ja 12 e ASIAN VIREILLETULO Asia on tullut vireille Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa 1.9.2004

•

•

•

•

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS

Nro 72 YLO

Dnro LOS-2004-Y-698-111

Annettu julkipanon jälkeen 6.9.2005

ASIA Päätös Björkboda Lås Oy Ab:n ympäristönsuojelulain 35 §:n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee lukkojen valmistusta Dragsfjärdin kunnassa. Kyseessä on olemassa oleva toiminta.

LUVAN HAKIJA Björkboda Lås Oy Ab 25860 Björkboda LAITOS JA SEN SIJAINTI

Björkboda Lås Oy Ab:n lukkotehdas, 25860 Björkboda

Lupaa haetaan Björkboda Lås Oy Ab:n lukkotehtaalle, joka sijaitsee Dragsfjärdin kunnan Björkbodan kylässä kiinteistöillä Boda I (R:no 40-402-2-5) ja Boda III (R:nro 40-402-2-29). Yrityksen Y-tunnus on 0999038-9. Laitoksen ympäristö- vahinkovakuutusnumero on 60000 ja se on otettu Teollisuusvakuutus Oy:stä.

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Ympäristönsuojelulain 28 §:n 2 momentti.

Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin kohdat 2 d, 2 h, 5 b, 6 c ja 13 a LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Toimivaltainen lupaviranomainen on Lounais-Suomen ympäristökeskus:

Ympäristönsuojelulain 31 §:n 2 momentti

Ympäristönsuojeluasetuksen 6 §:n 1 momentin kohdat 2 a, 2 e. ja 12 e ASIAN VIREILLETULO

Asia on tullut vireille Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa 1.9.2004.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Tehdaskiinteistöt Boda I ja Boda III (R:nrot 40-402-2-5 ja 40-402-2-29) sijaitsevat alueella, jossa ei ole asemakaavaa. Seutukaavassa alue on varattu teollisuus- toimintojen alueeksi (T). Laitoksella on toiminnalleen seuraavat luvat:

- Kemiönsaaren ympäristölautakunnan 29.5.1997 myöntämä ympäristölupa (jätelupa)

- Vesioikeuden 19.12.1969 myöntämä lupa jätevesien johtamiselle vesistöön.

- Turvatekniikan keskuksen myöntämä kemikaalilain mukainen lupa kemikaalien laajamittaiselle käsittelylle.

LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ

Laitos sijaitsee noin 500 metriä etelään Björkbodan kylän keskuksesta. Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 100 metriä tehdasrakennuksesta. Tehtaan välittömässä läheisyydessä ei ole erityisen häiriintyviä kohteita, kuten sairaaloita tai kouluja.

Tehdaskiinteistö tai siihen liittyvät toiminnot eivät sijaitse tärkeällä pohjavesi- alueella.

LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta

Laitoksella valmistetaan lukkorunkoja, sekä vähäisemmässä määrin muita lukkoihin käytettäviä komponentteja. Teollinen toiminta on kiinteistöllä alkanut vuonna 1732 ja varsinainen lukkotuotanto on alkanut vuonna 1884. Laitos toimii 2…3 vuorossa työllistäen noin 120 henkilöä, joista tuotannossa runsas 100. Luvan- hakija on arvioinut nykyisen tuotantonsa suhteutettuna kapasiteettiin seuraavasti:

Tuote Tuotanto 2003 Kapasiteetti volyymituotteet 3 500 000 7 000 000

projektituotteet 500 000 1 000 000

varmuuslukot 50 000 250 000

Lukkotuotteiden valmistus käsittää sinkkipainevalua, mekaanista työstöä, elektrolyyttistä pintakäsittelyä, pulverimaalausta ja tuotteiden kokoonpanoa.

Elektrolyyttinen pintakäsittely käsittää sähkösinkitys- ja nikkeli-kromausprosessit.

Kyseessä on Euroopan yhteisöjen neuvoston antaman IPPC-direktiivin liitteen 1 kohdan 2.6 mukainen pintakäsittelylaitos, jonka käsittelyaltaiden vetoisuus on enemmän kuin 30 m³.

Laitoksella on toiminnalleen sertifioidut SFS-EN ISO 9001 -laatujärjestelmä ja SFS EN ISO 14001 -ympäristöjärjestelmä.

Sinkkipainevaluprosessi

Laitoksella valmistetaan sinkkipainevaluna kolmella painevalukoneella vuosittain noin 300 tonnia valutuotteita, käsittäen erinäisiä lukkokomponentteja. Valu tapahtuu 410…425 °C:n lämpötilassa, ja kovassa paineessa valukoneiden puristus- tehojen ollessa 5…225 tonnia. Muottien esilämmitykseen käytetään nestekaasua.

Elektrolyyttiset pintakäsittelylinjat

Laitoksella suoritetaan kahdella linjalla seuraavia elektrolyyttisiä pintakäsittely- prosesseja: sähkösinkitys ja nikkeli-kromaus. Linjojen pintakäsittelyaltaiden yhteistilavuus on 29,1 m³ ja huuhtelualtaiden yhteistilavuus on noin 16 m³.

Rumpusinkkilinjalla on yhteensä 11 pintakäsittelyaltaaksi laskettavaa allasta, käsittäen peittaus-, sinkkikylpy-, rasvanpoisto-, sinikromatointi-, keltakromatointi- ja sinkkikloridisäästöhuuhtelualtaita. Rumpusinkkilinjan pintakäsittelyallas- tilavuuteen laskettavien altaiden yhteistilavuus on noin 9,5 m³. Linjalla on myös 8 huuhteluallasta, joiden allastilavuus on noin 7 m³.

Kromilinjalla on yhteensä 24 allasta, joista pintakäsittelyallastilavuuteen laskettavia altaita on 12 käsittäen mm. nikkelikylpy-, aktivointi-, kromikylpy-, krominpelkistys-, rasvanpoisto-, säästöhuuhtelu- ja peittausaltaita. Kromilinjan pintakäsittelyaltaiden yhteistilavuus on noin 19,3m³. Huuhtelualtaita on 11, joiden yhteistilavuus on 8,8 m³. Lisäksi linjalla on 5,4 m³:n vetoinen vara-allas.

Maalausprosessi

Laitoksella on kaksi pulverimaalauslinjaa, joista vanhemmassa on maalauksen esi- käsittelynä trikloorieteenipesu. Laitteistossa on kerrallaan noin 3000 kg trikloori- eteeniä, josta kuukaudessa haihtuu noin 500 kg. Uudemman pulverimaalauslinjan esikäsittelynä on pintakäsittelyaltaiden kokonaistilavuuteen laskettava 2 m³:n vetoinen fosfatointiallas. Molemmilla linjoilla käytetään pääsääntöisesti ilma- kuivuvia pulverimaaleja, joiden kovetus tapahtuu uunissa.

Mekaaninen työstö

Lukkokomponentteja valmistetaan lisäksi nk. nauhalinjalla, jossa teräs- ja messinkinauhoista leikataan ja puristetaan halutunmuotoisia komponentteja.

Nauhalinjalta valmistuneiden komponenttien puhdistus suoritetaan täryhioma- koneella hiomakivien, veden ja pesuaineen avulla. Lukkojen teljet valmistetaan automaattijyrsimellä jyrsimällä terästangoista. Työstön pesuprosessissa on siirrytty suljettuun kiertoon perustuvaan järjestelmään.

Kemikaalien käyttö

Laitos luokiteltu terveydelle tai ympäristölle vaarallisten aineiden laajamittaiseksi käsittelijäksi ja varastoijaksi. Laitoksella käytetään vuosittain yhteensä noin 35 tonnia erilaisia kemikaaleja, sisältäen mm. kuusiarvoista kromia sisältäviä kylpy- kemikaaleja ja trikloorieteeniä.

Laitoksella on lisäksi sisätiloissa olevat yhteistilavuudeltaan 30 m³:n vetoiset kevyen polttoöljyn säiliöt.

Tärkeimmät laitoksella käytetyt kemikaalit varoitusmerkkeineen ja vaaraa osoittavine lausekkeineen toiminnanharjoittajan lupahakemuksessa ilmoittaman tiedon mukaan ja näiden ympäristönsuojelun tietojärjestelmään raportoitu kulutus laitoksella vuonna 2004 ovat:

Kemikaali Varoitusmerkit ja

R-lausekkeet Raportoitu kulutus vuonna 2004 (kg) trikloorieteeni Xi, C2, C3, R45, R68, R67,

R36/38, R52-53

6000 kromihappopitoiset kylvyt O, C1, T, C, N, R25-35-43-

49-50/53-8

450¹

pesukylpykemikaalit Xi, R41, 2900

rikkihappo C, R35 2250¹

suolahappo C, R34-37 1650

natriumhydroksidi C, R35 8500

kalsiumkloridi 1500

¹ vuonna 2003

Energian käyttö Laitoksella on 2 kevyttä polttoöljyä käyttävää öljykattilaa, kattilatehoiltaan 640 kW ja 1400 kW. Kevyen polttoöljyn kulutus vuonna 2003 oli 218 m³.

Laitoksella on myös sinkkipainevalussa käytettävät propaanipolttimet, jota varten on 9,9 m³:n maanalainen propaanisäiliö. Sähkönkulutus laitoksella oli vuonna 2004 yhteensä 2,6 GWh.

Veden käyttö Laitos on liittynyt kunnan vesijohtoverkkoon, mutta käyttää sinkkipainevalussa jäähdytykseen Björkboda-järvestä ottamaansa vettä. Laitoksen kokonaisveden- kulutus vuonna 2003 oli noin 15000 m³ vesijohtovettä ja 16000 m³ järvivettä.

Jätevesien käsittely

Laitoksen vuonna 1995 uusitussa jätevedenkäsittelylaitteistossa, joka on läpi- virtausperiaatteella toimiva neutralointi-saostuslaitos, käsitellään elektrolyyttisessä pintakäsittelyssä ja maalauksen esikäsittelyprosessina olevassa fosfatoinnissa muodostuvat jätevedet, keskimäärin noin 55 m³/d. Pintakäsittelyssä muodostuvien huuhteluvesien lisäksi jätevedenkäsittelyprosessiin johdetaan myös peittauskylpy- liuoksia, alkalisia pesuvesiä ja pelkistyskylpyjä välivarastoaltaiden kautta vähitellen laskien.

Jätevedenkäsittelylaitteisto käsittää kuusiarvoisen kromin pelkistyksen, pH- säädön, hydroksidisaostuksen, lamelliselkeytyksen ja lietteenkäsittelynä kammio- suotopuristimen. Maalaamon fosfatoinnissa muodostuvalle jätevedelle on erillinen polymeerien avulla tapahtuva esisaostus ennen muihin jätevesijakeisiin yhdistämistä. Jätevedenkäsittelykemikaalien annostelu perustuu automaattiseen pH-mittaukseen, ja krominpelkistyksessä automaattiseen redox-mittaukseen.

Kammiosuotopuristimella konsentroitu sakka toimitetaan ongelmajätteen- käsittelyyn ja rejekti palautetaan jätevedenpuhdistukseen.

Laitoksella muodostuvat saniteettijätevedet johdetaan sakokaivojen kautta ojaan.

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus

Niille toimialoille, joita IPPC-direktiivi koskee, laaditaan EU:n toimesta BAT- viiteasiakirjat (BREF). Pintakäsittelylaitosten osalta BREF-asiakirjasta on julkaistu toukokuussa 2005 viimeinen luonnos. Muitakin selvityksiä on pinta- käsittelylaitoksille laadittu, kuten Helcom-suositus 23/7, Parcom-suositus 92/4 ja Pohjoismaiden ministerineuvoston raportit 1993:560 ja 2002:525.

Hakemuksessa mainitaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa edustavina tekniikoina trikloorieteenin käytön 75-prosenttisesti korvaava uuden maalauslinjan esi- käsittelynä toimiva fosfatointiprosessi, sekä ilmaan johdettavia päästöjä vähentävä öljynpolttimien uusinta.

YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja kuormitus vesiin

Laitokselta prosessi- ja saniteettijätevedet johdetaan tehdasrakennuksen alitse kulkevaan Sunnanå –nimiseen puroon, joka laskee noin 5 km:n päässä laitoksen luoteispuolella mereen. Länsi-Suomen vesioikeuden vuonna 1969 myöntämässä jätevesien johtamisluvassa ei ole annettu numeerisia määräyksiä jätevesien

käsittelystä. Taulukossa on esitetty laitoksen raportoitu pintakäsittelyprosessi- jätevesistä aiheutuva jätevesikuormitus vuosina 2000…2004 :

Kuormitus, kg/a Parametri

2000 2001 2002 2003 2004 kokonaiskromi 6,9 3,2 2,2 2,7 2,8 nikkeli 3,2 5,0 4,1 4,1 4,1 sinkki 26,4 20,7 14,3 15,3 15,4 kokonaistyppi 100,1 25,7 31,5 31,5 32,2 kuusiarvoinen kromi 1,93 0,39 0,12 0,37 0,39 CODCr 1220 808 781 1480 1500 jätevesimäärä 12900 11550 12075 12222 12348 jäähdytysvesimäärä 18500 17610 16025 17039 18580 Näiden lisäksi kuormitusta aiheutuu työstön pesuvesistä ja saniteettivesistä, joista aiheutuvaa kuormitusta ei ole määritetty. Jätevesien laskuojasta, johon johdetaan kaikki laitoksella muodostuvat jäte- ja jäähdytysvedet, sekä vähäisessä määrin jätevesiä viereiseltä kiinteistöltä, on kuitenkin otettu näytteitä, joista mitatut pitoisuudet ovat yksittäismittauksessa vuonna 2004 olleet seuraavat:

Parametri Pitoisuus, mg/l CODCr 32

kokonaistyppi < 1 kromi 0,01 kuusiarvoinen kromi < 0,05 nikkeli < 0,04 sinkki 0,05

Päästöt ilmaan Merkittävin toiminnasta aiheutuva ilmaan johdettava päästö aiheutuu maalattavien pintojen rasvanpoistosta käytettävästä trikloorieteenistä. Sinkkipainevalu- toiminnasta aiheutuvat metallipäästöt ovat suljetun järjestelmän johdosta vähäiset.

Myös pulverimaalauksesta aiheutuvat päästöt ovat vähäisiä. Laitokselta vuosina 2000 ja 2004 mitatut tärkeimmät päästöt ilmaan ovat olleet seuraavat:

Päästö, kg/a

Parametri vuonna 2000 vuonna 2004 trikloorieteeni 15918 5665¹

hiukkaset 690 340 hapot < 31,5 9,7 öljysumu 8,5 ^< 2,55

metallit 0,7 3,5

josta, alumiini 0,2 1,3

kromi 0,04

kupari 0,04

nikkeli 2,0

sinkki 0,4 0,1 tina ^< 0,01

kadmium 0,6

¹ taselaskennan tuloksena, mittauksiin perustuva lukuarvo hajapäästöjen vuoksi alhaisempi Melu ja tärinä Laitoksen toiminnasta aiheutuvaa melua ei ole mitattu. Laitoksen tärkeimpiä ääni-

lähteitä ovat ilmanvaihtolaitteet sekä tavarankuljetus, hakijan arvion perusteella noin 15 kuorma-autokäyntiä vuorokaudessa. Muuta merkittävää melua tai tärinää aiheuttavaa toimintaa laitoksella ei ole.

Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen

Laitoksen raportoimat jätemäärät tiivistetysti esitettynä ja ympäristöministeriön asetuksen 1129/2001 mukaisesti luokiteltuina vuodelta 2004 ovat seuraavat:

Jätelaji EWC-koodi Raportoitu määrä v. 2004 Elektroniikkaromu 20013600¹ 0,15 Liuotinjäte 14060300¹ 0,15

Nikkeli-sinkkijäte 11010900¹ 0,83 Maali- ja lakkajäte (ei halog.) 08011200¹ 1,29

Lyijyakut 16060100¹ 0,16 Jäähdytysnesteet 20039900¹ 0,23 Voiteluöljy (vesipitoinen) 13011000¹ 1,38

Leikkuuneste 12010900¹ 8,71 Pesuvedet 11011100¹ 7,08

Happojäte 11010600¹ 0,06 Yhdyskuntajäte 20030100 2,20

Puhdistamoliete 11010900¹ 0,74 Kromipitoinen kiinteä jäte 11011000¹ 6,31

Aerosolit 08019900¹ 0,02 Kiinteä öljypitoinen jäte 13089900¹ 1,95

Pahvi, paperi, puu, ym. 2001**** 9,2

¹ ongelmajäte Päästöt maaperään

Tuotantotilojen lattiarakenteet ovat tiiviit, mutta piha-alueet ovat joiltain osin päällystämättömiä. Kiinteistöllä on ollut metalliteollisuutta lähes 300 vuoden ajan, jona aikana maaperään on useaan otteeseen kohdistunut päästöjä. Laitoksella on vuonna 2001 suoritettu maaperämittauksia, ja tällöin löytyneitä pilaantuneita maa- aineksia on toimitettu muualla käsiteltäväksi.

Lupahakemukseen sisältyvässä selvityksessä todetaan ympäristöministeriön muistion 5/1994 mukaisten ohje- ja raja-arvojen ylittävien pitoisuuksien johtuvan pääosin vanhoista, jo lopetetuista toiminnoista. Trikloorieteenin maaperästä ja pohjavesistä löytyneiden korkeiden pitoisuuksien arvellaan johtuvan maalaamon poistoilmaputkien kautta haihtuvan trikloorieteenin tiivistymisestä kosteassa ulko- ilmassa. Tehdasalueelle asennetuista pohjavesiputkista otetuista pohjavesi- näytteistä analysoitu trikloorieteenipitoisuus on ollut enimmillään 12…14 mg/l ja tetrakloorieteenipitoisuus noin 1 mg/l.

Poikkeuksellisten tilanteiden hallinta

Laitoksella on laadittu riskinarviointiselvitys. Selvityksessä nimetään riskikohteina mm. vuodot kemikaaliastioista, erityisesti trikloorieteenialtaasta, tulipalo, vaarallisten aineiden onnettomuus.

PÄÄSTÖJEN TARKKAILU

Laitokselta ojaan johdettavasta prosessijätevedestä otetaan kuudesti vuodessa kokoomanäyte. Näytteistä analysoidaan kullakin näytteenottokertana seuraavat parametrit:, kokonaiskromi, kuusiarvoinen kromi, nikkeli, sinkki, kokonaistyppi, CODCr, pH ja sähkönjohtavuus.

Laitoksella tarkkailtiin omaehtoisesti kiinteistön pohja- ja pintavesiä vuosina 2001…2004.

Laitoksen toiminnasta aiheutuvat ilmaan kohdistuvat päästöt on mitattu viimeksi vuosina 2004 ja 2000.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

Hakemus on jätetty Lounais-Suomen ympäristökeskukselle 1.9.2004. Hakemusta on täydennetty lisätietoja toimittamalla 7.4.2005, 19.5.2005 ja 31.8.2005.

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Lupahakemusta koskeva kuulutus on ollut nähtävillä Dragsfjärdin kunnan ilmoitustaululla 3.12.2004 – 3.1.2005 sekä Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla 26.11.2004 – 27.12.2004. Hakemus on ollut kuulutusajan nähtävillä Dragsfjärdin kunnanvirastossa sekä Lounais-Suomen ympäristö- keskuksessa. Kuulutuksesta on julkaistu ilmoitus Annonsbladet – Ilmoituslehti -nimisessä lehdessä. Hakemuksesta on erikseen lähetetty tieto kirjeitse asian- osaisille.

Lausunnot, muistutukset ja mielipiteet

Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Dragsfjärdin kunnalta, Dragsfjärdin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeino- keskukselta.

Dragsfjärdin kunnanhallitus ilmoittaa lausuntonaan, ettei sen tiedossa ole, että laitoksen toiminnasta olisi aiheutunut ympäristölle haitallisia vaikutuksia.

Dragsfjärdin kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ilmoittaa lausuntonaan, että luvassa tulee määrätä pintakäsittely- ja maalauslinjoilla muodostuville jätevesille analysoitaville parametreille raja-arvot ja analyysitulokset raja-arvoineen tulee toimittaa valvontaviranomaisille. Luvassa tulee määrätä saniteettijätevesien käsittelyn saattamisesta Valtioneuvoston asetuksen 542/2003 edellyttämälle tasolle.

Hakemuksesta ei ole tehty muistutuksia tai ilmaistu mielipiteitä.

Tarkastukset ja neuvottelut

Hakemusta koskeva tarkastus pidettiin 7.4.2005. Tarkastuspöytäkirja on liitetty asiakirjoihin.

Hakijan kuuleminen ja vastine

Hakijalle on varattu 3.3.2005 päivätyllä kirjeellä tilaisuus vastineen jättämiseen lausuntojen johdosta. Vastinetta ei ole jätetty.

YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU

Lounais-Suomen ympäristökeskus myöntää Björkboda Lås Oy Ab:lle ympäristön- suojelulain 28 § mukaisen ympäristöluvan lukkotehtaan toiminnalle. Lupa

myönnetään edellyttäen, että seuraavia lupamääräyksiä noudatetaan ja muulta osin toimitaan hakemuksessa esitetyllä tavalla.

Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon annetuista määräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla.

Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt vesiin

1. Laitoksen toiminnassa syntyvät prosessijätevedet on käsiteltävä siten, että niissä olevat pitoisuudet ja niistä aiheutuva kuormitus kalenterivuosittain laskettuna ovat enintään seuraavat:

Parametri Pitoisuus, mg/l Kuormitus, kg/a

kokonaiskromi 0,5 5

kuusiarvoinen kromi 0,1 1

sinkki 2,0 20

nikkeli 1,0 8

Lupamääräykset koskevat jätevesilaitokselta poistuvaa prosessijätevettä, johon ei ole sekoittunut jäähdytys-, sade- tai saniteettivesiä tai muita laimentavia vesiä.

Muidenkin haitallisten aineiden päästöt on rajoitettava mahdollisimman pieniksi.

2. Laitoksella muodostuvat saniteettijätevedet tulee johtaa yleiseen viemäriverkkoon tai ne on käsiteltävä kuten valtioneuvoston asetuksessa talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla määrätään.

Saniteettijätevesien käsittely tulee saattaa edellä mainitun mukaiseksi 31.12.2007 mennessä.

3. Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa Lounais-Suomen ympäristökeskukselle asiantuntevan tahon laatima selvitys laitoksella käsiteltävien väkevien kylpy- liuosten vaikutuksesta käsitellyn jäteveden pitoisuuksiin ja laitoksen toiminnasta aiheutuvaan kuormitukseen 31.12.2007 mennessä. Lounais-Suomen ympäristö- keskus voi antaa selvityksen perusteella lisämääräyksiä em. kylpyliuosten käsittelystä tai mahdollisesta muualle käsiteltäväksi toimittamisesta. Selvitystä ei kuitenkaan tarvitse toimittaa, mikäli prosessijätevedet johdetaan yleiseen viemäri- verkkoon 31.12.2007 mennessä.

4. Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa 30.09.2006 mennessä asiantuntevan tahon laatima selvitys pohjavesien liuotinainepitoisuuksista ja liuotinaineiden pilaaman pohjavesialueen laajuudesta. Selvityksen tulee kattaa riittävänä otantana lähialueen kaivot, mukaan lukien porakaivot, 500 metrin etäisyydellä laitoksesta. Selvityksen perusteella Lounais-Suomen ympäristökeskus voi antaa lisämääräyksiä asian edelleen selvittämisestä, liuotinainepitoisuuksien seurannasta ja pohjavesien mahdollisesta kunnostamisesta. Tutkimussuunnitelma tulee toimittaa Lounais- Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi vähintään 2 kuukautta ennen tutkimuksen aiottua aloitusajankohtaa. Lounais-Suomen ympäristökeskus voi edellyttää muutoksia suunnitelman toteutuksen suhteen.

Päästöt ilmaan

5. Laitoksen toiminnasta aiheutuvat päästöt ilmaan on mitattava 31.10.2010 mennessä. Mittaussuunnitelma on esitettävä Lounais-Suomen ympäristö-

keskukselle vähintään kuukausi ennen mittausten suorittamista. Mittaustulosten perusteella Lounais-Suomen ympäristökeskus voi antaa lisämääräyksiä päästöistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi.

Melu

6. Laitoksen toiminnasta aiheutuva ekvivalenttimelutaso (LAeq) saa lähimpien asuin- talojen pihalla päiväaikaan (kello 7.00 - 22.00) olla enintään 55 dB(A) ja yöaikaan (kello 22.00 - 7.00) 50 dB(A). Mikäli melu on luonteeltaan iskumaista tai kapea- kaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 dB ennen sen vertaamista tässä lupamääräyksessä annettuun maksimimelutasoon. Mikäli toiminnasta aiheutuu tavanomaisesta toiminnasta poikkeavaa melua, esimerkiksi laiterikon seurauksena, on haitta rajoitettava mahdollisimman pieneksi ja häiriö korjattava nopeasti.

Kemikaalit

7. Toiminnanharjoittajan tulee jättää 30.6.2006 mennessä Lounais-Suomen ympäristökeskukselle yksityiskohtainen suunnitelma trikloorieteeniin perustuvan rasvanpoistokylvyn korvaamisesta vähemmän haitallisella menetelmällä.

Trikloorieteenin käytön tulee olla päättynyt 30.6.2007 mennessä.

8. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä käyttämiensä terveydelle tai ympäristölle vaarallisten aineiden fysikaalisista ja kemiallisista ominaisuuksista. Silloin kun se on kohtuudella mahdollista, toiminnanharjoittajan on valittava olemassa olevista vaihtoehdoista kemikaali tai menetelmä, josta aiheutuu vähiten vaaraa.

9. Kemikaalit tulee varastoida ja niitä tulee käsitellä niin, ettei niistä aiheudu vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Lisäksi toiminnanharjoittajan on varastoitava riittävä määrä imeytysaineita ja muita tarvittavia välineitä, jotta mahdolliset kemikaali- astioiden vuodot saadaan otetuksi talteen ja vuodosta aiheutuva haitta estetyksi.

Kemikaalit on varastoitava suoja-altain varustetussa tilassa, jonka viemäröinti ei saa johtaa sadevesiviemäriin.

Jätteet

10. Jätteet on lajiteltava syntypaikoillaan.

11. Laitoksella syntyvät jätteet tulee toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn, joka on hyväksytty jätelain hyväksymismenettelyn mukaisesti. Hyödyntämiskelpoiset jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi.

12. Ongelmajätteet tulee toimittaa laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen ongelmajätteen vastaanotto ja käsittely. Ongelmajätteet on pakattava ja varastoitava asianmukaisiin sisällön laatua ja vaarallisuutta osoittavin merkinnöin varustettuihin, tiiviisiin astioihin tai säiliöihin, eikä niitä saa sekoittaa keskenään tai muihin jätteisiin. Ne tulee varastoida katoksellisissa tiloissa niin, etteivät ne pakkausten ja säiliöiden mahdollisesti rikkoutuessakaan pääse leviämään ympäristöön. Ongelmajätteitä ei saa varastoida kiinteistöllä 12 kuukautta kauemmin. Ongelmajätteiden kuljetuksista on laadittava Valtioneuvoston päätöksen 659/1996 mukainen siirtoasiakirja.

13. Jätteiden kansainvälisissä siirroissa on noudatettava mitä valtioneuvoston päätöksessä jätteiden kansainvälisiä siirtoja koskevasta valtakunnallisen jäte- suunnitelman osasta (495/1998) määrätään.

Tarkkailu- ja raportointimääräykset

14. Laitoksen prosessijätevesiä koskevat käyttö- ja kuormitustarkkailut on toteutettava hakemuksessa esitetyllä tavalla. Prosessijätevesinäytteet tulee kerätä niin, että ne antavat mahdollisimman oikean käsityksen jätevesien keskimääräisestä laadusta.

Näytteen keruuajan tulee olla vähintään 7 päivän mittainen ja näytteet on kerättävä vesimääräpainotteisesti mikäli virtaama vaihtelee näytteen keruuaikana merkittävästi. Tarkkailujen tulokset, sekä analysoivan laboratorion tai muun asiantuntevan ulkopuolisen tahon laskemat kuormituslaskelmat on toimitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Dragsfjärdin kunnan ympäristönsuojelu- viranomaiselle viipymättä niiden valmistuttua. Mikäli prosessijätevedet johdetaan yleiseen viemäriverkkoon, voidaan näytteenotossa siirtyä työpäivän mittaisen näytteen ottoon.

15. Prosessijätevesinäytteistä on määritettävä kaikilla tarkkailukerroilla kokonais- pitoisuuksina lupamääräyksessä mainitut aineet, joille on annettu määräys enimmäispitoisuudesta, sekä kokonaistyppi, kokonaisfosfori, kokonaisorgaaninen hiili (TOC), pH, sähkönjohtavuus ja kiintoaine. Mikäli prosessijätevedet johdetaan yleiseen viemäriverkkoon, voidaan kuormitustarkkailua Lounais-Suomen ympäristökeskuksen kanssa erikseen sopimalla joiltain osin keventää.

16. Vaikutustarkkailu, jonka toteuttamisesta tulee erikseen sopia Lounais-Suomen ympäristökeskuksen kanssa, tulee aloittaa viimeistään 1.1.2008, mikäli prosessi- jätevesiä ei tähän päivämäärään mennessä johdeta yleiseen viemäriverkkoon.

17. Ympäristönsuojelua koskevat tiedot laitoksen toiminnasta on tallennettava siten, että päivittäin kirjataan tehdyt toimenpiteet, kuten kylpyliuosten vaihdot ja puhdistukset, lietteen poistot, päivittäinen jätevesimäärä ja poistuvan jäteveden pH-arvo (minimi- ja maksimi). Kyseiset tiedot on säilytettävä niin, että käytettävissä on aina myös edellisen vuoden tiedot.

18. Luvan saajan on viipymättä ilmoitettava poikkeuksellisen suurista päästöistä ja muista ympäristöön vaikuttavista vahinko- ja häiriötilanteista Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Dragsfjärdin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle siinä laajuudessa mitä tilanteen asianmukainen hoitaminen edellyttää.

19. Laitoksen ympäristönsuojelusta tulee laatia vuosittain yhteenvetoraportti, joka toimitetaan viimeistään seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä Lounais- Suomen ympäristökeskukselle ja Dragsfjärdin kunnan ympäristönsuojeluviran- omaiselle. Yhteenvetoraportin tulee sisältää vähintään seuraavat tiedot:

- tiedot tuotannosta, raaka-aineista ja kemikaaleista sekä niiden määristä - vedenkulutus ja jäteveden määrä kuukausittain

- tiedot jätevedenpuhdistamon toiminnasta ja päästöistä vesiin - tiedot päästöistä ilmaan

- tiedot toiminnassa syntyneistä jätteistä ja niiden toimituspaikoista ja kuljetus- tavoista, sekä toimista jätteen hyötykäytön lisäämiseksi ja jätteen määrän vähentämiseksi

- tiedot varastoiduista jätteistä vuoden lopussa

- tiedot onnettomuus- ja häiriötilanteista sekä niiden aikana syntyneistä päästöistä ja jätteistä

- vuoden aikana toteutuneet ja suunnitteilla olevat muutokset toiminnassa

Tiedot tulee soveltuvin osin toimittaa sähköisesti Lounais-Suomen ympäristö- keskuksen ilmoittamalla tavalla.

Paras käyttökelpoinen tekniikka

20. Luvan saajan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava laitoksen oloihin soveltuvan tekniikan käyttöön- ottoon. Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa 30.06.2006 mennessä Lounais- Suomen ympäristökeskukselle selvitys käyttämänsä tekniikan tasosta suhteessa parhaan käyttökelpoisen tekniikan referenssiasiakirjaan (BREF).

Muutokset toiminnassa

21. Tuotannon merkittävästä lisäämisestä, muuttamisesta ja lopettamisesta on ilmoitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Dragsfjärdin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

RATKAISUN PERUSTELUT

Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset

Hakemuksen ja tämän päätöksen mukaisesti järjestetty toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Laitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Lupa-asiaa ratkaistaessa on otettu huomioon toiminnan ja muiden toimintojen yhteisvaikutus. Päätöksessä on annettu ympäristönsuojelulain, jätelain ja niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten täyttämiseksi tarpeelliset määräykset. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä aluetta oikeusvaikutteisessa kaavassa koskevat määräykset.

Lupa-asiaa ratkaistaessa on otettu huomioon, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.

Lupa-asiaa ratkaistaessa on otettu huomioon myös ympäristövaikutusten arviointi- menettelystä annetun lain ja asetuksen vaatimukset. Björkboda Lås Oy Ab:n toiminta ei edellytä tämän lain mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä.

Lupamääräysten perustelut

Metallien enimmäispitoisuudet noudattavat toimialan Helcom tai Parcom -suosituksia, joiden katsotaan enimmäispitoisuussuosituksina sellaisenaan edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. (Lupamääräys 1)

Saniteettijätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulko- puolisilla alueilla on annettu valtioneuvoston asetus (542/2003), jota toiminnan- harjoittajan tulee laitoksella muodostuvien saniteettijätevesien osalta vähintään noudattaa. Vaikka kyseinen asetus ei suoranaisesti koske ympäristöluvanvaraisia toimintoja, on tässä tapauksessa lupamääräyksenä määrättynä asetusta noudatettava, ellei saniteettijätevesiä johdeta yleiseen viemäriverkkoon. Koska etäisyys laitokselta kunnalliselle jätevedenpuhdistamolle tai lähimpiin yleiseen viemäriverkkoon kytkettyihin kiinteistöihin ei ole pitkä, on saniteettijätevesien ja

esikäsiteltyjen prosessijätevesien johtaminen yleiseen viemäriverkkoon kohtuullisin investointikustannuksin mahdollista. Tämä olisi kokonais- kuormituksen vähentämisen kannalta paras vaihtoehto edustaen näin myös parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Vaikkei laitoksen saniteettijätevesien johtamisen, vastoin Lounais-Suomen ympäristökeskuksen tulkintaa, katsottaisikaan olevan ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin kohdan 13 a tarkoittamaa vähintään sadan henkilön asumisjätevesien johtamista muualle kuin yleiseen viemäri- verkkoon, katsotaan päätöksessä annettu asetuksen 542/2003 mukaista siirtymä- aikaa kireämpi aikataulu yli 100 henkilöä työllistävän laitoksen osalta joka tapauksessa perustelluksi. Toiminnanharjoittaja on asiasta käydyn neuvottelun jälkeen ilmoittanut valmiudestaan saniteettijätevesien johtamisesta yleiseen viemäriverkkoon. (Lupamääräys 2)

Niin sanottujen laimeiden kylpyliuosten laitoksella käsittelyn vaikutuksesta toiminnasta aiheutuvaan kokonaiskuormitukseen ei ole olemassa tietoa.

Esimerkiksi rasvanpoistokylpyjen sisältämien kompleksinmuodostajien kuitenkin tiedetään heikentävän metallien reduktiota kemiallisessa ja biologisessa jäteveden- puhdistuksessa. Mikäli jätevedet johdetaan yleiseen viemäriverkkoon laitoksella suoritetun esikäsittelyn jälkeen, katsotaan käsittelyn kokonaisteho kuitenkin niin korkeaksi, ettei asian selvittämiselle ole enää riittäviä perusteita. (Lupamääräys 3) Tehdyissä pohjavesiselvityksissä on havaittu huomattavan korkeita liuotinaine- pitoisuuksia. Lupahakemuksen liitteenä toimitetuissa selvityksistä ei kuitenkaan selviä ongelman laajuus, kuten pilaantuneen pohjaveden määrä, pohjaveden purku- suunta tai mahdollisesti pilaantunutta pohjavesialuetta käyttävien kaivojen tai porakaivojen sijainti ja lukumäärä. Liuotinaineiden tiedetään ainakin joissain tapauksissa kulkeutuvan pohjavesissä nopeasti esimerkiksi kallioperässä olevien halkeamien kautta, joten mahdollisten pitoisuuksien selvittäminen tehtyjä selvityksiä laajemmalta alueelta, erityisesti porakaivoista otetuista näytteistä, katsotaan perustelluksi. (Lupamääräys 4)

Laitokselta ulos johdettavan ilman pitoisuuksia koskevia määräyksiä ei anneta, sillä trikloorieteenin käytön lopettamisen jälkeen, muuten lupahakemuksen mukaisesti toimittaessa kokonaiskuormitus ilmaan arvioidaan jo aiemmin suoritettujen mittausten perusteella vähäisiksi. Päästöt ilmaan on kuitenkin syytä mitata kertaalleen lupakauden aikana, jotta käsitys toiminnasta aiheutuvien päästöjen määrästä ajantasaistuu ennen seuraavan lupahakemuksen jättöä ja toisaalta ilmaan johdettavien päästöjen määrä voidaan vuosittain laskennallisesti arvioida ympäristönsuojelun tietojärjestelmään syöttämistä varten. (Lupamääräys 5)

Määräys melutasosta perustuu valtioneuvoston päätökseen melutason ohjearvoista.

(Lupamääräys 6)

Määräys trikloorieteenin käytön lopettamisesta rasvanpoistokemikaalina perustuu ympäristönsuojelulakiin ja nk. VOC-asetuksen (435/2001) 9 §:n 1 momenttiin, jossa määrätään korvaamaan kyseiset aineet vähemmän haitallisilla aineilla tai valmisteilla mahdollisimman pian. Koska kyseinen asetus on ollut voimassa, ja sitä on siis tullut noudattaa vuodesta 2001, on käytön lopettamiselle annettu lyhyehkö siirtymäaika perusteltu. Komission hiljattain julkaisemassa parhaan käyttökelpoisen tekniikan referenssiasiakirjassa (BREF) todetaan liuotinpohjaisen rasvanpoiston olevan korvattavissa kaikissa tilanteissa ympäristölle vähemmän haitallisilla menetelmillä, joten sen käytön ei voida katsoa edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa, jota ympäristönsuojelulain 4 §:n 1 momentin 3.

kohdassa esille tuotu parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaate edellyttää noudatettavan. Trikloorieteenin käyttö onkin rasvanpoistokemikaalina ainakin tunnetuilla ympäristöluvanvaraisilla laitoksilla Suomessa korvattu jo lähes täydellisesti. Terveydelle haitallisena aineena sen käytön lopettaminen on työ- turvallisuus- ja ympäristöterveydellisistä syistä aiheellista. Trikloorieteenin käytön on lisäksi jo todettu aiheuttaneen laitoksella maaperän ja pohjaveden pilaantumista, minkä vuoksi käytön pikainen lopettaminen on tarpeen. (Lupa- määräys 7)

Määräykset kemikaalien käsittelystä, valinnasta ja selvilläolovelvollisuudesta perustuvat ympäristönsuojelulakiin. (Lupamääräykset 8…9)

Jätehuoltoa koskevat määräykset perustuvat jätelakiin ja sen nojalla annettuihin valtioneuvoston päätöksiin. (Lupamääräykset 10…13)

Tarkkailumääräykset perustuvat ympäristönsuojelulakiin ja ympäristönsuojelu- asetukseen. Jäteveden laadun seurantaa, kirjanpitoa ja raportointia koskevat määräykset ovat tarpeen valvonnan ja tarkkailun toteuttamiseksi. (Lupamääräykset 14…19)

Laitoksella aiemmin käytössä ollut kemiallisen hapenkulutuksen (CODCr) seuranta on korvattu lupamääräyksellä kokonaisorgaanisen hiilen (TOC) määrityksellä, sillä tehtyjen määritysten perusteella kemiallisen hapenkulutuksen ja kokonais- orgaanisen hiilen suhde jätevedessä on verraten korkea viitaten mahdollisesti esimerkiksi kloridi-ionien läsnäolosta aiheutuvaan vääristymään kemiallisen hapenkulutuksen lukuarvossa. Kokonaisorgaanisen hiilen määritystä pidetään muutenkin varsinkin pintakäsittelylaitoksen jätevesien määrittämisessä yleisesti ottaen kemiallisen hapenkulutuksen määritystä soveltuvampana. Myöskään bio- kemiallisen hapenkulutuksen (BOD7) määrityksen ei katsota olevan menetelmänä laitoksen jätevesille ainakaan ainoana orgaanisen kuormituksen määritys- menetelmänä soveltuva. Mikäli jätevedet johdetaan yleiseen viemäriverkkoon, on ravinteiden ja happea kuluttavan vaikutuksen seurantatarpeet vähäisemmät, joten lupamääräyksen mukaisesti tarkkailua voidaan keventää siitä erikseen Lounais- Suomen ympäristökeskuksen kanssa sopimalla. (Lupamääräys 15)

Määräys parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta perustuu ympäristönsuojelulakiin.

(Lupamääräys 20)

Määräys ilmoitusvelvollisuudesta toiminnan muuttuessa perustuu ympäristön- suojelulakiin. (Lupamääräys 21)

Vastaus lausunnoissa esitettyihin yksilöityihin vaatimuksiin.

Lupamääräysten 1 ja 2 katsotaan kattavan Dragsfjärdin kunnan ympäristönsuojelu- viranomaisen lausunnossa esitetyt seikat.

LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen

Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä viimeistään 30.8.2015.

Kumoutuvat päätökset

Tällä päätöksellä kumotaan seuraavat aiemmat päätökset:

- Vesioikeuden myöntämä jätevesien johtamislupa

- Dragsfjärdin kunnan myöntämä ympäristölupa (jätelupa) Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen

Jos asetuksella annetaan tämän päätöksen määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4-8, 41-43, 46, 52 ja 55 §

Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 18,19, 20a ja 21 §

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1929) 17 §

Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 12 ja 15 §

Jäteasetus (1390/1993) 3 ja 3a §

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)

Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelma- jätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996)

Ympäristöministeriön päätös yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luette- losta (867/2001)

Valtioneuvoston asetus orgaanisten liuottimien käytöstä eräissä toiminnoissa ja laitoksissa aiheutuvien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen rajoitta- misesta (435/2001)

Valtioneuvoston asetus talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäri- verkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003)

Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003)

KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 11935 euroa.

Maksun suuruus perustuu ympäristöministeriön asetukseen alueellisten ympäristö- keskusten maksullisista suoritteista (1237/2003) ja sen liitteenä olevaan maksu- taulukkoon. Toimintakokonaisuutta koskevan lupahakemuksen käsittelystä peritään lähtökohtaisesti yhdistetty maksu siten, että korkeimpaan maksuluokkaan kuuluvan toiminnan käsittelymaksuun lisätään muiden toimintojen osuutena 50 prosenttia näiden toimintojen maksuista. Koska näin muodostuva taulukon mukainen maksu on luvan käsittelyn vaatiman työmäärän perusteella kohtuuttoman korkea, peritään asian käsittelystä maksu 310 tunnin (á 38,50 €) mukaan.

Taulukon mukaisesti laskien summa muodostuisi seuraavista toiminnoista perittävistä maksuista: Valimon ympäristöluvan käsittelyn taulukon mukainen maksu, 11210 euroa. Tähän lisätäisiin 50 prosenttia seuraavista maksuista: pinta-

käsittelylaitos, 5610 euroa; haihtuvia orgaanisia hiilivety-yhdisteitä käyttävä toiminta, 7710 euroa; terveydelle tai ympäristölle vaarallisten aineiden laaja- mittaista käsittelyä tai varastointia harjoittava toiminta, 5610 euroa; yli sadan henkilön asumisjätevesien johtaminen muualle kuin yleiseen viemäriin, 1400 euroa.

LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

Päätös Björkboda Lås Oy Ab, 25860 Björkboda Jäljennös päätöksestä

Dragsfjärdin kunnanhallitus

Dragsfjärdin kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus

Turvatekniikan keskus Ilmoitus päätöksestä

Asianosaiset

Ilmoittaminen kaupungin ilmoitustaululla ja lehdissä Dragsfjärdin kunnan ilmoitustaulu

Annonsbladet – Ilmoituslehti -sanomalehti MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen voi hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.

Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.

Valitusoikeus tähän päätökseen on:

- sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea;

- rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristö- vaikutukset ilmenevät;

- toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät;

- toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviran- omaisella;

- muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella.

Valitusosoitus on liitteenä.

Vanhempi insinööri Mikko Anttalainen

Ylitarkastaja Kari Pirkanniemi