• Ei tuloksia

Taimen Oy on ollut toiminnanharjoittaja 1.6.2003 lähtien

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Taimen Oy on ollut toiminnanharjoittaja 1.6.2003 lähtien"

Copied!
27
0
0

Kokoteksti

(1)

Nro 6/06/2

Dnro ISY-2005-Y-69 Annettu julkipanon jälkeen

25.1.2006

LUVAN HAKIJA

Taimen Oy

PL 32

41341 Laukaa

ASIA Vekaran kalankasvatuslaitoksen ympäristölupa, Sulkava.

TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

Vekaran kalankasvatuslaitoksella tuotetaan istukaspoikasia verkkoaltaissa. Taimen Oy on ollut toiminnanharjoittaja 1.6.2003 lähtien. Vekaran kalankasvatuslaitos jatkaa Ho- pealohi Oy:n toimintaa.

Kalankasvatuslaitos sijaitsee Sulkavan kunnan Kaartilan kylässä Saimaan Pihlajave- den Säviön- ja Harjusaarten välisellä vesialueella, Harjuslahdessa, tiloista RN:ot 3:30 ja 3:32 sekä vesialueesta RN:o 878:1:0 vuokratulla alueella. Laitos on sijainnut nykyi- sellä paikallaan vuodesta 1979 lähtien.

(2)

ASIAN VIREILLETULO

Hakemus on tullut vireille 1.4.2005 ja sitä on täydennetty 15.4., 7.7. ja 8.8.2005.

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN

Itä-Suomen vesioikeuden 8.6.1995 antaman päätöksen nro 31/95/3 mukaan luvan saa- jan on pantava vireille laitoksen käytetyn veden vesistöön päästämistä koskeva hake- mus vuoden 2005 maaliskuun loppuun mennessä, jos laitoksen toimintaa on tarkoitus jatkaa vuoden 2005 jälkeen.

Ympäristönsuojelulain 28 §:n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin kohdan 11) c) mukaan kalanviljelylaitoksella on oltava ympäristölupa, kun toimintaa harjoitetaan nyt kysymyksessä olevassa laajuudessa.

Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin kohdan 6) nojalla toimivaltainen viranomainen kalankasvatusta koskevassa asiassa.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, PÄÄTÖKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE

Itä-Suomen vesioikeus on 14.6.1979 antanut päätöksen nro 55/Va/79, jolla vesioikeus myönsi luvan Pihlajaveden Säviönsaaren ja Harjussaaren välisen vesialueen käyttämi- seen kalankasvatukseen ja muun ohessa suoja-aidan rakentamiseen. Korkeimman hal- linto-oikeuden 9.10.1980 antaman päätöksen mukaan laitoksen tuotanto sai olla enin- tään 60 000 kg kalaa vuodessa ja rehunkäyttö enintään 100 000 kg vuodessa.

Itä-Suomen vesioikeus on 8.7.1982 antanut päätöksen nro 35/Va/82, jonka mukaan kalojen lisäkasvu sai olla enintään 150 000 kg vuodessa ja käytettävän kuivarehun määrää enintään 270 000 kg vuodessa. Lupa sisälsi muun muassa lietteenpoisto- ja is- tutusvelvoitteen.

(3)

Itä-Suomen vesioikeus on 18.8.1988 antanut päätöksen nro 10/Ym II/88, jonka mu- kaan kalojen vuotuinen lisäkasvu sai olla noin 175 000 kg. Fosforikuormitus sai olla enintään 1 850 kg vuodessa ja vuodesta 1991 alkaen enintään 1 600 kg vuodessa. Ka- lojen ruokintaan käytettävän kuivarehun määrä sai olla enintään 300 000 kg vuodessa.

Lupa sisälsi muun muassa lietteenpoisto- ja istutusvelvoitteen.

Itä-Suomen vesioikeus on 8.6.1995 antanut päätöksen nro 31/95/3, jonka mukaan Ho- pealohi Oy:n kalankasvatuslaitoksen kalojen vuotuinen lisäkasvu sai olla noin 175 000 kg ja kuivarehun määrää enintään 230 000 kg vuodessa. Fosforikuormitus sai olla enintään 1 500 kg vuodessa ja vuodesta 2000 alkaen enintään 1 200 kg vuodessa. Lu- pa sisälsi muun muassa lietteenpoisto- ja istutusvelvoitteen. Luvan saajan oli selvitet- tävä käyttökelpoiset mahdollisuudet edelleen rajoittaa laitoksella käytetyn veden hai- tallisia vaikutuksia vesistössä ja liitettävä sitä koskeva suunnitelma lupamääräysten tarkistamista koskevaan hakemukseen.

Etelä-Savon seutukaavassa ei ole Vekaran kalankasvatuslaitosta koskevaa aluevaraus- ta. Seutukaavaan on merkitty laivaväylä kulkemaan Vekaransalmen kautta. Vekaran- salmen itäpuolella on Vekaransaaren retkisatamaksi merkitty alue. Alueella ei ole voimassa asema- tai yleiskaava.

Hakija on vuokrannut laitoksen toiminnan edellyttämän vesialueen 31.12.2010 asti.

YMPÄRISTÖOLOSUHTEET

Vesistö, veden laatu ja lähialueen maankäyttö

Kalankasvatuslaitos sijaitsee Suur-Saimaan vesistöalueen Pihlajaveden-Kokonselän alueen Pihlajaveden alueella (04.121), jonka pinta-ala on 2 122 km2. Pihlajaveden alu- een yläpuolisen valuma-alueen pinta-ala on 52 969 km2.

Laitoksen alapuolella sijaitsevan Vekaransalmen keskivirtaama on noin 480 m3/s ja keskialivirtaama noin 300 m3/s yläpuolisen vesistön valuma-alueen koon ja keskimää- räisten valumien avulla arvioituna. Suurin osa Vekaransalmen kautta virtaavista vesis-

(4)

tä kulkeutuu kohti etelää Lepistönselälle, mutta osa kääntyy länteen Säviönvirran ja Kerviänvirran suuntaan. Alapuolinen lähin järviallas on Lepistönselkä, jonka pinta-ala on noin 100 km2.

Harjuslahti, jossa kalankasvatuslaitos sijaitsee, on hieman syrjässä Vekaransalmen päävirtauksesta. Harjuslahteen virtaa vettä arviolta keskimäärin 12 – 13 m3/s.

Vesi laitoksen yläpuolella Annikinselällä on kirkasta ja niukkaravinteista. Veden ko- konaisfosforipitoisuus on Vekaransalmen yläpuolella keskimäärin hieman pienentynyt viime vuosina.

Hakijan mukaan vaikutusalueella ei ole uimarantoja, vedenottamoja tai kaivoja. Lai- toksen alapuolella vesistön rannalla on loma- ja ympärivuotisessa käytössä olevia asuntoja.

Kalasto ja kalastus sekä luonnonsuojelu

Hakemus ei sisällä tietoja kalastosta laitoksen alapuolella. Itä-Suomen vesioikeuden 8.6.1995 antaman päätöksen nro 31/95/3 perusteena olleiden hakemusasiakirjojen mukaan laitoksen vaikutusalueen tärkeimmät kalalajit ovat muikku, siika, lahna, hau- ki, made, ahven, järvitaimen ja -lohi, kuha ja harjus. Kalastus on luonteeltaan lähinnä kotitarve- ja virkistyskalastusta.

Itä-Suomen vesioikeuden 8.6.1995 antama päätös nro 31/95/3 sisältää istutusvelvoit- teen. Vaikutusalueelle on vuosittain istutettava 1 500 vähintään 20 cm:n pituista järvi- taimenta tai mainitun poikasmäärän rahallista arvoa vastaavasti muita kaloja.

Vekaran kalankasvatuslaitos sijaitsee Pihlajaveden Natura 2000 -alueella (FI0500013) ja heti Vekaransalmesta alkaen sijaitsee Katosselkä-Tolvanselkä Natura 2000 -alue (FI0500026). Molemmat Natura-alueet kuuluvat karuun ruokojärvityyppiin ja ne ovat tärkeitä saimaannorpan elinalueita. Pihlajaveden saimaannorppakanta on noin 25 % ja Katosselkä-Tolvanselän noin 8 % koko kannasta. Pihlajavedellä on merkitystä myös muun muassa Saimaan järviluonnon säilyttämiseksi ja Katosselkä-Tolvanselkä on merkittävä melko luonnontilaisen järviluonnon suojelukohde.

(5)

TOIMINTA, PÄÄSTÖT JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET

Yleiskuvaus toiminnasta ja laitoksen rakenteet

Laitoksella kasvatetaan verkkoaltaissa istutuspoikasiksi pääasiassa kirjolohta, minkä lisäksi siellä on kasvatettu vuosittain pari tuhatta järvitaimenta. Ruokintajärjestelmänä laitoksella on tietokoneohjattu automaattiruokinta. Ruokintajärjestelmä mittaa veden lämpötilan, happipitoisuuden ja kalamassan, joiden perustella ruokinta ohjautuu. Jär- jestelmä on kalibroitu suomalaiselle kirjolohelle.

Käytetty rehun määrä, kalojen kasvu ja rehukerroin vuosina 2001 – 2004:

Vuosi Rehumäärä kg/a

Kasvu kg/a

Rehukerroin

2001 140 000 100 000 1,4

2002 67 875 68 110 1,0

2003 121 925 141 000 0,9

2004 229 200 228 249 1,00

Laitoksella käytetään kuivarehua. Rehu on sisältänyt ympäristöhallinnon VAHTI- tietojärjestelmän mukaan fosforia 1 142 kg (0,9 – 1,0 %) vuonna 2003 ja 2 147 kg (0,8 – 1,2 %) vuonna 2004.

Laitoksella on 24 verkkoallasta, joiden vesisyvyys on 3 m. Altaiden yhteispinta-ala on 3 192 m2 ja yhteistilavuus 9 576 m3. Kasvatuskehikkojen ja altaiden sijaintia muute- taan useamman kerran kasvatuskauden aikana muun muassa lajittelun, rokotusten ja kuljetusten tarpeiden mukaisesti. Altaat on osittain kiinnitetty rantaan köysillä ja osit- tain ankkuroitu pohjaan.

Laitoksella ei ole käytössä lietteenkeräysjärjestelmää. Aiemmin laitoksella käytössä ollut lietteenkeräysjärjestelmä oli tehoton ja sillä saavutettiin hakijan mukaan vain alle 1 %:n fosforikuormituksen vähenemä.

(6)

Jätteet, niiden toimituspaikat ja tuotannossa käytettävät kemikaalit

Kunnallinen jätehuolto hakee jätteet kaksi kertaa kuukaudessa. Muoviset rehusäkit, joita kertyy vuosittain noin 460 kpl, toimitetaan kaatopaikalle. Ongelmajätteitä muo- dostuu vain satunnaisesti, jolloin ne toimitetaan ongelmajätteen keruupisteeseen. Lai- toksella ei käytetä kemikaaleja.

Kuolleet kalat säilytetään kiinteistöllä happosäiliössä, jonka tyhjennysväli on useita vuosia. Vuonna 2004 kalajätettä muodostui 1 000 kg. Kuolleet kalat toimitetaan Kuo- pioon Jätekukko Oy:öön.

Päästöt vesistöön

Laitoksen laskennalliset fosforin ja typen kuormitukset sekä ominaiskuormitukset vuosina 2001 – 2004:

Ominaiskuormitus, g Vuosi Fosforikuormitus

kg/a

Typpikuormitus

kg/a fosfori typpi

2001 2002 2003 2004

1 000 406 578 1 234

7 750 3 218 5 044 9 983

10,0 6,0 4,1 5,4

78,5 47,2 35,8 43,7

Hakija esittää, että laitoksen fosforikuormituksen enimmäismäärä on nykyisen luvan mukainen 1 200 kg/a. Tuotantokapasiteetti rajoitukset tulisi poistaa, sillä tuotantoka- pasiteetissa tulee olla joustavuutta, jolla voidaan vastata kysynnässä esiintyviin heilah- teluihin.

Hakija on arvioinut, että lietettä syntyy noin 150 g käytettyä rehukiloa kohti, kun re- hukerroin on 0,9 – 1,0. Siten arvioituna laitoksella syntyy vuosittain lietettä noin 35 000 kg. Laitoksella ei kerätä lietettä.

Ympäristöhallinnon VAHTI-tietojärjestelmän tietojen mukaan Pihlajaveden alueen (04.121) pistemäisten kuormittajien kokonaisfosforipäästöt ovat olleet seuraavat:

4 193 kg vuonna 2001, 2 691 kg vuonna 2002 ja 3 180 kg vuonna 2003. Vuonna 2004

(7)

pistemäisten kuormittajien fosforipäästö oli 3 237 kg, josta Vekaran kalankasvatuslai- toksen osuus oli 38 %. Vekaran kalankasvatuslaitoksen lisäksi Pihlajaveden alueen pistekuormittajia ovat muun muassa Savonlinnan kaupungin viemärilaitos ja Puuma- lan lohi Oy. Pistekuormituksen lisäksi alueelle tulee hajakuormituksena valumia pel- loista, metsistä ja soilta.

Muut päästöt

Toiminnasta ei aiheudu hajuhaittoja eikä päästöjä ilmaan tai maaperään. Liikenteestä aiheutuu jonkin verran meluhaittaa. Rehukuljetuksia tehdään joka toinen viikko. Ka- lakuljetuksia tehdään kasvatuskaudella, keväällä ja syksyllä useita kertoja viikossa.

Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön

Vekaran kalankasvatuslaitoksen edullinen sijainti Saimaan päävirtauksen varrella ja siitä johtuva kuormituksen laimentuminen vähentävät laitoksen vesistövaikutuksia.

Vaikutus veden kokonaisfosforipitoisuuteen on hakijan mukaan ollut viime vuosina havaittavissa vain välittömästi laitoksen alapuolella.

Vuonna 2004 veden keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus oli 5,8 µg/l laitoksen yläpuolisilla näytepisteillä 1 ja 2, 10 µg/l heti laitoksen alapuolella, 6,8 µg/l lähivaiku- tusalueen pisteillä 4 ja 8 ja 5,5 µg/l lähivaikutusalueen pisteillä 3 ja 7. Vastaavasti fos- foripitoisuuksien keskiarvo oli 6,8 µg/l keskipitkän matkan vaikutusalueella noin 1 – 1,5 km:n etäisyydellä Vekaransalmen alapuolella (pisteet 5 ja 9), 6,3 µg/l kaukovaiku- tusalueella Ulkoniemen edustalla ja Kervilänvirran alapuolella (pisteet 6 ja 11) ja 6,7 µg/l virtauksen pääsuunnassa Lepistönselälle päin (pisteet 4, 5 ja 6). Fosforipitoi- suudet ovat vuonna 2004 olleet lähivaikutusalueella pisteillä 4 ja 8, keskipitkän mat- kan ja kaukovaikutusalueilla sekä virtauksen pääsuunnassa keskimäärin 7,9 – 14,7 % korkeampia kuin laitoksen yläpuolella. Tarkkailun lähivaikutuspisteistä pisteillä 3 ja 7 veden fosforipitoisuus on ollut vuosina 2003 – 2004 keskimäärin matalampi kuin pis- teillä 7 ja 8, ja on mahdollista, että niiden veden laatu ei kuvaa laitoksen vesistövaiku- tuksia yhtä hyvin kuin pisteiden 4 ja 8 veden laatu.

(8)

Vuonna 2004 perifyton-levyihin kertyneen klorofyllin määrä oli heti laitoksen alapuo- lella 21-kertainen laitoksen yläpuoliseen määrään verrattuna, mutta jo lähivaikutus- alueella määrä oli tausta-arvojen tasolla.

Pohjaeläinindeksin perusteella sedimentti laitoksen yläpuolella oli karua tai erittäin karua ja laitoksen alapuolella keskimääräisen rehevää. Pohjaeläinbiomassan mukaan laitoksen ylä- ja alapuolinen sedimentti oli luokiteltavissa niukkaravinteiseksi.

Tarkkailuohjelmaan sisältyviä havas- ja kalastotutkimuksia ei ole tehty viime vuosina.

Hakijan mukaan aiemmin tehdyissä kalastotutkimuksissa ei ole havaittu mitään viittei- tä siitä, että laitoksen kuormitus olisi vaikuttanut kalastoon.

Veden laatu Vekaransalmessa on yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan erin- omaista, kun se vuonna 1995 tehdyn selvityksen mukaan kuului luokkaan hyvä. Sa- manaikaisesti laitoksen yläpuolisten tausta-asemien veden kokonaisfosforipitoisuus on laskenut: vuonna 1995 tehdyn selvityksen mukaan pitkän ajan fosforipitoisuuksien keskiarvo oli siellä noin 10 µg/l, kun vuosien 2000 – 2004 pitoisuuksien keskiarvo on ollut 5,8 µg/l.

Vaikutukset Pihlajaveden suojeltaviin Natura-arvoihin

Pihlajavedellä on merkitystä erityisesti saimaannorpan säilymisen kannalta. Norppa käyttää ravinnokseen kalaa, erityisesti muikkua. Muikku tarvitsee happirikasta ja suh- teellisen puhdasta vettä. Vekaran kalankasvatuslaitos sijaitsee alueella, jossa vesi on tasalämpöistä ja täyskierrossa ympäri vuoden, eikä alueella ole havaittu happivajeita.

Kalankasvatuslaitoksen rehevöittävä vaikutus rajoittuu välittömästi kalalaitoksen ala- puolelle, joten myöskään sen takia laitoksen toiminta ei vaaranna norpan säilymistä Pihlajavedellä.

Mahdollisuudet vesistökuormituksen alentamiseen ja paras käyttökelpoinen tekniikka

Hakijan mukaan tällä hetkellä ei ole kehitetty laitoksen olosuhteissa toimivaa lietteen- keräysjärjestelmää. Lietteen poisto vuolaasti virtaavassa vesistössä kassikasvatus-

(9)

periaatteella toimivassa laitoksessa ei ole teknis-taloudellisesti toteutettavissa tyydyt- tävällä tavalla.

Edistyksellinen kalojen ruokintajärjestelmä on haitallisten vesistövaikutusten vähen- tämisessä tehokkaampi kuin huonosti toimiva lietteen keruujärjestelmä. Lisäksi ruo- kinnassa on pyritty käyttämään mahdollisimman vähäfosforista kuivarehua. Rehuker- toimet ovat olleet noin 0,9 – 1,0. Laitoksen kuormitus on käytetyn rehun ja kasvatetta- van kalan määrään verrattuna laskenut selvästi laitoksen aiemmasta kuormituksesta.

TARKKAILU

Laitoksen vaikutuksia alapuolisen vesistön veden laatuun tarkkaillaan 11 havaintopis- teeltä, joilta analysoidaan päällysveden kokonaisfosforin ja ammoniumtypen pitoisuu- det kaksi kertaa kesässä. Perifyton-tutkimus tehdään samoilta näytepisteiltä kuin vesi- analyysit joka toinen vuosi. Pohjaeläintarkkailua on tehty kolmelta pisteeltä vuosina 1998, 2001 ja 2004. Hakija esittää tarkkailua jatkettavaksi aiemman ohjelman mukai- sesti.

Tarkkailuohjelma sisältää myös havas- ja kalastotutkimukset, joita ei kuitenkaan ole tehty viime vuosina. Hakija esittää, että ei ole perusteita kalataloustarkkailun tekemi- selle jatkossakaan.

ARVIO TOIMINTAAN LIITTYVISTÄ RISKEISTÄ

Toimintaan liittyy vain melko vähäisiä ympäristöriskejä. Laitoksella ei käsitellä suuria kemikaalimääriä. Mahdolliset ongelmatilanteet voivat liittyä kalatauteihin ja poikke- uksellisista olosuhteista aiheutuviin kalakuolemiin. Kalatautien osalta laitos kuuluu Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitoksen tautitarkkailun piiriin. Laajamittaisten kalakuolemien sattuessa altaat tyhjennetään kuolleista kaloista mahdollisimman nope- asti.

(10)

HAKEMUKSEN KÄSITTELY

Hakemuksesta tiedottaminen

Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Sulkavan kun- nassa 30.8. – 29.9.2005 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Hakemusta koskeva ilmoitus on julkaistu 30.8.2005 Itä-Savo -nimisessä lehdessä.

Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Etelä-Savon ympäristökeskukselta, Etelä-Savon TE-keskuksen kalatalousyksiköltä, Sulkavan kunnan ympäristön- ja terveydensuoje- luviranomaisilta sekä Sulkavan kunnalta.

Lausunnot

1. Etelä-Savon ympäristökeskus toteaa luvan myöntämisestä ja lupaehdoista seuraavaa:

Ympäristöhallinnon Vahti-tietojärjestelmästä saatavien tietojen perusteella laitoksen rehunkäyttö, kalan lisäkasvu ja ravinnekuormitus on ollut:

Vuosi 1996 1997 2000 2001 2002 2003 2004

Kuivarehu (kg) 215 834 202 560 160 000 140 000 67 875 121 925 229 200

Lisäkasvu (kg) 164 634 155 676 125 000 100 000 68 110 141 000 228 249

Rehukerroin 1,31 1,30 1,28 1,40 1,00 0,86 1,00

Kokonaisfosfori kg 1 450 1 670 1 050 1 000 405 580 1 235

Kokonaistyppi kg 11 200 10 500 8 360 7 750 3 220 5 040 9 980

Laitoksen rehunkäyttö on ollut hieman yli 200 000 kg vuodessa. Rehukerroin on ollut ruokakalakasvatuksen aikaan 1,28 – 1,40 ja poikastuotannon aikana 0,86 – 1,00. Lai- toksen konkurssin takia vuosien 2002 ja 2003 tiedot ovat poikkeavia normaalitilantee- seen verrattuna.

Vekaransalmen alapuolisella veden laadun seurantapisteellä 7 pintaveden (1 m) koko- naisfosforipitoisuudessa ei ole havaittavissa rehevöitymiskehitystä. Laitoksen kuormi-

(11)

tus on ollut vuosina 2002 ja 2003 tavallista pienempää, mikä on ollut nähtävissä vuonna 2003 hyvin matalina veden fosforipitoisuuksina.

Verkkoallaskasvatus on melko alkeellinen ja ympäristönsuojelun kannalta ongelmalli- nen kalankasvatusmenetelmä. Ravinteiden poistaminen ei onnistu ja kiintoainesta ker- tyy tarpeettomasti vesistöön.

Automaattinen ruokinta ja niukkafosforinen rehu ovat BAT-tekniikkaa. Laitoksen kasvatustekniikan ja allastyyppien vaihtaminen uusiin, itsepuhdistuviin ja jatkuvatoi- misella lietteenpoistolla varustettuihin laitteistoihin ei liene taloudellisesti mahdollista, joten laitos on ns. vanhana laitoksena BAT-tekniikan mukaisessa kunnossa.

Kasvatuspaikka kuuluu Pihlajaveden Natura 2000-alueeseen ja heti laitoksen alapuo- lella, Vekaransalmesta alkaen, on Katosselkä – Tolvanselkä Natura 2000-alue. Hake- muksessa ei esitetä selkeästi näkemystä luonnonsuojelulain 65 §:n mukaisen arvioin- nin tarpeellisuudesta. Muutoin ympäristökeskuksen tiedossa ei ole sellaisia luontoar- voja eikä uhanalaisten eläin- tai kasvilajien esiintymiä, jotka suoraan vaikuttaisivat tämän hakemuksen käsittelyyn ja sen ratkaisuun.

Vesistön ravinnelisäys on suuri. Kuitenkin sivuitse kulkeva Saimaan päävirtaus lai- mentaa ja sekoittaa laitokselta tulevan kuormituksen tehokkaasti. Niukkaravinteiseen vesistöön johdettu pienikin ravinnelisäys saa aikaan valoisuuden ja riittävän lämpöti- lan vallitessa levätuotannon kasvua. Tämä käy selvästi ilmi perifyton-mittausten tu- loksista. Kuitenkin vaikutus jää melko pienelle alalle laitoksen alapuolelle.

Haettu kasvatustoiminta ei loukkaa yleistä etua siten, että hakemus tulisi hylätä. Lu- pakaudeksi ympäristökeskus esittää 10 vuotta. Käyttö- ja hoitotarkkailun lisäksi lai- toksen tulee tehdä nykyisen kaltaisia vesistö-, perifyton- ja pohjaeläintarkkailuja.

Tarkkailuja tulee voida muuttaa lupakauden aikana. Kasvatusta rajoittavana määräyk- senä tulee olla 230 000 kg:n rehumäärä ja laskennallinen 1 200 kg:n fosforikuormitus.

2. Etelä-Savon TE-keskus lausuu, että yleisen kalastusedun kannalta laitoksen ympäris- tövaikutukset eivät todennäköisesti ole kovin merkittävät, koska välitön vaikutusalue

(12)

rajoittuu Vekaransalmeen ja sen lähiympäristöön. Alueen liikenteen takia sitä ei yk- sinkertaisesti voida käyttää kalastukseen. Virtaus estää talvikalastuksen.

Kalastusvaikutuksiin ei voi ottaa selkeää kantaa, koska hakemuksessa ei ole riittävää selvitystä vaikutusalueen kalastuksesta ja kalastusoloista. Se, että tarkkailua ei ole to- teutettu ja kalatalousvaikutukset ovat oletettavasti vähäiset, ei ole peruste tarkkailu- velvoitteesta luopumiselle.

Lupa voidaan myöntää hakemuksen mukaisesti siten, että kasvatusmäärä sidotaan ve- sistöön joutuvaan fosforimäärään, joka saisi olla enintään 1 200 kg vuodessa. Veden laatua on tarkkailtava Etelä-Savon ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Kalan- kasvatuksen vaikutuksia alueen kalastoon ja kalastukseen tulee tarkkailla Etelä-Savon TE-keskuksen hyväksymän ohjelman mukaisesti. Ohjelma on toimitettava hyväksyt- täväksi kahden kuukauden kuluttua lupapäätöksen saatua lainvoiman. Tarkkailuoh- jelmaan on liitettävä myös pohjaeläintarkkailu. Laitokselle on määrättävä nykyisen luvan mukainen istutusvelvoite, 1 500 kpl vähintään 20 cm:n mittaisia 2-vuotiaita, Vuoksen vesistöalueen kantaa olevia taimenen poikasia. Taimenkantojen sekoittumi- sen estämiseksi laitoksella saa kasvattaa vain Vuoksen vesistöalueen kantaa olevia taimenia.

3. Sulkavan kunnan tekninen lautakunta, joka toimii kunnan ympäristönsuojelunviran- omaisena, lausuu, että verkkoallastyyppisestä kasvatuslaitoksesta on vaikea saada tal- teen ulosteita ja rehua, eikä tiedossa ole sellaisia allasratkaisuja, jotka olisivat talou- dellisesti järkeviä toteuttaa. Taimen Oy:n käyttämä automaattinen ruokintalaitteisto edustaa tällä hetkellä parasta tekniikkaa alallaan. Nykyiset kalanrehut ovat mm. alen- tuneen fosforipitoisuutensa takia parempia kuin aiemmin käytössä olleet rehut. Poi- kaskasvatuksessa kalojen rehunkäyttö on ollut tehokkaampaa kuin kookkaiden kalo- jen. Paikkana Vekaransalmi on edullinen kalankasvatustoiminnalle suuren veden vaih- tuvuuden takia.

Lautakunta toteaa, että edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa. Kasvatustoi- minnasta aiheutuvat haitat ilmenevät melko pienellä alueella laitoksen alapuolella.

Haittojen korvaamiseksi yhtiölle on asetettava kalanistutus- tms. velvoite. Lupaeh- doissa tulee määrätä laskennallisen fosforipäästöarvon (1 200 kg/v) lisäksi myös

(13)

konkreettisempi käytettävän rehun enimmäismäärä (230 000 kg/v). Käytettävästä re- husta on poistettava pöly mahdollisimman tarkkaan.

4. Juvan, Puumalan ja Sulkavan terveyskeskuksen kuntayhtymä lausuu, että terveysvi- ranomaisen tietoon ei ole tullut epäilyjä kalanviljelylaitoksen toiminnasta aiheutuneis- ta mahdollisista terveyshaitoista. Toiminta voi vaikuttaa lähistöllä olevien yksityisran- tojen uimaveden laatuun huonontavasti. Olemassa olevan toiminnan jatkamiselle ei hakemusasiakirjojen perusteella ole osoitettavissa terveydensuojelullista estettä.

5. Sulkavan kunta puoltaa luvan myöntämistä työllisyyspoliittisilla perusteilla.

Muistutukset

1. AA (Purola RN:o 10:3 Kaartilanmäen kylässä) esittää, että kalalaitoksen jätekuormi- tus suuntautuu mm. Lepistönselälle. Muistuttaja on harrastuskalastuksessaan havain- nut viime vuosina vesistön rehevöitymistä ja kalakannan vähenemistä. Muutoksen eräänä tekijänä on saattanut olla kalalaitos. Lupamenettelyssä on otettava huomioon se, että hankkeella ei loukata muiden yrittäjien, esim. ammattikalastajien, toimintaa.

Virallisen lupaorganisaation tulisi ympäristöluvan myönnettyään varustautua asian- mukaiseen vesistön tilan valvontatoimiin ja niiden tulosten perusteella mahdolliseen lupaehtojen tarkistamiseen. Valtion hallinnolla tulee olla varoja valvontaan ja myös mm. aikaisempaa laajamittaisempiin kalanistutuksiin.

2. BB:t (Kallionkolo RN:o 3:30), (Mäntyniemi RN:o 3:25), (Lounasranta RN:o 3:24), (Tikankolo RN:o 3:23), (Saunaranta RN:o 3:11) ja (Antinranta RN:o 3:40) vaativat, että laitoksen fosforikuormitus ei saa ylittää 1 200 kg:aa vuodessa. Myöskään kuiva- rehumäärä 230 000 kg/v ei saa ylittyä tulevaisuudessa. Laitoksen tulisi hankkia liet- teenkeräysjärjestelmä estämään leväkasvua. Natura velvoittaa suojelemaan luontoa.

Vesistön tilaa on seurattava kesän aikana ja veden laadun tuloksista on tiedotettava.

3. CC:t (Lahdenperä RN:o 3:37 Kaartilan kylässä) vaativat, että Vekaransalmen etelä- puolisten vesien saastumisen estämiseksi ei Taimen Oy:lle myönnettäisi lupaa fosfori-

(14)

päästöjen laskemiseksi vesistöön. Muistuttajat ovat havainneet yhä lisääntyvää verk- kojen limoittumista heidän Likastinlahden rannalla sijaitsevan mökkinsä ja Vekaran- salmen välisellä vesialueella. Kalansaaliit ovat pienentyneet merkittävästi. Veden saastuminen ilmenee myös rantakallioiden ja -kivien leväkasvun voimakkaana lisään- tymisenä. Likastinlahti rehevöityy kovalla vauhdilla.

4. DD (Hilasaari RN:o 4:14 Ruokoniemen kylässä) esittää, että lupaa ei tule myöntää lai- toksen aiheuttamien ympäristöhaittojen johdosta. Laitos sijaitsee Natura-alueella, ja sen toiminta aiheuttaa erittäin merkittävää vesistön likaantumista. Veden ravinnepitoi- suuksien nousu on ollut jo aiemmin visuaalisesti havaittavissa mm. levämuodostumi- sena ja kalastusvälineiden likaantumisena noin 5 km kalanviljelylaitokselta Lepistön- selälle päin. Luvan myöntäminen ei tue ympäristönsuojelullisia arvoja.

5. EE:t (Korpiranta RN:o 3:13 Sammalmäen kylässä) vastustavat luvan myöntämistä.

Suunniteltu laitos toisi vain muutaman työpaikan. Toiminnasta aiheutuvat ympäristö- haitat ovat merkittäviä. Hajakuormitus saadaan vähitellen kuriin ja vesistöt alkavat vähitellen puhdistua. Kalanviljelylaitoksille annettujen määräysten noudattamisessa on yleisesti horjuvuutta ja valvonta on tehotonta. Ei ole järkevää investoida toimin- taan, joka saattaa jäädä tilapäiseksi.

HAKIJAN SELITYS

Etelä-Savon ympäristökeskus: Hakija hyväksyy ympäristökeskuksen lausunnossaan esittämät lupaa koskevat vaatimukset, kuitenkin siten, että tuotantomäärä sidotaan ai- noastaan vesistöön joutuvaan fosforimäärään 1 200 kg vuodessa.

Etelä-Savon TE-keskus: Hakija hyväksyy TE-keskuksen lausunnossaan esittämät lu- paa koskevat vaatimukset, kuitenkin siten, että luvassa ei rajoiteta, mitä kalalajeja tai kalakantoja laitoksella tuotetaan.

Sulkavan kunta: Myös hakijan mukaan työllisyyspolitiikka täytyy huomioida ympäris- tölupia myönnettäessä.

(15)

Muistutus 1: Ympäristölupaan sisällytetään riittävät vesistö- ja kalastoseurannat. Tu- lokset huomioidaan seuraavan lupakäsittelyn yhteydessä.

Muistutus 2: Lietteenkeräysjärjestelmää ei kannata rakentaa laitokselle, koska se toi- mii huonosti voimakkaasti virtaavan veden vuoksi. BAT toteutuu automaattiruokin- nalla ja niukkafosforisella rehulla. Vesistön tilan seurannan tulokset ja vuosiraportit toimitetaan kunnan viranomaisille. He voivat hoitaa paikallisen tiedottamisen, mikäli katsovat sen tarpeelliseksi.

Muistutukset 3 ja 4:Vekaran kalankasvatuslaitoksen vaikutus veden ravinteisuuteen ja leväkasvuun näkyy nykyään välittömästi laitoksen alapuolella, mutta ei enää kauem- pana. Veden laatu on Vekaransalmessa yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan nykyisin erinomainen.

Muistutus 5: Tarkkailutulosten mukaan laitoksen ympäristöhaitat eivät ole merkittä- viä. Taimen Oy noudattaa laitoksissaan ympäristömääräyksiä ja pyrkii toiminnassaan pitkäaikaiseen kannattavuuteen.

MERKINTÄ

Asiaa käsiteltäessä ovat olleet esillä myös Itä-Suomen vesioikeuden 14.6.1979 antama päätös nro 55/Va/79, 8.7.1982 antama päätös nro 35/Va/82, 18.8.1988 antama päätös nro 10/Ym II/88 ja 8.6.1995 antama päätös nro 31/95/3 sekä niiden perusteena olleet asiakirjat.

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU

Ympäristölupavirasto myöntää Taimen Oy:lle ympäristöluvan Vekaran kalankasvatus- laitoksen toimintaan.

(16)

Hankkeesta aiheutuvien kalatalousvahinkojen vähentämiseksi määrätään istutusvel- voite. Muuta hyvitettävää vahinkoa hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu. Enna- koimattomien vahinkojen varalta annetaan ohjaus.

LUPAMÄÄRÄYKSET

Laitoksen rakenteet

1. Kalankasvatuksessa käytetään 24 verkkoallasta, joiden yhteispinta-ala on 3 192 m2 ja yhteistilavuus 9 576 m3.

Laitoksen verkkoaltaiden ja rakennusten sijainti ilmenee ympäristölupavirastoon 7.7.2005 toimitetun hakemuksen täydennyksen liitteen 3 asemapiirustuksesta.

Vesistön pilaantumisen ehkäiseminen

2. Laitosta on hoidettava huolellisesti ja asianmukaisesti siten, että vesistöön joutuva kuormitus on mahdollisimman vähäinen.

3. Laitoksella kalojen ruokintaan käytettävä kuivarehu saa sisältää fosforia enintään 1 980 kg vuodessa. Kalojen liikaruokintaa on vältettävä ja rehusta on poistettava pöly ennen ruokintaa.

Vuoden 2006 loppuun asti fosforipäästö saa olla kokonaisfosforina laskettuna enin- tään 1 200 kg/a.

Vuoden 2006 jälkeen fosforipäästö saa olla kokonaisfosforina laskettuna enintään 1 100 kg/a. Fosforipäästö lasketaan käytetyn rehun fosforimäärän ja kalojen lisäkas- vuun sitoutuneen fosforimäärän erotuksena.

Laitoksella käytettävän kuivarehun fosforipitoisuus on määritettävä Etelä-Savon ym- päristökeskuksen hyväksymällä tavalla.

(17)

Jätteet

4. Toiminnassa syntyvät jätteet on lajiteltava ja varastoitava asianmukaisesti. Jätteiden varastoinnista ja käsittelystä ei saa aiheutua vaaraa ympäristölle tai roskaantumista.

Jätteet on toimitettava hyötykäyttöön tai käsiteltäväksi jätteen tai ongelmajätteen kä- sittelypaikoissa. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine.

Jätteet on toimitettava vastaanottajalle, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä tai muuten riittävät edellytykset jätejakeen jätehuollon asianmukaiseen järjestämiseen.

Jätteistä on pidettävä kirjaa, josta ilmenee niiden määrä, laatu ja alkuperä sekä toimi- tusaika ja -paikka.

Kuolleiden kalojen varastointi, kuljetus ja käsittely on tehtävä maa- ja metsätalousmi- nisteriön asetuksessa eläinjätteen käsittelystä (1022/2000) säädetyllä tavalla.

Häiriö- ja poikkeustilanteet

5. Luvan saajan on ilmoitettava kalankasvatuslaitokseen liittyvistä merkittävistä häi- riö- ja poikkeustilanteista Etelä-Savon ympäristökeskukselle ja Sulkavan kunnan ym- päristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi sel- vitettävä. Havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä.

Tarkkailu- ja raportointimääräykset

6. Luvan saajan on pidettävä ympäristön kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä käyttöpäiväkirjaa. Käyttöpäiväkirjaan on merkittävä muun muassa vii- koittain käytetyt rehumäärät, rehun fosfori- ja typpipitoisuudet, laitokselle tuodut ja laitokselta poistetut kalamäärät, tiedot mahdollisista kalataudeista ja käytetyistä lääk- keistä, laitoksella tehdyt huoltotoimenpiteet sekä häiriötilanteet ja niiden vaikutukset ympäristöön. Käyttöpäiväkirja on säilytettävä laitoksella ja pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle.

7. Laitoksen vesistötarkkailu (veden laatu-, perifyton- ja pohjaeläintarkkailut) on to- teutettava hakemussuunnitelman liitteenä 14 olevan vuosien 1996 – 2005 velvoite-

(18)

tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailua on täydennettävä Lepistonselän tarkkailulla.

Lepistönselällä on tehtävä ainakin klorofylli-a-pitoisuuden, pinta- ja alusveden happi- ja kokonaisfosforipitoisuuksien sekä pohjaeläintarkkailua.

Laitoksen käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailuohjelma on toimitettava Etelä-Savon ym- päristökeskukselle hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Hyväksytty tarkkailuohjelma on toimitettava tiedoksi Sulka- van kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

8. Vaikutuksia alapuolisen vesistön kalastoon ja kalastukseen on tarkkailtava Etelä- Savon TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailuohjelma on toimitettava TE- keskuksen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimai- seksi tulosta.

9. Käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailun vuosiraportit sekä kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava Etelä-Savon ympäristökeskukselle, Etelä-Savon TE-keskukselle ja Sulkavan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailutulokset on lisäksi vaa- dittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vai- kuttaa.

Etelä-Savon ympäristökeskus voi muuttaa käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailuohjelmaa ja Etelä-Savon TE-keskus kalataloustarkkailuohjelmaa tarpeelliseksi katsomallaan ta- valla.

10. Laitoksella ilmenevistä kalataudeista ja hoitotoimenpiteistä on viipymättä ilmoitet- tava eläintautilainsäädännön määräysten mukaisesti.

11. Kalankasvatuslaitoksen toiminnassa tapahtuvista olennaisista muutoksista on en- nen toimenpiteitä ilmoitettava Etelä-Savon ympäristökeskukselle ja Sulkavan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Jos toiminta lopetetaan lupakauden aikana, on myös siitä ilmoitettava puoli vuotta ennen toiminnan lopettamista edellä mainituille viran- omaisille. Toiminnan loputtua on poistettava kaikki vesistössä olevat laitteet ja raken- teet.

(19)

12. Luvan saajan on ilmoitettava laitoksen vastuullisen hoitajan yhteystiedot Etelä- Savon ympäristökeskukselle.

Kalatalousvelvoite

13. Luvan saajan on tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista seuraavasta vuodesta alkaen istutettava laitoksen vaikutusalueelle vuosittain 1 500 kpl vähintään 20 cm:n mittaisia 2-vuotiaita, Vuoksen vesistöalueen kantaa olevia taimenen poikasia. Istutus on tehtävä Etelä-Savon TE-keskuksen ohjeiden mukaisesti. Istutusvelvoitetta voidaan muuttaa Etelä-Savon TE-keskuksen kanssa sovittavalla tavalla istutettavien kalojen la- jin, koon ja määrän osalta siten, että velvoitteen rahallinen arvo ei heikkene. Istutuk- sesta ja sen mahdollisesta muuttamisesta on ennakkoon kuultava vaikutusalueen osa- kaskuntia. Jos muutoksista ei päästä yksimielisyyteen, voidaan asia saattaa hakemuk- sella erikseen Itä-Suomen ympäristölupaviraston ratkaistavaksi.

Ennakoimattoman vahingon korvaaminen

14. Korvausta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta vahingosta, jota lupaa myönnet- täessä ei ole ennakoitu aiheutuvan, voi vahingonkärsijä päätöksen lainvoiman estämät- tä vaatia ympäristönsuojelulain 72 §:n mukaisesti ympäristölupavirastolle tehtävällä hakemuksella.

LUVAN VOIMASSAOLO JA TARKISTAMINEN

Lupa on voimassa toistaiseksi. Toiminta on kuitenkin mahdollista enintään niin kauan kuin luvansaajalla on asiamukaisen vuokrasopimuksen tai muulla laillisella perusteella käyttöoikeus tarvittavaan vesialueeseen.

(20)

Mikäli laitoksen toimintaa on tarkoitus jatkaa vuoden 2013 jälkeen, on hakemus lu- pamääräysten tarkistamiseksi tehtävä 30.3.2013 mennessä.

Lupamääräysten tarkistamista koskevassa hakemuksessa on esitettävä yhteenveto tarkkailutuloksista sekä selvitys laitoksen vaikutuksista vesistön veden laatuun ja käyttökelpoisuuteen, muuhun ympäristöön, kalastoon ja kalastukseen sekä ehdotus tarvittavista hoito- ja muista toimenpiteistä vahinkojen poistamiseksi tai korvaamisek- si. Lisäksi hakemukseen on liitettävä tarvittavat suunnitelmat ympäristökuormituksen vähentämiseksi, erityisesti lietteenpoiston tehostamisen osalta, toteutusaikatauluineen ja kustannusarvoineen sekä muut ympäristönsuojeluasetuksessa säädetyt selvitykset.

KORVATTAVA PÄÄTÖS

Tämän päätös lainvoimaiseksi tultuaan korvaa vesioikeuden 8.6.1995 antaman pää- töksen nro 31/95/3.

Vesioikeuden 14.6.1979 antama päätös nro 55/Va/79 jää voimaan kalankasvatuslai- toksen verkkoaltaiden ympärillä olevien verkkorakenteisten suoja-aitojen sijoittumista koskevilta osin.

ASETUKSEN NOUDATTAMINEN

Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan es- tämättä noudatettava.

RATKAISUN PERUSTELUT

Luvan myöntämisen edellytykset

(21)

Tämän päätöksen mukainen kalanviljelylaitoksen toiminta täyttää ympäristönsuojelu- lain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimuk- set, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.

Toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumis- ta, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaaran- tumista toiminnan vaikutusalueella eikä naapuruussuhdelaissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Alueen kaavoitus ei ole esteenä kalankasvatustoiminnan jatkamiselle. Ympä- ristönsuojelulain mukaiset luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät.

Vekaran kalankasvatuslaitoksen toiminnan jatkaminen tämän luvan mukaisesti ei to- dennäköisesti merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi Pihla- javesi ja Katosselkä-Tolvanselkä on sisällytetty Natura 2000 -verkostoon. Siten luon- nonsuojelulain 65 §:n mukainen vaikutusten arviointi ei ole tarpeen.

Vekaran kalankasvatuslaitoksen paikka soveltuu vesistön hyvien laimenemisolosuh- teiden vuoksi kalankasvatukseen. Toiminnasta on kuitenkin edelleen aiheutunut ala- puolisessa vesistössä fosforipitoisuuden nousua, minkä lisäksi vaikutukset ovat olleet havaittavissa myös pohjaeläimistössä. Vaikutusten vähentämiseksi on 1.1.2007 alkaen tarpeen rajoittaa laitoksen fosforikuormitusta hakemuksessa esitetystä.

Tämän päätöksen mukaisesti toimiessaan laitos ei ennalta arvioiden aiheuta merkittä- vää alapuolisen vesistön rehevöitymistä tai muuta vesistön käyttöä haittaavaa muutos- ta. Päästöjen ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi annettavat lupamääräykset perustuvat parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan ja käytäntöön. Parhaan käyttökelpoisen tek- niikan soveltamista arvioitaessa on otettu huomioon laitoksen ikä, tekniset ratkaisu- mahdollisuudet, vesistön muu kuormitus, purkualueen muut käyttömuodot ja vaiku- tusalueen ominaisuudet.

(22)

Lupamääräysten perustelut

Koska kasvatus verkkoaitauksissa ei mahdollista päästöjen mittaamista, kuormituksen arvioimiseksi ja rajoittamiseksi annetaan määräykset suurimmasta sallitusta fosfori- kuormituksesta ja vuosittain käytettävän rehun sisältämästä suurimmasta sallitusta fos- forimäärästä. Määräykset eivät ole vaihtoehtoisia ja siten ruokintaan käytettävä rehu saa sisältää fosforia vain sen verran, että kuormitus ei ylitä suurinta sallittua fosfori- kuormitusta.

Vuotuinen rehun sisältämän fosforin enimmäisraja (1 980 kg vuodessa) mahdollistaa noin 220 000 kalakilon kasvatuksen, kun käytetään 0,9 % fosforia sisältävää rehua ja rehukerroin on 1.

Kuivarehun sisältämä fosfori 220 000 kg x 0,9 % = 1 980 kg - Kasvuun sitoutuva fosfori 220 000 kg x 0,4 % = 880 kg

= Vesistöön joutuva fosfori 1 100 kg

Mikäli laitoksen käyttämän rehun fosforipitoisuus on edellä esitettyä alhaisempi ja rehukerroin parempi, se mahdollistaa suuremman kasvatusmäärän. Vastaavasti hei- kompi rehukerroin ja rehun suurempi fosforipitoisuus aiheuttavat kasvatusmäärän pie- nentämisen laskelmassa esitetystä. Vuosina 2003 ja 2004 käytetyn rehun fosforipitoi- suus on ollut keskimäärin 0,9 % ja rehukerroin 0,9 – 1,0.

Jätteen haltijaa koskevat jätelain 6 §:n mukaiset yleiset huolehtimisvelvollisuudet jä- tehuollon järjestämisestä. Jätteistä annettu lupamääräys koskee näitä velvollisuuksia.

Häiriötilanteiden syiden selvittäminen on tärkeää haittojen ennaltaehkäisyn kannalta.

Poikkeuksellisista tilanteista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle, joka voi antaa asiantuntija-apua poikkeustilanteen korjaamiseksi sekä poikkeustilanteesta johtuvien haitallisten ympäristövaikutusten estämiseksi ja vähentämiseksi.

Toiminnanharjoittajan on ympäristönsuojelulain 5 §:n mukaan oltava selvillä toimin- nan ympäristövaikutuksista ja -riskeistä sekä haitallisten vaikutusten vähentämismah- dollisuuksista. Tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen vesistökuormituksen

(23)

selvittämiseksi, valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamää- räysten tarkistamista varten tehtävää selvitystä varten. Vastuullisen henkilön yhteys- tiedot ovat tarpeen nopean tiedonkulun varmistamiseksi.

Kalatalousvelvoitteen suuruutta arvioitaessa on otettu huomioon kuormitus, alueella käytettävät vesiensuojelumenetelmät, vesistön ominaisuudet ja kalatalouskäyttö.

Ympäristönsuojelulain 81 §:n mukaan toiminnanharjoittajan on ilmoitettava välittö- mästi valvontaviranomaiselle toimintaa koskevista muutoksista tai poikkeavista tapah- tumista, joilla voi olla vaikutuksia ympäristöön tai luvan noudattamiseen.

Laitoksella ei ole lietteen poistoa ja sen vuoksi lupamääräysten tarkistamishakemuk- sen yhteydessä on tarpeen esittää selvitys lietteenpoistosta kustannusarvioineen ja to- teutusaikatauluineen.

VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSESSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN

Etelä-Savon ympäristökeskuksen vaatimukset toiminnan tarkkailusta otetaan huomi- oon lupamääräyksistä näkyvällä tavalla. Ympäristölupavirasto ei pidä tarpeellisena an- taa määräystä käytettävän rehun määrästä lupamääräysten perusteluista ilmenevien syiden takia.

Etelä-Savon TE-keskuksen vaatimukset kalasto- ja kalastusvaikutusten tarkkailusta sekä istutusvelvoitteesta on otettu huomioon lupamääräyksistä näkyvällä tavalla. Vaa- timus siitä, että laitoksella saa kasvattaa vain Vuoksen vesistöalueen kantaa olevia taimenia, jätetään tutkimatta, koska ympäristöluvassa ei voi antaa ympäristönsuojelu- lain nojalla määräystä kasvatettavista kalalajeista.

Sulkavan kunnan teknisen lautakunnan vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyk- sistä näkyvällä tavalla.

Muistutuksessa 1 esitetyt vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksistä näkyvällä tavalla. Luvan saajan on seurattava toiminnasta aiheutuvia vesistövaikutuksia. Seuran-

(24)

ta on lupamääräyksen 7 mukaan laajennettava koskemaan myös Lepistönselkää. Lu- van saajalle on asetettu kalanpoikasten istutusvelvoite. Valtion varoilla mahdollisesti tehtävistä istutuksista Saimaaseen ei voida päättää tämän asian yhteydessä.

Muistutuksessa 2 esitetyt vaatimukset toiminnan suurimmasta sallitusta fosforikuormi- tuksesta ja vesistövaikutusten tarkkailusta otetaan huomioon lupamääräyksistä näky- vällä tavalla. Luvan saajan on lupamääräysten tarkistamishakemuksessa esitettävä sel- vitys lietteen poiston tehostamisesta kustannusarvioineen.

Muistutuksessa 3 esitetty vaatimus luvan epäämisestä hylätään. Ympäristölupavirasto katsoo, että luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät edellä päätöksen perusteluista ilmenevällä tavalla. Luvan saajan on lupamääräyksen 8 mukaan tarkkailtava toimin- nan kalasto- ja kalastusvaikutuksia.

Muistutuksessa 4 esitetty vaatimus luvan epäämisestä hylätään. Ympäristölupavirasto katsoo, että luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät edellä päätöksen perusteluista ilmenevällä tavalla.

Muistutuksessa 5 esitetty vaatimus luvan epäämisestä hylätään. Ympäristölupavirasto katsoo, että luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät edellä päätöksen perusteluista ilmenevällä tavalla. Toiminnan työllistävyys tai sen taloudelliseen kannattavuuteen liittyvät vaikutukset eivät ole ympäristölupaharkinnassa huomioon otettavia asioita.

Luvassa on annettu määräykset laitoksen vesistö- sekä kalasto- ja kalastusvaikutusten tarkkailusta. Vesistövaikutusten tarkkailu on lupamääräyksen 7 mukaan ulotettava Lepistönselälle. Kysymys laitoksen viranomaisvalvonnan riittävyydestä ei kuulu ym- päristölupaviraston toimivaltaan.

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Ympäristönsuojelulain 41, 42, 43, 45, 46, 52, 55, 56, 72 ja 90 § Ympäristönsuojeluasetuksen 5, 19, 30 ja 37 §

Jätelaki 4 §, 6 §, 12 §, 15 §, 51 § ja 52 §

(25)

KÄSITTELYMAKSU

Päätöksestä peritään käsittelymaksu 4 190 euroa (Kalanviljelylaitos, jonka lisäkasvu on yli 100 000 kg vuodessa).

Ympäristönsuojelulain 105 § (86/2000).

Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003).

PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

Ympäristönsuojelulain 54 §:n ja ympäristönsuojeluasetuksen 23 §:n mukaisesti päätös toimitetaan luvan saajalle, Etelä-Savon ympäristökeskukselle, Etelä-Savon TE- keskukselle, Sulkavan kunnan ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisille, Sulka- van kunnalle ja Suomen ympäristökeskukselle.

Päätöksen antamisesta ilmoitetaan lisäksi niille, joille on annettu hakemuksesta erik- seen tieto.

Tieto päätöksestä julkaistaan Sulkavan kunnassa ja Itä-Savo -nimisessä lehdessä.

(26)

MUUTOKSENHAKU

Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.

Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasi- asta.

Valitusaika päättyy perjantaina 24.2.2006.

Muutosta tähän päätökseen saa hakea

1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea,

2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta- alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät,

3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutuk- set ilmenevät,

4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kun- nan ympäristönsuojeluviranomainen ja

5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen.

Valitusosoitus liitteenä.

(27)

Määräaika ja valitusmenettely

Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen anta- mispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauan- tai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraa- vana arkipäivänä.

Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeistään 24.2.2006 ennen virka-ajan päättymistä.

Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio

Postiosoite: PL 69, 70101 Kuopio

Puhelin: (017) 243 511 Telekopio: (017) 243 665

Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi

Virka-aika: klo 8.00 - 16.15

Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla.

Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.

Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.

Valituskirjelmän sisältö

Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta

- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyt- tää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henki- lö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähkö- postiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä.

Valituskirjelmään on liitettävä

- ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle

- valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asia- miehen toimivallasta.

Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein.

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oikeudenkäyntimaksua 82 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräissä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista pe- rittävistä maksuista annetussa laissa.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Stora Enso Oyj on 22.2.2008 lupavirastoon toimittamallaan hakemuksella pyytänyt ympäristönsuojelulain 101 §:n nojalla, että ympäristölupavirasto myöntää Stora Enso

Itä-Suomen vesioikeus on 17.11.2000 antamassaan päätöksessä nro 72/00/3 määrännyt ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristölupahakemuksen pantavaksi vireille vuoden 2004

Venesulun ja kalatien valmistuttua Helsingin Vesi tulee toteuttamaan vesioikeuden päätöksen nro 111/1967 mukaista juoksutusvelvoitetta Lohjan kaupungin ja Helsingin Veden

Hätätilamenettelystä johtuen edellä kuvattu tilanne merkitsee perustuslain 94 ja 95 §:n osalta sitä, että pankkien suoran pää- omittamisen käyttöönoton

Lausuntomenettelystä annetun valtioneuvoston asetuksen (1301/2019) 2 §:n mukaan valtio- varainministeriön lausuntoa edellyttäviä merkittäviä tiedonhallinnan muutoksia ovat

Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston 8.4.2004 antaman Pyöreä- Orastinsuon turvetuotantoaluetta koskevan päätöksen nro 34/04/1 mukaan luvan saajan oli viimeistään kuusi

Receptor occupancy studies with PET – implications for drug development. • 'Proof

Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksen nro 13/1995/4 (10.3.1995) lupaehtojen tarkistaminen koskien ydinvoimalaitoksen laitosyksiköi- den Olkiluoto 1 ja 2 sekä