Lupaha- kemusta on täydennetty 7.4.2009

Suoritemaksu 3 080 euroa









Ympäristönsuojeluosasto 2.9.2009

ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 §:n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Puolustusvoimien Hätilän ampumaradan toimintaa. Kyseessä on olemassa oleva toiminta.

LUVAN HAKIJA Puolustusvoimat, Panssariprikaati PL 5

13701 Parolannummi

TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

Hätilän ampumarata Etu-Hätilä, Hämeenlinna Kiinteistö: 109-404-1-37

Maanomistaja/maan haltija: Valtio/Metsähallitus Rakennusten haltija: Senaatti-kiinteistöt

Kiinteistön hallinnoija: Puolustusvoimat, Panssariprikaati Toimialatunnus: L7522

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Ympäristönsuojeluasetuksen 1 § 1 momentin 14 a kohdan mukaan ulkona sijaitsevan ampumaradan toiminta edellyttää ympäristölupaa.

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Hämeen ympäristökeskus on asiassa toimivaltainen viranomainen ympäris- tönsuojeluasetuksen 6 §:n mukaan. Alueellinen ympäristökeskus ratkaisee toiminnan ympäristöluvan, jos kyse on sotilaskäyttöön tarkoitetusta toimin- nasta.

ASIAN VIREILLETULO

Hakemus on toimitettu Hämeen ympäristökeskukselle 20.12.2005. Lupaha- kemusta on täydennetty 7.4.2009.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE

Maakuntakaava

Hämeen liiton maakuntavaltuuston 29.11.2004 hyväksymässä maakuntakaa- vassa Hätilän ampumarata sisältyy merkinnällä EPs osoitettuun alueeseen.

EPs:llä tarkoitetaan puolustusvoimien aluetta, jolla arvokkaan rakennetun ympäristön peruspiirteen säilytetään.

Yleiskaava

Hämeenlinnan kaupungin yleiskaavassa alue on merkitty merkinnällä EP eli puolustusvoimien alue. Puolustusvoimien alueen ympärillä on M- merkinnällä, maa- ja metsätalousvaltainen alue, osoitettuja alueita. Asema- kaavoitus ulottuu Kukoistensyrjään ja Etu-Hätiläntien varteen, noin 2 km:n päähän ampumaradoista.

Luvat

Ampumaratatoiminnalla ei ole aikaisempia ympäristölainsäädännön mukai- sia lupia.

Ennallistamissuunnitelma

Hätilän harjoitusalueelle on laadittu vuonna 2004 Metsähallituksen toimesta ennallistamissuunnitelma. Suunnitelmassa todetaan, että ennallistamistoi- menpiteet kohdistuvat vajaaseen viidesosaan koko suunnittelualueen pinta- alasta, joka on 244,4 ha. Metsien ja soiden ennallistamistoimenpiteitä teh- dään 45 ha:n alueella.

Metsähallituksen mukaan lähes kaikki suunnitelmassa esitetyt toimenpiteet on nyt tehty. Luonnonsuojelun hallinnassa olevat suot on ennallistettu, sa- moin yksi noin 10 hehtaarin kokoinen korpi metsätalouden alueelta. Metsiä on vielä ennallistamatta noin 20 hehtaaria. Tämä sisältää lehtikuusten pois- toa sekä muutaman istutettua puustoa sisältävän kuvion lahopuun lisäämises- tä.

TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Ympäristön yleiskuvaus

Hätilän ampumarata sijaitsee Hämeenlinnassa noin 5 km:n etäisyydellä kau- pungin keskustasta koilliseen. Lähin asutus on noin 600 metrin päässä am- pumaradasta lounaaseen (Hakamäen, Saajan ja Heinäjoen alueet) ja lähin Ruununmyllyn koulu ja päiväkoti noin 2,2 kilometrin päässä.

Lähin Natura-alue on ampumaradan koillispuolella sijaitseva Karittainmäki- Ahvenistonlampi, joka on vanhojen kuusivaltaisten metsien alue. Alueeseen kuuluva Eeron puisto ja Ahvenistonlammen alue sijaitsevat puolustusvoimi- en harjoitusalueella. Ahvenistonlampi kuuluu lisäksi vanhojen metsien suo- jeluohjelmaan. Alueen suojelu ei rajoita puolustusvoimien toimintaa ja sen kehittämistä. Toinen lähistöllä sijaitseva Natura-alue on lounaassa oleva Au- langon alue.

Hätilän ampumarata-alueella sijaitsevat ratojen ja ampumakatosten lisäksi sotilaskotirakennus, majoitusrakennus ja varastorakennus. Varastorakennuk- sessa säilytetään maalilaitteita ja polttopuuta.

Alueen hydrologia, geologia ja ympäristön luonnon tila

Hätilän ampumaradan ampumapaikat sijaitsevat ympäristöään merenpintaan nähden alempana. Ympärillä ovat pohjoisessa Ilamonvuori, kaakossa Häti- länvuori ja länsi-lounas suunnassa Kikaristonmäki.

Ampumaradat sijaitsevat suo- ja kangaspohjaisella, osin kivikkoisella kuusi- valtaisella metsäalueella. Rata-alueen päämaalaji on moreeni. Ratojen suoja- vallit on rakennettu maastoon täytemaasta ja ne on pinnoitettu hiekalla. Am- pumapaikat sijaitsevat noin 107,5–115 metrin korkeudella merenpinnasta.

Lähin vesistö Ahvenistonlampi sijaitsee 1 km:n päässä koillisessa ja Matko- lammi 1,6 km päässä etelässä. Pienet Kalalammet sijaitsevat noin 1,3 km:n päässä luoteessa. Ampumarata-alueella on ojia ja sammutusvedeksi tarkoi- tettu palovesiallas.

Alueen ympärillä on tiheää puustoa. Alueen erikoispiirteistä johtuen suoja- alueilla on säästynyt myös arvokasta vanhaa metsää.

Suurin osa alueen metsistä on mustikkatyyppiä (MT) ja käenkaalimustikka- tyyppiä (OMT). Pienet lehtolaikut ovat kasvillisuustyypeiltään joko käen- kaalioravanmarja- (OMaT) tai saniaistyypin (FT) lehtoja. Alueen korvet ovat pääosin mustikka- (MK) ja metsäkortekorpia (MkK). Rehevien korpien tyyppejä alueella ovat muutamat pienet laikut lehtokorpea (LhK), ruoho- ja heinäkorpea (RhK), saniaiskorpea (SaK) ja luhtanevakorpea (LuNK).

Hätilän ampuma- ja harjoitusalueella toteutetaan lajistoselvitys 4.5.–

31.10.2009 välisenä aikana. Tavoitteena on koota olemassa olevaa luontotie- toa yhteen ja teettää eräiden vähän tunnettujen eliöryhmien inventointeja harjoitusalueella. Selvitykset kohdennetaan alueille, joilta odotetaan löyty- vän arvokkainta lajistoa eli vanhat metsät, lahopuusoiset metsät, soistuneet alueet, paahteiset ampuma- ja maalialueet, lehdot jne.

Selvityksessä tutkitaan alueen nisäkäs- ja lintulajistoa. Kovakuoriaisista ar- vokkain lajisto on aiemmissa selvityksissä löydetty maalialueilta ja vanhois- ta metsistä. Sudenkorennot ovat näkyvä ja helposti selvitettävä ryhmä, mutta toistaiseksi vähän tunnettu. Alueen käävistä on odotettavissa arvolajistoa, sillä Hätilän metsät ovat paikoin iäkkäitä ja lahopuuta on jo runsaasti. Van- hat kangasvuokkoesiintymät tarkistetaan keväällä.

Pohjaveden tila

Ampumarata ei sijaitse pohjavesialueella. Lähimmät pohjavesialueet ovat III-luokan Kankaisten pohjavesialue (0410904) idässä ja Palssarinkankaan

II-luokan pohjavesialue (0408253) pohjoisessa. Molemmat pohjavesialueet sijaitsevat noin 1,2 kilometrin päässä ampumaradasta.

Lähimmät puolustusvoimien ulkopuoliset talousvesikaivot sijaitsevat noin 0,6–1,2 km:n päässä ampumaradasta lounaaseen, Hakamäen, Saajan ja Hei- näjoen asuinalueilla, jossa asuintaloja on noin 12.

Lähin vedenottamo on 7,5 kilometrin päässä sijaitseva Hämeenlinnan kau- pungin Ahveniston vedenottamo.

AMPUMARADAN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta

Hätilän ampumarataa käytetään pääasiassa Panssariprikaatin varusmiesten koulutustarkoitukseen ja reserviläisten kertausharjoituksiin. Ampumarata on otettu käyttöön vuonna 1970, jonka jälkeen tausta- ja sivuvalleja on korotet- tu turvallisuuden lisäämiseksi käyttäen puhtaita ylijäämämaita. Vuotta 1970 aikaisemmin käytössä olleet maastoampumaradat ovat sijainneet Hätilän taisteluampuma-alueella.

Ampumaradat ovat ensisijaisesti puolustusvoimien joukkojen käytössä. Puo- lustusvoimien lisäksi ratoja käyttävät poliisi, rajavartiolaitos, ampumaseurat sekä muut yhteisöt ja reservin henkilöt, joille Panssariprikaatin komentaja on hakemuksesta myöntänyt ratojen käyttöoikeuden.

Liikenne ampumaradalle kulkee pääasiassa Hämeenlinna–Lahti-tietä Etu- Hätilän tielle. Vaihtoehtoinen reitti kulkee Pälkäneentien ja Ilamontien kaut- ta. Etu-Hätilän tiellä ja ampumaradalle johtavilla teillä on 30 km/h nopeusra- joitus.

Ratojen tieyhteyksillä on puolustusvoimien alueesta varoittavat kyltit. Pans- sariprikaatin vartiosto ja koulutusosasto valvovat ratojen käyttöä.

Ampumaradat

Hätilän ampumarata-alueella on yhteensä neljä ampumarataa. Ampumarataa nro 4. on suunniteltu laajennettavan 20 paikkaisesta 35–40 ampumapaikkai- seksi ampumaradaksi. Laajennus on suunniteltu tehtäväksi vain 150 metrin ampumarataosalle.

Alueelle on myös suunniteltu rakennettavaksi uusi 150 metrin 40 ampuma- paikkainen ampumarata ampumaradan nro 4 viereen kaakkoon.

Alla on lueteltu olemassa olevat ampumaradat Hätilässä. Esitetyt laukaus- määrät ovat vuodelta 2008.

Rata nro 1: 150 metrin kiväärirata ja Hämeenlinnan varuskunnan Met- sästäjät ry:n trap-rata 10–50 metriä

- 35 katettua ampumapaikkaa

- rynnäkkökivääri noin 74 800 laukausta/vuosi - haulikko noin 17 800 laukausta/vuosi

- yhteensä noin 92 600 laukausta/vuosi

Rata nro 2: 300/150/50 metrin kiväärirata - 40 katettua ampumapaikkaa (300 m) - liikemaalilaite

- rynnäkkökivääri noin 82 100 laukausta/vuosi - kivääri noin 22 200 laukausta/vuosi

- yhteensä noin 104 300 laukausta/vuosi

Rata nro 3: 150 metrin kiväärirata - 20 katettua ampumapaikkaa

- rynnäkkökivääri noin 57 300 laukausta/vuosi

Rata nro 4: 300/150 metrin kiväärirata, 10–50 metrin pistoolirata - 20 katettua ampumapaikkaa

- rynnäkkökivääri noin 49 500 laukausta/vuosi - kivääri noin 3 400 laukausta/vuosi

- pistooli noin 22 200 laukausta/vuosi - yhteensä noin 75 100 laukausta/vuosi

Yhteensä ampumaradoilla ammuttiin vuonna 2008 noin 329 500 laukausta, joista puolustusvoimien ammuntoja 282 200, ja muiden ammuntoja 47 300.

Hätilän ampumaradalla ampuma-aikoja ei ole rajoitettu, mutta ammunnat painottuvat arkisin klo 8–20 välille. Haulikkorataa käytetään maanantaisin klo 17–21. Viikonloppuisin ammunnat ovat satunnaisia ja ne painottuvat klo 12–15 välille.

Ampumaradalla nro 2 on sallittu rajoitettu sarjatuliammunta liikemaaliin.

Sarjatulta voidaan ampua ainoastaan pienikaliiperisella aseella ja sarjan pi- tuus saa olla enintään viisi laukausta. Muilla radoilla sarjatuliammunta on kielletty.

Veden otto ja käyttö

Ampuma- ja harjoitusaluetta ei ole liitetty Hämeenlinnan kunnalliseen vesi- ja viemäriverkostoon. Vesi- ja jätevesihuollosta vastaa Puolustushallinnon Rakennuslaitos. Talousvetenä käytetään ampuma- ja harjoitusalueen omista kaivoista otettavaa vettä. Neljä talousvesikaivoa (Kekkuri, Vuohenkalma, Tapiola, Hätilän ruokala) on uusittu ja puhdistettu vuonna 2007. Vettä eivät käytä Hätilän alueen muut taloudet. Kaivon vedenlaatua seurataan säännölli- sesti Puolustushallinnon Rakennuslaitoksen toimesta.

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)

Puolustusvoimien pääesikunta on vuonna 2004 antanut toimeksiannon am- pumaratarakenteiden kehittämisestä. Ampumaratojen rakenteita kehitetään ottaen huomioon puolustusvoimien ampumaratatoiminnan erityispiirteet.

Konsulttiyritys Ramboll Finland Oy on laatinut vuonna 2005 puolustusvoi- mille selvityksen parhaista käyttökelpoisista ampumaratatekniikoista. Selvi- tyksessä esitellään käytössä ja kehitysvaiheessa olevia ampumaratarakenteita sekä arvioidaan niiden soveltuvuutta puolustusvoimien kivääri- ja pistoo- liampumaradoilla. Tällaisia rakenteita ovat melurakenteet, turvallisuusraken- teet ja ympäristön pilaantumisen rajaamiseen (raskasmetallit) tai estämiseen tarkoitetut rakenteet.

Ramboll on lisäksi selvittänyt vuonna 2005 ampumaratojen lyijyisten mai- den kunnostustarvetta ja käsittelymenetelmiä. Kunnostusmenetelmän valin- taa varten on tärkeää tietää pitoisuuksien ja metallien (lyijyn) olomuodon li- säksi maalaji, sen partikkelikoko, pH ja orgaanisen aineksen määrä. Lyijyn olomuoto vaikuttaa myös ampumaradan kunnostustarpeisiin, sillä esimerkik- si hienojakoinen lyijy on liukoisemmassa muodossa kuin suuremmissa luo- deissa, aiheuttaen suuremman riskin lyijyn leviämiselle. Lyijyn olomuodolla saattaa olla kunnostustarpeita ajatellen merkittävämpi vaikutus kuin maape- rän lyijypitoisuudella (etenkin kunnostustarpeen perustuessa riskinarvioin- tiin).

Rambollin selvityksessä todetaan, että ampumaratojen yleiseen, laajamittai- seen pilaantuneiden maiden kunnostamiseen ei ole välitöntä tarvetta. Kui- tenkin koska ampumaratatoiminnan päättyessä ja maankäytön muuttuessa voi kunnostus tulla kiireelliseksi, suositellaan kunnostustapojen aktiivista kehittämistä. Puhdistettujen massojen kierrättämistä tai muita hyötykäyttö- muotoja suositellaan selvitettäväksi.

Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä

Panssariprikaatilla on vuonna 2004 päivitetty ympäristöohjelma.

YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Melu

Meluselvitys, nykyinen toiminta

Jyväskylän yliopiston Ympäristöntutkimuskeskus on tehnyt ampumarata- alueella ympäristömeluselvityksen vuonna 2005.

Laukausäänen aiheuttama melu on voimakkain ampumissuuntaan. Ampuma- radoilla 2–4 ampumasuunta on koillinen, jossa ei ole asutusta. Ampuma- alueen itäpuolella on puolustusvoimien harjoitusalueet. Radalla 1 ampu- masuunta on pohjoisluoteeseen. Lähimmät asuintalot sijaitsevat noin 1,5 km

päässä ampumapaikasta. Rata 1 arvioitiinkin Ympäristöntutkimuskeskuksen selvityksessä laukausäänitasojen laskennallisen arvioinnin perusteella mer- kittävimmäksi melun aiheuttajaksi lähiseudun asutuksen kannalta.

Alueen lounaispuolella sijaitseva Hätilänvuori toimii luonnollisena melues- teenä. Äänivarjon alueella ovat muun muassa Ruununmyllyn ja Harvoilan- mäen asuinalueet.

Laukausäänten melupäästöä käytettiin lähtötietona laskentamallissa, jolla ar- vioitiin laukausäänten aiheuttamia ympäristömelutasoja. Laskennallisen ar- vioinnin lisäksi ampuma-alueiden läheisyydessä mitattiin yksittäisten lau- kausäänten aiheuttamia impulssiäänitasoja.

Selvityksen perusteella ampumaratojen arvioitiin aiheuttavan ampumarata- melulle asetetun ohjearvotason 65 dB (AImax) ylittymisen noin 13 asuintalon luona ampumaratojen luoteispuolella sijaitsevalla Ilamon asuinalueella. Ra- dalla 1 ammutun kiväärin laukausäänen arvioitiin ulottuvan ampumasuun- taan noin 2,7 km:n etäisyydelle 65 dB tasoisena. 60 dB impulssiäänivyöhyk- keelle arvioitiin jäävän noin 20 taloa ampumaradan koillispuolella.

Ampumaradoilta nro 2–4 ammuttujen laukausten äänten arvioitiin aiheutta- van melko laajat meluvyöhykkeet, joilla 65 dB (L_AImax) impulssiäänitaso ylittyi, mutta vyöhykkeet suuntautuivat pääasiallisesti koilliseen, missä ei ole paljoa asutusta. Ammuttaessa radoilla 2–4 ohjearvotason ei arvioitu ylitty- vän asuintalojen kohdalla. Ilamon suunnalla 4–9 asuinrakennuksen arvioitiin kuitenkin jäävän 60 dB (L_AImax) meluvyöhykkeelle ratojen 2 ja 3 laukausään- ten vaikutuksesta. Radoilla olevien ampumasuojien arvioitiin vaimentavan laukausäänten leviämistä ratojen lounaispuolella sijaitsevan asutuksen suun- taan.

Radalla 4 ammutaan avopenkalta ja radalla ammuttujen laukausten äänten arvioitiin aiheuttavan yli 60 dB (LAImax) impulssiäänitason kahdella ratojen lounaispuolella Ilamossa sijaitsevalla talolla.

Ampumaratojen toiminta ei aiheuta tärinää.

Suunniteltu laajennus

Puolustusvoimien Maavoimien Esikunta on määritellyt Jyväskylän yliopis- ton Ympäristöntutkimuskeskuksen ympäristömeluselvityksen pohjalta Häti- län ampumarata-alueen melualueet. Melualueiden määrityksessä on huomi- oitu uusien ratojen vaikutus. Suunniteltu radan nro 4 laajennus ja uusi 150 metrin kiväärirata lisäävät ampumamelua vain puolustusvoimien oman har- joitusalueen sisällä.

Liikenne

Jyväskylän yliopiston Ympäristöntutkimuskeskuksen vuonna 2005 tekemän selvityksen mukaan ampumaratatoiminnasta johtuvan liikenteen aiheuttamat keskiäänitasot jäävät Etu-Hätiläntien varrella alhaisiksi. 70 metrin etäisyy-

dellä tien keskilinjasta keskiäänitasojen arvioitiin jäävän alle 40 dB, kun päiväaikainen ympäristömelun ohjearvo (L_{Aeq, 7–22}) on 55 dB.

Liikenne aiheuttaa melun lisäksi tiestön kulumista, ympäristön pölyyntymis- tä, ruuhkia ja mahdollisia vaaratilanteita.

Asukaskysely

Hätilän lähialueen asukkaille suunnattiin vuoden 2004 keväällä kysely Häti- län harjoitusalueen ympäristövaikutuksista. Asukaskyselyn mukaan pienika- liiperisten aseiden melua ei koettu häiritsevänä. Ampumaradan vaikutukset lähiasukkaille, varsinkin melun osalta, ovat vähäiset verrattuna taisteluam- puma-alueeseen.

Eniten häiritsevää melua asukaskyselyn mukaan kuuluu alueelta arkipäivisin klo 9–18 välillä. Ampumisen ohella melua aiheuttaa alueelle johtava liiken- ne. Häiritsevää melua koetaan harvoin eli muutaman kerran vuodessa (29 % vastaajista), ei koskaan (25 %), kerran kuukaudessa (24 %) tai kerran viikos- sa (20 %).

Maaperäpäästöt ja niiden estäminen Kuormitus maaperään - Yleistä

Konsulttiyritys Ramboll on laatinut vuonna 2005 Puolustushallinnon raken- nuslaitoksen toimesta selvityksen raskasmetallien ympäristövaikutuksista puolustusvoimien pistooli- ja kivääriampumaradoilla. Selvityksessä tehtiin tutkimuksia puolustusvoimien yhdeksällä ampumaradalla.

Tutkimusten perusteella todettiin kivääri- ja ampumaradoilla olevan voi- makkaasti kohonneita lyijypitoisuuksia taustavalleissa, mutta myös muualla maaperässä ampumaradan eri osissa. Jos ampumaradan taustavalli on luon- non rinne, pilaantuminen jatkuu useita kymmeniä metrejä varsinaisen taus- tavallin yläpuolelle rinteeseen. Noin 50 metrin etäisyydellä lyijypitoisuus laskee alle raja-arvon. Jos taustavalli on rakennettu, ei lyijyä todettu tausta- vallin takapuolisessa pintamaassa. Myös näillä radoilla harhaluoteja on to- dennäköisesti lentänyt kauemmas, mutta luodit ovat levinneet laajalle alueel- le, jolloin pintamaan lyijypitoisuus jäänee pieneksi.

Kivääri- ja pistooliradoilla luodit keskittyvät pieneen tilavuuteen iskemä- kohdille, joissa lyijyn osuus on erittäin suuri. Taustavallien korotusten seu- rauksena on vanhempi iskemäkohta jäänyt syvemmälle valliin ja uuden puh- taan maa-aineksen pilaantuminen on alkanut ammunnan jatkuessa. Luodeis- sa on noin 90 % lyijyä. Taustavallissa lyijy muuttuu pääasiassa niukka- liukoisiksi sekundäärimineraaleiksi, mutta olosuhteista riippuen se voi muut- tua myös vesiliukoiseksi. Vesiliukoinen lyijy voi levitä pinta- ja pohjavesiin.

Rambollin selvityksessä todetaan, että lyijypitoisuus laskee alle raja-arvon viimeistään 3 metrin syvyydellä iskemäkohdasta alaspäin mentäessä.

Hätilän lyijykuormitus

Laukauksen lyijykuormitus on: kivääri 6 g, pistooli 5 g ja haulikko 24 g / laukaus. Arviona on, että lyijyä kertyy Hätilässä noin 2 000–2 500 kg /vuodessa. Hätilän ampumaradan lyijykuormitus radoittain on esitetty taulu- kossa 1. Lyijykuormitus on laskettu vuoden 2008 laukausmäärien mukaan.

Lyijykuormitus kg/a

Rata 1 556 kg/a

Rata 2 627 kg/a

Rata 3 344 kg/a

Rata 4 451 kg/a

Yhteensä 1 977 kg/a

Hätilän ampumaradalle nro 4 on ajettu maata peruskorjauksen yhteydessä ra- ta-alueen tasaamiseksi.

Päästöt pintavesiin

Hätilän ampumaradalla on otettu vesinäytteitä vuoden 2004 lopulla (Ram- boll). Näytteitä otettiin 150 m ja 300 m kivääriradoilta (radat 3 ja 4) tulevista pintavesistä, 300 m kivääriradan (rata 2) taustavallin suotovesiojasta ja taus- tavallin ohi virtaavasta ojasta. Samoista tutkimuspisteistä otettiin sedimentti- näytteitä.

150 m ja 300 m kivääriratojen veden keräävän palovesialtaan sedimentissä ei havaittu ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia tutkituilla metalleilla.

300 metrin kivääriradan taustavallin suotovesiojan sedimentissä havaittiin kenttäanalyysillä raja-arvon ylittävä lyijypitoisuus 651 mg/kg. Taustavallin ohi virtaavan ojan sedimentissä ei havaittu ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia tutkituilla metalleilla.

Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen

Hätilän ampumaradan jätehuolto on kytketty Panssariprikaatin jätehuolto- ohjelmaan. Jätteiden lajittelualue sijaitsee majoitus-, sotilaskoti- ja varasto- rakennuksen läheisyydessä. Jätteistä lajitellaan sekajäte, paperi ja pahvi.

Ruokailusta johtuvat jätteet toimitetaan varuskunnan muonituskeskukseen, jossa lajitellaan biojäte ja sekajäte.

Ampumaradoilla on sekajäteastiat ja jäteastia siviilien ampumille hauleille.

Ampumaradalla syntyy sekajätettä noin 10 t/a. Hylsyjä kertyy noin 17,5 t/a.

Hylsyt kerätään maastosta ja toimitetaan kierrätykseen.

Hätilän ampuma- ja harjoitusalueen jätevesijärjestelyt on uusittu vuonna 2007–08. Kohteesta riippuen esim. Kekkurissa wc-vedet johdetaan umpisäi- liöön ja pesuvedet imeytetään. Vuohenkalmassa kaikki jätevedet imeytetään maahan ja käytössä on kolme saostuskaivoa sekä imeytyskenttä.

TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN

Hakija arvioi haitallisten ympäristövaikutusten olevan vähäisiä. Ampumara- tatoiminnan johdosta on säästynyt arvokkaita vanhoja metsäalueita.

Puolustusvoimien raportissa ampumaratojen lyijyn leviämisestä, lyijytutki- muksista ja kunnostustoimenpiteistä (Tiina Kamula 2005) todetaan seuraa- vaa:

Maaperä

Lyijy on merkittävin ja tutkituin haitta-aine ampumaratojen maaperässä.

Lyijyä joutuu luotien ja haulien mukana maaperään määrällisesti eniten ver- rattuna muihin haitta-aineisiin kuten muun muassa antimoniin, kupariin ja sinkkiin. Ampumaradan maaperässä oleva lyijy ja muut raskasmetallit voivat levitä ympäristöön veteen liuenneena, pölynä tuulen mukana tai radoilla teh- tävien maarakennustöiden yhteydessä.

Taustavalliin päätyvä luoti voi rikkoutua ja sen sisältämä lyijy alkaa muuttua erilaisten maaperän ominaisuuksien kuten muun muassa happamuuden, ve- denläpäisevyyden ja mineraalikoostumuksen vaikutuksesta. Olosuhteista riippuen lyijy voi hapettua liukoiseen muotoon, saostua niukkaliukoisina lyi- jy-yhdisteinä tai pidättyä maaperään. Luodin pinnalle saostuu niukkaliukoi- sia sekundäärimineraalikerroksia, jotka hidastavat metallisen lyijyn liukoi- suutta. Liukoinen lyijy voi lähteä liikkeelle etenkin happamassa maaperässä, mutta yleensä lyijy pyrkii sitoutumaan esimerkiksi maaperän mineraaleihin ja orgaaniseen ainekseen. Lisäksi kasvillisuus sitoo liukoista lyijyä.

Liukoisen lyijyn kulkeutuminen maaperässä on yleensä hidasta ja eri tutki- muksissa suurimmat lyijypitoisuudet on mitattu maanpinnan pintaosista.

Maaperän lyijyn pidätyskyky voi kuitenkin ylittyä, jolloin lyijy lähtee kul- keutumaan vajoveden mukana maaprofiilissa alaspäin. Liuennut lyijy voi päätyä pohjaveteen, joten ampumaratatoiminta saattaa pitkän ajan kuluessa muodostaa riskin pohjavedelle.

Kivääriratojen taustavalleissa lyijy kulkeutuu syvemmälle maaperään kuin haulikkoradoilla. Taustavalleissa on korkeita lyijypitoisuuksia tavattu pää- sääntöisesti enimmillään noin metrin syvyydestä. Suurimmat lyijypitoisuu- det ovat iskemäkohdissa.

Pohjavesi

Haitalliset aineet kulkeutuvat pohjaveteen pääasiassa liukoisessa muodossa maaperän läpi imeytyvän sadeveden (vajovesi) mukana. Haitta-aineen omi- naisuudet ja olomuoto, sadeveden määrä ja happamuus sekä maaperäolosuh- teet (mm. pH, orgaanisen ja hienoaineksen sekä muiden haitta-aineita sitovi- en aineiden määrä, hapetus-pelkistys -potentiaali, vedenläpäisevyys) vaikut- tavat siihen, kuinka paljon haitta-ainetta päätyy lopulta pohjaveteen asti.

Pohjavedessä liukoiset metalliyhdisteet kulkeutuvat vesivirran mukana. Ai- neet kuitenkin pidättyvät maa-ainekseen myös pohjavesikerroksessa, minkä vuoksi niiden kulkeutuminen on selvästi pohjaveden virtausnopeutta hi- taampaa.

Puolustusvoimien ampumaradoilla tehdyissä alustavissa selvityksissä am- pumatoiminnasta aiheutunutta pohjaveden pilaantumista ei ole todettu, vaik- ka monet tutkituista radoista ovat olleet käytössä jo kymmeniä vuosia. Tämä tukee oletusta siitä, että ampumaratojen metallit ovat maaperässä keskimää- rin heikosti kulkeutuvia.

TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU

Käyttötarkkailu

Ampumaradan käyttöä seurataan vuosittaisten laukausmäärien avulla. Puo- lustusvoimat ja muut radan käyttäjät pitävät kirjaa ammutuista laukauksista.

Ratojen käytöstä laaditaan vuosiraportti, josta ilmenee ammutut laukaukset radoittain, käyttäjät ja toiminta-ajat.

Mittaukset, testaukset, selvitykset ja tutkimukset tehdään tai teetetään YSL 108 §:n mukaisesti.

Melutilanteen seuranta

Melupäästöä seurataan radoittain päivittäisten ja vuotuisten laukausmäärien perusteella. Jos radalla suoritetaan rakenteellisia tai toiminnallisia muutok- sia, mitataan niiden vaikutus melutilanteeseen.

Maaperän tarkkailu

Päästöjä maaperään seurataan vuotuisten laukausmäärien perusteella. Maa- perässä olevan lyijyn ja muiden raskasmetallien määrää ei seurata maaperä- näytteiden avulla.

Ampumarata ei sijaitse pohjavesialueella, joten pohjavettä ei tarkkailla.

Ampuma- ja harjoitusalueen talousvesikaivot

Ampuma- ja harjoitusalueen neljän talousvesikaivon vedenlaadusta otetaan näytteitä neljä kertaa vuodessa, joista yksi näytteenottokerta on laajempi.

Tällöin määritetään koliformiset bakteerit, E-coli, pH, väriluku, sameus, CODMn-O2, rauta ja mangaani. Vuodesta 2010 lähtien tutkitaan Kekkurin talousvesikaivosta kerran vuodessa metallit (Pb, Sb, As, Cu, Zn, Cr, Ni).

Raportointi

Panssariprikaati kokoaa tarkkailujen ja seurannan tuloksista ampumaradan vuosiraportin, joka toimitetaan Hämeen ympäristökeskukselle vuosittain

helmikuun loppuun mennessä. Vuosiraporttiin kirjataan ammutut laukaukset radoittain, käyttäjät ja toiminta-ajat.

Myös ampumaradan melusta aiheutuvat mahdolliset häiriöilmoitukset koo- taan ampumaradan vuosiraporttiin.

RISKINARVIOINTI

Ampumaradan käyttö

Ampumarataa koskevat määräykset ja ohjeet annetaan johtosäännöllä. Johto- säännön päivittää Panssariprikaatin esikunnan koulutusosasto ja sen vahvis- taa Länsi-Suomen Sotilasläänin komentaja. Kaikkien käyttäjien on tunnetta- va johtosääntö ja noudatettava sitä.

Alueen käyttäjä vastaa käyttämänsä alueen ja oman joukkonsa turvallisuu- desta ja siitä, että alueella toimitaan johtosäännön mukaan. Käyttäjän on en- nen ammunnan alkua merkittävä käytettävä rata varoitusmerkein tai varoi- tusvilkuin. Käyttäjä on vastuussa myös siitä, että radat ja laitteet ovat kun- nossa ja siistit käytön jälkeen. Koulutusosasto vastaa radan ylläpidosta ja kehittämisestä. Osastoittain ammuttaessa on nimettävä ammunnanjohtaja, joka vastaa toimimisesta määräyksien mukaan. Yksittäiset ampujat vastaavat henkilökohtaisesti määräyksien noudattamisesta.

Ympäristöriskit

Hakija esittää, ettei toiminnasta aiheudu akuutteja ympäristöriskejä. Ras- kasmetallien ympäristövaikutuksia on arvioitu puolustusvoimien pistooli- ja kivääriampumaradoilla. Selvityksen mukaan pilaantuneen maaperän kunnos- tustarve pitkällä aikavälillä on ilmeinen, mutta pilaantumisesta ei näytä ai- heutuvan akuuttia terveys- tai ympäristöhaittaa. Myös ampumaratojen aihe- uttama pohjaveden pilaantumisriski on vähäinen, eikä edellytä ampumarato- jen maaperän kiireellistä kunnostusta. Raskasmetallien leviäminen pinta- vesien mukana voi edellyttää vesien hallinnan järjestämistä.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

Lupahakemuksen täydennykset

Lupahakemusta on täydennetty 7.4.2009 ampumaradan nro 4 laajentamisen ja ampumarata-alueen kehittämiseen liittyvän uuden ampumaradan osalta.

Lupahakemuksen tietoja on lisäksi täydennetty 10.7.2009 ja vastineen yh- teydessä 14.8.2009.

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Hämeen ympäristökeskus on kuuluttanut lupahakemuksesta ilmoitustaulul- laan ja Hämeenlinnan kaupungin ilmoitustaululla 14.4.–15.5.2009 sekä il-

moittanut kuulutuksesta Hämeen Sanomat -lehdessä 14.4.2009. Hakemuk- sesta on 8.4.2009 annettu erikseen kirjallinen tieto tiedossa oleville asian- osaisille. Asiakirjat ovat olleet kuulutuksen ajan nähtävillä Palvelupiste Kas- tellissa osoitteessa Raatihuoneenkatu 11.

Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset

Hakemuksesta on neuvoteltu ja ampumaradalla on suoritettu tarkastus 3.6.2009. Tarkastus- ja neuvottelumuistiot on liitetty asiakirjoihin.

Lausunnot

Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Hämeenlinnan kaupunginhallitukselta, Hämeenlinnan ympäristö- ja rakennuslautakunnalta ja Etelä-Suomen läänin- hallituksen Sosiaali- ja terveysosastolta.

Hämeenlinnan kaupunginhallituksen 18.6.2009 saapuneessa lausunnossa todetaan muun muassa seuraavaa:

Asiakirjoista ilmenevät harjoitusalueella ja sen tuntumassa olevat Natura- 2000 ja muut luonnonsuojelun kannalta tärkeät alueet. Harjoitusaluehan on sen voimaperäisestä käytöstä huolimatta myös luonnonsuojelun kannalta tärkeä. Asiakirjoista puuttuu tieto Hämeenlinnan v. 2000 perustetusta kansal- lisesta kaupunkipuistosta, jonka rajaus toimitetaan lausunnon mukana. Kan- sallinen kaupunkipuisto ulottuu Aulangon suunnasta itään valtion maalle ja sisältää Aulangonjärven pohjoispuolella sijaitsevan Natura 2000 alueen ko- konaisuudessaan.

Hämeenlinnan asemakaavoitetun asutuksen sijoittamisessa ja uusien asunto- alueitten suunnittelussa on otettu huomioon puolustusvoimien ampumarato- jen ja ampuma-alueen meluselvitysten tulokset. Koska ampumamelu kuiten- kin kuuluu myös selvityksissä määriteltyjen melualueiden ulkopuolelle, olisi toivottavaa, että ampumaradan toiminnan järjestämisessä melun torjuntaan kiinnitettäisiin erityistä huomiota.

Hämeenlinnan ympäristö- ja rakennuslautakunnan 13.5.2009 saapuneessa lausunnossa todetaan seuraavaa:

Lupamääräyksiin tulisi sisällyttää velvoite selvittää meluntorjuntamahdolli- suudet siten, että saavutettaisiin asutukseen nähden tavoitteelliset ohjearvot.

Maaperän lyijykuormitus on ollut mittavaa, joten sen hallintaan ja vähentä- miseen johtavat selvitykset ja toimenpiteet paras käytettävissä oleva tekniik- ka (BAT) huomioon ottaen olisi tärkeää.

Etelä-Suomen lääninhallituksen Sosiaali- ja terveysosaston 19.5.2009 saapu- neessa lausunnossa todetaan seuraavaa:

Talousvesi

Hakemusasiakirjoista jää epäselväksi, onko ampumaradan vaikutusalueella käytössä olevia talousvesikaivoja. Lääninhallitus pitää tärkeänä, että ympä-

ristölupaa varten selvitetään vaikutusalueella käytössä olevat talousvesi- kaivot. Mikäli vaikutusalueella on käytössä olevia talousvesikaivoja, tulisi ne ottaa mukaan seurantaohjelmaan.

Talousveden laatuvaatimuksista on säädetty sosiaali- ja terveysministeriön asetuksissa (461/2000 ja 401/2001). Ampumarata ei saa heikentää mahdol- listen käytössä olevien talousvesikaivojen veden laatua talousvesiasetuksissa määriteltyjä laatuvaatimuksia huonommaksi. Lisäksi tulee huomioida talo- usveden laatusuositukset. Jos talousvetenä käytettävä vesi on laatusuositus- ten vastainen, on selvitettävä, onko vedessä terveyshaitan aiheuttavia aineita tai taudinaiheuttajia.

Melu

Lääninhallitus toteaa, että melumallinnuksesta jää epäselväksi onko tuloksis- sa otettu huomioon vain yksittäiset laukaukset vai onko otettu huomioon usean ampumapaikan yhtäaikainen käyttö. Lääninhallitus pitää tärkeänä, että melutasojen arvioinnissa otetaan huomioon ryhmäammunnoista aiheutuva melutaso.

Lääninhallitus toteaa, että Valtioneuvoston päätöksen (53/1997) mukaisia ra- ja-arvoja tulee pyrkiä noudattamaan. Mikäli melutaso ylittää asuintalon tai terveydensuojelulain mukaisen kohteen osalta melulle asetetut ohjearvot, melun terveydellisten haittavaikutusten kannalta tulee vielä selvittää tai ai- nakin arvioida sisämelutaso niiden asuintalojen ja terveydensuojelulain mu- kaisten kohteiden osalta, joiden kohdalla ulkomelu ylittää ohjearvon. Mikäli sisämelutasot ylittävät niille asumisterveysohjeessa (sosiaali- ja terveysmi- nisteriön oppaita 1:2003) annetut ohjearvot, tulee ryhtyä tarvittaviin toimen- piteisiin, jotta sisämelutasot saadaan ohjearvojen mukaiseksi.

Hakijan kuuleminen ja vastine

Hakijalle on 24.6.2009 päivätyllä kirjeellä varattu tilaisuus tulla kuulluksi ja esittää vastineensa ympäristölupahakemuksesta annetuista lausunnoista ja muistutuksista.

Puolustusvoimien Panssariprikaati on todennut 14.8.2009 saapuneessa vasti- neessa seuraavaa:

Talousvesikaivot - puolustusvoimat

Hätilän ampuma- ja harjoitusalueella on neljä puolustusvoimien omaan käyt- töön tarkoitettua talousvesikaivoa (Kekkuri, Vuohenkalma, Tapiola, Hätilän ruokala). Talousvesikaivot on uusittu ja puhdistettu vuonna 2007. Kaivojen vedenlaadusta otetaan näytteitä neljä kertaa vuodessa, joista yksi näytteenot- tokerta on laajempi. Tällöin määritetään koliformiset bakteerit, E-coli, pH, väriluku, sameus, CODMn-O2, rauta ja mangaani. Tarkoituksena on näyt- teenoton yhteydessä tutkia vuodesta 2010 lähtien Kekkurin talousvesikaivos- ta kerran vuodessa metallit (Pb, Sb, As, Cu, Zn, Cr, Ni).

Talousvesikaivot - lähialue

Hätilän ampumaradan vaikutusalueen talousvesikaivoja on tarkasteltu ver- taamalla ympäristölupahakemuksen liitteen 7A kiinteistöselvitystä Hämeen- linnan seudun vedeltä saatuihin vuoden 2007 Hämeenlinnan vesiliittymätie- toihin. Tarkastelun perusteella alueen kiinteistöt ovat talousvesikaivon va- rassa.

Ennallistamissuunnitelman toteutuminen

Metsähallitus on laatinut ennallistamissuunnitelman Hätilän harjoitusalueel- le. Metsähallituksen mukaan lähes kaikki suunnitelmassa esitetyt toimenpi- teet on tehty. Luonnonsuojelun hallinnassa olevat suot on ennallistettu, sa- moin yksi noin 10 hehtaarin kokoinen korpi metsätalouden alueelta. Metsiä on vielä ennallistamatta noin 20 hehtaaria. Tämä sisältää lehtikuusten pois- toa sekä muutaman istutettua puustoa sisältävän kuvion lahopuun lisäämises- tä.

Hätilän lajistoselvitys 2009

Hätilän ampuma- ja harjoitusalueella toteutetaan lajistoselvitys 4.5.–

31.10.2009 välisenä aikana. Tavoitteena on koota olemassa olevaa luontotie- toa yhteen ja teettää eräiden vähän tunnettujen eliöryhmien inventointeja harjoitusalueella. Selvitykset kohdennetaan alueille, joilta odotetaan löyty- vän arvokkainta lajistoa eli vanhat metsät, lahopuusoiset metsät, soistuneet alueet, paahteiset ampuma- ja maalialueet, lehdot jne.

Selvityksessä tutkitaan alueen nisäkäs- ja lintulajistoa. Kovakuoriaisista ar- vokkain lajisto on aiemmissa selvityksissä löydetty maalialueilta ja vanhois- ta metsistä. Sudenkorennot ovat näkyvä ja helposti selvitettävä ryhmä, mutta toistaiseksi vähän tunnettu. Alueen käävistä on odotettavissa arvolajistoa, sillä Hätilän metsät ovat paikoin iäkkäitä ja lahopuuta on jo runsaasti. Van- hat kangasvuokkoesiintymät tarkistetaan keväällä.

Melualueet ja melumittaukset

Hätilän ampumaradan melualueet on määrittänyt ympäristöinsinööri Asko Parri Maavoimien Esikunnasta. Määritys on tehty Jyväskylän yliopiston ym- päristöntutkimuskeskuksen laatiman ympäristömeluselvityksen perusteella ja siinä esitetään melualueiden rajaukset, joilla 60, 65 ja 70 dB (AI_max) ääni- tasojen katsotaan ylittyvän. Määrityksen perusteena on ollut, että ampumara- tamelun mittausohjeen (YM 61/1999) mukaan määritetty äänitaso on noin viisi desibeliä laskennallista äänitasoa alempi. Lisäksi melualueet on esitetty yhtenäisinä selkeinä alueina, koska laskentamallin tuottama melun leviämis- alue on hyvin epäyhtenäinen ja käytännössä vaikeasti todennettavissa.

Melualueen määrittämisessä on huomioitu mahdollisen uuden radan vaiku- tus melualueeseen. Uusi rata lisää melua lähinnä puolustusvoimien hallin- noimilla alueilla. Melualueet määräytyvät puolustusvoimien rynnäkkökivää- rillä ja sotilaskiväärillä suoritettujen ammuntojen perusteella. Radoilla suori- tettavien muiden ammuntojen (mm. haulikko) melualueet jäävät näiden me- lualueiden sisään.

Meluntorjunnalle ei katsota olevan tarvetta, koska 65 dB (AImax):n melualu- eella ei ole yhtään asuntoa eikä muuta melulle herkkää toimintaa. Tilanne todetaan seurantamittauksin. Tarpeen vaatiessa ampumaradalle tehdään me- luntorjuntasuunnitelma.

Ampumamelun mittaukset tehdään lupahakemuksen liitteenä olevan seuran- tasuunnitelmaehdotuksen mukaan. Mittaukset tehdään ampumaratamelun mittausohjeen mukaan. Äänitaso kohteessa on hyväksytyissä olosuhteissa mitattujen laukausäänten L_AImax -tasojen keskiarvo. Mittaukset tehdään to- dellisissa ampumatilanteissa, joissa on myös ryhmäammunta mukana.

Sisämelun ohjearvot eivät ylity ampumaratamelusta. Tämä voidaan perustel- la rakennusten äänieristävyydellä (20–30 dB) ja sisämelun ohjearvona käy- tettävällä keskiäänitasolla.

ALUEELLISEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ratkaisu

Hämeen ympäristökeskus myöntää ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisen ympäristöluvan Puolustusvoimien Hämeenlinnan kaupungissa sijaitsevan Hätilän ampumaradan toiminnalle ja toiminnan laajentamiselle. Ympäristö- lupapäätös koskee nykyisen neljän ampumaradan lisäksi suunniteltuja laa- jennuksia: radan nro 4 ampumapaikkojen lisäämistä ja uuden radan raken- tamista.

Toimintaa on harjoitettava lupahakemuksen mukaisesti, ellei lupamääräyk- sissä muutoin määrätä.

Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin

Lausunnoissa ja muistutuksissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lu- pamääräyksistä (4 – 11 ja 18–19) ilmenevällä tavalla.

Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Yleinen ympäristönsuojelu

1. Ampumaradan ympäristönsuojelutoimia on ylläpidettävä ja edistettävä niin, että toiminnasta aiheutuva melu, päästöt maaperään, vesiin tai pohjaveteen tai muu syy eivät aiheuta joko välittömästi tai välillisesti vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle tai muuta ympäristön vahingollista muuttumista tai roskaantumista tai yleistä viihtyvyyden alenemista.

Tarvittaessa toiminnanharjoittajan on selvitettävä toiminnan ympäristövaiku- tukset ja ryhdyttävä Hämeen ympäristökeskuksen edellyttämiin ympäristön- suojelutoimenpiteisiin haittojen ehkäisemiseksi tai poistamiseksi. Hämeen ympäristökeskus päättää toimenpiteistä erikseen. (YSL 5 §, 7 §, 8 §, 42 §, 55

§, JäteL 6 §, 19 §, NaapL 4 §, 17 §)

2. Luvan saajan on huolehdittava ampumaradan merkitsemisestä, aitaamisesta ja vartioinnista niin, etteivät sivulliset tai eläimet joudu ampumaradan vaara- alueelle eikä ammunnasta aiheudu näille vaaraa. (YSL 43 §, YSA 19 §)

Ampumaratatoiminta

3. Luvan saajan on ampumaratatoimintaa kehittäessä ja laajennuksia toteuttaes- sa seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä. Parasta talou- dellisesti käyttökelpoista tekniikkaa on hyödynnettävä kaikissa ampumarata- toiminnoissa niin, että ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä.

Tarkennettu suunnitelma ampumaradan laajennuksista tulee toimittaa Hä- meen ympäristökeskukseen ennen laajennusten toteuttamista. Suunnitelmas- ta tulee selvitä tiedot ratojen ja ampumapaikkojen sijoittumisesta alueelle, radoilla käytettävistä aseista ja ampumakatokseen ym. rakennelmiin liittyvis- tä ominaisuuksista. (YSL 4 §, 5 §, 7 §, 42 §, YSA 37 §)

Päästöt maaperään ja pohjaveteen

4. Luotien iskemäkohdat on poistettava taustapenkoista. Maaperän pilaantumi- nen on estettävä teknisin toimenpitein parasta käyttökelpoista tekniikkaa hyödyntäen. Selvitys iskemäkohtien poistamisesta ja pilaantumisen estämi- seksi tehdyistä toimenpiteistä on toimitettava lupaviranomaiselle sekä tie- doksi valvontaviranomaiselle ja Hämeenlinnan kaupungin ympäristönsuoje- luviranomaiselle 31.5.2010 mennessä. Lupaviranomainen voi tarvittaessa tehdä lisämääräyksiä suunnitelman perusteella.

5. Ammutut lyijyluodit ja lyijyhaulit on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsi- teltäväksi laitokselle, jolla on lupa vastaanottaa niitä. Luodit on kerättävä tal- teen vuosittain. (YSL 4 §, 5 §, 7 §, 8 §, 42 §, 43 §, YSA 37 §, JäteL 51 §)

6. Toiminnanharjoittajan on arvioitava kohdekohtaiseen riskitarkasteluun pe- rustuen ampumaratojen maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve valtio- neuvoston asetuksen (VNA 214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puh- distustarpeen arvioinnista mukaisesti. Arviointi on tehtävä soveltuvin osin ympäristöministeriön julkaiseman ympäristöhallinnon ohjeen (Ympäristö- hallinnon ohjeita 2/2007, Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi) mukaisesti riittävää asiantuntemusta käyttäen.

Selvitys maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on toimitettava tarkastettavaksi valvontaviranomaiselle viimeistään 31.12.2010.

Selvitykseen on liitettävä suunnitelma mahdollisten jatkotoimenpiteiden to- teuttamisesta aikatauluineen.

7. Haulikkoammuntaa saa ampumaradalla harjoittaa vain paikallaan olevaan taustapenkkaa vasten asetettuun maaliin.

Haulikolla ammuttaessa, on käytetyt haulit ja savikiekon kappaleet kerättävä pois alueelta vuosittain ja toimitettava paikkaan, jolla on jätelain mukainen lupa käsitellä kyseisiä jätteitä tai luovutettava sellaiselle vastaanottajalle, jol-

la on lupa vastaanottoon. Kiekkojätteen kaatopaikkakelpoisuus on selvitettä- vä ennen sen toimittamista kaatopaikalle.

Mikäli haulienkeräykseen tai savikiekon sirpaleiden keräykseen ei ole löy- dettävissä käyttökelpoista menetelmää, on 1.1.2011 lähtien siirryttävä käyt- tämään ainoastaan sellaisia tarvikkeita, jotka eivät sisällä maaperän tai poh- javeden pilaantumisen vaaraa aiheuttavia aineita. Näitä ovat esimerkiksi haulit, jotka eivät sisällä lyijyä, sekä kiekot, jotka eivät sisällä kivihiilitervaa (PAH-yhdisteitä). (YSL 4 §, 5 §, 7 §, 42 §, 43 §, YSA 37 §, JäteL 4 §, 6 §, 51 §)

8. Kaikissa suojaustoimissa on varauduttava rakenteisiin, jotka mahdollistavat tulevaisuudessa maaperän puhdistamisen.

Mahdollisten turva- tai meluesteinä toimivien maavallien rakentamiseen ja korottamiseen sekä alueen mahdolliseen tasaamiseen saa käyttää vain puh- taita maa-aineksia. Uudet maavallit on sijoitettava siten, ettei niiden ala- puolelle jää lyijyllä pilaantuneita maita. Alueen maa-ainesten käsittelystä tu- lee ilmoittaa hyvissä ajoin ennen toimenpiteitä Hämeen ympäristökeskuksel- le.

Mikäli ampumarata-alueella suoritetaan maa-ainesten kaivua tai vaihtamista esimerkiksi rakentamisen tai purkamisen yhteydessä, maa-ainesten mahdol- liset haitta-aineet on selvitettävä ennen töihin ryhtymistä. Selvitys on toimi- tettava Hämeen ympäristökeskukselle vähintään kolme kuukautta ennen maansiirtoja. Hämeen ympäristökeskus voi antaa määräyksiä maaperän pi- laantuneisuuden selvittämisestä tai maaperän puhdistamisesta rakentamis- kohteessa. Pilaantunut ja lievästi pilaantunut maaperän aines tulee toimittaa paikkaan tai laitokseen, jolla on lupa käsitellä kyseistä ainesta. (YSL 5 §, 7

§, 42 §, 77 §, JäteL 4 §, 6 §, 19 §, 51 §, 52 §, JäteA 8 §)

Melu ja meluntorjunta

9. Ampumaratatoiminnan suunnittelussa ja järjestämisessä tavoitteena on, että ampumaradan aiheuttama A-painotettu enimmäismelutaso impulssiaikavaki- olla (L_AImax) määritettynä on asuinalueilla enintään 65 dB ja loma-asumiseen käytettävillä alueilla enintään 60 dB.

Luvan saajan on esitettävä suunnitelma ampumaratojen melusuojausten pa- rantamismahdollisuuksista tai mahdollisuudesta muuttaa ampumaratojen ampumasuuntaa ampumaratamelun vähentämiseksi. Suunnitelman on sisäl- lettävä kuvaus rakenteista ja toimista toteuttamisaikatauluineen, joilla tavoit- teeseen päästään. Meluntorjuntatoimenpiteiden toimivuus on selvitytettävä melun laskentamallin avulla. Suunnitelma on toimitettava lupaviranomaisel- le ja tiedoksi valvontaviranomaiselle 30.9.2010 mennessä. Suunnitelman pe- rusteella lupaviranomainen voi antaa lisämääräyksiä melun torjumiseksi.

(NaapL 17 §, 18 §, YSL 5 §, 42 §, 43 §, YSA 19 §, VNp 53/1997)

10. Ampumaratojen aiheuttama melu on selvitettävä ampumaradalla tehtävien laajennusten jälkeen. Meluselvitys on laadittava ulkopuolisella asiantuntijal-

la ja mittaukset on tehtävä ympäristöministeriön ampumaratamelun mittaus- ohjeen (61/1999) mukaisesti. Meluselvitys tulee toimittaa Hämeen ympäris- tökeskukseen. (YSL 5 §, 42 §, 43 §, 83 §, 108 §, YSA 19 §, NaapL 17 §, 18

§, VNp 53/1997)

11. Ampumaradalla on noudatettava ammunnassa seuraavia käyttöaikoja:

- Maanantai–perjantai klo 7–21 - Lauantaisin klo 9–18

- Sunnuntaisin klo 12–18

- Juhlapyhinä ja niiden aattoina ammunta on kokonaan kielletty.

Edellä mainituista ampuma-ajoista voidaan poiketa erityissyistä (esim. pi- meäammunnat) enintään 10 kertaa vuodessa.

Luvan saajan on valvottava, että ampumarataa käytetään ainoastaan lupa- määräyksessä sallittuina aikoina ja että radan käyttäjät muutoinkin noudatta- vat tässä luvassa annettuja määräyksiä. (YSL 4 §, 42 §, NaapL 17 §)

Jätehuolto

12. Ampumarata-alueella syntyneet jätteet on käsiteltävä siten, ettei niiden käsit- telystä tai varastoinnista aiheudu haittaa ympäristölle. Hyötykäyttöön sovel- tuvat jätteet on kerättävä ja toimitettava hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. (YSL 42 §, 45 §, JäteL 4 §, 6 §, 7 §, 8 §, 12 §, 15 §, JäteA 5 §, VNp 101/1997)

13. Ongelmajätteet on varastoitava laatua ja vaarallisuutta osoittavilla merkin- nöillä varustetuissa tiiviisti suljetuissa astioissa tai säiliöissä. Ongelmajätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jätteisiin. Ongelmajätteet on toimitet- tava käsiteltäviksi laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jaetta. Siirtoa varten on laadittava siirtoasiakirja, joka annetaan jätteen kul- jettajalle luovutettavaksi edelleen ongelmajätteen vastaanottajalle. Siirto- asiakirja tai sen jäljennös on säilytettävä viiden vuoden ajan. (YSL 7 §, 8 §, 42 §, 55 §, JäteL 4 §, 6 §, 8 §, 12 §, 15 §, 51 §, JäteA 5 §, 6 §, VNp 659/1996, YMA 1129/2001)

Toiminnan lopettaminen tai muuttaminen

14. Luvan saajan on viipymättä ilmoitettava toiminnan merkittävistä muutoksis- ta tai toiminnan keskeyttämisestä Hämeen ympäristökeskukselle. (YSL 42 §, 81 §, YSA 30 §)

15. Toiminnan loputtua ampumarata-alue on kunnostettava. Luvan saajan tulee viimeistään 12 kuukautta ennen toiminnan lopettamista esittää yksityiskoh- tainen suunnitelma toiminnan lopettamiseen liittyvistä ympäristönsuojelua koskevista toimista ja lopettamisen jälkeisestä ympäristön tilan tarkkailusta Hämeen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. (YSL 7 §, 8 §, 42 §, 46 §, 81

§, 90 §, YSA 30 §, JäteL 6 §)

Tarkkailu

16. Ampumaradalla on oltava nimetty ympäristönsuojeluvastaava. Ympäristön- suojeluvastaavan on tunnettava radan toiminta, sitä koskevat ympäristön- suojelusäännökset ja määräykset sekä toiminnasta aiheutuvat päästöt, jätteet sekä mahdollisten ympäristövahinkojen torjunta. (YSL 5 §, 7 §, 8 §, 43 §, 46

§, 83 §, JäteL 51 §)

17. Mikäli radalla suoritetaan rakenteellisia tai toiminnallisia muutoksia, on nii- den vaikutukset melutilanteeseen mitattava. Mittaukset on tehtävä ympäris- töministeriön ampumaratamelun mittausohjeen (61/1999) mukaisesti. (YSL 5 §, 42 §, 83 §, 108 §)

18. Toiminnan vaikutuksia pintaveden laatuun on seurattava vuosittain otettavil- la vesinäytteillä. Vesinäyte on otettava vuodesta 2010 lähtien kivääriradan nro 3 päädyssä olevasta palovesialtaasta, radan nro 2 taustavallin suoto- vesiojasta ja radan nro 2 taustavallin ohi virtaavasta ojasta. Näytteistä on määritettävä ainakin pH, happi, sähkönjohtavuus sekä metallien antimoni (Sb), arseeni (As), kupari (Cu), sinkki (Zn), nikkeli (Ni) ja lyijy (Pb) pitoi- suudet. Määritykset on suoritettava laboratoriossa, jolla on akkreditoitu laa- tujärjestelmä ja jossa ko. menetelmät kuuluvat akkreditoinnin piiriin. Tark- kailun tulokset ja tiedot havaintopaikoista tulee toimittaa Hämeen ympäris- tökeskukseen vuosiraportoinnin yhteydessä. (YSL 5 §, 7 §, 8 §, 43 §, 46 §, 83 §)

19. Toiminnan vaikutuksia pohjaveden laatuun tulee seurata vuosittain otettavil- la vesinäytteillä. Pohjavesinäytteet on otettava vuodesta 2010 lähtien kerran vuodessa vähintään yhdestä alueen talousvesikaivosta (Kekkuri, Vuohen- kalma, Tapiola, Hätilän ruokala). Tarkkailu on tehtävä pohjaveden virtaus- suuntaan nähden ampumaradan alapuolelta. Näytteenotto on suoritettava yli- valumakaudella (kevät tai syksy). Näytteenoton laatu on turvattava esimer- kiksi sertifioituja näytteenottajia käyttämällä. Näytteistä on määritettävä ai- nakin pH, happi, sähkönjohtavuus, kokonaiskovuus sekä metallien antimoni (Sb), arseeni (As), kupari (Cu), sinkki (Zn), nikkeli (Ni) ja lyijy (Pb) pitoi- suudet. Määritykset on suoritettava laboratoriossa, jolla on akkreditoitu laa- tujärjestelmä ja jossa ko. menetelmät kuuluvat akkreditoinnin piiriin. Näyt- teenoton yhteydessä on määriteltävä pohjaveden pinnankorkeus. Tarkkailun tulokset ja tiedot havaintopaikoista tulee toimittaa Hämeen ympäristökes- kukseen vuosiraportoinnin yhteydessä. (YSL 5 §, 7 §, 8 §, 43 §, 46 §, 83 §)

20. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa tehdä lisäyksiä ja muutoksia tarkkai- luvelvoitteisiin. (YSL 5 §, 7 §, 8 §, 43 §, 46 §, 55 §, 83 §, JäteL 51 §, 52 §)

Kirjanpito ja raportointi

21. Ampumaradan käytöstä on pidettävä kirjaa, josta käy ilmi ammuntapäivien ja käyttäjien lukumäärä radoittain ja arvio ammuttujen laukausten määrästä eri asetyypeittäin. Jätehuollon osalta on kirjattava erilliskerätyn metallin se- kä muun jätteen määrä ja jatkotoimituspaikka. Lisäksi on pidettävä kirjaa mahdollisista ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista

(esim. kertausharjoitukset, kilpailut), häiriöilmoituksista, toteutetuista ympä- ristönsuojelutoimenpiteistä sekä päästöistä maaperään. Kirjanpidon perus- teena olevat asiakirjat tulee säilyttää vähintään viiden vuoden ajan. Kirjanpi- to on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaisille. (YSL 5 §, 43 §, 46 §, 83 §, JäteL 51 §, 52 §, 54 §, JäteA 22 §)

22. Ampumaradan valvonta- ja tarkkailutiedoista on toimitettava viranomaisen edellyttämällä tavalla raportti Hämeen ympäristökeskukselle ja Hämeenlin- nan kaupungin ympäristöviranomaiselle seuraavan vuoden helmikuun lop- puun mennessä. Raportoinnin on sisällettävä muun muassa seuraavat tiedot:

 ammuntapäivien lukumäärä

 laukausten määrä radoittain

 käytetyt aseet ja panokset

 lyijyn vuosittainen kertymä

 toiminnassa syntyneet jätteet (määrä, toimituspaikka)

 kertausharjoitukset, kilpailut ja muut erityistapahtumat

 toiminnasta mahdollisesti tulleet huomautukset/valitukset

 vuoden aikana toteutetut ja suunnitteilla olevat muutokset toiminnas- sa.

Vuosiraportin perusteena olevat asiakirjat tulee säilyttää viranomaisia varten vähintään viimeiseltä kolmelta vuodelta. (YSL 5 §, 43 §, 46 §, 83 §, YSA 19/30 §, JäteL 51 § ja 52 §)

RATKAISUN PERUSTELUT

Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset

Ulkona sijaitseva ampumarata edellyttää ympäristönsuojelulain 28 §:n mu- kaista ympäristölupaa. Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyl- lä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, on toiminnan katsottu täyttä- vän luvan myöntämisen lakimääräiset edellytykset.

Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti ampumaradan toiminnasta ei ny- kytietämyksen mukaan aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäris- tön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, eri- tyistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vai- kutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset.

Lupamääräysten yksilöidyt perustelut

Ampumarata-alueen ympäristönsuojelun tasosta on huolehdittava ja sitä on kehitettävä parhaan taloudellisesti käyttökelpoisen tekniikan mukaisesti, jot- ta toiminta ei aiheuta terveys- tai ympäristöhaittaa tai eräistä naapuruussuh- teista annetun lain tarkoittamaa kohtuutonta rasitusta. Mikäli ympäristönsuo-

jelun tavoitteita ei saavuteta tai toiminnassa syntyy ennalta arvaamattomia ympäristövaikutuksia, toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä erityisiin toimen- piteisiin haittojen ehkäisemiseksi tai poistamiseksi. (Määräykset 1 ja 2)

Ampumaratatoiminnassa ja toiminnan laajentamisessa on käytettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi tai vähentämi- seksi. Toiminnanharjoittajan selvilläolovelvollisuuteen kuuluu parhaan käyt- tökelpoisen tekniikan ja parhaiden käytäntöjen seuraaminen. (Määräys 3)

Luodit sisältävät lyijyä ym. raskasmetalleja ja niiden kerääminen pois on edellytys toiminnan jatkumiselle ja perusteltua maaperän ja pohjaveden pi- laantumisvaaran ehkäisemiseksi. Mikäli lyijyn tai muiden haitta-aineiden liukenemista pohjaveteen havaitaan, on toiminnanharjoittajan haitan poista- miseksi ryhdyttävä tarvittaviin maaperän puhdistustoimiin.

Ympäristöministeriö on antamassaan lausunnossa 13.11.2003 haulikko- ja ym. ampumaratojen maaperän pilaantumisesta todennut muun muassa seu- raavaa: "Ampumarataa koskevassa ympäristölupapäätöksessä tulisi pääsään- töisesti edellyttää ammuttujen lyijyluotien ja lyijyhaulien talteenottoa ja toi- mittamista hyödynnettäväksi ja käsiteltäväksi laitokselle, jolla on lupa näitä vastaanottaa." Lupamääräyksessä nro 4 edellytetään maaperän pilaantumisen estämistä teknisin toimenpitein. Kysymykseen voivat tulla esimerkiksi luo- tien ja haulien kerääjät, säännöllinen luotien seulominen taustapenkoista ja sade- ja sulamisvesien imeytymisen estäminen taustapenkkoihin tai näiden yhdistelmä. (Määräykset 4 – 8)

Ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan myöntämisen edellytykse- nä on, että toiminnasta ei aiheudu ympäristön asukkaille terveyshaittaa tai kohtuutonta melurasitusta. Ampumaratamelu koetaan impulssimaisesta luon- teestaan johtuen erityisen häiritseväksi ja sillä voi myös olla vaikutuksia ih- misen terveyteen. Hakemuksen liitteenä olevan meluselvityksen mukaan toiminnan aiheuttavalle melualueelle (65 dB) jää noin 13 asuinkiinteistöä.

Määräys melun enimmäistason tavoitearvoista perustuu valtioneuvoston pää- tökseen (VNp 53/1997) ampumaratojen aiheuttaman melutason ohjearvoista.

Ympäristöministeriön asettaman ampumaratatyöryhmän mietinnön (Ympä- ristöministeriö, Suomen ympäristö 38/2006, Puolustusvoimien ampuma- toiminta maankäytön suunnittelussa ja ympäristölupamenettelyssä) kannan- oton mukaan ohjearvot ovat luonteeltaan suosituksia. Vanhoilla, olemassa olevilla ampumaradoilla ohjearvoja voitaisiin työryhmän kannanoton mu- kaan pitää tavoitearvoina, joiden saavuttamisen aikataulu ja toteuttamisen keinot tulisivat tapauskohtaisesti harkittaviksi lupamenettelyssä. Luvan saa- jalle on annettu siirtymäaikaa ohjearvojen saavuttamiseksi.

Luvan saajalla on velvollisuus olla selvillä toimintansa ympäristövaikutuk- sista ja selvittää toimenpiteet, joilla lupamääräyksen ohjearvot alittuvat ja ympäristölle aiheutuvat haitat pienenevät. Ampumaradalla tehtävien laajen- nusten jälkeen on ammunnan aiheuttama melu määritettävä meluselvityksen avulla.

Ampuma-aikoja rajoitetaan asutukselle aiheutuvan viihtyisyyshaitan vähen- tämiseksi. Aikarajoitukset eivät kohtuuttomasti haittaa puolustusvoimien an- taman varusmieskoulutuksen järjestämistä. Myös harrastajaryhmät voivat edelleen käyttää ampumarataa asetettavia käyttöaika-rajoituksia noudattaen.

(Määräykset 9–10)

Jätelain periaatteiden mukaisesti kaikessa toiminnassa on huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Syntyvät jätteet on pyrittävä hyö- dyntämään ensisijaisesti aineena ja toissijaisesti energiana. Toiminnanhar- joittajan on huolehdittava asianmukaisesta jätehuollon järjestämisestä. Jät- teistä ei saa aiheutua haittaa ympäristölle tai terveydelle.

Ampumaradan ongelmajätehuolto on järjestettävä jätelain periaatteiden mu- kaisesti ja ympäristölle haittaa aiheuttamatta. (Määräykset 12 ja 13)

Jotta toiminnassa tapahtuvia muutoksia voidaan valvoa ja tarvittaessa arvioi- da uuden lupakäsittelyn tarpeellisuus, tulee muutoksista ilmoittaa ympäristö- keskukselle hyvissä ajoin. Ampumarata-alueen viimeistelytoimilla varmiste- taan alueen sopeutuminen ympäristöön ja pitkäaikaisten haittojen estyminen toiminnan päättyessä. Toiminnasta ja alueesta luopuminen, viimeistelytyöt ja tarkkailu voidaan toteuttaa vain erillisen suunnitelman perusteella. Tarvitta- essa myös yksittäisen radan lopettamisesta on tehtävä erillinen suunnitelma.

(Määräykset 14 ja 15)

Määräykset tarkkailusta, kirjanpidosta ja raportoinnista on annettu ympäris- tövaikutusten selvittämiseksi ja valvonnallisista syistä. Ympäristönsuojelun edistämiseksi ja elinympäristön haittojen ehkäisemiseksi ja poistamiseksi on oltava selvillä toiminnan ympäristövaikutuksista. Lisäksi lupamääräysten noudattamisen seuranta ja toimintojen ympäristövaikutusten arvioiminen edellyttävät kirjanpitoa ja raportointia. Valvontaviranomaiset tarvitsevat vuosiraportin käyttöönsä tämän luvan valvontaa varten. (Määräykset 16 – 22)

LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo

Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyt- tää ympäristölupaa.

Lupamääräysten tarkistaminen

Toiminnanharjoittajan tulee 31.12.2015 mennessä tehdä uusi hakemus lu- pamääräysten tarkistamiseksi.

Maininta lupaa ankaramman asetuksen noudattamisesta

Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myön- netyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia sään-

nöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Ympäristönsuojelulaki 4.2.2000/86 (YSL) 4 §, 5 §, 7 §, 8 §, 28 §, 42 §, 43 §, 45 §, 46 §, 47 §, 55 §, 62 §, 76 §, 77 §, 81 §, 83 §, 90 §, 108 §

Ympäristönsuojeluasetus 18.2.2000/169 (YSA) 1 §, 19 §, 30 §, 36 §, 37 § Jätelaki 3.12.1993/1072 (JäteL) 4 §, 6 §, 7 §, 8 §, 12 §, 15 §, 19 §, 51 §, 52

§, 54 §

Jäteasetus 22.12.1993/1390 (JäteA) 5 §, 6 §, 8 §, 22 §

Laki eräistä naapuruussuhteista 13.2.1920/26 (NaapL) 4 §, 17 §, 18 § Valtioneuvoston päätös ampumaratojen aiheuttaman melutason ohjearvoista (VNp 53/1997)

Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongel- majätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (VNp 659/1996)

Valtioneuvoston päätös pakkauksista ja pakkausjätteistä (VNp 962/1997) Valtioneuvoston päätös öljyjätehuollosta (VNp 101/1997)

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen ar- vioinnista (VNA 214/2007)

Ympäristöministeriön asetus yleisempien jätteiden sekä ongelmajätteiden lu- ettelosta (YMA 1129/2001)

Valtion maksuperustelaki (150/1992) 4 §

Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (YMA 1237/2003)

KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

Tämän ympäristöluvan käsittelystä peritään valtion maksuperustelain (150/1992) ja ympäristöministeriön asetuksen (1237/2003) alueellisen ympä- ristökeskuksen maksullisista suoritteista perusteella 3 080 euroa. Maksun suuruus perustuu alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista annettuun ympäristöministeriön asetuksen liitteenä olevaan maksutauluk- koon. Asetuksen mukaan muuhun kuin taulukossa mainittuun toiminnan ympäristöluvan käsittelystä peritään 38,5 euroa tunnilta. Ympäristöluvan kä- sittelyyn on käytetty 80 tuntia.

LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös

Puolustusvoimien Panssariprikaati saantitodistuksella

Jäljennös päätöksestä

Hämeenlinnan ympäristölautakunta Hämeenlinnan kaupunginhallitus

Suomen ympäristökeskus (sähköisesti)

Ilmoitus päätöksestä

Asianosaisille, joille lupahakemuksesta on erikseen annettu tieto

Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdessä

Hämeen ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Hämeenlinnan kaupungin ilmoitustaululla ja ilmoittamalla kuulutuksesta Hämeen Sanomat -lehdessä.

Lisätiedot

Lisätietoja päätöksestä antaa ylitarkastaja Hanna Lönngren, puh. 040 8422 622.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen haetaan valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta.

Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valituskirjelmä toimitetaan päätöksen tehneelle viranomai- selle. Valituskirjelmä on toimitettava Hämeen ympäristökeskukselle viimeis- tään 2.10.2009. Valitusosoitus on liitteenä.

Valitusoikeus tähän päätökseen on:

- sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea;

- rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäris- tön-, terveyden-, tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaiku- tukset ilmenevät;

- toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät;

- toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluvi- ranomaisella;

- muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella (YSL 97 §).

Osastopäällikkö,

yli-insinööri Pirjo Mäkinen

Ylitarkastaja Hanna Lönngren

LIITE Valitusosoitus

Valitusviranomainen

Hämeen ympäristökeskuksen päätökseen ja/tai päätökseen asian käsittelystä perittävästä maksusta tyytymä- tön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Valituskirjelmä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on toimitettava liitteineen valitusajassa Hämeen ympäristökeskuk- seen.

Valitusaika

Valitus on toimitettava Hämeen ympäristökeskukseen viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lau- antai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäi- vänä.

Valituksen sisältö

Valituskirjelmässä on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta

- postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa

- päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteella muutosta vaaditaan.

Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava.

Valituksen liitteet

Valituskirjelmään on liitettävä

- ympäristökeskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä

- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomai- selle

- asiamiehen valtakirja.

Valituksen toimittaminen perille

Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuulla lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä tai sähköisesti. Valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa.

Tuomioistuinten ja eräiden oikeudenkäyntiviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa (701/1993) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

Hämeen ympäristökeskus

käyntiosoite: Birger Jaarlin katu 13; postiosoite: PL 131, 13101 Hämeenlinna puhelin: 020 610 103; asiakaspalvelu 020 690 163; faksi 020 610 1820;

aukioloaika: 8.00 – 16.15

e-mail: kirjaamo.ham@ymparisto.fi