...
Koulukatu 19 PL 262, 65101 Vaasa / Skolhusgatan 19 PB 262, 65101 Vasa Puh. / Tfn 020 610 109 Torikatu 40 PL 77, 67101 Kokkola / Torggatan 40 PB 77, 67101 Karleby Puh. / Tfn 020 610 109 Torikatu 16 PL 156, 60101 Seinäjoki / Torikatu 16 PB 156, 60101 Seinäjoki Puh. / Tfn 020 610 109
kirjaamo.lsu@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/lsu www.miljo.fi/lsu
Paikka/Plats
Vaasa/Vasa
Ympäristölupayksikkö - Miljötillståndsenheten
Päiväys/Datum Dnro/Dnr
25.2.2009 LSU-2008-Y-257 (113)
ASIA
Eläinsuojan toimintaa koskeva ympäristölupapäätös ympäristönsuojelulain 35 §:n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta. Hakemus koskee maidontuotantoa sekä naudanlihantuotannon laajennusta.
HAKIJA
Kennet ja Kaj Granbacka Granöbyvägen 10
68700 Teerijärvi
ELÄINSUOJAN TOIMINTA JA SIJAINTI
Eläinsuoja sijaitsee Kruunupyyn kunnan Teerijärven kylällä tilalla Granberg RN:o 154:0.
Tilalla on käytössä navetta sekä erillinen kasvattamorakennus lihanaudoille. Rakennuksissa on tilat 55 lypsylehmälle, 35 hieholle, 220 lihanaudalle ja 30 emolehmälle sekä 40 alle kuuden kuukauden ikäiselle vasikalle. Lisäksi tilalla on 7 hevosta.
Tilan nykyistä lihanautakasvattamoa tullaan laajentamaan niin, että lihanautoja voi olla tilalla enimmillään 380. Muiden eläinten määrä pysyy ennallaan. Tilalle tulee myös uusi lietesäiliö (2 220 m3), joka rakennetaan noin 2 km:n päähän tilan muista rakennuksista hakijoiden omis- tuksessa olevalle maalle (tila Granberg RN:o 154:0). Lisäksi rakennetaan laakasiilo nykyiseen pihapiiriin tuorerehun varastointiin.
ASIAN VIREILLETULO JA TÄYDENNYKSET
Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristökeskuksessa 16.4.2008. Ha- kemusta on täydennetty 22.10.2008 sekä 28.10.2008 ja 3.2.2009.
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE
Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 §:n 1. momentin ja ympäris- tönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin kohdan 11 a) mukaan, koska kyseessä on vähintään 30 lypsylehmälle tai 80 lihanaudalle tarkoitettu eläinsuoja.
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen viranomainen käsittelemään eläinsuojan ympä- ristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 §:n 1 momentin kohdan 10 a) mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 200 lihanaudalle ja joka lannantuo- tannoltaan tai ympäristövaikutuksiltaan vastaa 1 000 lihasian eläinsuojaa.
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET
Toiminnalla on Länsi-Suomen ympäristökeskuksen 16.10.2002 myöntämä ympäristölupa (LSU-2002-Y-923).
ELÄINSUOJAN SIJAINTIPAIKKA, YMPÄRISTÖ JA KAAVOITUSTILANNE
Eläinsuoja sijaitsee Kruunupyyn kunnan Teerijärven kylässä maatalousvaltaisella haja- asutusalueella. Teerijärven kylän keskustaan on matkaa noin 2,5 kilometriä. Lähiympäristö on peltoa ja metsää. Lähimmät viisi naapurikiinteistöä sijaitsevat muutettavasta lihanaudoille tar- koitetusta eläinsuojasta 160 - 220 metriä länteen. Nykyisestä navetasta matkaa kyseisiin naapu- rirakennuksiin on noin 60 -100 metriä.
Lähin pohjavesialue, Åsen (1023651 B), sijaitsee toiminnasta 1,2 kilometriä pohjoiseen. Eläin- suojan läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita. Lähin vesistö on kaakkoispuolella sijaitseva Eirikas-järvi, mihin on etäisyyttä noin 330 metriä.
Teerijärven 21.9.1992 tarkistetussa kunnanvaltuuston hyväksymässä yleiskaavassa tilan asuin- rakennukset ja navetta sijaitsevat maatilojen talouskeskusten alueella (AM), mutta muutettava nautaeläinkasvattamo sekä uusi laakasiilo ovat alueella, joka on kaavassa merkitty arvokkaaksi viljelymaisemaksi (MV2). Kaavaselitteen mukaan tämä alue tulee varata maatalouteen ja se on suunniteltava siten, että pellot säilyvät vapaana rakentamiselta ja rakennukset sopeutuvat hyvin ympäristöönsä.
Uusi rakennettava etälietesäiliö tulee metsämaalle, jonka ympäristö on metsää ja peltoa. Lie- tesäiliötä lähinnä olevat naapurikiinteistöt ovat hakijoiden omistuksessa. Lähimmät kolme asuinrakennusta sijaitsevat säiliön pohjoispuolella ja niihin on matkaa noin 1,3 – 1,4 kilometriä.
Lietesäiliön kaakkoispuolella oleviin kuuteen asuinrakennukseen on matkaa noin 1,4 – 1,7 ki- lometriä. Lietesäiliön rakennuspaikalta on 1,6 kilometriä lähimpään pohjavesialueeseen (Åsen 1023651 B). Säiliön luoteispuolella sijaitsee Djupsjön-järvi 1,3 kilometrin päässä. Lähellä ei ole luonnonsuojelualueita.
ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto
Nykyisissä eläinsuojissa on tilat 55 lypsylehmälle, 35 hieholle, 220 lihanaudalle sekä 30 emo- lehmälle ja 40 vasikalle. Nykyisen lihanautakasvattamon laajennuksen jälkeen tilalla tulee ole- maan enimmillään 380 lihanautaa. Muiden eläinten määrä ei lisäänny. Lisäksi tilalla on seitse- män hevosta.
Kasvattamon laajennukseen tulee tilat 160 lihanaudalle sekä muutamia sairaskarsinoita. Laa- jennusosaan tulee koneellinen ilmanvaihto.
Lannan ja jätevesien käsittely
Tulevassa tilanteessa lihakarja, hiehot, vasikat ja lypsylehmät eli yhteensä noin 500 eläintä tu- levat olemaan lietelannalla. Emolehmät ja hevoset, joita on yhteensä noin 30, tulevat olemaan kuivikepohjalla.
Hakemuksen mukaan tilalla on nyt 5 000 m3 lietesäiliötilavuutta. Lisäksi tullaan rakentamaan uusi 2 220 m3:n etälietesäiliö. Uusi lietesäiliö tulee sijaitsemaan noin 2 kilometrin etäisyydellä tilan muista rakennuksista ja se sijaitsee hakijoiden omistamalla maalla. Lietesäiliöt täytetään altapäin ja ne toimivat valuttamalla. Virtsa imeytetään kuivikkeisiin ja kuivikemateriaalina käy- tetään purua ja olkea. Kuivalanta varastoidaan laatalle, jonka koko on voimassa olevan ympä- ristöluvan mukaan 450 m2.
Maitohuoneessa jätevesiä syntyy noin 500 m3 vuodessa ja ne johdetaan lietesäiliöön. Eläin- suojassa syntyvät WC-vedet johdetaan myös lietteisiin.
Lannan levitykseen käytettävissä olevaa peltoalaa on hakemuksen mukaan 196 hehtaaria, josta omaa on 126,6 ha ja vuokrattua 69,4 ha. Hakemukseen on liitetty kopiot vuokrasopimuksista.
Lannasta levitetään keväällä 60 % ja kesällä 40 %.
Ympäristönsuojeluhallinnon Hertta-karttaohjelman mukaan ilmoitetuista lannanlevityspelloista peltolohkosta numero 288-01629-01 noin 0,8 ha sijaitsee vedenhankintaan soveltuvalla tärkeäl- lä Viiperioosi A nimisellä pohjavesialueella (luokka I, numero 1023652 A).
Laidunnus
Lehmät, hiehot ja emolehmät vasikoineen laiduntavat viisi kuukautta vuodessa. Lehmät ovat öisinkin ulkona. Hevoset ovat ulkona päivisin ympäri vuoden. Laitumia on yhteensä 17 ha ei- vätkä ne rajoitu vesistöihin.
Laitumilla on kiertävä ruokintapaikka, joka on käytössä 150 vuorokautta kesässä, 14 vuorokaut- ta kerrallaan.
Säilörehun varastointi
Tilalla tullaan varastoimaan laakasiiloon 80 ha säilörehua ja 40 ha pyöröpaalataan, mikä tekee yhteensä vajaa 2 000 tonnia vuodessa. Rakennettavan laakasiilon kooksi tulee 1 400 m3 ja sen yhteyteen tulee oma kaivo puristenesteille.
Polttoainevarastot
Tilalla on oma polttoainesäiliö, jonka tilavuus on 5 000 litraa. Säiliö on varustettu lukituksella.
Tilalla varastoidaan muita öljytuotteita enintään 400 litraa. Ne säilytetään tynnyreissä lämpi- mässä traktorihallissa.
Jätteet ja niiden käsittely
Tilalla vuoden aikana syntyvät jätteet ja niiden toimituspaikat:
Jätelaji Käsittely
Jäteöljyt Ekorosk
Kuolleet eläimet Honkajoki Oy
Akut Ekorosk
Muovit Ekorosk
Rautaromu Romunkeräily
Vanhat loisteputket Ekorosk
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen
Lupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Kruunupyyn kunnan ja Länsi-Suomen ympäristö- keskuksen virallisilla ilmoitustauluilla 11.11 – 10.12.2008 sekä julkaistu tieto lehdissä Öster- bottens Tidning ja Keskipohjanmaa. Hakemusta koskevat asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulu- tusajan Kruunupyyn kunnan ympäristö- ja terveystoimistossa, Säbrontie 2, Kruunupyy. Naapu- ritilojen omistajille ja haltijoille on tiedotettu asian vireilläolosta kirjeitse.
Muistutukset ja mielipiteet
Hakemuksesta ei jätetty muistutuksia tai mielipiteitä.
Lausunnot
Lupahakemuksesta on pyydetty lausunnot Kruunupyyn kunnanhallitukselta sekä ympäristövi- ranomaiselta.
Kruunupyyn kunnanhallituksen 3.12.2008 antaman lausunnon mukaan kunnanhallitus puoltaa Kennet ja Kaj Granbackan ympäristölupahakemusta eläinsuojan laajennukseen ja lantasäiliön rakentamiseen.
Kruunupyyn kunnan ympäristölautakunta on antanut 9.12.2008 hakemuksesta ympäristöviran- omaisen valmisteleman lausunnon, jonka mukaan ympäristölautakunta puoltaa Kennet ja Kaj Granbackan ympäristölupahakemusta. Ympäristölautakunnan arvion mukaan toimintaa voidaan harjoittaa ilman, että aiheutetaan ympäristönsuojelulain 42 §:ssä tarkoitettua haittaa tai saastu- mista edellyttäen, että eläinsuojan ja lietelantasäiliön rakentamiselle sekä lannan varastoinnille, käsittelylle ja levittämiselle sekä jäteveden, jätteiden ja kuolleiden eläimien käsittelylle anne- taan määräykset niin, että toimintaa harjoitetaan voimassa olevan lainsäädännön mukaan. Ym- päristölautakunta katsoo, että uuden ympäristöluvan tulisi soveltuvin osin sisältää samat lupa- määräykset kuin aikaisempi lupa.
Suositellut suojaetäisyydet häiriintyviin kohteisiin alitetaan. Ympäristölautakunta arvioi kuiten- kin, että haittoja voidaan vähentää asettamalla yllämainitut lupamääräykset. Tila on hyvin hoi- dettu. Aikaisemmasta toiminnasta ei ole tullut valituksia ympäristölautakunnan tietoon. Suurin
osa kriteereistä hyväksyä lyhyempi suojaetäisyys täyttyvät. Kun uusi lietelantasäiliö rakenne- taan etäsäiliönä, kauas asutuksesta, säiliöistä naapureille tai muulle asutukselle aiheutuvat haju- haitat eivät lisäänny. Kuljettaminen tulee hoitaa annettujen määräysten mukaisesti niin, ettei likaantumista tapahdu. Rakennettavan eläinsuojan lisääntyvän eläinmäärän ei pitäisi aiheuttaa lisääntyviä hajuhaittoja niin, että kohtuulliset rajat ylittyvät.
Yleiskaava ei ole lääninhallituksen hyväksymä joten kaavamääräykset eivät ole sitovia. Raken- nuspaikka sijaitsee alueella, joka on varattu maataloudelle (MV2). Viereinen alue on varattu maatalouden talouskeskuksille (AM). Kaava ei salli lisärakentamista AM-alueen sisällä, joten tilan ainoa laajennusmahdollisuus talouskeskukseen liittyen on MV2-alueella. Olemassa olevat rakennukset eivät häiritse maisemakuvaa ja suunnitellun lisärakennuksen ei tulisi huonontaa tilannetta. Ympäristölautakunnan mielestä laajennus voidaan siksi hyväksyä, vaikka pellot kaa- vamääräysten mukaan tulisi säilyttää vapaina rakennuksista.
Hakijan kuuleminen ja vastine
Hakijalta on 12.12.2008 päivätyllä kirjeellä pyydetty määräajassa vastinetta annettuihin lausun- toihin. Hakija ei jättänyt vastinetta.
Tarkastus
Tilalla on tehty ympäristölupaan liittyvä tarkastus 27.1.2009. Tarkastuksesta laadittu pöytäkirja on liitetty hakemusasiakirjoihin.
YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU
Länsi-Suomen ympäristökeskus on tarkastanut ympäristölupahakemuksen ja tutkinut asiasta annetut lausunnot sekä luvan myöntämisen edellytykset. Ratkaisussa ympäristökeskus on muu- toinkin ottanut huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. Ympäristö- keskus myöntää Kennet ja Kaj Granbackalle ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisen ympäristö- luvan Kruunupyyn kunnan Teerijärven kylällä tilalla Granberg RN:o 154:0 sijaitseville eläin- suojille tähän lupapäätökseen liitetyn kartan ja asemapiirroksien osoittamaan paikkaan seuraa- vin lupamääräyksin. (YsL 6 §, 7 §, 8 §, 41 §, 42 §, 43 §, 45 § 46 §, YsA 19 §)
Vastaus yksilöityihin lausuntoihin ja vaatimuksiin
Kruunupyyn kunnan ympäristölautakunnan lausunto on otettu huomioon lupamääräyksissä 2, 3, 4, 5, 6 ja 7.
LUPAMÄÄRÄYKSET
1. Eläinsuojien eläinmäärä
Tilan eläinsuojissa voidaan pitää enintään 55 lypsylehmää, 30 emolehmää, 35 hiehoa sekä 380 lihanautaa ja 40 alle 6 kuukauden ikäistä vasikkaa.
2. Lietelannan, kuivalannan, jätevesien, säilörehun ja sen puristenesteiden varastointi sekä eläinsuojan pohjarakenteet
Eläinsuojissa muodostuvat lietteet ja pesuvedet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa lietesäiliöissä tai muissa säiliöissä sekä kuivalanta vesitiivistä materiaalia olevassa kuivalanta-
lassa siten, ettei niitä joudu ympäristöön. Toiminnanharjoittajan tulee varautua käsittelemään tulevaisuudessa WC-jätevedet erillään muista jätevesistä.
Kaikki tilalla varastoitava säilörehu tulee varastoida tiiviistä materiaalista rakennettuun laa- kasiiloon tai pyöröpaalata. Säilörehun puristenesteet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa säiliöissä tai lietesäiliöissä.
Lietteiden ja pesuvesien varastointitilavuutta tulee olla yhteensä 7 257 m3. Varastotilavuuteen voidaan laskea lietekuilujen tilavuus. Kuivalannan varastotilavuutta tulee olla vähintään 356 m3. Uusi lietelantasäiliö tulee olla valmiina ennen uuden eläinsuojan käyttöönottoa. Lantavaras- to tulee olla varustettu 50 cm:n korkuisella ajoluiskalla sekä vähintään 50 cm korkeilla reunoil- la. Eläinsuojan pohjarakenteet, lietesäiliö sekä lietekuilut tulee rakentaa vesitiiviistä materiaalis- ta (vähintään K30-2 luokkaa) maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja ohjeiden sekä hakemukseen liitettyjen piirustusten mukaisesti. Lietesäiliöt sekä kuivalantalat tulee vuo- sittain tyhjentää perusteellisesti ja samalla on tarkistettava niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Lietesäiliöiden täyttäminen tulee tapahtua alakautta.
3. Lietelannan, jätevesien ja puristenesteen hyödyntäminen
Lietelanta, pesu- ja jätevedet sekä puristenesteet on hyödynnettävä peltolannoitteena toimin- nanharjoittajan esittämän lannanlevityssuunnitelman mukaisesti. Lantaa voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen lannan luovutusta esitetään ympäristökeskuk- selle lannanluovutussopimus. Lannanlevitykseen soveltuvaa peltoa tulee ympäristölupahake- muksen mukaiseen toimintaan olla käytössä vähintään 157,8 hehtaaria.
Lannan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pää- syn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Levitysmäärissä tulee huomioida myös maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus.
Lannan kuormaus ja kuljetus tulee järjestää siten, ettei lantaa joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tien varrella asuville asuk- kaille ja muille tien käyttäjille. Mikäli kuljetusreiteille pääsee valumaan lietettä/lantaa, tulee likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Lanta tulee kuormata tiivispohjaisella alustalla. Lan- nan levitys tulee hoitaa siten, ettei naapureille ja levitysalojen läheisyydessä asuville asukkaille aiheuteta kohtuutonta hajuhaittaa. Lanta tulee levittää siten, ettei sen sisältämiä ravinteita joudu vesistöön tai ojaan.
Muualle kuin kasvustoon levitettävä lanta tulee mullata tai pelto tulee kyntää viimeistään vuo- rokauden kuluessa levityksen jälkeen. Lannan levitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantu- neeseen tai veden kyllästämään maahan. Lannan levitys on kielletty 15.10. - 15.4. välisenä ai- kana. Lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään 15.11. saakka ja aloittaa keväällä ai- kaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä poh- jamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen.
Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kas- vustoa lukuun ottamatta 1.10. - 15.4. välisenä aikana. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon keskimääräinen kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lannan pintalevitys on kielletty pellol- le, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää maasto-olosuhteista ja maalajista riippuen 30-100 metriä leveä lannalla käsittelemätön
vyöhyke. Pohjavesialueilla sijaitseville peltolohkoille ei saa levittää lietelantaa, puristenesteitä, pesu- tai jätevesiä. Varsinaisen pohjavesialueen muodostumisalueen ja pohjavesialueen ulkora- jan väliselle vyöhykkeelle voidaan levittää kuivalantaa, kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan välittömästi levityksen jälkeen. Muunlainen lannan levitys pohjavesialueilla on sallit- tua vain, mikäli ympäristökeskus maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella toteaa, että siitä ei aiheudu pohjaveden pilaantumisvaaraa.
Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia siitä, että lannan vastaanottajat ja lannan kuljetuksesta vastaavat tahot ovat tietoisia edellä mainituista lannan käsittelyä ja levittämistä koskevista mää- räyksistä.
4. Hajuhaittojen vähentäminen
Eläinsuojien, lietesäiliöiden ja kuivalantalan ympäristö tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa.
Eläinsuojien sisätilat tulee pitää siistinä ja sisäilman lämpötila mahdollisimman alhaisella tasol- la.
Nykyisistä säiliöistä suurin (3000 m3) tulee kattaa, esim. peltikatteella tai vastaavalla materiaa- lilla. Katteen tulee olla valmis vuoden 2010 loppuun mennessä ja sen valmistumisesta tulee ilmoittaa toiminnan valvojalle ympäristökeskukseen. Nykyisistä säiliöistä pienempi (1400 m3) tulee kattaa vähintään 10 cm:n vahvuisella kelluvalla katteella, esimerkiksi turpeella, styrox- rouheella tai muulla vastaavalla materiaalilla. Kelluvan katemateriaalin pysyvyys säiliössä tulee tarvittaessa varmistaa tuulisuojauksella. Kuivalantalaan varastoitu lanta tulee peittää tarpeen mukaan turpeella hajuhaittojen vähentämiseksi.
5. Laidunnus
Eläinsuojan ja laitumien välisten kulkuteiden tulee olla kovapohjaisia siten, että ne kestävät eläinten kulkemisen. Kulkuteille kertyvä lanta tulee poistaa säännöllisesti viikoittain. Laidun- tamista tulee välttää alle 100 metrin etäisyydellä talousvesikaivoista. Laidunalueita tulee hoitaa siten, että niille ei muodostu nurmesta vapaita eroosioherkkiä alueita.
6. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi
Toiminnasta muodostuvien jätteiden sekä kemikaalien ja rehujen varastointi on järjestettävä siten, ettei varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa, maaperän tai pohjave- den pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle.
Ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket, on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä.
Hyötyjätteet kuten paperit, pahvit, metallit, muovit ja lasit tulee kerätä erikseen ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti.
Mikäli polttoneste- ja öljysäiliöt eivät ole kaksoisvaippaisia, on ulkona sijaitsevat maanpäälliset polttonestesäiliöt sijoitettava tiiviille alustalle suoja-altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja-altaaseen tulee estää katoksella. Toimenpiteet tulee olla tehtynä vuoden 2011 loppuun mennessä. Polttonestesäiliöt tulee varustaa myös yli- täytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Varastointi- paikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mah-
dollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Säiliö tulee tarkastaa säännöllisesti ja mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo- ja pelastusviranomaisille.
7. Kuolleet eläimet
Kuolleet eläimet ja muu eläinjäte tulee viipymättä toimittaa laitokseen, jolla on ympäristölupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhyt- aikainenkin varastointi tulee järjestää siten, ettei se aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa tai epä- siisteyttä. Kuolleiden eläinten lyhytaikaiseenkin varastointiin tulee tilalla olla tarkoitukseen sopiva tiivispohjainen varastopaikka, jossa raadot ovat suojassa auringonpaisteelta ja tu- hoeläimiltä. Mikäli kuolleita eläimiä tai eläinjätettä varastoidaan tilalla pidempiaikaisesti, tulee varastotila varustaa jäähdytyslaitteistolla tai tilalla tulee olla erillinen kylmäkontti.
8. Toiminnan tarkkailu ja kirjanpito
Lietesäiliöiden ja kuivikelantaloiden kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai muissa käsittelyyn liittyvissä laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen ja haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava.
Toiminnanharjoittajan tulee pitää vuosittaista kirjanpitoa eläinsuojan toiminnasta. Kirjanpidosta tulee ilmetä ainakin:
- tiedot eläinmääristä
- kuolleiden eläinten määrä ja niiden toimituspaikka
- toiminnasta muodostuvien lietteiden ja lannan määrä ja levityspinta-alat
- tiedot mahdollisista uusista tai muuttuneista peltojen vuokrasopimuksista tai lannan vastaanot- tosopimuksista
- tiedot eläinsuojien toiminnassa tapahtuneista mahdollisista häiriötilanteista tai muista poikke- uksellisista tilanteista ja niiden korjaustoimenpiteistä
Levitettävästä lietteestä on analysoitava kokonaistypen, liukoisen typen sekä liukoisen fosforin määrä vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset tulee liittää eläinsuojan toiminnasta pidettävään kirjanpitoon ja antaa tiedoksi valvontaviranomaiselle.
Toimintaa koskevat tiedot tulee toimittaa vuosittain seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä Länsi-Suomen ympäristökeskukseen sekä Kruunupyyn kunnan ympäristöviranomai- selle.
9. Käyttöönottotarkastus
Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa uuden navetan käyttöönottoajankohta viimeistään 30 päi- vää ennen käyttöönottoa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle.
10. Muut määräykset ja toiminnan muutokset
Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen teknii- kan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toi- menpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa ympäristökeskukselle.
RATKAISUN PERUSTELUT
Luvan myöntämisen edellytykset ja lupaharkinta
Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisen eläin- suojan toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettu- jen asetusten vaatimusten mukaisesti kun toimitaan hakemuksessa esitetyllä tavalla ja otetaan huomioon annetut lupamääräykset.
Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoi- tuspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveys- haittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaan- tumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista tai vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naa- puruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.
Kun otetaan huomioon eläinsuojan sijaintipaikan ympäristö, eläinmäärä ja eläinsuojan sijainti naapureihin nähden, ei toiminnasta todennäköisesti aiheudu kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille.
Länsi-Suomen ympäristökeskus katsoo, että eläinsuojan toiminta täyttää laissa säädetyt ympä- ristöluvan myöntämisen edellytykset, kun annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Lupaharkin- nassa on otettu huomioon eläinsuojan ja lantaloiden sijainti alueella, jolla maatalouselinkeinon harjoittaminen voidaan katsoa tavanomaiseksi toiminnaksi.
Lupamääräysten perustelut
Määräyksellä on asetettu eläinsuojassa pidettävien eläinten enimmäismäärä. Eläinten ikäja- kaumakohtaiset määrät saattavat vaihdella tuotantotilanteen mukaan. Toimintaa tulee kuitenkin harjoittaa lupapäätöksen perusteena olevien eläinten yhteenlasketun eläinyksikkömäärän puit- teissa siten, etteivät lannan tuotanto tai muut ympäristövaikutukset ylitä mainittujen eläinmääri- en yhteistä lannantuotantoa tai muita ympäristövaikutuksia. (Lupamääräys 1)
WC-jätevedet tulee käsitellä ennen vuoden 2013 loppua valtioneuvoston asetuksen talousjäte- vesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) mukaisesti. Lietelannan ja kuivikelannan varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden las- kennallista varastointitilavuutta valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti ja lietesäiliöt, kuivikelantala sekä eläinsuojan pohjarakenteet lietekuiluineen tulee olla rakennettu nestetiiviis- tä materiaalista (MMM-RMO-C4). Säilörehun valmistuksessa syntyvä puristeneste tulee kerätä talteen vesiin pääsyn rajoittamiseksi ja suorien valumien ehkäisemiseksi. Lietesäiliöiden ja lan- taloiden vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan niiden hyötytilavuuksien säilyminen ja tyh- jentämisen yhteydessä voidaan tarkistaa rakenteiden kunto. (Lupamääräys 2)
Lannan levitystä varten tulee olla riittävästi peltopinta-alaa ylilannoituksen ja ravinteiden huuh- toutumisriskin välttämiseksi. Hakijan esittämä 196 hehtaarin levityspeltoala on riittävä. Vaati- mus tarvittavasta peltopinta-alasta perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (30.9.1998). Ohjeessa on laskettu lannan keskimääräinen fosforipitoisuus eläinyksikköä kohden. Peltopinta-alatarve on yksi peltohehtaari 1,5 lypsylehmää kohden, yksi peltohehtaari kolmea emolehmää tai hevosta kohden, yksi peltohehtaari neljää hiehoa tai li- hanautaa kohden, yksi peltohehtaari kahdeksaa alle 8 kuukauden ikäistä nautaa kohden. Lannan
levityksessä tulee lisäksi ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtai- set enimmäislannoitusmäärät.
Lanta tulee levittää sulaan, lumettomaan maahan suorien ravinnehuuhtoumien ehkäisemiseksi.
Viljavuusanalyysin, lannan ravinnesisältöön ja kasvien todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttii- den ravinteiden määrää maassa. Muokkaamalla maa mahdollisimman pian lannan levityksen jälkeen vähennetään ilmakehään aiheutuvaa typpikuormitusta ja naapureille lannan levityksestä aiheutuvaa hajuhaittaa. Lantaa, virtsaa, puristenesteitä tai jätevesiä ei saa levittää pohjavesialu- eille veden laadun turvaamisen takia. Jättämällä vesistöjen rannoille lannoittamattomat vyöhyk- keet estetään ravinteiden ja bakteerien pääsy vesistöön. (Lupamääräys 3)
Hajuhaittaa vähennetään pitämällä eläinsuojien, lietesäiliöiden ja kuivikelantalan ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa sekä huolehtimalla asianmukaisesta lannan kuljettamisesta. Haju- haittoja vähentää myös lietesäiliöiden kattaminen sekä kuivalannan peittäminen turpeella. (Lu- pamääräys 4)
Laitumille johtavien kulkuteiden puhdistaminen on tarpeen niiden liettymisen estämiseksi ja vesiensuojelun toteuttamiseksi. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysohje MMM- RMO-C4 edellyttää, että suunnittelussa otetaan huomioon rakennuksesta laitumelle johtavien kulkuteiden puhdistettavuus. Määräys laiduntamisen välttämisestä talousvesikaivojen ympärillä on annettu pohjavesien suojelemiseksi. Laidunalueiden hoito on tarpeen pintavesiin kohdistu- van kuormituksen estämiseksi. (Lupamääräys 5)
Jätehuolto on hoidettava kunnan jätehuoltomääräysten edellyttämällä tavalla. Toiminnanharjoit- taja on velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden, muiden jätteiden ja kemikaalien asianmu- kaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta- tai pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toi- minnanharjoittajan on myös huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden ja hyötykäyt- töön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. Kemikaalien, jätteiden ja polttonesteiden asianmukaisella varas- toinnilla ja käsittelyllä estetään ympäristön, maaperän, pinta- tai pohjavesien pilaantuminen tai sen vaara. Polttonestesäiliöiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein. (Lupamääräys 6)
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan kuolleet eläimet tulee käsi- tellä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Kuolleet eläimet tulee toimittaa vastaanottajal- le, jolla on lupa käsitellä eläinjätettä. Jätteen varastoinnista tilalla ei saa aiheutua terveys-, ym- päristö- tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. (Lupamääräys 7)
Tarkkailemalla lantalarakenteita säännöllisesti voidaan varmistua niiden tiiviydestä ja kunnosta sekä korjata välittömästi mahdolliset vuodot ja viat. Eläinsuojan toiminnasta, erityisesti jäte- huollon ja lannan levityksen osalta, on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnan ja suunnitelmallisen lannoituksen järjestämiseksi. (Lupamääräys 8)
Käyttöönottoilmoitus on tarpeen valvonnallisista syistä (Lupamääräys 9)
Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympä- ristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ilmoituksella varmiste- taan tiedonkulku ympäristöviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajen- tamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tar-
kastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lu- paa tarpeen muuttaa. (Lupamääräys 10)
LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN
Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräys- tä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkista- misesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (Ympäristönsuojelulaki 56 §)
RAUKEAVAT PÄÄTÖKSET
Tämän päätöksen saatua lainvoiman Länsi-Suomen ympäristökeskuksen 16.10.2002 (LSU- 2002-Y-923) toiminnalle myöntämä ympäristölupa raukeaa.
LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo
Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaiku- tuksia lisäävä tai muu olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman.
Lupamääräysten tarkistaminen
Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä viimeistään 30.4.2019 mennessä. Hake- mukseen tulee liittää voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi tässä päätök- sessä edellytetyn kirjanpidon vuotta 2018 koskevat tiedot. (Ympäristönsuojelulaki 55 §)
PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO
Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on saanut lainvoiman.
(Ympäristönsuojelulaki 100 §) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET
Ympäristönsuojelulaki (YsL 86/2000) 2, 4, 6-8, 28, 31, 34-38, 41, 42, 43, 45, 46, 52-59, 100, ja 105 §
Ympäristönsuojeluasetus (YsA 169/2000) 1, 6, 8-11, 15-19, 21-23 ja 37 § Jätelaki (1072/93) 4, 6, 15, 19, 51, 52 §
Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000)
Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja –ohjeet (MMM-RMO-C4) Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §
Valtion maksuperustelaki (150/1992)
Ympäristöministeriön asetus alueellisten ympäristökeskusten maksullisista suoritteista (1387/2006)
Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003)
Lisäksi on huomioitu:
Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimis- tä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002)
KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Maksu on 1 570 euroa
Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministe- riön asetuksessa (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittä- vistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Maksutaulukon mukaan hakemuksen mukai- sen eläinsuojan ympäristöluvan perusmaksu on 1 570 euroa.
Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasias- ta.
LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös
Hakijalle
Jäljennös päätöksestä Kruunupyyn kunnanhallitus
Kruunupyyn kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus
Ilmoitus päätöksestä
Blomqvist Ingegärd, Carlandersgränd 3, 68600 Jakobstad Gahmberg Barbro, Nedrefortet 5 A 3, 02160 Esbo
Granbacka, Erik, Forsgränd 5, 68700 Terjärv
Granbacka Felix, Granöbyntie 10 B 68700 Teerijärvi
Granbacka Jan-Gustav och Marianne, Norra Terjärvvägen, 68700 Terjärv Grankvist Dennis, Pohjoinen Teerijärventie 275, 68700 Teerijärvi
Granholm Johnny, Norra Terjärvvägen 244, 68700 Terjärv Granö Dan-Håkan, Heimerinkuja 4, 68700 Teerijärvi
Granö Folke, Pohjoinen Teerijärventie 290, 68700 Teerijärvi
Granö Enni (Granö Anders arvingar), Granöbyntie 30, 68700 Teerijärvi Granö Harry och Pirjo, Pohjoinen Teerijärventie 292, 68700 Teerijärvi
Granö Marta (Granö Henrik arvingar), Pohjoinen Teerijärventie 300, 68700 Teerijärvi
Granö Maj-Britt (Granö Ingmar Eliel Arvingar), Pohjoinen Teerijärventie 290, 68700 Teerijärvi Granö Ralf, Vildvinsvägen 32, SE 72245 Västerås, Sverige
Granö Ulf, Briggen 1, 67300 Kaby
Häggblom Krister och Elja, Granöbyvägen 14, 68700 Terjärv Höqkvist Lise-Lott och Carsten, Granöbyntie 13, 68700 Teerijärvi
Kaitajärvi Margita ja Jan-Anders, Granöbyvägen 2, 68700 Teerijärvi Kaitajärvi Matias ja Manderbacka Tove, Granöbyvägen 5, 68700 Teerijärvi Knutar Harald och Eivor, Norra Terjärvvägen 255, 68700 Terjärv
Korhonen Kaisa, Pohjoinen Teerijärventie 238, 68700 Teerijärvi
Lundström Tage och Kainberg Kristina, Norra Terjärvvägen, 68700 Terjärv Saarinen Johan och Monika, Granöbyvägen 22, 68700 Terjärv
Sandberg Mårten, Norra Terjärvvägen 141, 68700 Terjärv Westerlund Bob och Rita, Granöbyvägen 4, 68700 Terjärv Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä
Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ja Kruunupyyn kunnan viral- lisilla ilmoitustauluilla sekä sanomalehdissä Österbottens Tidning ja Keskipohjanmaa.
MUUTOKSENHAKU
Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen.
Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella:
- luvan hakija;
- ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea;
- rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö-, terveyden- tai luonnonsuo- jelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymykses- sä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät;
- laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmene- vät;
- alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäris- tönsuojeluviranomainen;
- muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen.
Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasias- ta.
Valitusosoitus on liitteenä.
Ylitarkastaja Mikaela Rudnäs
Ylitarkastaja Aira Halmetoja
Liitteet Valitusosoitus Yleiskartta
Asemapiirros (2 kpl)
