Ympäristönsuojelulainmukaisella ympäristöluvan muutoshakemuksella maxit Oy Ab ha- kee muutosta Kuusankosken Leca-soratehtaan ympäristölupapäätöksen A 1092, Dnro KAS-2004-Y-11-111 lupamääräykseen 2 koskien ilmaan johdettavien päästöjen raja-ar- voja

•

•

•

•

Nro A 1132

DnroKAS-2007-Y-175-111 Annettu julkipanon jälkeen 16.12.2008

ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 55 §:n mukaisesta ympäristöluvan muutoshakemuksesta.

Päätökseen sisältyy ympäristönsuojelulain 101 §:n mukainen toiminnan aloituslupa muu- toksenhausta huolimatta.

LUVAN HAKIJA

maxit Oy Ab Strömberginkuja 2 PL 70

00381 Helsinki LAITOS JA SEN SIJAINTI

Hakemus koskee maxit Oy Ab:n Kuusankosken Leca-soratehdasta. Tehdas sijaitsee Kuu- sankosken Keltissä, Maunukselan kylässä yhtiön omistamilla tiloilla. Tehdaskiinteistön kiinteistörekisteritunnukset ovat 407:4:211, 407:5:189 ja 407:5:190.

Ympäristönsuojelulainmukaisella ympäristöluvan muutoshakemuksella maxit Oy Ab ha- kee muutosta Kuusankosken Leca-soratehtaan ympäristölupapäätöksen A 1092, Dnro KAS-2004-Y-11-111 lupamääräykseen 2 koskien ilmaan johdettavien päästöjen raja-ar- voja. Samalla haetaan lupaa uusien poltto- ja apuaineiden käyttöönotolle.

Toiminnat eivät sijoitu tärkeälle tai muulle vedenhankintakäyttöön soveltuvalle pohjave- sialueelle.

Lähin asuinrakennus on noin 300 metrin päässä ja Mäkikylän palvelukeskus sijaitsee noin 750 metrin etäisyydellä tehtaasta.

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 28 § 1 momentti ja 2 momentti kohta 4 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1 § 1 momentti kohta 8 f ja 3 momentti YMPÄRISTÖKESKUKSEN TOIMIVALTA

Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 6 § 1 momentti kohta 12 b ASIAN VIREILLETULO

Lupahakemus on toimitettu ympäristökeskukselle 7.6.2007. Hakemusta on täydennetty 15.2.2008, 31.7.2008 ja 1.8.2008.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Tehtaalla on toistaiseksi voimassa oleva Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen 2.7.2004 myöntämä ympäristölupa, A 1092/KAS-2004-Y-11-111.

Lisäksi tehtaalla on Kuusankosken kaupungin ympäristölautakunnan 12.1.2000 myön- tämä 10 vuoden maa-aineslain mukainen lupa saven ottamiseen tehdasalueen lähistöltä.

Tehdasalueella toimivalle Kuusankosken Aluelämmitys Oy:n Keltin lämpökeskukselle on Kuusankosken kaupunki myöntänyt ympäristöluvan 5.5.2004.

Seutukaavassa tehdasalue on merkitty teollisuusalueeksi kaavamerkinnällä T. Kuusan- kosken yleiskaavassa vuodelta 1992 ja valmisteilla olevassa Kuusankosken yleiskaavassa vuoteen 2020 alue on myös teollisuusaluetta. Asemakaavaa alueelle ei ole laadittu.

MUUTOSESITYS

Nykyiset polttoaineet

Polttoaineena kevytsorauunissa käytetään kivihiiltä, petcokea eli runsasrikkistä hiiltä, maakaasua, kierrätyspolttoaine 2 eli KPA 2 ja sahanpurua. Lisäksi on lupa polttaa liha- luujauhoa. Seuraavassa taulukossa on esitetty tehtaan polttoaineiden käyttö 2004 – 2007.

Polttoaine Yksikkö 2004 2005 2006 2007

Hiili t 6 638 8 515 9 507 10 542

Maakaasu m³ 58 000 67 000 126 600 147 000

Kierrätys- ja jä- teöljy

t 2392 2 199 1 868 1840

Raskas polttoöljy t 30 - - 770

Sahanpuru, kutterilastu ym.

t 9766 10 500 8 747 5368

Lihaluujauho t 1051 211 - -

Uudet polttoaineet

maxit Oy Ab hakee lupaa liuotinpolttoaineen (ALF 4) sekä kierrätyspolttoaineen (KIPA) ja kierrätyspuun käytölle. Yhtiöllä on muun muassa liuotinpolttoaineen ja kierrätyspolt- toaineen käytöstä kokemuksia muilla EU:n alueella toimivilta tehtailta.

Uusien jätepolttoaineiden käyttömäärät ja niillä korvattavat polttoaineet on esitetty seu- raavassa taulukossa:

Polttoaine Keskim. käyttömäärä

(t/a)

Max. käyttömäärä (t/d)

Korvattava aine ja määrä (t/a) Kierrätyspolttoaine, KIPA 2 800 10 Hiili, 1 700 t/a

Liuottimet 1 500 12 Hiili, 1 100 t/a

Kierrätyspuu ~3 800, 20 000 m³ ~23, 120 m³ Osin sahapuru

Liuotinpolttoaine

ALF 4 hiilivetypohjaiseen polttoaineseokseen käytettävät raaka-aineet kuuluvat pääasias- sa luokkiin alifaattiset hiilivedyt, alkoholit, aldehydit, aromaattiset hiilivedyt, eetterit, es- terit ja ketonit. ALF 4 valmistetaan yhdisteistä, joiden toimittajan ilmoittamissa alkupe- rätiedoissa ei ole viitteitä kloorattujen liuottimien olemassaolosta. Liuotinpolttoaineen lämpöarvo vaihtelee välillä 8 - 24 MJ/kg. Tarkemmat tiedot liuotinpolttoaineesta on esi- tetty hakemuksen liitteessä 1.

ALF 4 tuotteelle on asetettu seuraavat raskasmetallipitoisuuksien tavoitearvot:

Elohopea, Hg mg/kg < 5

Kupari, Cu mg/kg < 300

Nikkeli, Ni mg/kg < 300

Sinkki, Zn mg/kg < 300

Kromi, Cr mg/kg < 76

Kadmium, Cd mg/kg < 5

Lyijy, Pb mg/kg < 300

Vanadiini, V mg/kg < 30

Tuotteen rikkipitoisuus on alle 0,5 p-% ja klooripitoisuus on alle 0,5 p-%.

Kuusankosken Leca-soratehtaalla suoritettiin keväällä 2006 polttokokeita ALF 4 laatua vastaavalla liuotinseoksella. Polttokokeista on toimitettu raportti Kaakkois-Suomen ym- päristökeskukselle. Liuottimien käytöllä ei ollut haitallista vaikutusta itse prosessiin eikä päästöihin. Jatkuvatoimiset mittaukset osoittivat, että liuotinpolttokokeiden aikana pääs- töjen pitoisuudet eivät kasvaneet.

Liuotinpolttoaineen kuljetus tehtaalle tapahtuu säiliöautoilla, joista se pumpataan tehtaal- la varastosäiliöihin. Säiliöitä rakennetaan riittävä määrä tarve huomioiden. Käsittelypro- sessi rakennetaan ottaen huomioon liuottimien käsittelystä määräävä lainsäädäntö kuten ATEX. Syöttö polttouuniin tapahtuu siirtoputkistolla pääpolttimen yläpuolelle suoraan pääliekkiin. Kuusankosken tehtaalla käyttömääräksi on hakemuksessa esitetty noin 1 500 t/a ja enimmillään 12 t/d. Tällä määrällä korvataan kivihiiltä noin 1 100 t/a.

Laitesuunnittelussa ja liuottimien varastoinnissa huomioidaan turvallisuusnäkökohdat ja lainsäädännön vaatimukset.

Liuotintoimittajan liuottimien ja öljyjen seoksia on myös mahdollisuuksien mukaan tar- koitus käyttää polttoaineena.

Kierrätyspolttoaine, KIPA

Kierrätyspolttoaine KIPA valmistetaan puhtaasta ja kuivasta erilliskerätystä energiaja- keesta. Energiajae sisältää puuta (~ 49 p-%), paperia ja pahvia (~ 25 p-%), muovia (~14 p-%) ja kuituja (~11 %). Materiaali ei sisällä poltolle tai murskaukselle haitallisia materi- aaleja, kuten pvc-muoveja, metalleja, kiviaineksia tai lasia eikä elintarvikkeita tai materi- aalikierrätykseen soveltuvia materiaaleja. Kierrätyspolttoaine vastaa luokitukseltaan REF 1 (SFS 5875). Kierrätyspolttoaineen kuvaus ja tuoteseloste ovat hakemuksen liitteessä 2.

Materiaali varastoidaan katettuun aumaan. Rakenteet tehdään siten, että sade- ja valuma- vesien pääsy varastoon estyy.

KIPA:n syöttö polttouuniin tapahtuu ruuvisyöttimien ja painesiirron avulla pääpolttimen vierestä suoraan pääliekkiin. Annostelun säätö tapahtuu laitteiston nopeutta muuttamalla taajuusmuuttajan avulla. Syöttöarvot haetaan testaamalla.

Käyttömäärä Kuusankosken tehtaalla tulee olemaan noin 2 800 t/a ja enimmillään 10 t/d.

Tällä määrällä korvataan kivihiiltä noin 1 700 t/a.

Kierrätyspuu

Kierrätyspuu on biopolttoaineeksi luokiteltava puutähde tai käytöstä poistettu puu tai puutuote, johon ei sisälly muovipinnoitteita tai halogenoituja orgaanisia yhdisteitä eikä raskasmetalleja. Kierrätyspuun raskasmetallipitoisuudet eivät juuri poikkea luonnon puun arvoista. Ainoastaan arseeni- ja kromipitoisuudet ovat jonkin verran korkeampia luon- nonpuuhun verrattuna (As: luonnon puu 0,4 mg/kg, kierrätyspuu 2,4 mg/kg; Cr: luonnon puu 3 mg/kg, kierrätyspuu 10,8 mg/kg). Klooripitoisuus on alhainen. Kierrätyspuun ku- vaus ja tuoteseloste on esitetty hakemuksen liitteessä 3. Hakijan esitys on, että kierrätys- puuhun sovelletaan jätteenpolttoasetuksen 1 §:n kohtaa d, jonka mukaan kierrätyspuu ei kuulu jätteenpolttoasetuksen soveltamisen piiriin.

Materiaali kuljetetaan tehtaalle rekka-autoilla ja varastoidaan tehtaalla olemassa olevaan purun käsittelyhalliin.

Kierrätyspuusta tehdyn purun syöttö prosessiin tapahtuu samoilla laitteilla kuin purun syöttö tähänkin asti. Materiaali syötetään polttouuniin pääpolttimen yläpuolelta pääliekin jatkeeksi. Kierrätyspuun käyttömääräksi on esitetty noin 3 800 t/a eli 20 000 m³/a ja enimmillään 120 m³/d.

Uudet apuaineet

Uusina apuaineina ollaan ottamassa käyttöön alla kuvattuja metalliteollisuudesta peräisin olevia sakkoja. Sakoilla korvataan saviöljyn käyttöä saven paisunta-aineena. Apu-aineet ovat pääosin palamattomia, jossain määrin pelkistyviä raaka-aineita. Hakija esittää, ettei jätteenpolttoasetusta sovelleta apuaineiden käyttöön.

Sakat muodostuvat metalliteollisuuden tuotantoprosesseissa, ja ne soveltuvat hyvin ke- vytsoran valmistukseen saven paisunta-aineena. Sakoilla pystytään korvaamaan fossiilis- ta raskasta polttoöljyä, jota tällä hetkellä käytetään paisuntaa edistävänä ns. saviöljynä.

Uusien raaka/apuaineiden käyttömäärät ja niillä korvattavat polttoaineet on esitetty seu- raavassa taulukossa:

Raaka/apuaine Keskim. käyttömäärä (t/a)

Max. käyttömäärä (t/d)

Korvattava aine ja määrä (t/a)

Rautasilikaatti 2 400 10 POR, 400 t/a

Kuparihienokuona 5 000 20 POR, 800 t/a

Rautasilikaattisakka

Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n nikkelitehtaan jalostusprosessissa muodostuu rautasili- kaattisakkaa, jonka pääkomponentit ovat 1) stabiilit götiitti, hematiitti, ammoniumjaro- siitti ja ferriarsenaatti, 2) epästabiilit metallisulfidit (NiS, CuS) sekä 3) helppoliukoiset NiSO4 ja CuSO4. Sakan tarkemmat analyysit ja käyttöturvallisuustiedote on esitetty ha- kemuksen liitteessä 4. Rautasilikaattisakka luokitellaan ongelmajätteeksi.

Rautasilikaatti kuljetetaan tehtaalle rekka-autoilla ja se varastoidaan tehdasalueella katet- tuun aumaan. Rakenteet tehdään siten, että sade- ja valumavesien pääsy varastoon estyy.

Rautasilikaatin syöttö prosessiin tapahtuu lokerosyöttimien ja ruuvikuljettimien avulla.

Syöttökohta on saven esikäsittelyosastolla sijaitseva sekoitin. Annostelu tapahtuu laitteis- ton nopeutta muuttamalla taajuusmuuttajan avulla. Syöttöarvot haetaan testaamalla. Rau- tasilikaatin käyttömäärä paisunta-aineena on noin 2 400 t/a ja enimmillään 10 t/d. Tällä määrällä korvataan noin 400 t/a raskasta polttoöljyä.

Kuparihienokuona

Hakemuksen täydennyksissä uutena apuaineena on esitetty kuparikuona, joka tulee Boli- den Harjavalta Oy:ltä. Hienokuona sisältää suurimmaksi osaksi rautaoksideja ja silikaat- teja ja jonkin verran jäännösmetalleja (sinkki, kupari ym). Hienokuonan metallipitoisuu- det ovat pienemmät kuin rautasakan sisältämät pitoisuudet. Esimerkiksi nikkelipitoisuu- det ovat rautasakassa 2,2 % ja hienokuonassa 0,08 %, arseenipitoisuudet rautasakassa 0,8

% ja hienokuonassa 0,13 %. Sakan tarkemmat analyysit on esitetty täydennyshakemuk- sen liitteessä 7. Haitta-aineiden liukoisuudet on todettu pieniksi. Hienokuona luokitellaan ongelmajätteeksi.

Hienokuona kuljetetaan tehtaalle rekka-autoilla ja varastoidaan tehdasalueella katetussa aumassa niin, etteivät sade- ja valumavedet pääse varastoon.

Syöttö prosessiin tapahtuu lokerosyöttimien ja ruuvikuljettimien avulla. Syöttökohta on saven esikäsittelyosastolla sijaitseva sekoitin. Annostelu tapahtuu laitteiston nopeutta muuttamalla taajuusmuuttajan avulla. Syöttöarvot haetaan testaamalla. Kuparikuonan käyttömäärä on noin 5 000 t/a ja enimmillään 20 t/d. Tällä määrällä korvataan raskasta polttoöljyä noin 800 t/a.

Muiden toimittamat sakat

Sakat ovat peräisin joko terästeollisuudesta, muita metalleja valmistavasta teollisuudesta tai metalleja työstävästä teollisuudesta. Sakat sisältävät pääasiassa metallihilsettä, työstö- öljyä ja vettä. Lietteistä on poistettu ylimääräinen vesi ennen toimittamista jatkokäsitte- lyyn.

Käyttömäärä vuodessa on arviolta 500 – 1500 tonnia. Esimerkkinä on esitetty yhden toi- mittajan sakkojen tarkemmat analyysit hakemuksen liitteessä 5.

ILMAAN JOHDETTAVIEN PÄÄSTÖJEN RAJA-ARVOT Nykyiset raja-arvot ja päästöjen taso

Leca-soratehtaan jatkuvatoimisten mittausten (10.10.2007 – 23.6.2008) TOC-, NOX-, SO2- ja CO-, HCl- ja HF-pitoisuuksien keskiarvot sekä voimassa olevassa ympäristölu- vassa määrätyt ko. päästöjen raja-arvot on koottu seuraavaan taulukkoon (tulokset kui- vassa kaasussa 11 %:n O2:ssa).

Parametri Vaihteluväli (mg/nm³)

Suurin arvo (mg/nm³)

Keskiarvo (mg/nm³)

Nykyiset raja- arvot (mg/nm³)

SO2 ~ 140 - 430 554 179 233

NOx ~ 400 - 510 513 448 300*

TOC ~ 120 - 290 286 167 13

CO ~ 700 - 1200 1238 890 300

HCl ~ 4 - 10 10 6 67

HF ~ 1 - 5 5 3 27

* nykyisessä luvassa tavoite-arvo

Jatkuvatoimisten mittausten tulokset on taulukoituna muutoshakemuksen liitteessä 1.

Hakijan esitys uusiksi raja-arvoiksi

maxit Oy Ab hakee muutosta voimassa olevan 2.7.2004 ympäristökeskuksen myöntämän ympäristöluvan A 1092/KAS-2004-Y-11-111 lupamääräyksessä 2 esitettyihin raja- ja ta- voitearvoihin. Ympäristökeskukselle 15.2.2008 toimitetuissa muutoshakemuksen täyden- nyksissä hakija esittää myös, että luvassa annetaan päästöarvot erikseen lecasorauunille normaalikäytössä ja rinnakkaispolttolaitokselle jätepolttoaineita käytettäessä.

Hakijan esitys uusiksi raja-arvoiksi (11 % O2) eri jätemäärille, kun Cjäte ja Cprosessi-arvoi- na on käytetty seuraavalla sivulla olevan taulukon arvoja:

Päästö raja-arvomg/nm³ eri jäte/polttoainesuhteilla Vjäte/ Vprosessi

Vjäte% 0 15 30

Vprosessi% 100 85 70

SO2 1 600 1 368 1 135

TOC 370 316 262

NOX 1 600 1 390 1 180

HCl 135 123 98

HF 50 45 35

CO 1 240 1 240 1 240

Raja-arvojen määritys

Jätteenpolttoasetuksen liitteessä II on esitetty rinnakkaispolttolaitoksen ilmaan johdetta- vien päästöjen raja-arvojen määrittäminen. Kullekin savukaasun sisältämälle epäpuhtau- delle sekä hiilimonoksidille määritetään raja-arvo seuraavasti:

V C V

C V

C V

prosessi jäte

prosessi prosessi

jäte

jäte =

+

× +

×

Vjäte : pelkästään jätteen poltosta syntyvän savukaasun volyymi, joka määritetään sen jätteen perusteella, jonka lämpöarvo on pienin asetuksessa säädettyjen olosuhteiden mukaisesti muunnettuna.

Cjäte: polttolaitoksille jätteenpolttoasetuksen liitteen V päästöjen raja-arvot asiaankuuluvien epäpuhtauksien ja hiilimonoksidin osalta.

Vprosessi: laitosprosessista, mukaan lukien laitoksessa tavanomaisesti käytettyjen sallittujen polttoaineiden (lukuun ottamatta jätteitä) polttaminen, syntyvän savukaasun volyymi, joka määritetään asetuksessa sää- detyn happipitoisuuden perusteella. Jos säännökset puuttuvat näiden laitosten osalta, käytetään sellaisen savukaasun todellista happipitoisuutta, jota ei ole laimennettu lisäämällä siihen prosessin kannalta tarpee- tonta ilmaa. Muiden olosuhteiden mukaisesti tapahtuvasta muuntamisesta säädetään asetuksessa.

Cprosessi: tietyille teollisuusaloille asetetut päästöjen raja-arvot, tai jos tällaiset raja-arvot puuttuvat, sellaisten laitosten savukaasussa esiintyvien asianomaisten epäpuhtauksien ja hiilimonoksidin päästöjen raja-arvot, joista säädetään muualla laissa, kun niissä poltetaan tavanomaisesti sallittuja polttoaineita (lukuun ottamat- ta jätteitä). Jos tällaisia säädöksiä ei ole, käytetään luvassa asetettuja päästöjen raja-arvoja. Jos tällaisia lu- vassa asetettuja päästöjen raja-arvoja ei ole, käytetään todellisia massapitoisuuksia.

C: tietyille teollisuusaloille ja tietyille epäpuhtauksille kokonaispäästöjen raja-arvot ja happipitoisuus tai jos tällaiset raja-arvot puuttuvat, hiilimonoksidin ja asianomaisten epäpuhtauksien kokonaispäästöjen raja- arvot, joilla korvataan asetuksen liitteissä asetetut päästöjen raja-arvot. Kokonaishappipitoisuus, jolla kor- vataan muuntamisen perustana oleva happipitoisuus, määritetään edellä tarkoitetun pitoisuuden perusteella, jossa otetaan huomioon osavolyymit.

Hakijan käyttämät C_prosessi-arvot ja niiden perustelut sekä V_jäte-arvot Raja-arvojen määrityksessä on käytetty seuraavia C_prosessi-arvoja:

Parametri Yksikkö Cjäte(O2 11 %) Cprosessi(O211 %)

SO2 mg/nm³ 50 1 600

NOx mg/nm³ 200 1 600

TOC mg/nm³ 10 370

CO mg/nm³ 1 240

HCl mg/nm³ 10 135

HF mg/nm³ 1 50

Cd + Tl mg/nm³ 0,05 0,05

Hg mg/nm³ 0,05 0,5

Ni, Mn, Co, Cr, Cu, V, Pb,

As, Sb yhteensä mg/nm³ 0,5 0,5

Dioksiinit ja furaanit ng/nm³ 0,1 0,1

Cjäte = jätteenpolttoasetuksen liitteessä V olevat vuorokausikeskiarvojen raja-arvot Cprosessi= leca-soraprosessin todelliset päästöt

SO2 ja NOX: SO2:lle ja NOX:lle on Cprosessi-arvoina käytetty BREF-dokumentissa esitet- tyjä BAT-arvoja.

TOC: Jatkuvatoimisten mittausten TOC-pitoisuudet ovat vaihdelleet noin 120 - 300 mg/nm³. Ulkopuolinen mittaus 21.5.2008 oli 303 mg/nm³. Ulkopuolisen mittauksen aika- na testattiin kuparihienokuonan käyttöä saven apuaineena korvaamaan saviöljyn käyttöä.

Kuparihienokuonan käyttöä raaka-aineen apuaineena ei lueta jätteen polttamiseksi. Tes- tauksen aikana saviöljyn määrä oli siis tavanomaista pienempi, jolloin mitattu TOC-pi- toisuus voidaan olettaa olevan normaaliolosuhteita alhaisemmalla tasolla. Tämän vuoksi C_prosessi-arvona on käytetty arvoa 370 mg/nm³.

CO: CO:lle on käytetty päästön todellista massapitoisuutta ja esitetään, että raja-arvo oli- si sama riippumatta siitä käytetäänkö polttoaineena jätemateriaaleja tai ei. Koska CO- päästön muodostuminen johtuu pääasiassa kevytsoran valmistusprosessin ominaispiir- teistä, eikä käytetyillä polttoaineilla ole juuri vaikutusta siihen.

HCl ja HF:HCl:n ja HF:n C_prosessi-arvoina on käytetty aiempia mittaustuloksia ilman sa- vukaasupesuria.

Tehtaalla käytettäviä jätteenpolttoasetuksen piiriin kuuluvia jätemateriaaleja ovat liha- luujauho, KIPA-kierrätyspolttoaine sekä liuottimet. Seuraavassa taulukossa on esitetty laskelmissa käytetyt jätemäärät:

Poltto-aine Keskim. käyttö t/a Max. käyttö t/d Max. käyttö t/a Lämpöarvo GJ/t

KIPA 2 800 10 3 300 17,2

Liuotin 1 500 12 3 960 23

Yhteensä 4 300 7 260

Leca-soratehtaan kokonaisenergiamäärä vuonna 2007 oli noin 470 TJ. V_jäteon laskettu kierrätyspolttoaineen KIPA mukaan, koska sillä on alempi lämpöarvo. Keskimääräinen jätemateriaaleista saatava energia on siten 74 TJ ja maksimikäytöllä 125 TJ eli jätteestä peräisin olevan energian osuudet vastaavasti 16 ja 27 %.

Saven paisunnassa käytettävien apuaineiden (rautasilikaattisakka ja kuparihienokuona) käyttö ei ole muutoshakemuksen ja hakijan käsityksen mukaan jätteenpolttoasetuksen mukaista jätteen rinnakkaispolttoa. Esimerkiksi rautasakassa ei ole energiaa lainkaan, vaan saven paisumista edistävä vaikutus perustuu raudan pelkistysreaktioon. Jätteestä valmistettuna tuotteena sakat vähentävät neitseellisten raaka-aineiden käyttöä (mm. ras- kas polttoöljy).

Kierrätyspuuta ei ole hakemuksessa sisällytetty asetuksessa tarkoitettuihin jätteisiin.

Koska lihaluujauhoa ei ole ollut saatavilla muutamaan vuoteen, ja sen saatavuus jatkos- sakin on epävarmaa, sitä ei ole otettu huomioon raja-arvolaskelmissa. Lihaluujauhon käyttö halutaan kuitenkin pitää ympäristöluvassa mahdollisena.

Hakijan yhteenveto jatkuvatoimisista päästömittauksista, raja-arvojen muutostarpeista ja niiden perusteluista

maxit Oy Ab:n Kuusankosken Leca-soratehtaan nykyisen ympäristöluvan mukaiset ilma- päästöjen raja-arvot TOC-, CO-, SO2-päästöjen sekä tavoitearvo NOX-päästöjen osalta ei- vät täyty. Raja-arvot on asetettu jätteenpolttoasetuksen (362/2003) perusteella, sillä teh- taalla käytetään jätemateriaaleja korvaamaan fossiilisia polttoaineita. Raja-arvot kuiten- kin ylittyvät ilman jätteen rinnakkaispolttoakin johtuen kevytsoran valmistusprosessin ominaispiirteistä. Nykyisiin raja-arvoihin pääseminen on mahdotonta, sillä valtaosa TOC-, CO-, SO₂, ja HF-päästöistä aiheutuu raaka-aineena käytettävästä luonnon savesta ja apuaineesta käytetystä saviöljystä. Lisäksi raja-arvot on ympäristöluvassa ilmoitettu 6 % happipitoisuudessa, jota ei voida pitää perusteltuna.

Jatkuvatoimisten mittausten tuloksista havaitaan, että TOC-, NOX- ja SO2-pitoisuudet ovat kasvaneet vuoden 2006 loppupuolelta lähtien varsin paljon, mutta lokakuun 2007 lopulla ja tammikuussa 2008 päästötasot ovat jälleen laskeneet. Lihaluujauhoa ei ole ollut saatavilla polttoaineeksi tammikuun 2006 jälkeen, eli tehtaalla ei ole poltettu jätemate- raaleja reiluun vuoteen (lukuun ottamatta aiemmin mainittuja liuotinpolttoainekokeita keväällä 2006).

TOC

Nykyisen ympäristöluvan TOC:n raja-arvoa ei ole mahdollista saavuttaa Kuusankosken Leca-soratehtaalla valmistusprosessin luonteesta johtuen. TOC-päästöt aiheutuvat pää- asiallisesti raaka-aineista, kuten savesta ja siihen lisättävistä paisunta-aineista, eikä polt- toaineiden vaihtelulla ole merkittävää vaikutusta TOC-päästöjen määrään. Tämä todettiin myös käytännössä keväällä 2006 suoritetuissa polttokokeissa. Tehtaalla on testausmie- lessä ajettu uunia niin, ettei saven sekaan ole lainkaan lisätty saviöljyä (8.6.2006, sähkö- postiliite 17.10.2008), jolloin ei myöskään prosessissa valmistunut kevytsoraa. Tulokset osoittavat, että myös TOC-päästö pienenee viiveellä merkittävästi.

Nykyisin käytössä oleva saviöljy on EkoPort Turku Oy:n toimittamaa kierrätysöljyä, jo- ka toimitetaan tehtaalle 40 m³:n erissä. Tehtaalla öljystä otetaan koontinäyte prosessiin menevästä öljystä. Hakemukseen on lisätty öljystä vuoden 2008 aikana tehdyt seitsemän laatuanalyysiä.

Ennen lupapäätöstä oli käytettävissä ainoastaan yksi TOC-mittaustulos (13.11.2003), jo- ka oli 16 mg/nm³. Myöhemmät mittaustulokset ovat vaihdelleet välillä 120-303 mg/nm³ (O2 11 %) . Ero selittynee eri mittausmenetelmällä. 13.11.2003 TOC-pitoisuudet määri- tettiin yksikössä ppm (C3H8), joka muunnettiin muotoon mg C/nm³. Myöhemmissä mit- tauksissa tulokset on ilmoitettu CH4-ekvivalenttina. Näin ollen ennen lupapäätöstä kevyt- soran valmistusprosessin ilmapäästöjen luontainen TOC-pitoisuus ei ollut tiedossa, ja täs- tä syystä raja-arvoksi asetettiin arvo, jota ei pystytä saavuttamaan vaikka jätettä ei poltet- taisi lainkaan.

Raaka-aineena käytetyn saven laatu ja orgaanisen aineksen osuus Hehkutushäviö

Saven laatua seurataan hehkutushäviömittauksien avulla. Vaikka hehkutushäviö ei pel- kästään kuvaa orgaanisen aineen määrää, koska mukana ovat myös karbonaatit, orgaani- sen aineksen osuus on hehkutushäviötulosten mukaan jonkin verran lisääntynyt savessa.

Todellisuudessa orgaanisen aineksen osuus voi olla vielä suurempi, koska analyysejä varten selvät pintamaakohdat poistetaan toisin kuin prosessia varten.

Saven laatu ja prosessin ohjaus

Pitoisuuden vaihtelut selittyvät raaka-aineena käytetyn saven laadun vaihteluista ja sen aiheuttamista muutoksista prosessin ohjaukseen. Elimäellä sijaitsevalta uudelta savenot- toalueelta otetun saven osuus raaka-aineena on kasvanut. Alkuvaiheessa uudella saven- ottoalueella toimittaessa saven joukkoon päätyy tavallista enemmän pintamaita. Raaka- aineena käytetyssä savessa on oltava tietty määrä orgaanista ainesta hyvän tuotannon ta- kaamiseksi. Maanpinnasta 0,5 – 1,5 metriin asti saven humuspitoisuus on korkeimmil- laan. Pintamaan humus toimii kevytsoranvalmistuksessa saven paisunta-aineen tavoin.

Näin ollen itse prosessiin pintamailla on positiivinen vaikutus, sillä samalla paisuntaan käytetyn saviöljyn tarve pienenee.

Kevytsoran tuotantopaino on alhaisimmillaan syvältä kaivettua savea raaka-aineena käy- tettäessä ja tuotantopaino kasvaa mitä lähempää maanpintaa savi on kaivettu. Tuotanto- painoa voidaan säädellä saveen lisättävän öljyn avulla niin, että lisäämällä saven sekaan öljyä, tuotantopainon liiallinen kasvu estetään.

Happipitoisuus

Kuusankosken Leca-soratehtaan nykyisessä ympäristölupapäätöksessä esitetyt raja-arvot tulee luvan mukaan ilmoittaa 6 %:n happipitoisuudessa. Tämä ei maxit Oy Ab:n näke- myksen mukaan perustu jätteenpolttoasetuksen eikä jätteenpolttodirektiivin vaatimuksiin.

Jätteenpolttoasetuksessa (362/2003) on mainittu seuraavat happipitoisuudet: polttolaitok- set 11 %, sementtiuunit 10 % sekä energiantuotantolaitokset 6 %/3 % (kiinteät/nestemäi- set polttoaineet). Kevytsoraa valmistavaa tehdasta ei voida pitää energiantuotantolaitok- sena, vaikka savukaasupesurin yhteydessä toimii myös Kuusankosken Aluelämmitys Oy:n lämmön talteenottoyksikkö.

Häkä, CO

CO-päästön muodostuminen johtuu pääasiassa kevytsoran valmistusprosessin ominais- piirteistä eikä käytetyillä polttoaineilla ole juuri vaikutusta siihen. Tämän johdosta esite- tään, että raja-arvo CO:lle olisi sama riippumatta siitä käytetäänkö polttoaineena jätema- teriaaleja tai ei.

Raskasmetallit sekä dioksiinit ja furaanit

Nykyisessä luvassa määrätyt raskasmetallien sekä dioksiinien ja furaanien raja-arvot tule- vat suoraan jätteenpolttoasetuksesta (362/2003). Jätteenpolttoasetuksessa raja-arvojen yhteydessä ei ole mainintaa, missä happipitoisuudesta raja-arvot on ilmoitettu. Lupapää- töksessä ne on kuitenkin sidottu 6 %:n happipitoisuuteen.

Keraamisen teollisuuden BAT

Keraamisen teollisuuden parhaan käyttökelpoisen tekniikan referenssidokumentissa (BREF, päiväys joulukuu 2006) on esitetty kevytsoran valmistuksen tyypilliset päästöta- sot:

Parametri Yksikkö Päästöarvo

Pöly mg/nm³ 9 – 200

SO2 mg/nm³ 200 – 2000

NOx mg/nm³ 120 – 930

HCl mg/nm³ 2,7 – 250

HF mg/nm³ 0,4 – 20

CO mg/nm³ 50 – 2600

TOC mg/nm³ 10 – 800

Dioksiinit ng/nm³ < 0,1

Tiedot normaalissa O2-pitoisuudessa 13 – 16 %, pölyä ja SO2:a lukuun ottamatta rajallinen määrä mittaustuloksia

BREF-dokumentissa on esitetty seuraavat parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) vastaavat päästötasot (vuorokausikeskiarvoina):

Parametri Yksikkö Päästöjen BAT-taso

Pöly mg/nm³ 5 – 50

NOx NO2:na mg/nm³ < 500

SO2 mg/nm³ < 500

HF mg/nm³ 1 – 10

HCl mg/nm³ 1 – 30

Pitoisuudet ilmoitettu 18 % O2

Näistä arvoista pöly- ja NO_X-pitoisuudet ovat BREF-dokumentissa määritetty nimen- omaan kevytsoran valmistukselle, muut pitoisuudet ovat yleisesti määritelty polttouu- neille.

BREF-dokumentissa on mainittu, että keraamisessa teollisuudessa valtaosa kuivaus- ja polttoprosessin aikana vapautuvista kaasumaisista komponenteista on peräisin raaka-ai- neista. Tämä pätee erityisesti kevytsoran valmistukseen.

SAVUKAASUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUDET

Pintasaven käytön päästöjä lisäävää vaikutusta pyritään vähentämään sekoittamalla eri savialueilta tulevat savet siten, että prosessiin syötettävä savi ei koostuisi pelkästään maan pintaosista kaivetusta savesta.

Uusilla apuaineilla (rautasilikaattisakka ja kuparihienokuona) pystytään korvaamaan sa- veen sekoitettavan raskaan polttoöljyn määrää. Raskasta polttoöljyä käytetään saveen se- koitettuna noin 1 300 – 1 500 tonnia vuodessa. Tästä määrästä arvioidaan uusilla apuai- neilla pystyttävän korvaamaan noin 1 200 tonnia. Saviöljynä käytettävän raskaan poltto- öljyn käyttömäärän voimakas vähentyminen tulee pienentämään erityisesti TOC-pääs- töjä.

HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen

Ympäristökeskus on tiedottanut hakemuksen vireilläolosta kuuluttamalla hakemuksesta Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen ja Kuusankosken kaupungin ilmoitustauluilla se- kä julkaisemalla kuulutuksen 19.6.2007 Kouvolan Sanomat -lehdessä. Hakemuksen vi- reilletulosta on toimitettu tieto rajanaapureille.

Tarkastukset ja neuvottelut

Alustava neuvottelu on pidetty 14.5.2007. Lupaneuvotteluja on käyty 29.10.2007, 29.5.2008, 15.10.2008 ja 2.12.2008.

Lausunnot

Kouvolan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöpalveluton 13.6.2008 lau- sunnossaan, jota laadittaessa on otettu huomioon sekä ympäristönsuojelun että terveyden- suojelun näkökanta, todennut seuraavan.

Laitoksen toiminnasta on tullut ympäristöpalveluihin parina viime vuonna joitakin vali- tuksia. Kuusankosken kaupungin jäteveden puhdistamon toimistotiloihin on vesilaitoksen mukaan vuosien ajan kantautunut hienojakoista savi-/hiekkapölyä, jonka on arveltu ole- van peräisin maxit Oy Ab:n varastokasoista. Läheiseltä Mäkikylän asuma-alueelta on tul- lut muutama valitus koskien öljymäistä hajua. Viimeisin ilmoitus on tämän vuoden huh- tikuulta ja ilmoittajan mukaan asfaltti/piki -tyyppinen haju on maxitilta tulevana ollut ha- vaittavissa useampaan otteeseen kuluneen talven aikana.

§ Hakijan tulee selvittää, aiheutuuko laitoksen prosesseista em. öljymäistä hajupäästöä ja jos näin on, niin tulee ryhtyä toimenpiteisiin haitan poistamiseksi.

§ Nyt hakemuksessa esitettyjen uusien poltto- ja apuaineiden (kierrätyspolttoaine, rau- tasilikaatti ja kuparikuona) varastoinnissa kattaminen tulee järjestää niin, että aineet eivät pääse pölyämään lähiympäristöön. Myöskään muiden jo aiemminkin kasalla va- rastoitujen raaka-, poltto- tms aineiden varastoinnista ei saa aiheutua lähiympäristön kohtuutonta pölyyntymistä.

§ Mahdollisista häiriötilanteista ja niistä aiheutuvista haju-, pöly- tai muista päästöistä tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle ja Kuusankosken ympäristönsuojeluviranomaisel- le. Yleisesti ottaen tulee huolehtia riittävästä tiedottamisesta.

Muilta osin ympäristöluvan muutoshakemuksesta ei ole huomautettavaa.

Muistutukset ja mielipiteet

Hakemuksen johdosta on jätetty ympäristökeskukselle kaksi kirjallista muistutusta.

Toisessa muistutuksessa todetaan, että koska ei tiedetä mitä vaikutuksia ja haittoja liuo- tin- ja kierrätyspolttoaineiden polttaminen sekä metalliteollisuudesta peräisin olevien sakkojen polttaminen vaikuttaa alueen puhtaiden elintarvikkeiden tuotantoon, suhtautu- minen lupahakemukseen on kielteistä.

Myös toisessa muistutuksessa valitetaan lähistölle aiheutuvasta pölyhaitasta Hakijan kuuleminen ja vastine

Yhtiö on toimittanut ympäristökeskukselle 1.8.2008 seuraavan vastineen muistutuksista.

maxit Oy Ab:n Kuusankosken Leca-soratehtaan ympäristöluvan muutoshakemukseen on jätetty kaksi muistutusta, joihin maxit Oy Ab haluaa esittää vastineensa.

Muistutuksissa hakemukseen suhtaudutaan kielteisesti – toisessa muistutuksessa pöly- päästöjen vuoksi, toisessa sen vuoksi, että hakemuksessa esitettyjen kierrätys- ja jätema- teriaalien polton vaikutuksia ja mahdollisia haittoja kilometrin etäisyydellä tehtaasta si- jaitseviin luomutuotannossa oleviin peltoihin ei tunneta.

maxit Oy Ab Kuusankosken Leca-soratehtaan voimassa olevassa ympäristöluvassa on maxit velvoitettu selvittämään tehtaan toiminnasta asutusalueille aiheutuvan leijuvan pö- lyn tai PM10:n pitoisuustaso. Hengitettävien hiukkasten PM10 -pitoisuutta on mitattu Mäkikylän palvelukeskuksen alueella huhtikuusta 2007 lähtien Kouvolan seudun ktt:n ky Ympäristöpalvelut -yksikön toimesta osana Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun yhteis- tarkkailua. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on hyväksynyt mittauspisteen. Mäkikylän palvelukeskus sijaitsee Leca-soratehtaasta noin 1 km pohjoiseen. PM10-mittaustuloksista ei voida havaita, että tehdas yksinään vaikuttaisi alueen hiukkaspitoisuuksiin. Tehtaan seisokin aikana ei PM10 pitoisuuksissa ole havaittavissa erityistä alenemista verrattuna muihin ajankohtiin.

maxit Oy Ab on suorittanut voimassa olevan ympäristöluvan lupamääräyksen 16 sallimia koeajoja Boliden Oy:n toimittamalla kuparihienokuonalla, joka on esitetty ympäristölu- van muutoshakemuksessa uutena lisäaineena. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus vel- voitti koekäytön hyväksymispäätöksessään (A 1026) maxitin selvittämään mittauksin kuonan käytön vaikutuksia tehtaan savukaasujen hiukkas- ja raskasmetallipäästöihin.

Mittaustulosten mukaan kuparihienokuonalla ei ollut haitallisia vaikutuksia tehtaan pääs- töihin.

Savukaasupesuri on käytössä aina kun jätemateriaaleja poltetaan, mikä takaa sen, että jä- temateriaaleista ei aiheudu normaalitilannetta suurempia päästöjä ympäristöön. Ympä- ristöpalveluiden lausunnon johdosta maxit Oy Ab ei antanut erillistä vastinetta vaan pu- helinilmoituksen mukaan viittaa aiemmin antamaansa vastineeseen.

YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU JA PERUSTELUT

Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on tarkastanut ympäristöluvan muutoshakemuksen ja päättänyt hyväksyä maxit Oy Ab:n Kuusankosken leca-soratehtaan ympäristönsuojelu- lain 55 §:n mukaisen ympäristöluvan muutoksen muuttamalla 2.7.2004 annetun ympä- ristölupapäätöksen A 1092 (Dnro KAS-2004-Y-11-111) luvan ilmapäästöjä koskevat määräykset 1 ja 2 tässä päätöksessä määräykseksi 1, muuttamalla tarkkailua ja rapor- tointia koskevat määräykset 27, 28 ja 29, sekä antamalla uudet määräykset 41-49. Lisäksi lupamääräys 3 kumotaan tarpeettomana. Muilta osin lupapäätös A 1092 (Dnro KAS- 2004-Y-11-111) on edelleen voimassa.

Muutetut lupamääräykset Päästöt ilmaan

1. Leca-sorauunin käyttö rinnakkaispolttolaitoksena voidaan toteuttaa vuodenaikojen mu- kaan vaihtuvina peräkkäisinä jaksoina siten, että laitos toimii kylmän vuodenajan rinnak- kaispolttolaitoksena ja lämpimän kauden tavallisena prosessiuunina.

Rinnakkaispolttolaitoksena toimivan leca-sorauunin ilmaan johdettavien epäpuhtaus- päästöjen raja-arvot vuorokauden keskiarvoina normaaliolosuhteissa (273^oK, 101,3 kPa):

Päästökomponentti Päästöraja-arvo mg/nm³ (O2 11 %)

Hiukkaset 42

Rikkidioksidi (SO2) 680

Kloorivety (HCl) 42

Fluorivety (HF) 9,0

Kokonaisorgaaninen hiili (TOC) 260

Hiilimonoksidi (CO) 1 500

Yksikään vuorokausikeskiarvoista ei saa ylittää asetettuja raja-arvoja.

Tavallisena prosessiuunina toimivan leca-sorauunin ilmaan johdettavien epäpuhtaus- päästöjen raja-arvot vuorokauden keskiarvoina normaaliolosuhteissa (273^oK, 101,3 kPa):

Päästökomponentti Päästöraja-arvo mg/nm³ (O2 11 %)

Hiukkaset 56

Rikkidioksidi (SO2) 950

Kloorivety (HCl) 135

Fluorivety (HF) 50

Kokonaisorgaaninen hiili (TOC) 370

Hiilimonoksidi (CO) 1 500

Vuorokausikeskiarvojen raja-arvoista 95 % tulee täyttää asetetut raja-arvovaatimukset.

Leca-sorauunin päästöraja-arvot riippumatta uunin toimintatavasta:

Vähintään 30 minuutin ja enintään kahdeksan tunnin näytteenottoajan kuluessa mitatut kaikki keskiarvot :

Päästökomponentti Päästöraja-arvo mg/nm³ (O2 11 %)

Elohopea (Hg) 0,05

Nikkeli (Ni), Mangaani (Mn), Ko- boltti (Co), Kromi(Cr), Kupari(Cu), Vanadiini(V), Lyijy(Pb), Arsee-

ni(As), Antimoni(Sb) yhteensä 0,5 Dioksiinit ja furaanit 0,1 ng/nm³

Kloorivedyn kokonaispäästö vuositasolla saa olla enintään 20 tonnia ja fluorin koko- naispäästö enintään 10 tonnia fluorivetynä.

Typpipäästön tavoitearvo typpidioksidina laskettuna vastaavissa olosuhteissa on 900 mg/nm³.

Tarkkailu ja raportointi

27. Rinnakkaispolttolaitoksena toimivan tehtaan ilmaan johdettavien päästöjen metallimää- ritykset tulee tehdä sekä kaasu- että hiukkasfaasista metallisakkojen ja jätepolttoaineiden maksimikäytöllä. Mittaukset tulee suorittaa ensimmäisen varsinaisen käyttövuoden aika- na kahdesti ja sen jälkeen, mikäli päästötasot pysyvät alhaisina eikä muutoksia sakkojen ja jätejakeiden koostumuksessa tapahdu, kerran vuodessa. Dioksiini- ja furaanipäästöt tu- lee mitata kerran vuodessa. Edellä mainitut mittaukset tulee teettää ulkopuolisella päte- vällä mittaajalla.

28. Rinnakkaispolttossa jatkuvatoimiset mittaukset (CO, hiukkasten kokonaismäärä, TOC, HCl, HF ja SO₂) tulee olla aina päällä. Muuna aikana ainakin savukaasujen HCl- ja HF- päästöjä on pystyttävä seuraamaan vuorokausitasolla 95 % käyntiajasta.

29. Rinnakkaispolttolaitokselta muodostuvasta jätevedestä on tehtävä seuraavat mittaukset:

• Jatkuvatoimiset mittaukset lämmön talteenottolaitokselta poistuvasta vedestä: vesi- määrä, lämpötila ja pH

• Päivittäisinä pistokokeina patolevyltä: kiintoaines

• Kerran kuukaudessa patolevyltä otetusta vuorokauden kokoomanäytteestä: kiinto- aine, COD, Hg, Cd, Tl, As, Pb, Cr, Cu, Ni, Zn ilmoitettuna yksiköissä mg/l ja kg/d

• Dioksiinit ja furaanit kaksi kertaa vuodessa

Uudet määräykset Päästöt ilmaan

41. Jätepolttoaineiden osuus uunin energiantuotannosta saa olla enintään 30 % vuorokauti- sesta energiamäärästä. Polttoon ohjattavien jäteliuottimien (ALF4) määrä saa olla mak- simissaan 12 t/d ja kierrätyspolttoaineen (KIPA) määrä 10 t/d. Liha-luujauhoa voidaan käyttää voimassa olevan ympäristöluvan mukaisesti edelleen polttoaineena 30 %:n jäte- kiintiön puitteissa. Orgaanista ainesta sisältävien jätemateriaalien syöttäminen saven se- assa uunin kylmään päähän on kielletty.

42. Uunin syötettävän saven ja saviöljyn laatuun ja niiden keskinäiseen suhteeseen tulee mahdollisuuksien mukaan vaikuttaa niin, että uunin orgaanisen aineen (TOC) päästö on mahdollisimman alhainen.

43. Jätepolttoaineiden syöttö tulee välittömästi lopettaa, kun poltto-olosuhteet eivät täyty tai päästöraja-arvot jonkin parametrin osalta ylittyvät. Raja-arvojen ylitystilanteessa jätteen- polttoa saa jatkaa enintään 15 minuutin ajan.

Jätteet

44. Määräyksessä 41 mainittujen uusien polttoaineiden sekä apuaineina hyväksyttyjen metal- lisakkojen on täytettävä niille hakemuksessa esitetyt laatuvaatimukset. Niiden koostu- mus- ja laatutiedot ja kaikki laadunvalvontaa koskevat raportit ja todistukset on tallen- nettava ja niiden on oltava valvontaviranomaisen käytettävissä. Mikäli ko. materiaalien toimittaja vaihtuu tai materiaalien valmistuksessa ja koostumuksessa tapahtuu muutoksia, uudet koostumus- ja laatutiedot sekä laadunvarmistuksen analyysitulokset on toimitettava etukäteen Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviran- omaiselle.

45. Uusien apu- ja polttoaineiden varastointi ja käsittely tehdasalueella on toteutettava niin, ettei toiminnasta aiheudu pöly- eikä hajuhaittaa, roskaantumista tai muuta ympäristö- tai terveyshaittaa. Rautasilikaattisakka ja kuparihienokuona tulee varastoida katetussa halli- tilassa pölyämiseltä sekä sade- ja sulamisvesiltä suojassa. Halleista ei saa olla yhteyttä viemäriverkkoon. Rautasilikaattisakan ja kuparihienokuonan käsittelyssä tulee ottaa huo- mioon aineiden vaarallisuusluokitukset ja käyttöturvallisuustiedotteiden ohjeet.

46. Liuotinpolttoaineen varastointi ja käsittely on hoidettava niin, ettei liuotinta pääse maa- perään, vesistöön eikä pohjaveteen ja haihtuminen ilmaan on mahdollisimman vähäistä.

Varastosäiliö on sijoitettava niin, että vuototilanteissa valumat saadaan kerättyä talteen.

47. Prosessista muodostuva polttojäte/tuhka on kierrätettävä takaisin prosessiin. Mikäli polt- tojäte toimitetaan muualle käsiteltäväksi, sen haitallisuus ympäristölle tulee selvittää kaa- topaikkakelpoisuus- ja liukoisuustesteillä. Polttojätteen varastointi ja käsittely tehdas- alueella tulee hoitaa niin, ettei jätettä pääse esimerkiksi pölyn muodossa leviämään ym- päristöön.

Tarkkailu ja raportointi

48. Tiedot poltettavaksi vastaanotettavien jäte-erien laadusta on kirjattava ja jätteet punnitta- va jäte-erittäin. Jätteen paino on määritettävä mahdollisuuksien mukaan ympäristöminis- teriön asetuksen (1129/2001) mukaista jäteluokitusta noudattaen. Kierrätyspuun toimitus- erien mukana on oltava laatutodistus, josta selviävät jäte-erien kloori- ja raskasmetallipi- toisuustiedot. Saviöljynä käytettävän kierrätysöljyn laatutodistuksen tulee eräkohtaisesti olla käytettävissä ennen öljyn prosessiin syöttöä.

49. Jatkuvatoimisille mittalaitteistoille on kerran vuodessa tehtävä tarkistusmittaukset lait- teistojen toimivuuden varmistamiseksi.

YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset

Päätös on tehty ympäristönsuojelulain 55 §:n 3 momentin mukaisesti toiminnan muutok- sesta. Päätöksellä on muutettu toiminnalle 2.7.2004 annetun luvan lupamääräyksiä 1 ja 2, tarkennettu luvan tarkkailua ja raportointia koskevia määräyksiä 27, 28 ja 29 sekä an- nettu kokonaan uusia lähinnä liuotinjätettä, kierrätyspolttoainetta sekä metallisakkoja koskevia ilmansuojelua, jätehuoltoa sekä tarkkailua ja raportointia koskevia uusia määrä- yksiä.

Lupaviranomaiselle on jätetty luvan A 1092 määräyksen 3 mukaan mahdollisuus toimin- nanharjoittajan tekemän mittauksiin pohjautuvan selvityksen perusteella ympäristönsuo- jelulain 55 §:n mukaisesti muuttaa tarvittaessa luvassa annettuja päästöraja-arvoja, koska mittaustuloksia varsinkin TOC:n osalta oli määräystä 2 annettaessa vähän käytettävissä ja kaikki tulokset edustivat tilannetta ennen lämmön talteenottolaitoksen rakentamista.

Raja-arvojen tarkistus on tarpeen, koska voimassa olevan luvan A 1092 määräys 2 pe- rustui vääriin taustatietoihin ja annetut päästörajat eivät ole saavutettavissa normaalilla ilman jätemateriaaleja tapahtuvalla leca-soratuotannolla nykyisiä saviraaka-aineita käy- tettäessä. Lisääntyvien jätemateriaalien käytön myötä viranomaisen on tarpeen myös tar- kistaa annettuja päästöraja-arvoja ja suhteuttaa ne uusiin jätemateriaalien käyttömääriin.

Kaakkois-Suomen ympäristökeskus katsoo, että muutoshakemuksen ja sen täydennysten mukaisesta toiminnasta, päätöksen lupamääräykset huomioon ottaen, ei aiheudu sellaista haittaa ympäristölle ja terveydelle eikä myöskään naapureille kohtuutonta haittaa tai rasi- tusta, että muutoshakemuksen mukaista lupaa ei olisi voinut annetuin määräyksin myön- tää. Kun toimintaa harjoitetaan päätöksen A 1092 ja tässä päätöksessä esitetyllä tavalla sekä noudatetaan lupapäätöksissä annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuo- jelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset.

Kaakkois-Suomen ympäristökeskus katsoo edelleen, että jätemateriaalien käyttäminen korvaamaan neitseellisiä raaka- ja polttoaineita on kestävän kehityksen mukaista. Leca- sorauuni ja kevytsoran valmistusprosessi sekä uunin toiminta- ja palo-olosuhteet soveltu- vat jätemateriaalien polttamiseen, kunhan huolehditaan jätteenpolttoasetuksen mukai- sesta poltto-olosuhteiden valvonnasta ja haitallisten päästöjen rajoittamisesta ja tarkkai- lusta. Jätemateriaalien käyttö leca-soraprosessissa korvaa neitseellisiä poltto- ja raaka- aineita. Jätteen käsittelyn kannalta leca-soraprosessi on optimaalinen, sillä polttokäsitte- lystä ei muodostu uusia jätejakeita, koska sähkösuodattimille kertyvä hienojakoinen tuh- ka pystytään palauttamaan takaisin prosessiin ja käyttämään tuotteen raaka-aineena.

Koska jätteen polttaminen edellyttää savukaasupesurin käyttöä ja sitä ei voida käyttää kesäisin, ei jätteen poltto ole tällöin mahdollista. Lämpimän jakson aikana keväästä syk- syyn, jolloin kaukolämmön tarvetta ei ole, ei myöskään lämmöntalteenottoyksikkö ja sen yhteydessä toimiva pesuri ole käytössä. Ympäristökeskus on antanut tehtaalle mahdolli- suuden toimia tämän takia vuodenaikojen mukaisissa jaksoissa joko tavallisena prosessi- laitoksena tai rinnakkaispolttolaitoksena. Molemmille vaihtoehtoisille toimintatavoille on siten annettu omat haitallisten päästöjen raja-arvot. Vastaavia tulkintoja on tehty muual- lakin Suomessa. Mikäli kuitenkin vastaavanlaisista ratkaisuista korkein hallinto-oikeus ottaa toisenlaisen kannan eikä tällaista jätteenpoltto asetuksen tulkintaa voida hyväksyä, Kaakkois-Suomen ympäristökeskus voi ottaa asian uudelleen harkintaan.

Lupamääräysten perustelut

Lupamääräysten 1 ja 2 muuttaminen

Leca-sorauunia voidaan tämän päätöksen mukaan pitää valtioneuvoston jätteen polttami- sesta annetun asetuksen (362/2003) eli ns. jätteenpolttoasetuksen mukaisena rinnakkais- polttolaitoksena silloin, kun tavanomaisten polttoaineiden lisäksi käytetään korvaavina polttoaineina jätemateriaaleja, tai tavallisena prosessiuunina, kun polttoaineita korvaavia jätemateriaaleja ei käytetä lainkaan. Korvaavat jätemateriaalit eivät tehtyjen selvitysten ja mittausten mukaan vaikuta merkittävästi tehtaan ilmapäästöihin. Hakemuksen liitteinä olevien mittaustulosten mukaan leca-soratuotannon päästöissä, vaikka tuotannossa ei käytetä lainkaan jätemateriaaleja, lupapäätöksessä A 1092 annettuihin päästöraja-arvoi- hin on mahdotonta päästä. Hakija on erilaisin selvityksin osoittanut, että tehtaan häkä- päästöt johtuvat suureksi osaksi kevytsoran prosessiolosuhteista ja TOC on peräisin pää- osin saven sisältämästä orgaanisesta aineksesta ja paisuntaan tarvittavasta saviöljystä.

Myös kloorivety- ja fluorivetypäästö on pääosin peräisin saven sisältämästä kloorista ja fluorista.

Tehtaalla on varauduttu jätemateriaalien hyötykäyttöön ja asennettu jätteenpolttoasetuk- sen mukaiset mittauslaitteet ilmapäästöjen jätteenpolttoasetuksen 17 §:n mukaiseen jat- kuvaan seurantaan ja prosessin ohjaukseen ja valvontaan. Tehtaan savukaasut johdetaan kahden sähkösuodatinyksikön kautta pesuriin ja pesurin käyttöä on voimassa olevassa luvassa edellytetty mahdollisuuksien mukaan aina kun jätettä poltetaan. Jätteenpoltto- asetuksen mukaan rinnakkaispoltolle lasketut päästöraja-arvot ovat sitä tiukemmat, mitä suurempi jätteen osuus poltossa on. Jätemateriaalilla tuotettavan energian enimmäis- määrä on luvassa rajattu 30 %:iin, mikä vastaa tehtaan esittämää arvioita jätemateriaalien maksimikäytöstä. Päästöraja-arvot on määritetty poltettavan jätteen maksimimäärän mu- kaan, vaikka jätemateriaalien osuus olisikin todellisuudessa tätä pienempi. Tämä merkit- see tehtaan päästötason todellista tiukentamista vallitsevaan tilanteeseen nähden. Rin- nakkaispolttolaitosta koskevien raja-arvojen käyttö on kuitenkin tarkoituksenmukaisuus- syistä ja valvonnan selkeyden vuoksi rajattu käytettäväksi siten, että talvikautena laitos toimii yksinomaan rinnakkaispolttolaitoksena ja kesäkautena tavallisena prosessiuunina.

Tällöin jakson vaihtuminen tapahtuu käytännössä kaksi kertaa vuodessa ja jakson vaih- tumiseen pystytään etukäteen varautumaan ja reaaliajassa myös ilmoittamaan vaihtumi- sesta valvontaviranomaisille.

Koska jätemateriaalien poltossa mahdollisesti vapautuvat raskasmetallit sitoutuvat pää- osin hiukkasiin, on katsottu tarpeelliseksi suhteuttaa myös hiukkaspäästöraja-arvo pol- tettavan jätteen määrään. Koska nykyisessä luvassa hiukkaspäästöä ei ole sidottu lainkaan happipitoisuuteen, lähtötasona on käytetty vanhaa lupaa A 1025 (annettu 31.7.1997). Sii- nä hiukkasille on annettu päästöraja-arvo valtioneuvoston öljyjätehuollosta annetun pää- töksen (101/87) mukaisena, koska paisuntaan käytettiin jäteöljystä valmistettua saviöljyä.

Silloinen raja-arvo 100 mg/nm³ (3 % O₂) vastaa arvoa 56 mg/nm³ (11 % O₂) . Näin las- kettu päästötaso 30 %:n jätemateriaaliosuudella vastaa nykyisen luvan hiukkasraja-arvo- tasoa 42mg/nm³(11 %O2).

Päästöraja-arvojen laskentaperusteena ei ole voitu kaikilta osin lähteä hakijan esittämistä mitatuista päästöarvoista, vaan lähtötasoina on käytetty lainsäädännössä asetettuja tai ai- emmissa tahtaalle annetuissa luvissa määrättyjä raja-arvoja (esim. jo edellä oleva hiuk- kasten päästöraja-arvo). Rikkidioksidin Cprosessi-arvona on käytetty raja-arvoa 1 700 mg/nm³(3 % O2), mikä tulee suoraan kevyen ja raskaan polttoöljyn rikkipitoisuutta kos- kevasta valtioneuvoston asetuksesta (766/2000). Raja-arvo vastaa 11 %:n hapessa pitoi- suutta 950 mg/nm³. Ko. raja-arvoa on sovellettu tehtaan aiemmissakin päätöksissä.

TOC:n raja-arvojen määrittelyssä on lähdetty tehtaan todellisista mitatuista päästötasois- ta, joka tehtyjen mittausten mukaan on keskimäärin 460 mg/nm³(6 % O₂) eli noin 310 mg/nm³(11 % O₂). Lopullisessa C_prosessi-arvossa, jona on käytetty arvoa 370 mg/nm³, on

lisäksi huomioitu mittaustuloksiin alentavasti vaikuttanut normaalia pienempi saviöljyn käyttö, sillä osa saviöljystä oli korvattu metallisakoilla. TOC:n raja-arvoa määrättäessä on siten otettu huomioon raaka-aineina käytettyjen saven ja saviöljyn todelliset vaikutukset TOC:n päästötasoon. Jätteenpolttoasetuksen liitteen II mukaan voi ympäristökeskus se- menttiuunien TOC-raja-arvoja määritettäessä käyttää ympäristöluvassa muita kuin liit- teessä esitettyjä raja-arvoja, jos TOC ja SO2 eivät ole peräisin jätteen poltosta. Vastaavaa on sovellettu nyt jätteenpolttoasetuksen normaalin sekoitussäännösten puitteissa myös kevytsorauunille.

HCl- ja HF-raja-arvot on aikanaan tehtaan vuoden 1997 luvassa annettu öljyjätehuollosta annetun päätöksen (101/87) mukaisina eli HCl:lle 100 mg/nm³ ja HF:lle 5 mg/nm³ (3 % O2). Tässä päätöksessä rinnakkaispoltolle kloorivedyn raja-arvoja määritettäessä Cprosessi- arvona on käytetty siten suoraan sitä vastaavaa raja-arvoa 56 mg/nm³(11 % O2). Fluori- vedyn C_prosessi-arvona on puolestaan käytetty arvoa13 mg/nm³ (11 % O₂), jossa on otettu huomioon raaka-aineena käytettävän saven sisältämä fluori sekä hyödynnetty tehtaan päästömittauksista kertynyttä aineistoa.

Tavallisena prosessiuunina toimiessa uunin HCl- ja HF-päästölle on asetettu mittauksiin perustuvat todellista päästötasoa vastaavat keskimääräiset päästöarvot vuorokausiraja- arvoina, mutta samalla määrätty myös vuositasolla kokonaispäästön enimmäisraja. HCl- päästölle se on laskettu rinnakkaispoltolle asetun vuorokausikeskiarvon mukaan ja fluori- päästöraja noudattaa ympäristökeskuksen yleisesti käyttämää vuositason päästörajaa.

Vuosirajan päästöarvot ovat perustellut, koska suuret HCl- ja HF-päästöt ovat haitallisia ja päästöjä on syytä rajoittaa, vaikka ne ovatkin peräisin luonnollisesta saviraaka- aineesta. Vuosipäästörajojen mukainen vuosipäästö on laskettava ottaen huomioon sekä prosessi- että rinnakkaispolttokäyttö.

NOx-raja-arvo on annettu edelleen tavoitearvona ja sen laskennassa on käytetty tehtaan todellisia mitattuja päästöarvoja.

Lupamääräysten 27, 28 ja 29 tarkistaminen

Tehtaan voimassa olevassa luvassa on tarkkailua ja raportointia koskevissa määräyksissä todettu, että ko. määräyksiä ja niiden sisältöä tarkistetaan lämmöntalteenottoyksikön käyttöönoton jälkeen toiminnan vakiinnuttua. Tarkistukset sovittiin tehtäväksi tiedossa olleiden tulevien muutosten yhteydessä.

Savukaasujen raskasmetalli- ja dioksiini- ja furaanipäästöjen mittausvelvoite noudattaa jätteenpolttoasetuksen vaatimuksia. Apuaineina käytettävät metallisakat eivät ole poltto- aineita ja niiden käytöllä on tarkoitus korvata kevytsoraprosessissa käytettävää saviöljyä.

Metallisakat ovat palamattomia eikä niillä siten ole energiasisältöä. Ne sitoutuvat pääosin tuotteeseen. Sitoumisen vaikutus uunin päästötasoihin on kuitenkin tarpeen varmistaa säännöllisin mittauksin. Myös liuotinjäte voi sisältää raskasmetalleja. Metallipäästöjen mittaus onkin määrätty asetuksen 17 §:n kohdan 3 vaatimuksen mukaisena. Määräyksen mukaan mittaukset tulee tehdä tilanteissa, joissa myös metallisakkojen käyttö on mah- dollisimman suuri. Näin voidaan olettaa, että olosuhteet ovat päästömittausten aikana ympäristövaikutusten osalta ja päästöjen osalta mahdollisimman edustava ja edustaa sa- malla ennustettavien päästötasojen osalta huonointa tilannetta. Tämän johdosta ei ole määräyksen 27 mukaisia mittauksia velvoitettu tekemään erikseen silloin, kun uuni toi- mii tavallisena prosessiuunina. Määräyksen 48 mahdollistava metallipäästöjen mittausti- heyden harventaminen tulee kysymykseen vain, mikäli metallisakkojen ja liuotinjätteen käyttö ei lisää tehtaan raskasmetallien päästötasoja niin, että tässä päätöksessä määräyk- sessä 1 olevat päästöraja-arvot ovat vaarassa ylittyä. (määräys 27)

Jatkuvatoimisten mittausten mittausvelvoite jätemateriaaleja poltettaessa noudattaa jät- teenpolttoasetuksessa rinnakkaispolttolaitoksille asetettuja vaatimuksia. Leca-sorauunin

normaalikäytössä on asetettu vuosipäästöraja kloorivedylle ja fluorivedylle, mikä edel- lyttää ko. päästöjen jatkuvaa seuraamista jollakin tasolla, mikä ei tämän hetkisen mitta- usjärjestelmän puitteissa ole suoraan mahdollista. Koska rinnakkaispolttojakso on hyväk- sytty ainoastaan kerran vuodessa tapahtuvana pidempänä yhtenäisenä jaksona, nykyisen mittausjärjestelmän hyödyntäminen myös tavallisen prosessikäytön aikana on suhteelli- sen helposti järjestettävissä asentamalla vanhaan savupiippuun oma näytteenottoyhteys ja siirtämällä se rinnakkaispolttojakson päätyttyä analyysilaitteistoon. Normaalitilanteiden päästöjen valvonnan kannalta vaadittu uusi järjestelmä mahdollistaa myös muiden pääs- tökomponenttien kuten TOC-päästön tarkemman seurannan ja valvonnan, ja siten mer- kittävästi parantaa toiminnanharjoittajan omaa tietämystä toimintansa vaikutuksista.

(määräys 28)

Pesurilta lähtevien ja neutralointialtaan ja kahden laskeutusaltaana toimivan savialtaan kautta Akanojaan päätyvien jätevesien tarkkailu noudattaa jätteenpolttoasetuksen 20 §:n vaatimuksia. Tulosten vertailu raja-arvoihin toteutetaan asetuksen 23 §:n mukaisesti. Jat- kuvatoimiset mittaukset otetaan lämmöntalteenottoyksikön jälkeen, jolloin voidaan seu- rata myös pesurin toimintaa. Muut näytteet otetaan viimeisen laskeutusaltaan patolevyltä ennen Akanojaan johtavaa ojaa. Tällä määräyksellä korvataan tehtaan ympäristöluvassa A1092 (2.7.2004) olevat vesien tarkkailua koskeva määräys 29.

Uudet lupamääräykset Päästöt ilmaan

Jätemateriaalien käyttö energiantuotannossa on päätöksen määräyksessä 2 rajattu tehtaan ilmoittamaan maksimimäärään, jolloin jätepolttoaineen osuus on 30 %. Keskimääräiseksi jätteen osuudeksi on esitetty 16 %. Tehtaan voimassa olevassa luvassa on hyväksytty li- haluujauhon käyttö energiajakeena. Päästörajat on jätteen rinnakkaispoltossa sidottu jät- teen käyttömäärään. Koska hakijan esittämissä rinnakkaispolttoa koskevissa päästölas- kelmissa ei ole otettu huomioon lihaluujauhon käyttöä, on sen käyttö sallittu määräyksen 41 mukaisen jätekiintiön puitteissa.

Tehtaan TOC-päästö vaihtelee jonkin verran, mutta on keskimäärin suhteellisen korkea.

Yhtenä merkittävänä TOC-lähteenä on saven sisältämä orgaaninen aines (humus) ja sa- ven sekaan ennen uuniin syöttöä lisättävä saviöljy. Koska savi syötetään kevytsorauuniin sen kylmään päähän, saven sisältämät orgaaniset aineet eivät ehdi palaa uunissa vaan va- pautuvat savukaasuihin. Tämän johdosta saven sekaan on kielletty sekoittamasta sellaisia jätemateriaaleja, jotka sisältävät orgaanista materiaalia ja siten lisäisivät tehtaan TOC- päästöjä.

TOC-päästöjä voidaan myös pienentää kiinnittämällä enemmän huomiota uuniin syötet- tävän saven laatuun ja saven paisunta-aineena käytettävän saviöljyn ja saven keskinäi- seen suhteeseen. Tehtaalla on useampia savenottoalueita käytössään. Saven laatu vaihte- lee paitsi alueittain myös kaivusyvyyden mukaan. Mitä enemmän käytetään pintasavea sitä enemmän savi sisältää humusta. Prosessiin voidaan syöttää sekaisin humuspitoisuuk- siltaan erilaisia ja eri syvyyksiltä kaivettuja savilaatuja ja korvata osan humuksen or- gaanisesta aineesta saviöljyllä. Kun löydetään valmistettavan leca-soran painon edellyt- tämät prosessiolosuhteet niin, että myös savi-saviöljysuhde on paras mahdollinen TOC- päästön kannalta, voidaan vaikuttaa suotuisasti ajoittaisiin korkeisiinkin nouseviin TOC- pitoisuuksiin. (määräys 42)

Saven seassa käytettäväksi esitettyjä metallisakkoja ei ole katsottu tässä päätöksessä jät- teenpolttoasetuksen tarkoittamiksi rinnakkaispolttolaitoksessa käytettäviksi jätepolttoai- neiksi, koska niiden energiasisältö on erittäin vähäinen ja niiden käyttötarkoitus on edis- tää saven paisuntaa kevytsoran valmistusprosessissa. Paisuntaa edistävän vaikutuksen ta- kia metallisakoilla on tarkoitus korvata saven seassa paisunta-aineena käytettävän ras- kaan polttoöljyn määrää ja siten vaikuttaa positiivisesti tehtaan päästöihin. Erityisesti nii-

den avulla pystytään vähentämään prosessin TOC-päästöjä. Rautasilikaattisakalla on saa- tu positiivisia tuloksia, kuparihienokuonalla tutkimuksia jatketaan. Mikäli hienokuonan paisuntaa edistäviä vaikutuksia ei pystytä jatkotutkimuksilla selkeästi osoittamaan eikä sen käyttöä polttoöljyn korvaamisella perustelemaan, kuonan käytön perusteet tulee har- kita uudestaan. Myös muiden kuin hakemuksessa mainittujen tuottajien sakoilla on yhti- ön muilla tehtailla saatu myönteisiä tuloksia. Hakemuksessa esitettyjen metallisakkojen sijaan voidaan käyttää myös muiden tuottajien laadultaan vastaavia sakkoja, kunhan nii- den laatu- ja käyttötiedot toimitetaan ennen käyttöönottoa valvoville viranomaisille.

Jätteensyöttökielto määräyksessä 2 tulee suoraan jätteenpolttoasetuksesta. Polton jatka- miseen määräyksessä 43 annettu polttoaika (15 min) perustuu toiminnanharjoittajan kanssa tehtyihin arvioihin uunissa jätteen syöttämisen lopettamisen jälkeen vielä olevan palamattoman jätemateriaalin vaatimaan palamisaikaan.

Jätteet

Jätteenpolttoasetuksen mukaan jätemateriaalien vastaanottajan on oltava tietoinen polt- toon toimitettujen materiaalien laadusta ja laadussa tapahtuvista muutoksista. Määräyk- sen 44 mukaisesti vastaanottajan tulee huolehtia, että käytettävät jätemateriaalit ovat asianmukaisesti testattuja ja vastaavat laadullisesti niitä vaatimuksia, joista on materiaa- lien toimittajien kanssa sovittu ja jotka on tässä päätöksessä hyväksytty. Valvonnallisista syistä laadunvarmistuskokeiden tulosten on oltava aina myös valvovien ympäristöviran- omaisten tiedossa ja saatavilla.

Jätteitä koskevat määräykset on annettu, jotta uusien poltto- ja apuaineina käytettävien jätemateriaalien käsittelyn ja varastoinnin aiheuttamat ympäristövaikutukset olisivat mahdollisimman vähäiset. Kierrätyspolttoaineen ja kierrätyspuun varastoinnin tulee ta- pahtua järjestelmällisesti niin, varastoalueet on helppo pitää puhtaina eikä varastointi ai- heuta yleistä roskaantumista kuten tuulen seurauksena jätteiden leviämistä ympäristöön.

Ongelmajätteeksi luokiteltavien apuaineiden vaaraominaisuudet on otettava aineita käsi- teltäessä erityisesti huomioon. Liuotinpolttoaineiden mahdollisimman huolellinen käsit- tely sekä suljetut käsittely- ja syöttölaitteistot estävät haihtuvien komponenttien leviämi- sen ympäristöön. Liuotinaineiden käsittelyssä tulee aina myös varautua mahdollisiin vuo- totilanteisiin esimerkiksi sijoittamalla säiliöt tiiviisiin, nesteenpitäviin suoja-altaisiin ja varaamalla varastopaikan läheisyyteen riittävästi sopivaa imeytysmateriaalia. (määrä- ykset 45 ja 46)

Prosessista kertyvä sähkösuodattimien tuhka on tähän asti pystytty palauttamaan takaisin prosessiin. Myös jätteenpolttoasetuksen 15 §:n mukaan polttojäte on hyödynnettävä mah- dollisuuksien mukaan välittömästi omalla laitoksella. Uusien apu- ja jätepolttoaineiden käyttöönoton jälkeen tuhkan käsittelyyn ei ole tulossa muutosta. Jos tuhkaa joudutaan va- rastoimaan tahdasalueella, varastointi tulee toteuttaa suljetuissa astioissa. Pölyämisen es- tämiseksi myös prosessiin syötön tulee tapahtua mahdollisimman suljetusti. Tuhkan laa- dun ja erityisesti sen liukoisen jakeen ja raskasmetallien liukoisuuden kokonaismäärän tulee olla selvillä, jos jätettä toimitetaan hyötykäyttöön tai tilapäisesti kaatopaikalle. Sen on täytettävä valtioneuvoston kaatopaikoista annetun asetuksen 202/2006 kaatopaikka- kelpoisuusvaatimukset. (määräys 47)

Tarkkailu ja raportointi

Poltettavaksi tulevien jäte-erien kirjausta ja punnitusta koskeva määräys tulee suoraan jätteenpolttoasetuksen jätettä koskevia tietoja käsittelevästä 5 §:stä. Tiedot ovat valvon- nan ja valtakunnallisen jätetilastoinnin kannalta oleellisia ja siksi ne on pyrittävä anta- maan käytössä olevia jätenimekkeitä ja koodeja käyttäen.

Kierrätyspuuta ei ole tässä päätöksessä laskettu jätteenpolttoasetuksen 1 §:n soveltamis- alaan kuuluvaksi jätteeksi. Laadunvalvontatestein kierrätyspuun toimittajan tulee kuiten-