M I L J Ö C E N T R A L N Y L A N D S
Postiosoite PL 36 00521 Helsinki Käyntiosoite Asemapäällikönkatu 14 Puhelin 020 490 101 Postadress PB 36 00521 Helsingfors Besöksadress Stinsgatan 14 Telefon 020 490 101 E-mail kirjaamo.uus@ymparisto.fi Internet www.ymparisto.fi/uus Telefax 020 490 3200
Helsinki 22.6.2004
Annettu julkipanon jälkeen No YS 711
Dnro
UUS-2004-Y-11-121
ASIA
Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 §:n mukaisesta lupahake- muksesta, joka koskee lievästi pilaantuneiden ja pilaantuneiden maa- ainesten välivarastointia ja hyödyntämistä meluvallin rakenteissa. Pää- tös sisältää ympäristönsuojelulain 101 §:ssä tarkoitetun ratkaisun väliva- rastoinnin ja hyödyntämisen aloittamisesta mahdollisesta muutoksenha- usta huolimatta.
LUVAN HAKIJA
Helsingin kaupunki Kiinteistövirasto PL 2214
00099 Helsingin kaupunki
TOIMINTA JA SEN SIJAINTI
Meluvallin rakentaminen
Helsinki Vuosaari RN:o 2:103 ja Länsisalmi RN:o 1:64 Tilojen omistaja: Helsingin kaupunki
Toimialaluokka: 90020
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE
Ympäristönsuojelulaki 28 § 2 momentti kohta 4.
Ympäristönsuojeluasetus 1 § 3 momentti.
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Lupaviranomainen on alueellinen ympäristökeskus ympäristönsuojelu- asetuksen 6 § 1 mom. kohdan 12 d perusteella.
MAKSU 3 920 €
A11-121-AT20
ASIAN VIREILLETULO
Hakemus on tullut vireille 15.1.2004.
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Meluvallin rakentamiselle ei ole haettu muita lupia.
Ympäristöministeriö on vahvistanut Vuosaaren satamaa ja sen liiken- neyhteyksiä koskevan seutukaavan 24.1.2002 sekä Vuosaaren sataman ja sen ympäristön asemakaavan 25.1.2002. Korkeimman hallinto- oikeuden hylättyä ministeriön vahvistuspäätöksistä tehdyt valitukset, seutukaava ja asemakaava ovat tulleet lainvoimaisiksi 26.6.2002.
Asemakaavassa on edellytetty meluesteen rakentamista alueelle tulevan ratapihan koillisreunaan kaavamerkinnällä EV-1 (suojaviheralue, jolle tulee rakentaa melueste). EV-1 -alueen pinta-ala on 4,7 ha.
Meluvallin rakentamispaikka rajoittuu pohjoispuolella EV-2 -alueeseen (suojaviheralue, jolle voidaan rakentaa ulkoilutie), SL-1 -alueeseen (luonnonsuojelulain perusteella suojeltavaksi tarkoitettuun alueeseen), VL-sl -alueeseen (lähivirkistysalue, jolla on luonnonsuojelullista arvoa ja jolle saa rakentaa virkistystoimintaan liittyviä rakennuksia). Itäpuolel- la paikka rajoittuu LS-k -alueeseen (kunnan tarpeisiin varattu satama- alue) ja eteläpuolella LR (rautatie) -alueeseen.
MELUVALLIN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ
Alueen hydrologia, geologia ja ympäristön luonnon tila
Tilojen osat, johon melueste rakennetaan, on ollut luonnontilaista metsää ja niittyä. Alueella ei ole rakennuksia tai teitä. Suunniteltu melueste ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähimpien luokiteltujen pohja- vesialueiden rajat ovat noin 1,5 km etäisyydellä lounaassa (I luokan poh- javesialue Vuosaari no 0109101) ja 2 km etäisyydellä lännessä (I luokan pohjavesialue Vartiokylä no 0109105). Tehtyjen selvitysten mukaan pohjavesi ei virtaa maa-ainesten sijoituspaikalta kumpaakaan pohjavesi- aluetta kohti. Pohjavedet virtaavat kohti Porvarinlahtea ja Niinilahtea noudattaen pintavesien luonnontilaisia vedenjakajia.
Rakennettava meluvalli sijoittuu kahden kallion väliseen laaksopainan- teeseen. Painanteen savikolla varsinainen pohjavesi on 2 - 6 m paksun savikerroksen alapuolisissa kitkamaakerroksissa. Kallioiden väliseltä alueelta pintavedet virtaavat Porvarinlahteen ja etelään Niinilahteen.
Maaperäolosuhteet
Maa-ainesten sijoituspaikka on kahden kallioisen harjanteen välinen sa- vialue. Länsipuolen kallioharjanne nousee korkeimmillaan tasolle +11 ja itäpuolen +9 m. Harjanteiden välisen savikon maanpinta on tasolla
+0,3 - +1,0 m. Savikon pinta on kuivakuorta, jonka päällä on ohut hiek- kainen kasvukerros.
Maaperäselvitysten perusteella savikerros ulottuu enimmillään tasolle -6 m. Savi on yläosastaan liejuista ja lujuudeltaan heikkoa. Saven alla on silttiä, hiekkaa ja moreenia.
Kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia
Alueen välittömässä läheisyydessä ei ole asutusta, lähin asutus on noin 1,5 km etäisyydellä lännessä Niinisaarentien varrella.
Vuosaaren satama-alueen suunnitelmassa sijoituspaikka tulee rajautu- maan kaakkoispuolella konttivarastoalueeseen ja lounaispuolella satama- rataan ja rekkakeskukseen, johon on suunniteltu mm. palvelukeskus, ro- telli ja polttoaineiden jakeluasema. Sijoituspaikka toimii meluvallina näiden toimintojen ja suojelualueiden välillä.
Sijoituspaikasta noin 100 m pohjoiseen on Porvarinlahti, joka kuuluu osana Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet -nimiseen Natura- alueeseen. Alueen lehdot, lintuvedet ja kalliot on todettu valtakunnalli- sesti arvokkaiksi ja yhdessä ne muodostavat merkittävän luontokokonai- suuden.
Porvarinlahti, noin 750 m etäisyydellä pohjoiseen oleva Bruksviken sekä 2 km etäisyydellä olevat Torpviken ja Kapellviken kuuluvat kansainväli- sesti arvokkaiksi määriteltyinä kohteina lintuvesien suojeluohjelmaan.
Porvarinlahdella pesii noin 40 lintulajia.
Luonnonsuojelulain perusteella on rauhoitettu Porvarinlahden perukka, Mustavuoren eteläosa ja Kasabergetin lakialue. Suojelualueen rajalle on matkaa 900 metriä.
Maa-ainesten sijoituspaikka rajoittuu koillisreunassa Skillbergetin kal- lioalueeseen, joka asemakaavassa on merkitty VL-sl -alueeksi (lähivir- kistysalue, jolla on luonnonsuojelullista arvoa). Meluesteen tarkoitukse- na on toimia suojana mm. tätä aluetta vasten.
Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella
Alueen melutasoja on tutkittu osana satamahankkeen ympäristöselvityk- siä. Selvityksen mukaan mittausajankohtana ääniympäristöä hallitsi vah- vasti lentomelu. Muita melulähteitä olivat Itäväylän liikenne sekä Nii- nisaarentien liikenne voimaloille ja telakalle, moottoriveneily ja voima- lat. Uuden satama-alueen rakentamisen käynnistyessä melu ja pöly tule- vat lisääntymään merkittävästi mm. raskaan ajoneuvoliikenteen ja alueen louhintojen vuoksi. Sataman rakentamisen yhteydessä suunniteltujen korkeustasojen toteuttaminen merkitsee noin 1,3 milj.m3:n louhinta- ja maansiirtotöitä uuden sataman länsiosassa Laivanrakentajantien varressa (Vuosaaren satama, asemakaavaselostus).
Vuosaaren telakka-alueelle johtavan Niinisaarentien - Laivanrakentajan- tien liikenne on ollut arkipäivisin noin 5 400 ajoneuvoa. Raskaiden ajo-
neuvojen osuus liikenteestä on ollut noin 20 %. Laivanrakentajantien lii- kenne-ennuste vuonna 2020 on noin 7 000 ajoneuvoa arkivuorokaudes- sa.
Nykytilanteessa Niinisaarentien - Laivanrakentajantien 55 dB melualue ulottuu noin 45 m etäisyydelle tiestä ja 45 dB alue noin 135 m etäisyy- delle.
Meluvallin rakentamisessa hyödynnettävät massat ovat peräisin noin 800 m etäisyydellä olevalta Vuosaaren telakka-alueelta. Kuorma-autojen käyttämä ajoreitti telakalta hyödyntämispaikalle kulkee rakennettavan satama-alueen sisällä eikä siinä käytetä alueen katuverkkoa. Maamasso- jen kuljettaminen edellyttää noin 50 kuorma-autokuljetusta työvuorossa määrän vaihdellessa 0 - 100 kuljetusta työvuoron aikana.
HYÖDYNNETTÄVIEN MASSOJEN SIJOITTAMINEN Yleistä
Kyseessä on Vuosaaren telakka-alueelta poistettavien lievästi pilaantu- neiden ja pilaantuneiden maa-ainesten hyödyntäminen satamaradan var- relle rakennettavan meluvallin rakenteissa. Hyödynnettävien maa- ainesten määrä on noin 140 000 m3.
Lupaa haetaan myös edellä mainittujen lievästi pilaantuneiden ja pilaan- tuneiden maa-ainesten välivarastointiin meluvallin rakentamispaikalla enintään kolmen vuoden ajaksi.
Maamassojen alkuperä
Hyödynnettävät massat ovat peräisin Vuosaaren satama- ja työpaikka- alueeksi rakennettavalta telakka-alueelta. Uudenmaan ympäristökeskus on tehnyt päätöksen telakka-alueen maaperän kunnostamisesta 26.9.2002. Ympäristöluvan mukaan hyötykäyttöön kelpaavat jätejakeet on ensisijaisesti toimitettava hyödynnettäväksi paikkaan, jonka ympäris- töluvassa on hyväksytty ko. jätteiden hyödyntäminen.
Meluesteen rakentaminen
Meluvallin rakentaminen perustuu ympäristöministeriön 25.1.2002 hy- väksymään ja korkeimman hallinto-oikeuden 26.6.2002 vahvistamaan asemakaavaan. Meluesteen rakentamisen arvioidaan kestävän noin 4 vu- otta. Sen 4,7 ha:n pinta-alasta noin 2,5 ha on maastomuodoiltaan ja poh- jan olosuhteilta sellaista, jossa voidaan hyödyntää lievästi pilaantuneita ja pilaantuneita maa-aineksia. Meluesteen muotoilu perustuu asemakaa- vaan. Sen luiska itäpuolelle tulevan konttivaraston ja eteläpuolelle tule- van satamaradan suuntaan rakennetaan jyrkkänä esim. geovahvistettuna tukimuurina, jonka paksuus on noin 7 m. Meluesteen pituus radan suun- nassa on noin 250 m ja suurin etäisyys radasta lähes 300 m. Asemakaa- vassa meluesteen enimmäiskorkeudeksi on asetettu +15 m. Mikäli hyö- dynnettävien massojen stabiliteetti on heikko, voidaan sitä parantaa esim. louheesta tai kiinteytetyistä massoista tehtävillä tukipenkereillä.
Lievästi pilaantuneiden ja pilaantuneiden massojen päälle tehdään puh- taista ylijäämämaista väliaikainen peittokerros, mikäli rakentamiseen tu- lee yli 5 kk pituinen tauko.
Maamassojen laatu, haitta-ainepitoisuudet ja määrä
Vuosaaren telakan alue on täyttömaata, jonka haitta-aineet ovat peräisin pääosin käytetystä tai käyttämättömästä hiekkapuhallushiekasta ja kal- liomurskeesta. Hiekkapuhallushiekka koostuu rautarikkaasta silikaatista, rautaoksidista ja niitä sitovasta välilasista. Kupari, nikkeli ja koboltti esiintyvät hiekkapuhallushiekassa hienojakoisina sulkeumina, jotka ovat metallilejeerinkejä tai sulfideja. Käytetyssä hiekkapuhallushiekassa on jäänteinä hiekkapuhallettujen kappaleiden pintakäsittelyjätteitä.
Hyödynnettävät maa-ainekset sisältävät lähinnä raskasmetalleja (täyttö- maa) ja arseenia (kalliomurske). Metalleista korkeimmat pitoisuudet to- dettiin arseenilla, koboltilla, kromilla, kuparilla, nikkelillä ja sinkillä. Te- lakka-alueen maaperässä ei maalijätteen läjitysaluetta lukuun ottamatta ole todettu merkittäviä mineraaliöljy-, PAH- eikä PCB -pitoisuuksia (Golder Associates Oy, telakan maaperätutkimus 2002).
Telakka-alueelta otetuissa maaperänäytteissä todettiin Samase-raja- arvotason ylittäviä pitoisuuksia arseenia (2 - 390 mg/kg), kobolttia
(0,5 - 2 200 mg/kg), kuparia (0,5 - 2 800 mg/kg), kromia (alle 1 - 4 600 mg/kg), nikkeliä (2,8 - 1 600 mg/kg), lyijyä (1,2 - 761 mg/kg) ja sinkkiä (6 - 2 840 mg/kg). Lisäksi todettiin Samase
-ohjearvotason ylittäviä kadmiumin (0,1 - 4,3 mg/kg), vanadiinin (0,5 - 280 mg/kg) ja elohopean (0,1 - 0,38 mg/kg) pitoisuuksia.
Telakka-alueella tehtiin syksyllä 2003 ja keväällä 2004 lisätutkimuksia tributyylitinan eli TBT:n pitoisuuksien määrittämiseksi maaperässä niillä alueilla, joissa on tehty laivojen pintakäsittelyä hiekkapuhaltamalla. Tut- kimuspisteitä oli 11 kpl. Yhdellä pisteellä tavattiin TBT-pitoisuus 0,4 mg/kg kuiva-ainetta, kolmella tutkimuspisteellä pitoisuudet olivat välillä 0,04 - 0,05 mg/kg ja seitsemällä muulla pisteellä pitoisuudet jäi- vät alle 0,01 mg/kg eli alle 10 µg/kg.
Hakemuksen mukaan meluesteeseen ei sijoiteta maa-ainesta, mikäli sen yhdenkin orgaanisen haitta-aineen pitoisuus ylittää Samase -raja- arvotason. Epäorgaanisen haitta-aineen pitoisuus voi ylittää raja-arvon.
Selvitysten mukaan telakka-alueelta on poistettava lievästi pilaantuneita maita noin 40 000 m3 ja pilaantuneita maita noin 50 000 m3. Hyödyntä- misessä on varauduttu 50 % massamäärän kasvuun.
Mikäli pilaantuneita maita tulee telakka-alueelta hyödynnettäväksi suun- niteltua vähemmän, esitetään vaje korvattavaksi rakennusteknisesti so- veltuvilla puhtailla ylijäämämailla tai muilla liukoisuuksiltaan ja pitoi- suuksiltaan vastaavilla Helsingin kaupungin alueelta peräisin olevilla pi- laantuneilla mailla. Meluvallin koko massamääräksi on arvioitu 200 000 - 300 000 m3 vallin muotoilusta riippuen.
Haitta-aineiden liukoisuudet
Telakka-alueelta poistettavien, hyödynnettävien maamassojen pitkäai- kaisen ympäristökäyttäytymisen arvioimiseksi maa-aineksesta on tehty liukoisuuskokeita. Määritettäviksi näytteiksi on valittu ne, joissa XRF -kenttämittausten mukaan oli suurimmat pitoisuudet. Näytteet olivat mursketta, hiekkapuhallushiekkaa ja käytettyä hiekkapuhallushiekkaa.
Tulosten mukaan (Geologian tutkimuskeskus, 2003) näytteistä liukenee erittäin alhaisia pitoisuuksia. Pitoisuudet alittavat pääsääntöisesti pysy- vän jätteen kaatopaikalle sijoitettavan materiaalin raja-arvon (EU:n neu- voston päätös 1999/31/EY, 19.12.2002). Ainoastaan arseenin liukoisuus ylittää tavanomaisen jätteen raja-arvon joissakin näytteissä. Arseeni on tutkimusten mukaan alkuperältään pääosin luontaista ja esiintyy telakan alueella murskatun kallioperän sulfidimineraaleissa.
Selvityksen mukaan rakennettavan meluvallin täytön puskurikapasiteetti on riittävä estääkseen sulfidien rapautumisen ja happaman sadeveden imeytymisen aiheuttamat happamuuden muutokset täyttörakenteen huo- kosvedessä. Pitkällä aikavälillä pieniä määriä metalleja liukenee kallio- murskeen sulfideista täyttörakenteen huokosveteen. Haitta-aineita sisäl- tävien sulfidimineraalien rapautumisnopeudet ovat selvityksen mukaan todennäköisesti alhaisia maa-aineksen korkean pH:n ja murskeen suuren raekoon vuoksi.
TBT-yhdisteiden haihtuvuus on vähäistä ja ne ovat veteen niukkaliukoi- sia. Liukoinen tributyylitina sitoutuu nopeasti savimineraaleihin ja myös maaperän ja sedimentin orgaaniseen ainekseen. TBT-yhdisteiden liikku- vuus maaperässä ja huuhtoutuvuus on adsorptio-ominaisuuksien perus- teella hyvin vähäistä (Ramboll Finland Oy, 2004).
Hyödyntämispaikan rakenteet ja suojaus Pohjarakenne
Meluesteen alue on pääasiassa savikkoa, joka edellyttää pohjavahvistus- ta riippumatta siitä, mistä materiaalista melueste rakennetaan. Meluval- lin Porvarinlahden puoleisella reunalla pohjanvahvistustapana on massa- stabilointi savikerroksen alapintaan saakka ja massanvaihto itäreunalla kulkevan huoltotien penkereen alla. Muualla meluvallin alla savikolla massastabilointi tehdään noin 1,5 m syvyydelle. Savikon ulkopuolella pohjanvahvistusta ei tarvita. Pohja tasataan siten, että pinnan taso tulee vähintään 1 m pohjaveden pinnan yläpuolelle.
Pohjarakenne tehdään siten, että se täyttää pysyvän jätteen kaatopaikan pohjarakenteen vaatimukset. Alimpana kerroksena on kantava pohjan- vahvistus (massastabilointi ja massanvaihto). Pohjanvahvistuksen päälle rakennetaan mineraalinen tiivistekerros, joka vastaa vedenläpäisevyydel- tään yhden metrin kerrosta, jonka vedenläpäisevyysarvo k < 1,0 x 10-7 m/s. Mineraalisen eristeen päälle asennetaan suodatinkangas erottamaan mineraalisen tiivistekerroksen ja pilaantuneen maan toisistaan. Pilaantu- neen maa-aineksen alin 0,5 m paksu kerros tehdään vettä johtavasta murskeesta. Kerroksen tarkoituksena on estää veden kertyminen ja pa-
toutuminen täytön pohjalle. Kerroksesta vedet johdetaan tarkkailukaivon kautta kuivatusojaan ja edelleen Niinilahteen pois Porvarinlahden Natura -alueelta.
Salaojituskerroksen alapuolisen mineraalisen tiivistyskerroksen läpi suo- tautuu jonkin verran suotovettä. Suotautuvien vesien kulkeutuminen ympäristöön kerrosta pitkin estetään kerrokseen tehtävin savisuluin.
Alapuolinen luonnonmaakerros rajoittuu massastabiloituun saveen, jon- ka vedenläpäisevyys on suuruusluokkaa 10-7 - 10-9 m/s.
Pintarakenne
Pilaantuneiden massojen päälle rakennetaan mineraalinen tiivistekerros, joka vedenläpäisevyydeltään vastaa vähintään 0,5 metrin paksuista ker- rosta, jonka k-arvo < 1,0 x 10-9 m/s. Mineraalisen eristeen päälle tehdään vähintään 0,5 metrin paksuinen salaojakerros, jonka päälle asennetaan salaojakerroksen tukkeutumisen estävä suodatinkangas. Tämän päälle tehdään 0,7 metrin suojamaakerros ja päällimmäiseksi noin 0,3 metrin kasvukerros. Salaojakerroksen vedet ohjataan meluvallin reunoille ra- kennettavilla salaojilla ja avo-ojilla maastoon.
Välivarastokenttä
Sijoituspaikka-alueella välivarastoidaan telakka-alueelta poistettavia lie- västi pilaantuneita ja pilaantuneita maa-aineksia. Varastokentän pohja rakennetaan kuten edellä on kuvattu noudattaen pysyvän jätteen kaato- paikkojen eristerakenteille annettuja määräyksiä (valtioneuvoston päätös kaatopaikoista 861/1997). Kenttä on jaettu kolmeen osa-alueeseen, joi- den pinta-alat ovat 0,6 ha, 1 ha ja 0,9 ha. Välivarastokenttää rakennetaan vaiheittain yhden vuoden tarvetta vastaavalla alalla. Kunkin vuoden va- rastokasan rakentamisen jälkeen massat peitetään suodatinkankaalla ja puhtailla mailla. Välivarastoitavat massat säilytetään aumoissa tai ka- soissa, jotka peitetään pölyämisen estämiseksi. Erityyppiset massat pide- tään eri aumoissa siten, että ne voidaan tarvittaessa käsitellä eri tavoilla.
Maamassojen välivarastointiaika on enintään kolme vuotta.
Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)
Vuosaaren telakka-alueen kunnostussuunnitelmassa on pyritty ratkai- suun, jossa pilaantuneita maita kaivetaan mahdollisimman vähän. Ra- kentamisen vuoksi niitä joudutaan kuitenkin poistamaan noin 90 000 m3. Vuosaaren sataman asemakaavan mukaan alueelle on rakennettava me- lueste, johon tarvitaan maa-ainesta 200 000 - 300 000 m3.
Telakka-alueelta poistettavia lievästi pilaantuneita tai pilaantuneita maita voidaan käyttää hyödyksi meluesteessä siten, ettei niistä aiheudu ympä- ristö- tai terveysvaikutuksia. Massat ovat pilaantuneet metalleilla ja ar- seenilla, eivätkä niiden keskimääräiset pitoisuudet ole korkeita. Poistet- tavien maamassojen hyödyntäminen lähellä syntypaikkaa on järkevää pitkien kuljetusmatkojen välttämiseksi.
YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Rakentamisen aika
Suotoveden muodostuminen rakentamisen aikana määräytyy sääolojen ja meluesteessä hyödynnettävien maiden alkukosteuden mukaan. Mikäli hyödynnettävien maa-ainesten kosteus on pienempi kuin niiden kenttä- kapasiteetti, suotovettä ei välttämättä muodostu ollenkaan. Mikäli maat ovat kosteita ja rakentamisen aikana sataa paljon, suotovettä arvioidaan syntyvän enimmilläänkin alle 7 500 m3/a.
Rakentamisesta aiheutuu pölyämistä, jolloin haitta-aineet voivat levitä ilmavirtausten mukana. Hyödynnettävät lievästi pilaantuneet tai pilaan- tuneet maa-ainekset ovat suurimmaksi osaksi hiekkaa, jonka pölyämisen ei arvella ulottuvan mainittavasti rakennettavan alueen ulkopuolelle. Pö- lystä häiriintyvä kohde on viereinen asemakaavassa virkistysalueeksi merkitty VL-sl -alue (lähivirkistysalue, jolla on luonnonsuojelullista ar- voa).
Meluvallin valmistumisen jälkeiset suotovedet ja päästöt vesiin
Suotovettä arvioidaan muodostuvan enimmillään alle 7 500 m3/a. Arvio perustuu sademäärään 0,6 m/a, sijoitusalueen pinta-alaan 25 000 m2 ja siihen, että hyödynnettävät maa-ainekset ovat ottamispaikalla pääasiassa pohjavesitason yläpuolelta kaivettavia kuivia maita. Meluvallin kaak- koispuolelle rakennetaan avo-oja, jolla vedet ohjataan Niinilahteen. Ve- det ovat peräisin pilaantuneen maa-aineksen alimmasta 0,5 m paksusta salaojakerroksesta. Ojaan sijoitetaan vesientarkkailupiste.
Päästöt maaperään
Maamassojen hyödyntämisestä ei aiheudu maaperän pilaantumista aihe- uttavia päästöjä. Täyttö eristetään pohjamaasta mineraalisella tiivisteker- roksella, joka vastaa vedenläpäisevyydeltään 1 metrin kerrosta, jonka k-arvo on < 1,0 x 10-7 m/s. Täyttöalue ympäröidään puhtaalla maa- aineksella. Koko meluvallin täyttöala on 4,7 ha, jonka keskelle 2,5 ha alueelle sijoitetaan telakka-alueelta poistettavia maita.
Häiriötilanteet ja mahdolliset päästöt
Häiriötilanteet lievästi pilaantuneiden ja pilaantuneiden massojen hyö- dyntämisessä meluvallin rakentamisen yhteydessä voivat olla
- hyötykäytettävien maiden geotekninen rakennettavuus on huono;
- suotovesien haitta-ainepitoisuudet ovat oletettua korkeampia;
- rankkasateet irrottavat hienoainesta rakentamisen aikana.
Häiriötilanteiden ilmetessä rakentamisessa varaudutaan toteuttamaan mm. seuraavat toimenpiteet:
- jos hyötykäytettävien massojen geotekninen rakennettavuus on huono, rakennetaan kitkamaasta tarvittavat tukipenkereet. Hyödynnettävät maa- ainekset ovat telakka-alueen rakennekerrosta ja selvitysten mukaan ne soveltuvat hyvin meluesteen rakentamiseen;
- mikäli suotovesien haitta-ainepitoisuuksien nousu on suurempaa kuin tehtyjen selvitysten (mm. liukoisuustestit) perusteella on oletettu, lisä- tään veden laadun tarkkailua ja aloitetaan suotovesien puhdistus;
- mikäli rankkasateet irrottavat hienoainesta rakentamisen yhteydessä, rakennetaan tilapäisiä patoja tai maavalleja, joilla estetään haitta- ainepitoisen hienoaineksen kulkeutuminen ympäristöön.
TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN YVA-lain mukaiset selvitykset
Uudenmaan ympäristökeskus on katsonut lausunnossaan 4.2.2003, että Vuosaaren meluvallin rakentamisessa on tarkoitus käyttää sekä puhtaita ylijäämämassoja että pilaantuneita maita. Kyse on tällöin ylijäämämai- den ja pilaantuneiden maiden hyötykäytöstä eikä YVA -asetuksen han- keluettelon tarkoittamasta kaatopaikkatoiminnasta. YVA -menettely ei täten tule sovellettavaksi hankkeeseen YVA -asetuksen hankeluettelon perusteella.
Hankkeen tarkoituksena on estää satamatoimintojen aiheuttamaa melua luonnonsuojelualueelle. Hankkeen ympäristövaikutuksia ja suhdetta alu- een maankäyttöön on selvitetty alueelle laadittujen kaavojen valmistelun yhteydessä, eikä meluvallin ole näissä selvityksissä todettu aiheuttavan merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Siten YVA-menettelyä ei sovelleta hankkeeseen YVA-lain 4 § 2 mom. perusteella tapauskohtai- sestikaan.
Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on tehnyt sataman asemakaavan laatimista varten maankäyttö- ja rakennuslain 9 § mukaisen ympäristö- vaikutusten selvityksen. Siinä todetaan mm., että Porvarinlahtea sen ete- läpuolella reunustava luonnontilainen metsäalue on lintulajistoltaan Hel- singin edustavimpia. Uhanalaisia lajeja ovat uuttukyyhky, pyy, harmaa- päätikka, pikkutikka, palokärki ja nuolihaukka.
Meluvallin rakentamisesta seuraa luonnontilaisen suojavyöhykkeen ka- ventuminen, mikä vaikuttaa alueen linnustolliseen diversiteettiin. Vallin rakentaminen voi vähentää pesimäpaikkoja, melun lisääntyminen taas häiritsee rauhallisia pesimäympäristöjä vaativien lajien pesintää. Melu- vallin itäpuolelle rajautuva Skillbergetin rinnelehto, joka on Helsingissä hyvin harvinaisen imikän kasvupaikka, jää pieneltä osin meluvallin alle.
Vaikutus Natura-alueeseen
Meluesteen kohdalla sijaitsevalla Porvarinlahdella on tehty hoito- ja käyttösuunnitelman pohjaksi kasvillisuuskartoitus vuonna 2003. Kasvus- tokuviot edustavat luontodirektiivin luontotyyppiä "laajat ja matalat lah- det" ja lahden rannat luontotyyppejä "vaihettumissuot" ja "rantasuot" se- kä "suurruohoniitty".
Vuosaaren satamahankkeen linnustonseuranta aloitettiin vuonna 2002.
Sitä jatketaan koko rakennusajan ja vielä kolme vuotta satamahankkeen valmistumisen jälkeen. Viimeisin seurantaraportti on vuodelta 2003.
Meluesteen rakentaminen voi vähentää väliaikaisesti joidenkin lintujen pesintää ja rakentamisaikeinen melu voi häiritä herkimpiä lintulajeja.
Vaikutukset eivät kuitenkaan johdu pilaantuneen maa-aineksen hyödyn- tämisestä. Valmis melueste suojaa luontoalueita sataman melulta.
Melueste rakennetaan niin, että se ei vaikuta Porvarinlahden vesioloihin eikä sitä kautta Natura-alueen luontotyyppeihin ja lajeihin.
Vaikutus muihin luonnonsuojeluarvoihin
Meluvalli rakennetaan ennen kuin sataman louhinta ja maansiirtotyöt al- kavat. Valli toimii melusuojana tulevan satamaradan ja rekkaterminaalin alueen louhinnan vaikutuksille Porvarinlahden suojelualuetta ja Skill- bergetin kallioaluetta vasten.
Lievästi pilaantuneiden ja pilaantuneiden maiden käytöllä vallin raken- nusmateriaalina ei ole vaikutusta suojeluarvoihin. Maa-aineksesta suo- tautuvien vesien haitta-ainepitoisuudet ovat hyvin vähäiset ja vedet joh- detaan pois Porvarinlahden suojelualueelta Niinilahden suuntaan.
Vaikutus pinta- ja pohjavesiin
Meluvallin rakentamisen aikana suotovedet painuvat osaksi pohjamaa- han meluesteen alle ja kulkeutuvat pohjaveden mukana. Koska rakenta- misen aika on lyhyt, vaikutukset jäävät lyhytaikaiseksi. Pohjavedet vir- taavat kohti Porvarinlahtea ja Niinilahtea noudattaen pintavesien luon- nontilaisia vedenjakajia.
Meluvallin valmistumisen jälkeisen tilanteen vesitaloutta on arvioitu mm. kaatopaikkojen vesitalouden laskentaan kehitetyllä laskentamallilla.
Sen mukaan raskasmetallien, mm. nikkelin ja sinkin, pitoisuudet mereen purkautuvassa vedessä eivät nouse maa-ainesten sijoittamisen seurauk- sena, vaan pysyvät taustan tasolla. Arseenia voi kulkeutua mereen saak- ka, mutta pitoisuudet eivät nouse alueen tilanne huomioon ottaen haittaa aiheuttavalle tasolle.
MELUVALLIN JA SEN RAKENTAMISEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu
Rakentamisen aikana meluesteen suunnitelmat tunteva konsultti valvoo, että rakennekerrokset, pohjan suojakerrokset, täytöt, välipeittokerrokset ja pinnan suojakerrokset tehdään suunnitelmien mukaisesti.
Hyödynnettävien massojen haitta-ainepitoisuuksia seurataan massoja kaivettaessa telakka-alueen kunnostuksen ympäristöluvan No YS 1076 määräysten mukaisesti. Lisäksi hyödynnettävistä massoista otetaan näyte keskimäärin 1 000 m3:a kohti. Näytteistä tutkitaan metallit, elohopea, öl- jyt, PCB, TBT ja VOC.
Päästötarkkailu
Pohjavesitarkkailu aloitetaan jo ennen meluesteen rakentamista. Pohja- veden tarkkailemiseksi alueelle asennetaan kolme pohjavesiputkea eri puolille meluestettä. Pintavesiä tarkkaillaan kolmesta pisteestä alueen ojista. Näytteet otetaan kaksi kertaa ennen kuin lievästi pilaantuneiden ja pilaantuneiden maiden hyödyntäminen aloitetaan. Vesinäytteistä tutki- taan metallit, elohopea, pH, sähkönjohtavuus, öljyt, PCB, TBT, VOC ja AOX. Meluesteen pohjoispuolelle tulee suotovesien tarkkailukaivo. Kun se valmistuu, myös siitä otetaan näyte.
Meluesteen rakentamisen aikana vesinäytteet otetaan kolme kertaa vuo- dessa. Näytteistä tutkitaan metallit, elohopea, pH, sähkönjohtavuus ja öl- jyt. Mikäli alueella hyödynnetään maa-ainesta, jossa jonkin orgaanisen yhdisteen pitoisuus ylittää ohjearvon, myös kyseisen aineen pitoisuus tutkitaan.
Vallin valmistumisen jälkeen tarkkailua jatketaan kolmesta pohja- vesiputkesta ja tarkkailukaivosta sekä kolmesta pintavesipisteestä. Näyt- teet otetaan kaksi kertaa vuodessa. Tarkkailua jatketaan viiden vuoden ajan, jonka jälkeen päätetään tarkkailun jatkamisesta.
Pölyämistä seurataan kahdesta keräyspisteestä, joista toinen sijoitetaan meluesteen pohjoispuoliselle suojeltavaksi suunnitellulle alueelle ja toi- nen itäpuolella olevalle Skillbergetin lähivirkistysalueelle. Näytteet ana- lysoidaan kahdesti vuodessa ja niistä määritetään laskeuman määrä, ja laskeumassa olevien metallien pitoisuudet. Pölyn mittaus lopetetaan val- lin valmistuttua.
Laadunvarmennus
Meluvallin rakentamista koskeva rakentamissuunnitelma laaditaan sen jälkeen, kun ympäristölupa on myönnetty. Rakentamissuunnitelmassa esitetään myös laadunvarmennuksen järjestäminen.
Raportointi
Pinta- ja pohjavesien sekä pölymittausten tulokset raportoidaan vuosit- tain Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä Helsingin ja Sipoon ympä- ristönsuojeluviranomaisille.
POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Riskiarviointi
Meluvallissa hyödynnettävissä maa-aineksissa olevista haitta-aineista aiheutuvat riskit ovat suurimmillaan rakentamisen aikana. Silloin työn- tekijät ovat merkittävin altistuva kohderyhmä ja haittaava tekijä hengi- tysilman pölypitoisuus. Hyödynnettävät pilaantuneet maamassat ovat suurimmaksi osaksi hiekkaa. Siinä olevien haitta-aineiden pitoisuudet eivät ole erityisen suuria. Käytettävät tekniikat ja sääolot vaikuttavat
oleellisesti pölyämiseen, ja haittoja voidaan rajoittaa sopivilla työmene- telmillä.
Rakentamisen aikana pilaantuneisiin maa-aineksiin imeytyvät vedet voi- vat kuljettaa pieniä määriä haitta-aineita, lähinnä arseenia. Haitta-aineet voivat kulkeutua myös täytön alapuolisiin maakerroksiin ja edelleen kuivatusjärjestelmään tai mereen. Meluesteen pintarakenteen valmistut- tua suotoveden määrä vähenee. Suurin osa suotovesistä kerääntyy melu- vallin kaakkoispuoliseen avo-ojaan, jossa veden laatua tarkkaillaan. Val- lin pohjoispuolelta suotovesiä voi kulkeutua pohjaveden mukana Porva- rinlahteen. Vallin pohjoispuolelle tulee kaksi pohjaveden tarkkailuput- kea ja kaksi pintavesien tarkkailupistettä.
Meluvallin rakenteiden vaurioituessakaan riskit eivät ole suuria ja haitta- aineita leviää ympäristöön hyvin hitaasti. Kuivatusjärjestelmän vesien tarkkailu (kolme pohjavesipistettä ja kolme pintavesipistettä) sekä kaksi pölyn mittauspistettä rakentamisen aikana tuovat tietoa mahdollisten ris- kien kehittymisestä.
TOIMINNAN ALOITTAMINEN MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA YSL 101 § mukainen pyyntö
Helsingin kaupungin kiinteistövirasto on hakenut ympäristönsuojelulain 101 § tarkoittamaa määräystä toiminnan aloittamisesta muutoksenhausta huolimatta. Määräystä haetaan erikseen maamassojen hyödyntämisen aloittamiselle ja erikseen näiden massojen välivarastoinnille hyödyntä- mispaikalla.
Perustelut määräyksen hakemiselle
Satamakeskuksen rakentaminen etenee. Jos pilaantuneita maita ei voida käyttää meluesteen rakennusmateriaalina, ne joudutaan viemään johon- kin kaukana sijaitsevaan paikkaan. Se olisi luonnonvaroja haaskaavaa ja ympäristön kannalta huonompi ratkaisu.
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset
Hakemusta on täydennetty 2.4.2004, 29.4.2004 ja 3.6.2004.
Lupahakemuksesta tiedottaminen
Uudenmaan ympäristökeskus on tiedottanut ympäristölupahakemuksesta kuuluttamalla Helsingin ja Vantaan kaupunkien sekä Sipoon kunnan il- moitustauluilla 10.2.2004 - 10.3.2004 välisenä aikana. Kuulutuksesta on ilmoitettu myös Helsingin Sanomat ja Hufvudstadsbladet -lehdissä. Ha- kemuksesta on lisäksi ympäristönsuojelulain 38 § mukaisesti annettu erikseen tieto tiedossa oleville asianosaisille.
Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset
Neuvottelu hakemuksen täydennyksistä pidettiin hakijan ja hakemuksen laatineen konsultin edustajien kanssa Uudenmaan ympäristökeskuksessa 2.4.2004. Hakemusta koskeva tarkastus hyödynnettävien maamassojen syntypaikalla ja meluvallin rakentamisalueella tehtiin 19.4.2004. Tarkas- tuksesta on laadittu tarkastuspöytäkirja 20.4.2004 No YS 418.
Lausunnot
Uudenmaan ympäristökeskus on pyytänyt hakemuksesta lausunnot Ete- lä-Suomen lääninhallitukselta, Helsingin kaupunginhallitukselta ja ym- päristölautakunnalta, Vantaan ympäristövalvontalautakunnalta ja Sipoon kunnan tekniikka- ja ympäristölautakunnan ympäristönsuojelujaostolta.
Etelä-Suomen lääninhallitus ilmoittaa, että sillä ei ole huomauttamista hakemuksen suhteen.
Helsingin ympäristölautakunta pitää pilaantuneen maan paikallista hyö- tykäyttöä perusteltuna, meluesteen suunnitelmaa hyvänä ja puoltaa ha- kemuksen hyväksymistä. Lautakunta ehdottaa lupamääräyksiä, jotka koskevat haitta-ainepitoisuuksien enimmäismääriä, täytön väliaikaista peittoa sekä pöly- ja vesistövaikutuksia.
Helsingin kaupunginhallitus puoltaa ympäristöluvan hyväksymistä ja toistaa ympäristölautakunnan ehdotukset lupamääräyksiksi. Lisäksi kau- punginhallitus toteaa satamakeskuksen rakentamisaikataulun edellyttä- vän, että maanrakennustyöt voidaan tehdä vuosina 2004 - 2006, joten meluesteen rakentaminen tulisi aloittaa vuonna 2004.
Vantaan ympäristökeskus katsoo lausunnossaan, että melueste voidaan toteuttaa niin, että se ei muuta luonnonsuojelulain nojalla suojeltavaksi tarkoitetun alueen vesiolosuhteita. Pinta- ja pohjavedet virtaavat Porva- rinlahteen meluesteen koilliskulmassa sijaitsevan vedenjakajan pohjois- puolelta, muualta Niinilahteen.
Esitetyt selvitykset ja ympäristönsuojelutoimenpiteet huomioon ottaen Vantaan ympäristövalvontaviranomainen puoltaa ympäristölupahake- musta pilaantuneiden maiden välivarastointiin ja hyödyntämiseen me- luesteessä. Pilaantuneiden maiden hyötykäyttö lähellä sijaintikohdettaan on luonnonvaroja säästävää ja täten vältytään niiden kuljetuksilta pää- kaupunkiseudun poikki muihin sijoituskohteisiin tai käsittelylaitoksiin.
Sipoon tekniikka- ja ympäristölautakunnan ympäristönsuojelujaosto kat- soo, että pilaantuneen maan hyödyntäminen meluesteen rakenteissa on sinänsä hyväksyttävä ratkaisu. Luvanhakija tulee velvoittaa huolehti- maan siitä, että pilaantuneen maan epäpuhtauksia ei pääse työaikana eikä meluesteen valmistumisen jälkeen kulkeutumaan ympäristöön.
Hakemuksesta ei käy ilmi, onko telakka-alueen laivojen pohjamaaleista peräisin olevien ja maahan joutuneiden tinayhdisteiden pitoisuuksia tut- kittu. Lupaehdoissa tulee velvoittaa myös tinayhdisteiden sisällyttämi-
nen tarkkailuohjelmaan. Tarkkailutulokset tulee lähettää tiedoksi myös Sipoon ympäristönsuojeluviranomaiselle.
Muistutukset ja mielipiteet
P.F:n oikeudenomistajat ja J.F. katsovat, että luvan myöntämisestä tulisi pidättäytyä tällä hetkellä, kun koko hankkeen luonnonsuojelullisten edel- lytysten tulkinta on kesken EU:n parlamentin vetoomusvaliokunnassa sekä EU:n komissiossa.
Hankkeesta tulisi laatia perusteellisempi LSL 65 § mukainen arvio sen vaikutuksista Natura 2000-alueelle ja siellä suojelluille luontoarvoille.
KHO:n alueen asemakaavaa koskevassa päätöksessä todetaan, että kaa- voitus perustuu riittäviin LSL 65 § mukaisiin selvityksiin hankkeen vai- kutuksista suojelualueelle. Kaavoituksen yhteydessä ei kuitenkaan käsi- telty meluestettä pilaantuneiden maiden sijoituspaikkana. Hankkeen yleissuunnitelmasta voidaan havaita, että osa alueen pohja- ja pintaveistä kulkeutuu Porvarinlahteen Natura 2000-alueelle.
Hankkeen johdosta on suoritettava tehostettua pohja- ja pintavesien tark- kailua Porvarinlahdella jo ennen rakentamista sekä sen jälkeen. Tarkkai- lupisteitä tulisi sijoittaa myös vesialueelle. Hankesuunnitelmasta puuttu- vat tiedot meluesteen rakentamisaikana aiheutuvista meluhaitoista, jotka oletettavasti ovat merkittäviä niin Natura 2000-alueen kuin asuinkiinteis- töjenkin kannalta.
Hakijan kuuleminen ja vastine
Hakijalle luovutettiin neuvottelun 2.4.2004 yhteydessä saadut lausunnot ja muistutukset vastineen antamista varten.
Hakija esitti 19.5.2004 saapuneessa vastineessaan Helsingin kaupungin- hallituksen ja ympäristölautakunnan lausuntoon mm., että pölyhaittojen ehkäisemiseksi välivarastoitava maa-aines peitetään pressuilla, jotka sa- malla estävät sadeveden pääsyn maa-ainekseen. Mikäli rakentamiseen tulee pitkä tauko, hakija esittää ympäristöviranomaiselle suunnitelman tauon aiheuttamien ympäristöhaittojen poistamiseksi. Pölyämistä seura- taan kahdesti vuodessa alueen pohjois- ja eteläpuolelta keräyspisteistä.
Näytteistä mitataan laskeuman määrä ja määritetään metallipitoisuudet.
Vantaan ja Sipoon lausuntoihin hakija toteaa, että rakentamisen aikaista pölyä estetään mm. kastelemalla. Päästöjä valuma-, pinta- ja pohjavesiin tarkkaillaan työn aikana ja ainakin viisi vuotta meluvallin valmistumisen jälkeen. Mikäli päästöjä havaitaan, ryhdytään välittömästi toimenpitei- siin haittojen ehkäisemiseksi.
Orgaanisia tinayhdisteitä on tutkittu telakka-alueella. Niiden pitoisuudet ovat olleet suhteellisen pieniä. Yhdisteet voidaan tutkia tarvittaessa myös tarkkailtavista vesistä. Tulokset lähetetään myös Sipoon ympäris- tönsuojeluviranomaiselle.
Esitettyyn muistutukseen hakija toteaa mm., että hankkeen vaikutukset Natura 2000 -alueeseen on arvioitu hanketta koskevan seutukaavan, sen
muutoksen ja asemakaavan sekä asemakaavan muutoksen yhteydessä.
Arvioinnin lopputulos on vahvistettu korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 26.6.2002. Pilaantuneiden maiden hyödyntäminen haetulla tavalla ei lisää sataman rakentamisesta aiheutuvia haittoja Natura 2000 - alueelle.
Ympäristölupahakemusta on täydennetty rakentamisen ympäristövaiku- tusten ja häiriintyvien kohteiden osalta. Alueelta suotautuvat vedet ohja- taan ympäristölupahakemuksesta poiketen kokonaan pois Natura -alu- eelta Niinilahden suuntaan. Näin haitallisia aineita ei kulkeudu Porvarin- lahteen häiriötilanteissakaan. Merivedestä voidaan ottaa vesinäytteitä, mutta laimenemisen ja maamassojen sisältämien aineiden niukkaliukoi- suuden vuoksi haitta-aineiden pitoisuudet eivät todennäköisesti näkyisi merivedessä.
VIRANOMAISEN RATKAISU Ratkaisu
Uudenmaan ympäristökeskus myöntää Helsingin kaupungin kiinteistövi- rastolle ympäristönsuojelulain 28 § mukaisen ympäristöluvan lievästi pi- laantuneiden ja pilaantuneiden maa-ainesten välivarastoinnille ja hyö- dyntämiselle asemakaavan mukaisen meluvallin rakenteissa.
Lievästi pilaantuneiden ja pilaantuneiden maa-ainesten hyödyntäminen on toteutettava ympäristölupahakemuksen mukaisesti noudattaen lisäksi seuraavia lupamääräyksiä:
Vastaanotettavat lievästi pilaantuneet ja pilaantuneet maamassat ja niiden hyödyn- täminen
1. Helsingin kaupungin kiinteistövirasto saa
- hyödyntää Vuosaaren telakan alueelta poistettavia, epäorgaanisilla haitta-aineilla (arseeni, koboltti, kromi, kupari, nikkeli, sinkki, kad- mium, lyijy, vanadiini ja elohopea) lievästi pilaantuneita ja pilaantu- neita maa-aineksia sekä orgaanisilla haitta-aineilla lievästi pilaantu- neita maa-aineksia enintään 140 000 m3 hakemuksessa yksilöidyn meluvallin rakenteissa;
- välivarastoida enintään 100 000 m3 Vuosaaren telakka-alueelta pe- räisin olevia, edellä esitettyjä lievästi pilaantuneita tai pilaantuneita maa-aineksia meluvallin rakentamispaikalla enintään kolmen vuo- den ajan. (YSL 45 §)
Hyödyntämistä koskevat rajoitukset
2.1. Hyödynnettäväksi ei saa ottaa maa-aineksia, jotka ovat ongelmajät- teitä ympäristöministeriön yleisimpien jätteiden sekä ongelmajättei- den luetteloa koskevan asetuksen (1129/2001) perusteella. Ongelma- jäteluonteen määrittelyssä on otettava huomioon sosiaali- ja terve- ysministeriön asetus vaarallisten aineiden luettelosta (624/2001) sekä sosiaali- ja terveysministeriön asetus kemikaalien luokitusperusteista ja merkintöjen tekemisestä (807/2001). (YSL 43 §, 45 §, JL 51 §)
2.2. Mikäli meluvallin rakenteissa hyödynnetään maa-aineksia, joiden epäorgaanisten haitallisten aineiden pitoisuus ylittää Samase -raja- arvon, on näiden ongelmajäteluonnetta koskevat selvitykset laskel- mineen liitettävä lupamääräyksen 12. tarkoittamaan raporttiin.
(YSL 43 §, 45 §, JL 51 §)
2.3. Alueella ei saa varastoida eikä hyödyntää muualla Helsingin kau- pungin alueella syntyneitä lievästi pilaantuneita tai pilaantuneita maa-aineksia. Alueelle ei myöskään saa ottaa vastaan eikä läjittää yhdyskuntajätettä tai siihen verrattavaa jätettä eikä purkujätettä.
Mikäli alueelle tuodaan jätettä, jonka vastaanottoa ei ole hyväksytty ympäristöluvassa, on jäte viipymättä toimitettava yleiseen jätteiden käsittelypaikkaan tai paikkaan, jonka ympäristöluvassa vastaavan jätteen vastaanotto on hyväksytty tai jäte on palautettava jätteen haltijalle. (YSL 7 §, 8 §, 45 §, JL 4 §, 6 §, 15 §, JA 8 §, 9 §)
Pohja- ja pintarakenteet
3.1. Meluvallin ja välivarastokentän pohjarakenne
Tasatun, tiivistetyn ja tarvittaessa pohjavahvistetun kantavan raken- teen päälle on rakennettava mineraalinen tiivistyskerros, joka vastaa vedenläpäisevyydeltään 1 metrin kerrosta, jonka k < 1,0 x 10-7 m/s.
Tiivistyskerroksen päälle on rakennettava suodatinkankaalla ylä- ja alapuolelta erottamana 0,5 metrin paksuinen salaojituskerros. Tiivis- tyskerroksen materiaalit on valittava siten, että niiden kemiallinen kestävyys sijoitettaville massoille ja niistä syntyvälle suotovedelle on mahdollisimman hyvä. (YSL 7 §, 8 §, 43 §, 45 §, JL 6 §, JA 8 §)
3.2. Meluvallin pintarakenne
Sijoitettujen pilaantuneiden tai lievästi pilaantuneiden massojen päälle on rakennettava mineraalinen tiivistyskerros, joka vedenlä- päisevyydeltään vastaa vähintään 0,5 metrin kerrosta, jonka k-arvo on < 1,0 x 10-9 m/s. Tiivistyskerroksen päälle on rakennettava ylä- ja alapuolelta suodatinkankaalla erotettu vähintään 0,5 metrin paksui- nen salaojakerros, tämän päälle 0,7 metrin paksuinen suojamaaker- ros ja päällimmäiseksi vähintään 0,3 metrin paksuinen kasvukerros.
(YSL 7 §, 8 §, 43 §, 45 §, JL 6 §, JA 8 §)
3.3. Meluvallin pohja-, pinta- ja tukirakenteita varten on laadittava ra- kennussuunnitelma. Materiaalien ja rakenteiden suunnitelmanmu- kaisuuden todentamisesta sekä menettelystä poikkeamistilanteissa on laadittava laadunvalvontasuunnitelma. Siinä on esitettävä sekä luvan saajan oma että urakoitsijan laadunvalvonta. Suunnitelmat on toimi- tettava Uudenmaan ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen poh- ja-, pinta- ja tukirakenteiden rakentamisen aloittamista. (YSL 7 §, 8 §, 43 §, 45 §, JL 52 §, JA 8 §)
Käyttövalvonta
4. Maa-ainesten hyödyntämispaikalle on nimettävä vastaava hoitaja.
Vastaavan hoitajan nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluvi- ranomaiselle ennen toiminnan alkamista. Mikäli vastaavan hoitajan nimi tai yhteystiedot muuttuvat, on muutos saatettava tiedoksi edellä mainituille viranomaisille. (JA 10 §)
5. Tuotaessa maa-aineksia alueelle on siellä oltava käyttötarkkailua hoitava valvoja. Valvojan on tarkastettava kuormat, kuormia koske- vat asiakirjat sekä maa-aineksen määrät ja osoitettava ainekselle si- joituspaikka. Valvojan on annettava maa-aineksen tuojalle kirjalli- nen todistus vastaanotetuista kuormista. (YSL 46 §, JL 51 §)
Toimet haittojen ehkäisemiseksi
6. Meluvallin rakennusalueella tapahtuva toiminta on toteutettava jär- jestelmällisesti siten, ettei toiminnasta aiheudu maiseman rumentu- mista, pölyämistä, epäsiisteyttä tai ympäristön roskaantumista eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Ympäristön siisteyttä on valvotta- va. Alueesta ei saa muodostua sinne kelpaamattomien maa-ainesten eikä sinne kuulumattomien muidenkaan materiaalien varastoaluetta.
Pölyämisen vähentämiseksi aluetta ja sinne läjitettäviä maa-aineksia on kasteltava tarvittaessa, tai pölyäminen on estettävä muulla toimi- valla tavalla. (YSL 43 §, JL 6 §, 19 §, JA 8 §)
Tarkkailumääräykset
7.1. Hyödyntämisalueelta lähtevän pintaveden laatua ja hyödyntämis- alueen vaikutuksia alueen pohjaveteen on tarkkailtava hakemukses- sa esitetyllä tavalla. Pintavesiä on tarkkailtava kolmesta pisteestä alueelta lähtevissä ojissa. Pohjavesiä on tarkkailtava kolmesta poh- javesiputkesta ja yhdestä tarkkailukaivosta. Tarkkailu on aloitettava jo ennen rakentamisen aloittamista siten, että kahdet näytteet edus- tavat ns. tausta-arvoja. Näytteet on otettava kaksi kertaa vuodessa maalis- huhtikuussa ja syys- lokakuussa viiden vuoden ajan laskien meluesteen valmistumisesta. Tarkkailupisteiden koordinaatit ja poh- javesiputkikortit on toimitettava lupaviranomaiselle ensimmäisen näytteenottokerran yhteydessä. (YSL 46 §, JL 52 §)
7.2. Vesinäytteistä on tutkittava metallit, jotka esiintyvät hyödynnettä- vässä maa-aineksessa sekä pH, sähkönjohtavuus, öljyt, PCB, TBT, VOC ja AOX. Pinta- ja pohjavesien tarkkailuohjelmaa voidaan muuttaa tarvittaessa Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. (YSL 7 §, 8 §, 46 §, JL 51 §)
7.3. Pinta- ja pohjaveden laadunseurantaan liittyvät selvitykset on teetet- tävä puolueettomalla asiantuntijalaitoksella. Luvan saajan on huo- lehdittava siitä, että meluvallin rakennusalueelle asennetut pohja- vesiputket ovat lukittavia, edustavia ja riittävän syvälle asennettuja luotettavan näytteenoton mahdollistamiseksi ja että putket pysyvät käyttökunnossa koko tarkkailujakson ajan. (YSL 46 §, JL 51 §)
Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet
8. Meluvallin rakennusvaihe on kokonaisuudessaan suunniteltava ja toteutettava siten, että estetään ja torjutaan haitat ja vaaratilanteet, kuten sortumat. (JA 8 §)
9. Määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä aihe- uttavista häiriötilanteista ja muista vahingoista ja onnettomuuksista, joissa polttoaineita pääsee vuotamaan maaperään, pinta- tai pohja- vesiin, on viipymättä ilmoitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 43 §, YSA 30 §)
10. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on hyödyntämisalueella oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia saatavilla. Vuotoina ympä- ristöön päässeet polttoaineet ja muut aineet on kerättävä välittömäs- ti talteen. (JL 6 §, JA 8 §)
Tiedottaminen
11. Luvan saajan on ilmoitettava etukäteen Uudenmaan ympäristökes- kukselle kunkin rakennekerroksen rakentamisen aloittamisajan- kohdat samoin kuin meluvallin rakentamisen tai välivarastoinnin aloitusajankohdan. (JL 52 §)
Raportointimääräykset
12. Vesi- ja pölytarkkailutuloksista on laadittava vuosittain yhteenveto- raportti, johon kootaan edellisen vuoden mittaus- ja analyysitulok- set. Raportissa tulee olla sanallinen arvio tuloksista ja niiden merki- tyksestä. (YSL 8 §, 46 §, JL 51 §)
13. Meluvallin rakennus- ja välivarastointialueelle tulevista maa- aineksista on pidettävä kirjaa, josta ilmenee ainesten määrä, laatu, alkuperä, tuontipäivämäärä ja tuoja. Kirjanpito koskee myös pois- vietyjä maa-aineksia, niiden määrää, laatua, vientiajankohtaa ja kohdetta sekä viejää. (YSL 46 §, JL 51 §)
14. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontavi- ranomaisille. Yhteenveto kirjanpidosta sekä määräyksen 12. edellyt- tämä väliraportti on toimitettava vuosittain maaliskuun loppuun mennessä Uudenmaan ympäristökeskukselle, Helsingin kaupungin ja Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 46 §, JL 51
§, 52 §)
15. Meluvallin valmistuttua sen rakentamisesta on laadittava loppura- portti. Raportissa on esitettävä:
- selvitys lievästi pilaantuneiden ja pilaantuneiden maa-ainesten väli- varastoinnista ja hyödyntämisestä ja rakentamisen kulusta
- yhteenveto rakentamisen aikaisesta kirjanpidosta, jossa esitetään hyödynnettyjen massojen lajit, määrät ja toimituspäivämäärät
- kuvaus meluvallin pohja- ja pintarakenteiden sekä vesien keräys- ja johtamisrakenteiden rakentamisesta
- piirustukset toteutuneista rakenteista ja niiden sijainnista - yhteenveto rakentamisen laadunvalvonnasta.
Raportti on toimitettava tiedoksi Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä Helsingin ja Sipoon ympäristönsuojeluviranomaisille kolmen kuukauden kuluessa rakentamisen päättymisestä. (YSL 46 §, JL 51 §, 52 §)
Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin
Helsingin kaupunginhallituksen ja ympäristölautakunnan lausunnoissa edellytettiin, että maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät ongelmajätteen raja-arvon, ei saa käyttää rakentamisessa. Lisäksi lau- sunnoissa kiinnitettiin huomiota rakentamisen aikaisten pöly- ja muiden päästöjen ehkäisemiseen. Nämä vaatimukset on huomioitu lupamääräyk- sissä.
Sipoon tekniikka- ja ympäristölautakunnan ympäristönsuojelujaosto kiinnitti myös huomiota em. pöly- ja muiden päästöjen ehkäisemiseen.
Lisäksi lautakunta huomautti, että hyödynnettävien maa-ainesten or- gaanisten tinayhdisteiden pitoisuutta ei ollut selvitetty. Yhdisteitä on ol- lut käytössä veneiden pohjamaaleissa. Uudenmaan ympäristökeskus to- teaa, että hakija on tehnyt tinayhdisteitä koskevia lisätutkimuksia telak- ka-alueella ja toimittanut tutkimustulokset hakemuksen täydennykseksi.
Lisätutkimuksista annetussa asiantuntijalausunnossa todetaan mm., että hyötykäytettävistä maa-aineksista määritetty korkein orgaanisen tinan, TBT, pitoisuus oli 0,4 mg/kg, mikä vastaa 0,00004 % maa-aineksen kui- vapainosta. Ongelmajätteeksi luokitellaan aines, jossa haitta-aineen pai- no-osuus on 0,1 % (VNA 1128/2001 asetuksen 1390/1993 liitteen 4 muuttamisesta).
Muistuttajat ovat katsoneet, että ympäristöluvan myöntämisestä tulisi pi- dättäytyä tällä hetkellä, koska koko satamahankkeen luonnonsuojelullis- ten edellytysten tutkinta on kesken EU:n parlamentin vetoomusvalio- kunnassa sekä EU:n komissiossa. Lisäksi hankkeen vaikutuksista Natura 2000 -alueelle tulisi laatia LSL 65 § mukainen arvio. Uudenmaan ympä- ristökeskus katsoo, että asian vireillä olo EU:n elimissä ei ole este asian käsittelylle ympäristönsuojelulain mukaisessa menettelyssä. Luvan myöntämisen edellytykset on mainittu YSL 42 §:ssä, ja niiden täyttyessä lupa on myönnettävä. Vaikutuksista alueen suojeluarvoihin hakija on toimittanut lisäselvityksiä hakemukseen. Selvitykset koskevat satama- hankekokonaisuuden vaikutuksia Natura 2000 -alueeseen, Porvarinlah- den kasvillisuuskartoitusta, alueen linnustonseurantaa sekä raportin muista alueella menossa olevista seurantaohjelmista.
RATKAISUN PERUSTELUT Yleiset perustelut
Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että lievästi pilaantuneita ja pilaan- tuneita maa-aineksia voidaan hyödyntää asemakaavassa rakennettavaksi määrätyn meluvallin rakenteissa suunnitellulla paikalla. Kyseessä on tu-
levan satama-, liikenne- ja terminaalialueen viereen rakennettava melu- valli, joka tulee jäämään pysyvästi paikalleen. Sen päälle ei tulla raken- tamaan eikä se sijaitse pohjavesialueella tai pohjavesialueen välittömäs- sä läheisyydessä. Hyödynnettävä maa-aines eristetään pohjamaasta eris- terakenteella, joka on vastaa tavanomaisen jätteen kaatopaikan pohjara- kennetta.
Geologian tutkimuskeskuksen tekemien haitallisten aineiden liukoisuus- testien tulosten mukaan meluvallissa hyödynnettäväksi tulevien maa- ainesten näytteistä liukeni erittäin alhaisia pitoisuuksia haitta-aineita. Pi- toisuudet alittavat pääsääntöisesti pysyvän jätteen kaatopaikalle sijoitet- tavan materiaalin raja-arvon (EU:n neuvoston päätös 1999/31/EY, 19.12.2002). Poikkeuksena oli arseenin liukoisuus. Arseeni on kuitenkin peräisin alueen kallioperästä ja esiintyy alueella luontaisesti. Tutkimus- raportin mukaan arseeni pidättyy maa-ainekseen täyttömaan korkean puskurikapasiteetin vuoksi. Tällä perusteella Uudenmaan ympäristökes- kus katsoo, että pysyvän jätteen kaatopaikan pohjarakennetta vastaava suojaustaso riittää tällä paikalla estämään haitalliset päästöt maaperään ja pohjaveteen.
Edellä annetuilla lupamääräyksillä varmistetaan, että meluvallin ja väli- varastointikentän rakentaminen täyttää ympäristönsuojelulaissa ja jäte- laissa sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa mainitunlaisille toimin- noille asetetut vaatimukset sekä vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.
Alueella on aiemmin tehty Natura-arvio "Mustavuoren lehto - Östersun- domin lintuvedet. Vuosaaren satamahankkeen vaikutukset Natura 2000 - alueeseen", joka on laadittu vuonna 1998. Ympäristöministeriö on 24.1.2002 ja 25.1.2002 vahvistanut Vuosaaren sataman seutukaavan ja asemakaavan. Yhteenvetona hankkeen vaikutuksista ympäristöministe- riö kaavapäätösten yhteydessä toteaa, että Vuosaareen satamahanke hei- kentää niitä luontoarvoja, joiden suojelemiseksi Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet -niminen alue on ehdotettu sisällytettäväksi Natura 2000 -verkostoon. Heikentymistä ei kuitenkaan voida pitää mer- kittävänä.
Maa-aineksen hyödyntämisalue on Vuosaaren sataman ja sen ympäris- tön asemakaavassa varattu suojaviheralueeksi, jolle tulee rakentaa me- lueste (EV-1). Ilman ympäristölupaa melueste voidaan rakentaa, mikäli käytetään vain puhtaita maa-aineksia.
Vuosaaren rakennettavalta satama-alueelta joudutaan rakentamisen vuoksi poistamaan arviolta 90 000 m3 lievästi pilaantuneita tai pilaantu- neita maa-aineksia. Uudenmaan ympäristökeskus on maaperän kunnos- tusta koskevassa ympäristölupapäätöksessä 26.9.2002 edellyttänyt, että satama-alueelta poistettavat, hyödynnettäväksi kelpaavat maa-ainekset tulee hyödyntää ja hyödyntämiseen kelpaamaton aines toimittaa luvalli- selle käsittelijälle. Ottaen huomioon, että meluvalli joka tapauksessa hy- väksytyn asemakaavan mukaisesti rakennetaan, on lähialueelta poistet- tavien lievästi pilaantuneiden tai pilaantuneiden maa-ainesten hyödyn- täminen siinä jätelain 6 § hyödyntämistavoitteiden mukaista. Hyödyntä-
minen voidaan toteuttaa ottaen huomioon jätelain 4 § määräykset ympä- ristö- ja terveyshaitan ehkäisemisestä sekä ympäristönsuojelulain 4 §, 6 § ja 7 § määräykset ympäristön pilaantumisen ehkäisemisestä.
Lähimpään asuttuun rakennukseen on matkaa noin 1 500 metriä. Melu- vallin rakentamisen aikaiset päästöt, melu ja pöly, eivät ulotu asuinalu- eelle. Pinta- ja pohjaveden laaduntarkkailua suoritetaan ympäristölupa- päätöksessä annettujen määräysten mukaisesti.
Toimittaessa tämän ympäristöluvan mukaisesti voidaan toimintojen kat- soa edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa.
Lupamääräysten yksilöidyt perustelut
Ympäristönsuojelulain 45 § mukaan jätteen laitos- tai ammattimaista hyödyntämistä koskeva lupa voidaan rajoittaa tietynlaisen jätteen hyö- dyntämiseen. (Määräys 1.)
Jätelain 3 §:n mukaan ongelmajätteellä tarkoitetaan jätettä, joka kemial- lisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Tällä perusteella hyödynnettävän maa-aineksen haitallisten aineiden pitoisuudet eivät saa ylittää ongelma- jätteen raja-arvoja. Meluesteen pohjan tiivistysrakenteet tehdään vas- taamaan pysyvän jätteen kaatopaikan pohjarakenteita. Asiantuntijalai- toksen (GTK) tutkimusraportin mukaan pohjarakenne on riittävä, kun si- joitetaan selvityksessä yksilöityjä, Vuosaaren telakka-alueelta peräisin olevia maa-aineksia. (Määräykset 2.1., 2.2.)
Tässä päätöksessä ympäristölupa on rajattu koskemaan vain Vuosaaren telakka-alueelta poistettavien maamassojen hyödyntämistä. Uudenmaan ympäristökeskus on tehnyt päätöksen telakka-alueen pilaantuneiden maiden kunnostuksesta. Tätä koskevassa hakemuksessa on esitetty tut- kimustulokset alueen maaperän laadusta ja ominaisuuksista. Lisäksi me- luvallin ympäristölupaa koskevaa hakemusta varten maa-aineksista on tehty mm. sen haitta-aineiden liukoisuutta ja ympäristöriskiä koskeva tarkastelu. Mahdollisesti muualta tuotavista maa-aineksista näitä tietoja ei ole käytettävissä. Siten ei voida arvioida, onko esitetyt suojausraken- teet siinä tapauksessa riittäviä, mitä mahdollisia yhteisvaikutuksia mai- den hyödyntämisellä saattaa olla ja onko laadittu riskiarvio enää silloin pätevä. (Määräys 2.3.)
Laitokselle tulevan maa-aineksen laatua valvoo alueen henkilökunta. Jos alueelle tuodaan jätettä, jonka vastaanottoa ei ole hyväksytty ympäristö- luvassa, on luvan saaja jätelain 15 §:n perusteella velvollinen, jos lastia ei jätelain 9 §:n mukaan palauteta takaisin, toimittamaan jätteen asian- mukaiseen käsittelypaikkaan. (Määräys 2.3.)
Ympäristönsuojelulain 43 § ja 45 § perusteella annetuilla pohja- ja pinta- rakenteita koskevilla määräyksillä estetään ympäristönsuojelulain 7 §:ssä ja 8 §:ssä tarkoitettu maaperän tai pohjaveden pilaantuminen ja jätelain 6
§:n ja jäteasetuksen 8 §:n tarkoittama vaara tai haitta terveydelle tai ym- päristölle. (Määräykset 3.1. – 3.3.)
Jäteasetuksen 10 §:n mukaan jätteiden hyödyntämis- tai käsittelypaikan asianmukaista hoitoa, käyttöä, käytöstä poistamista ja niihin liittyvää toiminnan tarkkailua varten on käsittelypaikan pitäjän määrättävä näistä tehtävistä vastuussa oleva käsittelypaikan vastaava hoitaja. (Määräys 4.)
Jätelain 51 §:n mukaan jätteen haltijan on oltava riittävän hyvin selvillä hallinnassaan olevan jätteen määrästä, lajista, laadusta, alkuperästä ja jä- tehuollon kannalta merkityksellisistä ominaisuuksista sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Ympäristönsuojelulain 46 §:n mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta ja jät- teiden tarkkailusta. (Määräys 5.)
Jätelain 19 §:n mukaan ympäristöä ei saa roskata tai liata niin, että siitä voi aiheutua epäsiisteyttä, maiseman rumentumista tai viihtyisyyden vä- hentymistä. Jäteasetuksen 8 § mukaan jätteen hyödyntämispaikka on suunniteltava, perustettava ja rakennettava siten, ettei siitä aiheudu hait- taa terveydelle tai ympäristölle. (Määräys 6.)
Ympäristönsuojelulain 46 §:n mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset päästöjen tarkkailusta. Pinta- ja pohjavesien tarkkailu on tar- peen maa-ainesten hyödyntämisalueen mahdollisten ympäristö- ja terve- ysvaikutusten selvittämiseksi. Tiedot näytepisteistä ja pohjavesiputkista tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle ympäristönsuojelulain 83 § ja jätelain 52 § perusteella. (Määräykset 7.1. - 7.3.)
Meluvallin rakentamisessa tulee varmistua siitä, että haitalliset ympäris- tövaikutukset ehkäistään ennakolta ja sortumia ei pääse syntymään. Sor- tumat aiheuttavat vaaraa alueella työskentelevälle henkilökunnalle.
(Määräys 8.)
Ympäristönsuojeluasetus 30 §:n mukaan poikkeuksellisista tilanteista on ilmoitettava viipymättä valvontaviranomaiselle. (Määräys 9.)
Vahinko- tai onnettomuustilanteessa voidaan nestemäisten jätteiden le- viämistä ympäristöön estää tehokkaasti imeyttämällä niitä tarkoitukseen sopivaan materiaaliin. (Määräys 10.)
Tiedottamista ja raportointia koskevat määräykset ovat tarpeen valvon- nan ja tarkkailun toteuttamiseksi. (Määräykset 11. - 15.)
LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen
Tämä päätös on voimassa toistaiseksi.
Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa.
(YSL 28 §)
Asetuksen noudattaminen
Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poik- keavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 §, YSA 19 §)
PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO
Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Välivarastokenttä
Toiminnan harjoittaja hakee ympäristönsuojelulain 101 § mukaista määräystä lievästi pilaantuneiden ja pilaantuneiden maa-ainesten väli- varastotoiminnan aloittamiseksi maa-ainesten hyödyntämispaikalla mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Välivarastoalueen pohjara- kenne tehdään siten, että se täyttää pysyvän jätteen kaatopaikan pohja- rakenteen vaatimukset. Riippumatta meluesteen rakennusmateriaalista, joudutaan meluesteen pohja joka tapauksessa vahvistamaan.
Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että välivarastotoiminta voidaan aloittaa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta, koska alue voidaan palauttaa nykyiseen tilaansa välivarastointitoiminnan aloittamisen jäl- keen mahdollisen ympäristölupapäätöksen kumoamisen tai muuttami- sen vuoksi. Välivarastotoiminnan aloittaminen ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi.
Lievästi pilaantuneiden tai pilaantuneiden maa-ainesten hyödyntäminen
Toiminnan harjoittaja hakee ympäristönsuojelulain 101 § mukaista määräystä myös lievästi pilaantuneiden ja pilaantuneiden maa-ainesten hyödyntämisen aloittamiseksi mahdollisesta muutoksenhausta huoli- matta. Mikäli lupa maa-ainesten hyödyntämiseen meluesteessä evättäi- siin muutoksenhaun johdosta, poistettaisiin alueelle tuodut lievästi pi- laantunut tai pilaantunut maa. Meluesteen alue on teknisesti helppo pa- lauttaa ennen pilaantuneen maan tuontia vallinneeseen tilaan.
Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että hyödyntämistoiminta voidaan aloittaa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta, koska alue voidaan palauttaa nykyiseen tilaansa meluvallin rakentamistoiminnan aloittami- sen jälkeen mahdollisen ympäristölupapäätöksen kumoamisen tai muut- tamisen vuoksi. Hyödyntämistoiminnan aloittaminen ei tee muutoksen- hakua hyödyttömäksi.
Vakuus
Vakuutta ei aseteta. Ympäristönsuojelulain 101 § mukaan vaatimus va- kuuden asettamisesta ei koske kuntaa.
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET
Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 7, 8, 28, 31, 35, 38, 41, 42, 43, 45, 46, 52, 54, 55, 56, 96, 101 §
Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 19, 30 § Jätelaki (1072/1993) 2, 3, 4, 6, 8, 9, 15, 19, 51, 52 § Jäteasetus (1390/1993) 7, 8, 9, 10 §
Ympäristöministeriön asetus yleisempien jätteiden sekä ongelmajättei- den luettelosta (1129/2001)
Valtion maksuperustelaki (150/1992)
Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksulli- sista suoritteista (1237/2003)
KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN
Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 3 920 €.
Ympäristöluvan maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992, muutos 348/1994) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetukses- sa (1237/2003) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista olevan maksutaulukon mukaisesti.
LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN
Päätös Helsingin kaupunki
Kiinteistövirasto
PL 2214
00099 Helsingin kaupunki
Tiedoksi Helsingin kaupunginhallitus
Helsingin kaupungin ympäristölautakunta
Vantaan kaupungin ympäristövalvontalautakunta
Sipoon kunnan tekniikka- ja ympäristölautakunta
Etelä-Suomen lääninhallitus
Suomen ympäristökeskus
Ympäristölakiasiaintoimisto Niemelä & Sario Oy, PL 208, 00131 Hki Ilmoittaminen kunnassa ja lehdessä
Uudenmaan ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Helsingin ja Vantaan kaupunkien sekä Sipoon kunnan ilmoitustauluilla ympäristönsuojelulain 54 §:n mukaisesti sekä ilmoittamalla vähintään yhdessä paikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä. (YSL 54 §)
MUUTOKSENHAKU
Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valitta- malla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjes- tyksessä kuin pääasiasta. (YSL 96 §)
Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 97 §)
Valitusosoitus on liitteenä.
Ympäristöinsinööri Hannele Kärkinen
Ylitarkastaja Harri Anttila
LIITE Valitusosoitus
