ASIAN VIREILLETULO Asia on tullut vireille Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa 17.12.2004

•

•

•

•

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS

Nro 97 YLO

Dnro LOS-2004-Y-1030-111

Annettu julkipanon jälkeen 10.11.2005 ASIA

Päätös Fortum Lämpö Oy:n ympäristönsuojelulain 35 §:n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee kattilalaitoksen toimintaa Nakkilassa. Kyseessä on uusi toiminta. Päätös sisältää myös ympäristönsuojelulain 101 §:ssä tarkoitetun ratkaisun toiminnan aloittamisesta muutoksenhausta huolimatta.

LUVAN HAKIJA

Fortum Lämpö Oy PL 100

00048 Fortum LAITOS JA SEN SIJAINTI

Nakkilan kattilalaitos LK222 Suomisentie 11

29250 Nakkila

Kattilalaitos sijaitsee Nakkilan kunnassa Keskusta-Mylläri alueen kylässä kiinteistöllä 531-409-0029-0005-5

Toimialatunnus: E40301 ja E40302 Liike- ja yhteisötunnus: 05481171-2 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Ympäristönsuojelulain 28 §:n 1 momentti

Ympäristönsuojeluasetus 1 §:n 1 momentin kohta 3 b sekä 13 c LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Lupaviranomainen on Lounais-Suomen ympäristökeskus:

Ympäristönsuojelulain 31 §:n 2 momentti

Ympäristönsuojeluasetuksen 6 §:n 1 momentin kohta 12 b

Kattilaitoksella on tekninen ja toiminnallinen yhteys Suominen Kuitukankaat Oy:n Nakkilan kuitukangastehtaaseen.

ASIAN VIREILLETULO

Asia on tullut vireille Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa 17.12.2004. Samalla on haettu lupaa toiminnan aloittamiseen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUS- TILANNE

Laitosalue sijoittuu Suominen Kuitukankaat Oy:n tehdasalueelle, joka on voimassa ole- vassa asemakaavassa hyväksytty ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuusraken- nusten korttelialueeksi. Fortum Lämpö Oy:llä on vuokrasopimus maa-alueen käytöstä energiantuotantoon.

Nakkilan kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta on myöntänyt 17.2.2005 Fortum Lämpö Oy:lle maa- ja rakennuslain mukaisen poikkeusluvan sijoittaa ympäristölupaha- kemuksen mukainen kattilalaitos ko. ympäristöhäiriöitä aiheuttamalle TY-alueelle.

LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ

Laitosalue sijaitsee Nakkilan keskusta-alueen välittömässä läheisyydessä. Laitoksen lähi- alueella sijaitsee päiväkoti, useita kouluja ja terveyskeskus. Laitosaluetta ympäröi länsi- pohjois-suunnassa maa- ja metsätalousalue, puistoalue Palo- ja Tattaranjoen rannalla sekä etelässä asuin-, liike- ja toimistorakennusten alue ja suojaviheralue. Laitosalue on ollut ai- emmin viljeltyä peltoa.

Ympäristön tila ja laatu

Vesiympäristön laatu

Nakkilan läpi virtaavan Kokemäenjoen veden laadun ja sitä kautta Selkämeren rehevöi- tymisen kannalta merkittävin kuormituslähde on yläjuoksulta tuleva maa- ja metsätalou- den aiheuttama hajakuormitus. Pistemäinen jätevesikuormitus tulee Nakkilassa käytän- nössä kahdesta lähteestä: Nakkilan kunnan jätevedenpuhdistamolta sekä Suominen Kui- tukankaat Oy:ltä.

Kokemäenjoen vedenlaatu on parantunut huomattavasti sitten 1970-luvun alun, jolloin jätevedet laskettiin jokeen lähes puhdistamattomina. Mm. happitilanne on parantunut ratkaisevasti, mihin on vaikuttanut yläjuoksun teollisuuden aiheuttaman kuormituksen pienentyminen.

Ilmanlaatu

Nakkilan kunta on ilmansuojelullisesti edullisessa asemassa, sillä kunnassa ei ole suuria pistekuormittajia, jotka aiheuttaisivat ongelmia ilman laadulle. Sitä vastoin Harjavallan puolelta tulee myös Nakkilan alueelle kuormitusta, joka näkyy myös Pori-Harjavalta alu- een bioindikaattoritutkimuksen yhteydessä laaditusta ilmanlaatuindeksikartasta. Tilanne on kuitenkin huomattavasti parantunut vuodesta 1990.

Maaperän ja pohjaveden laatu

Maasto laitosalueella on kyntöpeltoa, joka viettää loivasti länsi-lounaasta itäkoilliseen.

Maanpinnan korkeus vaihtelee tasovälillä 15,5…+18. Maakerrokset humusmaan alla koostuvat vaihtelevan paksuisista savi-, siltti- ja moreenikerroksista. Koheesiomaaker- rostuma (savi- ja silttikerrokset) paksunee lounaisosan noin 7 metristä koillisosan noin 16 metriin. Savikerroksen paksuus vaihtelee välillä 1…9 metriä. Ylämaastossa saviker- ros esiintyy ohuena kuivakuorikerroksena. Alueen keski- sekä itäosissa kuivakuoren alla savi on pehmeähköä.

Alueella ei ole tiedossa olevaa maaperän pilaantumista. Alue ei sijaitse pohjavesialueel- la.

Melu

Suominen Kuitukankaat Oy:n on alueella vallitseva melulähde. Laitosalueen vieressä kulkee Pori-Tampere rautatie, joka osaltaan nostaa alueen melutasoa. Melua tuottaa myös Suomisen Kuitukankaat Oy:n tehdasalueelle suuntautuva liikenne. Alueen ympä- ristömelu ennen kattilalaitoksen rakentamista on selvitetty mittauksin.

Luonnonolosuhteet

Suunnitellun kattilalaitoksen alue on varattu ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman teolli- suuden korttelialueeksi. Luonnontilaista ympäristöä ei suunnitellun rinnakkaispolttolai- toksen alueella ole. Luonnon erityispiirteitä ei alueella ole eivätkä suunnitellut toiminnot siten suoranaisesti vaikuta luonnontilaisille alueille.

LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta

Fortum Lämpö Oy rakentaa Suominen Kuitukankaat Oy:n tehdasalueelle Nakkilaan läm- pökeskuksen, joka tuottaa lämpöä Suominen Kuitukankaat Oy:n ja Nakkilan Lämpö Oy:n tarpeisiin. Laitos korvaa Suominen Oy:n käyttämät kevytöljykattilat, brikettikattilan ja Nakkilan Lämpö Oy:n raskasöljykattilat.

Rakennettava laitos käsittää 14 MW:n kiinteän polttoaineen (KPA) leijukerroskattilan ja 14 MW:n öljykattilan. Jälkimmäinen kattiloista tulee toimimaan vara- ja huippukattilana.

KPA-kattilassa poltetaan hakepolttoainetta ja Suominen Kuitukankaat Oy:n tuotannossa muodostuvaa, koostumukseltaan tunnettua kuitukangasjätettä. Käytetyistä polttoaineista on noin 60 % puupolttoaineita ja 30 %:n Suominen Kuitukankaat Oy:n muovipohjaista kuitukangasjätettä. Kuitukangasjäte toimitetaan pneumaattisesti putkea pitkin Suominen Kuitukankaat Oy:n tehtaalta. Puupolttoaine toimitetaan rekkakuljetuksin.

Rinnakkaispolttolaitoksen raskasöljykattilalla tuotetaan noin 10 % koko laitoksen tuotta- masta lämpöenergiasta. Rinnakkaispolttolaitoksen toimintakokonaisuuteen kuuluu myös puu- ja jätepolttoaineen varastot ja käsittelyjärjestelmät, höyrylauhdelinjat sekä erillinen lämmönjakohuone tehtaan tiloissa.

Kattilat ja savukaasujen erotinlaitteet

Kiinteän polttoaineen kattila on ylimääräisellä vedolla varustettu vesiputkirakenteinen lei- jupetikattila, jonka nimellisteho on 12 MW ja polttoaineteho on 14 MW.

Ylimääräisen vedon tarkoituksena on varmistaa polttoaineen riittävä palaminen. Kattilape- sä mitoitetaan siten, että saavutetaan 850 ^oC lämpötilan viipymäksi 2 sekuntia. Kattilan se- kundääri-ilma esilämmitetään paluulauhteella ja savukaasuilla. Kattila varustetaan 6 MW kevytöljykäyttöisellä käynnistyspolttimella ja 2 MW kevytöljykäyttöisellä tukipolttimella.

Tukipolttimen tarkoitus on varmistaa savukaasujen lämpötilan viipymä.

Raskasöljykattila varustetaan yhdellä höyryhajotteisella moduloivalla polttimella ja auto- maattisella höyrynuohouksella. Kattilan höyryteho on 12 MW ja polttoaineteho noin 14 MW. Kattila on tyypiltään vesiputkikattila.

Hiukkaspäästöjen vähentämiseksi savukaasuista leijupetikattilaan asennetaan säh-

kösuodatin. Kattiloiden savukaasut johdetaan yhteiseen kaksihormiseen savupiippuun, jonka korkeus on 35 m.

Kemikaalit ja niiden varastointi

Laitoksen yhteyteen rakennetaan kaksi uutta öljysäiliötä. Säiliöiden tilavuudet ovat 100 m³ (raskas polttoöljy) ja 30 m³ (kevyt polttoöljy). Molemmat on varustettu 100 % vuototilalla.

Öljysäiliöiden täyttöputki varustetaan tippakaapilla. Käyttökemikaalit säilytetään käyttö- kohteen vieressä (pääosin vesikemikaaleja). Vesikemikaalia (korroosioinhibiitti: R-lauseke syövyttävää) kuluu 2 tonnia/vuosi ja elvytyssuolaa 2,5 tonnia/vuosi.

Polttoaineet

Pääpolttoaineena laitoksessa on puupolttoaine, alkuvaiheessa lähinnä metsätähdehake. Li- säksi kattilalaitoksessa käytetään polttoaineena koostumukseltaan tunnettua Suomisen Kui- tukankaat Oy:n tuotannossa syntyvää jätettä. Käynnistyksissä ja häiriötilanteissa polttoai- neena voidaan käyttää kevyttä polttoöljyä. Vara- ja huippukattilana on raskasta polttoöljyä käyttävä kattila.

Polttoaineenkulutus ja päästölaskenta on tehty seuraavilla oletuksilla:

- toimitettava lämpöenergia 80 GWh/a

- laitoksen hyötysuhde 85 %

- käyttötunnit n. 8 740 h

- vuosiseisokki, jolloin vain öljyajoa 21 vrk/a - poltetun kuitukankaan määrä 2 700 t/a

Polttoaineiden vuotuiset käyttötiedot:

Polttoaine Yksikkö Puuhake Kuitukangasjäte Raskas polttoöljy

Energiamäärä GWh/a 60 25 9,4

Osuus kokonaisenergiasta % 63 27 10

Polttoaineen massa t/a 30 700 2 700 822

Polttoaineen tilavuus m³/a 94 400 - 820

Kuitukangasjätteestä on tehty analysointi jossa määritettiin sen kemialliset ja polttoon liit- tyvät ominaisuudet. Tarkasteltavana ovat olleet seuraavat kuitukangasjakeet:

Näyte 1. 67 % viskoosi (VIS), 33 % polyesteri (PES)

Näyte 2. 60/40 % polypropeeni (PP)/VIS, 50/50 Sellu/PES seos Näyte 3. 60/40 % PP/VIS

Näyte 4. 100 % PP

Seuraavassa yhteenveto poltettavien kuitukangasjätteiden analyysituloksista:

Yksikkö Näyte 1 Näyte 2 Näyte 3 Näyte 4

Kosteus p-% < 1,0 < 1,0 2,7 2,3

Tuhka 815°C p-% 0,7 0,9 0,8 0,2

Haihtuvat aineet 900 °C p-% 89,5 94,0 94,7 99,8 Tehollinen lämpöarvo MJ/kg 18,25 31,28 32,90 43,88

Rikki p-% 0,18 0,10 0,10 0,16

Kloridi p-% 0,001 0,003 0,004 0,004

Fluoridi p-% < 0,001 < 0,001 < 0,001 < 0,001 Elohopea mg/kg < 0,03 < 0,03 < 0,03 < 0,03

Pitkällä aikavälillä Suomisen kierrätystavoitteiden toteuduttua polttoon toimitettavan kui- tukangasjätteen koostumuksen on arvioitu vastaavan näytteen 3 koostumusta. Kuitukangas sekoitetaan puupolttoaineeseen, koska näin hallitaan kuitukankaan varastointi, kuljettami- nen ja polttaminen. Sekoittaminen tapahtuu murskaimella ja sekoitussuhdetta voidaan sää- tää puupolttoaineen syöttömäärällä. Puupolttoainetta sekoitetaan kuitukankaaseen vain se määrä, jolla varmistetaan sekoitteen hakkeenomainen käsittely.

REF-sekoite pudotetaan murskalta suoraan noin 200 m³ sekoitevarastoon. Sekoitevarasto on väliseinällä erotettuna hakevaraston kanssa samassa rakennuksessa. Sekoite siirretään kattilalaitokselle hakkeen kanssa vuorotellen samalla kolakuljettimella. Sekoitteelle on oma 11 m³ polttoaineensyöttösiilo. Polttoaineen syöttö kattilaan tapahtuu yhdellä syöttö- ruuvilla ja sulkusyöttimellä. Kuitukankaan ja hakkeen polttosuhdetta säädetään polttoai- nesiilojen syöttöruuvien pyörimisnopeudella.

Muut prosessit

Raakaveden otto ja käyttöveden valmistus

Raakavesi otetaan kunnan vesiverkosta Suominen Kuitukankaat Oy:n vesiliittymän kautta.

Vettä kuluu n. 29 100 m³ / vuosi, josta viemäriin johdetaan noin 15 630 m³. Veden käyttö jakautuu seuraavasti:

Ilman kostutus 12 500 m³ haihtuu ilmaan

Puhallukset 6 000 m³ viemäriin

Jäähdytykset 9 600 m³ viemäriin

Muuta (saniteetti yms.) 30 m³ viemäriin

Liikenne ja muu kuormitus

Liikenne laitosalueelle suuntautuu pääosin valtatie 2:lta Siltatielle, josta edelleen Tuotta- jantien kautta laitosalueelle. Puupolttoaine toimitetaan laitokselle täysperävaunurekoilla, joiden kuormakoko on 100 – 140 m³. Autojen purkaminen tapahtuu peräpurkuna. Täyspe- rävaunurekoilla tapahtuvia kuljetuksia on noin 670 - 940 kpl vuodessa. Mikäli kuljetuksia tehdään 49 viikkona vuodessa, päivässä laitokselle suuntautuu 2 – 3 täysperävaunukulje- tusta. Raskasta polttoöljyä laitoksella kuluu vuosittain noin 800 m³, mikä vastaa noin kah- takymmentä säiliöautokuljetusta vuodessa. Tuhka- ja kuonakuljetuksia tehdään noin 2 kertaa viikossa.

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus

Laitoksen pääpolttoaine on puu. Puupolttoaineen ja yhdessä syntypaikassa syntyvän jäte- polttoaineen analyysitulosten perusteella savukaasua ei ole teknisesti tai taloudellisesti tar- koituksenmukaista käsitellä sähkösuodattimen lisäksi letkusuodattimilla tai muilla puhdis- tinlaitteilla yhdistettynä apuaineiden syöttöön. Sähkösuodatin edustaa siten BAT:n mukais- ta tekniikkaa huomioiden käytetyt polttoaineet, määrät ja niiden ominaisuudet.

Euroopan yhteisön komissio on julkaissut BAT-luonnoksen jätteenpolton BAT-tekniikasta ja tasoista (Integrated Pollution Prevention and Control; Draft Reference Document on the Best Available Techniques for Waste Incineration; Draft March 2004). Vertailu Nakkilan laitokseen on esitetty hakemuksessa. Nakkilan rinnakkaispolttolaitos täyttää BFEF- dokumentissa BAT-tasoon vaadittavat käytännöt ja tekniikat.

Suomen ympäristökeskus on julkaissut pieniä polttolaitoksia (< 50 MW) koskevan julkai- sun ”Paras käytettävissä oleva tekniikka (BAT) 5-50 MW:n polttolaitoksissa Suomessa”.

Raskasta polttoöljyä käyttävän kattilan BAT-tasoa edustaa polttoaineen osalta rikkipitoi- suus, jonka tulee olla alle 1 %. Suurin osa isoista öljykattiloista Suomessa on varustettu höyryhajoitteisella polttimella, joka edustaa myös BAT-tasoa. Vesiputkikattila on raskaan polttoöljyn polttoon hyvin soveltuvana BAT:n mukaista tekniikkaa. BAT:n mukaan alle 50 MW:n raskasöljykattiloiden päästöjä ei puhdisteta erillisillä savukaasunpuhdistimilla.

Kattilalaitoksen raskasöljykattila täyttää BAT:ssa esitetyt vaatimukset.

Kattilalaitoksella käytetään kuuman lauhteen energiasisältö hyödyksi syöttöveden ja pa- lamisilman esilämmityksiin. Laitos tullaan rakentamaan korkealle automaatioasteelle käyttäen hyväksi nykyaikaisia ratkaisuja kuten invertteriohjausta.

YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet, päästöt vesiin ja viemäriin

Laitokselta ei synny vesistöön johdettavia lauhdevesiä. Kattilan ulospuhallukset jäähdy- tetään ja johdetaan kunnan viemäriin. Salaojitus- ja hulevesijärjestelmät liitetään Suomi- sen järjestelmiin.

Päästöt ilmaan

Rinnakkaispolttokattilan päästöt ilmaan ovat seuraavat (vuorokausikeskiarvo, O2 6 %, kuivaa kaasua):

Epäpuhtaus Arvio päästöstä

Rikkidioksidi mg/m³n 140 - 200

NOx mg/m³n 365 – 495

Hiukkaset mg/m³n 30 – 50

HCl mg/m³n 10 – 18

HF mg/m³n < 1,5

CO mg/ m³n 0 – 300

Sb+As+Pb+Cr+Co+Cu+Mn+Ni+V mg/m³n 0,3 – 10

Cd+Tl mg/m³n 0,01 – 0,05

Elohopea mg/m³n 0,002 – 0,05

Dioksiinit (I-TEQ) ng/m³n < 0,1 ng/m³n

Raskasmetallipitoisuuteen vaikuttaa merkittävästi puun jätepolttoaineeseen verrat- tuna korkea mangaanipitoisuus (noin 80 – 750 ppm kuiva-aineessa) Kokonaisessa havu- puussa mangaanipitoisuus on 296 mg/kg ja lehtipuussa 83 kg/kg. Tyypillinen arvo puuta polttavalle kattilalle raskasmetallien osalta sähkösuodattimen jälkeen on noin 0,5 - 1 mg/m³n.

Melu ja tärinä

Rinnakkaispolttolaitoksen merkittävimpiä melunlähteitä ovat moottorit, puhaltimet, ulos- puhallukset, polttoaineen murskaus- ja kuljetinjärjestelmät, pohjatuhkan kuljettimet sekä laitosalueelle suuntautuva liikenne sekä polttoaineen purkutilanteet.

Kattilaitoksen merkittävimmät ulkona sijaitsevat melupäästölähteet ovat savukaasupuhal- lin ja sähkösuodattimen tärytys. Niiden melupäästönä on melun leviämismallilaskelmissa käytetty äänitehotasoa LWA 95 dB.

Toiminnasta ei muodostu tärinää.

Jätteet sekä niiden käsittely ja hyödyntäminen

Rinnakkaispolttolaitoksen toimissa syntyy tavanomaisia jätteitä, ongelmajätteitä sekä pe- tihiekkaa, kuonaa ja lentotuhkaa. Tavanomaisen jätteen osalta Fortum Lämpö Oy on mahdollisuus liittyä Suomisen Kuitukankaat Oy:n olemassa olevan jätteiden käsittelyjär- jestelmään.

Rinnakkaispolttolaitoksella muodostuva tuhka toimitetaan mahdollisuuksien mukaan hyötykäyttöön. Hyötykäyttömahdollisuudet määräytyvät tuhkan laadun mukaan. Mikäli tuhkaa ei ole mahdollista hyötykäyttää, se toimitetaan tarkoitukseen soveltuvalle loppusi- joitusalueelle. Tuhka tullaan todennäköisesti läjittämään Fortum Power and Heatin Meri- Porin voimalaitoksen läjitysalueelle. Lupahakemus tästä on Lounais-Suomen ympäristö- keskuksen käsittelyssä erikseen.

Petihiekkaa, lentotuhkaa ja kuonaa laitoksella muodostuu seuraavasti:

Petihiekka ja kuona 60 t/a

Lentotuhka 300 t/a

Arvio Fortum Lämpö Oy:n Nakkilan kattilalaitoksella syntyvistä jätteistä:

Jätelaji Numero- Kokonais- Vastaanottaja tunnus paino (t/a)

Sekajäte 200301 5 Kaatopaikka, Pori

Puujäte 150103 0.5 puupolttoaineen toimittaja

Loisteputket 200121 0,1 Ekokem tai muu hyväksytty keräilijä Öljyjäte 200126 0.2 Ekokem tai muu hyväksytty keräilijä Romumetalli 200140 4 Metalliromun keräilijä

Petihiekka ja kuona 100124 60 Tuhkan loppusijoitusalue Päästöt maaperään ja poikkeuksellisten tilanteet

Normaalin toiminnan aikana suunnitellulta rinnakkaispolttolaitokselta ei ole päästöjä vesis- töön tai maaperään.

Rinnakkaispolttolaitoksen toimintaan liittyviä mahdollisia vaaratekijöitä ovat tuli-

palot ja sammutusaineiden aiheuttamat vahingot sekä vesi- ja polttoainevuodot. Merkittä- vin riski ympäristön kannalta liittyy polttoöljyn varastointiin. Öljyn pääsy ympäristöön on estetty valuma-altailla ja vuotohälyttimillä. Rinnakkaispolttolaitokselle tulee palohälytys- ja kulunvalvontajärjestelmä, josta hälytykset menevät Fortum Lämpö Oy:n keskusvalvo- moon. Rinnakkaispolttolaitosta ja sen toimintaa valvotaan jatkuvasti miehitetystä keskus- valvomosta 24 h /vrk.

Palamistapahtumaan ja polttolämpötilaan liittyvä häiriötilanteiden hallinta on esitetty tark- kailuohjelmassa. Poikkeustilanteiden tunnistamiseksi ja hallitsemiseksi rinnakkaispolttolai- tokselle tehdään vaaranarviointi syksyllä 2005 sekä toimintajärjestelmän mukainen ympä- ristövaikutusten arviointi. Laitoksella tehdään valvontakäynti säännöllisesti päivittäin.

TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus pintavesiin

Laitoksella ei ole suoranaisia päästöjä pintavesiin. Yleisesti polttolaitoksen savukaasupääs- töillä voi olla vaikutusta pintavesiin lähinnä savukaasun epäpuhtauksien liuetessa sadeve- teen ja sitä kautta vesistöön tai laskeuman kautta. Rakennettavan laitoksen päästöillä ei ole havaittavia vaikutuksia mainittujen mekanismien kautta pintavesiin.

Laitoksessa ei muodostu suoraan vesistöön johdettavia lauhde- tai jäähdytysvesiä.

Vaikutus maaperään ja pohjaveteen

Toiminnalla ei ole päästöjä ja siten vaikutuksia maaperään. Laitoksen käyttämä öljy varas- toidaan suoja-altaalla varustetuissa säiliöissä. Säiliön vauriotilanteessa öljypäästö ei pääse maaperään ja sitä kautta pohjaveteen. Öljyn lastauspaikka on kestopäällystetty. Mahdolli- sessa onnettomuustilanteessakin pinta- ja pohjaveden pilaantumisriski on vähäinen.

Vaikutus ilman laatuun

Merkittävimpien päästöjen vaikutusta alueen ilmanlaatuun on selvitetty ympäristölupaha- kemuksen liitetyissä leviämislaskelmissa. Laskelmien mukaan laitoksen rikkidioksidi- ja typenoksidipäästöistä aiheutuvat pitoisuudet lähiympäristössä alittavat selvästi ilman laa- dun ohjearvot.

Fortum Lämpö Oy:n jätteenpolttolaitoksella on myönteinen vaikutus ilmanlaadun kehityk- seen. Kevyen ja raskaan polttoöljyn käyttöä korvataan puupolttoaineen käytöllä. Ilmanlaa- dun tarkkailu suoritetaan tarkkailuohjelmassa esitetyn mukaisesti. Rakennettavaan laitok- seen verrattuna yleensä pienissä kattiloissa tapahtunut poltto on ollut hyötysuhteeltaan hei- kompaa ja yksikköpäästöt korkeampia.

Melun vaikutukset

Melu leviää ympäristöön lähinnä ilmanvaihtokanavien, ulospuhallusten ja savupiipun kaut- ta. Laitoksen käydessä muodostuva melu on tasaista.

Melun takuuarvoiksi kattilalaitoksen toimittaja on luvannut ulkomelun osalta: ”Laitoksen ulkomelu normaalikäytössä mitattuna 100 m:n etäisyydeltä laitokselta n. 1,5 m:n korkeu- della maan pinnasta ja taustamelun ollessa 10 dB(A) ei ylitä arvoa 45 dB(A). Varo- tai käynnistysventtiilien puhaltaessa ei ulkomelu ylitä 100 metrin päässä 1,5 metrin korkeu-

della arvoa 70 dB(A).” Edellä mainitut melutakuuarvot koskevat kattilalaitosta.

Tämän lisäksi melua muodostuu myös polttoaineen käsittely ja kuljetinlaitteista.

Rakennettava laitos ei tule merkittävästi lisäämään tehdasalueen ympäristömelua. Suomi- nen Kuitukankaat Oy:n aiheuttama melu tulee jatkossakin olemaan vallitsevin ympäristö- melun lähde. Laitoksen aiheuttama melutaso lähimmissä häiriintyvissä kohteissa on melun leviämismallilaskelmien mukaan päivä- ja yöaikana enintään 45 LAeq. Leviämismallilas- kelmissa arvioitiin laitoksen merkittävimmät melupäästölähteet. Äänekkäimmille ulkona sijaitseville savukaasupuhaltimelle ja sähkösuodattimen tärytykselle käytettiin laskelmissa äänitehoatasoa 95 dB.

Vaikutukset terveyteen

Laitoksen toiminta ja päästöjen vaikutukset eivät ylitä terveysperusteisia ohjearvoja ei- vätkä siten aiheuta terveysvaikutuksia.

Vaikutukset luontoon

Laitoksen päästöt eivät ylitä terveys- ja luontovaikutusperusteisia ohjearvoja. Rakennet- tava laitos sijaitsee teollisuusalueella eikä sen toiminnalla ole merkittäviä vaikutuksia luontoon. Laitosalue on peltoa joka on luonnonarvoiltaan vähäistä.

LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU

Laitoksen käyttö- ja päästötarkkailusta on esitetty 7.12.2004 päivätty suunnitelma.

Polttoaineet

Jätepolttoaineena käytetään vain Suominen Kuitukankaat Oy:n tuotannossa syntyvää jätet- tä. Ensimmäisenä toimintavuonna päästömittausten yhteydessä otetaan jätepolttoainenäyt- teet, joista analysoidaan kloridi-, fluoridi- ja raskasmetallipitoisuudet.

Jokaisesta puupolttoaine-erästä otetaan näyte joka yhdistetään kokoomanäytteeksi. Näyt- teestä määritetään kosteus sekä laadullinen koostumus (metsätähdehake, puru, kokopuuha- ke jne.)

Poltto-olosuhteet

Kattila on suunniteltu siten, että savukaasujen lämpötila kahden sekunnin viipymää kuvaa- vassa pisteessä on yli 850 ºC kattilateholla 50 % ja 100 %. Kahden sekunnin viipymä las- ketaan leijupedin pinnan ja lämpötilan mittapisteiden väliltä. Tulipesän lämpötilaa seura- taan jatkuvasti useasta eri pisteestä.

Ilmapäästömittaukset

Leijukerroskattilan savukaasuista mitataan jatkuvatoimisesti häkäpitoisuus (CO), hiukka- set, palamattomat hiilivedyt (TOC), lämpötila ja happipitoisuus (O2). Jatkuvatoimisten päästömittauslaitteiden toiminta ja mittausten luotettavuus varmistetaan riippumattoman mittaajan toimesta.

Raskasöljykattilasta tarkkaillaan savukaasujen happipitoisuutta, hyötysuhdetta ja savukaa- sun lämpötila.

Ensimmäisenä toimintavuonna suoritetaan päästömittaukset ulkopuolisen mittaajan toi- mesta neljä kertaa (joka kolmas kuukausi). Mitattavat komponentit ovat suolahappo (HCl), fluorivety (HF), happipitoisuus (O2), raskasmetallit, dioksiinit ja furaanit (PCDD/F), vesi- höyrypitoisuus, lämpötila ja savukaasuvirtaama. Ensimmäisen toimintavuoden jälkeen mit- taukset tullaan tekemään kerran vuodessa kaikkien muiden, paitsi raskasmetallien osalta.

Raskasmetallit mitataan ensimmäisen toimintavuoden jälkeen joka toinen vuosi.

Rinnakkaispolttolaitoksen käyttöönoton yhteydessä todennetaan savukaasujen viipymäaika, vähimmäislämpötila ja happipitoisuus epäedullisimmaksi ennakoidussa käyttöolosuhteissa. Ensimmäisen vuoden päästömittauksilla ja polttoaineanalyyseillä osoitetaan, että suolahapon (HCl), fluorivedyn (HF) ja rikkidioksidin (SO2) päästöt eivät voi missään olosuhteissa ylittää laitokselle määrättyjä raja-arvoja.

Raskasöljykattilan vähäisestä käytöstä johtuen päästömittaukset suoritetaan joka kuudes vuosi tai kuuden tuhannen käyttötunnin jälkeen. Päästömittauksissa mitataan, hiukkaset, typen oksidit, happipitoisuus, vesihöyrypitoisuus, lämpötila ja savukaasuvirtaama.

Kertaluonteiset päästömittaukset suoritetaan voimassa olevien kansallisten tai kansainvä- listen standardien mukaisesti (CEN, ISO, SFS tai vastaavan tasoinen yleisesti käytössä oleva standardi).

Jätevesien tarkkailu

Kattilalaitokselta ei muodostu vesistöön johdettavia jäähdytys- tai jätevesivesiä. Muodos- tuvat saniteetti- ja vastaavat jätevedet johdetaan Suominen Kuitukankaat Oy:n jätevesijär- jestelmään. Kattilalaitoksella tapahtuva öljyvuoto havaitaan viemäriin johdettavien vesien öljynerotuskaivossa olevan anturin avulla. Hälytys johdetaan keskusvalvomoon. Viemäriin johdettavien jäähdytysvesien lämpötilaa valvotaan.

Vaikutusten tarkkailu

Laitoksen typen oksidien ja hiukkasten päästöistä tehdään leviämismallilaskelma, joka toimitetaan ympäristölupahakemuksen liitteenä. Laitos osallistuu tarvittaessa alueelliseen ilmanlaadun yhteistarkkailuun päästöjensä osalta. Normaalitoiminnan aiheuttamaa pölyä- mistä tarkkaillaan visuaalisesti. Laitoksen toimintojen, liikenne mukaan lukien, aiheuttama kokonaismelutaso lähimmissä häiriintyvissä kohteissa selvitetään mittauksin.

Laitoksella ei ole suoria päästöjä vesistöön. Laitoksen ilmapäästöjen vaikutus vesistöön on vähäinen, eikä vesistötarkkailua tämän perusteella suoriteta. Laitoksella ei ole päästöjä pohjavesiin. Pohjavesitarkkailua ei suoriteta

Raportointi

Yhteenveto laitoksen tuotannosta, toiminta-ajoista, polttoaineiden kulutuksesta, puhdistin- laitteiden toiminta-ajoista, jätteistä, vesistä ja toiminnan tarkkailusta kootaan ja raportoi- daan vuosittain. Vuosiraportointi tehdään ympäristöviranomaisille kirjallisena ja VAHTI – tietokantaan sähköisesti. Poikkeustilanteista raportoidaan välittömästi ympäristöviranomai- sia.

Kuukausittaiset ja vuotuiset ilmaan kohdistuvat kokonaispäästöt lasketaan jatkuvatoimis- ten mittausten sekä polttoaineiden käyttötietojen, ominaispäästötietojen ja käyttöaikatieto- jen avulla.

Asetuksen mukaisten päästöraja-arvojen ylityksistä ilmoitetaan välittömästi valvontaviran- omaisille ja ryhdytään toimenpiteisiin tilanteen selvittämiseksi.

Vuositarkkailuraportissa esitetään seuraavat asiat:

• Tuotantotiedot ja käyntiajat

• Polttoaineen laatu ja kulutus (t/a)

• Laskennalliset vuosipäästöt ja laskentaperusteet

• Kattilan ja puhdistimen käyntiajat

• Ominaispäästöt; rikkidioksidi, typen oksidit ja hiukkaset

• Yhteenveto jatkuvatoimisten savukaasumittausten tuloksista ja toiminta- ajoista

• Mittausraportit ulkopuolisen konsultin tekemistä mittauksista

• Yhteenveto päästöjä lisänneistä häiriöistä

• Yhteenveto ympäristön kannalta olennaisista huoltotoimenpiteistä

• Selvitys laitoksessa tai toiminnassa mahdollisesti tehtävistä muutoksista Poikkeukselliset päästöt liittyvät yleensä lyhytaikaisiin prosessihäiriöihin, joita laitoksella voi esiintyä satunnaisesti.

Poikkeuksellisia päästöjä ei niiden luonteen vuoksi voida luotettavasti etukäteen arvioida.

Poikkeuksellisten päästöjen ajankohdat, aiheuttajat ja tehdyt huoltotoimet merkitään lai- toksen käyttöpäiväkirjaan.

POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN

Laitoksen toiminnasta on laadittu riskien hallintaa koskeva suunnitelma, joka on liitetty hakemukseen.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydentäminen

Hakija on täydentänyt lupahakemusta 4.2.2005, 27.7.2005 ja 26.10.2005.

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu kuulutuksella Nakkilan kunnan tiedotustaululla 19.4.- 23.5.2005 ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla

14.3.-13.4.2005 sekä sanomalehti Sydän-Satakunnassa 21.3.2005. Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu asianosaisille kirjeellä 14.3.2005.

Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset

Laitosalueella on tehty lupahakemuksen johdosta tarkastukset 22.6.2005 ja 30.8.2005.

Tarkastusmuistiot on liitetty asiakirjoihin.

Lausunnot

Nakkilan kunnanhallitus toteaa lausunnossaan 9.5.2005, että kattilalaitoksen vaikutukset ovat myönteiset ja se vähentää kiintoaine- ja rikkidioksidipäästöjä merkittävästi. Suunni- teltu alue on asemakaavassa merkitty ympäristöhäiriötä aiheuttamattoman teollisuuden alueeksi (TY).

Nakkilan kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta toteaa lausunnossaan 4.5.2005, että uuden rinnakkaispolttolaitoksen rakentaminen on kokonaisvaikutuksiltaan ympäristölle myönteinen hanke. Hakemuksen mukaan rinnakkaispolttolaitoksen aiheuttamat ympäris- töhaitat ovat vähäiset. Laitosrakentaminen tulee sopeuttaa alueen maisemallisiin ja kult- tuurihistoriallisiin arvoihin.

Harjavallan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä toteaa lausunnossaan 21.4.2005, että hakijan tulee selvittää tarkkailuohjelman mukaisesti lähimpiin häiriintyviin kohteisiin eniten vaikuttavat melulähteet ja suunnitella ja toteuttaa sen perusteella meluntorjunta- toimia, jotta melutaso pysyy ohjearvojen alapuolella.

Muistutukset ja mielipiteet

Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä.

Hakijan kuuleminen ja vastine

Hakija on vastineessaan 28.9.2005 todennut, että hakija on käyttänyt alueella olevien ra- kennusten ja rakenteiden mukaista rakentamismallia ja väritystä. Asemakaavassa ei ole määritelty rakentamiselle mitään erityisiä maisemallisia tai kulttuurihistoriallisia arvoja.

Kohteesta tehdään melumallinnus meluvaikutusten selvittämiseksi.

Haemme aloittamislupaa energian toimituksille uudella raskasöljykattilalla 1.12.2005 al- kaen. Aloittaminen tällöin on välttämätöntä öljykattilan koekäytön ja tehtaan seisokin ai- kataulun takia sekä nykyisen kuitukangasbrikettikattilan käytön päättymisen takia siten, että rinnakkaispolttokattila otetaan käyttöön maaliskuussa 2006.

Jätteenpolttoasetuksen viipymäaikavaatimus 2 sekuntia 850 ^oC ei ole tarkoituksenmukai- nen, kun otetaan huomioon kuitukangasjätteiden ja puun poltosta syntyvät päästöt. Siksi niitä ei tulisi vaatia lupapäätöksessä laitosta ohjaavana tekijänä.

Kuitukangasjätteen polton keskeyttämisellä on haitallinen vaikutus laitoksen savukaasu- päästöihin. Tietyissä ajotilanteissa kuitukangasjätteen polton lisäämisellä voidaan vähen- tää päästöjä. Hakija esittää, että lupapäätöksessä ei määrätä yksiselitteisesti rajoitusta kui- tukangasjätteen polton rajoittamisesta tilanteessa, jossa savukaasut ylittävät raja-arvot.

Jätteenpolttoasetuksessa raskasmetallipäästöille annettu päästöraja voi ylittyä puun sisäl- tämien raskasmetallien, lähinnä mangaanin johdosta. Kuitukangasjäte on koostumuksel- taan tunnettua eikä sen poltto lisää laitoksen raskasmetallipäästöjä. Tämän perusteella lu- papäätöksessä ei tulisi asettaa raja-arvoa raskasmetallipäästöille. Hakija esittää myös, että esitetystä tarkkailusuunnitelmasta poiketen, raskasmetallianalyysejä tehdään ensimmäi- sen käyttövuoden jälkeen viiden vuoden välein.

Öljykattilan toimittaja on antanut hiukkaspäästöille takuuarvon 30 mg/MJ. Kattilassa on höyryhajoitteinen poltin. Öljykattilan savukaasuja seurataan jatkuvatoimisella happimit- tarilla, joka hälyttää ja ajaa kattilan alas liian suuresta poikkeamasta. Kokemuksemme ai- kaisemmista vastaavista kohteista on osoittanut hiukkaspäästöjen pysyvän hallinnassa näin toteutettuna. Hakija esittää, että öljykattilaan ei asenneta savukaasujen tummuusmit- taria. Hakemukseen on liitetty raskasöljykattilan leviämismallilaskelma ja kattilalaitok- sen vaaranarviointi, jonka yhteydessä on arvioitu kohteen ympäristöriskejä.

YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU

Lounais-Suomen ympäristökeskus myöntää Fortum Lämpö Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisen ympäristöluvan Nakkilassa Suominen Kuitukankaat Oy:n tehdasalueella sijaitsevalle kattilalaitokselle. Lupa myönnetään edellyttäen, että seuraavia lupamääräyk- siä noudatetaan ja muulta osin toimitaan hakemuksessa esitetyllä tavalla.

Jäteveden johtamisesta ei aiheudu ennalta arvioitavissa olevaa korvattavaa haittaa, minkä vuoksi korvauksia ei määrätä. Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon an- netuista määräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla.

Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi

Polttoaineet

1. Voimalaitoksessa polttoaineena käytettävän raskaan polttoöljyn rikkipitoi- suus saa olla enintään 1,0 painoprosenttia ja kevyen polttoöljyn enintään 0,10 painoprosenttia.

2. Kiinteän polttoaineen kattilassa saa polttaa seuraavia valtioneuvoston ase- tuksen 362/2003 jätteen polttamisesta (jätteenpolttoasetuksen) sovelta- misalaan kuuluvia jätepolttoaineita edellyttäen, että niiden poltossa nouda- tetaan ko. asetusta ja tämän päätöksen määräyksiä:

Polttoaine Jätenimike Enimmäismäärä t/a ______________________________________________________

Kuitukangasjäte 04 02 22 2700

______________________________________________________

Jätteiden määrä saa olla polton aikana enintään 30 % koko polttoainemää- rästä.

Päästöt ilmaan

3. Kattiloiden savukaasut on johdettava ulkoilmaan seuraavan piipun ja eril- lishormien kautta:

Kattila Savupiipun korkeus

maasta vähintään

______________________________________________________

Leijukerroskattila 14 MW 35 m Raskasöljykattila 14 MW 35 m

______________________________________________________

4. Raskasöljykattilan savukaasujen hiukkaspitoisuus saa olla enintään 80 mg/m³(n) O2 3 % kuivaa savukaasua. Päästömääräys ei koske kattilan käynnistys- ja alasajojaksoa.

5. Leijukerroskattilan savukaasujen epäpuhtauksien pitoisuudet saavat muunnettuina 6 %:n jäännöshappipitoisuuteen kuivaa kaasua olla enintään seuraavat:

rikkidioksidi 200 mg /m³(n) hiilimonoksidi 200 mg /m³(n) hiukkaset 50 mg/m³(n) orgaaninen hiili (TOC) 15 mg/m³(n) suolahappo (HCl) 20 mg/m³(n) fluorivety (HF) 1,5 mg/m³(n) kadmium+tallium 0,05 mg/m³(n)

elohopea 0,05 mg/m³(n)

muiden raskasmetallien* summa 5 mg/m³(n) dioksiinit ja furaanit 0,1 ng/m³(n)

*antimoni+arseeni+lyijy+kromi+koboltti+kupari+mangaani+nikkeli+vana- diini

Määräyksen päästöraja-arvoja katsotaan noudatetun, jos

- yksikään hiukkasten, orgaanisen hiilen, suolahapon, fluorivedyn, rik- kidioksidin vuorokausikeskiarvoista ei ylitä raja-arvoa

- yksikään hiilimonoksidin liukuvista 24 tunnin keskiarvoista ei ylitä ra- ja-arvoa

- yksikään raskasmetallien sekä dioksiinien ja furaanien vähintään 30 minuutin ja enintään 8 tunnin näytteenottoajan kuluessa mitattavista keskiarvoista ei ylitä raja-arvoa

Vuorokausikeskiarvot lasketaan varsinaisen toiminta-ajan kuluessa mita- tuista päästöjen puolen tunnin keskiarvoista, joista on vähennetty määrä- yksessä 22 tarkoitetut luottamusvälin arvot.

Päästömääräykset eivät koske kattilan käynnistys- ja alasajojaksoja, jos niiden aikana ei polteta jätteitä.

6. Poltettaessa jätepolttoaineita on varmistuttava, että kattilan tulipesän läm- pötila on vähintään 850 ^oC ja palamiskaasujen lämpötila ylittää kaikissa olosuhteissa tämän lämpötilan vähintään kahden sekunnin ajan. Jätteiden syöttäminen kattilaan on pysäytettävä välittömästi, jos palamiskaasujen lämpötila laskee alle 850 ^oC tai kun päästöjen tarkkailussa vaaditut jatku- vat mittaukset osoittavat, että jokin päästöraja-arvo ylittyy.

Jätevesipäästöt

7. Kattilan ulospuhalluksissa syntyvät vedet voidaan johtaa jäähdytettynä kunnan viemäriin Nakkilan kunnan vesihuoltolaitoksen hyväksymällä ta- valla.

Melu

8. Kattilalaitoksen ulkona sijaitsevien melupäästölähteiden äänitehotaso LWA

saa olla enintään 90 dB. Tämä ei koske varo- tai käynnistysventtiilien ulospuhalluksia, jotka on varustettava äänenvaimentimella.

Määräyksessä edellytettyjen melunpäästörajoitusten alittuminen on toden- nettava melupäästömittauksilla. Melumittauksia koskevat pöytäkirjat on toimitettava Nakkilan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Lou- nais-Suomen ympäristökeskukselle 3 kuukauden kuluessa kiinteän poltto- aineen kattilan käyttöönotosta.

Jätteet ja niiden käsittely

9. Voimalaitokselle tuotavien jätepolttoaineiden laatua ja määriä on seuratta- va säännöllisesti tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Poltettavista jäte-eristä on säilytettävä näytteet vähintään yhden kuukauden ajan jäte-erän poltta- misen jälkeen.

10. Voimalaitoksella syntyvät jätteet on mahdollisuuksien mukaan hyödynnet- tävä. Jätteet on ensisijaisesti hyödynnettävä aineena tai toissijaisesti ener- gian tuotannossa. Syntyvät jätteet on lajiteltava ottaen huomioon eri jakei- den hyötykäyttömahdollisuudet. Hyötykäyttökelpoiset jätteet on kerättävä erilleen ja toimitettava hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. Mi-

käli hyödyntäminen ei ole kohtuullisin kustannuksin mahdollista, jätteet, lukuunottamatta ongelmajätteitä, on sijoitettava kaatopaikalle, jolle ympäristöluvan perusteella saa sijoittaa ko. jätettä.

11. Voimalaitoksessa syntyvien tuhkien fysikaaliset ja kemialliset ominaisuu- det, haitallisuus ympäristölle, hyötykäyttömahdollisuudet ja kaatopaikka- kelpoisuus on selvitettävä kuuden kuukauden kuluessa kiinteän polttoai- neen kattilan käyttöönotosta Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväk- symällä tavalla.

12. Ongelmajätteet on varastoitava suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä astioissa katettuna ja tiiviillä alustalla siten, ettei niistä aiheudu maaperän eikä pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristöl- le. Erilaiset ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan ja merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Ongelmajätteet on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jolla on ko. jätteiden käsittelyyn oikeuttava ympäristölupa.

Ongelmajätteiden siirrosta on laadittava siirtoasiakirja.

Varastointi

13. Raaka-aineet, kemikaalit, polttoaineet sekä jätteet on varastoitava ja niitä on käsiteltävä teollisuusalueella niin, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, ros- kaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa, maaperän tai vesien pilaantumisvaa- raa eikä muutakaan haittaa ympäristölle.

14. Kemikaalisäiliöiden ja kemikaalien lastaus- ja purkauspaikkojen on oltava niin suojattuja, että kemikaalivuodon sattuessa vuoto ei pääse maaperään eikä vesiin. Täyttö- ja tyhjennyspaikkojen kunto on tarkistettava säännölli- sesti ja todetut vauriot korjattava viipymättä.

Ulkona olevat kemikaalisäiliöt ja pumppujen imuputket on sijoitettava tiivisrakenteisiin, riittävän suuriin suoja-altaisiin siten, että maaperän pi- laantuminen säiliön täytön tai purkamisen tai rikkoontumisen yhteydessä estyy. Sisätiloissa olevat kemikaalisäiliöt on sijoitettava siten, että mah- dollinen kemikaalivuoto voidaan ottaa talteen. Kemikaalit on varastoitava kullekin kemikaalityypille tarkoitetussa, asianmukaisesti merkityssä asti- assa.

Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet

15. Jos prosessilaitteisiin tulee vikoja tai häiriöitä, jotka lisäävät päästöjen määrää tai muuttavat niiden laatua haitallisemmaksi, tai ympäristöön on muusta syystä joutunut tai uhkaa joutua öljyä, myrkyllisiä aineita tai muita laadultaan tai määrältään tavanomaista haitallisempia päästöjä ilmaan, viemäriin, sadevesiviemäriin, vesistöön tai maaperään, luvan saajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin päästöjen estämiseksi, niistä aiheutuvien vahin- kojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Laitteet on saa- tettava normaaliin toimintakuntoon niin pian kuin se teknisesti on mahdol- lista. Öljy- tai kemikaalivahinkojen varalta laitosalueella on oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia aina saatavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen.

Poikkeuksellisista tilanteista, joista saattaa aiheutua vaaraa tai haittaa ym- päristölle tai terveydelle, ja päästöraja-arvojen ylityksistä on ilmoitettava

viipymättä Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Nakkilan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

16. Puhdistinlaitehäiriöistä ja puhdistinlaitteen rikkoontumisesta on ilmoitet- tava 48 tunnin kuluessa vian ilmenemisestä Lounais-Suomen ympäristö- keskukselle ja Nakkilan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

17. Jätepolttoaineiden polttoa ei saa jatkaa keskeyttämättä, jos päästöraja- arvot ylittyvät yli 4 tuntia. Tällaisten tilanteiden yhteenlaskettu kesto-aika saa olla enintään 60 tuntia vuodessa.

Riskienhallinta

18.

Riskinhallintasuunnitelma on pidettävä ajan tasalla. Todetuista ympäristö- riskeistä, toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja riskinhallintasuunnitelman muutoksista on raportoitava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Lou- nais-Suomen ympäristökeskukselle ja Nakkilan kunnan ympäristönsuoje- luviranomaiselle muun vuosiraportoinnin yhteydessä.

Energiatehokkuus

19. Toiminnan energiatehokkuutta on seurattava jatkuvasti ja kehitettävä suunnitelmallisesti. Energiatehokkuudesta ja siihen liittyvistä toimenpi- teistä on raportoitava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Nakkilan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä muun vuosiraportoinnin yhteydessä.

Tarkkailu- ja raportointimääräykset Käyttö- ja päästöjen tarkkailu

20. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää 7.12.2004 päivättyä käyttö- ja päästötarkkailua koskevaa suunnitelmaa.

Luvan saajan on tarkistettava laitoksen ympäristönsuojelua koskevat käyt- tö- ja päästötarkkailuohjelma ottaen huomioon lupamääräykset ja valtio- neuvoston asetus jätteen polttamisesta ja jätettävä se Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi viimeistään 1.3.2006. Suunnitelman tulee sisältää yksityiskohtaiset tiedot tehtävistä mittauksista ja niiden aika- tauluista, mittauslaitteista, niiden sijoittamisesta, tietojen keruusta, käsit- telystä ja raportoinnista, päästöjen laskentatavasta ja arvio tulosten edusta- vuudesta sekä hälytyksistä.

Tarkistetun suunnitelman tulee sisältää myös laitoksen päästöjen tarkkai- lun tulosten luotettavuutta ja laatua koskeva toimintaohje (laatukäsikirja), johon sisältyy mittausjärjestelmän laatuun vaikuttavien tekijöiden ja toi- menpiteiden kartoitus. Lisäksi siihen on sisältyä ulkopuolisen asiantuntijan arvio päästömittausjärjestelmän toimivuudesta. Suunnitelmassa on nimet- tävä laitoksen vastaava hoitaja sekä tarkkailusta ja raportoinnista vastaava henkilö.

Käyttö- ja päästötarkkailuohjelmaa voidaan erikseen tarkistaa Lou- nais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla.

21. Kiinteän polttoaineen kattilan savukaasuista on mitattava jatkuvasti seu- raavien epäpuhtauksien pitoisuuksia:

- orgaaninen hiili (TOC) - hiilimonoksidi

- hiukkaset

Jatkuvasti on lisäksi mitattava kattilan palotilan lämpötilaa sisäseinän lä- heisyydessä. sekä savukaasujen happipitoisuutta, painetta, lämpötilaa, sa- vukaasuvirtausta ja vesihöyrypitoisuutta. Vesihöyrypitoisuuden jatkuvaa mittausta ei tarvita, jos näytteeksi otettu savukaasu kuivataan ennen pääs- töjen analysointia.

Raskasöljykattilan savukaasujen happipitoisuutta ja tummuutta on seurat- tava jatkuvatoimisilla mittareilla.

Voimalaitoksen kaikki jatkuvatoimiset mittarit, joilla seurataan kattiloille annettuja päästörajoituksia, on kytkettävä jatkuvasti valvonnassa olevaan hälytysjärjestelmään.

22. Kaikista jatkuvatoimisista mittauksista, jotka koskevat päästöjä ilmaan, on määritettävä mittaustulosten kokonaisepävarmuus 95 %:n luotettavuusvä- lillä. Jatkuvien päästömittausten kokonaisepävarmuus saa olla hiilimonok- sidille enintään 10 %, hiukkasille enintään 30 %, orgaanisen hiilen koko- naismäärälle enintään 30 %.

Raja-arvoon verrattavat vuorokausikeskiarvot ja tuntikeskiarvot määrite- tään hyväksyttävistä mitatuista puolituntikeskiarvoista vähentämällä mita- tusta arvosta mittaustuloksen 95 prosentin luotettavuutta kuvaava osuus laskettuna raja-arvon pitoisuudesta.

Jos kiinteän polttoaineen kattilan savukaasujen jatkuvissa mittauksissa hylätään jonain päivänä enemmän kuin viisi puolen tunnin keskiarvoa käytettävän mittausjärjestelmän toimintahäiriön tai huollon vuoksi, on mit- taukset mitätöitävä. Jos useamman kuin kymmenen päivän mittaukset jou- dutaan mitätöimään vuoden aikana, on ryhdyttävä toimiin mittausjärjes- telmän luotettavuuden parantamiseksi.

23. Kaikki mittaukset, näytteidenotto ja analysointi sekä automaattisten mitta- usjärjestelmien kalibrointiin käytettävät vertailumittaukset sekä jatkuva- toimisten mittauslaitteiden laadunvarmennus on suorittava CEN- standardien mukaisesti. Jos CEN-standardeja ei ole käytettävissä, on käy- tettävä ISO-, SFS- tai vastaavan tasoisia kansallisia tai kansainvälisiä yleisesti käytössä olevia standardeja. Jatkuvatoimisten päästömittauslait- teiden laadunvarmistus on tehtävä standardin EN 14181 mukaisesti.

Kiinteän polttoaineen kattilan rikkidioksidin, typenoksidien, suolahapon ja fluorivedyn päästöt on mitattava kattilan käyttöönoton yhteydessä ja sen jälkeen kerran kahdessa vuodessa. Raskasöljykattilan hiukkas- ja typenok- sidipäästöt on mitattava suurimmalla ja pienimmällä käytettävällä teholla kerran kahdessa vuodessa tai 5000 käyttötunnin välein.

Kiinteän polttoaineen kattilan raskasmetallipäästöt on mitattava vähintään kerran kahdessa vuodessa sekä dioksiini- ja furaanipäästöt vähintään ker- ran vuodessa ja ensimmäisen 12 käyttökuukauden aikana joka kolmas kuukausi.

Päästömittausten aikaväliä voidaan perustellusta syystä tarkistaa tarkenne- tun tarkkailusuunnitelman hyväksymisen yhteydessä.

Palamiskaasujen viipymäaika, lämpötila ja happipitoisuus palotilassa on todennettava mittauksilla ja laskelmilla 6 kuukauden kuluessa kiinteän polttoaineen kattilan käyttöönotosta.

24. Voimalaitoksen merkittävimmät melupäästölähteet on mitattava vähintään kerran kahdessa vuodessa ajankohtana, jolloin melu todennäköisesti on suurimmillaan.

Käyttöön otettavien uusien melua aiheuttavien laitteiden tai niiden käytön muutoksesta aiheutuvien olennaisten melupäästöjen muutosten vaikutus ympäristön melutasoihin on arvioitava melupäästöjen mittauksilla ja tar- vittaessa melun leviämismallilaskelmilla.

Melumittauksia koskevat pöytäkirjat ja melupäästöjen vaikutusta koskevat laskelmat on toimitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Nak- kilan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain ja kuukauden kuluessa uuden laitteen käyttöönotosta tai laitteen käytön muuttumisesta.

Kirjanpito

25. Käyttö-, päästö- ja vaikutusten tarkkailun mittauksista, kalibroinneista, näytteenotosta ja analyyseistä on pidettävä yksityiskohtaista kirjanpitoa, johon liitetään kunkin mittauksen tulokset ja muut mittausta tai toimenpi- dettä koskevat olennaiset tiedot. Kirjapito on pyydettäessä esitettävä val- vontaviranomaiselle.

Kirjanpidon tulee lisäksi sisältää ainakin seuraavat tiedot:

• tuotantotiedot, käyntiajat ja päästötiedot kattiloittain

• päästöt viemäriin, vesistöön ja maaperään

• tiedot päästöraja-arvojen ylityksistä

• käytetyt polttoaineet ja jätepolttoaineet sekä niiden laatutiedot

• käytetyt raaka- ja apuaineet sekä kemikaalit

• veden käyttö- ja kierrätysmäärät

• energian tuotanto- ja käyttötiedot

• puhdistinlaitteiden, suodatinten ja äänenvaimentimien käyttö- ja toi- mintatiedot

• päästömittareiden sekä päästötietojen keruu- ja käsittelyjärjestelmän käyttöä ja mittaustuloksia koskevat tiedot

• kattiloiden käyttöönotto- ja alasajot

• poikkeus- ja häiriötilanteet, niiden ajankohdat, kestoajat, niistä aiheu- tuneet päästöt ja niiden johdosta tehdyt toimenpiteet

• tiedot laitoksella tehdyistä mittauksista

• ympäristöpäästöjen vähentämistoimenpiteet ja niihin vaikutta- neet tekijät

• suoritetut huoltotoimenpiteet

• toiminnassa muodostuneet jätteet ja niiden laatu sekä käsitellyt, väli- varastoidut, hyötykäyttöön ja kaatopaikalle toimitetutut jätteet sijoi- tuskohteineen

• toiminnassa syntyneet ongelmajätteet, niiden alkuperä, laatu, määrä ja varastointi, edelleen toimittaminen sekä siirtoasiakirjat

• ympäristöpäästöihin ja energiatehokkuuteen vaikuttaneet muutokset tuotannossa ja päästöjen vähentämisessä

• ympäristönsuojeluun ja energiatehokkuuteen liittyvät investoinnit ja toimenpiteet

Raportointi

26. Luvan saajan on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Nakkilan kunnan ympäristön- suojeluviranomaiselle edellistä vuotta koskeva yhteenveto em. kirjapidos- ta. Raportointi tulee sisältyä laitoksen käyttö- ja tarkkailusuunnitelmaan.

Ympäristövaikutusten tarkkailu

27. Luvan saajan on tarvittaessa osallistuttava Nakkilan ilman laadun ja me- lun yhteistarkkailuun. Vaikutustarkkailu on tehtävä Lounais-Suomen ym- päristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Yhteistarkkailun tulokset on toi- mitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Nakkilan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille.

Toiminnan lopettamiseen liittyvät määräykset

28. Luvan saajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen mah- dollista toiminnan lopettamista esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, ilmansuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevis- ta, toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista ja niiden vaikutusten tark- kailusta.

RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset

Hakemuksen ja tämän päätöksen mukaisesti järjestetty toiminta täyttää ympäristönsuoje- lulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Laitoksen toimin- nasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaa- raa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toi- mintaa ei ole sijoitettu asemakaavan vastaisesti. Lupa-asiaa ratkaistaessa on otettu huo- mioon toiminnan ja muiden toimintojen yhteisvaikutus. Päätöksessä on annettu ympäris- tönsuojelulain, jätelain ja niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten täyttämiseksi tarpeelliset määräykset. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheutta- ma pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä aluetta oikeusvaikutteisessa kaavassa koskevat määräykset.

Lupa-asiaa ratkaistaessa on otettu huomioon, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Kattilalaitoksen toiminta ei edellytä ympäristövaikutusten arviointimenettelyä.

Lupamääräysten yleiset perustelut

Päästörajoja, häiriö- ja muita poikkeuksellisia tilanteita, jätehuoltoa ja tarkkailua koskevilla lupamääräyksillä varmistetaan, että kattilalaitoksen toiminta täyttää ympäris- tönsuojelulaissa ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa säädöksissä mainitunlaiselle toiminnalle asetetut vaatimukset. Päästöjen ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi annetut lupamääräykset perustuvat parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan ja ympäristönsuo- jelun kannalta parhaan käytännön vaatimuksiin.

Lupamääräyksillä rajoitetaan jätteiden rinnakkaispoltosta aiheutuvien haitallisten aineiden päästöjä ja laitoksen melupäästöjä. Kokonaisuudessaan laitoksen käyttöönotol- la voidaan vähentää Nakkilan kunnan rikkidioksidi– ja hiukkaspäästöjä sekä fossiilisten polttoaineiden hiilidioksidipäästöjä sen korvatessa aiemmin raskaalla ja kevyellä poltto- öljyllä tuotettua lämpöenergiaa.

Lupamääräysten yksilöidyt perustelut

Päästöt ilmaan

Annetut päästömääräykset perustuvat pääosin valtioneuvoston asetukseen jätteen polt- tamisesta. (362/2003)

Raskaan ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuutta koskeva määräys on annettu valtioneu- voston asetuksen raskaan polttoöljyn ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuudesta (766/2000) noudattamiseksi. (Määräys 1.)

Kiinteän polttoaineen kattilassa poltettaviksi hyväksytyt jätteet ovat hakemuksen mu- kaiset. Jätelain 6 §:n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestet- tyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti sen sisältämä energia. Poltettavat jätteet ovat sellaisia, joiden hyödyntä- minen suuressa mittakaavassa kohtuullisin kustannuksin muulla tavoin kuin poltta- malla ei ole toteutettavissa. (Määräys 2.)

Laitoksen päästöjen leviämistä koskevien leviämismalliselvityksen mukaan kattiloi- den savupiipun korkeus täyttää jätteenpolttoasetuksen 12 §:n vaatimukset ja ovat riit- tävät varmistamaan, ettei päästöistä aiheudu terveyshaittaa tai merkittävää muuta il- man pilaantumista maanpinnan tasolla. (Määräys 3.)

Öljykattilan hiukkaspäästöraja-arvo vastaa parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa.

(Määräys 4.)

Rinnakkaispolttokattilan päästöjä koskevat raja-arvoissa on sovellettu jätteenpoltto- asetuksen 13 §:n mukaisia päästörajoituksia. Kattilassa voidaan hyödyntää turvallises- ti esitettyjä jätepolttoaineita ja sen päästöjen voidaan olettaa alittavan selvästi annetut päästörajoitukset. Hiukkasten, hiilimonoksidin, orgaanisen hiilen, suolahapon ja fluo- rivedyn päästöraja-arvot perustuvat jätteenasetuksen liitteen II mukaiseen raja-arvojen laskentaan. Dioksiinien ja furaanien raja-arvot ovat asetuksen liitteen II kohdan 3.2 mukaiset. Raskasmetallien päästöraja-arvoa määrättäessä on otettu huomioon se, että kuitukangasjäte ei sisällä raskasmetalleja ja puhdas puu sisältää siinä määrin korkeita mangaanipitoisuuksia, että asetuksen liitteen II kohdan 3.2 mukainen päästöraja-arvo ylittyisi pelkästään tästä syystä. (Määräys 5.)

Rinnakkaispolton rikkidioksidipäästöt ovat pienet, koska kuitukangasjäte sisältää vain vähän rikkiä ja puu ei juuri ollenkaan. Leijukerroskattilan typenoksidien päästöt ovat polttotekniikasta ja käytettävistä polttoaineista johtuen pienet ja vastaavat kokoluo- kassaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa typenoksidipäästöjen vähentämisessä alit- taen 1-50 MW:n puuta polttaville kattiloille esitetyn BAT-päästötason 250 – 375 mg/nm³. Jätteiden rinnakkaispoltolla ei ole olennaista vaikutusta kattilan typenoksidi- päästöihin. Näistä seikoista johtuen rinnakkaispolton typenoksidipäästöille ei katsottu olevan tarvetta antaa raja-arvoa. (Määräys 5)

Päästömittausten tulosten vertailua raja-arvoihin koskevat määräykset perustuvat jät- teenpolttoasetuksen 22 §:n 1 momentin kohtiin 1., 2. ja 4. Vuorokausikeskiarvojen määrittämistä koskeva määräys on asetuksen 22 §:n 2 momentin mukainen. (Määräys 5.)

Rinnakkaispolttokattilan poltto-olosuhteita koskevat määräykset perustuvat jätteen- polttoasetuksen 8 ja 10 §:ien rinnakkaispolttolaitoksia koskeviin vaatimuksiin. (Mää- räys 6)

Melu

Uuden kattilalaitoksen melupäästöjä on määrätty rajoitettavaksi parhaan käyttökelpoi- sen tekniikan mukaisesti eniten ympäristön melutasoihin vaikuttavien melupäästöläh- teiden osalta. Määräyksellä varmistetaan, että valtioneuvoston päätöksellä annetut me- lutason ohjearvot teollisuusalueen ympäristössä eivät ylity kattilalaitoksen toiminnan johdosta ottaen huomioon teollisuusalueen muista päästölähteistä aiheutuva melutaso lähimmissä asuinkiinteistöissä. Määräyksellä ehkäistään myös teollisuusalueen kaikis- ta toiminnoista ja niihin liittyvästä liikenteestä aiheutuvia viihtyisyyshaittoja. (Määrä- ys 8.)

Jätteet ja niiden käsittely

Jätelain 6 §:n mukaan jätehuolto on järjestettävä niin, ettei jätteistä tai jätehuollosta aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on kerättävä ja pidettävä toisistaan erillään. Jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista eikä siitä aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jäte- huoltoon. Ongelmajätteiden merkitsemistä ja siirtoasiakirjaa koskeva määräys perus- tuu valtioneuvoston päätökseen (659/1996) ongelmajätteistä annettavista tiedoista se- kä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä. (Määräykset 9.-12.)

Luvan saaja on, ottaen huomioon poltettavien jätteiden laatu ja määrä, riittävän vaka- varainen ja kykenee huolehtimaan asianmukaisesta jätehuollosta, minkä vuoksi ympä- ristönsuojelulain 42 §:n 2 momentissa tarkoitettua vakuutta ei ole vaadittu.

Varastointi

Lupamääräyksillä pyritään estämään voimalaitosalueen maaperän pilaantumisvaara ja ympäristölle haitallisten aineiden joutuminen vesiin ja viemäriin. Määräykset pyritään varmistamaan ympäristön kannalta parhaan käytännön periaatteen huomioon ottami- nen toiminnassa ja ne perustuvat ympäristönsuojelulain 7 ja 8 §:iin, jätelain 6 ja 19

§:iin sekä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:ään. (Määräykset 13.-14.) Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet sekä riskienhallinta

Lupamääräykset ovat tarpeen, koska esim. vakaviin puhdistinlaitteiden häiriöi-

hin tai rikkoontumisiin, kemikaalien ja polttoaineiden varastointiin, käsittelyyn ja käyttöön liittyy ympäristövahingon ja onnettomuuden vaara. Poikkeustilanteita kos- keva yleinen ilmoitusvelvollisuus perustuu ympäristönsuojelulain 62 ja 64a §:iin ja ympäristönsuojeluasetuksen 30 §:ään. Kattiloiden puhdistinlaitteiden toimintahäiriöi- den aikaista käyttöä ja sitä koskevia rajoituksia koskevat määräykset perustuu jätteen- polttoasetuksen 26 §:ään. (Määräykset 15.-17.)

Riskinhallintasuunnitelmaa koskeva vaatimus perustuu ympäristönsuojelulain 5 §:ään, jonka mukaan toiminnanharjoittajan on mm. oltava riittävästi selvillä toimintansa ym- päristöriskeistä. (Määräys 18.)

Energiatehokkuus

Ympäristönsuojelulain 43 §:n mukaan on lupamääräyksiä annettaessa otettava huomi- oon energian käytön tehokkuus ja pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta. Energiatehokkuus on otettu huomioon kattilalaitoksen suunnittelussa. Energiatehokkuuden ylläpitäminen edellyttää kuiten- kin, että seurataan ja kehitetään suunnitelmallisesti myös laitoksen käytön aikana.

(Määräys 19.)

Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi

Ympäristönsuojelulain 5 §:n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvil- lä toimintansa ympäristövaikutuksista. Ympäristönsuojelulain 46 §:n mukaan luvassa on mm. annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailun, päästöjen, jät- teiden ja jätehuollon, toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Lain 108 § edellyttää, että mittaukset, testaukset, selvitykset ja tutkimukset tehdään pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. Tarkkailua ja raportointia koskevat määräykset ovat tarpeen lupamääräysten noudattamisen varmistamiseksi ja toiminnan valvomi- seksi sekä toiminnan ympäristövaikutusten selvittämiseksi. Määräykset varmistavat toiminnanharjoittajan ja valvontaviranomaisten riittävän yhteydenpidon ja raportoin- nin sekä vaikutusten tarkkailun jatkumisen.

Ilmaan johdettavien päästöjen tarkkailua koskevat määräykset perustuvat jätteenpolt- toasetuksen 16 - 18 §:iin ja liitteeseen III. Määräyksiä annettaessa on otettu huomi- oon, että poltettava kuitukangasjäte on koostumukseltaan tunnettua eikä se sisällä olennaisia määriä rikkiä, typpeä , klooria, fluoria eikä raskasmetalleja. Rinnakkais- polttolaitokselle on jätteenpolttoasetuksen 4 §:n mukaan määrättävä laitoksen vastaa- va hoitaja (Määräykset 20.- 23.)

Melupäästöjen tarkkailua koskeva määräys perustuu ympäristönsuojelulain 4, 5 ja 46

§:iin ja sillä varmistetaan, että laitoksen meluntorjunta täyttää jatkuvasti parhaan käyt- tökelpoisen tekniikan vaatimukset. (Määräys 24.)

Kirjanpitoa ja raportointia koskevat määräykset ovat valvonnan toteuttamisen kannal- ta tarpeellisia. Kirjanpito- ja raportointivelvoite perustuu myös jätteenpolttoasetuksen 25 §:ään ja jätelain 51 ja 52 §:iin. Määräykset ovat tarpeen valvonnan toteuttamiseksi.

(Määräykset 25.-26.)

Toiminnan ympäristövaikutusten tarkkailua koskeva vaatimus perustuu ympäristön- suojelulain 5 ja 46 §:iin. (Määräys 27.)

Toiminnan lopettaminen

Lupamääräys perustuu ympäristönsuojelulain 90 §:ään. (Määräys 28.)

VASTAUS LAUSUNNOISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN

Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon luparatkaisusta ja lupamäärä- yksistä ilmenevällä tavalla. Lausunnoissa esitetyt seikat on lupa-asiaa ratkaistaessa otettu huomion yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi. Vaatimus laitosrakentami- sen sopeuttamisesta alueen maisemallisiin ja kulttuurihistoriallisiin arvoihin kuuluu rakennuslupakäsittelyn yhteyteen.

LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN

Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on teh- tävä viimeistään 30.9.2012 mennessä.

Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen

Jos asetuksella annetaan tätä päätöstä ankarampia määräyksiä tai poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Laitos voidaan ottaa käyttöön muutoksenhausta huolimatta.

Ennen toiminnan aloittamista luvan hakijan on esitettävä Lounais-Suomen ympäristökes- kukselle 30 000 euron vakuus ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen ku- moamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalle.

Lupapäätöksen täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Laitoksen käyt- töönotolla voidaan vähentää alueen päästöjä ilmaan. Laitoksen käyttöönotto suunnitellun aikataulun mukaan on tarpeen teollisuusalueen energiahuollon turvaamiseksi. Korvatta- van vanhan kuitukangasjätteitä polttavan kattilan käyttö on lopetettava, koska se ei täytä jätteenpolttoasetuksen päästö- ja tarkkailuvaatimuksia, jotka tulevat voimaan 29.12.2005.

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4-8, 28, 31, 35-38, 41-43, 45-46, 52-56, 62, 96-98, 101 ja 108 §

Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1-2, 5, 8-12, 14, 16-19, 20a, 23, 30 ja 37 § Jätelaki (1072/1993) 3, 4, 6, 15, 51 ja 52 §

Jäteasetus (1390/1993)3, 3a, 5, 6, 7 ja 8 § Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1929) 17 §

Valtioneuvoston asetus jätteen polttamisesta (362/2003) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)

Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001)

Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (711/2001)

Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996)

Valtioneuvoston asetus raskaan polttoöljyn ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuu- desta (766/2000)

Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003)

KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 5 292 euroa.

Maksun suuruus perustuu ympäristöministeriön asetukseen alueellisen ympäristökeskuk- sen maksullisista suoritteista ja sen liitteenä olevan maksutaulukon kohdan I mukaan:

kattilalaitos alle 50 MW. Maksu on 35 % korkeampi kuin taulukon mukainen maksu, johtuen jätteiden poltosta johtuvasta normaalia huomattavasti suuremmasta työmäärästä.

LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

Päätös Fortum Lämpö Oy Jäljennös päätöksestä

Nakkilan kunnanhallitus

Nakkilan kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta Nakkilan kunnan pelastuslaitos

Harjavallan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä: Terveysvalvonta Turvatekniikan keskus

Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä

Asianosaiset

Nakkilan kunnan ilmoitustaulu ja ilmoitus sanomalehti Sydän-Satakunnassa.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen voi hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian kä- sittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.

Valitusoikeus tähän päätökseen on:

- sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea;

- rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, tervey- den- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toi- minta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät;

- toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövai- kutukset ilmenevät;

- toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella;

- muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella.

Valitusosoitus on liitteenä.

Ympäristölupapäällikkö Marja-Terttu Parsama

Ylitarkastaja Eljas Hietamäki

LIITTEET valitusosoitus