...
Koulukatu 19 PL 262, 65101 Vaasa / Skolhusgatan 19 PB 262, 65101 Vasa Puh. / Tfn 020 610 109 Torikatu 40 PL 77, 67101 Kokkola / Torggatan 40 PB 77, 67101 Karleby Puh. / Tfn 020 610 109 Torikatu 16 PL 156, 60101 Seinäjoki / Torikatu 16 PB 156, 60101 Seinäjoki Puh. / Tfn 020 610 109
kirjaamo.lsu@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/lsu www.miljo.fi/lsu
Paikka/Plats
Vaasa/Vasa
Ympäristölupayksikkö - Miljötillståndsenheten
Päiväys/Datum Dnro/Dnr
2.7.2009 LSU-2004-Y-1215 (111)
ASIA
Ympäristönsuojelulain 35 §:n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee Vaasan Sähkö Oy:n Palosaaren sillan voimalaitoksen olemassa olevaa toimintaa.
HAKIJA
Vaasan Sähkö Oy PL 26
65101 VAASA LAITOS
Palosaaren sillan voimalaitos Kirkkopuistikko 0
65101 VAASA
TOIMINTA JA SIJAINTI
Palosaaren sillan vieressä sijaitseva Vaasan Sähkö Oy:n voimalaitos tuottaa sähköä ja kauko- lämpöä. Laitoksessa on höyrykattila (Rosenlew) sekä kaksi kuumavesikattilaa (Witermo).
Kuumavesikattilat on otettu käyttöön vuonna 1979 ja höyrykattila vuonna 1967. Voimalaitosta käytetään huippu- ja varatehon tuottamiseen ympäri vuoden. Höyrykattila ja kuumavesikattilat käyttävät polttoaineena vähärikkistä raskasta polttoöljyä. Höyrykattilassa käytetään myös pieniä määriä kevyttä polttoöljyä tukipolttoaineena. Höyrykattilan polttoaineteho on 57 MW. Kuuma- vesikattiloista saadaan enimmillään 2 x 30 MW:n kaukolämpöteho ja kattiloiden maksimi polt- toaineteho on 2 x 33 MW. Kuumavesikattiloiden savukaasut johdetaan ulkoilmaan yhteisen savupiipun kautta. Höyrykattilalla on oma erillinen piippu.
Palosaaren voimalaitos sijaitsee Vaasan kaupungissa Palosaaren sillan viereisellä voimalaitos- alueella kaupunginosassa numero 2, korttelissa numero 9, tontilla numero yksi (kiinteistönume- ro 905-2-9-1).
Kyseessä olevan laitoksen toiminta on Euroopan neuvoston direktiivin 96/61/EY (kodifioitu versio 2008/1/EY) ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi (IPPC -direktiivi) teollisen toiminnan 1 artiklassa tarkoitetun liitteen 1 luokan 1.1 mukaista toi- mintaa eli polttolaitokset, joiden lämmöntuotto on enemmän kuin 50 MW.
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Ympäristönsuojeluasetuksen 43 §:n 1 momentin 3-kohdan mukaisen energiantuotantolaitoksen, jonka polttoaineteho on yli 50 MW tuli jättää ympäristölupahakemus 31.12.2004 mennessä.
Polttoaineteholtaan yli 5 MW voimalaitokset ovat ympäristöluvanvaraisia ympäristönsuojelu- asetuksen 1 §:n kohdan 3 b mukaan. Myös yli 100 m3:n polttonesteiden varastoon vaaditaan ympäristölupa ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n kohdan 5 a mukaan.
Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen ympäristönsuojeluasetuksen 6 §:n 1. momentin kohdan 3 mukaisesti, koska kyseessä on polttoaineteholtaan yli 50 MW:n laitos. Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen myös ympäristönsuo- jeluasetuksen 6 §:n kohdan 5 a perusteella, koska toiminnassa varastoidaan polttonesteitä yli 1 000 m3.
HAKEMUKSEN VIREILLETULO JA TÄYDENNYKSET
Hakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristökeskuksessa 22.12.2004 ja sitä on täyden- netty 24.4.2009.
TOIMINNAN LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Laitoksen toimintaan on seuraavat luvat:
Vaasan lääninhallituksen ilmansuojeluilmoituksesta antama päätös N:o 127A-2036, 12.11.1990 (Diaarinumero 3139 3661 84 BII Vaa 00030 3661 84 127)
Vaasan terveyslautakunnan päätös N:o 458/79, 7.8.1980 (ThL 26 §:n mukainen sijoitus- lupapäätös)
Vesihallituksen päätös 19/500 VH 1983, 25.3.1983, Asetuksen 286/62 mukainen ilmoi- tus vesien suojelua koskevista suojelutoimenpiteistä
Länsi-Suomen ympäristökeskus ympäristölupa (jätelupa), 0800Y0425-111, 26.1.2001 Palosaaren voimalaitos sijaitsee Vaasan kaupungin keskustassa Palosaaren kaupunginosaan vievän kadun ja sillan vieressä teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (asemakaava- merkintä TTV1
) kaavoitetulla kiinteistöllä.
SIJAINTIPAIKAN YMPÄRISTÖ
Voimalaitoksen ympäristö on puoliksi vesistöä ja puoliksi maa alaa. Lännestä voimalaitoksen alue rajautuu yleiseen katuun (Kirkkopuistikko) ja etelästä Vaskiluotoon johtavaan rautatiehen.
Rautatien ja voimalaitoksen väliin jää tontti (kiinteistönumero 905-2-9906-6), joka on kiinteis- tötietojärjestelmän mukaan yleistä aluetta ilman omistajatietoja. Rautatien takana on kerrostalo- ja sekä museo. Idästä ja pohjoisesta voimalaitoksen alue rajautuu mereen (Pohjoinen kaupun- ginselkä). Voimalaitoksen etäisyys lähimpiin asuinrakennuksiin on runsas 100 metriä.
Toiminnan lähellä ei ole luonnonsuojelualueita eikä se sijaitse pohjavesialueella tai sellaisen läheisyydessä.
Ympäristön tila
Vaasan seudulla päästöjä ilmaan syntyy teollisuudesta, energiantuotannosta, liikenteestä ja kiin- teistöjen lämmityksestä. Alueen ilmanlaatua seurataan yhteistarkkailuna. Tarkkailuun osallistu- vat alueen kunnat Vaasa, Mustasaari ja Maalahti sekä näiden kuntien alueilla olevat ilma- lupavelvolliset laitokset ja laitokset, joiden ympäristöluvissa on velvoite osallistua ilmanlaadun yhteistarkkailuun. Tarkkailu toteutetaan kahdella jatkuvatoimisella mittausasemalla sekä joka viides vuosi toteutettavalla bioindikaattoritutkimuksella.
Ilmanlaadun jatkuvatoiminen mittaus on aloitettu Vaasassa vuonna 1992 ja nykyisin jatkuva- toimisia mittausasemia on kaksi. Kaupungin keskustan mittausasemalla mitataan typen okside- ja, hengitettäviä hiukkasia (< 10 m) sekä pieniä hiukkasia (< 2,5 m). Mittausasema sijaitsee Vaasanpuistikolla, jonka liikennemäärä on 16 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Vesitornin mitta- usasemalla, joka on kaupunkitausta-asema, mitataan otsonia, hengitettäviä hiukkasia (< 10 m) ja pieniä hiukkasia (< 2,5 m). Ilmanlaatuindeksin perusteella arvioituna ilmanlaatu oli Vaasas- sa vuonna 2007 yleisimmin tyydyttävä. Ilmanlaatu oli parhaimmillaan syksyllä ja huonoimmil- laan talvella ja keväällä. Talvella laatua huononsi korkea typpidioksidipitoisuus, keväällä runsas pöly ja kesällä korkeat otsonipitoisuudet. Ilmanlaatuindeksin laskennassa otetaan huomioon ilman sisältämä rikkidioksidi, typpidioksidi, hengitettävä pöly, hiilimonoksidi ja otsoni.
Vaasan alueen viimeisin ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus on toteutettu vuosina 2006 -2007 (Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskus 2008). Vaasan seudulla tutkittiin ilman epä- puhtauksien vaikutuksia männyn elinvoimaisuuteen, männyn runkojäkäliin, männyn neulasten alkuainepitoisuuksiin sekä maaperän ominaisuuksiin. Tutkimukseen osallistuivat Vaasan kau- punki sekä Isokyrön, Jurvan, Laihian, Maalahden ja Mustasaaren kunnat. Tutkimuksen tuloksia on verrattu vuosina 1990, 1995 ja 2000 toteutettujen bioindikaattoritutkimusten tuloksiin sekä eri puolilla Suomea tehtyjen vastaavien tutkimusten tuloksiin.
Bioindikaattoritutkimuksen tulosten perusteella ilman epäpuhtaudet näkyivät Vaasan seudulla selvimmin jäkälissä. Jäkälien pahimmat vauriot ja lajiston köyhtyminen sijoittuivat Vaasan kaupungin keskustan alueelle ja niiden aiheuttajiksi oletettiin rikkiyhdisteet. Myös tutkittujen neulasten rikkipitoisuuksien todettiin olevan kohonneita Vaasan keskustan alueella. Vuodesta 1995 lähtien tarkasteltuna ilman epäpuhtauksien päästöt ovat Vaasan seudulla vähentyneet hiukkasten osalta, mutta typenoksidien päästöt ovat lisääntyneet ja rikkidioksidipäästöt ovat vaihdelleet vuositasolla runsaasti.
LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta
Voimalaitos toimii huippu- ja varatehon tuottajana, ja se tuottaa sekä sähköä että kaukolämpöä ympäri vuoden. Laitokseen kuuluu Rosenlew höyrykattila, johon on kytketty vastapaineturbiini ja reduktiolämmönvaihdin sekä kaksi Witermo kuumavesikattilaa. Witermo kuumavesikattilat (Witermo 1 ja Witermo 2) on otettu käyttöön 1979 ja voimalaitoksen Rosenlew höyrykattila vuonna 1967. Voimalaitosalueella sijaitsee myös Zeta-sähkökattila, jonka lämpöteho on 20 MW. Lisäksi alueella on 225 kW:n dieselgeneraattori varavoimantuotantoa varten, kolme oma- käyttömuuntajaa, sähkönjakelurakennus sekä 110 kV:n voimalinja.
Voimalaitoksen vastapaineturbiinista saadaan enimmillään noin 15 MW:n sähköteho ja 36 MW:n kaukolämpöteho. Mikäli laitoksella ei tehdä lainkaan sähköä, saadaan voimalaitoksella tuotettua noin 50 MW:n kaukolämpöteho ajamalla höyry turbiinin ohi reduktiolämmönvaihti- meen. Rosenlew höyrykattilan polttoaineteho on 57 MW. Kuumavesikattiloista saadaan enim- millään 2 x 30 MW:n kaukolämpöteho ja kattiloiden maksimi polttoaineteho on 2 x 33 MW.
Rosenlew höyrykattilan käyttötunnit vuonna 2008 olivat 90 tuntia ja kuumavesikattiloiden yh- teinen käyttötuntimäärä oli 1 358 tuntia.
Kuumavesikattiloiden savukaasut johdetaan ulkoilmaan maanpinnasta mitattuna 74 metriä kor- kean yhteisen savupiipun kautta. Kuumavesikattiloissa on käytössä vesiemulsiolaitteet, joilla saadaan vähennettyä kattiloiden hiukkaspäästöjä. Höyrykattilan savukaasut johdetaan ulkoil- maan syklonin ja savupiipun kautta. Höyrykattilan piipun huipun korkeus maanpinnasta on 59 metriä.
Voimalaitosta valvotaan kolmessa vuorossa. Vuorohenkilökunnan määrä on yhteensä kuusi.
Päivisin alueella toimii myös muuta henkilökuntaa.
Voimalaitoksen varastoalue ja polttoaineiden varastointi
Polttoaineena Rosenlew höyrykattila käyttää vähärikkistä raskasta polttoöljyä sekä tukipolttoai- neena pieniä määriä kevyttä polttoöljyä. Witermo kuumavesikattiloiden polttoaineena on vähä- rikkinen raskas polttoöljy.
Voimalaitoksen säiliöalueeseen sisältyy yksi 1 200 m3 raskaan polttoöljyn säiliö, purkauspaikka ja pumppuasema sekä putkisilta öljyn siirtoa varten. Alue toimii polttoainevarastona sekä huo- lehtii polttoaineen siirrosta voimalaitokselle. Raskaan polttoöljyn säiliön vieressä on pieni eril- linen säiliö, johon suodattimien puhdistuksen yhteydessä pumpataan öljyä keskimäärin 200 – 300 litraa vuodessa. Tämä öljy johdetaan takaisin suureen säiliöön ja sieltä edelleen tavalliseen polttoon.
Laitokselle tuodaan noin 70-150 säiliöautokuormaa vuodessa. Säiliöautoille on säiliön vieressä tasainen purkauspaikka, joka on asfaltoitu mutta ei viemäröity ja sijaitsee suoja-altaan ulkopuo- lella. Säiliöautonkuljettaja huolehtii öljyn purkaustoiminnasta, josta pidetään kirja kuormakirjan avulla. Raskaan polttoöljyn säiliö on rakennettu betonilaatan päälle vuonna 1964. Säiliö on tyh- jennetty ja tarkistettu vuonna 1987, jolloin säiliö todettiin hyväkuntoiseksi. Säiliön täyttö tapah- tuu alueen pumppuaseman pumpuilla, joista kaksi on purkua ja kaksi voimalaitokselle siirtoa varten. Säiliössä on asianmukaiset maadoitukset, mutta ei ylitäytön estoa. Säiliössä ei ole poh- javuototarkkailua, mutta säiliöalueella käydään tarkastuskierroksella vähintään kerran vuoro- kaudessa. Öljyn inventaariotarkkailu tehdään kerran kuukaudessa. Säiliön pinnan mittaus tapah-
tuu uimuriperiaatteella, jonka viisarinäyttö sijaitsee voimalaitoksella vanhan puolen kattilahuo- neessa. Säiliön ympärillä on koko säiliön tilavuuden kattava laajennettu kovamaapohjainen vuotoallas. Vuotoaltaassa on veden tyhjennystä varten aina suljettuna pidettävä sulkuventtiili meren pohjaan johtavassa putkessa. Venttiili on käsikäyttöinen eikä sen yhteydessä ole öl- jynerotuskaivoa. Öljyn siirto voimalaitokselle tapahtuu 6 m:n korkeudessa kulkevaa putkisiltaa pitkin.
Voimalaitoksen sisätiloissa on yhteensä kaksi kevyen polttoöljyn säiliötä (2x15 m3). Toinen on uudella ja toinen vanhalla puolella. Lisäksi on yksi 4 m3:n kevyen polttoöljyn säiliö varavoiman käyttöä varten.
Varastoitavat kemikaalit
Alla olevasta taulukosta käyvät ilmi laitoksella varastoitavat kemikaalit, niiden määrä ja varas- tointipaikka.
Aine Käyttövarasto Käyttötarkoitus Varastopaikka
Min Max
Rikkihappo 98% (H4SO2) 500 kg 5 000 kg Suolanpoistosarjojen elvytys Voimalaitos 5 kerros Lipeä 49,9% (NaOH) 1 000 kg 16 000 kg Suolanpoistosarjojen elvytys
Voimalaitos 5 ja 6 kerros
Hydratsiini 35% (N2H4) 50 + 50 kg 200 kg Korroosion estoaine
Voimalaitos 5 kerros, Kl-kellari
Ammoniakki 25% (NH3) 10 kg 50 kg Kattilavesien pH:n nosto Voimalaitos 5 kerros
Rosenlew höyrykattilan toimintaa koskeva rajoitus
Suurten polttolaitosten direktiivin (2001/80EY) Suomessa toimeenpanevan valtioneuvoston asetuksen (1017/2002), eli ns. LPC-asetuksen mukaisesti on voimalaitoksella sijaitseva Rosen- lew höyrykattila ilmoitettu ns. vähän käyvien laitosten ryhmään, jossa laitoksen käyttö on rajoi- tettu 20 000 tuntiin 1.1.2008 – 31.12.2015 välisenä aikana. Vuoden 2015 jälkeen Rosenlew höyrykattila poistetaan käytöstä.
Suurten polttolaitosten päästöjen vähentämistä koskeva suunnitelma
Witermo kuumavesikattila tulkitaan LCP asetuksen mukaiseksi polttolaitoskokonaisuudeksi, jonka lämpöteho on yli 50 MW. Witermo kuumavesikattilat on ilmoitettu mukaan olemassa olevien suurten polttolaitosten kansalliseen päästöjen vähentämissuunnitelmaan.
YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt ilmaan
Laitoksen kattilakohtaiset kokonaispäästöt vuonna 2008 ympäristöhallinnon Vahti-tietokannan mukaan ilmenevät alla olevasta taulukosta.
Päästö Rosenlew Witermo 1 Witermo 2 Yhteensä
Hiukkaset 0,10 t/a 0,80 t/a 1,27 t/a 2,17 t/a
Rikkidioksidi, SO2 5,59 t/a 23,97 t/a 29,42 t/a 58,98 t/a
Typen oksidit, NO2:na 1,68 t/a 10,66 t/a 13,68 t/a 26,02 t/a
Hiilidioksidi, CO2 959,02 t/a 4 066,00 t/a 4 989,47 t/a 10 014,49 t/a
Vanadiini, V 5,40 kg/a 51,86 kg/a 63,64 kg/a 120,94 kg/a
Nikkeli ja nikkeliyhdisteet, Ni 1,81 kg/a 15,56 kg/a 19,09 kg/a 36,46 kg/a
Kattilakohtaiset vuosina 2001 ja 2007 mitatut hiukkas- ja NOx-päästöt käyvät ilmi alla olevista taulukoista.
Rosenlew
Aika 2001 2001 2007 2007
Kattilan teho, % 50 % 100 % 50 % 100 %
NOxNO2:na (mg/m3n) , 3 % O2 505 435
NOxNO2:na (mg/MJ) 147 127
Hiukkaspitoisuus(mg/m3n), 3 % O2 34 160 18 25
Hiukkaset (mg/MJ) 11 47 5 8
Witermo 1 Witermo 2
Aika 2001 2001 2007 2007 2001 2001 2007 2007
Kattilan teho, % 50 % 100 % 50 % 100 % 50 % 100 % 50 % 100 %
NOxNO2:na (mg/m3n) ,
3 % O2 587 825 681 734
NOxNO2:na
(mg/MJ) 171 240 207 223
Hiukkaspitoisuus
(mg/m3n), 3 % O2 35 42 53 42 44 58 42 82
Hiukkaset
(mg/MJ) 10 12 15 12 13 16 12 24
Molempien kuumavesikattiloiden polttimet on varustettu vesiemulsiolaitteilla. Vesiemulsiopol- tossa raskaaseen polttoöljyyn sekoitetaan pieniä vesipisaroita emulsioksi, jolloin öljyn hajotusta polttimella voidaan tehostaa ja vähentää siten kiintoaineksen määrää savukaasuissa. Vesiemul- siopoltto pienentää jonkin verran myös NO- ja CO- päästöjä.
Päästöt vesistöön ja viemäriin
Voimalaitos ottaa käyttämänsä veden Vaasan kaupungin vesijohtoverkosta. Kaukolämpövesi pehmennetään voimalaitoksella sijaitsevalla vedenkäsittelylaitteistolla ennen sen syöttämistä kaukolämpöverkkoon. Veteen lisätään myös happea sitovaa hydratsiinia, jonka pitoisuus on tavallisesti alle 0,3 mgN2H4/kgvettä. Poikkeuksellisissa tapauksissa, esimerkiksi putkistojen tai kattiloiden tyhjennyksen ja tarkistuksen yhteydessä (noin kerran neljässä vuodessa), johdetaan kaukolämpövettä mereen. Kaukolämpövesi johdetaan mereen laimennuskaivojen kautta ja sen määrä voi olla enimmillään 50 m3 vuorokaudessa.
Toiminnassa syntyvät jäähdytys- ja hulevedet johdetaan myös mereen. Jäähdytysvettä otettiin merestä ja johdettiin sinne takaisin vuonna 2008 kaikkiaan 20 700 m3. Sen lämpötilaa seura- taan, mutta sen lämpökuorman mahdollista vaikutusta meressä ei tarkkailla. Märkänuohoukses- sa syntyvää nuohousvettä syntyi vuonna 2008 yhteensä 15 m3 ja se johdettiin neutraloinnin ja laimennuksen jälkeen samoin mereen. Nuohousveden pH-arvoa valvotaan. Toiminnassa käytet- ty elvytysrikkihappo ja elvytyslipeä johdetaan neutraloituna ja laimennettuna laimennuskaivon kautta mereen. Elvytysrikkihappoa syntyi 270 kg ja lipeää 630 kg vuonna 2008.
Vesien pH-arvoa valvotaan niin, että se on suurempi kuin 6. Hakemuksen mukaan mereen joh- dettavien jätevesien määrä on pieni, eikä niillä arvioida olevan merkittävää vaikutusta alueen vesien laatuun.
Toiminnassa syntyy saniteettijätevesiä noin 1 000 m3 vuodessa ja ne johdetaan kaupungin vie- märiverkkoon.
Melu
Laitoksen ollessa käynnissä siitä lähtevä ääni on luonteeltaan tasaista huminaa, joka on peräisin palamisilmapuhaltimista tai Rosenlew höyrykattilan ollessa käynnissä savukaasupuhaltimesta.
Muita melua aiheuttavia laitteita ovat pumppujen ja puhaltimien moottorit sekä savupiipun vir- tausäänet. Voimalaitoksen melutaso alittaa melun ohjearvot lähimmän asuinrakennuksen koh- dalta mitattuna. Hakemuksen mukaan voimalaitoksen ollessa käynnissä siitä lähtevä ääni se- koittuu Palosaaren sillan jatkuvaan liikenteen meluun. Hakemuksen mukaan tarvetta melun vä- hentämiseen ei ole ilmennyt.
Jätteet
Syntyvät jätteet lajitellaan omiin keräysastioihinsa ja välivarastoidaan lämpökeskuksessa kate- tussa ja lukitussa tilassa. Jätteillä ei asianmukaisen käsittelyn vuoksi arvioida olevan merkittäviä ympäristövaikutuksia.
Toiminnassa vuonna 2008 syntyneet jätteet ja niiden toimituspaikat on esitetty alla olevassa taulukossa.
Jätelaji Jätekoodi Määrä
Tonnia /vuosi
Vastaanottaja
Maalit ja liuottimet 080111 0,32 ASJ Stormossen
Asbestieristeet 170601 0,54 ASJ Stormossen
Biohajoavat keittiöjätteet 200108 0,22 ASJ Stormossen
Paperi ja kartonki 200101 0,51 ASJ Stormossen
Rakennustiili 170102 2,44 ASJ Stormossen
Öljyä sisältävät jätteet 160708 0,16 Lassila&Tikanoja
Liete 200306 3,10 ASJ Stormossen
Yleisjäte 200301 3,70 ASJ Stormossen
Loisteputket 200121 0,05 Lassila&Tikanoja
Paristot 160604 0,18 Lassila&Tikanoja
Jäteöljy 130701 0,77 Lassila&Tikanoja
Liikenne
Laitoksella käytettävän öljyn määrä vaihtelee välillä 3 000 – 6 000 m3 vuodessa. Määrä vastaa noin 70 – 150 säiliöautokuormaa. Hakemuksen mukaan ko. liikenne on vähäistä samoin kulje- tusten aiheuttama melu-, viihtyvyys- ja liikenneturvallisuushaitta. Laitoksen kokonaiskuljetus- tarve katsotaan myös pieneksi. Kuljetukset ovat lähinnä henkilö- ja pakettiautoliikennettä, joka ajoittuu suurimmaksi osaksi kello 6.00 – 22.00 väliseen aikaan. Liikenteen määrä suhteutettuna Palosaaren sillan kokonaisliikenteeseen on hakemuksen mukaan vähäinen. Ajoneuvoliikenteen määrä voimalaitokselle on keskimäärin 25 ajoneuvoa vuorokaudessa.
Maaperään kohdistuvat ympäristövaikutukset
Laitos ei sijaitse pohjavesialueella eikä laitoksen välittömässä läheisyydessä sijaitse yhdyskun- nan vesihuollon kannalta merkittäviä vedenottoalueita. Laitoksen läheisyydessä ei ole talous- tai käyttövesikaivoja. Normaalin toiminnan aikana päästöjä maaperään ei synny.
Lämpökeskuksen kanssa samalla tontilla sijaitsevat raskaan polttoöljyn säiliö (1 200 m3) on sijoitettu betonilaatan päälle ja sen on varustettu suoja-altaalla, johon mahtuu mahdollisessa vuototilanteessa koko säiliön tilavuus.
LAITOKSEN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Kattilan käyttötarkkailu
Savukaasujen tummuutta, happipitoisuutta ja lämpötilaa valvotaan jatkuvasti tietokonepohjaisen käyttöjärjestelmän avulla. Laitteisto hälyttää mittauksille annettujen raja-arvojen ylityksistä ja muista häiriöistä käyttövalvomoon. Kaukokäyttövalvomossa on jatkuva miehitys.
Lämpökeskuksen savukaasupäästöjen seuranta perustuu polttoaineen kulutuksen perusteella tehtyihin laskelmiin. Laitoksen käytössä pyritään parhaaseen mahdolliseen hyötysuhteeseen ja käyttöön optimitehoalueella, jolloin myös savukaasupäästöt tuotettua energiayksikköä kohden
ovat pienimmät mahdolliset. Laitoksen kattiloiden vanhenemisen vaikutusten seuraamiseksi päästöjä seurataan määräajoin tehtävin tarkistusmittauksin. Edellinen tarkistusmittaus on tehty vuonna 2007.
Vaikutusten tarkkailu
Vaasan Sähkö Oy osallistuu ilmalupavelvollisena Vaasan seudun ilmanlaadun yhteistarkkai- luun. Tarkkailulle on olemassa suunnitelma vuosille 2007-2011. Suunnitelman mukaan jatkuva- toimisia mittauksia jatketaan ja bioindikaattoritutkimus toistetaan vuosina 2011-12 vuosien 2006-07 tutkimusta vastaavasti.
Vaasan merialueiden vedenlaatua tarkkaillaan yhteistarkkailuna kaupungin ja vesialueille pääs- töjä aiheuttavien teollisuuslaitosten toimesta, mutta Vaasan Sähkö Oy ei osallistu tarkkailuun.
Raportointi
Voimalaitoksen käytön aikainen savukaasupäästöjen laskenta perustuu polttoaineen määrän seurantaan. Voimalaitoksen polttoaineen kulutusta seurataan mittarilukemien avulla. Lisäksi säiliöiden peilaus ja inventaariotarkkailu suoritetaan kerran kuukaudessa. Polttoaineen kulutus- tiedot ja varastosäiliöiden polttoainemäärä kirjataan kuukausittain ja tiedot arkistoidaan ja tal- lennetaan sekä sähköisesti että kirjallisesti polttoainekirjanpitoon. Polttoainekirjanpidon raportit arkistoidaan myös sähköisesti ja kirjallisesti.
Laitoksen ympäristönsuojeluun liittyvistä asioista raportoidaan vuosittain valvontaviranomaisel- le. Poikkeuksellisista tilanteista, kuten häiriötilanteista, joista aiheutuu normaalia suurempia päästöjä ympäristöön, raportoidaan välittömästi valvontaviranomaiselle.
Voimalaitoksen savukaasujen päästöpitoisuudet lasketaan muutettuna 3 prosentin happipitoi- suuteen (kuivissa savukaasuissa). Päästöjen määritystapana käytetään ainetasetta rikkidioksidin ja hiilidioksidin osalta sekä yksittäismittauksia yhdistettynä käyntiaikatarkkailun hiukkaspäästö- jen ja typen oksidien osalta. Määritystapojen katsotaan olevan riittävän tarkkoja huippu- ja vara- laitoksille.
Muut päästöt, kuten metallit, raskasmetallit sekä dioksiini- ja furaaniyhdisteet, ovat määrältään erittäin vähäisiä, eikä tarvetta niiden määrittämiselle ja vuosittaiselle seurannalle ole. Tarvitta- essa ne saadaan määritettyä taseesta polttoainetietojen perusteella.
Ehdotus päästötarkkailuksi
Hakija esittää, että uudessa ympäristöluvassa Rosenlew höyrykattilan päästöraja-arvot säilyisi- vät ennallaan vähän käyvien laitosten poikkeukseen perustuen. Witermo kuumavesikattiloiden osalta esitetään, että hiukkaspäästöjen raja-arvo olisi jatkossa 100 mg/m3 kuivista savukaasuista mitattuna. Kuumavesikattiloiden päästöjenvähennystoimet toteutetaan kansallisen päästöjenvä- hennyssuunnitelman puitteissa.
Kattiloiden laitteiden vanhenemisen vaikutusta ja kattiloiden ominaispäästöjä seurataan jatkossa määräajoin tehtävin tarkistusmittauksin. Seuraava mittaus suunnitellaan tehtäväksi vuoden 2012 aikana, Vaasan Sähkö Oy:n muiden kattilalaitosten tarkistusmittausten yhteydessä. Tarkistus- mittausten aikavälin ehdotetaan olevan viisi vuotta. Mittauksiin käytetään akkreditoitua testaus- laboratoriota, joka tulee esittämään mittaustulosten yhteydessä myös mittaustulosten virhearviot ja epävarmuudet voimassa olevien standardien mukaisesti.
YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN
Hakemuksen mukaan laitoksella ei arvioida olevan merkittäviä haitallisia vaikutuksia ilmanlaa- tuun eikä sitä kautta lähimpiin Natura-alueisiin tai muihin arvokkaisiin luontokohteisiin. Koska laitos on jo toiminnassa eikä sen toiminta oleellisesti muutu, ei haitallisia vaikutuksia alueen maankäyttöön, rakennettuun ympäristöön tai maisemaan katsota aiheutuvan.
Päästöjen vähentämiskeinona voidaan käyttää oikeaa polttoainevalintaa ja kattiloiden käytön optimointia. Rikkidioksidipäästöjen vähentämiseksi laitoksessa käytetään mahdollisimman vä- härikkistä (rikkipitoisuus alle 1 %) raskasta polttoöljyä. Polttoaineen valinnassa kiinnitetään huomiota myös pieneen tuhkapitoisuuteen. Päästöjen vähentämiseksi pyritään mahdollisimman täydelliseen palamiseen, mitä seurataan jatkuvatoimisilla savukaasun happipitoisuuden, tum- muuden ja lämpötilan mittauksilla. Laitosten käynnistystilanteissa vähennetään hiukkaspäästöjä lämmittämällä polttoaine ennen käynnistystä riittävän korkeaan lämpötilaan ja välttämään liian nopeita kuormituksen nostoja. Hiukkaspäästöjä vähennetään myös käyttämällä molemmissa kuumavesikattiloissa vesiemulsiopolttoa. Höyrykattilan hiukkaspäästöjä vähennetään syklonin avulla.
POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN
Hakemuksen mukaan kattiloiden toimintahäiriö ei aiheuta riskejä ympäristölle.
Lämpökeskukselle on tehty seuraavat laitoksen toimintaa ja säiliövarastoaluetta koskevat selvitykset:
Rosenlew höyrykattilan vaaran arviointi, Fortum Service 24.9.2003
Witermo 1-kuumavesikattilan vaaran arviointi, Fortum Service 26.11.2003 Witermo 2-kuumavesikattilan vaaran arviointi, Fortum Service 26.11.2003 Voimalaitoksen turvallisuussuunnitelma, Kokonaissuojelu Oy 17.1.2002
Vaasan Sähkö Oy:n riskikuvamääritys ja vakuustarkastelu, Tevec Oy, 1996 ja riskikoh- teiden vuositarkastus 1997
Sisäinen pelastussuunnitelma, Voimalaitoksen varastoalue 1.7.2002
Selvityksissä on käsitelty mahdolliset vaaratilanteet ja niiden vaikutukset, toimenpiteet vaarati- lanteiden ehkäisemiseksi sekä suunnitelma toiminnasta erilaisissa onnettomuus-, vaara- ja va- hinkotilanteissa. Voimalaitoksen toimintaan liittyvät riskit on tunnistettu ja niiden vähentämi- seksi on tehty vaadittavat toimenpiteet.
SELVITYS PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN KÄYTÖSTÄ
Voimalaitoksen Rosenlew höyrykattila on ilmoitettu mukaan suurten polttolaitosten direktiivin (2001/80/EY) Suomessa toimeenpanevan valtioneuvoston asetuksen (1017/2002) mukaiseen ns.
vähän käyvien laitosten poikkeukseen, jossa laitoksen käyttö on rajoitettu 20 000 tuntiin 1.1.2008 – 31.12.2015 välisenä aikana, joten hakemuksen mukaan ei ole perusteltua vaatia lai- tokselta nykyistä tehokkaampia savukaasun puhdistuslaitteistoja. Laitoksen vaihtelevien kuor- mitusten, pakokaasujen lämpötilojen, savukaasuvirtojen sekä toistuvien käynnistysten vuoksi niiden tekninen käytettävyys olisi huono. Hakemuksen mukaan höyrykattila ja sen laitteistot ovat käyttöönottovuoden ja käyttötarkoituksen huomioon ottaen ympäristönsuojelulain (4§)
mukaista parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Ko. kattilan toiminta on sitouduttu lopettamaan 23.6.2004 päivätyn sitoumusilmoituksen mukaan 31.12.2015 mennessä.
Witermo kuumavesikattilat on ilmoitettu mukaan olemassa olevien suurten polttolaitosten kansalliseen päästöjenvähentämissuunnitelmaan. Suunnitelmassa rajoitetaan sen piiriin kuulu- vien laitosten rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen vuosittaista kokonaismäärää ta- solle, johon olisi päästy, jos laitoksiin sovellettaisiin polttoaineteholtaan vähintään 50 megawa- tin polttolaitosten ja kaasuturbiinien rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen rajoittami- sesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1017/2002, LCP-asetus) säädettyjä päästöraja- arvoja. Hakemuksen mukaan kuumavesikattiloiden iän ja päästöjenvähennyssuunnitelmaan liittymisen vuoksi ei ole perusteltua vaatia laitokselta nykyistä tehokkaampia savukaasun puh- distuslaitteistoja. Kuumavesikattiloiden vaihtelevien kuormitusten sekä toistuvien käynnistysten vuoksi niiden tekninen käytettävyys olisi huono. Hakemuksen mukaan kattiloiden ja niiden lait- teistojen käyttöönottovuoden ja käyttötarkoituksen huomioon ottaen ne ovat ympäristönsuojelu- lain (4§) mukaista parasta käyttökelpoista tekniikkaa.
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen
Lupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Vaasan kaupungin ja Länsi-Suomen ympäristö- keskuksen virallisilla ilmoitustauluilla 24.5. - 22.6.2005 sekä julkaistu tieto sanomalehdissä Pohjalainen ja Vasabladet. Hakemusta koskevat asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Vaasan kaupungin ympäristökeskuksessa. Asianosaisille on tiedotettu asian vireilläolosta kir- jeitse.
Muistutuksia ja mielipiteitä ei ole esitetty Lausunnot
Ympäristökeskus on pyytänyt hakemuksesta Vaasan kaupunginhallituksen ja Vaasan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnot.
Vaasan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta pitää toiminnan olennaisena ympäristö- kuormituksena ilmaan päästettäviä hiukkasia ja rikkidioksidia. Voimalan käyttöaste huomioiden lautakunta ei katso tarpeelliseksi edellyttää laitoksen ympäristölupaan uusia ilmapäästöjä kos- kevia lupamääräyksiä, joiden noudattaminen vaatisi uusia teknisiä ratkaisuja. Höyrykattilan käyttö loppuu kymmenen vuoden kuluessa. Lupaharkinnassa tulee arvioida nuohousvesien me- reen johtamisesta aiheutuva vesistökuormitus ja mahdolliset vähentämisratkaisut. Toiminnan- harjoittajan tulee edelleen osallistua Vaasan seudun ilmanlaadun yhteistarkkailuun.
Hakijan kuuleminen ja vastine
Hakijalle on 11.7.2005 päivätyllä kirjeellä annettu mahdollisuus vastineen jättämiseen asiasta annetusta lausunnosta. Hakija ei ole antanut vastinettaan.
Tarkastukset
Ympäristölupahakemuksen johdosta alueella on tehty tarkastus 25.6.2009. Tarkastuksesta laa- dittu Vahti-pöytäkirja on liitetty asiakirjoihin.
YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU
Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää Vaasan Sähkö Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisen ympäristöluvan Vaasan kaupungissa kiinteistöllä 905-2-9-1 sijaitsevalle Palosaaren sillan voimalaitokselle tähän päätökseen liitetyn kartan osoittamaan paikkaan seuraavin lupa- määräyksin.
Toiminta
Laitos toimii huippu- ja varalaitoksena. Laitoksessa on höyrykattila (Rosenlew), jonka polttoai- neteho on 57 MW ja kaksi kuumavesikattilaa (Witermo), joiden yhteinen polttoaineteho on 66 MW (2 x 33 MW). Höyrykattilan savukaasut käsitellään syklonissa. Maanvaraisessa suoja- altaassa on raskasöljyn varastointiin 1 200 m3:n säiliö. Kevyen polttoöljyn varastointiin on lai- tosalueella kolme säiliötä, joiden yhteinen tilavuus on 34 m3. (YsL 6§, 41§, 42§, 45§, YsA 19§) Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin
Vaasan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan hakemuksesta antama lausunto on otettu huomioon lupamääräyksissä 8 ja 18, jotka koskevat nuohousvesien käsittelyä sekä ilmanlaadun yhteistarkkailuun osallistumista.
LUPAMÄÄRÄYKSET Laitoksen toiminta
1. Höyrykattilaa (Rosenlew) saa käyttää enintään 20 000 tuntia ajalla 1.1.2008 - 31.12.2015.
31.12.2015 jälkeen höyrykattila on poistettava käytöstä. (YsL 43, VnA 1017/2002) Ilmansuojelua koskevat määräykset
2. Höyrykattilassa (Rosenlew) poltettavan kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 0,10 painoprosenttia rikkiä. (YsL 43 §, YsA 19 §, VnA 689/2006)
3. Toiminnasta ei saa aiheutua haju, pöly tai muuta ilmasta käsin ympäristöön leviävää haittaa lähialueelle. Höyrykattilan (Rosenlew) savukaasut on johdettava maanpinnasta vähintään 59 metriä korkean piipun kautta ulkoilmaan. Polttolaitoskokonaisuuden (kuumavesikattilat, Wi- termo) savukaasut on johdettava maanpinnasta vähintään 74 metriä korkean yhteisen savupii- pun kautta ulkoilmaan. (YsL 4 §, 43 §, VnA 1017/2002)
4. Polttolaitoskokonaisuuden (kuumavesikattilat, Witermo) savukaasujen rikkidioksidipäästöt ilmaan eivät saa ylittää 1 700 mg:a SO2/m3 (n), 3%:n happipitoisuudessa, typenoksidipäästöt ilmaan eivät saa ylittää 450 mg:a NO2:na/m3(n), 3%:n happipitoisuudessa. Kuumavesikattiloi- den savukaasujen hiukkaspäästöt ilmaan eivät saa olla yli 50 mg/m3 (n) 3%:n happipitoisuudes- sa.
Päästöraja-arvoja katsotaan kertamittauksissa noudatetun, jos kunkin mittaussarjan tai muiden vastaavien menettelyjen tulokset, jotka lupaviranomainen on hyväksynyt, eivät ylitä raja-arvoja.
Hiukkaspitoisuudet tulee mitata käyttäen pienten voimalaitosten hiukkaspitoisuuden mittaami- seen tarkoitettua stardardia EN 13284-1. Polttolaitoksen käynnistys- ja alasajojaksoja sekä häi- riötilanteita ei oteta huomioon päästöraja-arvojen noudattamisen tarkastelussa. (YsL 43 §, YsA 19 §, VnA 1017/2002)
Meluntorjunta
5. Laitoksen toiminta tulee järjestää siten, että läheisillä asumiseen käytettävillä alueilla melutaso ei ylitä ulkona A-painotetun ekvivalenttitason päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 dB eikä yöohjear- voa (klo 22-7) 50 dB. Ympäristökeskus voi tarvittaessa määrätä toiminnanharjoittajan selvittä- mään toiminnan aiheuttaman melutason laitoksen ympäristössä laskennallisesti ja mittausten avulla. (YsL 5 §, 43 §, 46 §, VNp 993/1992 )
Varastointi ja kuljetus
6. Laitosalue tulee pitää siistinä ja puhtaana. Toiminnassa käytettävien polttoaineiden kuljetus, vastaanotto, varastointi ja muu käsittely tulee järjestää asianmukaisesti ja hallitusti siten, että niistä ei aiheudu pilaantumisvaaraa maaperälle, pinta- tai pohjavesille, terveyshaittaa eikä muu- takaan haittaa ympäristölle. Öljysäiliöt tulee varustaa tiiviistä materiaalista olevilla suoja- altailla, jotka ovat tilavuudeltaan riittävän suuria estämään mahdollisessa vuototilanteessa vuo- dot maaperään. Toiminnanharjoittajan tulee esittää valvontaviranomaiselle suunnitelma raskaan polttoöljyn varastosäiliön suoja-altaan tiiviyden parantamisesta sekä öljyn tankkauspaikan vie- märöinnistä vuoden 2012 loppuun mennessä toteutusaikatauluineen. Suunnitelman tulee sisältää selvitys maaperän puhtauden tutkimuksista kaivutöiden yhteydessä.
Polttoainesäiliöt, niiden suojarakenteet ja putkistojen kunto, on tarkistettava säännöllisesti ja tarkistuksista tulee pitää kirjaa. (YsL 7 §, 8 §, 43 §)
Jätevesien käsittely
7. Laitoksen toiminnassa syntyvät sosiaalijätevedet tulee johtaa kaupungin viemäriin. Muiden jätevesien johtamisesta kaupungin viemäriverkostoon ei saa aiheuttua haittaa viemäriverkolle, jätevedenpuhdistamon toiminnalle tai puhdistamolietteiden käytölle. (YsL 43 §, 47 §)
8. Märkänuohouksessa syntyviä nuohousvesi ei saa johtaa mereen. Ne tulee toimittaa laitokseen, jolla on asianmukainen ympäristölupa niiden käsittelemiseen, tai ne tulee käsitellä muulla val- vontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. Mereen voidaan johtaa neutraloitu ja laimennettu el- vytysrikkihappo- ja elvytyslipeä.
Kaukolämpövedet ja jäähdytysvedet voidaan johtaa mereen. (YsL 43 §) Jätehuolto
9. Toiminnassa tulee pyrkiä siihen, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Syntyneet jätteet voidaan luovuttaa vain sellaiselle toiminnanharjoittajalle, jolla on ympäristönsuojelulain mu- kainen lupa ko. jätteen vastaanottamiseen. Hyödyntämiskelpoiset jätteet, tulee lajitella ja toimit- taa hyötykäyttöön ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana. Toiminnassa muodostu- vien jätteiden varastointi, käsittely, lastaus ja kuljetus tulee järjestää asianmukaisesti ja hallitusti siten, että niistä ei aiheudu pilaantumisvaaraa maaperälle, pinta- tai pohjavesille, roskaantumis-
ta, maiseman rumentumista, terveyshaittaa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. (YsL 43 §, 45
§, JäteL 3 §, 4 §, 6 §, 15 §)
10. Mikäli toiminnassa syntyy ongelmajätteitä, tulee ko. jätteet toimittaa vähintään kerran vuodessa ongelmajätteiden vastaanotto- tai käsittelyluvan omaavaan laitokseen. Ongelmajätteet tulee va- rastoida lukittavissa tiloissa tiiviillä alustalla sisätiloissa, erillisissä konteissa tai säiliöissä asianmukaisesti merkittynä siten, että niiden sekoittuminen keskenään tai muihin jätteisiin este- tään. Ongelmajätteiden pakkauksiin tai säiliöihin tulee merkitä pakkauksen sisältö ja jätteen haltija. Pakkaukseen tai säiliöihin tulee merkitä tarvittavat tiedot ja varoitukset turvallisuuden ja jätteen asiallisen käsittelyn varmistamiseksi. Pakkauksen tai säiliön tulee olla luja ja kestää pai- netta sekä kulutusta varastoinnin ja kuljetuksen aikana.
Nestemäiset ongelmajätteet tulee varastoida tiiviissä säiliöissä niin, ettei niistä aiheudu maape- rän, pinta- tai pohjavesien pilaantumisen vaaraa. (YsL 7 §, 8 §, 43 §, 45 §, JäteL 3 §, 4 §, 6 §, 15 §, JäteA 3a §, 6 §, VNp 659/1996)
11. Jätteet voidaan antaa kuljetettavaksi vain sellaisille kuljettajille, jotka on merkitty ympäristön- suojelun tietojärjestelmään. Kuljetettaessa ongelmajätettä tulee kuljetuksesta laatia asianmukai- nen siirtoasiakirja. Asiakirjaan tulee merkitä tiedot kuljetettavasta jätteestä valtioneuvoston pää- töksen 659/1996 mukaisesti. (YsL 5, 43, 45 §, JäteL 6, 8, 9, 19, 49 §, VNp 659/1996)
Paras käyttökelpoinen tekniikka
12. Toiminnanharjoittajan tulee seurata toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varautua sen käyttöönottoon. (YsL 4 §, 5 §, 43 §, 58 §)
Poikkeukselliset tilanteet
13. Laitoksen toiminta tulee järjestää siten, että häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet pyritään suunnitelmallisesti etukäteen estämään. Poikkeuksellisen suuria päästöjä aiheuttavista häiriöti- lanteista sekä muista vahingoista ja onnettomuuksista, joissa ympäristölle vaarallisia aineita pääsee maaperään, viemäriin tai ilmaan, on ilmoitettava viipymättä sähköisesti Länsi-Suomen ympäristökeskukselle sekä Vaasan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tällaisen tilan- teen sattuessa on välittömästi ryhdyttävä korjaaviin toimiin sekä varmistuttava siitä, ettei tapah- tuma toistu. (YsL 4 §, 7 §, 8 §, 43 §, 62 §)
14. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on alueella oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia ja tarvittavaa öljyntorjuntakalustoa helposti saatavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaa- lit, polttonesteet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. Nämä jätteet sekä öljyiset jät- teet on toimitettava laitokseen, jolla on ympäristölupa näiden käsittelyyn. (YsL 4 §, 7 §, 8 §, 43
§, JL 6 §)
Tarkkailu ja raportointi
15. Laitokselle tulee nimetä ympäristöasioiden vastuuhenkilö, joka vastaa tämän lupapäätöksen edellyttämistä toimista sekä toimii yhteyshenkilönä viranomaistoiminnassa. Vastuuhenkilön nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Länsi-Suomen ympäristökeskukselle sekä Vaasan kaupun- gin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tiedot tulee pitää ajan tasalla. (YsL 43 §, 46 §, YsA 19
§)
16. Höyry- ja kuumavesikattiloiden päästöt ilmaan on mitattava ulkopuolisen asiantuntijan toimesta viiden vuoden välein. Savukaasuista on mitattava ainakin hiukkaspitoisuus ja hiukkaspäästö, rikkidioksidin pitoisuus ja päästö sekä typen oksidien pitoisuus ja päästö NO2:na.
Mittaukset tulee suorittaa kattilan täydellä teholla ja yleisesti käytössä olevalla teholla.
Kummallakin tehoalueella on tehtävä vähintään kolme mittausta. Kaikki mittaukset on tehtävä CEN-standardin tai vastaavan kansallisen standardin mukaisesti ja niiden kokonaisepävarmuus on arvioitava. Hiukkaspäästöt on kuitenkin mitattava standardin EN 131284-1 mukaisesti.
Mittaustulokset on ilmoitettava sekä milligrammoina megajoulea kohti että hiukkaspitoisuutena kuutiometrissä redusoituna kolmen prosentin happipitoisuuteen kuivaa savukaasua. Mittausti- lanteen on vastattava mahdollisimman hyvin normaalia käyttötilannetta muun muassa polttoai- neen laadun ja palamisolosuhteiden suhteen. Kattiloita ei tarvitse käynnistää savukaasumittaus- ten takia.
Mittaussuunnitelma on esitettävä valvontaviranomaiselle vähintään kaksi kuukautta ennen mittausten tekemistä. Mittausraportti on toimitettava valvontaviranomaiselle ja Vaasan kaupun- gin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kuukauden kuluessa raportin valmistumisesta.
Mittausraportista on käytävä ilmi arvio päästömittausten epävarmuudesta. (YsL 43 §, 46 §, YsA19 §)
17. Palamisen hyvyyttä kaikissa kattiloissa on tarkkailtava mittaamalla jatkuvatoimisesti savukaa- sujen happipitoisuutta, lämpötila ja tummuutta. (YsL 43 §, 46 §, YsA19 §)
18. Toiminnanharjoittajan tulee osallistua alueella järjestettävään ilmanlaadun yhteistarkkailuun.
(YsL 4 §, 5 §, 43 §, 46 §)
19. Mereen johdettavien prosessi- ja jäähdytysvesien määrää ja lämpökuormaa tulee tarkkailla.
(YsL 43 §, 46 §)
20. Laitoksen toiminnasta on pidettävä käyttöpäiväkirjaa, johon on merkittävä ainakin seuraavat tiedot:
käytettyjen polttoaineiden määrä ja laatu (rikkipitoisuus) laitoksen tuotantomäärät ja käyntiaika
toiminnassa käytetyn veden määrä tehdyt mittaukset ja niiden tulokset mittauslaitteiden kalibrointi ja huolto
öljysäiliöiden ja putkistojen sekä öljyvuotohälyttimien tarkistukset toiminnassa syntyneiden prosessi- ja jäähdytysvesien määrä ja laatu
toiminnassa syntyvien jätteiden laatu, määrä, hyödyntäminen ja toimituskohteet
laitoksen ympäristönsuojeluun liittyvien laitteiden huolto- ja tarkistustoimenpiteet, mm.
polttoainesäiliöiden ja niiden suojarakenteiden tarkistukset
tiedot laitoksen toimintaan liittyvistä poikkeuksellisista häiriö- ja vuototilanteista, niiden syistä ja korjaustoimenpiteistä
Käyttöpäiväkirja on oltava valvontaviranomaisen saatavilla. (YsL 5 §, 43 §, 46 §, 83 §, YsA 19
§, JäteL 51, 52 §)
21. Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa vuosittain Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Vaasan kaupungin ympäristöviranomaiselle helmikuun loppuun mennessä edellistä kalenterivuotta kos- keva raportti, joka toimitetaan sähköisesti sähköisen palvelun tuottajan välityksellä. Erilliset raportit, suunnitelmat tai laskelmat voidaan toimittaa myös paperilla tai sähköpostina.
Vuosiraportista tulee käydä ilmi ainakin seuraavat tiedot:
tiedot laitoksen tuotannosta (GWh/a) ja käyttötunneista kattiloittain
höyrykattilan (Rosenlew) todellinen käyntiaika 1.1.2008 jälkeen sekä jäljellä oleva sal- littu käyntiaika (h)
tiedot käytetyn polttoaineen kulutuksesta kattiloittain (t/a) ja tuotetun kokonaisenergian määrästä (TJ/a)
tiedot käytetyn polttoaineen rikkipitoisuudesta
kattiloiden hiukkaspäästöt, rikkidioksidi- ja typenoksidipäästöt NO2:na sekä hiilidioksi- dipäästöt (t/a)
toiminnassa käytetyn veden määrä
toiminnassa käytettyjen kemikaalien laatu ja määrä
tiedot toiminnassa muodostuneista jätevesistä, jätteistä ja ongelmajätteistä, niiden mää- rät, laatu sekä edelleen toimittaminen ja toimituskohteet. Ilmoitettavat jätteet tulee luoki- tella ympäristöministeriön asetuksen 1129/2001 mukaisesti.
ympäristönsuojeluinvestoinnit (YsL 43 §, 45 §, 46 §, 83 §, JäteL 51 §)
Tämän lisäksi toiminnanharjoittajan on raportoitava Euroopan komission päätöksessä 2000/479/EY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa 166/2006/EY edellytetyt E- PRTR-rekisterin mukaiset tiedot (Euroopan päästö- ja siirtorekisteri).
22. Laitoksen toiminnassa tapahtuvista olennaisista muutoksista, toiminnanharjoittajan vaihtumi- sesta tai toiminnan pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tulee riittävän ajoissa ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. Toiminnan lopettamisen yhteydessä ilmoituksessa on esitettävä tarvittavat maaperänsuojeluun, vesiensuojeluun ja jätehuoltoon liit- tyvät jälkitoimet. (YsL 28 §, 58 §, 81 §, 90 §)
RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinta
Länsi-Suomen ympäristökeskus on tarkastanut ympäristölupahakemuksen ja tutkinut asiasta annetun lausunnon ja luvan myöntämisen edellytykset. Ratkaisussa ympäristökeskus on muu- toinkin ottanut huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan si- joituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa ter- veyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohja- veden pilaantumista, erityisten luonnonolojen huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleisel- tä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.
Länsi-Suomen ympäristökeskus katsoo, että Vaasan Sähkö Oy:n toiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli hakemuksessa annettuja tietoja ja annettuja lu- pamääräyksiä noudatetaan. Toiminta on kaavamääräysten mukaista.
Ympäristökeskus on lupamääräyksiä harkitessaan ottanut huomioon, että Palosaaren sillan voi- malaitoksen toiminta on neuvoston direktiivin 96/61/EY ympäristön pilaantumisen ehkäisemi- sen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi (IPPC -direktiivi) teollisen toiminnan 1 artiklassa tarkoi- tetun liitteen 1 luokan 1.1 mukaista toimintaa.
Laitos toimii huippu- ja varalaitoksena. Länsi-Suomen ympäristökeskus katsoo, että huippu- ja varalaitoksen käyttöaika saa olla enintään 1 500 tuntia vuodessa.
Lupamääräysten yksilöidyt perustelut
Höyrykattilan (Rosenlew) käyntiaikaa koskeva määräys on annettu valtioneuvoston asetuksen (1017/2002) mukaisesti. (lupamääräys 1)
Kevyen polttoöljyn rikkipitoisuutta koskeva määräys on annettu valtioneuvoston asetuksen (689/2006) mukaisesti. Olemassa olevan polttolaitoksen, jonka toiminnan aloittamiseksi on myönnetty lupa ennen 1. päivää heinäkuuta 1987, voidaan jättää noudattamatta valtioneuvoston asetuksen (1017/2002) § 8:n päästöraja-arvoja, jos toiminnanharjoittaja sitoutuu siihen, että laitosta käytetään enintään 20 000 tuntia 1. päivä tammikuuta 2008 ja 31. päivä joulukuuta 2015 välisenä aikana. Toiminnanharjoittajan tuli ilmoittaa tästä kirjallisesti asianomaiselle ympäristö- lupaviranomaiselle sekä valvontaviranomaiselle viimeistään 30. päivänä kesäkuuta 2004. Vaa- san Sähkö on toimittanut Länsi-Suomen ympäristökeskukselle edellä mainitun ilmoituksen 29.6.2004. Tällä perusteella höyrykattilalle (Rosenlew) ei ole annettu päästöraja-arvoja.
(lupamääräys 2)
Laitosta on hoidettava siten, etteivät toiminnasta aiheutuvat päästöt ilmaan aiheuta hajua tai muuta haittaa ympäristössä. Määräys piippujen, joiden kautta voimalaitoksessa syntyvät savu- kaasut johdetaan ilmaan, korkeudesta on annettu ihmisten terveyden ja ympäristön suojelemi- seksi. (lupamääräys 3)
Määräys kuumavesikattiloiden päästöistä ilmaan on annettu valtioneuvoston asetuksen (1017/2002) mukaisesti. (lupamääräys 4)
Laitoksen toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää ohjearvoja asumiseen käytettävillä alueilla.
Mikäli toiminnasta myöhemmin ilmenee melua koskevia valituksia, voidaan melutasot lähim- millä asumiseen käytettävillä alueilla määrätä mitattavaksi tai määrätä laskennallisesti selvitet- täväksi ulkopuolisen asiantuntijan toimesta. Jos annettujen meluohjearvojen todetaan tällöin ylittyvän, tulee toiminnanharjoittajan viipymättä ryhtyä toimenpiteisiin toiminnasta aiheutuvan melun vähentämiseksi lupamääräyksessä vaaditulle tasolle. (lupamääräys 5)
Toiminnassa käytettävien polttoaineiden ja muodostuvien jätteiden varastointia, käsittelyä ja kuljetusta koskevat määräykset on annettu jätelain yleisten huolehtimisvelvollisuuksien perus- teella sekä polttoaineista ja jätteistä ympäristölle ja terveydelle mahdollisesti aiheutuvien haitto- jen ehkäisemiseksi. Polttoaineiden ja jätteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä este- tään maaperän, pinta- tai pohjavesien pilaantuminen. (lupamääräys 6)
Toiminnassa syntyvät sosiaalijätevedet on toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn niin, ettei niistä ole haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. (lupamääräys 7)
Nuohousvesiä koskeva määräys on annettu läheisen vesialueen suojelemiseksi. Elvytysrikkiha- pon, elvytyslipeän, kaukolämpöveden tai jäähdytysveden ei katsota aiheuttavan ympäristön pi- laantumista, joten ne voidaan johtaa edelleen mereen. (lupamääräys 8)
Jätelain yleisten periaatteiden mukaan kaikessa toiminnassa on huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja että hyödyntämiskelpoiset jätteet toimitetaan hyötykäyttöön ensisijaisesti aineena ja toissijaisesti energiana. Jätteistä ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa ter- veydelle tai ympäristölle. Jätteiden vastaanottajalla on oltava asianmukaiset luvat jätteiden vas- taanottamiseksi ja käsittelemiseksi. (lupamääräys 9)
Ongelmajätteen asianmukainen hyödyntäminen tai hävittäminen edellyttää käsittelyä laitokses- sa, jolla on lupa käsitellä ongelmajätteitä tai jonka hyväksytyssä ympäristöluvassa kyseisen on- gelmajätteen vastaanotto on hyväksytty. Erilaatuisia ongelmajätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jätteisiin tai aineisiin, paitsi jos se on jätteiden hyödyntämisen kannalta välttämä- töntä ja se voidaan tehdä aiheuttamatta terveydelle tai ympäristölle vaaraa tai haittaa. Ongelma- jätteet on toimitettava säännöllisesti käsittelyyn. (lupamääräys 10)
Jätelain tarkoittamien jätteiden kuljettajien tulee olla merkitty ympäristökeskuksen ylläpitämään jätetiedostoon. (lupamääräys 11)
Toiminnanharjoittaja on ympäristönsuojelulain mukaan velvollinen käyttämään parasta käyttö- kelpoista tekniikkaa. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehit- tyy vähitellen ja se tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman toiminnan laajuuteen nähden koh- tuuttomia kustannuksia. (lupamääräys 12)
Ympäristönsuojelulain 43 §:n perusteella tulee ympäristöluvassa antaa määräyksiä niistä toimis- ta, joihin toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä häiriö- tai muissa poikkeuksellisissa tilanteissa.
Poikkeuksellisiin tilanteisiin katsotaan liittyvän ympäristön pilaantumisen tai terveydellisen haitan riski, minkä johdosta toiminnanharjoittajan tulisi etukäteen suunnitelmallisesti varautua ainakin todennäköisimpien tilanteiden varalta sekä pystyä arvioimaan eri tilanteiden vaikutus päästöihin ja merkittävyys ympäristöön. Toiminnanharjoittaja on velvollinen ilmoittamaan val- vontaviranomaisille ympäristöön vaikuttavista onnettomuustilanteista ja niihin verrattavista päästötilanteista. (lupamääräykset 13 ja 14)
Vastuuhenkilön nimeämisellä varmistetaan laitoksen asianmukainen käyttö, kunnossapito ja tarkkailu. (lupamääräys 15)
Toiminnan tarkkailusta, käyttöpäiväkirjan pidosta sekä ympäristönsuojelun vuosiyhteenvetora- portin esittämisestä on annettu määräykset laitoksen toiminnan valvonnan järjestämiseksi. Ym- päristökeskus kerää alueeltaan Euroopan komission asetuksen (2006/166/EY) mukaiset päästö- tiedot EU:lle raportoitavaksi. (lupamääräykset 16-20)
Toiminnassa tapahtuvista olennaisista muutoksista, toiminnan lopettamisesta, keskeyttämisestä tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee riittävän ajoissa ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. Ilmoituksen perusteella viranomainen voi tar- kastella muutoksen vaikutusta ympäristöön ja laitoksen lupamääräyksiä sekä arvioida vastaako ilmoitettu toiminta ympäristöluvan määräyksiä. Vertailupohjana arvioitaessa uuden ympäristö- luvan tarvetta käytetään hakemuksessa esitettyjä tietoja ja päätöksessä olevia toimintaa kuvaa- via tietoja. (lupamääräys 21)
Maininta lupaa ankaramman asetuksen noudattamisesta
Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräys- tä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkista- misesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (Ympäristönsuojelulaki 56 §)
RAUKEAVAT PÄÄTÖKSET
Tämän päätöksen saatua lainvoiman Vaasan lääninhallituksen ilmansuojeluilmoituksesta anta- ma päätös N:o 127A-2036, 12.11.1990 (Diaarinumero 3139 3661 84 BII Vaa 00030 3661 84 127) sekä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ympäristölupa (jätelupa), 0800Y0425-111, 26.1.2001 raukeavat.
LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo
Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuk- sia lisäävä tai muu olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Tämä pää- tös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman.
Lupamääräysten tarkistaminen
Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä viimeistään 30.9.2019 mennessä. Hake- mukseen tulee liittää selvitykset toiminnan vaikutuksista ympäristöön, yhteenveto tarkkailun tuloksista ja mahdolliset suunnitelmat ympäristönsuojelutoimista. (Ympäristönsuojelulaki 55 §)
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET
Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4-8, 28, 35, 41-43, 45, 46, 47, 55, 56, 58, 62, 81, 83, 90 § Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 19 §
Jätelaki (1072/1993) 3, 4, 6, 15, 51 ja 52 § Jäteasetus (1390/1993) 3a, 6 ja 7 §
Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §
Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (VNp 993/1992)
Valtioneuvoston asetus raskaan polttoöljyn, kevyen polttoöljyn ja meriliikenteessä käytettävän kaasuöljyn rikkipitoisuudesta (689/2006)
Valtioneuvoston asetus polttoaineteholtaan vähintään 50 megawatin polttolaitosten ja kaasutur- biinien rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen rajoittamisesta (1017/2002)
Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaa- misesta ja merkitsemisestä (VNp 659/1996)
Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001)
Ympäristöministeriön asetus alueellisten ympäristökeskusten maksullista suoritteista (1387/2006)
Euroopan neuvoston direktiivi 96/61/EY ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämi- sen yhtenäistämiseksi (IPPC-direktiivi)
Euroopan neuvoston direktiivi 2008/1/EY ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentä- misen yhtenäistämiseksi (IPPC-direktiivi, kodifioitu versio)
Euroopan komission päätös 2000/479/EY Euroopan epäpuhtausrekisterin (EPER) laatimisesta ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämisestä annetun neuvoston direktiivin 96/61/EY 15 artiklan mukaisesti (IPPC)
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus N:o 166/2006, epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskevan eurooppalaisen rekisterin perustamisesta ja neuvoston direktiivien 91/689/ETY ja 96/61(EY) muuttamisesta.
KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN 5 610 euroa
Maksu määräytyy ympäristölupahakemuksen vireille tulo päivämäärän mukaisesti ympäristö- ministeriön alueellisten ympäristökeskusten maksullisista suoritteista antaman päätöksen (1237/2003) nojalla. Kyseisen päätöksen mukaan polttoaineteholtaan 50 – 150 MW:n suuruisen kattilalaitoksen ympäristöluvan käsittelymaksu (15 - 25 htp) on 5 610 euroa.
Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasias- ta.
LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös
Hakijalle
Jäljennös päätöksestä
Vaasan kaupungin ympäristöviranomainen Vaasan kaupunginhallitus
Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä
Vaasan kaupunki, PL 3, 65101 Vaasa VR-Yhtymä Oy, PL 488,00101 Helsinki
Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä
Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla ja Vaasan kaupungin ilmoitustaululla. Tieto päätöksestä julkaistaan lisäksi sanomalehdissä Pohjalainen ja Vasabladet.
MUUTOKSENHAKU
Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen.
Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella:
- luvan hakija;
- ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea;
- rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö-, terveyden- tai luon- nonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta- alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät;
- laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset il- menevät;
- alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen;
- muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen.
Valitusosoitus on liitteenä.
Vanhempi insinööri Christel Engman-Andtbacka
Ylitarkastaja Aira Halmetoja
Liitteet Valitusosoitus Yleiskartta
