• Kauppamiehenkatu 4, 45100 Kouvola. PL 1023, 45101 Kouvola.www.ymparisto.fi/kas
• Kauppamiehenkatu 4 · PB 1023, FI-45101 Kouvola, Finland ·www.miljo.fi/kas
• Laserkatu 6, 53850 Lappeenranta ·
• Laserkatu 6 · FI-53950 Villmanstrand, Finland ·www.miljo.fi/kas
NroA 1020 /
DnroKAS-2002-Y-693-111 Annettu julkipanon jälkeen 20.5.2008
ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 §:n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta.
HAKIJA Myllykoski Paper Oy 46800 ANJALANKOSKI
Liike- ja yhteisötunnus: 1031312-3
HAKEMUKSESSA TARKOITETTU TOIMINTA JA SEN SIJAINTI
Hakemus koskee Myllykoski Paper Oy:n Anjalankosken kaupungin Ummeljoen kylässä toimivaa Sulennon teollisuuskaatopaikkaa.
Kaatopaikka sijaitsee tilojen Suppala Rno 38:63, Metsäsulento Rno 38:56, Laajennus Rno 38:65, Joenmäki Rno 11:34 ja Laajennus II Rno 38:75 alueilla. Maa-alueen omistaa Myllykoski Paper Oy.
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Ympäristönsuojelulain 86/2000 28 §:n 2 momentin 4 kohdan mukaan ympäristölupa on oltava jätteen laitos- tai ammattimaisella hyödyntämisellä tai käsittelyllä.
Ympäristönsuojeluasetuksen 169/2000 6 §:n 1 momentin 12a kohdan perusteella hake- mus käsitellään alueellisessa ympäristökeskuksessa.
ASIAN VIREILLETULO
Lupahakemus on saapunut Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle 30.12.2002. Hake- musta on täydennetty 10.7.2003, 2.10.2007, 14.11.2007 ja 31.1.2008.
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Sulennon kaatopaikkaan ja sen toimintaan liittyvät seuraavat päätökset:
Kaakkois-Suomen ympäristökeskus 15.9.1997:
• Sulennon kaatopaikan ympäristölupa, jätelain mukainen jätelupa ja terveydensuo- jelulain mukainen sijoituslupa
Korkein hallinto-oikeus 15.4.1998:
• Sulennon kaatopaikan ympäristöluvan vahvistaminen Kaakkois-Suomen ympäristökeskus 24.5.2000:
• Lupaehtojen muuttaminen
Kaakkois-Suomen ympäristökeskus 28.12.2001
• Viimeistelytöiden määräajan pidentäminen Itä-Suomen vesioikeus 3.10.1997
Sulennon kaatopaikan jätevesien johtamislupa
Kaavoitus
Kaatopaikka-alueella ei ole asemakaavaa. Alue on vuonna 1978 Anjalankosken kaupun- ginvaltuuston hyväksymässä yleiskaavassa osoitettu maa- ja metsätaloustoimintojen alu- eeksi.
LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Sijainti
Sulennon kaatopaikka sijaitsee Anjalankosken kaupungin alueella Ummeljoen kylässä Sulennontien varrella. Matkaa Myllykosken paperitehtaalta on noin neljä kilometriä.
Alue on maaperältään moreenia sijoittuen nykyiseltä täyttöalueeltaan kahden loivan mä- kialueen painanteeseen pääosin metsän suojaan. Luonnollinen maanpinta täyttöalueen ympärillä on tasolla noin N60+ 40… +50 m.
Suojelutilanne ja muut erityiskohteet
Aluetta ei ole luokiteltu pohjavesialueeksi, eikä läheisyydessä sijaitse suojelualueita.
Alue ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia
Kaatopaikan läheisyydessä on asuintaloja, joista lähin sijaitsee noin 200 metrin etäisyy- dellä. Lähin koulu ja päiväkoti ovat noin 2 kilometrin etäisyydellä. Välittömässä lähei- syydessä ei ole virkistysasutusta.
LAITOKSEN TOIMINTA
Kaatopaikkaa käyttävät toiminnot
Sulennon teollisuuskaatopaikan omistaa Myllykoski Paper Oy, joka valmistaa puupitoi- sia painopapereita tuotantokapasiteetilla noin 360000 tonnia vuodessa SC- paperia ja noin 210 000 tonnia vuodessa päällystettyä MWC- paperia. Paperinvalmistuslinjojen li- säksi tehdasalueella toimivat kuorimo, hiomo, valkaisuasema, raakavesilaitos, jätevesilai- tos, korjaamot, materiaali- ja tuotevarastot sekä Pato Oy:n vesivoimalaitos. Lisäksi alu- eella toimivat Vamy Oy:n voimalaitos ja Specialty Minerals Nordic Oy Ab:n PCC-laitos.
Yleistä kaatopaikasta
Sulennon kaatopaikka on perustettu vuonna 1972 ja se voidaan jakaa kahteen osaan; sul- jettuun täyttöalueeseen sekä nykyiseen käytössä olevaan alueeseen. Kaatopaikka-alueen kokonaispinta-ala on noin 11 ha, josta noin 7,5 ha:n alue on poistettu käytöstä ja peitetty vuosina 2000 – 2002. Nykyinen täyttöala valmistui käyttöön vuonna 1998 ja täyttötoi- minta jatkuu edelleen. Nykyisen täyttöalue on pinta-alaltaan noin 4 ha ja sen suunniteltu täyttötilavuus oli noin 430000 m3. Alueen täyttö on edennyt niin, että vuoden 2006 lop- puun mennessä aluetta oli täytetty noin 230 000 m3, jolloin täyttötilavuutta on jäljellä vielä noin 200 000 m3.
Täyttöalueen pohjois-puolelle on lisäksi varattu noin 1,5 ha:n ja 200 000 m3:n laajennus- alue mahdollista tulevaisuuden tarvetta varten.
Vanha täyttöalue on poistettu käytöstä ja rakennettu sen päälle asianmukaiset pintaker- rokset. Maisemointi on valmistunut vuoden 2002 loppuun mennessä. Vanhalle jo sulje- tulle ja peitetylle alueelle on tuotu aikanaan erilaisia paperiteollisuuden tuottamia jätteitä.
Jätetäytön korkeudeksi lopetetulla alueella on määrätty +70 m.
Nykyinen täyttöalue
Sulennon kaatopaikan laajennusalue (4 ha) on otettu käyttöön keväällä 1998. Tuhka ja orgaanista ainetta sisältävä jäte on läjitetty erillisille alueille täyttösuunnitelman (Ins.tsto Paavo Ristola Oy, 17.2.1998) ja kaatopaikalle myönnetyn ympäristöluvan ehtojen mu- kaisesti.
Täyttöalueella on kaksi täyttöpengertä, joista toinen on tuhkaa ja toinen orgaanista jätettä varten. Penkereiden väliin on muodostunut kuilumainen tila. Samanlainen tila on muo- dostunut orgaanisen jätepenkereen ja vanhan jätetäytön väliin.
Liittyminen vanhaan jätetäyttöön:
Koko sille alueelle, jossa nykyinen jätetäyttö liittyy vanhaan, jo suljettuun jätetäyttöön, levitetään eristyskerros. Eristysmateriaalina käytetään tätä tarkoitusta varten kehitettyä tuhkan ja Myllykoski Oy:n jätevedenpuhdistamolla syntyvän lietteen seosta. Seossuhteel- la 4:1 (liete:tuhka) ja irtotilavuuspainoon 480 kg/m3 tiivistetyllä seoksella saavutetaan 2*10-8 m/s tiiveys k-arvolla ilmoitettuna. Eristyskerros rakennetaan samanaikaisesti kui- lun täytön kanssa. Eristyspenkereen toimivuutta tehostetaan pystysalaojien avulla. Eris- tyspenkerettä vasten laajennusalueen puolelle rakennetaan 10 m:n välein pystysalaojat sorasta, hiekasta tai muusta vettä hyvin läpäisevästä materiaalista. Salaojat liitetään laa- jennusalueen kuivatusrakenteisiin. Salaojia rakennetaan samaan tahtiin eristyspenkereen rakentamisen ja täytön kohoamisen myötä.
Alueella kompostoidaan ajoittain tehtaan jätevesilaitoksen seoslietettä yhdessä kuoren kanssa humusmateriaaliksi, jota käytetään tehtaan omiin käyttötarkoituksiin maisemoin- neissa.
Nykyisen täyttöalueen ja aluevarauksen pohjarakenteet
Nykyisen täyttöalueen perusmaa on pääosin savea. Pohjasaven vedenläpäisevyyksien määritystulosten keskiarvoksi on tutkimuksissa saatu k = 1*10-10 m/s. Alueen kuivatus on järjestetty salaojin ja pohja on tiivistetty sekä eristetty bentoniittimatolla niiltä osin, jossa luonnon savikerros on alle yhden metrin paksuinen. Pohjan tiiveyttä jouduttiin pa- rantamaan noin 5050 m2:n alueella. Kyseinen pohjarakenne on hyväksytty ympäristölu- vassa (15.9.1997, KHO 15.4.1998).
Mikäli varalla oleva laajennusalue (1,5 ha) otetaan käyttöön, sen pohja eristetään valtio- neuvoston kaatopaikoista antaman päätöksen (VNp 861/1997) mukaisella pohjaraken- teella, jolloin pohjarakenne koostuu seuraavista kerroksista alhaalta ylöspäin luoteltuna:
• kantava pohjamaa
• mineraalinen tiivistyskerros
• keinotekoinen eriste
• kuivatuskerros
Tiivistyskerros rakennetaan mineraalisista eristysmateriaaleista, joina käytetään mm. eri- laisia maabentoniittiseoksia tai teollisuuden sivutuotteista valmistettuja seoksia ja luon- non maa-aineksia, kuten savea ja silttiä. Mineraalisen kerroksen päälle asennetaan keino- tekoinen eriste siten, että kerrokset toimivat yhdistelmärakenteena. Kuivatuskerroksella kerätään täytön päälle satava ja täytön läpi suotautuva vesi yhteen käsittelyä varten. Poh- jarakenteen paksuudeksi tulee materiaalista ja rakenneratkaisusta riippuen 0,6 – 1,0 m.
Pintarakenteet ja maisemointi
Täyttöalueen saavutettua lopullisen korkeutensa, se peitetään pintarakenteella valtioneu- voston päätöksen vaatimuksen mukaisesti. Rakenne koostuu seuraavista kerroksista al- haalta ylöspäin luoteltaessa:
• kaasunkeräyskerros, tarvittaessa
• tiivistyskerros
• kuivatuskerros
• pintakerros
Mahdollinen kaasunkeräyskerros (orgaanisen jätetäytön alueelle) tehdään karkeasta kaa- sua hyvin johtavasta materiaalista ja se liitetään täyttöalueelle rakennettaviin kaasunke- ruukaivoihin. Tiivistyskerros rakennetaan vastaavin materiaalein kuin pohjarakenne, jonka vedenläpäisevyys k-arvolla ilmoitettuna on enintään 1*10-8 m/s. Kuivatuskerros rakennetaan vettä hyvin johtavista materiaaleista kuten sorasta tai hiekasta. Kuivatusker- roksen toimivuus varmistetaan tarvittaessa sen pintaan asennettavan suodatinkankaan avulla. Pintakerroksessa käytetään luonnon maa-aineksia etupäässä vettä pidättäviä mo- reenimaita. Ylin kerros rakennetaan humusmaista tai kompostituotteista maisemoinnin edistämiseksi. Pintarakenteen kokonaispaksuus on noin kaksi metriä. Pintarakenteen lo- pullinen rakenneratkaisu esitetään rakennushankkeen tullessa ajankohtaiseksi.
Kaatopaikalle tuotavat jätteet
Kaatopaikalle läjitetään ainoastaan Myllykoski Paper Oy:n tehtaan sekä Vamy Oy:n voimalaitoksen toiminnoissa syntyviä jätteitä. Myllykoski Paper Oy:n jätevedenpuhdis- tamon kuivattu seosliete poltetaan Vamy Oy:n voimalaitoksella samoin kuin paperiteh- taalla syntyvä polttokelpoinen muukin jäte. Kaatopaikalle tuotavista jätteistä määrällises- ti suurimmat jäte-erät ovat voimalaitokselta tulevat pohja- sekä lentotuhkat. Puhdistamo- lietettä otetaan kaatopaikalle vain voimalaitoksen lietteenpolton tai –kuljetuksen häiriöti- lanteissa ja humusmateriaaliin tarpeen mukaan. Tällöin liete kompostoidaan yhdessä kuorijätteen kanssa erillisellä tuhkan läjitysalueesta erotetulla kompostointialueella. Se- kalainen prosessijäte sisältää nykyisin kuitukoteloiden hionnasta syntyvää lastumaista ja pölymäistä tekstiililastua, satunnaisia inerttejä rakennusjätteitä, kuorikentän sakkaa ja kuorimon saostuskaivojen tai sadevesikaivojen hiekkaisia pohjasakkoja. Lisäksi Special- ty Minerals Nordic Oy Ab:n pigmenttitehtaan seulontajätettä on voitu tarvittaessa sijoit- taa myös kaatopaikalle.
Tehtaan jätehuoltoa on kehitetty niin, että jätteet lajitellaan syntypaikkakohteissaan, jol- loin on pystytty lisäämään hyötykäyttöä energiana tai materiaalina ja vähentää kaatopa- kalle joutuvan jätteen määrää. Uuden Vamy Oy:n voimalaitoksen valmistuttua vuonna 2001 jätevesiliete sekä puu- ja tikkujäte on poltettu energiaksi laitoksen leijupetikattilas- sa. Kuoren käsittelyn tehostumisen takia myös kuori on saatu tehokkaasti poltetuksi.
Sulennon kaatopaikalla on käsitelty seuraavassa taulukossa 1 esitetyt määrät jätettä vuo- sina 1997 - 2006. Pääosin jätteet on läjitetty nykyiselle täyttöosalle, osin seoslietettä ja kuorikompostia on käytetty vanhan suljetun osan maisemointiin ja muuhun hyötykäyt- töön. Tiedot perustuvat ympäristönsuojelun vuosiyhteenvetotilastoihin.
Taulukko 1. Kaatopaikan jätemäärät vuosina 1997 – 2006
* Leijupetikattila aloitti toimintansa kesällä 2003
Lisäksi kaatopaikalle sijoitetaan rakennusjätettä, joka on pääosin mineraalista jätettä, jota syntyy kunnossapidon yhteydessä. Vuosittain sijoitettava määrä on vähäinen, noin 5 ton- nia. Kuorikentän sakkaa muodostuu säiliöiden tyhjennyksen ja viemäreiden tyhjennyksen yhteydessä. Kuitupitoinen sakka tulee alueelle tehdasalueelta suotautettuna, mutta jät- teessä on edelleen sen verran vettä, että jäte sijoitetaan allasmaiseen painanteeseen. Vuo- sittain sijoitettava määrä on vähäinen.
Kuorimon puukentältä ja pakastepuuvarastolta muodostuu hiekan ja kuoren seosta, joka viedään Sulennon kaatopaikalle. Määrä vaihtelee 200-2500 tonnin välillä. Määrä on kas- vanut viime vuosina, koska pakastepuuvaraston kokeilutoiminta on muuttunut vakiintu- neeksi käytännöksi.
Kaatopaikkakelpoisuus
Läjitettävän lento- ja pohjatuhkien kaatopaikkakelpoisuutta on tutkittu mm. vuonna 2003 silloisen Kymen ympäristölaboratorio Oy:n toimesta. Kaatopaikkakelpoisuutta on arvioi- tu määrittämällä näytteiden liukoisuudet standardin SFS-EN 12457-4 (2002) mukaisesti.
Määritysuutteen raskasmetallipitoisuudet määritettiin AAS -menetelmillä SFS 5074, 5502, 3047 ja ISO 56661/1. Uutteen myrkyllisyys määritettiin standartin EN ISO 11348- 3 valobakteeritestillä. Tulokset osoittivat, että lentotuhka voidaan sijoittaa tutkittujen liu- koisuusominaisuuksiensa perusteella sekä pysyvän jätteen että tavanomaisen jätteen kaa- topaikalle ja arinatuhka tavanomaisen jätteen kaatopaikalle. Myrkyllisyystestin tulos osoitti, ettei jätteestä liukene myrkyllisiä komponentteja.
Hakemukseen on liitetty lentotuhkan analyysitulokset vuodelta 2002. Vamy Oy:n vuosi- raportissa vuodelta 2005 esitetään sekä lento- että pohjatuhkan analyysitulokset. Tuhkat on analysoitu voimalaitoksen päästömittausten yhteydessä.
Märkäpaino
(t) Lentotuhka Arina-
/pohjatuhka
Prosessijä-
te seosliete, kuori yhteensä Koodi 10 01 03 10 01 01 17 09 04 03 03 99
1997 12389 3137 3154 74220 92900
1998 16729 2273 3001 69638 91641
1999 12223 2119 2891 68165 85398
2000 11179 2167 745 64385 78476
2001 6587 2167 150 2717 11621
2002 10797 2338 29 13840 27004
2003* 12231 3753 864 0 16848
2004 12292 4006 1748 0 18046
2005 11754 4539 231 0 16524
2006 11152 5178 2475 0 18805
Taulukko 2. Tuhkan analysointituloksia v. 2005, 2006 ja 2007 (kokonaispitoisuuksia) Pohjatuhka
2005
Pohjatuhka
2007
Lentotuhka
2005
Lentotuhka
2006
Lentotuhka
2007
Kuiva-aine % ka 99,4 99,9
Arseeni mg/kg ka 21 7,5 17 28 16
Kadmium mg/kg ka 3,1 <0,01 6,9 2,9 1,4
Kromi mg/kg ka 98 12 82 55 20
Elohopea mg/kg ka 0,27 <0,10 <0,05 0,59 <0,22
Nikkeli mg/kg ka 31 4,4 12 30 19
Molybdeeni mg/kg ka 17 1,4 4,3 11 8,8
Sinkki mg/kg ka 840 330 760 920 390
Lyijy mg/kg ka 190 9,5 44 120 50
Vanadiini mg/kg ka 34 7,7 18 44 27
Kupari mg/kg ka 14 82 41
Koboltti mg/kg ka 1,7 5,5
Hakemuksen täydennyksen (saapunut 2.10.2007) liitteessä, Sulennon kaatopaikan tark- kailu- ja täyttösuunnitelma, on esitetty tuloksetlentotuhkan hyötykäyttökelpoisuudesta.
Näytteet on analysoinut Pirkanmaan ympäristökeskuksen laboratorio, raportti 22.3.2006.
Lentotuhkan perusmäärittely tehtiin läpivirtaustestillä TS14405. Laadunvalvontatestiin käytettiin kaksivaiheista ravistelutestiä SFS-EN 12457-3. Metallien kokonaispitoisuuden määritystä varten lentotuhkan esikäsitelty osanäyte uutettiin typpihapon ja vetyperoksi- din seokseen mikroaaltouunitekniikalla. Tuhkasta määritettiin lisäksi PAH- ja PCB- pi- toisuudet ja menetelmänä niissä käytettiin laboratorion sisäistä menetelmää J018. Lisäksi hakija toimitti tulokset pohja- ja lentotuhkan raskasmetallimäärityksistä (Ramboll
22.5.2007). Tulokset esitetty taulukossa 2.
Edellä olevien, hakemuksen täydennyksessä toimitettujen tutkimustuloksien mukaan len- totuhkasta analysoidut metallien ja orgaanisten yhdisteiden pitoisuudet olivat alhaisia ja täyttivät maarakentamiselle ja pilaantuneen maan kunnostukselle esitetyt ohje- ja /tai ra- ja-arvot. Testaustulosten perusteella lentotuhkaa voidaan hyödyntää maanrakentamisessa vain päällystettynä, koska kloridin ja sulfaatin liuenneet määrät ylittävät peitetylle raken- teelle esitetyt liukoisuusraja-arvot. Kloridia ja sulfaattia liukenee tuhkasta pitkän ajanjak- son, mikä on nähtävissä läpivirtaustestin liuenneiden määrien raja-arvoylityksenä peite- tylle rakenteelle. Materiaalia voidaan hyötykäyttää alueilla, johon kohdistuu myös muuta kuin jätteen sijoituksesta aiheutuvaa kuormitusta (esim. taajama-alueiden tierakenteet).
Materiaalia ei voi hyötykäyttää luokitetuilla pohjavesialueilla (I-III) eikä herkissä ympä- ristöissä, kuten luonnonsuojelualueet tms.
Jätteiden hyödyntäminen
Myllykoski Paper Oy:n jätevesilaitoksella syntyvä liete sekä tehtaan puu- ja tikkujäte se- kä kuori hyödynnetään energiana Vamy Oy:n voimalaitoksella. Puristettua lietettä voi- daan kuitenkin ajoittain aumakompostoida kaatopaikalla yhdessä kuoren kanssa humus- materiaaliksi kaatopaikan omiin tarpeisiin kuten maisemointiin.
Sulennon kaatopaikalle toimitettavan lentotuhkan käyttömahdollisuuksia on selvitetty etenkin infrarakentamisessa. Uusi lainsäädäntö voi edesauttaa tuhkan hyötykäyttömah- dollisuuksia.
Jätejakeiden sijoittaminen ja kaatopaikan täyttö
Jätteitä on sijoitettu kaatopaikalle insinööritoimisto Paavo Ristola Oy:n 17.2.1998 laati- man täyttösuunnitelman mukaisesti.
Höyryvoimalaitoksen savukaasuista erotettu tuhka puretaan kostutettuna tuhkasiilosta kuorma-auton lavalle ja kuljetetaan peitettynä kaatopaikalle. Kompostimateriaaliksi kul- jetettava liete kuljetetaan kuivattuna ja peitettynä. Kaikki jätekuljetukset kaatopaikalle punnitaan.
Tuhka ja orgaanista ainetta sisältävä jäte läjitetään myös laajennusalueelle entiseen ta- paan toisistaan erillisille alueille. Tuhkan ja orgaanisen jätteen läjitys suoritetaan niin, etteivät suotovedet pääse sekoittumaan keskenään ennen kuin salaojakerroksessa. Suoto- vesien virtaus estetään rakentamalla jätetäyttöjen väliin eristyspenger. Täyttöalueiden vä- liin jää yhden metrin levyinen jätteestä vapaa kuilu erityspenkereelle. Täyttökerroksen valmistuttua ja ennen uuden täytön aloittamista kuilutila täytetään tuhkan ja lietteen seoksella huolellisesti tiivistäen. Laajennusalueen liittyminen vanhaan jo suljettuun osaan toteutetaan niin, ettei suotovesiä pääse suotautumaan uudelta osalta vanhaan täyttöön.
Koko sille alueelle, miltä laajennusalue liittyy vanhaan jätetäyttöön, rakennetaan väliin eristyskerros pystysalaojin. Eristysmateriaalina on käytetty niinikään tuhkan ja jätevesi- laitoksen lietteen seosta. Seoksella on saavutettu tiiveys k-arvolla ilmaistuna 2*10-8 m/s.
Tiiveysaste on vettä läpäisemätön ja tarkoitukseen riittävä.
Hakija on toimittanut uuden täyttösuunnitelman hakemuksen täydennykseksi. Täyttö- suunnitelman on laatinut Ramboll Finland Oy ja se on päivätty 21.9.2007.
Täyttösuunnitelmassa arvioidaan kaatopaikalla olevan täyttöaikaa esitettyjen täyttömää- rien perusteella noin kymmenen vuotta. Vuonna 2005 tehtyjen mittausten perusteella ar- vioitua täyttötilavuutta olisi vielä jäljellä noin 215 000 m3. Pääasiallinen jätetäyttö koos- tuu tuhkista. Tuhkat sijoitetaan alueelle kerrospengertäyttönä vaakasuorina kerroksina tai kiilapengertäyttönä. Penkereen kerrospaksuutena käytetään noin 1,5 metriä. Täyttösuun- nitelmassa on nykyisen käytössä olevan alueen lopputäyttö jaettu kolmeen vaiheeseen.
Täyttösuunnitelma pohjautuu kaatopaikalla vuonna 2005 tehtyihin mittauksiin.
Ensimmäinen täyttövaihe sijoittuu käytössä olevan alueen länsiosaan noin 1,5 hehtaarin alueelle. Aluetta täytetään ajamalla tuhkaa alueelle alakautta kunnes täyttö kohoaa tasolle +60 saakka. Vaiheessa II täyttö tapahtuu olemassa olevan täytön kautta tyhjentämällä kuormat täyttöalueelle yläkautta tasovälillä +60… +70.
Vaiheiden I ja II aikana täyttöalueen itäosaan sijoittuu kuorikentän sakan sijoitusalue, mutta täytön edetessä vaiheeseen III myös itäpääty täytetään tuhkalla yhtenäisen muodon saavuttamiseksi.
Reuna-alueilla täyttöpenkereen luiskat tehdään kaltevuuteen 1:3. Lakialueella tason luis- kakaltevuutena käytetään 1:20. Täyttöalueen lopullinen lakikorkeus on noin +70. Pinta- rakentein suljetun eteläpuolisen täytön ja tässä suunnitelmassa esitetyn täytön liitos muo- toillaan siten, että molempien täyttöalueiden laelta valuvat pintavedet johdetaan alueelta painanteeseen sijoitettavaa ojaa pitkin.
YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin
Kaatopaikan suotovesiä ei johdeta vesistöön vaan ne kerätään salaojien kautta suotovesi- en tulokaivoihin, joista ne ohjataan suotovesipumppaamon kautta noin 3000 m3:n suoto- vesialtaaseen. Suotovesialtaasta vedet johdetaan siirtoviemäriä pitkin tehtaan biologiselle jätevedenpuhdistamolle käsiteltäviksi. Kaatopaikka-alueen kaakkoon ja luoteeseen suun- tautuville valuma-alueille on rakennettu pohjaveden pumppaamot. Jatkuvilla pumppauk- silla ehkäistään kaatopaikan ulkopuolisia pohjavesivaikutuksia.
Insinööritoimisto Paavo Ristola on selvityksessään 14.12.2001 todennut jätetäytössä ve- den pinnan olevan 0-2 m perusmaan tason yläpuolella ja osin perusmaan alapuolella. Jä- tetäytön sisäisen veden määrän oletetaan olevan vähäinen. Selvityksen mukaan kaatopai- kan vanhan osan sisällä ei ole erillisiä orsivesikerrostumia täytön sisäisen veden lisäksi.
Sen sijaan jo suljetun jätetäytön pohjalla ei ole tiivistyskerrosta, joten tuon osan suotove- det ovat kulkeutuneet osittain maaperään ja pohjavesiin. Pohjavesi on likaantunut kaato- paikan välittömässä läheisyydessä ja siksi alueelle on rakennettu em. mainitut kaksi suo- japumppauskaivoa pohjavesien pumppausta varten. Kaivojen vesipinta pidetään pump- pauksen avulla alhaalla ja näin estetään likaantuneen pohjaveden pääsy kaatopaikka- alueen ulkopuolelle. Suojapumppaamojen vuosittain pumpattu vesimäärä on ollut hieman yli 200 000 m3.
Kaatopaikan vanhan osan suoto- ja valumavesien tasausaltaan vedet on pumpattu
1.9.1998 lähtien laajennusosan yhteyteen rakennetun tasausaltaan säätökaivoon. Kaivosta vedet on johdettu siirtoviemäriä pitkin Myllykoski Paper Oy:n biologiselle jäteveden- puhdistamolle puhdistettaviksi yhdessä tehtaan muiden jätevesien kanssa 1.9.1998 alka- en. Kaatopaikan länsipuolella virtaavaan Kymijoen vesistön Joutsenjoen valuma-
alueeseen (14.117) kuuluvaan Vääräjokeen johdetaan ainoastaan kahden suojapumppaa- mon vedet. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on hyväksynyt Sulennon teollisuusjäte- kaatopaikan tarkkailuohjelman 28.12.1998.
Kaatopaikan vuositarkkailuraporttien v. 2005 ja 2006 mukaan pintavesien laatu noudatti pääosin edellisvuosien tasoa. Pintaveden havaintopisteiden välillä ei vedenlaadussa ollut juurikaan eroja kaatopaikan yläpuolisen ja alapuolisen näytepisteiden välillä. Pohjavesiä on tutkittu kahdesta suojapumppaamon vedestä sekä kaatopaikan länsipuolisesta havain- toputkesta Hp5. Suojapumppaamoiden vedenlaadussa on nähtävissä lopetetun kaatopai- kan vaikutuksia mm. kohonneina nitraattityppipitoisuuksina v. 2003 – 2006 (1000 – 7000 µg/l). Hp 5- putken tuloksissa on selvä nousu ammoniumtypen pitoisuuksien osalta v.
2001-2005 (2000 – 11000 µg/l), joka näyttää laskeneen hieman vuonna 2006.
Kaatopaikkavedet
Jätevesilaitokselle pumpattu kaatopaikkavesien määrä oli vuonna 2001 25295 m3:ä ja vuonna 2002 18226 m3:ä. Kaatopaikkavesien määrän väheneminen johtuu sekä sää- olosuhteista että myös vanhan osan viimeistelytöiden valmistumisesta. Kaatopaikkavesi- en CODcr- pitoisuus on vaihdellut v. 1999-2002 aikana keskimäärin tasolla 120 – 250 mg/l (110 -140 mg/l v. 2006), Kok. N- pitoisuus 27 – 50 mg/ (40 - 45 mg/l v. 2006)l ja Kok. P- pitoisuus 0,04 – 0,27 µg/l (0,21 – 0,23 mg/l v. 2006). Vuoden 2006 raportin mu- kaa näyttävät ravinnepitoisuudet olleen edellisvuoden tasolla. Kaatopaikkavesien osuus puhdistamon kapasiteetista on hyvin pieni eikä jätevedenpuhdistamolla ole ongelmia em.
jätevesien puhdistamisessa.
Taulukko 3. Jätevedenpuhdistamolle pumpattujen suotovesien määrät v. 1999-2006
Tarkkailuvuosi Ka virtaus m3/a Ka virtaus m3/d
1999 17885 49
2000 22478 62
2001 25295 69
2002 18226 50
2003 7447 20
2004 16977 46
2005 14972 41
2006 13425 37
Kaatopaikkakaasu
Kaatopaikan suljetun osan kaasunkeräysjärjestelmä on otettu käyttöön kesällä vuonna 2003. Järjestelmän tavoitteena on polttaa kaatopaikkakaasu soihtupolttimessa ja vähentää kaasupäästöjä ympäristöön samalla pienentäen palo- ja räjähdysvaaraa alueella valtio- neuvoston päätöksen (861/1997) mukaisesti. Kaasunkeräysjärjestelmä käsittää 11 kpl pystyimukaivoa ja neljä sakaraimukaivoa ja imuputkiston, esivedenerottimen, biokaasu- bunkkerin, biokaasupumppaamon ja soihtupolttimen. Pumppaamon kapasiteetti on 50-100 Nm3/h, kaasun tuottopaine 600 mbar, soihtupolttimen lämpötila 1200 C ja vii- pymä poltossa vähintään 0,3 s. Biokaasupumppaamon käytöstä vastaa Sarlin Hydor Oy, joka raportoi laitoksen toiminnasta kuukausittain Myllykoski Paper Oy:lle. Vuosien 2004-2006 vuosiraporteissa kaatopaikkakaasulaitoksen toiminnasta on esitetty seuraavat tiedot:
Taulukko 4. Biokaasulaitoksen toiminta vuosina 2004-2006
Suure Yksikkö Arvo 2004 Arvo 2005 Arvo 2006
Kaasupumppaamon käyntiaika h 8256 7600 7760
Kaasupumppaamon käyttöaste ilman huoltoja, alhaista me- taanipitoisuutta ja sähkökatkoja
% 99 99 100
Kaasupumppaamon käyttöaste % 94 87 89
Pumpattu kokonaiskaasumäärä Milj. Nm3 0,9 0,73 0,70
Keskimääräinen virtaama Nm3/h 108 96 90
Pumpattu polttoaine-energia GWh 3,8 2,8 2,7
Keskimääräinen polttoaineteho käyntiaikana
kW 462 375 354
Keskimääräinen polttoaineteho kW 435 325 314
Vuonna 2005 kaasun metaanipitoisuus on ollut 41 % (35-49 %), hiilidioksidipitoisuus 41% (39-44 %) ja happipitoisuus on ollut 0 %. Vastaavasti vuonna 2006 kaasun me- taanipitoisuus on ollut 38 % (33-44 %), hiilidioksidipitoisuus 40 % (37-43 %) ja happipi- toisuus on ollut 0 %. Metaanipitoisuus 38 % ei riitä polttimille, ja energiamäärä laskikin vuonna 2006 edellisvuodesta hieman. CO2- pitoisuuden suhde metaanipitoisuuteen oli vuonna 2006 normaalia korkeampi. Koska CO2-pitoisuus on suurempi kuin metaanipitoi- suus, viittaa se puutteelliseen anaerobiseen hajoamiseen. Mikäli tase jatkuu samanlaise- na, joudutaan imua pienentämään. Vuoden 2007 alussa kaasunpolttolaitoksen hälytys- viestien vastaanotto ja etätarkastukset tullaan keskittämään Sarlinin keskusvalvomoon, mikä tekee toiminnasta systemaattisempaa ja vähemmän henkilöriippuvaista. Vuoden 2006 aikana tutkittiin edelleen mahdollisia hyötykäyttökohteita. Sopivan hyötykäyttö- kohteen löytyminen vaatisi pumpatun kaasumäärän huomattavaa kasvua tai uuden tekni- sen ratkaisun löytymistä.
Melu ja liikenne
Kaatopaikan toiminnasta aiheutuva melu on peräisin liikenteestä (3-4 kuormaa/d) ja työ- koneista (noin 10 h/kk) ja niiden aiheuttama melu ajoittuu pääasiassa klo 06-22 väliselle ajalle. Liikennemäärät ja työkoneiden käyttöaika ovat vähäisiä, joten aiheutuvaa melu- haittaa voidaan pitää pienenä.
Haju
Kaatopaikalla käsiteltävien jätteiden hajuista ei ole tullut huomautuksia eikä merkittäviä hajupäästöjä ole havainnoitu.
KAATOPAIKKATOMINNAN JA SEN VAIKUTUKSEN TARKKAILU
Sulennon kaatopaikan vaikutuksia ympäristöön on tarkkailtu Kaakkois-Suomen ympäris- tökeskuksen 28.12.1998 hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti.
Hakija on täydentänyt hakemustaan toimittamalla uuden kaatopaikkaa koskevan tarkkai- luohjelman (Myllykoski Paper Oy, 13.8.2007) Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi osana ympäristölupahakemusta. Tarkkailuohjelmaa on täydennetty 12.10.2007.
Tarkkailuohjelma sisältää kaatopaikkatoiminnan yleisen tarkkailun, jätteiden analysoin- nin (kaatopaikkakelpoisuus ja laadunvarmistus), kaatopaikkakaasun jatkuvatoimiset ja kertamittaukset, kaatopaikan suotovesien ja jätetäytön sisäisen veden tarkkailun, pinta- ja pohjavesien tarkkailun sekä raportoinnin.
Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä
Myllykoski Oy noudattaa standartin ISO 14001 mukaista sertifioitua ympäristöjärjestel- mää, joka ohjeistaa myös Sulennon kaatopaikan toimintaa ja hoitamista.
POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Toimet onnettomuuksien estämiseksi ja toiminta häiriötilanteissa
Kaatopaikan täyttöä suoritetaan laaditun täyttösuunnitelman mukaan, jossa on huomioitu mm. sortumisvaara rakentamalla täytön luiskat kaltevuuteen 1:3 ja täytön lakiosa vähin- tään kaltevuuteen 1:20. Sortumavaaran uhatessa luiskakaltevuuksia voidaan edelleen loi- ventaa. Mahdollista routimisen seurauksesta aiheutuvaa kaatopaikkarakenteen vaurioalt- tiutta seurataan peitetyllä alueella talviaikaan pintarakenteiden lämpötilamittauksella eri syvyyksistä. Kaasunkeräysjärjestelmän käyttöönotto vähentää palo- ja räjähdysriskiä.
Toiminta mahdollisen tulipalon sattuessa on ohjeistettu tehtaan ympäristöjärjestelmässä ja sammutussuunnitelmassa.
Turvatekniikan keskus on tarkastanut ja hyväksynyt biokaasulaitoksen ja putkiston ra- kentamisen 25.3.2003. Biokaasulaitoksen käyttöturvallisuuden takaamiseksi pumppaus- tehoa, kaasun koostumusta ja lämpötiloja valvotaan jatkuvatoimisin sähköisin mittauk- sin. Pumppauksen pysäyttämiseen johtavia tekijöitä ovat happi-(>6 till-%) ja metaanipi- toisuus (<25 til.-%), kaasun ylilämpötila imu- tai painepuolella, liian suuri kaasun imu- tai lähtöpaine, invertterihäiriö, kiertomäntäpuhaltimen ylikuorma tai soihtupoltinhäiriö.
Lisäksi konehuoneeseen on asennettu kaasuvuodon ilmaisin. Kaasuvuodon ilmaisimen hälytysrajan ylitys pysäyttää kaasupumpun. Biokaasupumppaamosta ja soihtujärjestel-
mästä laaditaan turvallisuussuunnitelma, jonka avulla kaasunkäsittelyyn liittyvät vaarate- kijät tunnistetaan ja hallitaan.
Vuonna 2002 lopetetulle kaatopaikalle sijoitetun jätteen joutuminen kosketuksiin pohja- veden kanssa estetään jatkuvalla pohjaveden pumppauksella. Kaatopaikan suotovedet ke- rätään erilleen salaojituksin keräilyaltaaseen, josta ne johdetaan käsittelyyn tehtaan jäte- vedenpuhdistamolle. Siirtoviemärin jätevesilaitoksen päässä on kaksi haaraa, josta toinen on tarkoitettu käytettäväksi normaalitilanteissa ja toinen poikkeustilanteissa. Häiriötilan- teissa suotovesi johdetaan käsiventtiilillä suuremman putken kautta Espien poistovesika- naaliin virtausmittauksen ohi. Tällainen tilanne voi syntyä esimerkiksi keväisin lumien sulettua. Suotoveden määrä voi tällöin olla niin suuri, ettei virtausmittauksen kautta me- nevän putken kapasiteetti riitä laskemaan tasausaltaan pintaa ja vaarana on suotoveden ylivuoto vesistöön kaatopaikalla. Muissa häiriötilanteissa, esimerkiksi tasausaltaan pin- nanmittauksen vioissa tai virtausmittauksen vioissa puhdistamon hoitajat ottavat yhteyttä vuorokorjausryhmään ja/tai esimieheen.
Häiriötilanteen aikana juoksutetut vesimäärät eivät rekisteröidy mihinkään järjestelmään.
Tätä varten puhdistamon hoitajat merkitsevät vuoropäiväkirjaan milloin ohijuoksutus on aloitettu ja lopetettu. Ympäristöinsinööri arvioi ohi menneen veden määrän ja ilmoittaa sen normaaleissa raporteissaan viranomaisille.
Siirtoviemärin sulkuventtiiliä ajetaan normaalisti TDC:n kautta automaatti- tai P-MAN asennossa. Tällöin ohjelma hoitaa venttiilin avauksen ja sulkemisen tasausaltaan pinnan- korkeuksien mukaan. Tasausaltaan ylätasoksi on määritelty +44.25 ja alatasoksi +43.85.
Tasausaltaan ylähälytysrajaksi on määritelty +44.90. Suotovedet virtaavat kaatopaikalta jätevesilaitokselle ilman pumppausta.
Pumppaamojen ja altaan tilaa valvotaan lisäksi tarkastuskäyntien yhteydessä kerran kuu- kaudessa.
Luvaton alueella kulkeminen ja ulkopuolisen jätteen vienti estetään lukituin portein. Kaa- topaikalle ei viedä roskaavaa eikä elintarvike tai muuta jätettä, joka aiheuttaisi terveys- vaaraa tai houkuttelisi eläimiä paikalle. Melu- ja liikennehaittoja estetään ajoittamalla jä- tekuljetukset ajalle klo 06-22. Yleisten teiden likaantuminen estetään kuljettamalla jäte- kuorma peitettynä kaatopaikalle.
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY
Lupahakemuksesta tiedottaminen
Hakemuksesta on kuulutettu Anjalankosken kaupungin ja Kaakkois-Suomen ympäristö- keskuksen ilmoitustauluilla 9.10 – 17.11.2003. Kuulutuksesta on ilmoitettu Anjalankos- ken Sanomissa 9.10.2003. Hakemuksesta on tiedotettu kirjallisesti Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen kirjeellä 10.10.2003 kaatopaikan lähialueen asukkaille. Hakemus- asiakirjat ovat olleet nähtävissä Anjalankosken kaupungin ympäristötoimen tiloissa.
Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset
Hakemuksen johdosta on käyty useita neuvotteluja ja tehty maastotarkastus, yleiskat- selmusta ei ole katsottu tarpeelliseksi pitää.
Lausunnot
Anjalankosken kaupunki, lupalautakunta 18.11.2003
Anjalankosken lupalautakunta on lausunnossaan todennut, ettei sillä ole huomautettavaa lupahakemuksen johdosta.
Anjalankosken kaupunki, kaupunginhallitus 1.12.2003
Kaupunginhallitus toteaa lausuntonaan, ettei sillä ole huomauttamista ympäristölupaha- kemukseen.
Muistutukset ja mielipiteet
Lähialueen asukas on todennut muistutuksessaan, joka on saapunut ympäristökeskuk- seen 20.11.2003, että hänen omistaman kiinteistön ja kaatopaikan välillä kaadetun suoja- puuston uudelleenistutus on viivästynyt. Suojapuusto on luvattu istuttaa edellisen vali- tuksen jälkeen, mutta vieläkään sitä ei ole useista kyselyistä huolimatta. Lisäksi muistut- tuja toivoo korjausta varsinkin kesäisin tuulisilla keleillä kaatopaikalta tulevien tuh- kasateiden estämiseksi. Pihalla oleskelu on tuolloin hyvin epämiellyttävää ja pyykkien kuivaus toivotonta.
Hakijan kuuleminen ja vastine
Myllykoski Paper Oy on 29.12.2003 päivätyssä vastineessaan todennut muistutuksen johdosta mm. seuraavaa:
Sulennon kaatopaikan itäpuolella oleva hakattu 4500 m2:n alue metsitetään keväällä 2004. Kaatopaikalle viedään pääasiassa Vamy Oy:n voimalaitoksen arina- ja lentotuhkaa.
Tuhkakuormat on peitetty pölyämisen estämiseksi automatkalla. Kaatopaikan laella ta- pahtuvan kippauksen ajaksi peite poistetaan kuorman päältä, jolloin tuhka pääsee pölyä- mään lähiympäristöön tuuliolosuhteiden mukaan. Leviämiseen vaikuttaa tuhkan kosteus.
Tarkistamme kosteuden säätömahdollisuudet vähentääksemme mahdollisia pölyhaittoja ja uskomme myös metsityksen parantavan osaltaan tilannetta. Kuormaushenkilöstön kanssa asiasta on keskusteltu ja he kiinnittävät tuhkan leviämishaitan vähentämiseen jat- kossa erityishuomiota.
KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU
Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on tarkastanut ympäristölupahakemuksen ja päättä- nyt myöntää Myllykoski Paper Oy Sulennon kaatopaikan toimintaa koskevan ympäris- tönsuojelulain (86/2000) 28 § mukaisen ympäristöluvan. Luvan edellytyksenä on, että toiminta tapahtuu ympäristölupahakemuksen ja seuraavien ympäristökeskuksen antamien lupamääräysten mukaisesti.
LUPAMÄÄRÄYKSET
Kaatopaikan luokitus ja sinne sijoitettavat jätteet
1. Kaatopaikka luokitellaan tavanomaisen jätteen kaatopaikaksi.
Kaatopaikka-alueeseen kuuluvat
• nykyinen, käytössä oleva täyttöalue, noin 4 ha, jonka jäljellä oleva täyttötilavuus noin 200 000 m3(v. 2006 lopussa) ja sen on arvioitu tällä hetkellä riittävän noin 8 vuotta
• vuonna 2002 lopetettu ja maisemoitu kaatopaikka, noin 7,5 ha
• varaus lisätäyttöalueeksi, noin 1,5 ha
2. Kaatopaikan varsinainen jätetäyttö saa olla enintään 70 metriä merenpinnanta- soa N60 korkeammalla. Jätetäyttö ei saa ulottua 200 metriä lähemmäs asuntoja.
3. Kaatopaikalle saa sijoittaa pysyvästi lupahakemuksessa ja päätöksessä sivuilla 4 ja 5 mainittuja tai niitä vastaavia hyväksyttäviä jätteitä. Kaatopaikalle tuota- villa keskeisillä jätejakeilla on oltava asiantuntijalaitoksen antama lausunto jät- teen kaatopaikkakelpoisuudesta. Jätteen tuottajan on seurattava jätejakeita vuo- sittain laadunvarmistustestillä. Jos jätejakeissa tapahtuu merkittäviä muutoksia, on kaatopaikkakelpoisuustesti uusittava.
4. Kaatopaikalla voidaan vastaanottaa tehdasalueen ns. kuorikentän sakkaa, kuorimon saostuskaivojen pohjasakkoja ja sadevesikaivojen hiekkaisia poh- jasakkoja, mikäli em. sakkoja varten rakennettaan allas määräyksen 21 mukaisesti. Kyseisten jätejakeiden tulee olla laadultaan soveltuvia sijoitet- tavaksi tavanomaisen jätteen kaatopaikalle.
5. Myllykoskella tehdasalueella sijaitsevan Specialty Minerals Nordic Oy Ab:n tehtaalla syntyvää seulontajätettä voidaan sijoittaa kaatopaikalle poik- keustapauksissa, mikäli seulontajätteen hyötykäyttö keskeytyy tai osoittau- tuu mahdottomaksi. Kaatopaikalla voidaan varastoida seulontajätettä erik- seen läjitettynä korkeintaan kolmen vuoden ajan. Seulontajätteestä tulee analysoida vastaavat tutkimukset kuin muistakin keskeisistä jätejakeista, määräyksen 3 mukaisesti.
Kaatopaikan käyttö ja hoito
6. Kaatopaikan käyttö yleisenä kaatopaikkana on estettävä selvin kieltotauluin sekä riittävästi valvoen ja tarvittavilta osin aitaamalla. Puomi on pidettävä lukittuna ulkopuolisilta. Alueen aidat sekä puomi on tarkastettava säännöl- lisesti ja pidettävä toimintakunnossa.
7. Kaatopaikalle tuotavat jätteet on punnittava ja sijoitettava kaatopaikalle suunnitelmallisesti. Kaatopaikkaa on hoidettava täyttö- ja hoitosuunnitel- man mukaisesti niin, ettei siitä aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle.
Täyttö- ja hoitosuunnitelma on pidettävä ajan tasalla.
Kaatopaikalla tulee olla nimetty hoitaja, jolla tulee olla käytössään kaato- paikan täyttö- ja hoitosuunnitelma. Vastaavan hoitajan nimi on ilmoitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle sekä kunnan ympäristönsuojeluvi- ranomaiselle.
8. Jätetäytöstä on pidettävä vain tarvittava osa kerrallaan avoimena ja jätteet tulee tiivistää ja tarvittaessa peittää riittävän usein pölyämisen ja roskaan- tumisen estämiseksi. Jätetäyttö tulee tehdä ns. kerrostäyttönä.
9. Tuhkaa ja orgaanisia hajoavia aineksia sisältävät jätteet on sijoitettava kaa- topaikalla toisistaan erilleen. Jos alueet rajoittuvat toisiinsa, on täyttö to- teutettava siten, että jätteistä ei pääse liukenemaan ylimääräisiä aineksia suotovesien sekaantumisesta johtuen.
10. Kaatopaikalle voidaan sijoittaa pieniä määriä kunnossapidon yms. yhtey- dessä syntyvää inerttiä rakennusjätettä enintään 100 tonnia vuodessa ja maa-aines- ja kiviainesjätettä enintään 1500 tonnia vuodessa. Sijoitettava rakennusjäte tulee olla laadultaan tavanomaisen jätteen kaatopaikalle sovel- tuvaa. Siltä osin kuin maa- ja kiviainesta tai murskattua rakennusjätettä käytetään hyödyntämistarkoituksessa kaatopaikan rakenteisiin, ei määrällä ole rajoituksia.
11. Jätetäytön ympärille kaatopaikkakiinteistöllä tulee kasvattaa ja /tai säilyttää jo olemassa oleva puusto maisemallisten sekä mahdollisten pölyyntymistä aiheuttavien haittojen vähentämiseksi. Varsinkin kaatopaikan itäosan eris- tämiseksi lähimmästä asunnosta on kasvatettava sen reuna-alueelle ti- heäpuustoinen ainavihanta metsikkövyöhyke.
12. Kaatopaikalla voidaan kompostoida hyvää kompostointitapaa noudattaen vaarattomia yhtiön toiminnassa syntyviä jätteitä kuten jätevesilaitoksen pu- ristettua seosliettä ja kuorta mm. maisemoinnissa tarvittavaa peite-
materiaalia varten. Kompostointia voidaan jatkaa maisemointia ja mahdol- lista muuta tehtaan humusmateriaalitarvetta varten myös muun läjitys- toiminnan loputtua, jos alueen pintavalumavedet hallitaan ja voidaan käsi- tellä.
Melumääräykset
13. Kaatopaikasta ja kaatopaikkatien liikenteestä syntyvä melutaso, LAeq, ei saa ylittää eniten häiriintyvässä kohteessa päiväsaikaan ( klo 7.00-22.00) ta- soa 55 dB eikä yöaikaan (klo 22.00 - 7.00) tasoa 45 dB.
Kaatopaikkavedet
14. Kaatopaikka-alueen puhtaat pintavedet ja ulkopuoliset valumavedet on pi- dettävä erillään jätteistä ja kaatopaikkavesistä.
Vanhan kaatopaikan pohjavesien leviäminen kaatopaikan ulkopuolelle tulee estää suojapumppauksin. Suojapumppaamojen kunnossapidosta tulee huo- lehtia ja mikäli tarkkailututkimuksissa todetaan pohjavesien leviämistä kaa- topaikka-alueen ulkopuolelle, tulee suojaustoimia tehostaa.
15. Kaatopaikka-alueen ympärysojat, suotovesien keräily- ja salaojat sekä kä- sittelyjärjestelmät tulee tarkistaa säännöllisesti ja pitää asianmukaisessa toimintakunnossa. Hydraulinen yhteys uusilta täyttöalueilta vanhoille poh- jatiivistämättömille alueille tulee estää.
16. Kaatopaikkavedet sekä vanhalta että nyt käytössä olevalta kaatopaikalta on kerättävä yhteen salaojin ja puhdistettava tehokkaasti johtamalla ne paperi- tehtaan biologiselle jätevedenpuhdistamolle.
17. Määräys kaatopaikan entisten purkuojien määräämiseksi viemäreiksi kumo- taan (ISVO, 3.10.1997, 58/97/1). Kyseessä ovat kaksi ojaa, joista eteläinen oja kulkee tilojen Tamhuhta Rno 38:58 ja Joenmäki Rno 3:42 rajalla ja pohjoinen oja tilojen Rno 27:130, 8:24, 8:25 ja 9:16 kautta ja laskevat edel- leen Vääräjokeen.
Kaatopaikan pintavedet ja suojapumppaamojen 1 ja 2 pohjavedet voidaan johtaa käytössä olevien ojien kautta edelleen Vääräjokeen. Mikäli ojiin muodostuu saostumia tai kasaantuu kiintoainetta, tulee ne tarvittaessa pois- taa.
Kaatopaikkakaasut
18 Kaatopaikkakaasun kertymistä ja purkautumista on seurattava lopetetulla kaatopaikalla sekä toiminnassa olevan kaatopaikan sillä alueella, jonne si- joitetaan helposti hajoavaa orgaanista ainetta sisältävää, runsaasti kaasua tuottavaa jätettä. Kaatopaikkakaasun määrä, paine ja kaasun ainesosat on selvitettävä käyttövaiheessa ja jälkihoitovaiheessa valtioneuvoston kaato- paikkapäätöksessä edellytetyllä tavalla.
19. Kaatopaikalla on biohajoavaa orgaanista jätettä sisältävillä alueilla järjestet- tävä kaatopaikkakaasun keräys viimeistään suljettavan osan peittämisen yh- teydessä.
Vanhalla ja nykyisellä kaatopaikalla muodostuvat kaatopaikkakaasut tulee johtaa pois hallitusti ja polttaa kaatopaikalle rakennetussa kaasunpolttolai- toksessa, mikäli niitä ei saada ohjatuksi hyötykäyttöön tai se osoittautuu kannattamattomaksi.
Kaatopaikkakaasun talteenotto- ja käsittelyjärjestelmät on tarkastettava säännöllisesti ja pidettävä kunnossa.
Kaatopaikan valvonta ja tarkkailu
20. Kaatopaikkaa ja sen lopetettuja osia ja niiden vaikutuksia tulee tarkkailla suunnitelmallisesti. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus hyväksyy Mylly- koski Paper Oy:n laatiman ja 13.8.2007 päivätyn ja 14.11.2007 tarkennetun Sulennon kaatopaikan tarkkailuohjelman. Hyväksytty tarkkailuohjelma karttoineen on tämän päätöksen liitteenä.
Tarkkailusuunnitelmaa voidaan muuttaa ympäristönsuojelulain 46 §:n mu- kaisesti. Vähäisemmät korjaukset voidaan tehdä toimittamalla tarkkailu- suunnitelman korjausesitys Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen hyväk- syttäväksi.
Kaatopaikan rakenteet
21. Mikäli kaatopaikalle otetaan vastaan runsaasti vettä sisältäviä jätteitä (kuo- rikentän sakka, saostuskaivojen sakat sekä sadevesikaivojen hiekkapitoisia jätteet), tulee niitä varten rakentaa vastaanottoallas viimeistään 31.10.2009
mennessä. Rakennettavan vastaanottoaltaan tulee olla tiivistetty ja varustet- tu siten, etteivät vedet pääse suotautumaan ympäristöön tai jätetäyttöön. Al- taaseen kertyvät vedet tulee ohjata hallitusti kaatopaikan suotovesien keruu- järjestelmään ja edelleen käsiteltäväksi jätevedenpuhdistamolla. Valutuksen jälkeen kiinteä jäte voidaan sijoittaa kaatopaikan ao. alueelle. Suunnitelma mahdollisesta vastaanottoaltaasta tulee toimittaa ympäristökeskuksen tar- kistettavaksi viimeistään kolme kuukautta ennen rakentamisen aloittamista.
22. Alueelle mahdollisesti rakennettavan uuden läjitysalueen / laajennusalueen pohjan rakenteiden ja vesien keräyksen tulee täyttää valtioneuvoston kaato- paikkapäätöksen mukaiset vaatimukset. Kaatopaikan pohjan tulee olla kan- tava ja maaperän on täytettävä sellaiset veden kyllästämän maan vedenlä- päisevyys- (K) ja paksuusvaatimukset, että niiden yhdistetty vaikutus vastaa vedenläpäisevyyttä K 1,0x10-9 m/s ja 1 m paksuutta. Jos kaatopaikan maaperän tiiveys ei vastaa edellä tarkoitettua vaatimusta, on sitä parannet- tava rakennetulla tiivistyskerroksella vastaavan suojatason saavuttamiseksi.
Tiivistyskerroksen päälle on asennettava kaatopaikan tiivistämiseen tarkoi- tettu keinotekoinen eriste ja tämän päälle kuivatuskerros (salaojakerros), jonka paksuuden on oltava vähintään 0,5 metriä.
Luvanhaltijan on esitettävä suunnitelma laajennusalueelle tulevasta pohja- rakenteesta sekä uuden alueen liittymisestä vanhaan jätetäyttöön ympäris- tökeskuksen hyväksyttäväksi hyvissä ajoin, vähintään kuusi kuukautta en- nen rakentamistöiden aloittamista. Suunnitelmaan on sisällytettävä raken- tamisen työtapaselostukset, laadunvarmennussuunnitelmat sekä selvitykset käytettävien materiaalien ominaisuuksista ja kelpoisuudesta kaatopaikan pohjarakenteisiin. Tarvittaessa asia käsitellään ympäristöluvan muutoksena ympäristönsuojelulain 58 §:n mukaisesti.
23. Laajennusalueen rakennustöitä valvomaan on nimettävä ulkopuolinen val- voja. Valvojan nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.
24. Kaatopaikkarakenteiden valmistuttua, ennen alueen käyttöönottoa, on siitä tehtävä ilmoitus ympäristökeskukselle lopputarkastusta varten. Tätä varten on luvan haltijan toimitettava selvitys pohjarakenteiden toteutuksesta, ra- kenteista ja yhteenveto rakentamisen aikaisista valvontaan liittyvien laa- dunvarmistuskokeiden tuloksista.
Kaatopaikan lopettaminen ja vastuu kaatopaikasta
25. Kaatopaikan tai sen osa-alueen täytyttyä tai jätteiden viennin sinne loputtua on alue viipymättä saatettava sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle. Tässä tarkoituksessa on kaatopaikan pinnalle ra- kennettava vähintään 0,5 metriä paksu stabiili ja halkeilematon tiivistysker- ros (vedenläpäisevyys k <1x10-9 m/s), vähintään 0,5 metriä paksu kuivatus- kerros (vedenläpäisevyys k >1x10-3 m/s), ja metrin paksuinen pintakerros, johon on istutettava sopiva kasvusto. Kaatopaikan pinta on muotoiltava kal- tevaksi siten, että kuivatuskerroksen kaltevuus on kaikkialla vähintään 5 %.
Rakennekerroksissa voidaan käyttää jätemateriaaleja, jotka täyttävät raken- nustekniset vaatimukset. Jätemateriaalien käyttö rakenteissa ei saa aiheut- taa oleellista kuormitusta ympäristöön tai ominaisuuksiensa seurauksena li- sätä loppusijoitetusta jätteestä liukenevien haitallisten aineiden määrää.
Suunnitelmat korvaavien rakenneratkaisujen käytöstä tulee esittää hyvissä ajoin Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi.
Kaatopaikkakaasun keräys ja hyödyntäminen tulee järjestää niiltä alueilta, joille on sijoitettu helposti hajoavaa orgaanista ainesta sisältävää ja kaasua muodostavaa jätettä.
26. Kaatopaikan tai sen osan sulkemisesta tulee laatia erillinen lopettamissuun- nitelma Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi vähintään kuusi kuukautta ennen kaatopaikan tai sen osan sulkemista. Suunnitelmassa tulee esittää mm. tiivistyskerroksen rakentamisen työtapaselostus sekä tii- vistämiseen käytettävien materiaalien sopivuus ko. tarkoitukseen (tiiviys- tutkimus, routivuus, jäätymis-sulamiskestävyys, ympäristökelpoisuus ja ominaisuuksien pysyvyys). Suunnitelmaan on sisällytettävä myös kaato- paikkatoiminnan loppumisen jälkeinen kaatopaikkavesien ja –kaasujen tarkkailusuunnitelma.
Suunnitelma voidaan käsitellä ympäristölupa-asiana, mikäli sen hyväksyntä edellyttää olennaisia muutoksia nyt annetusta päätöksestä.
27. Maisemoinnin on oltava valmiina viimeistään kaksi vuotta läjityksen lop- pumisesta. Myös muilla alueilla on maisemointi pyrittävä vaiheistamaan si- ten, että se pystytään toteuttamaan samassa ajassa
28. Kaatopaikan lopettamistöitä valvomaan on nimettävä ulkopuolinen valvoja.
Valvojan nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava ympäristökeskukselle ja kun- nan ympäristönsuojeluviranomaiselle.
29. Kaatopaikan jälkihoitotöiden valmistuttua on töiden toteutuksesta ja laa- dunvarmennuksesta laadittava selonteko, joka on toimitettava ympäristö- keskukselle 6 kuukauden kuluessa siitä, kun jälkihoitotyöt ovat valmistu- neet kullakin alueella.
30. Kaatopaikanpitäjä on vastuussa lopetettavan kaatopaikan jälkihoidosta vä- hintään 30 vuotta. Tänä aikana kaatopaikanpitäjän on huolehdittava siitä, ettei kaatopaikan poistamisesta aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.
Varautuminen vahinkotilanteisiin
31. Kaatopaikalla on suunnitelmallisesti estettävä ja torjuttava haitat ja vaarati- lanteet kuten sortumat ja rakenteita vahingoittavat painumat sekä jätepenke- reen puutteellinen vakavuus ja routimisesta aiheutuva kaatopaikkarakentei- den vaurioituminen. Tässä tarkoituksessa on kaatopaikan penkereen ja jäte- täytön tilaa seurattava säännöllisesti. Vahinkotilanteisiin varautumista var- ten on oltava suunnitelma, joka on pidettävä ajantasaisena.
Kirjanpito ja raportointi
32. Sulennon kaatopaikan toiminnasta, käytöstä ja kaatopaikalle sijoitettavista sekä sieltä mahdollisesti hyödynnettäväksi vietävistä jätteistä ja jätteiden alkuperästä on pidettävä kirjaa. Kirjanpidon perusteella toimitettava lyhyt vuosiraportti Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja kunnan ympäris- töviranomaiselle seuraavan vuodenhelmikuun loppuun mennessä.
Vuosiraportissa on esitettävä:
- tiedot vastaanotetun (ja vastaanottamatta jätetyn) jätteen määrästä jätelajeit- tain sekä yhteenveto tehdyistä kaatopaikkakelpoisuus- ja laadunvarmistus- testeistä
- selvitys vastaanotetun, esikäsitellyn, kaatopaikalle sijoitetun ja muuta käsit- telyä tai hyödyntämistä varten kaatopaikalle toimitetun biohajoavan jätteen määrästä
- tiedot kaatopaikalta hyödynnettäväksi toimitetun jätteen määrästä - tiedot jätetäytöstä ja maisemoinnin etenemisestä
- yhteenveto valvonta- ja tarkkailuohjelman mukaisista seurantatiedoista, kooste tuloksista, johtopäätökset ja arvio kehityksestä.
- selvitys kaatopaikan ympäristöpäästöistä ja haittojen torjunnasta
- selvitys poikkeuksellisista tapahtumista ja poikkeamisista hyväksytyistä suunnitelmista
- mahdolliset täydennykset poikkeustilanteiden varautumissuunnitelmaan ja kaatopaikan täyttö-, hoito- ja valvontasuunnitelmaan
Raportti voidaan liittää osaksi Myllykoski Paper Oy:n ympäristönsuojelun vuosiraporttia. Seuranta- ja tilastotiedot on ilmoitettava hallinnossa käytet- tävin luokitteluperustein ja ympäristökeskuksen kanssa erikseen sovittaval- la tavalla ensisijaisesti sähköistä tiedonsiirtoa käyttäen. Muut raportoitavat tiedot, joita ei vielä voi toimittaa sähköisesti, tulee toimittaa em. ajankoh- taan mennessä kirjallisina.
Vaadittava vakuus
33. Luvan haltijan on pidettävä Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen hallus- sa50 000 euron suuruinen vakuus (pankkitakaus tai muu hyväksytty va- kuus) asianmukaisen kaatopaikkatoiminnan varmistamiseksi. Kaakkois- Suomen ympäristökeskus voi tarkistaa vakuuden määrää tarvittaessa. Va- kuusasiakirjoja uusittaessa on uudet vakuusasiakirjat toimitettava ympäris- tökeskukselle vähintään kaksi kuukautta ennen vanhojen vakuusasiakirjojen voimassaolon umpeutumista.
PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT
Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset
Ympäristökeskus on ratkaisussaan ottanut huomioon ympäristönsuojelulain ja -asetuksen sekä jätelain tavoitteet ja yleiset periaatteet. Ympäristökeskus on katsonut, että edelly- tykset luvan myöntämiselle ovat olemassa, kun otetaan huomioon tähänastisen toimin- nan todetut vaikutukset sekä lupamääräykset, joilla ympäristöhaittoja ja niiden riskejä on vähennetty niin, ettei ympäristön merkittävää pilaantumista tai haittaa pääsisi tapahtu- maan.
Uusi lupapäätös korvaa aiemmat useat erilliset lupapäätökset ja ympäristönsuojeluun liit- tyvät hyväksymisratkaisut. Suurelta osin niiden mukaiset määräykset ja velvoitteet on kirjattu myös uuteen lupapäätökseen. Muistutuksessa esitetyt vaatimukset on olennaisilta osin otettu huomioon luparatkaisussa ja sen määräyksissä ilmenevin osin.
Toiminnalle on annettu päästöjä ehkäisevät ja rajoittavat lupamääräykset, jotka noudatte- levat valtioneuvoston päätöstä kaatopaikoista (861/1997), ja joissa on otettu huomioon toiminnan luonne ja paikalliset ympäristöolosuhteet. Toiminnasta ei aiheudu terveyshait- taa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta, kun toimitaan hakemuksen ja tämän päätöksen mukaisesti.
Lupamääräysten perustelut
Lupamääräykset on annettu soveltaen valtioneuvoston päätöstä kaatopaikoista (861/97), jossa säädetään kaatopaikkojen suunnittelua, perustamista, rakentamista, käyttöä, hoitoa, käytöstä poistamista ja jälkihoitoa koskevia yksityiskohtaisia vaatimuksia.
Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (861/1997) määrittelee pitkälti määräykset, jotka vähintään tulee kaatopaikoille antaa. Kaatopaikkapäätös perustuu EU:n direktiiviin. Kaa- topaikan luokittelu ja kaatopaikka-alueet tulee käydä selkeästi selville luvasta. Samoin todetaan kaatopaikan korkeus ja tilavuus, joita ei saa ylittää. Kaatopaikalle tuotavien jät- teiden laadun tulee vastata kaatopaikkaluokitusta. Jotta kaatopaikalle voidaan vastaanot- taa kuorikentän sakkaa ym vesipitoisia sakkoja, tulee niiden laadun olla sellainen, että ne soveltuvat kaatopaikalle ja niiden sijoituksen tulee olla asianmukainen. Aiemman pää- töksen mukaisesti on katsottu toimintojen takaamiseksi tarpeelliseksi antaa määräys poikkeustapauksissa sijoittaa kaatopaikalle Specialty Minerals Nordic Oy Ab:n tehtaalta tulevaa seulontajätettä. Seulontajätteen varastointi kaatopaikalla on katsottu mahdollisek- si enintään kolmen vuoden ajan. Tämä edellyttää, että jäte sen jälkeen tulee hyödynne- tyksi. (Määräykset 1-5)
Jotta kaatopaikkaa voidaan täyttää ja hoitaa säännösten mukaisesti, tulee siihen olla laa- dittu täyttösuunnitelma. Vastuullinen hoitaja ja ajantasainen täyttösuunnitelma antavat hoidolle edellytykset. Määräykset on annettu valvonnallisista syistä samoin kuin määräys roskaantumisen estämisestäkin. Kaatopaikan täyttö kerrostäyttönä helpottaa kaatopaikan hoitoa mm. peittämistä sekä ehkäisee tuhkan pölyämistä. Ainavihanta puusto ehkäisee pölyn leviämistä kaatopaikan ympäristöön ja varsinkin läheisen asunnon suuntaan.
Kaatopaikalle on katsottu voitavan jatkossakin sijoittaa pieniä määriä kunnossapidossa ym. syntyviä rakennusjätteitä. Murskattuina ja/tai vastaavasti käsiteltyinä ne ovat pa- remmin sijoitettavissa kaatopaikalle. Valtioneuvoston päätös (295/1997) rakennusjätteis- tä määrää jätteiden määrän ja haitallisuuden vähentämisestä sekä talteenoton ja hyödyn- tämisen järjestämisestä. Kaatopaikalle sijoitettavan rakennusjätteen, myös sen osan, josta on jo poistettu hyödynnettävät jakeet, kuten betoniraudat, tulee laadultaan soveltua ta- vanomaisen jätteen kaatopaikalle. Kaatopaikan lopettaminen ja maisemointi vaatii suuria määriä erilaisia maa- ja kiviaineksia, joten niiden varastointi kaatopaikalle on tarpeen, jotta vaadittavat toimenpiteet voidaan tehdä määräajassa. Näiden sijoittamiseen ei sovel- leta annettuja tonnimääriä, vaan silloin kun sopivia eriä maa- ja kiviaineksia on saatavis- sa, ne voidaan varastoida kaatopaikka-alueelle tulevaa käyttöä varten.
Tuhkan ja orgaanisen hajoavan jätteen erilleen läjitys vähentää jätteistä mahdollisesti liu- kenevien ainesten määrää. Tuhkan erilleen läjitys antaa mahdollisuuden sen viemiseen hyödynnettäväksi esim. maanrakennuskohteissa. Sen mahdollistaa tuhkan laadun seuran- ta, jolla voidaan varmistaa sen soveltuvuus kulloiseenkin hyödyntämiskohteeseen. Täl-
löin tuhkasta tulee olla määritettynä vastaavuustestien lisäksi valtioneuvoston asetuksen eräiden jätteiden hyödyntämisestä maanrakentamisessa (591/2006) mukaiset testit.
Kompostoinnin suhteen ei päätöksessä ole katsottu tarpeelliseksi antaa yksityiskohtaisia käyttöohjeita ja pitoisuusrajoja. Asiaan liittyen on olemassa valtioneuvoston päätöksen lisäksi selvityksiä ja ohjesuosituksia, mm. kompostointityöryhmän mietintö, josta riittä- vän selkeästi on löydettävissä, mitä pidetään hyvänä kompostointitapana ja mitkä pitoi- suusarvot kompostoidun tuotteen on alitettava. Kompostointia voidaan jatkaa kaatopaik- ka-alueella vielä lopettamisen jälkeenkin, jolloin turvataan kompostimullan saatavuutta tarvittaviin kohteisiin sekä saadaan soveltuvat jätejakeet hyödynnetyksi.
(Määräykset 6-12)
Valtioneuvoston päätökseen (993/1992) perustuvalla melumääräyksellä varmistetaan, et- tä toiminnasta aiheutuvat haitat ovat mahdollisimman vähäiset ja ettei toiminnoista ja sii- hen liittyvästä liikenteestä aiheutuvasta melusta aiheudu yleisen viihtyisyyden vähenty- mistä. (Määräys 13)
Kaatopaikkavesien hallinta on tärkeää pilaantumisen ehkäisemiseksi. Vanhan jo lopete- tun ja maisemoidun, ilman pohjarakenteita olevan kaatopaikan pohjavesien leviämisen hallitsemiseksi on tarpeen pohjavesipumppauksella estää niiden leviäminen. Nykyiset määräykset edellyttävät asianmukaista kaatopaikkavesien puhdistusta tehtaan jäteveden- puhdistamolla. Varsinaisia kaatopaikkavesiä ei enää johdeta entisiin purkuojiin, joten ojien määrääminen viemäriksi voidaan kumota. Ojiin johdetaan edelleen alueelta pinta- vesiä ja pohjaveden suojapumppaamojen vedet. Varsinkin pumpattavat pohjavedet voivat olla hapettomia ja näin ollen esim. niiden sisältämä rauta voi alkaa saostua ojissa. Saos- tumien ja mahdollisten ojaan muodostuvien kiintoaineiden poistosta on tarpeen huoleh- tia. Tämä määräys perustuu ympäristönsuojelulain säännöksiin. Muuten vesien johtami- nen ojiin on tavanomaista kuivatusvesien johtamista, joka ei perustu ympäristölupaan ja joihin sovelletaan normaalia vesilain ojitusta koskevia säännöksiä. (Määräykset 14-17) Kaatopaikkakaasun hallittu keräily ja käsittely poistaa mahdollisia hajuhaittoja sekä vä- hentää hallitsemattomien kaatopaikkapalojen ja –räjähdysten vaaraa. Hallitsemattomasti jätepenkereen alta purkautuvilla kaatopaikkakaasuilla on useita haitallisia vaikutuksia kaatopaikan kasvillisuuteen ja maisemointiin. Kaatopaikkakaasut vaikuttavat myös laa- jemmin kasvihuoneilmiöön. Vanhan jo lopetetun kaatopaikan osalta on kaatopaikkakaa- sujen keräys ja käsittely jo toteutettu. Päätöksessä edellytetään kaatopaikkakaasujen ke- räilyn ja käsittelyn järjestämistä nykyisen täyttöalueen biohajoavan jätteen läjitysalueella, muilla alueilla siihen ei katsota olevan tarvetta. (Määräykset 18-19)
Kaatopaikkaa ja sen vaikutuksia ympäristöön tulee seurata suunnitelmallisesti. Ympäris- tökeskuksen nyt hyväksymä tarkkailuohjelma korvaa aikaisemman tarkkailuohjelman ja samalla se vastaa myös kaatopaikkapäätöksessä edellytettyä kaatopaikan tarkkailua. Hy- väksytyssä tarkkailuohjelmassa on huomioitu myös tuhkajakeiden mahdollinen myö- hempi hyödyntäminen. (Määräys 20)
Kaatopaikan nyt käytössä olevan osan pohjarakenne on hyväksytty edellisessä ympäris- töluvassa, joka on annettu ennen valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksen voimaantuloa.
Viime vuosina kaatopaikalle tuotavien jätteiden määrä on vähentynyt. Suurimman jäteja- keen muodostaa tällä hetkellä voimalaitokselta tuleva lento- ja pohjatuhka. Kaatopaikalle tulee sen lisäksi jonkin verran hyödyntämiseen soveltumatonta, pääosin kuivaa prosessi- jätettä. Kaatopaikalle ollaan sijoittamassa kuorikentän sakkoja yms. joskus varsin neste- pitoista jätettä. Näiden jätteiden vastaanoton edellytys on, että niitä varten rakennetaan erillinen allas, josta nesteet eivät pääse imeytymään jätetäyttöön, vaan ne voidaan johtaa hallitusti suotovesien käsittelyyn. Sen jälkeen kiinteytetty jäte voidaan sijoittaa jätetäyt-
töön yhdessä vastaavanlaisten jätteiden kanssa. Allas on mahdollista rakentaa periaat- teessa myös kaatopaikka-alueen ulkopuolelle, jolloin allas ei kuulu tämän luvan piiriin ja sen ympäristönsuojeluasioista on määrättävä erikseen.
Mikäli kaatopaikalle aiotaan tuoda ns. vaikeita tai hankalia jätejakeita, tulee alueen, jolle näitä jätteitä aiotaan sijoittaa, pohja lisätiivistää kaatopaikkapäätöksen mukaiseksi eriste- kalvolla. Kun kaatopaikan vara-aluetta (1,5ha) otetaan käyttöön, tulee sille rakennettavi- en pohjarakenteiden vastata valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksen mukaisia määräyksiä.
Suunnitelmissa on tarpeen huomioida myös laajennusalueen liittyminen vanhempaan jä- tetäyttöön. (Määräykset 21-24)
Kaatopaikan tai sen jonkin täyttöalueen täytyttyä tulee nämä alueet poistaa käytöstä suunnitelmallisesti. Valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksessä on annettu myös kaatopai- kan tai sen osan lopettamisesta varsin yksityiskohtaiset määräykset. Nykyisin käytössä olevia alueita lopetettaessa vaaditaan pintarakenteen tiivistyskerrokselta vedenlä-
päisevyyttä k <1x10-9 m/s. Tätä voidaan perustella kaatopaikan BAT-tekniikalla ja sillä, että se kompensoi pohjarakenteesta puuttuvaa eristekalvoa. Nyt annetussa luvassa on edellytetty lopettamissuunnitelman esittämistä, joka voidaan tarvittaessa käsitellä ympä- ristölupana, mikäli nyt annettuja määräyksiä ei katsota riittäviksi ko. ajankohtana. Suun- nitelma on tarpeen myös, mikäli pintarakenteissa hyödynnetään jätejakeita tai käytetään ratkaisuja, joita ei ole vielä esitetty. Kaatopaikan suunnitelmallinen käyttö mahdollistaa myös sen lopettamisen määräajassa.
Kaatopaikanpitäjän vastuu kaatopaikasta ja sen jälkihoidosta on määritelty ympäristön- suojeluasetuksen 20 §:ssä vähintään 30 vuodeksi. Tarkkailun tuloksista ja muista tiedois- ta voidaan sitten tarkemmin määritellä ajankohta, jolloin voidaan katsoa, ettei kaatopai- kasta aiheudu enää vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. (Määräykset 25-30) Varautumisella vahinkotilanteisiin estetään suunnitelmallisesti mm. rakenteissa tapahtu- vat haitat ja vaaratilanteet mahdollisesti jo ennakolta. Ajan tasalla pidettävässä suunni- telmassa tulee olla esitettynä myös toimintaohjeet vaara- ja haittatilanteissa sekä selkeä ohje eri viranomaisille ilmoittamisesta. (Määräys 31)
Kirjanpito- ja raportointivelvoite on annettu viranomaisen tiedonsaanti- ja valvontaoi- keuden vuoksi. Tiedot voidaan ilmoittaa pääosin sähköisen TYVI-ELMA-järjestelmän kautta. Kuitenkin kaatopaikalta on edellytetty raportoitavaksi myös monia muita seikko- ja, johon sähköinen raportointi ei vielä sovellu, joten myös kirjallinen raportti on tarpeen.
(Määräys 32)
Kaatopaikkatoiminnan harjoittajalta vaadittavasta vakuudesta säädetään ympäristönsuo- jelulaissa (42§), jossa määritellään luvan myöntämisen edellytyksistä.
Kaatopaikkapitäjältä edellytetyllä vakuudella pyritään huolehtimaan, että kaikissa tilan- teissa voitaisiin varmistaa kaatopaikan välttämättömät hoitotyöt ja tarkkailun toimivuus tilanteessa, jossa toiminnan harjoittaja ei itse pysty vastaamaan ko. velvoitteista. Vakuu- den suuruutta määrättäessä on otettu huomioon käytössä olevan kaatopaikan arvioidut sulkemiskustannukset käyttäen tehtaan omia jätteitä. Vakuuden suuruus voi muuttua ja siksi vakuuden suuruuden arviointi on tarpeen kustannusten muuttumisenkin takia. Va- kuuden tulee olla voimassa ko. toiminnan aikana, joten vakuuden uusimisella hyvissä ajoin ennen edellisen vakuuden määräajan umpeutumista varmistaa sen. (Määräys 33)
Vastaukset lausuntoihin ja yksilöityihin vaatimuksiin
Muistutuksessa esiin tuodut vaatimukset on otettu huomioon siten kuin lupamääräyksissä ja päätöksen perusteluissa ilmenee.
LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo
Tämä lupa on voimassa toistaiseksi. Toiminnan harjoittajan tulee esittää hakemus lupa- määräysten tarkistamiseksi viimeistään31.12.2015.Mikäli toiminnassa tapahtuu olen- naisia muutoksia, tulee toiminnan harjoittajan hakea toiminnalle uutta ympäristölupaa.
(YSL 55 §)
Asetuksen noudattaminen
Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolos- ta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YsL 56 §)
Korvattavat päätökset
Tällä päätöksellä korvataan Sulennon kaatopaikkaa koskevat aikaisemmin annetut pää- tökset ja hyväksymiset.
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET
Ympäristönsuojelulaki (86/2000) Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) Jätelaki (1072/1993)
Jäteasetus (1390/1993)
Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista ( 861/1997)
Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920)
KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN
Päätöksestä peritään suoritemaksua lupahakemuksen vireilletulon ajankohdan säädösten mukaan soveltaen ympäristöministeriön päätöstä (1415/2001), jonka mukaan tavanomai- sen jätteen kaatopaikasta perittävä maksu on 6700€. Maksu peritään 35 prosenttia taulu- kon mukaista maksua pienempänä, koska asian käsittelyn vaatima työmäärä on taulukos- sa mainittua työmäärää pienempi. Suoritemaksua peritään4355 euroa. Maksu suorite- taan erillisellä laskulla.
Sovelletut oikeusohjeet
Valtion maksuperustelaki (150/1992)
Laki valtion maksuperustelain muuttamisesta (961/1998)
Ympäristöministeriön päätös alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1415/2001)
LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN
Kaakkois-Suomen ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä ympäristönsuojelulain 54
§:n mukaisesti. Tieto päätöksestä julkaistaan Anjalankosken kaupungin ilmoitustaululla.
Lisäksi tieto päätöksestä julkaistaan Keskilaakso-nimisessä lehdessä.
JAKELU
Päätös saantitodistuksella Myllykoski Paper Oy 46800 Anjalankoski Jäljennös päätöksestä
Anjalankosken kaupunginhallitus
Kouvolan seudun kansanterveystyön ky., ympäristöpalvelut Suomen ympäristökeskus, kirjaamo (sähköisenä)
Tieto päätöksen antamisesta Muistutuksen tekijät ja rajanaapurit MUUTOKSENHAKU
Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valituskir- jelmä on toimitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle.
Valitusoikeus on:
1) sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea;
2) rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, ter- veyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät;
3) toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäris- tövaikutukset ilmenevät;
4) toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomai- sella;
5) muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella.
Ympäristölupamaksusta voi valittaa samassa järjestyksessä kuin pääasiassa Valitusosoitus on liitteenä.
Ympäristönsuojelupäällikkö Jaakko Vesivalo
Insinööri Paula Routamaa
LIITTET Myllykoski Paper Oyj, Sulennon kaatopaikan tarkkailuohjelma 13.8.2007 Karttaliitteet (2kpl) näytteenottopaikoista
