ASIAN VIREILLETULO Lupahakemus on saapunut Kaakkois-Suomen ympäristökeskukseen 30.12.2004

(1)

•

Kauppamiehenkatu 4, 45100 Kouvola⋅ PL 1023, 45101 Kouvola⋅ Puh. (05) 75 441⋅ Faksi (05) 371 0893⋅ kirjaamo.kas@ymparisto.fi⋅ www.ymparisto.fi/kas

•

Kauppamiehenkatu 4⋅ PB 1023, FI-45101 Kouvola, Finland⋅ Tfn +358 5 75 441⋅ Fax +358 5 371 08 93⋅ kirjaamo.kas@ymparisto.fi⋅ www.miljo.fi/kas

•

Laserkatu 6⋅ 53850 Lappeenranta⋅ Puh. (05) 624 3294⋅ Faksi (05) 624 3298⋅ kirjaamo.kas@ymparisto.fi⋅ www.ymparisto.fi/kas

•

Laserkatu 6⋅ FI-53850 Villmanstrand, Finland⋅ Tfn +358 5 624 32 94⋅ Fax +358 5 624 32 98⋅ kirjaamo.kas@ymparisto.fi⋅ www.miljo.fi/kas

Nro A 1093

Dnro KAS-2004-Y-536-111 Annettu julkipanon jälkeen 30.8.2006

ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 §:n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta.

LUVAN HAKIJA

Suomen Petrooli Oy PL 102

00121 HELSINKI TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

Hakemus koskee Haminan Hilloniemen nestesatamassa sijaitsevaa Suomen Petrooli Oy:n terminaalia, jonka toiminta tapahtuu kahdella varastoalueella Hillo 1 ja Hillo 2. Termi- naalin postiosoite on Öljysatamantie 8. Kiinteistöjen rekisteritunnukset ovat Hillo 1: 075- 402 1:84 ja Hillo 2: 075-402-0001-0182.

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n1 momentin kohta 5a.

YMPÄRISTÖKESKUKSEN TOIMIVALTA

Ympäristönsuojeluasetuksen 6 §:n 1 momentin kohta 5a.

ASIAN VIREILLETULO

Lupahakemus on saapunut Kaakkois-Suomen ympäristökeskukseen 30.12.2004. Hake- musta on täydennetty 8.3.2006 saapuneella selvityksellä.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen 19.12.1997 antama ympäristölupa A 1027.

Vesihallituksen lausunto 1887/500 VH 1983.

Mereen johdettavia vesiä tarkkaillaan vesihallituksen kirjeen nro 3002/500 VH 1971, 24.7.1972 ja VH:n kirjeen nro 1887/500 VH 1983, 12.9.1983 mukaisesti. Noudatetaan vesiensuojeluohjetta no 30 18.1.1977.

Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen 30.12.2005 antama päätös koskien pilaantuneen maan puhdistusta varastoalueella Hillo 2.

Toiminnanharjoittajalla on sopimus Haminan kaupungin vesihuoltolaitoksen kanssa.

Terminaalialue on kaavoitettu satama-alueeksi (LS).

LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ

Suomen Petrooli Oy:n Haminan terminaali sijaitsee Haminan sataman Hilloniemessä.

Samalla alueella on useita muitakin kemikaalien varastointitoimintaa harjoittavia yrityk-

(2)

siä. Hillo 1:n ja Hillo 2:n välissä ovat Vopak Oy:n ja Neste Oil Oyj:n varastoalueet. Muut lähimmät naapurit ovat Kaukomarkkinat Oy; Dynea Finland Oy, Nurminen Oy, Dow Suomi Oy ja Suomen Petrooli Oy:n voiteluainetehdas. Lähin asutus on noin 850 metrin etäisyydellä Hillo 2:sta.

Satama-alue on monelta osin kalliomaastoa. Kalliota on monin paikoin louhittu ja alueita täytetty. Kallion päällä on paikoin maapeite, joka on moreenia tai hiekkaa. Alue ei sijait- se luokitellulla pohjavesialueella. Vuonna 1995 tehdyissä tutkimuksissa todettiin pohjaveden olevan noin 1,8 – 3, 0 metrin syvyydellä maanpinnasta.

Ilman laatua on alueella seurattu loppuvuodesta 1991 lähtien yhteistyössä Haminan kaupungin ja satamassa toimivien yritysten kanssa jatkuvatoimisella DOAS -laitteistolla.

Mittaustulokset raportoidaan neljännesvuosittain. Mitattavat aineet ovat rikkidioksidi, bentseeni, fenoli, formaldehydi, styreeni ja otsoni. Näistä Suomen Petrooli Oy:n varastoa koskee lähinnä bentseeni. Seuraavassa taulukossa on esitetty vuoden 2005 vuosineljän- nesten keskiarvot ja suurimmat tuntikeskiarvot bentseenille:

Vuosineljännes Keskiarvo

(µg/m³)

Suurin tuntikeskiarvo (µg/m³)

1. 8 – 11 47

2. 12 – 15 70

3. 7 – 12 48

4. 7 – 8 42

Tuleva ja lähtevä auto- ja junaliikenne aiheuttavat melua alueella. Liikenne- ja piha- alueet ovat asfaltoituja.

LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta

Terminaalin keskeisin toiminto on omien nestemäisten öljy- ja kemikaalituotteiden siir- topumppaukset ja varastointi. Lisäksi terminaali tarjoaa käsittely- ja varastointipalvelua öljy- ja kemikaalituotteiden välittäjille. Hillo 1 on perustettu 1960-luvun alkupuolella ja Hillo 2 1970-luvun lopulla.

Tuotteet tulevat terminaaliin säiliölaivoilla ja säiliövaunuissa junalla ja lähtevät eteenpäin asiakkaille säiliöautoilla, säiliövaunuilla ja laivoilla.

Varastoalueilla on yhteensä 26 varsinaista tuotesäiliötä, joissa varastoidaan bensiiniä, dieselöljyä sekä kevyttä ja raskasta polttoöljyä sekä niiden kaltaisia kauttakulkutuotteita, kuten naphthaa. Lisäksi yhtiöllä on Hillo 1:llä 5 lisäainesäiliötä, joissa varastoidaan bensiinin, dieselöljyn ja kevyen polttoöljyn lisä- ja merkkiaineita. Terminaalin öljytuotesäi- liöiden yhteistilavuus on lähes 150 000 m³. Säiliöt sijaitsevat vallitiloissa, joita on neljä kummallakin varastoalueella.

Terminaali toimii miehitettynä kahdessa vuorossa arkisin klo 6.00 – 22.00. Terminaalin varastoista Hillo 1 on kuitenkin käytössä ympäri vuorokauden jokaisena viikonpäivänä ja se on automatisoitu siten, että autonkuljettajat hakevat itsenäisesti uuden polttoainekuor- man. Hillo 2 on suljettu muina kuin miehitysaikoina. Alueita valvoo vartiointiliike. Mo- lemmilla varastoilla on robottipuhelimet, joihin hälytykset on kytketty. Robottipuhelimet hälyttävät sataman valvontakeskukseen.

Terminaalin alueella on säiliöiden lisäksi kaksi toimistorakennusta, autolastauspaikat, hönkäkaasujen talteenottoyksikkö, junalastaus-/purkaussillat, höyrykeskus, kattilahuone ja kylmä varastorakennus.

(3)

Tuotteet ja varastoalueet Hillo 1

Hillo 1:llä on 11 tuotesäiliötä yhteistilavuudeltaan 51 500 m³ ja 5 lisäainesäiliötä yhteistilavuudeltaan 285 m³. Kaikki tuote- ja lisäainesäiliöt ovat maanpäällisiä säiliöitä. Tuo- tesäiliöissä varastoidaan liikenne- ja lämmityspolttoaineita, kuten bensiini, dieselöljy se- kä kevyt ja raskas polttoöljy. Lisäainesäiliöissä varastoidaan bensiinin, dieselin ja kevyen polttoöljyn lisä- ja merkkiaineita. Lisäksi Hillo 1:llä on yksi 50 m³:n maanalainen ras- kasöljysäiliö raskasöljykattilalle ja 50 m³:n maanpäällinen kevytpolttoöljysäiliö höyry- kattilalle. Lisäaineita varastoidaan säiliöiden lisäksi tynnyritavarana varastokentällä.

Tuotesäiliöistä neljä on eristetty ja niissä on sisäpuoliset lämmitysputkistot, samoin kuin yhdessä eristämättömässä säiliössä. Lämmitykseen käytetään vesi/glykoliseosta, joka lämmitetään vesikattilassa raskaalla polttoöljyllä. Kaikissa säiliöissä on määrämittauslait- teet (tutka) ja ylärajahälyttimet. Kahdessa säiliössä, joissa varastoidaan bensiiniä, on kelluva välikatto. Bensiinisäiliössä nro 38 on yli/alipaineventtiilit ja säiliö nro 23 on vapaas- ti hengittävä.

Lisäainesäiliöistä neljä on eristetty ja niissä on sisäpuoliset lämmitysputkistot. Lämmi- tykseen käytetään vesi/glykoliseosta. Yksi lisäainesäiliö on eristämätön ja yksi on sijoi- tettu erilliseen lämmitettävään suojatilaan.

Seuraavassa taulukossa on esitetty Hillo 1:llä sijaitsevat säiliöt, niiden tilavuudet, varas- toitavat tuotteet ja säiliöiden varustus.

Tuote Nro Tilavuus

(m³)

Eristys Kelluva katto

Vaahdotus Vesivalelu

Dieselöljy 20 4 700 ei ei ei on

Kevyt polttoöljy 21 4 700 ei ei ei on

Kevyt polttoöljy 22 4 700 ei ei ei ei

Bensiini 23 4 700 ei on,vap.he. on on

Raskas polttoöljy 30 9 000 on ei ei ei

Bensiini 38 1 950 ei on,yli/alip. on on

Dieselöljy 42 1 000 ei ei on on

Dieselöljy 43 500 ei ei on on

Vallitilat

Hillo 1:llä on 4 vallitilaa, jotka ovat kaikki maapohjaisia. Vallitiloissa 2, 3 ja 4 on beto- nimuurit sekä vallitilassa 1 osittainen betoninen suojamuuri ja osittain maavalli.

Vallitilat peruskunnostettiin kesän 1997 aikana. Säiliöiden vallitilojen pohjat tiivistettiin bentoniittimatolla ja suojamuurit vahvistettiin ja tarvittaessa korotettiin. Kaikki valliti- loista tulevat pintavedet johdetaan öljyerotuskaivojen kautta mereen.

Seuraavassa taulukossa on esitetty Hillo 1:n vallitilojen tilavuudet ja niissä sijaitsevat säi- liöt ja suurimman säiliön tilavuus.

Vallitila Bruttotilavuus (m³) Säiliönumero Suurimman säiliön tila- vuus (m³)

1 2 500 21, 22, 30, 31, 32 10 600

2 7 500 20, 23 4 700

3 2 000 38, 42, 43 1 950

4 500 39 1 950

(4)

Hillo 2

Hillo 2:lla on 15 tuotesäiliötä yhteistilavuudeltaan 97 000 m³. Tuotesäiliöissä varastoidaan liikenne- ja lämmityspolttoaineita, kuten bensiini, dieselöljy, kevyt polttoöljy ja li- säksi niiden kaltaisia kauttakulkutuotteita, kuten viimeksi naphthaa. Neljä tuotesäiliöistä on eristetty ja niissä on sisäpuoliset lämmitysputkistot, lisäksi 10:ssä eristämättömässä säiliössä on lämmitysputkisto. Lämmitykseen käytetään kuumaöljyä, joka lämmitetään kuumaöljykattiloissa (3 kpl) kevyellä polttoöljyllä. Seitsemässä tuotesäiliössä, joissa varastoidaan bensiiniä / bensiinin kaltaisia tuotteita, on kelluva välikatto. Bensiinisäiliöissä sekä säiliössä 4 on yli/alipaineventtiilit. Kaikissa säiliöissä on määrämittauslaitteet (paine-erolähetin) ja ylärajahälyttimet.

Kaikki tuotesäiliöt ovat maanpäällisiä säiliöitä, lisäksi Hillo 2:lla on kaksi maanalaista säiliötä: kiinteistön kevytpolttoainesäiliö (16 m³) ja lämmönsiirtoöljysäiliö (20 m³).

Seuraavassa taulukossa on esitetty Hillo 2:lla sijaitsevat säiliöt, niiden tilavuudet, varas- toitavat tuotteet ja säiliöiden varustus.

Tuote Nro Tilavuus

(m³)

Eristys Kelluva katto

Vaahdotus Vesivalelu Bensiini / bensiinin

kaltainen tuote

1 5 000 ei on on on

Bensiini / bensiinin kaltainen tuote

2 5 000 ei on on on

3 5 000 ei on on on

Dieselöljy / kevyt polttoöljy

4 5 000 ei ei on on

5 10 000 ei on on on

Voiteluöljy, perusöljy / kevyt polttoöljy

9 3 000 on ei ei ei

10 3 000 on ei ei ei

13 10 000 ei ei ei on

14 10 000 ei ei ei on

15 5 000 ei ei ei ei

Vallitilat

Hillo 2:lla on 4 vallitilaa, jotka ovat kaikki maapohjaisia. Vallitiloissa 1, 2 ja 4 on betoninen suojamuuri ja vallitilassa 3 maavalli.

Vallitilat peruskunnostettiin kesän 1997 aikana. Säiliöiden vallitilojen pohjat tiivistettiin bentoniittimatolla ja suojamuurit vahvistettiin ja tarvittaessa korotettiin. Kaikki valliti- loista tulevat pintavedet johdetaan öljyerotuskaivojen kautta mereen.

(5)

Seuraavassa taulukossa on esitetty Hillo 2:n vallitilojen tilavuudet ja niissä sijaitsevat säi- liöt ja suurimman säiliön tilavuus.

Vallitila Bruttotilavuus (m³) Säiliönumero Suurimman säiliön tila- vuus (m³)

1 7 200 1 – 4 5 000

2 14 400 5, 6 10 000

3 4 000 9 – 15 10 000

4 13 600 7, 8 10 000

Kemikaali- ja polttoainemäärät

Vuotuiset läpimenomäärät voivat vaihdella paljonkin kauttakulkuliikenteen palvelusopi- musten kysynnästä johtuen. Seuraavassa taulukossa on esitetty terminaalin vuoden 2003 läpikulkumäärät.

Tuote Määrä

Bensiini ja sen kaltaiset tuotteet 132 000 m³

Keskitisleet 240 000 m³

Raskaat öljytuotteet 190 000 t

Perusöljyt 35 000 t

Lisäaineet 140 m³

Kaasukondensaattien ja raakaöljyn varastointi ja käsittely

Lupahakemuksen 8.3.2006 saapuneessa täydennyksessä on selvitetty kaasukondensaattien ja raakaöljyn mahdollista varastointia ja käsittelyä.

Varastoilla ei ole ollut kumpaakaan moneen vuoteen. Lupaa haetaan mahdolliseen tila- päiseen varastointiin. Pitkäaikaista varastointia ei tapahdu, eikä tuotteita käytetä Suomen Petroolin toimintaan. Tuotteet kulkevat Haminan varaston kautta muualle esimerkiksi ul- komaille tai suomalaisille öljynjalostamoille. Kauttakulkumääriä on vaikea arvioida, mutta suuruusluokaksi arvioidaan kummallekin noin 10 000 t kuukaudessa.

Kummankin varastointi tapahtuu kelluvakattoisissa säiliöissä. Tuotteet tulevat varastolle junan säiliövaunuissa ja lähtevät säiliölaivoilla.

Putkistot

Putkistot on tehty SFS 3356 standardin mukaisesti. Putkistot ovat hitsattuja, koeponnis- tettuja ja saumattomia hiiliteräsputkia. Liitokset ovat laippaliitoksia tai hitsattuja liitok- sia. Venttiilit ovat pääsääntöisesti pallo- ja kiilaluistinventtiilejä. Suurin osa venttiileistä on manuaalisia, säiliöiden juuriventtiilit ovat toimilaitteellisia ja ne ovat kauko- ohjattavissa.

Öljynerottimet

Öljynerotuskaivoja on Hillo 1:n alueella yhdeksän ja Hillo 2:n alueella kymmenen.

Kaikki öljynerotuskaivot on varustettu öljypinnan tunnistavin hälytysanturein, jotka on liitetty prosessiautomaatiojärjestelmään ja erilliseen robottipuhelinhälytysjärjestelmään.

Öljynerotuskaivojen jälkeen on sulkuventtiilit, jotka voidaan tarvittaessa sulkea manuaa- lisesti. Öljynerottimien jälkeen on myös näytteenottokaivot.

Purku- ja lastauspaikat

Junavaunujen purku ja lastaus

Terminaaliin tulevat säiliövaunut puretaan viidellä purkuraiteella, joista raiteet 421 ja 422 sijaitsevat Hillo 2:lla ja raiteet 441, 442 ja 443 Hillo 1:llä. Purku tapahtuu yläpurku- na imuvarren avulla. Purkupaikat ovat betonialustoilla, jotka on viemäröity öljynerotus-

(6)

kaivojen kautta mereen. Säiliövaunujen purkua ja lastausta ohjataan ja valvotaan proses- siautomaatiojärjestelmän avulla.

Raiteille 421 ja 422 mahtuu kerrallaan yhteensä 44 vaunua, 22 kumpaankin. Raiteilla voidaan purkaa samanaikaisesti viittä tuotetta. Purkausnopeus on 350 m³/h per tuote. Rai- teella 422 on lastausmahdollisuus 10 säiliövaunulle.

Raiteille 441, 442 ja 443 mahtuu kerrallaan yhteensä 16 vaunua, 6 raiteille 441 ja 442 se- kä 4 vaunua raide 443:lle. Näillä raiteilla puretaan raskasta polttoöljyä, maksimissaan 350 m³/h. Raiteella 442 on lisäksi purkuvarret 6 dieselöljyvaunulle ja 2 bensiinivaunulle.

Raiteilla voidaan lastata samoja tuotteita kuin niillä puretaan.

Laivojen purku ja lastaus

Terminaaliin tuotteita tuovat laivat voidaan purkaa 1- ja 2-laiturissa. Laivojen purkuun käytetään pääasiallisesti metallisia laivausvarsia, ainoastaan perus-/voiteluöljyjen purkuun käytetään purkuletkua. Suomen Petrooli Oy:llä on neljä omaa purkulinjaa, 3 kevyille öljytuotteille ja 1 voiteluöljylle. Haminan Satama Oy:llä on kaksi linjaa, toinen raskaille ja toinen kevyille öljytuotteille.

Terminaalista laivoilla lähtevät tuotteet lastataan lähes yksinomaan Hillo 2:lta. Laivoja voidaan lastata 1- ja 2-laiturissa. Laivojen lastaukseen käytetään myös pääasiallisesti samoja metallisia laivausvarsia ja ainoastaan perus-/voiteluöljyjen purkuun purkuletkua.

Laivojen purkua ja lastausta ohjataan ja valvotaan prosessiautomaatiojärjestelmän avulla.

Säiliöautojen lastaus

Tuotteiden autokuljetuksia varten Hillo 1:llä on kolme erillistä lastaussiltaa, joilla voidaan lastata viittä säiliöautoa samanaikaisesti. Lastaussillat on viemäröity öljynerotus- kaivojen kautta mereen.

Yksi lastaussilloista on tarkoitettu vain keveille öljytuotteille, joiden lastaus tapahtuu ala- täyttönä, kiinteästi autoon kytkettävillä lastausvarsilla, maan tasolta. Lastaus tapahtuu suljettuna, jolloin auton säiliöistä tulevat hönkäkaasut johdetaan autoon kytketyn kaasun- paluuletkun kautta hönkäkaasujen prosessointiyksikköön. Tällä lastaussillalla voi lastata kahta säiliöautoa samanaikaisesti.

Kaksi muuta lastaussiltaa on raskaille öljytuotteille ja lastaus tapahtuu ylätäyttönä, ylä- täyttövarsilla säiliöauton päällä olevan täyttöluukun kautta. Näillä lastaussilloilla voi lastata kolmea säiliöautoa samanaikaisesti.

Säiliöautojen lastauksia ohjataan ja valvotaan automaatiojärjestelmän avulla.

Energian käyttö

Sähköenergiaa käytetään valaistukseen, pumppujen käyttämiseen ja putkilinjojen lämmit- tämiseen. Terminaalin kiinteistöjen ja säiliöiden lämmitys hoidetaan käytössä olevilla vesi- ja kuumaöljykattiloilla.

Hillo 1:n toimistorakennuksen lämmitykseen on käytössä kevyttä polttoöljyä käyttävä vesikiertokattila, jonka teho on 80 kW. Hillo 1:n tuote- ja lisäainesäiliöt lämmitetään raskasta polttoöljyä käyttävällä vesikiertokattilalla, jonka teho on 2,5 MW. Lisäksi Hil- lo 1:llä on erillinen höyrykattila, jonka tuottamalla höyryllä lämmitetään rautatievaunuis- sa tuleva raskas polttoöljy ennen purkua. Höyry ostetaan Höyrytys Oy:ltä, joka omistaa höyrykattilan. Kattilan teho on 4,0 MW ja se käyttää kevyttä polttoöljyä.

Hillo 2:lla on kolme kuumaöljykattilaa tehoiltaan 0,87 MW, 1,74 MW ja 2,00 MW, joilla lämmitetään toimistorakennus ja tarvittaessa tuotesäiliöitä. Näillä kattiloilla tuotetaan myös Voiteluainetehtaan tarvitsema lämpöenergia. Hillo 2:lla on lisäksi pieni kevyttä polttoöljyä käyttävä höyrynkehitin, jonka teho on 0,68 MW.

(7)

Lastauskaasujen talteenottoyksikkö, VRU

Säiliöautojen lastauksessa syntyvien kevyiden tuotteiden hönkäkaasujen käsittelyä varten on Hillo 1:llä adsorptio-absorptio hiilivetykaasujen talteenottoyksikkö. Järjestelmä sisäl- tää viimeisimmän kehityksen hiiliadsorptioon ja tyhjiöregenerointiin perustuvassa teknii- kassa. Laitteisto otettiin käyttöön 8.3.2002.

Järjestelmässä hiilivetykaasu poistetaan lähes täysin syöttövirrasta käyttäen tyhjiöre- generoidun aktiivihiilen adsorptiotekniikkaa. Nesteabsorptioon perustuva tekniikka ottaa sitten hiilivetykaasun talteen nestemäiseksi tuotteeksi. VRU -yksikkö on integroitu osaksi säiliöautojen lastausautomaatiojärjestelmää. Jos laitteisto ei jostain syystä toimi, pysäh- tyy myös autojen lastaus.

Vedenhankinta ja viemäröinti

Talousvesi otetaan Haminan kaupungin vesihuoltolaitoksen verkostosta. Talousvettä käy- tetään normaalien talous- ja saniteettivesien lisäksi höyrykattilan ja höyrynkehittimen raakavesisyöttönä sekä satunnaisesti autolastauspaikan ja pihan pesuun.

Toimiston jätevedet menevät Haminan kaupungin vesihuoltolaitoksen jätevedenpuhdis- tamolle. Alueen sadevedet menevät sadevesiviemäriverkostoa pitkin öljynerottimien kautta mereen.

Terminaalilla on sopimus vedenhankinnasta ja viemäröinnistä Haminan kaupungin vesihuoltolaitoksen kanssa.

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)

Säiliöautojen lastauksessa on keveillä öljytuotteilla käytössä alatäyttö ja nk. tippavapaat liittimet. Lastauksessa on käytössä myös ylitäytön estimet ja lastauskaasujen talteenotto- laitos. Bensiinisäiliöissä on kelluvat välikatot.

Molempien varastoalueiden pintavedet on viemäröity öljynerotuskaivoihin. Öljynerotus- kaivoissa on uudenaikaiset hälytysjärjestelmät.

Edellä mainitut tekniikat sekä nykyaikainen valvontalogiikka edustavat hakijan mielestä nykyaikaista päästöjä vähentävää käyttökelpoista tekniikkaa.

YMPÄRISTÖKUORMITUS Päästöt veteen ja viemäriin

Talousjätevedet johdetaan kaupungin jätevesiviemäriin.

Kaikki terminaalin pintavedet (piha-alue, vallitila, lastausalue, pumppaamo) kulkevat öl- jynerottimien kautta mereen. Hillo 1:n kokoomakaivosta, varastoalueen ulkopuolelta ja Hillo 2:n kokoomakaivosta Puotelinpohjan puolelta toukokuussa 2004 otetuissa vesinäyt- teissä todettiin seuraavat hiilivetypitoisuudet:

Varastoalue C10 – C21 -hiilivedyt C22 – C40 -hiilivedyt

Hillo 1 0,9 mg/l 0,2 mg/l

Hillo 2 1,5 mg/l 0,09 mg/l

Kaikki terminaalin säiliöiden vesitysvedet kerätään erilliseen säiliöön, joka tyhjennetään imuautolla. Vedet kuljetetaan luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan.

Hillo 2:n alueella on todettu korkeita liuotinpitoisuuksia alueelta poistuvassa pintavedes- sä. Suurimmat liuotinpitoisuudet esiintyvät säiliön 4 alapuolella ja sen ympäristössä. Säi- liön ympäristössä tehtiin lisätutkimuksia vuonna 2004. Pilaantuneisuuden todettiin olevan kallion päällä olevassa orsivedessä, joka virtaa alueelta ulos salaojia varten louhittua kaivantoa pitkin.

(8)

Päästöt ilmaan

Seuraavassa taulukossa on esitetty varaston VOC –päästöt vuosina 2002 – 2005:

Vuosi 2002 2003 2004 2005

Päästö (t) 34,5 33,86 6,33 4,26

Hillo 1:llä sijaitseva lastauspäästöjen hiilivetyjen talteenottolaitoksen talteenottotase tut- kittiin vuonna 2002. Laitoksen talteenottoaste oli 97,8 %.

Öljy- ja kemikaalituotteiden varastointiin liittyvien päästöjen lisäksi päästöjä aiheutuu kevytöljykattiloista ja ajoneuvoliikenteestä. Kattiloiden vuosipäästöjä ei ole mitattu.

Öljyn varastointitoiminnasta aiheutuu vähäistä hajua.

Päästöt maaperään

Terminaalin varastoalueiden pintavedet (sade- ja sulamisvedet) ja prosessivedet johdetaan öljynerotuslaitteiston kautta mereen.

Hillo 1:n maaperää on kunnostettu massanvaihdolla vuonna 1997. Säiliöiden 3 ja 4 maa- perässä on todettu kohonneita liuotinpitoisuuksia.

Melu ja tärinä

Varastointitoiminnasta johtuvat melu- ja tärinävaikutukset aiheutuvat lähinnä ajoneuvo- ja rautatieliikenteestä sekä pumppujen toiminnasta.

Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen

Seuraavassa taulukossa on esitetty Haminan varastoilla vuonna 2003 syntyneet jätteet, niiden määrät ja vastaanottajat.

Jätelaji Numerotunnus t/a Vastaanottaja

Yhdyskuntajäte 200301 1,5 Haminan Jätehuolto Ky

Öljynerotuskaivojen jätteet 130501 88,3 Lassila & Tikanoja Oyj

Emulsio/vesi-öljyseos 130802 56,8 - " -

Sekalaiset pakkaukset 150106 0,6 - " -

Öljyinen imeytysturve 150202 0,25 - " -

Metalliromu 160117 21,2 Stena Oy

Öljysäiliöiden/putkistojen puhdistusjäte 160708 133,9 Lassila & Tikanoja Oyj

Paperi 200101 2,7 Keräyskuitu Oy

Loisteputket 200121 0,02 Lassila & Tikanoja Oyj

Tyhjät lisäainetynnyrit 150110 8,5 Onni Forsell Oy

Lyijyakut 160601 0,21 Lassila & Tikanoja Oyj

Yhteensä 313,98

Varaston säiliöt puhdistetaan 5 – 8 vuoden välein. Puhdistuksen yhteydessä syntyvä jäte poistetaan imuautoilla ja toimitetaan luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan.

Varastolla pidetään kirjaa varastolla syntyvistä ja varaston kautta kulkevista jätteistä.

Tiedot toimitetaan Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle.

Päästöjen vähentämistä ja puhdistamista koskevat toimet

Päästöjä ilmaan vähennetään varastolla (Hillo 1) käytössä olevalla lastauskaasujen tal- teenottoyksiköllä (VRU). Lisäksi päästöjä vähentää bensiinisäiliöiden kelluvat välikatot.

Päästöt vesistöön estetään johtamalla kaikki varastoalueen vedet öljynerottimien kautta ja poistamalla vesitysvedet imuautolla.

(9)

Päästöjä maaperään minimoidaan kaikkien käsittelypaikkojen allastuksilla, joista on viemäröinti öljynerotuskaivoihin. Eri puolilla terminaalialueita on hätä-seis -painikkeita, jotka pysäyttävät kaiken lastaukseen liittyvän toiminnan. Mahdollisen onnettomuuden tapahtuessa voidaan näin minimoida päästöt maaperään. Maaperään joutuvia päästöjä vähentävät myös nk. tippavapaat liittimet alatäyttösillalla.

TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutukset veteen

Saniteettivedet johdetaan kaupungin jätevedenpuhdistamolle. Pinta- ja prosessivedet johdetaan öljynerotuskaivojen kautta mereen ja vesitysvedet poistetaan imuautolla.

Vaikutukset ilmaan

Mahdolliset ilmapäästöt aiheutuvat bensiiniluokan tuotteista. Päästöt aiheutuvat lähinnä lastauskaasuista ja varastosäiliöemissiosta. Bensiinihöyryjen talteenottoaste on mittaus- ten mukaan 97,8 %. Lisäksi bensiinisäiliöissä on kelluvat välikatot, jotka vähentävät haihtumisista ilmaan.

Varastoinnista saattaa aiheutua lievää hajua. Terminaali sijaitsee satama-alueella, jossa on myös muiden yritysten öljytuotteiden varastointitoimintaa. Etäisyys lähimmälle asu- tukselle on noin 850 m, joten tuulen suunnasta riippuen vähäistä hajua saattaa kulkeutua asutusalueelle. Valituksia hajuhaitoista ei ainakaan kaupungin kahden viimeisen mittaus- jakson aikana ole tullut.

Vaikutus maaperään

Säiliöiden 3 ja 4 ympäristössä on todettu kohonneita liuotinpitoisuuksia. Pitoisuudet esiintyvät pienellä alueella, jossa ei jatkuvasti työskennellä, joten hakijan mielestä pilaantumisesta aiheutuvat terveys- ja ympäristöhaitat ovat vähäisiä. Maaperästä aiheutuu kuitenkin vaikutuksia orsiveteen, johon kulkeutuu liuottimia ja tätä kautta mahdollisesti myös muualle ympäristöön.

Melun ja tärinän vaikutukset

Terminaalin toiminnasta aiheutuvat melu- ja tärinävaikutukset ovat vähäisiä koko satama-alueen melu- ja tärinävaikutuksiin suhteutettuina.

Vaikutukset yleiseen viihtyvyyteen ja ihmisten terveyteen

Terminaalin toiminnalla ei ole todettu vaikutuksia ihmisten terveyteen. Toiminnasta saattaa joskus aiheutua lievää hajuhaittaa, joka saattaa tuulen suunnasta riippuen ulottua lä- himmälle asuinalueelle. Haminan terminaalin välittömässä läheisyydessä ei ole virkistys- alueita.

Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin

Lähin Natura-alue sijaitsee noin 3 km etäisyydellä varastoalueista. Natura-alueen ja terminaalin välissä on noin 1,5 km leveä merialue.

Vaikutukset rakennettuun ympäristöön

Öljyn varastointi tapahtuu maanpäällisissä noin 15 m korkeissa säiliöissä. Varasto sijaitsee satama-alueella, jossa on myös muiden yritysten vastaavia toimintoja. Näin ollen va- rastosäiliöt tai muu terminaalin rakennuskanta eivät poikkea muusta satamaan rakenne- tusta ympäristöstä.

(10)

LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu

Säiliöiden määrämittauslaitteilla (tutkat Hillo 1 ja paine-erolähettimet Hillo 2) valvotaan säiliöiden täyttöastetta.

Kaikkia tuotteiden pumppauksia säiliöihin ja säiliöistä ohjataan ja valvotaan prosessiau- tomaatiojärjestelmällä, johon kaikki osajärjestelmät ja toiminnot on integroitu.

Varastolla pidetään päiväkirjaa tehdyistä töistä ja merkittävistä tapahtumista. Huolto- ja korjaustoimenpiteet tehdään osin itse ja osin toteutus on ulkoistettu. Säiliöt tarkastetaan 5 – 8 vuoden välein yhtiön ohjeiden mukaisesti.

Turvatekniikan keskus (TUKES) tarkastaa varaston toiminnan vuosittain.

Päästötarkkailu Ilma

Hakija osallistuu Haminan sataman alueella toteutettavaan ilman laadun seurantaan.

Vesi

Hakija on toimittanut 8.3.2006 ympäristökeskukselle vesientarkkailusuunnitelman, joka koskee pinta- ja pohjavesien tarkkailua.

Pintavedet

Varastoalueiden Hillo 1 ja Hillo 2 pintavesinäytteenottopisteistä analysoitaisiin kerran vuodessa C₄ – C₄₀ –öljyhiilivedyt, BTEX -yhdisteet ja styreeni.

Pohjavedet

Varastoalueelle Hillo 2 on asennettu useita pohjavesiputkia, joista analysoitaisiin kerran vuodessa C₄ – C₄₀ –öljyhiilivedyt, BTEX -yhdisteet ja styreeni. Myös pinnankorkeus mi- tattaisiin.

Hillo 1:llä ei ole pohjavesiputkia.

Raportointi

Suomen Petrooli Oy toimittaa vuosittain Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja Ha- minan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnalle vuositarkkailuraportin, josta käy- vät ilmi seuraavat asiat:

• tiedot varastoitavien aineiden laaduista ja määristä,

• mitatut tai laskennalliset haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästötiedot,

• onnettomuus- ja häiriötilanteet sekä päästöt niiden aikana,

• yhteenveto kalenterivuoden aikana toiminnassa syntyneiden jätteiden lajeista, määristä ja toimituspaikoista sekä

• vuoden aikana toteutetut ja suunnitteilla olevat muutokset toiminnassa.

POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Ympäristöriskit, onnettomuudet ja häiriötilanteet

Suomen Petrooli Oy:n Haminan terminaalille on laadittu kemikaalien teollisesta käsitte- lystä ja varastoinnista annetun asetuksen 59/1999 mukaisesti sisäinen pelastussuunnitel- ma, jossa on kuvattu säiliöiden tarkkailu-, hälytys- ja sammutusjärjestelmät ja muut varo- toimenpiteet mahdollisissa häiriö- ja onnettomuustilanteissa sekä tarkkailun ja onnetto- muustilanteiden toimintaohjeet. Lisäksi varastolle on laadittu em. asetuksen mukainen turvallisuusselvitys, jossa on selvitetty toimenpiteet suuronnettomuuden vaaran ehkäise- miseksi.

(11)

Polttonesteiden varastointitoiminnan ympäristöriskit aiheutuvat pääasiassa mahdollisista häiriöistä / laitevioista purku- tai lastaustoimenpiteiden yhteydessä sekä säiliöiden, putkistojen tai putkiliitosten rikkoutumisesta. Onnettomuustilanteista vaarallisin on tulipalo, joka tuo mukanaan räjähdysvaaran. Onnettomuustilanteissa paikalla oleva henkilöstö ryhtyy Sisäisen pelastussuunnitelman mukaisiin toimenpiteisiin. Välittömästi mahdollisen onnettomuuden tapahduttua ilmoitetaan tapahtumasta Kaakkois-Suomen ympäristö- keskukseen.

Varastoalueella on seuraavat hälytys- ja sammutusjärjestelmät:

• paloilmoitinjärjestelmä molemmilla varastoilla,

• paloilmaisimet molemmissa toimistorakennuksissa,

• kiinteistöjen murtohälytinjärjestelmät,

• säiliöiden pinnan (vuodot), öljynerotuskaivojen, lastausturvallisuuden ja liiken- teen (portit) valvontaan käytettävä logistiikkajärjestelmä.

Toimet onnettomuuksien estämiseksi

Varasto on varustettu korkealaatuisella tekniikalla turvallisuuden takaamiseksi: 1 lkn säi- liöt on varustettu vaahdotuksella ja vesivalelulla, osa säiliöistä lämpöä kestävällä eristyk- sellä ja osa CO2 –sammutusjärjestelmällä. Säiliöautojen lastauspaikka ja pumppaamo on varustettu liekinilmaisimin, joista lähtee hälytys suoraan pelastuslaitokselle.

Terminaalissa on useita palovesiputkia, palohälytyspainikkeita ja alkusammutuskalustoa.

Rakennuksissa on murtohälyttimiä ja savunilmaisimia. Alueen viemärit on varustettu öl- jynerottimilla.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset

Hakemusta on täydennetty 8.3.2006 saapuneella selvityksellä, jossa on esitetty kaasukondensaattien ja raakaöljyn varastointia ja käsittelyä, kopiot viemärisopimuksista sekä pinta- ja pohjavesien tarkkailusuunnitelma.

Hakemuksesta tiedottaminen

Hakemuksesta on kuulutettu Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen ja Haminan kaupungin ilmoitustauluilla 11.1. - 10.2.2005 sekä ilmoitettu Kymen Sanomat -nimisessä lehdessä. Lisäksi ympäristölupahakemuksen vireille tulosta on kirjallisesti ilmoitettu lä- hikiinteistöjen haltijoille.

Tarkastukset ja neuvottelut

Ympäristöluvasta on neuvoteltu 16.6.2006. Neuvottelusta tehty muistio on liitetty lupa- menettelyä koskeviin asiakirjoihin.

Lausunnot

Haminan kaupunginhallitus on 14.2.2005 antamassaan lausunnossa todennut, että se antaa asiasta kaupungin ympäristölautakunnan 24.1.2005 antaman päätöksen mukaisen lau- sunnon.

Haminan kaupungin ympäristölautakunta on 24.1.2005 antamassaan lausunnossa todennut, että lupaviranomaisen tulisi harkita bentoniittimattojen sopivuutta vallitilojen tiivis- tämiseen. Bentoniitti ei välttämättä toimi kaikkien varastoitavien aineiden kanssa. Muulta osin lautakunnalla ei ole huomautettavaa hakemuksesta.

(12)

Haminan kaupunki on todennut täydennyksestä 24.3.2006 antamassaan lausunnossa, ettei kaasukondensaattien ja raakaöljyn varastoinnista tai viemärisopimuksesta ole huomautettavaa. Pinta- ja pohjavesien tarkkailusuunnitelmasta lausunnossa todettiin, että koska Hil- lo 1:ssä ei ole pohjavesiputkia ja Hillo 2:ssa on useita, tulisi lupaviranomaisen harkita pohjavesiputkien tarpeellisuutta myös Hillo 1:ssä. Pintavesinäytepaikoista ei ollut huomautettavaa.

Muistutukset ja mielipiteet

Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä.

Hakijan kuuleminen ja vastine

Hakija on 30.3.2005 saapuneessa vastineessaan selvittänyt bentoniittimaton sopivuutta vallitilojen pohjan tiivistysaineeksi. Tehtyjen tutkimusten mukaan bentoniittimatto sovel- tuu tähän tarkoitukseen. Valmistajien selvitysten mukaan öljyn ja polttonesteiden ei ole todettu aiheuttavan suurellakaan konsentraatiolla vaikutuksia bentoniitin läpäisyominai- suuksiin. Bentoniittimattojen toimivuuden kannalta oleellista on materiaalin pysyminen kosteana, siksi matot on aikanaan asennettu noin 30 cm maan pintakerroksen alapuolelle.

Bentoniitti pysyy tällöin kosteana sekä pintavesien että pohjamaan kapillaariominaisuuk- sien kautta. Jopa kuivuneen bentoniittimaton läpäisyominaisuudet palautuvat ennalleen välittömästi kosteuden kasvaessa. Bentoniittimatto hyväksyttiin vuonna 1997 vallitilojen tiivistysaineeksi, eikä varastolla käsiteltävissä tuotteissa ole tapahtunut tämän jälkeen merkittäviä muutoksia.

YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU

Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on tarkastanut Suomen Petrooli Oy:n ympäristölu- pahakemuksen ja päättänyt myöntää hakijalle öljyvarastoaluetta koskevan ympäristön- suojelulain 28 §:n mukaisen ympäristöluvan. Luvan edellytyksenä on, että toiminta tapahtuu ympäristölupahakemuksen ja seuraavien ympäristökeskuksen antamien lupamää- räyksien mukaisesti.

Lupamääräykset

Päästöt ilmaan, vesiin ja maaperään

1. Toiminnanharjoittaja saa Haminan terminaalin varastoilla tämän luvan perusteella käsitellä ja varastoida samantapaisia tuotteita kuin tähänkin asti. Lisäksi voidaan tila- päisesti varastoida kaasukondensaatteja ja raakaöljyä.

2. Kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin tulee tapahtua parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa soveltaen. Ympäristölle haitalliset tuotteet,

- joiden bentseenipitoisuus on yli 4 % tai

- jotka ovat erittäin haihtuvia, terveydelle haitallisia tai myrkyllisiä, tai muuten ympä- ristölle erityisen haitallisia tai

- joilla on alhainen hajukynnys,

on varastoitava ja käsiteltävä niin, että päästöt pystytään eliminoimaan mahdollisimman täydellisesti. Tätä varten säiliöt on varustettava kelluvalla välikatolla tai varastoinnissa on muutoin huolehdittava vastaavan tasoisesta päästöjen vähentämisestä.

Varastoinnissa tulee huolehtia, että haihtuvat kemikaalit tai päästöjen kannalta mer- kittävät tuotteet tai tuoteryhmät varastoidaan säiliöissä, joihin lämpösäteily on riittä- västi torjuttu säiliöiden värityksellä taikka eristyksellä ja että yli/alipaineventtiilit on säädetty niin, että päästöt pysyvät mahdollisimman pieninä.

(13)

3. Bensiinejä tai bensiineiksi luettavia aineita (höyrynpaine vähintään 27,6 kPa) va- rastoitaessa tai käsiteltäessä, tulee noudattaa valtioneuvoston päätöstä 468/96.

Lastauspäästöjen hiilivetyjen talteenottolaitoksen kuntoa tulee seurata ja korjata mahdollisesti todetut puutteet välittömästi. Laitoksen talteenottoaste on tutkittava säännöllisesti, ainakin joka 5. vuosi. Tulos on ilmoitettava vuosiyhteenvedon yh- teydessä. Talteenottolaitoksen käyttöasteen on oltava vähintään 95 %.

4. Varastolle käsiteltäväksi tulevista uusista tuotteista on riittävän ajoissa ennen toiminnan käynnistymistä toimitettava niitä koskevat käyttöturvatiedotteet, tiedot aineiden käsittelymääristä, varastointi- ja käsittelytavoista sekä käsittelyistä ai- heutuvista päästöistä ja niiden käsittelyistä ja tarkkailuista Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja tiedoksi Haminan kaupungin ympäristölautakunnalle ja Kymenlaakson pelastuslaitokselle.

Mikäli tuote ominaisuuksiltaan poikkeaa merkittävästi hakemuksessa esitetystä tuotevalikoimasta ja/tai tuote on terveysvaikutuksiltaan tai ympäristön kannalta ominaisuuksiltaan tai käsiteltävyydeltään erityisen hankala, ympäristöluvan tar- peesta päätetään erikseen.

5. Hajapäästöjen ja vuotojen ehkäisemiseksi tulee säiliöitä, putkistoja, venttiileitä ja lastaus- ja pumppauskalustoa sekä toimintaan liittyviä valvonta- ja hälytysjärjestelmiä huoltaa ja tarkastaa säännöllisesti. Vuotavat ja rikkoontuneet osat tulee korjata välit- tömästi. Lastaus- ja purkupaikkojen päällystyksien sekä suoja-altaiden rakenteiden tiiviys ja kunto on tarkastettava säännöllisesti. Tarkastukset ja toimenpiteet on kirjat- tava. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaisille.

6. Hakija on velvollinen huolehtimaan, ettei toiminnasta ole seurauksena sellainen maa- perän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ym- päristölle. Maaperän pilaantumisesta on viipymättä ilmoitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja Haminan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

7. Varastoalueilla tulee olla saatavilla riittävä määrä imeyttämismateriaalia mahdollisten nestemäisten vuotojen kuivaamiseksi ja leviämisen estämiseksi, sekä tyhjää astiaka- pasiteettia vuotojen talteen saamiseksi.

Jätteet ja niiden käsittely

8. Varaston toiminnassa on huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vä- hän. Muodostuvat jätteet on lajiteltava ja pyrittävä hyödyntämään itse tai toimitta- maan muualle hyötykäyttöön. Jätteitä on varastoalueella käsiteltävä ja säilytettävä niin, ettei niistä aiheudu roskaantumista tai muuta haittaa ympäristölle. Erityisesti on huolehdittava, että kemikaalien ja muiden ongelmajätteiden pääsy maaperään, pohja- veteen, viemäriverkostoon tai vesistöön estetään. Jätteiden lajittelussa ja käsittelyssä tulee ottaa huomioon kunnalliset jätehuoltomääräykset.

9. Säiliöiden ja putkistojen pesusta syntyvä jäte on toimitettava hyötykäyttöön tai kysei- sen jätteen käsittelyluvan saaneeseen laitokseen.

10. Sosiaalijätevedet on johdettava kaupungin puhdistamolle yleisen jätevesiviemärin kautta. Jäteveden johtamisessa viemäriin on otettava huomioon Haminan kaupungin vesihuoltolaitoksen kanssa tehty sopimus.

Melu

11. Toiminnasta syntyvä melutaso, alueen muun toiminnan aiheuttama melutaso huomioon ottaen, ei eniten melulle alttiissa kohteessa saa ylittää päiväaikaan (klo 7.00 - 22.00) arvoa 55 dB (LAeq), eikä yöllä (klo 22.00 - 7.00) arvoa 50 dB (LAeq).

(14)

Tarkkailu- ja raportointimääräykset

12. Kaikki tilanteet, joista aiheutuu poikkeuksellisia päästöjä tai joissa muodostuu normaalia enemmän tai laadultaan poikkeavaa jätettä tai joista voi muutoin aiheutua ym- päristölle vaaraa tai erityistä haittaa, tulee kirjata siten, että niistä ilmenevät syyn li- säksi tilanteesta aiheutuneet päästöt ja niiden vaikutukset ympäristöön. Tällaisista ti- lanteista on ilmoitettava välittömästi Haminan kaupungin ympäristö-, terveys- ja pe- lastusviranomaisille sekä Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle.

13. Hakijan on osallistuttava Haminan sataman ilman laadun tarkkailuun erikseen tehtä- vän sopimuksen mukaisesti.

14. Hakijan on osallistuttava erikseen sovittavan ja hyväksyttävän ohjelman mukaisesti Haminan sataman edustan merialueen yhteistarkkailuun, jossa painotetaan pohjase- dimentteihin ja pohjaeläimiin kohdistuvia seurantoja.

15. Varastoitavien kemikaalien kulkeutuminen ja sekoittuminen sadevesiviemäriin joh- dettaviin vesiin tulee estää mahdollisimman tehokkaasti. Ennen vesien johtamista öl- jynerotuskaivojen kautta mereen on vähintään aistinvaraisesti varmistettava, etteivät vedet sisällä haitallisessa määrin varastoilla käsiteltäviä kemikaaleja. Tarvittaessa on vesien kemikaalipitoisuus analysoitava. Viemäriin johdettavien vesien TOC - pitoisuuden tavoitearvo on 40 mg/l ja mineraaliöljyjen 15 mg/l.

16. Varastoalueiden pinta- ja pohjavesiä tulee tarkkailla 4 kertaa vuodessa sulan veden aikana otettavilla näytteillä. Näytteet tulee ottaa ja analysoida esitetyn tarkkailusuun- nitelman mukaisesti. Myös varastoalueelle Hillo 1 tulee asentaa pohjavesiputki tarkkailua varten. Lisäksi tulee sadevesinäytteitä ottaa, mikäli varastoalueilla on tapahtunut taikka epäillään tapahtuneen merkittäviä vuotoja. Mittauksista on pidettävä kirjaa ja esitettävä tulokset Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle viimeistään vuosiyhteenvedon yhteydessä.

17. Öljynerotuskaivot on pidettävä toimintakuntoisina huolehtimalla niiden säännöllisistä tyhjennyksistä ja puhdistuksista. Viemärien sulkuventtiilit tulee huoltaa säännöllisesti ja niiden toimintakunto tarkistaa riittävän usein. Suoritetuista tarkastus-, tyhjennys- ja muista kunnossapitotoimenpiteistä tulee pitää kirjaa. Kirjanpito on tarvittaessa esitet- tävä valvontaviranomaisille.

18. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava, että Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksella sekä Haminan kaupungin ympäristö-, terveys- ja pelastusviranomaisilla on ajan tasal- la olevat tarpeelliset tiedot laitoksella varastoitavista kemikaaleista sekä yhteystiedot laitoksen ympäristönsuojelusta vastaavista henkilöistä.

19. Toiminnanharjoittajan tulee raportoida Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle edel- listä kalenterivuotta koskevasta toiminnastaan vuosittain, helmikuun loppuun men- nessä, ensisijaisesti ympäristönsuojelun tietojärjestelmän edellyttämällä TYVI - palvelulla. Raportoinnin tulee sisältää ainakin seuraavat tiedot:

- varastoidut ja käsitellyt kemikaalit ja niiden määrät - yhteenveto käytöntarkkailusta

- vesien tarkkailun tulokset

- selvitys häiriö- ja poikkeustilanteista ja toimenpiteet niiden johdosta - toiminnassa muodostuneet jätteet luokiteltuna yleisimpien jätteiden sekä

ongelmajätteiden luettelon (ympäristöministeriön asetus 1129/2001) mukaisesti

- päästöt ilmaan

- hönkäkaasujen talteenottolaitteiston kunnon testaukset

Raportointiin tulee liittää myös ilmapäästöjen laskenta- ja selvitysperusteet. Tarvitta- essa päästöt on ilmoitettava ympäristökeskuksen erikseen esittämien laskentaperus- teiden mukaisesti, mikäli se on teollisuus- ja varastoalueiden yhtenäisen päästöjen seurantatavan vuoksi tarpeellista.

(15)

20. Mikäli varaston toiminnassa, sen laajuudessa tai toimintatavoissa tapahtuu olennaisia muutoksia, on niistä hyvissä ajoin ennen niiden toteuttamista ilmoitettava Kaakkois- Suomen ympäristökeskukselle sekä Haminan kaupungin ympäristö-, terveys- ja pe- lastusviranomaisille.

21. Toiminnan loputtua on alueen maaperän kunto selvitettävä mahdollista puhdistusta ja maisemointia varten. Samoin tulee kartoittaa tilanne myös pohjavesien osalta. Selvi- tys, joka sisältää myös suunnitelman ympäristönsuojelutoimista ja tarkkailun järjes- tämisestä alueella, tulee toimittaa Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle hyväksyt- täväksi riittävän ajoissa ennen toiminnan lopettamista.

PERUSTELUT

Ratkaisun perustelut

Kaakkois-Suomen ympäristökeskus katsoo, että hakemuksen mukaisesta toiminnasta, päätöksen lupamääräykset huomioon ottaen, ei aiheudu haittaa ympäristölle tai terveydelle eikä myöskään naapureille kohtuutonta haittaa.

Lupamääräysten perustelut

Ympäristöluvassa on sallittu varastoitavaksi vain toiminnanharjoittajan ilmoittamia aineita. Ympäristönsuojelulainsäädännön mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheutta- vassa toiminnassa on periaatteena, että käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT). Toiminnanharjoittajalta onkin vaadittu päästöjen mahdollisimman tehokasta vä- hentämistä ja/tai käsittelyä. (lupamääräykset 1 – 3)

Jos säiliöissä on tarkoitus alkaa varastoida muita aineita, on siitä tehtävä ympäristöluvan tarkistushakemus. Jos muutos ei ole olennainen ja uudet aineet ja määrät eivät poikkea paljon jo varastoiduista aineista, on lupahakemus mahdollista tällöin käsitellä normaali- lupakäsittelyä kevyemmällä menettelyllä. (lupamääräys 4)

Varaston haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) päästöistä määrällisesti merkittävin osa muodostuu lastaus- ja purkutoiminnassa. Tämän vuoksi lastaus ja purku tulee suorit- taa siten, että varastoitavia aineita pääsee haihtumaan ilmaan mahdollisimman vähän.

Ympäristönsuojelulaissa on periaatteena parhaan käytettävissä olevan tekniikan (BAT) soveltaminen päästöjen vähentämiseksi. (lupamääräykset 3, 5)

Toiminta tulee järjestää siten, että se täyttää ympäristönsuojelulain yleiset periaatteet ja velvollisuudet, eikä aiheuta maaperän tai pohjaveden pilaantumista.

(lupamääräykset 6 - 7)

Jätehuolto on mahdollisuuksien mukaan hoidettava niin, että jätteitä syntyy mahdollisimman vähän, että ne voidaan kierrättää tai hyötykäyttää, ja etteivät ne aiheuta haittaa ympäristölle. Jätteitä koskevat määräykset on annettu jätelain yleisten tavoitteiden saa- vuttamiseksi ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. (lupamääräykset 8 - 10)

Melutasolle annetut arvot perustuvat valtioneuvoston päätökseen (933/92) melutason oh- jearvoista. Toiminnassa syntyvä melu on lähinnä normaalia satamassa esiintyvää melua.

Koska lähellä ei ole asutusta tai muita häiriintyviä kohteita, eikä toiminnan voida katsoa lisäävän lähialueen muusta toiminnasta aiheutuvaa melutasoa, ei erityistä melumittaus- velvoitetta ole katsottu tarpeen antaa. (lupamääräys 11)

Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Riittävän te- hokkaalla valvonnalla voidaan turvata varaston mahdollisimman häiriötön toiminta sekä pystytään havaitsemaan häiriötilanteet riittävän ajoissa haitallisten ympäristöpäästöjen minimoimiseksi. (lupamääräykset 12 - 13)

(16)

Merialueen tarkkailussa on tarkoitus ottaa huomioon vesipuitedirektiivissä mainitut velvoitteet ja direktiivissä mainittu ns. prioriteettiaineiden lista. Valtakunnalliset tarkkailua koskevat ohjeet ovat vielä valmisteltavana. Direktiivin yleiset velvoitteet on kuitenkin otettu huomioon koko sataman edustan merialueen tarkkailuvelvoitteena siten, että lu- vanhaltija on velvoitettu osallistumaan erilaisten bioindikaattoreiden (mm. pohjaeläimet) avulla tapahtuviin vaikutustutkimuksiin ja satama-alueen ekologisen tilan selvityksiin sitten ja siten, kun niistä sovitaan sataman ja siellä toimivien toiminnanharjoittajien kanssa yhdessä. (lupamääräys 14)

Varastoitavien kemikaalien kulkeutuminen ja sekoittuminen sadevesiviemäriin johdetta- viin vesiin tulee estää mahdollisimman tehokkaasti. Hakemuksen mukaan varastoalueelle kertyvät sadevedet johdetaan mereen öljynerotuskaivojen kautta. Toistaiseksi mereen laskettavan sadeveden kokonaisorgaaninenhiili (TOC) –pitoisuuden yleisenä tavoitetaso- na on pidetty 40 mg/l ja mineraaliöljyjen 15 mg/l. Sadevesiä voi ajoittain syntyä runsaas- ti, eikä niiden analysointia ole aina katsottu tarpeelliseksi. Hakemuksen mukaan toiminnanharjoittaja tutkii veden laadun aistinvaraisesti ennen sen eteenpäin johtamista. Tämä on useimmiten riittävä toimenpide, mutta mikäli käsiteltävillä aineilla on korkea hajukynnys taikka haitallisinakin pitoisuuksina niitä on vaikea erottaa veden seasta, on vedet syytä myös analysoida. (lupamääräys 15)

Hakija on esittänyt oman suunnitelmansa pinta- ja pohjavesien tarkkailusta. Suunnitelma on pääpiirteissään riittävä Hillo 2:n osalta. Koska Hillo 1:n alueella ei ole tällä hetkellä minkäänlaista pohjavesiseurantaa, on määräyksessä edellytetty sijoitettavaksi ainakin yksi pohjavesiputki. Pisteen sijainnista voidaan päättää yhdessä toiminnanharjoittajan kanssa. (lupamääräys 16)

Huoltotoimenpiteiden kirjaaminen edesauttaa valvovan viranomaisen työtä ja toimii pe- rustana suunnitelmalliselle huoltotoiminnalle. (lupamääräys 17)

Varaston toiminnan ja valvonnan kannalta tarpeellisten tietojen saamiseksi on laitoksen toiminnasta pidettävä kirjaa ja päästö- ja jätetiedot on raportoitava vuosittain. Hakijan ja valvovien viranomaisten on oltava selvillä toiminnan laadusta, laajuudesta ja toiminnan aiheuttamista ympäristövaikutuksista. Tämän vuoksi ympäristölupaan on sisällytetty myös viranomaisvalvontaa ja ympäristöhaitan arviointia helpottavia toiminnan valvontaa, tarkkailua ja kirjanpitoa koskevia määräyksiä. (lupamääräykset 18 - 20)

Ympäristölainsäädäntö edellyttää, että toiminnan lopullisen päättymisen jälkeen ryhdy- tään tarpeellisiin toimenpiteisiin, jotta pilaantumisvaara vältettäisiin ja tuotantoalue saa- taisiin tyydyttävään tilaan. (lupamääräys 21)

Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin

Haminan kaupungin esittämät näkökohdat on otettu lupamääräyksissä huomioon.

PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo

Tämä lupa on voimassa toistaiseksi. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi tulee toimittaa Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle 30.9.2016 mennessä. Mikäli laitoksen toiminnassa tapahtuu olennaisia muutoksia, tulee laitoksen hakea uutta ympäristölupaa.

(YSL 55 §) Korvattavat päätökset

Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen 19.12.1997 antama ympäristölupa A 1027.

(17)

Maininta lupaa ankaramman asetuksen noudattamisesta

Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolos- ta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 §)

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Ympäristönsuojelulaki (86/2000) Ympäristönsuojeluasetus (169/2000)

Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003)

KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

Päätöksestä peritään suoritemaksua ympäristöministeriön asetuksen 1237/2003 mukaisesti. Sen mukaan polttonesteiden tai vaarallisten nestemäisten kemikaalien varaston, jonka säiliötilavuus on vähintään 10 000 m³, taulukon mukainen suoritemaksu on 9 530 euroa. Maksu peritään 35 % taulukon mukaista maksua alempana, koska asian käsittelyn vaatima työmäärä on taulukossa mainittua työmäärää pienempi. Toiminnasta perittävä suoritemaksu on siten6 194,50 €. Maksu suoritetaan erillisellä laskulla.

LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös saantitodistuksella

Suomen Petrooli Oy PL 102

00121 HELSINKI Jäljennös päätöksestä

Haminan kaupunki

Haminan kaupungin ympäristölautakunta Kymenlaakson pelastuslaitos

Haminan Satama Oy Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä

Rajanaapurit

Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä

Kaakkois-Suomen ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä Haminan kaupungin ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain 54 §:n mukaisesti sekä ilmoittaa siitä laitoksen vai- kutusalueella yleisesti leviävässä sanomalehdessä.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen ja maksua koskevaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaa- san hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Kaakkois-Suomen ym- päristökeskukselle.

Valitusoikeus on:

− sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea;

− rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, tervey- den- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät;

(18)

− toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristö- vaikutukset ilmenevät;

− alueellisella ympäristökeskuksella sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella

− muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella.

Valitusosoitus on liitteenä

Lupa- ja valvontayksikön

päällikkö, apulaisjohtaja Esa Kleemola

Tarkastaja Tuula Räsänen