YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS
Nro 12 YLO
Dnro LOS-2002-Y-1528-131
Annettu julkipanon jälkeen 8.2.05
ASIA
Päätös Savon Taimen Oy:n ympäristösuojelulain 35 §:n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Västanfjärdin kunnassa sijaitsevan kalanperkaamon olemassa olevaa toimintaa.
LUVAN HAKIJA
Savon Taimen Oy Äijäniementie 7 77700 Rautalampi LAITOS JA SEN SIJAINTI
Savon Taimen Oy:n kalanperkaamo sijaitsee Västanfjärdin kunnan Vesterillon kylässä ti- lalla Vestergård 3:65. Laitos sijaitsee 5 km Västanfjärdin keskustasta. Yritystunnus 0172558-0.
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE
Ympäristönsuojelulaki 28§ 1 momentti. Ympäristönsuojeluasetus 1 § 1 mom. 10 c kohta.
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Ympäristönsuojelulaki 31 § 2 mom. 2 kohta.
ASIAN VIREILLETULO
Savon Taimen Oy jätti hakemuksensa Lounais-Suomen ympäristökeskukselle 29.10.2002. Hakemusta on täydennetty 19.2.2004.
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Perkaustoiminnalle ei aikaisemmin ole lupaa.
Tila Vestergård 3:65 Västanfjärdin kunnan Vesterillon kylässä on merkitty Västanfjärdin rantayleiskaavassa venepaikaksi. Lähin Natura- tai muu suojelualue on 300 metrin päässä laitoksen pohjoispuolella sijaitseva alue FI0200113, Kemiönsaaren kalliot. Natura-alue ei ole perkaamon vaikutusalueella.
LAITOKSEN YMPÄRISTÖ JA VESISTÖN TILA
Perkaamon läheisyydessä on sekä pohjois- että lounaispuolella vapaa-ajan asunnoiksi tar- koitettuja rantakiinteistöjä, lähin noin 100 m laitoksesta. Laitos ei sijaitse tärkeällä pohja- vesialueella.
Savon Taimen Oy on vuokrannut Vestergårdin tilasta RN:o 3:44 noin 1200 m2 suuruisen alueen. Voimassa oleva vuokrasopimus päättyy 31.12.2018.
Perkaamon jätevedet johdetaan sakokaivojen ja hiekkakentän kautta mereen Kalkugnsvi- keniin. Veden syvyys perkaamon edustalla on noin 5 metriä.
Perkaamon läheisyydessä ei ole vedenlaadun seurantapisteitä, mutta Savon Taimenen ka- lankasvatuslaitos, joka sijaitsee Stora Granholmenin ja Lilla Granholmenin saarten välis- sä noin 5 km etäisyydellä perkaamosta etelään, kuuluu Kasnäs-Rosala-Hiittinen alueen yhteitarkkailuohjelmaan. Pohjaeläintutkimustulosten mukaan pohjien tila kyseisellä alu- eella luokiteltiin vuonna 1994 kaikilla havaintopaikoilla terveeksi, mutta vuonna 2000 havaintopaikkojen tila vaihteli puoliterveestä likaantuneeseen. Saman tyyppistä kehitystä on ollut havaittavissa yleisemminkin kyseisellä merialueella. Saaristomeren alueella on tapahtunut yleistä rehevöitymistä.
LAITOKSEN TOIMINTA
Perkaamolla perataan Savon Taimen Oy:n kalankasvatuslaitoksella kasvatetut kalat.
Vuosittain perataan noin 150 000 kiloa kalaa. Perattavat kalat ovat pääasiassa kirjolohia mutta laitoksella viljellään myös siikaa.
Savon Taimen Oy:n Västanfjärdin perkaamo on rakennettu 1980-luvun alkupuolella. Lai- tos on saatettu vastaamaan nykyaikaisia elintarvikehygieniavaatimuksia 1990-luvun lop- pupuolella. Perkaamo toimii yhtiön Granholmenin kalankasvatuslaitoksen tukikohtana niin, että laitoksia hoitaa ympärivuotisesti yksi vakituinen työntekijä ja perkauksen ajaksi palkataan lisäksi 1-5 henkilöä. Perkuu ajoittuu kesä-tammikuun välille siten, että per- kausmäärät ovat kesä-elokuussa noin 3000 kg viikossa (2 perkuupäivää viikossa) ja syys- tammikuussa noin 6000 kg viikossa (4 perkuupäivää viikossa).
Toiminnan kuvaus
Kalat tuodaan perkaamolle laitoksen omalla aluksella, jonka kannella on lasikuitusäiliöt kalojen elävänä kuljettamista varten. Jotta perkaus voidaan aloittaa heti rantaan saavut- tua, verestetään jonkin verran kaloja jo matkan aikana aluksen verestysaltaaseen, mutta pääsääntöisesti toimenpide tehdään vasta rannassa sitä mukaa kun perkaus etenee. Elävä- nä siirtämisen tarkoituksena on ehtiä käsitellä ja pakata kalat ennen kuin ne saavuttavat kuolinjäykkyyden. Menettely parantaa kalojen säilyvyyttä varsinkin lämpimän veden ai- kana. Myöskin rannassa tapahtuva verestys tehdään aluksen verestyssäiliössä, josta veri- vesi pumpataan laitoksen jätevesijärjestelmään.
Perkausmäärä on noin 500 kg/tunti ja perkuuaika 2 – 5 tuntia perkuupäivinä. Kesä- elokuussa perataan enintään 1500 kg päivässä kahtena päivänä viikossa ja syys- tammikuussa 1000-2500 kg päivässä neljänä päivänä viikossa.
Kalat perataan käsityönä, jäähdytetään tarvittaessa, pakataan styrox-laatikoihin, jäitetään ja siirretään kylmiöön. Kuljetusliikkeen auto noutaa kalat perkauspäivänä. Perkaamolla on kiinnitetty huomiota siihen, että kiintoaine otetaan mahdollisimman hyvin talteen, mm. kalan munuainen poistetaan lusikalla kaapimalla.
Laitteistojen pesuun ja desinfiointiin käytetään pesu- desinfiointiaineita n. 20 litraa vuo- dessa). Jäähilekoneen ja kylmiön kylmä-aineena käytetään tetrafluorietaania 134a. Per- kaamossa on sähkölämmitys. Laitoksen sähkönkulutus on n. 25 000 kWh vuodessa.
Veden käyttö ja jäteveden puhdistus
Perkaukseen käytetään sekä meri- että kaivovettä. Vettä käytetään noin 20 l/min (1200 l/h) perkauksen aikana eli 2,4 l perattua kalakiloa kohti. Päivittäinen jätevesimäärä vaih- telee siten 2,4 – 6 m3/d perkuupäivinä joiden välillä on useiden päivienkin taukoja ja noin 4 kk:n pituinen seisakki helmi-toukokuussa. Vuotuinen jätevesimäärä on n. 360 m3.
Perkaamon lattiakaivot on varustettu sihdeillä, millä estetään karkean kiintoaineen jou- tuminen viemäriverkostoon. Perkaamon vedet menevät kahteen peräkkäiseen sako- kaivoon, jotka erottavat vedessä olevan rasvan ja kiintoaineen. Sakokaivojen halkaisija on 1 m ja syvyys 2,5 m, eli yhden kaivon tilavuus on noin 2 m3. Sakokaivojen jälkeen on noin 10 x 12 x 1,5 m hiekalla täytetty imeytyskenttä, jonka läpi vesi imeytetään mereen.
Järjestelmän suodatushiekka vaihdetaan tarpeen mukaan 2-5 vuoden välein, viimeksi vuonna 2003. Hiekkasuodattimelta poistuvalle vedelle ei ole rakennettu hakemuksessa mainittua kokoojakaivoa ja poistoputkea, eikä käsittelyn tehoa ole voitu tarkkailla.
Saostuskaivojen lietteet poistetaan lieteimurilla 2-3 kertaa vuodessa. Lietteen määrä on 500-1000 litraa per tyhjennyskerta. Perkaamossa on käytössä sähkökäyttöinen ns. poltta- va käymälä, jossa käymäläjäte poltetaan korkeassa lämpötilassa.
YMPÄRISTÖKUORMITUS JA VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Jätevedet
Hakemuksen täydennyksessä esitettyjen, Savon Taimen Oy:n Rautalammin laitoksella tehtyihin selvityksiin perustuvien tietojen mukaan on kalojen verestyksestä aiheutuva kuormitus Västanfjärdin perkaamolla 150 tonnin vuotuisella tuotantomäärällä seuraava:
Q 360 m3/a, BOD7 300 kgO2/a, kok.P 2,3 kg/a ja kok.N 6 kg/a. Perkuuvaiheesta tulevien jätevesien kuormitus on laitoksella käytetyllä menetelmällä, jossa munuaiset erotetaan jä- tevesien mukana menevistä perkuujätteistä, seuraava: BOD7 39 kgO2/a, kok.P 0,45 kg/a ja kok.N 4,5 kg/a. Täydennyksen mukaan on perkaamon kuormitus suurimmalla 3 t/d perkuumäärällä Q 7,2 m3/d ,BOD7 6,95 kgO2/d, kok.P 55 g/d ja kok.N 210 g/d (verestys- ja perkuuvedet yhteensä). Kuormitus vastaa orgaanisen aineen osalta suurimman tuotan- non aikana n. 100 henkilön jätevesiä ja ravinteiden osalta n. 15 henkilön kuormitusta.
Vuositasolla asukasvastineluku on n. 15 (BOD7) ja 2 (ravinteet).
Hakijan tekemän selvityksen mukaan perkuuvesien kuormitus on 6 – 10 kertainen kuor- mitteesta riippuen käytettäessä menetelmää, jossa munuaiset poistetaan harjakoneella, jolloin ne hajoavat jäteveden joukkoon. Kokonaiskuormitus verestysvedet mukaan luet- tuna on tällöin suunnilleen kaksinkertainen verrattuna munuaisten kokonaisena erottami- seen.
Esitettyjen jätevesimäärien ja kuormitustietojen perusteella perkaamon jätevesien laatu on suunnilleen seuraava: BOD7 1000 mgO2/l, kok.P 8 mg/l ja kok.N 30 mg/l.
Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutin tutkimusprojektissa on selvitetty pienehköjen perkaamojen ja kalanjalostamoiden jätevesien käsittelyä. Projektin mukaan perkauksen kuormitus on samaa suuruusluokkaa kuin Savon Taimenen selvityksissä käytettäessä menetelmää, jossa munuaiset hajoavat jäteveden joukkoon. Projektin yhteydessä otettiin 8.8.2002 jätevesinäytteet myös Savon Taimenen Västanfjärdin perkaamolta erikseen ve- restysvedestä ja perkuuvesistä. Veden käyttö oli tuolloin 6,5 l/perattu kalakilo, eli 2,7 kertainen hakemuksessa esitettyyn verrattuna ja jätevedet olivat vastaavasti laimeampia.
Analyysitulokset olivat seuraavat:
Verestysvesi pesuvesi
BOD7 , mgO2/l 490 330
Kokonaisfosfori, mg/l 5,4 2,4
Kokonaistyppi, , mg/l 73 33
Kiintoaine, mg/l 130 290
Rasvat ja öljyt, mg/l 96
Päästöt ilmaan ja haju
Laitoksella ei ole omaa energian tuotantoa, eikä polttokaasupäästöjä. Tuoreen kalan kä- sittelystä ei tule merkittävää hajua, mutta kalajätteistä sitä voi muodostua. Perkuujätteet ja yhtiön Granholmin kalankasvatuslaitoksella kuolleet kalat välivarastoidaan maahan upotetuissa säiliöissä muurahaishapolla säilöttynä, mikä estää jätteiden biologisen ha- joamisen ja hajuhaittojen syntymisen.
Melu, tärinä ja muut ympäristövaikutukset
Laitoksella ei ole erityisen meluavia laitteita. Peratut kalat kuljetetaan rekka-autoilla, joi- ta käy perkauspäivinä yksi päivässä. Myös henkilöautoliikenne on vähäistä.
Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen
Perkausjätteitä syntyy vuodessa noin 25 tonnia. Ne varastoidaan hapotettuina perkaamon pihalla sijaitsevaan 10 m3 suuruiseen maanalaiseen säiliöön. Perkausjäte toimitetaan pää- asiassa turkiseläinten rehuksi mutta turkiseläinten tuotantorytmistä johtuen sitä viedään ajoittain myöskin kompostoitavaksi Forssassa sijaitsevalle Etelä-Suomen Multaravinne Oy:n kompostointilaitokselle.
Granholmin kalankasvatuslaitoksella kuolleet kalat tuodaan perkaamolle missä ne varas- toidaan jauhettuna ja hapotettuna maanalaiseen säiliöön ja toimitetaan Forssaan kompos- toitavaksi. Auto tyhjentää säiliön pari kertaa vuodessa, tarvittaessa useammin.
Kalankasvatuslaitoksen muoviset rehusäkit (n. 4 500 kpl/a) ja perkauslaatikoiden suojana oleva vähäinen muovijäte kerätään talteen ja jätehuoltoyhtiö noutaa sen tarvittaessa.
Muuta kuivajätettä laitoksella ei sanottavasti synny.
Jätevesien hiekkasuodatuskentän hiekka vaihdetaan muutaman vuoden välein. Hakijan ilmoituksen mukaan hiekkasuodattimen tilavuus on 180 m3. Poistetun suodatushiekan käsittelystä ei ole esitetty tietoa hakemuksessa.
LAITOKSEN TARKKAILU
Perkaamolla ei ole tehty säännöllistä tarkkailua. Perkaamon jätevesistä on otettu näytteitä Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutin tutkimusprojektin yhteydessä ennen jäteveden johtamista hiekkasuodattimeen. Suodattimen jälkeen ei ole ollut mahdollista saada näyt- teitä. Perkaamon vaikutusalueella ei tehdä tarkkailuja merialueella.
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen
Lounais-Suomen ympäristökeskus on tiedottanut asian vireilletulosta kuuluttamalla lupa- hakemuksesta ilmoitustaulullaan 28.4. - 28.5.2004 ja Taivassalon kunnan ilmoitustaululla
sekä ilmoittamalla kuulutuksesta 6.5.2004 Annonsbladet - Ilmoituslehti lehdessä.
Asiakirjat ovat olleet kuulutuksen ajan nähtävillä Västanfjärdin kunnanvirastossa ja Lou- nais-Suomen ympäristökeskuksessa.
Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset
Laitoksessa on tehty ympäristölupahakemukseen liittyvä tarkastus 9.8.2004.
Lausunnot
Västanfjärdin kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta esittää lausuntonaan 25.5.2004, että Savon Taimen Oy tulee velvoittaa esittämään suunnitelma siitä miten jä- tevesiä tullaan käsittelemään niin, että vähintään talousjätevesiasetuksen vaatimukset saavutetaan. Hakija tulee myös velvoittaa laatimaan näytteenottosuunnitelma lähtevälle jätevedelle. Umpitankkien, sakokaivojen ja hiekkasuodatuksen toiminnan varmistami- seksi tulee laatia ylläpito-ohjeet. Hakija tulee velvoittaa laatimaan suunnitelma perkaus- jätteiden ja kuolleiden kalojen käsittelylle poikkeustapauksissa.
Västanfjärdin kunnanhallitus yhtyy 3.6.2004 päivätyssä muistutuksessaan kunnan ra- kennus- ja ympäristölautakunnan lausuntoon ja puoltaa Savon Taimen Oy:n ympäristölu- pahakemusta lautakunnan esittämin ehdoin.
Muistutukset ja mielipiteet
Hakemuksen johdosta ei jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä.
Hakijan kuuleminen ja vastine
Savon Taimen Oy esittää vastineessaan 29.11.2004 edellä mainitut jätevesikuormitusta koskevat arviot. Yhtiö katsoo, että laitoksen jaksottainen toiminta, kylmät jätevedet ja jä- tevesien orgaaniseen kuormitukseen verrattuna matala ravinnepitoisuus vaikeuttavat bio- logista käsittelyä huomattavasti, eikä kemiallisen käsittelykään onnistu kunnolla, koska kuormituksesta 60-80 % on liuenneessa muodossa. Maasuodatuksen ongelmana on maa- suodatuksen tukkeutuminen ja Västanfjärdin laitoksella suodattimesta poistuvan veden näytteenottomahdollisuuden puuttuminen.
Hakija katsoo, että laitoksen perkausmenetelmät ja jätevesien käsittely edustavat parasta käyttökelpoista tekniikkaa laitoksen koko huomioon ottaen. Laitoksen kuormitus on vä- häinen, eikä perkaustoiminta ole aiheuttanut veden laadun huonontumista edes välittö- mästi perkaamon läheisyydessä. Hakija pitää nykyistä käsittelyä riittävänä ja katsoo, ettei perkaamolta tule edellyttää kunnan lausunnossa vaadittua talousjäteveden käsittelyä kos- kevan asetuksen mukaista käsittelyä. Hakija katsoo, ettei asetuksen määräyksiä voida so- veltaa perkaamotoimintaan, koska kyse ei ole talousvesistä, vaan elinkeinotoiminnasta.
Granholmenin kalankasvatuslaitoksilla kuolleiden kalojen käsittelystä on annettu määrä- ys ympäristölupaviraston kalankasvatuslaitoksen toimintaa koskevassa päätöksessä 15.11.2002, minkä vuoksi hakija katsoo, ettei niitä koskevia määräyksiä voida antaa per- kaamon lupapäätöksessä.
YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU
Lounais-Suomen ympäristökeskus myöntää Savon Taimen Oy:n Västanfjärdissä sijaitse- valle perkaamolle ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisen ympäristöluvan. Lupa myön-
netään edellyttäen, että seuraavia lupamääräyksiä noudatetaan ja muilta osin toi- mitaan lupahakemuksen mukaisesti.
Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä ilmenevällä ta- valla.
Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi:
Jätevedet
1) Laitoksen jätevedet, verestyksessä muodostuvat vedet ja mahdolliset muutkin toimin- nassa syntyvät likaantuneet vedet mukaanluettuina, on käsiteltävä siten, että käsittelyteho vastaa valtioneuvoston asetuksessa 542/2003 annettuja, seuraavan suuruisia vaatimuksia:
orgaaninen aine (BOD7) vähintään 90 prosenttia, kokonaisfosfori vähintään 85 prosenttia ja kokonaistyppi vähintään 40 prosenttia. Käsittelyteholla tarkoitetaan kiinteänä jätteenä käsiteltävän aineen erottamisen jälkeen tehtävällä jäteveden käsittelyllä saavutettavaa kuormituksen vähenemää.
Mikäli laitoksen jätevesien ravinnepitoisuudet ennen käsittelyä ovat selvästi tavanomai- sia asumisjätevesiä pienemmät, eikä laitoksen jätevesimäärä ole suurempi kuin 5 m3 pe- rattua kalatonnia kohti laskettuna, pidetään käsittelyä riittävänä, mikäli ravinteiden jään- nöspitoisuudet ovat enintään 2 mg/l kokonaisfosforia ja 50 mg/l kokonaistyppeä.
Käsittelyvaatimukset tulee täyttää vuositasolla vastaten laitoksen kaikkia toimintoja, mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja häiriötilanteet mukaan lukien.
Mikäli jätevesien käsittely ei täytä edellä esitettyjä vaatimuksia, on käsittelyä tehostettava seuraavan vuoden heinäkuuhun mennessä Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväk- symällä tavalla.
2) Käytettäessä maaperäkäsittelyä, kuten hiekkasuodatusta, on estettävä ympäristön vesi- en pääseminen käsittelyjärjestelmään ja kerättävä käsittelystä poistuvat vedet poisto- viemäriin ja järjestettävä niille näytteenotto- ja määrämittausmahdollisuus. Nykyiselle hiekkasuodattimelle on tehtävä tähän tarvittavat rakenteet 30.6.2005 mennessä.
Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen
3) Luvan saajan tulee pyrkiä minimoimaan jätteiden määrä. Laitoksessa syntyvät jätteet on varastoitava, käsiteltävä ja hyödynnettävä siten, ettei niistä aiheudu ympäristön tai ve- sistön pilaantumisvaaraa, viihtyvyyshaittaa eikä naapureille kohtuutonta rasitusta.
Toiminnassa syntyvä kierrätyskelpoinen jäte on kierrätettävä. Jäte, jota ei voi kierrättää, tulee säännöllisesti toimittaa hyväksytylle vastaanottajalle.
Laitoksella saadaan ottaa vastaan ja välivarastoida yhtiön Granholmenin kalankasvatus- laitokselta tulevia jätteitä, kuten kuolleita kaloja.
4) Perkauksessa muodostuva kalajäte on hyödynnettävä esim. rehuna tai toimitettava kä- siteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tällaisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty. Eläinjätteen käsittely ja varastointi on hoidettava niin, ettei siitä aiheudu haittaa terveydelle, hajuhaittoja tai muutakaan haittaa. Mikäli perkuujätteen käsittelyä muutetaan tulee yrityksen toimittaa sitä koskeva suunnitelma Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi.
5) Jätevesien käsittelyssä muodostuvat lietteet, suodatinhiekat ja muut jätteet on
käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu vesien pilaantumisvaaraa eikä terveydellistä haittaa.
Näiden jätteiden käsittelyä koskeva selvitys tulee jättää Lounais-Suomen ympäristökes- kukselle 30.6.2005 mennessä.
6) Ongelmajätteet kuten kemikaalijätteet ja loisteputket on toimitettava käsiteltäväksi lai- tokseen, jonka ympäristöluvassa tällaisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty.
Ongelmajäte on säilytettävä vedenpitävällä alustalla siihen soveltuvissa astioissa. Erilai- set ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan ja ryhmiteltävä ja merkittävä ominai- suuksiensa mukaan. Ongelmajätteiden pääsy maaperään, pohja- tai pintavesiin, sade- vesiviemäriin ja yleiseen viemäriin on estettävä.
Melu ja haju
7) Luvan saajan tulee huolehtia siitä, ettei laitoksen toiminnasta, jätevesien käsittelystä tai jätteiden käsittelystä aiheudu kohtuutonta melu- tai hajuhaittaa ympäristöön.
Tarkkailu- ja raportointimääräykset
8) Laitoksen toiminnasta on pidettävä kirjanpitoa. Siitä tulee käydä ilmi perattujen kalo- jen määrä päivittäin ja kalalajeittain, käytetyt vesimäärät, jätteiden määrät jätelajeittain eriteltyinä, jätteiden toimituspaikat, toimitusajankohdat ja vastaanottajan yhteystiedot, merkittävät toimintahäiriöt ja muut poikkeamat normaalista toiminnasta, jotka voivat vaikuttaa ympäristöpäästöihin, sakokaivojen ja jätesäiliöiden tyhjennysajankohdat ja tyh- jennyksen suorittaneen jätehuoltoyrityksen yhteystiedot, kemikaalien kulutus ja muut toiminnan kannalta tarpeelliset tiedot.
9) Jäteveden aiheuttamaa kuormitusta tulee tarkkailla vähintään kerran vuodessa puhdis- tukseen tulevasta ja sieltä lähtevästä vedestä. Näytteet tulee ottaa kokoomanäytteinä, niin että ne vastaavat mahdollisimman hyvin tarkkailupäivän keskimääräistä tilannetta.
Näytteistä tulee tehdä seuraavat määritykset: biologinen hapenkulutus (BOD7ATU), fosfori (Ptot), typpi (Ntot), kiintoaine, pH ja sähkönjohtavuus. Näytteistä on esitettävä myös ais- tinvarainen arvio (ulkonäkö, haju, väri, rasvaisuus). Jäteveden virtaama samana tarkkailu- päivänä on ilmoitettava tarkkailun suorittajalle päästölaskelmaa varten (käytetty vesimää- rä ja hiekkasuodatuksesta poistuva virtaama).
Tarkkailujen tulokset tulee toimittaa heti niiden valmistuttua Lounais-Suomen ympäristö- keskukselle ja Västanfjärdin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.
Laitoksen on tarvittaessa tehtävä tarkkailua läheisellä merialueella Lounais-Suomen ym- päristökeskuksen ohjeiden mukaisesti.
Häiriötilanteet ja toiminnan lopettaminen ja muut määräykset
10) Luvan saajan on välittömästi ilmoitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Västanfjärdin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle jätevedenpuhdistamon toiminta- häiriöistä ja kuolleiden kalojen käsittelystä poikkeuksellisen suurissa kalakuolematapa- uksissa. Luvan saajan on tällöin viipymättä ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin vahingon torjumiseksi. Myös omistajavaihdoksista ja toiminnan loppumisesta tai muista oleellisista muutoksista on ilmoitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Väs- tanfjärdin kunnan ympäristöviranomaiselle.
11) Luvan saajan on oltava selvillä toiminnastaan aiheutuvista ympäristövaiku-
tuksista sekä niiden vähentämismahdollisuuksista ja seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan.
LUPARATKAISUN PERUSTELUT
Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettu- jen asetusten vaatimukset, eikä siitä aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäris- tön pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai ylei- seltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä eräistä naapuruus- suhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.
Lupamääräyksissä 1) – 2) annetut jäteveden käsittelyvaatimukset ovat tarpeen sen var- mistamiseksi, että jäteveden käsittely on ympäristösuojelulaissa vaaditun parhaan käyttö- kelpoisen tekniikan mukaista. Lupamääräykset perustuvat valtioneuvoston asetuksessa 542/2003 talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuoli- silla alueilla annettuihin käsittelyvaatimuksiin. Asetus ei koske suoranaisesti toimintaa, jolta edellytetään ympäristölupaa, mutta talousjätevedellä tarkoitetaan kuitenkin asetuk- sen määritelmien mukaan asutuksen jätevesien lisäksi myös elinkeinotoiminnasta peräi- sin olevaa ominaisuuksiltaan ja koostumukseltaan vastaavaa jätevettä, kuten esim. karja- tilojen maitohuoneiden jätevesiä. Asetus koskee siten suoraan sellaista pienempää kalan- perkaamoa, jolta ei edellytetä ympäristölupaa. Näin ollen on pidettävä kohtuullisena, että luvanvaraiselta kalanperkaamolta edellytetään vähintään saman tasoista käsittelyä. Koska perkaamojen jätevesien ravinnepitoisuudet voivat olla varsin pienet, ei asetuksen mukai- sen käsittelytehon vaatimus ole tällaisessa tapauksessa välttämättä kohtuullinen, minkä vuoksi pienellä laitoksella voidaan pitää kohtuullista jäännöspitoisuutta riittävänä vaati- muksena.
Lupamääräykset 3) – 6) perustuvat jätelain 3 luvun 6 §:n vaatimuksiin. Jäte on hyödyn- nettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustan- nuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon; jos mahdollista, kierrättää mi- käli kierrätys ei aiheuta kohtuuttoman suuria lisäkustannuksia. Erilaatuisia ongelmajättei- tä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jätteisiin tai aineisiin. Kalnkasvatuslaitokselta perkaamon kautta toimitettavat jätteet, kuten kuolleet kalat sisältyvät perkaamon lupa- päätökseen, koska niitä käsitellään ja välivarastoidaan perkaamolla.
Lupamääräys 7) on annettu toiminnasta kuten raaka-aineiden vastaanottamisesta ja varas- toimisesta ja jätevedenpuhdistamon käytöstä aiheutuvien haju- ja meluhaittojen ehkäise- miseksi. Lupamääräys perustuu eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n ja 18 §:n vaatimuksiin.
Lupamääräykset 8) – 9) perustuvat ympäristösuojelulain 43 ja 46 §:ään. Puhdistamolle tulevan ja vesistöön lähtevän jäteveden laatua, määrää, käsittelyn tehoa ja purkuvesistön vedenlaatua on tarkkailtava ja tarkkailusta on vuosittain laadittava yhteenveto lupamää- räysten noudattamisen ja riittävyyden varmistamiseksi ja ympäristövaikutusten selvittä- miseksi.
Lupamääräys 10) perustuu ympäristönsuojelulain 43 ja 81 §:ään.
Lupamääräys 11) perustuu ympäristönsuojelulain 5 ja 58 §:ään sekä jätelain 19 ja 51
§:ään. Jos päästöjä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vä- hentää ilman kohtuuttomia kustannuksia, lupapäätöstä voidaan vaatia muutettavaksi.
PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKASTAMINEN
Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä uusi hakemus Lounais-Suomen ympäristökeskukselle 31.12.2014 mennessä.
Jos asetuksella annetaan tämän päätöksen määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estä- mättä noudatettava.
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET
Ympäristönsuojelulaki 5 §, 18§, 28 §, 31 §, 35-38 §, 41-47 §, 52-56 §, 81 §, 96-97 § ja 105 §
Ympäristönsuojeluasetus 1 §, 6 §, 8-12 §, 16-19 §, 23 §, 30 § ja 36-37 § Laki ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta 1 § ja 9-11 § Jätelaki 4 §, 6 §, 19 § ja 51-52 §
Laki eräistä naapuruussuhteista 17-18 §
Valtioneuvoston päätös yleisestä viemäristä ja eräiltä teollisuuden aloilta vesiin johdetta- vien jätevesien sekä teollisuudesta yleiseen viemäriin johdettavien jätevesien käsittelystä (365/1994)
Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)
Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitoksen viemäriverkos- ton ulkopuolisilla alueilla (542/2003)
KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN
Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 1400 euroa. Maksu perustuu ym- päristöministeriön asetukseen alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) ja ympäristöministeriön asetuksen alueellisten ympäristökeskusten maksul- lisista suoritteista (1415/2001) liitteenä olevaan maksutaulukkoon.
Lupahakemuksen käsittelyyn ja luvan valmisteluun on käytetty 40 tuntia (á 35 €).
PÄÄTÖKSEN TIEDOKSIANTAMINEN Päätös
Savon Taimen Oy, Äijäniementie 7, 77700 Rautalampi Jäljennös päätöksestä
Västanfjärdin kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta, Lammalantie 105, 25830 Västanfjärd
Västanfjärdin kunnanhallitus, Lammalantie 105, 25830 Västanfjärd
Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus, kalatalousyksikkö, PL 592, 20102 Turku
Suomen ympäristökeskus, PL 140, 00251 Helsinki Päätöstä erikseen pyytäneet
Ilmoitus päätöksestä Asianosaiset
Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä
Västanfjärdin kunnan ilmoitustaulu Annonsbladet - Ilmoituslehti lehdessä MUUTOKSENHAKU
Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.
Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.
Valitusoikeus tähän päätökseen on:
- sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea;
- rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, ter- veyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät;
- toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristö- vaikutukset ilmenevät;
- toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisel- la;
- muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella.
Valitusosoitus on liitteenä.
Vanhempi insinööri Mikko Anttalainen
Tarkastaja Mirva Wideskog
LIITTEENÄ Valitusosoitus
