ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on saapunut Kaakkois-Suomen ympäristökeskukseen 10.7.2008

•

•

•

•

Nro A 1117

Dnro KAS-2008-Y-189-113 Annettu julkipanon jälkeen 13.11.2008

ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 §:n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka kos- kee lypsykarjatalouden toiminnan laajennusta.

LUVAN HAKIJA Timo Nakko Selänpääntie 464 47810 SELÄNPÄÄ

HAKEMUKSESSA TARKOITETTU LAITOS JA SEN SIJAINTI

Ympäristölupahakemus koskee Valkealan kunnan Selänpään kylässä tilalla Nakko RN:o 15:45 sijaitsevaan talouskeskukseen rakennettavaa lypsykarjalle tarkoitettua kah- den lypsyrobotin lämpöeristettyä makuuparsipihattoa, biokaasulaitosta ja lietelantasäiliöi- tä, sekä nykyisen eläinsuojan toimintaa. Uusi eläinsuoja sijaitsee osoitteessa Impivaaran- tie 72, 47810 Selänpää.

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Ympäristönsuojelulaki 28 §:n 1 momentti.

Ympäristönsuojeluasetus 1 §:n 1 momentin kohta 11a.

YMPÄRISTÖKESKUKSEN TOIMIVALTA

Ympäristönsuojeluasetuksen 6 §:n 1 momentin kohta 10a.

ASIAN VIREILLETULO

Ympäristölupahakemus on saapunut Kaakkois-Suomen ympäristökeskukseen 10.7.2008.

Hakemusta on täydennetty 24.9.2008.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalla ei ole aikaisempaa ympäristölupaa.

Tilalla on sopimus luonnonmukaisesta tuotannosta.

Hakijalla on voimassa olevia peltoalan vuokrasopimuksia 7,32 ha.

Alue on maatalousvaltaista haja-asutusaluetta. Alueella ei ole voimassa olevaa asema- kaavaa.

ELÄINSUOJAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN LÄHIYMPÄRISTÖ

Tuleva eläinsuoja sijaitsee maatalousvaltaisella kaavoittamattomalla alueella, jonka ym- päristössä on pääasiassa peltoa ja metsää. Tuleva eläinsuoja ei sijaitse pohjavesialueella, eikä muullakaan tärkeällä vedenhankintaan soveltuvalla alueella.

Lähimmät naapurit ovat 300 – 500 metrin päässä talouskeskuksesta. Tuleva eläinsuoja si- joitetaan poispäin lähimmästä naapurista. Talouskeskuksessa sijaitsee maataloustyönteki- jän asuinrakennus. Alueella ei ole muita häiriintyviä kohteita.

ELÄINSUOJAN TOIMINTA Tuotanto

Nykytilanteessa tilalla on 27 lehmää, 16 hiehoa ja 18 alle 6 kk ikäistä vasikkaa. Laajen- nuksen jälkeen tilalla tulee olemaan 150 lehmää, 70 hiehoa ja 40 vasikkaa. Rakennetta- vaan uuteen eläinsuojaan tulee eläinpaikat 150 lypsylehmälle ja noin 40:lle alle 3 kk ikäi- selle vasikalle. Hiehojen ja 3 – 6 kk ikäisen nuorkarjan kasvatus tapahtuu olemassa ole- vassa navetassa, joka muokataan näille sopivaksi.

Vedenhankinta

Tilalla on oma talousvesikaivo (porakaivo) ja kunnallinen vesijohtoverkosto.

Laidunnus ja jaloittelutarhat

Lehmät, hiehot ja nuorkarja laiduntavat 5 – 6 kuukautta vuodessa sääolosuhteista riippu- en. Vasikat alle 3 kk eivät laidunna. Lehmät laiduntavat uuden navetan ympärillä, missä laidunalaa on noin 20 ha, hiehot ja nuorkarja olemassa olevan navetan ympäristössä.

Laitumella ei ole ruokintapaikkaa, vaan lehmillä on vapaa kulku navettaan syömään.

Juottopisteet on sijoitettu jaloittelutarhojen yhteyteen.

Uuden navetan yhteyteen rakennetaan kaksi jaloittelutarhaa, jotka ovat tiivispohjaisia ja kumpikin pinta-alaltaan 300 m². Jaloittelutarhat ovat kiinteäpohjaisia ja niiden reunoilla kiertää hakepintainen imeytysreunus, jonka alla olevien salaojaputkien kautta jaloittelu- tarhaan kertyvä virtsa ja sadevedet ohjataan ensin kokoomakaivoihin (2 x 60 m³) ja sieltä sekoitussäiliöön. Tarhoihin kertyvä lanta poistetaan traktorilla kuivalantalaan.

Lannan käsittely ja varastointi

Navetta tulee toimimaan lietelantajärjestelmällä. Suurin osa lietteestä ohjataan putkea pit- kin viereisestä navetasta pumppukaivojen kautta sekoitussäiliöön, josta se kulkeutuu sul- jettuna prosessina biokaasureaktorin kautta katettuun lietesäiliöön.

Biokaasulaitos

Hakijan tavoitteena on rakentaa biokaasulaitos, joka käyttää raaka-aineenaan oman kar- jan lietelantaa (myös etäsäiliöstä tuotua), vasikkaosastolta tulevaa kuivaa lantaa, hukka- rehua, pelloilta saatavaa vihermassaa ja jaloittelutarhojen reunoilta vaihdettavaa haketta yhteensä noin 9 500 t/a. Massan keskimääräinen kuiva-ainepitoisuus on noin 25 %, eli kokonaismassa on noin 2 500 t kuiva-aineena. Laitoksella voidaan vastaanottaa ja käsi- tellä myös pieniä määriä muualta tuotua vihermassaa, kuten pilaantunutta rehua tai vas- taavaa.

Biokaasureaktoreita on yksi kappale. Reaktori on teräs- tai betonirakenteinen kaasutiivis säiliö, jonka nestetilavuus on 1 000 m³. Reaktori ovat varustettu sekoittimella. Prosessis- sa muodostuva biokaasu (metaani) otetaan talteen reaktorin yläosasta, josta se johdetaan kaasuvaraston kautta biokaasun käsittelyyn. Lisäksi lietesäiliössä muodostuva biokaasu otetaan talteen ja johdetaan käsittelyyn. Biokaasun käsittely sisältää vedenerotuksen ja paineenkorotuksen. Myös rikinpoisto tapahtuu tässä yhteydessä. Kaasu käsitellään ja ja- lostetaan siten, että se vastaa ominaisuuksiltaan maakaasua. Käsitelty biokaasu johdetaan mikroturbiiniin, kaasumoottoriin, polttokennoon, lämmityskattilaan tai maakaasuverk- koon. Huoltojen ja mahdollisten häiriötilanteiden varalle järjestelmään asennetaan soih- tupoltin.

Laitos toimii täysin suljettuna prosessina, eikä hakijan mukaan aiheuta minkäänlaisia päästöjä. Laitoksessa syntyy kaasua, joka sisältää 60 – 70 % metaania, 30 – 40 % hiilidi- oksidia ja pieniä määriä muita kaasuja, kuten rikkivetyä. Lietteen massa ei oleellisesti muutu prosessin aikana, mutta sen sisältämät ravinteet muuttuvat kasveille edullisempaan muotoon ja haisevien yhdisteiden pitoisuus vähenee hakemuksen mukaan n. 95 %:a.

Tuotettu biokaasu sisältää energiaa noin 6 – 7 kWh/m³. Prosessissa syntyy hyödyksi käy- tettävää lämpöä (n. 70 %) ja sähköä (n. 30 %).

Biokaasureaktorin jälkeen käsiteltävä materiaali pumpataan hygieniasointiyksikköön, jossa sen lämpötila nostetaan 70 °C:ksi yhden tunnin ajaksi. Hygieniasointiyksikkö voi- daan vaihtoehtoisesti sijoittaa myös ennen reaktoria. Hygieniasointivaihetta ei voi ohit- taa. Käsittelylämpötilan jäädessä alle tavoitteen (70 °C), kierrätetään materiaali uudelleen käsiteltäväksi. Hygieniasointisäiliö on kaasu- ja vesitiivis. Hygieniasoinnilla tuhotaan rikkakasvien siemenet ja bakteerit, eikä kemikaaleja näin tarvita.

Lietevarasto

Prosessissa syntyvä hajuton liete varastoidaan säiliössä, jonka tilavuus on 2 000 m³. Ka- tettava säiliö rakennetaan joko teräksestä tai betonista.

Lannan levitys pelloille

Lannan levitykseen käytettävissä on omaa ja vuokrattua peltoa yhteensä 114,17 ha.

Biokaasureaktorista tuleva hajuton liete levitetään peltoihin lannoitteeksi siten, että 75 % kasvukaudella ja 25 % syksyllä maanmuokkausten yhteydessä.

Polttoaineet ja kemikaalit

Tilalla on yksi 3 000 litran polttoainesäiliö, joka sijaitsee olemassa olevan navetan vie- ressä maapohjalla. Säiliö on varustettu lukkokettingillä ja sen vieressä on aina imey- tysainetta vahingon varalle. Säiliö on tarkoitus siirtää uuden navetan yhteyteen kiinteälle alustalle. Tilalla on enintään 500 litraa muita öljytuotteita, joita säilytetään konehallissa.

Lypsykoneiston ja muut lypsytyöhön liittyvät pesuaineet säilytetään maitohuoneessa.

Muut pesuaineet säilytetään rehuntekorakennuksen yhteydessä olevassa autotallissa.

Luvan hakijan esittämä arvio parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta (BAT)

Navetassa kaksi lypsyrobottia hoitaa lypsytyön. Lehmät ruokitaan appeella. Navetassa on luonnollinen harjailmanvaihto, automaattinen palovaroitusjärjestelmä ja 4 – 7 kpl 360 as- tetta pyöriviä valvontakameroita. Kuivalantala/hukkarehuvarasto katetaan. Lietelanta kulkee lietekuiluista pumpullisten kokoomakaivojen kautta avonaiseen sekoitussäiliöön, joka voidaan tarvittaessa kattaa, ja siitä eteenpäin suljettuna prosessina biokaasureaktorin kautta katettuun lietesäiliöön. Hajuton liete levitetään kasvustoon traktorilla ja levitys- vaunulla.

YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN

Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään kaudelle 2007–2013. Tilalla on sopimus luonnonmukaisesta tuotannosta.

Jätevedet ja päästöt

Maitohuoneen, lypsykoneiston ja vasikoiden juottoautomaattilinjaston pesuvedet johde- taan navetan ulkopuolella olevaan kokoomakaivoon, josta edelleen sekoitussäiliön kautta biokaasureaktoriin ja hygieniasointiyksikön kautta lietesäiliöön. Robottien ja lattian pe- suvedet johdetaan suoraan lietekuiluun, samoin kuin muut eläinsuojan pesuvedetkin. So- siaalitilojen wc:n, suihkun ja muut jätevedet johdetaan em. kokoomakaivoon.

Säilörehua valmistetaan esikuivattuna n. 2 400 t vuodessa laakasiiloon ja n. 800 t vuo- dessa torniin. Säilörehun puristeneste johdetaan kokoomakaivosta sekoitesäiliöön, josta edelleen biokaasulaitoksen kautta lietesäiliöön.

Päästöt ilmaan

Hakijan mukaan hajuhaittaa aiheutuu vain navetan luonnollisesta ilmanvaihdosta (harja- tuuletus). Lannasta ja virtsasta ei aiheudu hajuhaittaa varastoinnin yhteydessä eikä pellol- le levityksen aikana.

Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella

Melua syntyy toiminnan kannalta tarpeellisesta liikenteestä. Maidon keräilyauto käy joka toinen päivä, teuras/välityseläinten kuljetusauto noin kaksi kertaa kuukaudessa ja jäteauto 2 – 3 kertaa kuukaudessa. Lisäksi on omaa liikennettä tarpeen mukaan, eniten peltotöiden ja rehuntekoaikaan.

Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen

Tilalla syntyvät jätteet käsitellään tai toimitetaan asianmukaisiin käsittelylaitoksiin. Kuol- leet eläimet toimitetaan raatojenkeräilyjärjestelmän kautta Honkajoelle, jäteöljyt noutaa Lassila & Tikanoja Oyj tai Kuusakoski Oy, kiinteistöjätteet, muovit ja muun kierrätettä- vän materiaalin noutaa Lassila & Tikanoja Oyj, ongelmajätteet toimitetaan ongelmajät- teiden vastaanottopisteeseen Kuusankoskelle ja rehujäte hyödynnetään biokaasureakto- rissa. Jalostukseen kelpaamaton maito menee vasikoille.

Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen

Hakija on pyrkinyt kartoittamaan toimintaan liittyvät riskit mahdollisimman tarkasti ja huolellisella suunnittelulla varmistamaan parhaan mahdollisen tekniikan soveltamisen toiminnassa. Suurimmat uhat kuten tulipalot, mahdolliset vuodot säiliöissä tai muissa tuotantotiloissa sekä eläintautien leviämisriski on otettu huomioon jo suunnitteluvaihees- sa seuraavasti:

• Navetassa, rehunvalmistukseen käytettävässä vanhassa navetassa, kuivalantalassa ja reaktorikontissa on jauhesammuttimia sekä lisäksi sammutuspeitteitä ja vesipisteitä.

• Eläinsuojassa on automaattinen palovaroitusjärjestelmä, joka lähettää tiedon hälytyk- sestä omistajan ja päivystysvuorossa olevan työntekijän kännyköihin.

• Biokaasureaktorissa on automaattinen hälytysjärjestelmä, joka ilmoittaa häiriöstä omistajalle ja päivystysvuorossa olevalle työntekijälle.

• Lietesäiliöt rakennetaan tiiviiksi ja huolella, jotta pystyttäisiin ehkäisemään mahdolli- set vuodot ja maanperän saastuminen. Säiliöitä tarkkaillaan ja tarpeen mukaan huolle- taan.

• Navetan ja muiden rakenteiden sekä koneiden kuntoa seurataan jatkuvasti ja koneita huolletaan säännöllisin väliajoin.

• Polttoainesäiliö on varustettu lukkokettingillä ja imeytysainetta on jatkuvasti säiliön läheisyydessä vahingon varalta.

• Sähkökatkosten varalle tilalla on traktorikäyttöinen generaattori.

• Lintujen ja vieraiden eläinten pääsy tuotantotiloihin pyritään estämään esim. oviin asennettavilla muoviliuskeheiluriovilla. Eläinsuoja ja tuotantotilat pestään höyry- pesurilla säännöllisesti.

ASIAN KÄSITTELY

Lupahakemuksen täydennykset

Hakemusta on täydennetty 24.9.2008 saapuneella selvityksellä olemassa olevan navetan eläinpaikoista, tulevasta hiehojen määrästä ja tarvittavasta lietesäiliötilavuudesta.

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Hakemuksesta on kuulutettu Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen ja Valkealan kun- nan ilmoitustauluilla 29.8. - 29.9.2008 sekä ilmoitettu Kouvolan Sanomat -nimisessä leh- dessä. Lisäksi ympäristölupahakemuksen vireille tulosta on kirjallisesti ilmoitettu lähi- kiinteistöjen haltijoille.

Tarkastukset ja neuvottelut

Tilalla tehtiin tarkastuskäynti 18.9.2008, samalla keskusteltiin myös lupahakemuksesta.

Hakija lupasi tarkentaa ja täydentää hakemusta puuttuvilta osin.

Ympäristölupaneuvottelu käytiin Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksessa 10.11.2008.

Neuvottelussa käytiin läpi lupaluonnoksen kertoelmaosaa ja hahmotelmia lupamääräyk- siksi. Keskusteltiin Valkealan kunnanhallituksen antamasta ympäristölupahakemusta koskevasta lausunnosta, jossa kehotettiin kiinnittämään huolta biokaasulaitoksen mahdol- lisiin hajuhaittoihin. Todettiin, että laitos vähentää hajuhaittoja, eikä suinkaan aiheuta nii- tä.

Lausunnot

Kouvolan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristölautakunta on 14.10.2008 antamassaan lausunnossa todennut, ettei sillä ole huomautettavaa hakemuksesta.

Valkealan kunnanhallitus on 3.11.2008 antamassaan lausunnossa todennut, että biokaasu- laitoksen mahdollisiin hajuhaittoihin on kiinnitettävä lupaehdoissa huomiota. Muilta osin Valkealan kunnalla ei ole huomautettavaa ympäristölupahakemukseen. Kunnanhallitus käsitteli asiaa uudelleen 10.11.2008 kokouksessaan, jolloin lausuntona todettiin seuraava:

Ympäristölupahakemukseen liittyviin asioihin on saatu lisäselvityksiä. Tilalta syntyvä lanta ja lietteet käsitellään tulevassa biokaasulaitoksessa, jolloin mahdolliset hajuhaitat poistuvat. Kunnalla ei ole huomautettavaa Timo Nakon ympäristölupahakemuksesta.

Muistutukset ja mielipiteet

Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä.

Hakijan kuuleminen ja vastine

Hakijan kuuleminen lausunnoista oli tarpeetonta.

YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU

Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on tarkastanut Timo Nakon ympäristölupahakemuk- sen ja päättänyt myöntää hakijalle eläinsuojaa koskevan ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisen ympäristöluvan. Lupapäätös koskee jo toiminnassa olevaa eläinsuojatoimintaa sekä toiminnan laajentamista. Lupa myönnetään hakemuksen mukaisesti seuraavin lupa- määräyksin:

Lupamääräykset

1. Uuden lypsykarjapihaton valmistuttua eläinsuojiin saa sijoittaa yhteensä enintään 150 lypsylehmää, 70 hiehoa ja 40 vasikkaa. Eläinmääriä voidaan muuttaa, jos lannantuot- to ei ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuottoa.

2. Eläinten pito, rehujen kuljetus ja varastointi sekä lannan käsittely, varastointi ja kulje- tus on hoidettava ja järjestettävä siten, ettei toiminnoista aiheudu kohtuuttomia haju- haittoja tai pölyhaittoja eikä haitallisia vaikutuksia pinta- tai pohjavesille tai haittoja vahinkoeläimistä.

3. Hakijan on toimitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle biokaasulaitoksen yksityiskohtainen rakennussuunnitelma ennen sen rakentamista. Prosessilaitteet sekä toiminnan tarkkailuun liittyvät valvonta- ja hälytyslaitteet on pidettävä toimintakun- toisina. Laitteistot on huollettava säännöllisesti ja mahdolliset laiterikot korjattava viivytyksettä. Suoritetuista kunnossapitotoimenpiteistä ja mahdollisista häiriötilan- teista on pidettävä kirjaa. Kirjanpitojen on tarvittaessa oltava valvovien ympäristövi- ranomaisten saatavilla.

4. Hakija voi vastaanottaa biokaasulaitoksessa käsiteltäviksi pieniä määriä prosessiin kelpaavia ulkopuolisten toimittamia viherjätteitä. Muuten laitoksessa voidaan käsitel- lä vain oman tilan lantaa ja vihermassaa sopivassa suhteessa.

5. Muodostunut biokaasu on hyödynnettävä kuten hakemuksessa on esitetty. Tarkem- mat selvitykset hyötykäytöstä tulee toimittaa Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksel- le laitoksen rakennussuunnitelmien yhteydessä. Mikäli biokaasua ei voida hyödyntää, on se hävitettävä polttamalla soihdussa. Biokaasua ei saa päästää käsittelemättömänä ulkoilmaan.

6. Lietelannan varastointitilavuutta tulee olla vähintään 5 410 m³, kun eläinsuojiin on si- joitettu luvan mukainen eläinmäärä. Uutta säiliötilaavuutta on siis rakennettava vä- hintään 3 750 m³.

7. Eläinsuojien pohjarakenteiden ja lantalarakenteiden tulee olla vesitiiviitä.

Lantavarastot on tyhjennettävä vuosittain. Tyhjennysten yhteydessä niiden kunto on tarkastettava, ja havaitut puutteet on korjattava viivytyksettä. Lannan kuormaus tulee tehdä tiivispohjaisella alustalla.

Uusi lietelantasäiliö tulee perustaa kantavalle routimattomalle pohjalle. Lietelantasäi- liön pohjalaatta ja seinät on rakennettava teräsbetonirakenteisina tai muulla erikseen hyväksyttävällä tavalla. Rakenteissa käytetyn betonin tulee olla vähintään lujuusluo- kaltaan K 30 (MN/m²) ja rakenneluokaltaan 2 sekä säänkestävää ja vesitiivistä. Sau- mojen vesitiiveydestä on varmistuttava. Pohjarakenne on toteutettava siten, että mah- dolliset lietesäiliön vuodot valuvat salaojakaivoon tai erilliseen havaintoputkeen.

Avoin lietelantasäiliö on varustettava riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 m korkealla suoja-aidalla.

Uuden lietelantasäiliön rakentamisen aloittamisesta on ilmoitettava Kaakkois- Suomen ympäristökeskukselle 2 viikkoa ennen rakentamisen aloittamista.

8. Jaloittelualueiden (á 300 m²) tulee olla tiivispohjaisia ja muotoiltu niin, että likavedet voidaan kerätä talteen. Hakijan on toimitettava ennen rakentamisen alkamista Kaak- kois-Suomen ympäristökeskukselle yksityiskohtaiset rakennesuunnitelmat, joihin si- sältyvät pohjanrakenne ja vesien johtaminen.

9. Lietelannan levitykseen käytettävissä olevaa peltoalaa tulee olla vähintään hakemuk- sessa esitetty pinta-alamäärä 114,17 ha. Levitykseen käytettävissä oleva peltoala määritellään toistaiseksi ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 antaman ohjeen mukaisesti kulloisenkin eläinmäärän perusteella.

10. Lannanlevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä.

11. Lannan siirto- ja kuljetuskaluston on oltava sellaista, ettei täyttöjen tai tyhjennysten ja lannan kuljetusten aikana lantaa pääse ympäristöön. Lannan levitys on tehtävä asian- mukaisella kalustolla välttäen haittojen aiheuttamista levityksen aikana. Vesistöjen varsille on jätettävä vähintään 5 metriä leveät suoja-alueet ja valtaojien varsille on jä- tettävä vähintään 1 metrin levyinen suoja-alue, joille ei lantaa levitetä.

Talousvesikaivojen ympärille on jätettävä olosuhteista riippuen 30 – 100 m vyöhyke, jolle lantaa, virtsaa tai puristenestettä ei levitetä.

Tärkeille ja vedenhankintaan soveltuville pohjavesialueille (I ja II luokat) ei tule le- vittää lietelantaa, virtsaa tai säilörehun puristenestettä. Kuivikelannan levitys em. alu- eille tulee erikseen hyväksyttää Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksella.

12. Toiminnanharjoittajan on seurattava lannan käsittelyyn ja levittämiseen liittyvien tekniikkojen kehittymistä. Uutta käyttökelpoista tekniikkaa on otettava soveltuvin osin käyttöön, mikäli se vähentää ympäristön pilaantumisen vaaraa ja on kohtuullisin kustannuksin toteutettavissa hakemuksen mukaisessa eläinsuojatoiminnassa.

13. Uuden eläinsuojan maidonkäsittelytilojen pesuvedet, WC-vedet, sekä muut pesuvedet saa hakemuksen mukaisesti johtaa sekoitussäiliöön ja siitä biokaasulaitoksen läpi lietelantasäiliöön. Vanhan navetan pesu- ja WC-vedet johdetaan umpikaivoon, jonka sisältö on tyhjennettävä em. sekoitussäiliöön tarvittavan usein.

14. Säilörehuvarastojen tulee olla vesitiiviitä, ettei niistä pääse valumaan tai suotautumaan nesteitä maaperään. Puristeneste on kerättävä talteen ja käsiteltävä hakemuksen mukaisesti biokaasulaitoksessa tai levitettävä peltoon samoin kuin lannanlevityksestä on määrätty.

15. Eläinsuoja on rakennettava siten, että sairaat eläimet voidaan eristää mahdollisten tautitapausten yhteydessä niin, että kosketus muihin eläimiin tai niiden rehuihin tai juoma-astioihin on estetty.

Kuolleet eläimet, jotka ovat jätettä, tulee pääsääntöisesti toimittaa käsiteltäväksi eläinjätteen käsittelylaitokseen. Keräilyä odottava eläinjäte tulee säilyttää asianmu- kaisesti peitettynä ja haittaeläimiltä suojattuna tiivispohjaisella alustalla, josta valu- mavedet voidaan kerätä.

Mikäli eläinjätettä varastoidaan tilalla normaalia keräilyauton odotusaikaa kauem- min, varastoinnin tulee tapahtua tarkoitukseen soveltuvassa kylmävarastossa.

16. Toiminnassa syntyvät jätteet ja käytettävät kemikaalit tulee varastoida niin, ettei niis- tä aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa, eikä maaperän tai pohjaveden pilaan- tumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle.

Muovijätteet on toimitettava hyödynnettäväksi, jos paikkakunnalla järjestetään ko.

jätteiden keräyksiä. Yhdyskuntajätteet ja muu tavanmukainen jäte on lajiteltava ja toimitettava hyötykäyttöön tai järjestettyyn jätteenkuljetukseen siten kuin kunnassa asiasta on määrätty. Jätteiden avopoltto on kielletty. Ongelmajätteet kuten loisteput- ket, paristot, akut, jäteöljyt ja lääkkeet on toimitettava ongelmajätteiden vastaanotto- paikkaan vähintään vuosittain.

Polttoaine- ja öljysäiliöt tulee sijoittaa tiiviille alustalle siten, että mahdolliset säiliö- vuodot eivät pääse maaperään. Polttoainesäiliö tulee varustaa ylitäytön estävällä jär- jestelmällä ja laponestolla tai muulla vastaavalla laitteella. Varastointipaikan lähei- syyteen tulee varata riittävä määrä imeytysainetta mahdollisten vuotojen imeyttämistä varten. Säiliöiden kunnosta tulee huolehtia.

17. Eläinsuojatoiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmissä häiriintyvissä koh- teissa päivällä (kello 7.00 – 22.00) ekvivalenttimelutasoa 55 dB (LAeq), eikä yöllä (kello 22.00 – 7.00) ekvivalenttimelutasoa 50 dB (L_Aeq).

18. Eläinsuojan ja biokaasulaitoksen toiminnassa on etukäteen suunniteltava tarpeelliset toimenpiteet onnettomuus- tai häiriötilanteiden varalta. Häiriötilanteista, jotka saatta- vat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi Kaakkois-Suomen ym- päristökeskukselle ja Valkealan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

19. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Tiedot on annetta- va pyydettäessä Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja Valkealan kunnan ympä- ristönsuojeluviranomaiselle siltä osin kuin ne koskevat tämän päätöksen valvonnassa tarvittavia seikkoja. Vuosittain maaliskuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle on toimitettava tiedot eläinmääristä, pel- tojen vuokrasopimuksista ja levitysaloista siltä osin kuin niihin on tullut muutoksia edellisestä vuodesta, sekä kuolleiden eläinten lukumäärä ja käsittelypaikka. Vuosit- tain tulee myös raportoida biokaasulaitoksen käyttöön liittyvistä seikoista, kuten tuo- tetun biokaasun määrästä ja käytöstä sekä soihtupolton käyttöajasta, samoin kuin lai- toksessa käsiteltävien ulkopuolisilta vastaanotettujen jätteiden laadusta ja määrästä.

20. Toiminnan olennaisesta muuttamisesta, keskeyttämisestä tai lopettamisesta on ilmoi- tettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle, samoin siitä, jos tila luopuu osallis- tumisesta ympäristötukijärjestelmään.

21. Uuden eläinsuojan valmistuttua ja ennen sen käyttöönottoa on paikalla pidettävä käyttöönottotarkastus. Tarkastuksen ajankohdasta tulee ilmoittaa kunnan ympäristön- suojeluviranomaiselle ja Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle hyvissä ajoin en- nen sen toteuttamista.

RATKAISUN PERUSTELUT

Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset

Ympäristökeskus on ratkaisussaan ottanut huomioon ympäristönsuojelulain tavoitteet ja yleiset periaatteet. Ympäristönsuojelulain lisäksi luparatkaisussa keskeiset sovellettavat säädökset ja ohjeet ovat olleet valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nit- raattien vesiin pääsyn rajoittamisesta 931/2000 sekä ympäristöministeriön ohje kotieläin- talouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998, joiden perusteella on määritetty eläinsuojassa tarvittavien rakenteiden mitoitus ja lannan levitykseen tarvittava peltopinta-ala.

Ympäristökeskus on katsonut, että YsL:n 42 §:ssä säädetyt edellytykset luvan myöntämi- selle ovat olemassa, kun otetaan huomioon useat lupamääräykset, joilla ympäristöhaittoja ja niiden riskejä on vähennetty.

Lupamääräysten perustelut

Eläinten enimmäismäärät on määrätty hakemuksen mukaisesti. Eläinten ikäjakaumakoh- taiset määrät saattavat vaihdella kulloisenkin tuotantotilanteen mukaisesti, sekä eläin- aineksen uusimisen yhteydessä. Toimintaa tulee kuitenkin harjoittaa lupapäätöksen pe- rusteena olevien eläinten yhteenlasketun eläinyksikkömäärän puitteissa siten, että lannan- tuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä mainittujen eläinmäärien lannantuottoa tai muita ympäristövaikutuksia. (Lupamääräys 1)

Ympäristönsuojelulain 42 §:n mukaan toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta py- syvää rasitusta, hajun, kaasujen, melun tai pölyn muodossa. Lupamääräys on annettu täl- laisten haitallisten seurausten torjumiseksi. (Lupamääräys 2)

Biokaasulaitoksen toiminta tulee järjestää siten, että se täyttää ympäristönsuojelulain yleiset periaatteet ja velvollisuudet, eikä aiheuta maaperän tai pohjaveden pilaantumista.

Laitosta on hoidettava siten, että siitä aiheutuvat hajuhaitat ovat mahdollisimman vähäi- set. Biokaasulaitokseen sisältyy biokaasureaktori ja hygieniasointiyksikkö. (Lupamäärä- ykset 3, 4)

Biokaasun sisältämä metaani on voimakas kasvuhuonekaasu, minkä vuoksi sitä ei tule päästää ulkoilmaan. Biokaasun vaihtoehtoinen käsittely soihdussa on tarpeen myös haju- haittojen eliminoimiseksi. (Lupamääräys 5)

Lannan varastointitilavuudet on määrätty maataloudesta peräisin olevien nitraattien ve- siin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti.

(Lupamääräys 6)

Jätevedet on johdettava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Ympäristönsuojelulain 7 §:n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus. Ympäristönsuojelulain 8 §:n mukaan ainetta ei saa panna tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu voi muutoin olennaisesti huonontua taikka toisen kiinteistöllä oleva pohjavesi voi käydä kelpaamattomaksi tarkoitukseen, johon sitä voitaisiin käyttää.

(Lupamääräykset 7, 8, 13, 14)

Lupaharkinnassa on katsottu, että toiminnanharjoittajalla käytettävissä oleva peltoala lannan levitykseen on riittävä harkittaessa eläinmäärän hyväksyttävyyttä. Lannan vä- himmäislevitysala määritellään ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuoje- lusta 30.9.1998 annetun ohjeen mukaisesti. Ympäristöministeriössä on valmisteilla uusi ohje, jossa mm. peltohehtaaria kohti sallittua lannan levitysmäärää pienennetään nykyi- sestä ohjeesta. Uutta ohjetta tullaan soveltamaan lupamääräysten tarkistamisen yhteydes- sä annettavassa päätöksessä, joten tulevaisuudessa levitykseen tarkoitettua peltoalaa tar- vittaneen esitettyä enemmän. (Lupamääräys 9)

Lupamääräyksessä on muistutettu toiminnanharjoittajaa siitä, että maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn estämistä koskeva valtioneuvoston asetusta (931/2000) on noudatettava, ellei lupamääräyksissä ole asetettu ankarampia vaatimuksia. (Lupamää- räys 10)

Määräykset ovat tarpeen pintavesien- ja pohjavesien suojelemiseksi. Ympäristönsuojelu- lain 8 § kieltää pohjaveden pilaamisen. (Lupamääräys 11)

Ympäristönsuojelulain mukaan (4 § ja 43 §) luvanvaraisessa toiminnassa on periaatteena, että käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa. (Lupamääräys 12)

Jätelain 6 §:n mukaan jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa tervey- delle tai ympäristölle. Jätettä ei saa hylätä tai käsitellä hallitsemattomasti. Eläinjätteen käsittelystä säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa muiden kuin ih- misravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) eli ns. sivutuoteasetuksessa. Asetuksen täytäntöönpanoa ohjaa ja valvoo Suomessa maa- ja metsätalousministeriö yhdessä EVIRA:n kanssa, alueelliset TE - keskukset sekä kunnan- ja läänineläinlääkärit. (Lupamääräys 15)

Määräyksellä varmistetaan, että kemikaalien, jätteiden ja polttonesteiden varastointi ja käsittely hoidetaan asianmukaisesti, eikä näistä aiheudu maaperän, tai pinta- tai pohja- vesien pilaantumisen vaaraa. (Lupamääräys 16)

Melutason raja-arvot perustuvat valtioneuvoston päätökseen melutason ohjearvoista 993/1992. (Lupamääräys 17)

Ympäristönsuojelulain mukaisesti toiminnassa on varauduttava häiriö- ja poikkeustilan- teisiin mm. varaamalla alueelle riittävästi sopivaa torjuntakalustoa. Tiedottaminen on tar- peen päästöjen valvonnan toteuttamiseksi.(Lupamääräys 18)

Raportointia ja kirjanpitoa koskeva määräys on tarpeen valvonnan ja tarkkailun toteutta- miseksi. (Lupamääräys 19)

Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää luvan tarkistamista. Toiminnan lopetta- minen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet poistetaan. Myös muutoksista biokaasulaitoksen toiminnassa tai sen käyttämisen lopettamisesta on ilmoitettava. (Lupamääräys 20)

Tarkastus on tarpeen, jotta voidaan todeta, että eläinsuojan rakenteet ovat hakemuksen ja tämän päätöksen mukaisia ja, että rakenteet täyttävät asianomaiset maa- ja metsätalous- ministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet, MMM-RMO C 4. (Lupamääräys 21)

PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo

Tämä lupa on voimassa toistaiseksi. Tuotannon olennainen muuttaminen edellyttää uutta ympäristölupaa. Luvan haltijan on tehtävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi vii- meistään30.11.2018. Lupahakemuksessa hakijan on esitettävä asiantuntijaselvitys siitä, miten ympäristönsuojelulain 4 §:n mukaista parasta käyttökelpoista tekniikkaa on sovel- lettu ja voidaan soveltaa eläinsuojassa sen ympäristöhaittojen edelleen vähentämiseksi.

(YSL 28 §, 55 §)

Maininta lupaa ankaramman asetuksen noudattamisesta

Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolos- ta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 §)

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Ympäristönsuojelulaki (86/2000) Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) Jätelaki(1072/1993)

Jäteasetus (1390/1993)

Laki eräistä naapuruussuhteista (90/2000)

Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoitta- misesta (931/2000)

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 993/1992

Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998

Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006)

KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

Päätöksestä peritään suoritemaksua ympäristöministeriön asetuksen (1387/2006) mukai- sesti. Sen mukaan eläinsuojan, joka on tarkoitettu vähintään 150 lypsylehmälle, toimin- nasta perittävä suoritemaksu on3 130 €. Maksu suoritetaan erillisellä laskulla.

LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös saantitodistuksella

Timo Nakko Selänpääntie 464 47810 SELÄNPÄÄ Jäljennös päätöksestä

Valkealan kunta

Kouvolan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä, Ympäristötoimi Suomen ympäristökeskus

Ilmoitus päätöksestä Rajanaapurit

Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä

Kaakkois-Suomen ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä Valkealan kunnan ilmoi- tustaululla ympäristönsuojelulain 54 §:n mukaisesti sekä ilmoittaa siitä laitoksen vaiku- tusalueella yleisesti leviävässä sanomalehdessä.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen ja maksua koskevaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaa- san hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Kaakkois-Suomen ym- päristökeskukselle. Valitusoikeus on:

− sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea;

− rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, tervey- den- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät;

− toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristö- vaikutukset ilmenevät;

− alueellisella ympäristökeskuksella sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella

− muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella.

Valitusosoitus on liitteenä

Ympäristönsuojelupäällikkö Jaakko Vesivalo

Tarkastaja Tuula Räsänen

LIITE Valitusosoitus

nro A 1117, Dnro KAS-2008-Y-189-113

V A L I T U S O S O I T U S

Valituksen toimittaminen

Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta valittamalla. Kir- jallisesti tehtävä valitus on osoitettava Vaasan hallinto-oikeudelleja se on toimitettava liitteineen valitusajassa Kaakkois-Suomen ympäristökeskuk- selle. Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös (sähkö)postitse tai lähetin välityksellä. Postiin asiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne eh- tivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päät- tymistä.

Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen

käyntiosoite Kauppamiehenkatu 4, 45100 KOUVOLA postiosoite PL 1023, 45101 KOUVOLA

puhelinvaihde 020 610 105 asiakaspalvelu 020 690 165 telekopio 020 610 1300 aukioloaika klo 8.00 - 16.15

sähköposti kirjaamo.kas@ymparisto.fi

Valitusaika

Päätös on annettu julkipanon jälkeen 13.11.2008. Valitusaika on 30 päi- vää päätöksen antopäivästä sitä päivää lukuun ottamatta. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jou- luaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä.

Tämän päätöksen valitusaika päättyy 15.12.2008.

Valituksen sisältö ja allekirjoittaminen Valituskirjelmässä on ilmoitettava

− valittajan nimi ja kotikunta

− päätös, johon haetaan muutosta

− miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaa- ditaan tehtäväksi ja millä perusteilla muutosta vaaditaan sekä

− postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajal- le voidaan toimittaa.

Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitet- tava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asia- miehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmäs- sä on mainittava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituskirjelmään on liitettävä

− ympäristökeskuksen päätös, johon muutosta haetaan alkuperäisenä tai jäljennöksenä

− todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisajankohdasta

− asiamiehen valtakirja. Asianajajan tai yleisen oikeusavustajan tulee esit- tää valtakirja ainoastaan, jos valitusviranomainen niin määrää.

− asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Oikeudenkäyntimaksu

Valittajalta peritään Vaasan hallinto-oikeudessaoikeudenkäyntimaksu82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa (701/93) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

Vaasan hallinto-oikeuden yhteystiedot

käyntiosoite Korsholmanpuistikko 43, 65100 VAASA

postiosoite PL 204, 65101 VAASA

puhelin 0100 86360, 010 364 2611

telekopio 010 364 2760

aukioloaika klo 8.00 - 16.15

sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi

LUV01