisiin olennaisesti.

Henkilöstöresursseja toiminnan parantamiseen on varattu runsaasti ja uusia osaajia on palkattu taloon.

Kevyen polttoöljyn varastointi

Iittalan Lasin toiminnan varavoimana on kevyt polttoöljy. Vanha yksivaip- painen säiliö sijaitsi saaressa, sillä ei ollut suoja-allasta ja kooltaan 1000 m³ säiliö oli muutenkin ylimitoitettu nykyiseen toimintaan kun pääenergia n- lähteenä tehtaalla on maakaasu. Kevytöljysäiliön tilavuudesta käytettiin vain n. 10 %. Todettiin myös, että saareen voi olla hankalaa ja kallista ra- kentaa säiliölle valuma-allasta. Kesällä 2004 purettiinkin pois sekä vanha raskasöljysäiliö että vanha kevytöljysäiliö ja hankittiin tilalle uusi 30 m³ kaksivaippainen kevytöljysäiliö. Uusi kevytöljysäiliö sijoitettiin vanhan raskasöljysäiliön paikalle tehtaan läheisyyteen, pois saaresta. Vanhojen säi- liöiden purkamisen yhteydessä ei havaittu mitään merkkejä öljypäästöistä maaperään.

Maaperän pilaantuneisuus

Tehtaan alueella tehtiin keväällä 2006 maaperätutkimuksia. Tutkimussuun- nitelma ja näytepisteiden valinta tehtiin yhteistyössä ympäristökonsultaati- oon erikoistuneen URS Nordicin kanssa. URS Nordic myös suoritti näyt- teenoton ja tutkimuksen raportoinnin. Tutkimussuunnitelmat esiteltiin en- nalta Hämeen ympäristökeskukselle ja Hämeenlinnan seudun kansanterve-

ystyön kuntayhtymän ympäristöosastolle. Maaperätutkimuksessa löydettiin samase -raja-arvon ylittäviä pitoisuuksia viidestä pisteestä. Iittalan Lasi te- kee yhdessä URS Nordic:in kanssa pilaantuneen maaperän kunnostussuun- nitelman ja riskinarvion, jonka perusteella arvioidaan puhdistamistarve. Il- moitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehdään Hämeen ympäris- tökeskukselle vuoden 2006 aikana ja myös puhdistustyöt pyritään saatta- maan loppuun vuoden 2007 aikana.

Prosessivedet

Iittalan Lasin prosessivesiä on tutkittu kesällä 2005. Osaan prosessivesi- näytteistä sekoittuu myös sadevesiä. Niitä johdetaan prosessivesien kanssa samoihin kaivoihin lähinnä tehtaan katolta. Yksi näyte otettiin myös teh- taan etupihan asfaltoidulla alueella olevasta sadevesikaivosta. Kaivoista vedet johdetaan Äimäjärveen. Tulokset on toimitettu Hämeen ympäristö- keskukselle ja niissä ei näy olennaisesti kohonneita arvoja. Tulosten perus- teella voidaan olettaa, että Iittalan Lasin toiminnalla ei ole olennaista kuormittavaa vaikutusta Äimäjärveen.

Prosessivesien laatu pysyy lähes samana, joten prosessivesien tarkkailu muutamia kertoja vuodessa tuntuu jokseenkin ylimitoitetulta. Ehdotamme, että tarkkailua suoritettaisiin joka toinen vuosi.

Teollisuuden energia-analyysin tehnyt Empower arvioi järveen palautetta- van prosessiveden lämpötilan nousuksi alle 10 astetta ja lämpökuormaksi n.

500 kW.

Kesällä 2006 aloitettiin myös selvitys tuotantotilojen viemäröinnistä, lähin- nä kartoitetaan va nhojen viemärikarttojen paikkansapitävyys ja selvitetään mahdollisia epäselviä kohtia. Projektin yhteydessä tutkitaan myös mahdol- lisuutta prosessivesien sisäiseen kiertoon.

Ilmanlaadun seuranta Kalvolan kunnan alueella

iittala oy ab, Iittalan Lasi voi tarvittaessa osallistua Kalvolan kunnan alu- eella järjestettävään ilman laadun seurantaan.

ALUEELLISEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ratkaisu

Hämeen ympäristökeskus myöntää ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisen ympäristöluvan Iittala Group Oyj:n Iittalan Lasin Kalvolan kunnassa sijait- sevan lasitehtaan toiminnalle.

Toimintaa on harjoitettava lupahakemuksen mukaisesti ellei lupamääräyk- sissä muutoin määrätä.

Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin

Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on huomioitu lupamääräyksistä ilmene- vällä tavalla.

Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Yleinen ympäristönsuojelu

1. Laitoksen ja sen oheistoimintojen ympäristönsuojelutoimia on ylläpidettävä ja edistettävä niin, että laitoksen toiminnasta aiheutuva melu, päästöt il- maan, maaperään, vesiin tai viemäriin tai muu syy ei aiheuta joko välittö- mästi tai välillisesti vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle tai muuta ympäristön vahingollista muuttumista tai roskaantumista tai yleistä viihty- vyyden alenemista.

Tarvittaessa toiminnanharjoittajan on selvitettävä toiminnan ympäristöva i- kutukset ja ryhdyttävä Hämeen ympäristökeskuksen edellyttämiin ympäris- tönsuojelutoimenpiteisiin haittojen ehkäisemiseksi tai poistamiseksi. Hä- meen ympäristökeskus päättää näistä toimenpiteistä erikseen. (YSL 4 §, 5

§, 7 §, 8 §, 42 §, 43 §, JäteL 6 §, 19 §, NaapL 4 §, 17 §) Paras käyttökelpoinen tekniikka ja energiatehokkuus

2. Toiminnanharjoittajan on seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan ke- hittymistä. Parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa on hyödynnet- tävä kaikissa laitoksen toiminnoissa niin, että päästöt ja laitoksen ympäris- tövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä sekä energian tuotanto ja käyt- tö mahdollisimman tehokasta. (YSL 4 §, 5 §, 42 §, 43 §, YSA 37 §, JäteL 51 §)

3. Laitoksen toimintaan liittyvää polttoaineiden käyttöä sekä energian tuotan- toa ja käyttöä on seurattava teollisuuden energiansäästösopimuksen mukai- sesti. Toiminnan energiatehokkuutta on parannettava pitkäjänteisesti laitok- sella suoritettua energiakatselmusta hyödyntäen. Parannuksista ja niillä saavutetusta energiansäästöstä on raportoitava Hämeen ympäristökeskuk- selle ja Kalvolan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain he l- mikuun loppuun mennessä muun vuosiraportoinnin yhteydessä. (YSL 5 §, 43 §, YSA 19 §, 37 §)

Raaka-aineet, kemikaalit ja polttoaineet

4. Alueet, joilla ympäristölle haitallisia raaka-aineita tai kemikaaleja kuorma- taan tai lastataan, on oltava päällystetty tiiviillä päällystemateriaalilla, jonka kunnosta on huolehdittava. Päällystetyn alueen valumat tulee johtaa niin, että vuotoaineet saadaan helposti kerättyä talteen. Vuotoina ympäristöön päässet polttoaineet, kemikaalit ja muut aineet on kerättävä välittömästi tal-

teen. Sadevesien viemäröinti on järjestettävä siten, että vuototapauksessa estetään haitallisten aineiden pääsy ympäristöön ja viemäriverkostoon.

(YSL 7 §, 8 §, 43 §, JäteL 6 §)

5. Raaka-aineita, kemikaaleja, polttoaineita ja jätteitä tulee varastoida asia n- mukaisissa tiloissa ja käsitellä laitosalueella siten, että niistä ei aiheudu ympäristö- tai terveyshaittaa. Haitallisten kemikaalien ja ongelmajätteiden joutuminen yleiseen viemäriin on estettävä. Sisätiloissa olevat kemikaa- lisäiliöt on varustettava varoaltain tai estettävä muulla tavoin kemikaalien leviämismahdollisuus. (YSL 7 §, 8 §, 43 §, JäteL 6 §)

6. Käytettävä kevyt polttoöljy saa sisältää rikkiä enimmillään 0,10 painopro- senttia. (YSL 43 §, VNA 689/2006)

Päästöt ilmaan

7. Hämeen ympäristökeskukselle on esitettävä 31.12.2007 mennessä suunni- telma vannauunien typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen vähentämisestä lasite- ollisuuden parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaiselle tasolle. Suunni- telmassa on esitettävä tekniset toimenpiteet päästöjen vähentämiseksi aika- tauluineen. Ympäristökeskus asettaa suunnitelman perusteella typenoksi- deille ja hiukkasille päästörajat. (YSL 43 §, YSA 37 §)

Päästöt vesistöön ja viemäriin

8. Tehdasalueen hulevedet on kerättävä hallitusti. Mahdollisten sammutus- vesien keräily ja käsittely on suunniteltava sellaiseksi, että sammutusvesien sisältämät kemikaalit eivät pääse maaperään tai Äimäjärveen. (YSL 7 §, 8

§, 43 §, JäteL 6 §)

9. Vesihuoltolaitoksen viemäriin laskettavista jätevesistä ei saa aiheutua hait- taa viemärin rakenteelle eikä viemäriin saa laskea ongelmajätettä. Jäteve- den pääsy viemäriin tulee voida estää välittömästi, jos jäteveden ominai- suudet eivät täytä viemäriin johdettavalle jätevedelle asetettuja vaatimuk- sia. (YSL 5 §, 7 §, 8 §, YSA 36 §)

10. Iittalan Lasin tulee hakea Itä-Suomen ympäristölupavirastolta vesilain 9 lu- vun 2 §:n mukaista lupaa vedenottoon Äimäjärvestä.

Jäähdytysveden lämpö tulee ensisijaisesti hyödyntää. Toissijaisesti tulee ta- sata vesistön lämpötilamuutokset mahdollisimman pieniksi. Purkuvesi tulee johtaa järveen pintakerrosta syvemmälle. Jäähdytysveden lämpökuorman aiheuttamasta jääolosuhteiden muutoksesta on varoitettava jäällä liikkuvia siten, että liikkujien voidaan katsoa olevan tietoisia poikkeuksellisista jää- oloista. (YSL 4 §, 5 §, 6 §)

Melu

11. Melutaso lähimpien asumiseen käytettävien rakennusten piha-alueilla ei saa laitoksen toiminta-aikana ylittää melun A-painotettua ekvivalenttitasoa 55 dB päivällä klo 7-22 eikä 50 dB yöllä kello 22-7. Jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaustulokseen lisätään 5 dB ennen sen vertaamista sallittuun melutasoon. Mikäli melutaso ylittyy, tulee toimin- nanharjoittajan ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin meluhaitan vähentämi- seksi. (YSL 43 §, NaapL 17 §, 18 §, VNp 993/1992)

Jätehuolto

12. Laitoksella on kaikin tavoin vähennettävä jätteiden muodostumista. To i- minnassa syntyvät jätteet on lajiteltava syntypaikoillaan ja säilytettävä laji- teltuina toisistaan erillään. Kaikki teknisesti ja taloudellisesti hyödynnettä- vissä olevat jätteet on lajiteltava ja toimitettava hyötykäyttöön. Jätteet on toimitettava laitokseen tai paikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty jätteen vastaanottaminen. Kaatopaikalle toimitettavan jätteen määrää ja ha i- tallisuutta tulee vähentää.

Mikäli laitoksessa syntyviä jätteitä hyödynnetään maarakentamisessa, hyö- dyntämisestä on toimitettava selvitys hyväksyttäväksi Hämeen ympäristö- keskukselle vähintään kolme kuukautta ennen suunniteltua toimintaa.

(YSL 7 §, 8 §, 42 §, 43 §, JäteL 4 §, 6 §, 7 §, 8 §, 12 §, JäteA 5 §, 8 §, NaapL 17 §, VNp 101/1997, VNp 861/1997, muutos 1049/1999, VNp 962/1997)

13. Kaatopaikalle toimitettavan muun kuin asumistoiminnassa syntyvään jät- teeseen rinnastettavan teollisuusjätteen kaatopaikkakelpoisuus tulee selvit- tää tarvittaessa. Jätteen soveltuvuus kaatopaikalle sijoittamiseen ratkaistaan kaatopaikkakelpoisuusarvioinnin perusteella erikseen. (YSL 42 §, JäteL 4

§, 6 §, 51 §, 52 §, VNp 861/1997)

14. Ongelmajätteet on varastoitava laatua ja vaarallisuutta osoittavilla merkin- nöillä varustetuissa tiiviisti suljetuissa astioissa ja säiliöissä. Ongelmajätettä sisältävät astiat tai säiliöt on varastoitava katetussa ja lukitussa tilassa, joka on varustettu joko varoaltaalla tai reunakorokkeella siten, että jätteet vuoto- tilanteessa saadaan kerättyä talteen. Erilaisia ongelmajätteitä ei saa sekoit- taa keskenään eikä muihin jätteisiin. Ongelmajätteet on toimitettava käsitel- täväksi asianmukaiset luvat omaavaan laitokseen. Ongelmajätteen siirrosta on laadittava siirtoasiakirja, joka annetaan jätteen kuljettajalle luovutetta- vaksi edelleen ongelmajätteen vastaanottajalle. Siirtoasiakirja tai sen jäl- jennös on säilytettävä vähintään viiden vuoden ajan. (YSL 43 §, JäteL 4 §, 6 §, 8 §, 12 §, 15 §, 51 §, JäteA 6 §, 6 §, YMA 1129/2001)

Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet

15. Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa aiheutuu ta- vanomaisesta poikkeavia päästöjä, on ilmoitettava Hämeen ympäristökes- kukselle ja Kalvolan kunnan ympäristöviranomaiselle. Toiminnanharjoitta- jan on ylläpidettävä käyttöhenkilökunnalle ohjeistusta ilmoitusmenettelys- tä. Päästöjä lisäävistä häiriötilanteista on laadittava vuosiraporttiin liitettävä poikkeamaraportti, josta ilmenevät häiriön kesto, suoritetut toimenpiteet ja aiheutuneet päästöt. (YSL 43 §, 46 §, 62 §, 76 §, YSA 30 §)

16. Ympäristövahingon uhatessa tai tapahtuessa toiminnanharjoittaja on velvol- linen ryhtymään viipymättä toimenpiteisiin vahingon torjumiseksi. Laitok- sella tulee olla saatavilla riittävästi ympäristövahinkojen torjuntalaitteistoa ja niiden käyttöön perehtynyttä henkilökuntaa. (YSL 5 §, 7 §, 8 §, 43 §, 62

§, 76 §, YSA 30 §, JäteL 6 §, 51 §)

17. Lasitehtaalle tulee laatia ympäristöriskianalyysi riskien tunnistamiseksi ja poistamiseksi. Analyysin tulee sisältää toimenpiteet mahdollisten ympäris- töriskien hallitsemiseksi. Ympäristöriskianalyysi on toimitettava Hämeen ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi 31.12.2007 mennessä. (YSL 4 §, 5

§, 42 §)

Toiminnan lopettaminen tai muuttaminen

18. Toiminnanharjoittajan on viipymättä ilmoitettava toiminnan olennaisista muutoksista tai toiminnan keskeyttämisestä Hämeen ympäristökeskukselle ja Kalvolan kunnan ympäristöviranomaiselle. Luvanhaltijan vaihtuessa on uuden haltijan ilmoitettava vaihdoksesta kirjallisesti Hämeen ympäristö- keskukselle. (YSL 43 §, 81 §, YSA 30 §)

19. Toiminnanharjoittajan on viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lo- pettamista esitettävä Hämeen ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi yksi- tyiskohtainen suunnitelma lopettamiseen liittyvistä toimista ja lopettamisen jälkeisestä ympäristön tilan seurannasta. (YSL 7 §, 8 §, 43 §, 46 §, 81 §, 90

§, YSA 30 §) Tarkkailu

20. Koneita, laitteita, varastoja, säiliöitä, putkistoja, suoja-altaita sekä valvonta- ja hälytyslatteita tulee tarkkailla säännöllisesti ja ryhtyä viipymättä tarvitta- viin huolto- ja korjaustoimenpiteisiin. (YSL 5 §, 46 §)

21. Vannauunien poistokaasuista on mitattava typenoksidipitoisuus (NOx) ja hiukkaspitoisuus normaalissa tuotantotilanteessa kerran vuodessa.

Vannauunien poistokaasusta on mitattava rikkidioksidipitoisuus (SO₂) ja fluoriyhdisteiden pitoisuus 31.12.2007 mennessä ja sen jälkeen joka toinen vuosi.

Lämpökeskuksen typenoksidipitoisuus (NOx) on mitattava kertaluonteisesti 31.12.2007 mennessä.

Mittaukset tulee suorittaa CEN-, ISO- tai vastaavan standardin mukaisesti.

Mittaussuunnitelma tulee esittää hyväksyttäväksi Hämeen ympäristökes- kukselle vähintään kuukautta ennen mittausta. (YSL 5 §, 46 §)

22. Iittala Group Iittalan Lasin on osallistuttava alueen ilmanlaadun yhteisseu- rantaan Hämeen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. (YSL 43 §, 46

§)

23. Lasitehtaan prosessivedestä tulee ulkopuolista asiantuntijaa käyttäen analy- soida vuosittain epäpuhtauspitoisuudet (vähintään sinkki, fosfaatti, kadmi- um, kromi, kupari, lyijy, nikkeli) ja pH. Tulokset tulee toimittaa tiedoksi Hämeen ympäristökeskukselle ja Kalvolan kunnan ympäristöviranomaisel- le. (YSL 4 §, 7 §, 8 §, 46 §)

24. Lasitehtaan jäähdytys veden vaikutusta Äimäjärveen tulee tarkkailla Hä- meen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Iittalan Lasin tulee tark- kailla Äimäjärvestä purkupaikan läheisyydestä kuukausittain vähintään ve- den lämpötilaa ja happipitoisuutta (mg/l, kylläisyys-%). Tarkkailun tulokset tulee toimittaa tiedoksi Hämeen ympäristökeskukselle ja Kalvolan kunnan ympäristöviranomaiselle. (YSL 43 §, 46 §)

25. Mänkihallin alueen pohjavesiputkista IW3, IW6 ja IW7 tulee ulkopuolista asiantuntijaa käyttäen analysoida vuosittain vähintään lyijy-, sinkki-, bari- um- ja antimonipitoisuudet sekä pH. Tulokset tulee toimittaa tiedoksi Hä- meen ympäristökeskukselle ja Kalvolan kunnan ympäristöviranomaiselle.

Ympäristökeskus ratkaisee tulosten perusteella tarkkailun jatkamises- ta/lopettamisesta. (YSL 4 §, 8 §, 46 §)

Kirjanpito ja raportointi

26. Laitoksen toiminnasta ja kirjanpidosta sekä päästö- ja vaikutustarkkailutu- loksista on laadittava vuosittain viranomaisen edellyttävällä tavalla raportti, joka on toimitettava seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä Hä- meen ympäristökeskukselle sekä Kalvolan kunnan ympäristöviranomaisel- le. Tietoja kirjanpidosta on tarvittaessa annettava valvontaviranomaiselle yhteenvetoraportteina. Kirjanpito on säilytettävä vähintään viisi vuotta.

Vuosiraportista on käytävä ilmi muun muassa seuraavat tiedot:

Tiedot raaka-aineista, polttoaineista ja kemikaaleista:

• käytetyt raaka-aineet ja kemikaalit jakeittain

• energian käyttö (lämpö ja sähkö)

• toteutetut energiansäästötoimet ja niillä saavutettu energiansäästö

• käytetyt polttoaineet

Tiedot tuotannosta

• tuotantomäärät (tuotteen laatu ja määrä)

• tuotannon käyntiajat prosesseittain

• energian tuotanto

• suunnitteilla oleva muutokset laitoksella ja sen toiminnassa Tiedot jätehuollosta

• jätteiden laatu ja määrä, hyödyntämis- ja käsittelytavat, varastointi, toimituskohteet, jätteen kuljettajat sekä yhteenveto kaatopaikkakel- poisuustestauksista

Tiedot päästöistä ja ympäristövaikutusten tarkkailusta

• tiedot päästöistä ilmaan (määrät, laskentaperusteet, mittausraportit)

• yhteenveto vesistötarkkailusta

• päästöjen ja pitoisuuksien vertailu lupamääräyksiin

• yhteenveto käyttö- ja päästötarkkailusta

• tiedot häiriötilanteista (ajankohta, kesto, syy, arvio päästöistä ja nii- den vaikutuksista sekä suoritetut toimenpiteet)

• yhteenveto ympäristön kannalta olennaisista huoltotoimenpiteistä (prosessit, puhdistinlaitteet, mittalaitteet)

(YSL 5 §, 46 §, 83 §, JäteL 51 §, 52 §)

RATKAISUN PERUSTELUT

Lupaharkinnan perusteet

Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudate- taan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jäte- lain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimuk- set, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.

Luvan myöntämisen edellytykset

Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti laitoksen toiminnasta ei nykytie- tämyksen mukaan aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, eri- tyistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan va i- kutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toimin- nan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onne ttomuusriski sekä alueen kaavamääräykset.

Lupamääräysten yksilöidyt perustelut

Laitoksen ympäristönsuojelusta on huolehdittava ja sitä on kehitettävä par- haan käyttökelpoisen tekniikan mukaisesti, jotta toiminnasta ei aiheudu

ympäristönsuojelulain 42 §:n mukais ta terveyshaittaa, pohjaveden pilaan- tumisen vaaraa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Mikäli ympäristönsuojelun tavoitteita ei saavuteta, Hämeen ympäristökeskukselle on oikeus määrätä toiminnanharjoittaja ryh- tymään erityisiin toimenpiteisiin ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi tai poistamiseksi. (määräys 1)

Toiminnanharjoittajan selvilläolovelvollisuuteen kuuluu parhaan käyttökel- poisen tekniikan seuraaminen. Ympäristönsuojelutoimien tehokkuuden varmistamiseksi edellytetään jatkuvaa haittojen minimointia.

Energiansäästösopimustoimintaan kuuluvan raportoinnin kautta toteutuu laitoksen energiankäyttöönsä kohdistuva selvilläolovelvollisuus. Energia- analyysissä kartoitetut energiansäästötoimet ovat työkalu energiatehokkuu- den suunnitelmalliseen parantamiseen, mikä vähentää tuotannosta aiheut u- via haitallisia ympäristövaikutuksia. (määräykset 2 ja 3)

Maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi toiminnan- harjoittajan tulee huolehtia rakenteellisista ja käyttöteknisistä suojaustoi- mista ympäristölle haitallisia aineita käsiteltäessä ja varastoitaessa. (määrä- ykset 4 ja 5)

Valtioneuvosto on antanut asetuksen kevyen polttoöljyn rikkipitoisuudesta (VNA 689/2006). Polttoöljyn rikkipitoisuutta koskeva määräys on annettu asetuksen noudattamiseksi. (määräys 6)

Lasiteollisuuden parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskevassa refe- renssiasiakirjassa (joulukuu 2001) on esitetty lasin tuotannon päästöille ta- sot, jotka edustavat parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa päästöjen vä- hentämisessä. Iittalan lasitehtaan päästöt ylittävät referenssiasiakirjassa esi- tetyt tasot. Toiminnanharjoittajan on tarpeen selvittää mm. typettömän sel- keytyksen käyttömahdollisuus. Hiukkaspäästöjen vähentämisessä säh- kösuodatin ja kuitusuodatin ovat yleisesti käytössä olevia toimia tekniikoita hiukkaspäästöjen vähentämiseksi. Laitoksen hiukkaspäästö 15 t/a on mer- kittävä, kun otetaan huomioon, että hiukkaset sisältävät lasin väriaineena käytettäviä yhdisteitä kuten erilaisia metalleja. Hämeen ympäristökeskus tekee erillisen päätöksen typenoksidien ja hiukkasten päästörajoista toimin- nanharjoittajalta saadun esityksen perusteella. (määräys 7)

Tehtaan jätevesien määrä ja laatu huomioiden ympäristökeskus on antanut määräyksen alueen hule- ja viemäriin johdettavien vesien johtamisesta, jot- ta voidaan varmistua, ettei vesistä ole haittaa ympäristölle tai viemärin toi- minnalle.

Vesilain 9 luvun 2 §:n mukaisesti ympäristölupavirasto voi myöntää hake- muksesta luvan vedenottoon ja sitä varten tarvittavien laitteiden sijoittami-

seen toisen vesialueelle. Iittala Group Iittalan Lasi ei ole vesialueen omista- ja tai osakas, joten em. vedenottolupa jäähdytysveden ottoon tulee hakea.

Jäähdytysveden purkamisesta aiheutuva veden lämpötilan nousu nopeuttaa järven biologisia toimintoja ja vaikuttaa veden kerrostuneisuusoloihin vä- hintään paikallisesti. Kerrostuneisuuden voimistumisen estämiseksi on an- nettu määräys johtaa purkuvesi pintaa syvemmälle järveen, jolloin se pie- nemmän tiheytensä vuoksi ylöspäin pyrkiessään aiheuttaa veden vertikaa- lista sekoittumista. (määräykset 8, 9 ja 10)

Lasitehtaan toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien viihtyisyys- ja terveys- haittojen rajoittamiseksi on asetettu raja-arvot melulle. Annetut meluraja- arvot vastaavat valtioneuvoston päätöksessä (VNp 993/1992, Ympäristö- ministeriön ohje 1/1995 ympäristömelun mittaaminen) asetettuja melutason ohjearvoja. Mikäli laitoksen toiminnassa tapahtuu melua lisääviä muutok- sia, voi lupaviranomainen määrätä toiminnanharjoittajan selvityttämään melutasot uudelleen ja tarvittaessa vähentämään toiminnasta aiheutuvia meluhaittoja. (määräys 11)

Jätelain periaatteiden mukaisesti kaikessa toiminnassa on huolehdittava sii- tä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Syntyvät jätteet on pyrittävä hyödyntämään ensisijaisesti aineena ja toissijaisesti energiana. Toiminnan- harjoittajan on huolehdittava asianmukaisesta jätehuollon järjestämisestä.

Jätteistä ei saa aiheutua haittaa ympäristölle tai terveydelle.

Jätteen tuottajan ja jätteen haltijan on oltava selvillä hallinnassaan olevan jätteen määrästä, laadusta, ominaisuuksista ja alkuperästä sekä jätteen luo- kittelusta ja kaatopaikkakelpoisuudesta (JäteL 6§ ja 51§). Jätteen haltijan tai tuojan on annettava kaatopaikan pitäjälle riittävät tiedot jätteestä (VNp 861/1997, 1049/1999). (määräykset 12 ja 13)

Häiriö- ja poikkeustilanteisiin varautuminen, ilmoitus- ja toimintavelvoite on annettu välittömän ympäristövahingon torjunnan onnistumisen varme n- tamiseksi, viranomaisten ja lähiasukkaiden tiedonsaannin varmistamiseksi ja valvonnan tehostamiseksi. (määräykset 15,16 ja 17)

Jotta toiminnassa tapahtuvia muutoksia voidaan seurata ja valvoa sekä tar- vittaessa arvioida muutoksen merkittävyyttä uuden lupakäsittelyn tarpeelli- suudesta, tulee toiminnassa tapahtuvista muutoksista ilmoittaa ympäristö- keskukselle hyvissä ajoin. Laitosalueen viimeistelytoimilla varmistetaan alueen sopeutuminen ympäristöön ja pitkäaikaisten haittojen estyminen.

Toiminnasta ja alueesta luopuminen, viimeistelytyöt ja tarkkailu voidaan toteuttaa vain erillisen suunnitelman perusteella. Tarvittaessa toiminnan pitkäaikaisia ympäristövaikutuksia tulee tarkkailla myös toiminnan loppu- misen jälkeen. (määräykset 18 ja 19)

Määräykset tarkkailusta, kirjanpidosta ja raportoinnista on annettu ympäris- tövaikutusten selvittämiseksi ja valvonnallisista syistä. Ympäristönsuojelun

edistämiseksi ja elinympäristön haittojen ehkäisemiseksi ja poistamiseksi on oltava selvillä toiminnan ympäristövaikutuksista. Lupamääräysten no u- dattamisen seuranta ja toimintojen ympäristövaikutusten arvioiminen edel- lyttävät kirjanpitoa ja raportointia. Valvontaviranomaiset tarvitsevat vuosi- raportin käyttöönsä tämän luvan valvontaa varten. Vuosiraportoinnin tilas- totiedot tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukselle ensisijaisesti ympä- ristöhallinnon tietojärjestelmän kautta. (määräykset 20-26)

LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo

Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennainen muuttaminen edel- lyttää ympäristölupaa.

Lupamääräysten tarkistaminen

Toiminnanharjoittajan tulee 31.12.2014 mennessä tehdä uusi hakemus lu- pamääräysten tarkistamiseksi. Ympäristölupahakemukseen on liitettävä lu- pamääräysten tarkistamista varten muun tarvittavan selvityksen ohella sel- vitys parhaan käyttökelpoisen tekniikan toteutumisesta laitoksen toiminnas- sa.

Korvattavat päätökset

Tällä päätöksellä korvataan:

Hämeen lääninhallituksen päätös ilmansuojelulain mukaisesta ilmansuoje- luilmoituksesta 11.1.1994

Maininta lupaa ankaramman asetuksen noudattamisesta

Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myö n- netyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia sään- nöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Ympäristönsuojelulaki 4.2.2000/86 (YSL) 4 §, 5 §, 7 §, 8 §, 42 §, 43 §, 46

§, 55 §, 62 §, 76 §, 81 §, 83 §, 90 §

Ympäristönsuojeluasetus 18.2.2000/169 (YSA) 30 §, 37 §

Jätelaki 3.12.1993/1072 (JäteL) 4 §, 6 §, 7 §, 8 §, 12 §, 19 §, 51 §, 52 § Jäteasetus 22.12.1993/1390 (JäteA) 5 §

Laki eräistä naapuruussuhteista 13.2.1920/26 (NaapL) 4 §, 17 § Maksuperustelaki 1.3.1992/150 4 §

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (VNp 993/1992)

Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä onge l- majätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (VNp 659/1996)

Valtioneuvoston päätös öljyjätehuollosta (VNp 101/1997)

Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (VNp 861/1997, muutos 1049/1999) Valtioneuvoston päätös pakkauksista ja pakkausjätteestä (VNp 962/1997) Valtioneuvoston asetus raskaan polttoöljyn ja kevyen polttoöljyn rikkipitoi- suudesta (VNA 689/2006)

Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (YMA 1415/2001)

KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

Tämän ympäristöluvan käsittelystä peritään valtion maksuperustelain (150/92) ja ympäristöministeriön asetuksen (1415/2001) alueellisen ympä- ristökeskuksen maksullisista suoritteista perusteella 8 400 euroa. Maksun suuruus perustuu alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista annettuun ympäristöministeriön asetuksen liitteenä olevaan maksutauluk- koon.

LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös

Iittala Group Oyj, Iittalan Lasi Jäljennös päätöksestä Kalvolan kunnanhallitus

Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi Suomen ympäristökeskus, sähköisesti Ilmoitus päätöksestä

Asianosaisille, joille lupahakemuksesta on erikseen annettu tieto Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdessä

Hämeen ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamal- la ja Hämeen Sanomat –lehdessä.

Lisätiedot

Lisätietoja päätöksestä antaa ylitarkastaja Eeva Mecklin p. 020 490 3907 tai 040 8422 622.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen haetaan valittamalla muutosta Vaasan hallinto- oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa jär- jestyksessä kuin pääasiasta. Valituskirjelmä toimitetaan Hämeen ympäris- tökeskukselle viimeistään 22.3.2007. Valitusosoitus on liitteenä.

Valitusoikeus tähän päätökseen on:

- sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea;

- rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäris- tön-, terveyden-, tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristöva i- kutukset ilmenevät;

- toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät;

- toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluvi- ranomaisella;

- muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella (YSL 97 §).

Osastopäällikkö,

yli- insinööri Pirjo Mäkinen

Ylitarkastaja Eeva Mecklin