(2)TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalla ei ole aiempia lupia

Suoritemaksu 5610 euroa

•

•

•

•

13.6.2006

ASIA Päätös Turun Kovakromi Oy:n ympäristönsuojelulain 35 §:n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Humppilan kunnassa sijaitsevan kovakromaa- mon toimintaa. Kyseessä on uusi toiminta.

LUVAN HAKIJA Turun Kovakromi Oy Tikkumäentie 2 20300 TURKU

TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

Metallien pintakäsittelyä suorittava laitos Humppilan kunta, Humppilantie 39C

Kiinteistörekisteritunnus Leppämäki 103-402-0006-0601J Toimialatunnus 36220

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Laitoksen toiminta, jossa terveydelle tai ympäristölle vaarallisten kemikaa- lien käsittely ja varastointi on kemikaalilain mukaan laajamittaista ja jossa suoritetaan metallien pintakäsittelyä, edellyttää ympäristölupaa ympäristön- suojelulain 28 §:n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 mo- mentin kohtien 2h ja 5b mukaan.

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Hämeen ympäristökeskus on laitoksen lupa-asiassa toimivaltainen viran- omainen ympäristönsuojelulain 31 §:n 2 momentin ja ympäristönsuojelu- asetuksen 6 §:n 1 momentin kohdan 5b mukaan.

ASIAN VIREILLETULO

Hakemus on toimitettu Humppilan kunnan Tekniselle lautakunnalle (Humppilan ympäristönsuojeluviranomainen) 19.1.2006. Lautakunta siirsi päätöksellään (kokouspvm. 9.3.2006) asian käsittelyn Hämeen ympäristö- keskukselle.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalla ei ole aiempia lupia. Toiminnanharjoittaja on tehnyt Teknilli- sen tarkastuskeskuksen turvallisuustekniikan osastolle (TUKES) toimin- tailmoituksen, toimintaperiaateasiakirjan, turvallisuusselvityksen sekä pe- lastussuunnitelman.

Teollisuushalli, johon toiminta sijoittuu sijaitsee Humppilan kunnan- valtuuston 7.4.1988 hyväksymän asemakaavan mukaisella teollisuusalu- eeksi kaavoitetulla alueella (kaavamerkintä T).

LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Ympäristön yleiskuvaus

Teollisuushalli sijaitsee teollisuusalueella noin 700 metrin etäisyydellä Humppilan kunnan keskustaajamasta. Hallikiinteistön viereisellä tontilla on kaksi asuinkiinteistöä, jotka ovat toiminnanharjoittajan omistuksessa. Lä- himmät muut asutut kiinteistöt sijaitsevat noin 150-200 metrin etäisyydellä kiinteistöstä. Alue on liitetty Humppilan vesi- ja viemäriverkostoon. Kiin- teistön omistaa Turun Kovakromi Oy.

Laitos ei sijaitse tärkeällä pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue (Kirkko- harju I luokka) sijaitsee laitoksesta lähimmillään noin 700 metriä koilliseen.

Turun Kovakromaamon teollisuushalli sijaitsee Loimijoen vesistöalueella (35.9), Koenjoen osavaluma-alueella (35.962).

LAITOKSEN TOIMINTA

Yleiskuvaus toiminnasta

Turun Kovakromi Oy käsittelee alihankintatyönä konepajateollisuuden valmistamia ja koneistamia metallikappaleita. Prosessissa käsiteltäviin kap- paleisiin tehdään kemiallisen elektrolyysin avulla kulutusta kestävä halutun paksuinen kromipinnoite. Laitos toimii arkipäivisin klo 7-22, mutta joskus töitä saatetaan joutua tekemään myös lauantaisin. Kromauskapasiteettia ei voi laskea, koska se riippuu asiakkaiden tarpeista ja mm. tarvittavan kromi- kerroksen paksuudesta. Tuotannon käyttämän kromihapon määrä on vuo- dessa noin 1500 kg. Tuotanto toimii kahdessa vuorossa ja työllistää 4 työ n- tekijää.

Kokonaispinta-ala on rakennuksessa 1240 m². Samassa tilassa on myös kappaleiden esivalmistelu ja jälkikäsittely, joka on lähinnä kappaleiden kiillotusta.

Prosessikuvaus

Kromattavat kappaleet ovat joko konepajateollisuudesta peräisin olevia uu- sia metallikappaleita tai vanhoja kromattuja kappaleita, joista pitää ensin krominpoistoprosessissa poistaa vanha kromi.

Kovakromaus prosessina perustuu elektrolyysiin, jossa kromiliuoksessa olevan kappaleen ja altaassa olevan anodihäkin välille johdetaan tasasuun- taajan tuottama tasavirta. Prosessissa 6-arvoisessa kromikylvyssä kappa- leen pintaan tarttuu 3-arvoiseksi muuttunutta kromia muodostaen siihen kovan kulutusta kestävän pinnan.

Krominpoistoprosessissa kappale, jonka pinnalta kromi on poistettava en- nen korjausta ja uudelleen kromausta, upotetaan vedellä laimennettuun suo- lahappokylpyyn, jossa kromipinnoite liukenee suolahappoon tai kromin- poisto suoritetaan mekaanisesti hiomalla.

Kappaleiden pinnoitus

Kappaleiden elektrolyyttinen pintakäsittely tapahtuu upottamalla kappale elektrolyysiliuokseen, jonka muodostaa vesi, kromihappo (250 g/l) ja rikki- happo (n. 1,5 g/l). Kylvyn lämpö pidetään keraamisten sähkölämmitteisten ja metallisten vesikiertoisten lauhduttimien avulla 50-55 celsiusasteen välil- lä. Lauhdutinpatruunan sisällä kiertää lauhdevesi suljetussa järjestelmässä ja altaasta tuleva paluuvesi käytetään hallin lämmitykseen.

Elektrolyysialtaassa kromattavan kappaleen ympäröi lyijyverkosta tai lyi- jynauhoista muodostuva anodihäkki (+napa), kappaleen itse toimiessa ka- todina (- napa). Kromausprosessissa sähkövirta kulkee anodihäkistä pinnoi- tettavaan kappaleeseen ja prosessissa 6-arvoinen kromi muuttuu 3- arvoiseksi ja muodostaa kappaleen pintaan kovapinnoitteen. Normaali- pinnoitteen paksuus on n. 0,025 mm. Kromauksen jälkeen kappale noste- taan altaan yläpuolelle ja pestään siten, että kromihappoinen pinta huuhtou- tuu takaisin elektrolyysialtaaseen. Lopullinen huuhtelu ja ripustimien ja varjostimien irrotus tapahtuu alueella, jolta lievästi kromipitoinen huuhte- luvesi valuu erityiseen huuhtelua ltaaseen jatkokäsittelyä varten.

Pinnoitusaltaita on viisi kappaletta (4 kpl pystyaltaita ja yksi vaaka-allas).

Altaiden yhteistilavuus on 18 m³. Altaat on sijoitettu betonimontun sisälle, jonka sisäpuolella on teräslevystä hitsattu suoja-allas, 12 sentin ilmarako ja sitten toinen teräsallas. Teräsaltaan sisällä on lasikuituallas, johon on hitsat- tu PVC-levyt sisäpuolelle.

Kappaleiden jatkokäsittely

Kappaleiden kromipinnat kiillotetaan kromauksen jälkeen vaadittuun mitta- toleranssiin. Varastointi on vähäistä, koska kaikkien tuotteiden toimitusaika on noin 2 vrk.

Kemikaalit

Seuraavassa tuotantoprosessissa käytettävät raaka-aineet ja niiden varas- tointi. Kromihapon luokitus Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa vaa- rallisten aineiden luettelosta (509/2005) on muuttunut 30.10.2005 myrkylli- sestä (T) erittäin myrkylliseksi (T+).

Kemikaali Käyttömäärä Käyttötarkoitus Varastoin- timäärä

Varastointitapa Kromihappo

(CrO3)

1500 kg/a Kromikylpy 200 kg Tuotantotilojen yh- teydessä varastossa Rikkihappo (93%

H2SO4)

40 kg/a Kromikylvyn katalyytti ja jäte- veden esikäsitte- ly

35 kg Astiassa varastossa

Natriummetabisul- fiitti (Na2OS2)

100 kg/a Jäteveden esik ä- sittely

50 kg Säkeissä varastossa Lipeä (NaOH) 200 kg/a Jäteveden

esikäsittely

50 kg Säkeissä varastossa Suolahappo (HCl) 200 kg/a Kromipinnoitteen

irroittaminen

105 kg Astiassa varastossa

Jätevedenkäsittely

Huuhtelualtaan vesi pumpataan altaan täytyttyä neutralointi- ja sakkaussäi- liöön. Säiliöön lisätään kemikaaleja (rikkihappoa, natrium- metabisulfiittia ja lipeää). Säiliössä sekoitetut kemikaalit sekoitetaan huuhteluveteen ja seoksen annetaan seistä kunnes sakkautuminen on tapahtunut ja 3-arvoista kromia sisältävä liete on painunut pohjalle. Pintavedestä otetaan näyte, jon- ka 6-arvoisen kromin pitoisuus määritetään. Mikäli siinä vielä on kromia, lisätään kemikaaleja ja sakkausprosessi uusitaan kunnes pintavesi on vapaa 6-arvoisesta kromista. Käsitelty jätevesi toimitetaan Ekokem Oy:lle. Jäte- vettä muodostuu vuodessa noin 4 m³ . Saniteettijätevedet johdetaan Hump- pilan jätevesiverkostoon.

Huuhteluveden käsittelystä syntyvä liete puristetaan kammiopuristimessa.

Puristimesta tulevat kiinteät paakut varastoidaan PVC-tynnyreihin ja toimi- tetaan ongelmajätelaitokselle, kun niitä on kertynyt noin 100 kg.

Energiankäyttö

Kiinteistö on kaukolämpöverkossa. Kaukolämmön kulutus on noin 4000 Mwh vuodessa. Kromausprosessi perustuu sähköelektrolyysiin. Kromaus- prosessin ja kappaleiden esivalmistuksen ja hionnan vuotuinen energiatarve on noin 4000 kwh/ vuosi.

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus

Pinnoitusteknologiaa koskeva EU:n parhaan käyttökelpoisen tekniikan re- ferenssiasiakirja (ns. BREF-asiakirja) odottaa komission hyväksyntää.

Asiakirjan perusteella Turun Kovakromi Oy:ssä ovat käytössä seuraavat käyttökelpoisen tekniikan tunnuspiirteet:

• Huuhteluvesien käyttö kylpylisäyksiin vähentää merkittävästi jäte- veden kromaattimäärää.

• Muodostuvat jätevedet käsitellään pelkistys- saostus menetelmällä

• Ilmastoinnin poistokanavissa on tehokkaat pisaraerottimet

• Kromauskylvyissä käytetään pinta-aktiivisia komponentteja, jotka estävät merkittävästi kromipitoisten höyryjen muodostumista.

Hakija katsoo, että käytössä on paras mahdollinen tiedossa oleva kromaus- tekniikka. Prosessista syntyy suurehko määrä lämpöä tasavirtaa kehittävistä tasasuuntaajista sekä elektrolyysinesteestä (55 ⁰C). Lisäksi kromatut kappa- leet ovat yli kuusikymmenasteisia ja luovuttavat jäähtyessään lämpöä tuo- tantotilaan. Kesäaikaan syntyvä lämpökuorma poistetaan ulkoilmaan.

YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet

Laitoksen prosessijätevedet toimitetaan käsittelyn jälkeen Ekokem Oy:lle.

Prosessijätevesiä ei johdeta viemäriin. Saniteettijätevedet johdetaan Hump- pilan jätevedenpuhdistamolle. Kromaamotilaan ei tule lattiakaivoja.

Maaperäpäästöt ja niiden estäminen

Rakenteellisilla ratkaisuilla on pyritty varmistamaan, ettei kromaamotilasta pääse kromihappoa maaperään edes PVC- ja teräsaltaan samanaikaisesti rikkoontuessa. Toiminnasta ei synny varsinaisia päästöjä maaperään.

Laitoksella käytetyt, käytettävät ja varastoitavat ympäristölle haitalliset ja vaaralliset kemikaalit muodostavat alueella maaperän pilaantumisriskin. Pi- laantumisriskiä on pyritty pienentämään teknisillä suojausratkaisuilla.

Päästöt ilmaan

Kovakromaamotilan ilmanvaihto on järjestetty siten, että poistoilma vaih- tuu kromauksen ollessa käynnissä noin kolme kertaa tunnissa, eli poisto- ilman volyymi on noin 600 m³/h. Altaista poistuva ilma johdetaan noin 100 mm:n kanavista halkaisijaltaan 400 mm olevan pisaraerottimen pohjalle.

Pisaraerotin huuhdellaan kahden viikon välein. Pisaraerottimen erotusteho on 99,9%.

Nauhahionnassa metallipöly menee imurin kautta hionnan aikana erilliseen säiliöön ja ilma poistuu syklonin (erotusteho 98%) ja suodattimen kautta si- sätiloihin.

Hakija katsoo, että poistoilman käsittelyn ansiosta poistoilma täyttää ympä- ristömääräykset.

Melu

Laitoksesta aiheutuu melua puhaltimista ja pääasiassa sisäisestä ja ulkoises- ta liikenteestä. Itse tuotantoprosessissa ei synny melua tai tärinää. Tuotan- non laitemelu rajoittuu sisätiloihin. Liikennemelu muodostuu normaalista työmatka- ja tavaraliikennemelusta. Toiminnanharjoittaja arvioi liikenne- määrän alueelle olevan 5 ajoneuvoa päivässä.

Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen sekä varastointi

Laitoksella jätteiden erilliskeräyksen piirissä ovat puujätteet, metallijäte, jä- tepaperi ja -pahvi, energiajäte sekä ongelmajätteet. Seuraavassa ulkopuole l- le käsiteltäviksi toimitettavat muut jätteet:

Jätelaji ja nume- rotunnus

Määrä noin Syntytapa Sijoitus Huom.

Jätevesilietteen puristuskakut 11 01 09*

0,5 t / vuosi Jätevedenkäsittely Varastointi laitoksella 100 kg asti tynnyreissä, sen jälkeen toimitus Ekokem Oy:lle Jätevesi 11 01 11* 4 m³ / vuosi Jätevedenkäsittely,

sis. 3-arvoista kromia noin 1 mg/l

Varastointi keräilyal- taassa, jonka täytyttyä toimitus Ekokem Oy:lle

Käytetyt anodit 11 01 98*

Noin 100 kg/kerta Prosessista poistettuja lyijynauhoja ja verk- koja

Varastointi erillisessä varastossa ja toimtus Kuusakoski Oy.lle

Vaihto 1,5-2 vuoden välein.

Suojausvälineet 50 mm leveää teip- piä 5 rullaa /viikko

PP-teippiä jota käyte- tään suojaamaan sel- laisia osia, joihin kromaus ei saa tart- tua.

Varastointi ja toimitus Loimi- Hämeen jä- teasemalle

Metallipöly 12 01 02 , 12 01 04

50 litraa / vuosi Hionta ja kiilloitus Toimitus Kuusakoski Oy:lle

Sekajäte 20 03 01 1 t / vuosi (sis. toi- mistopaperin 50 kg / vuosi)

Nouto ja toimitus Lo i- mi- Hämeen jäteasema Jätesuolahappo 11

01 06*

1200 l / kerta Kromipinnoitteen poisto

Toimitus Ekokem Oy Vaihto n. 2 v.

välein Rauta- ja kupari-

romu

0,5 t / vuosi Toimitus Kuusakoski

Oy

Tunnus YMn päätös yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelosta 1129/2001 mukaan. * merkityt ongelmajätteitä. Lisäksi toiminnassa saattaa syntyä epäsäännöllisesi ongelmajätteiden pieneriä kuten loisteputkia, 200121*. Muutaman vuoden välein vaihdetaan pintakäsittelyliuos.

LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU

Puhdistamoa tarkkaillaan päivittäin. Pintakäsittelykylpyjen altaiden kuntoa seurataan jatkuvasti.

POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Riskinarviointi

Kovakromausprosessi on täysin riippuvainen sähköenergiasta. Mahdolliset sähkökatkosten aiheuttamat riskit ovat lähinnä tuotantoon liittyviä talou- dellisia riskitekijöitä. Hakija katsoo, että ympäristöpäästöihin liittyvät riskit ovat vähäisiä.

Sähkökatkoksessa poistoilmapuhaltimet lakkaavat toimimasta, jolloin altai- den kautta ei poistu ilmaa kromaamotilasta ja altaista haihtuva vähäinen kromihappo ei pääse ulkoilmaan. Sähkökatkoksen vuoksi kromikylvyn lämpötila laskee ja haihtuminen vähenee. Sähkökatkoksen loputtua lämpö- tilaltaan alhaisempi poistoilma kulkee normaalin puhdistusprosessin läpi, jolloin kromihappohöyryt tiivistyvät järjestelmän eri osissa ja haitallisia päästöjä ei synny.

Tulipalovaaraa laitoksessa on pienennetty tarkkailemalla nesteen määrää kromausaltaissa säännöllisesti ja käyttämällä niissä keraamisia vastusten suojaimia (ei teflon-pinnoitteisia, joissa on suurempi ylikuumenemisen vaa- ra). Suodattimissa ei käytetä paperisia suodatinpatruunoita.

Toimet onnettomuus - ja häiriötilanteiden aikana

Sähkökatkoksen aikana kromaustoimintaa ei ole. Mahdollinen PVC-altaan ja sitä ympäröivän teräsaltaan samanaikainen rikkoutuminen on epä- todennäköistä. Rikkoutuneesta kromausaltaasta valuma-altaaseen päässyt kromihappo voidaan pumpata valuma-altaasta varasäiliöihin aggregaatin tuottaman sähkön avulla sähköpumpulla.

Palokunnan saapumiseen kuluu noin 10 minuuttia hälytyksestä, koska etäi- syys paloasemasta on noin 3 kilometriä. Alkusammutus suoritetaan omalla alkusammutuskalustolla.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset

Hakemusta on täydennetty 12.4.2006 lainhuudatustodistuksella, asemapiir- roksella, tiedoilla kaavoitustilanteesta, taulukolla syntyvistä jätteistä, raja- naapuritiedoilla ja kemikaalitaulukolla.

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Humppilan kunta on kuuluttanut lupahakemuksesta ilmoitustaulullaan 20.1-20.2.2006 välisen ajan. Hakemuksesta on 25.10.2005 annettu erikseen kirjallinen tieto tiedossa oleville asianosaisille (6 kpl). Asiakirjat ovat olleet kuulutusajan nähtävillä Humppilan kunnantoimistossa.

Asian käsittelyn siirryttyä Hämeen ympäristökeskukselle ympäristökeskus kuulutti 10.4-11.5.2006 uudestaan asian Humppilan kunnantoimiston ja omalla ilmoitustaulullaan, koska hakemusta täydennettiin ja muutettiin (jä- teveden käsittely). Hämeen ympäristökeskus kuulutti asian Forssan lehdes- sä 11.4.2006.

Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset

Hakemuksesta on neuvoteltu ja laitoksella suoritetaan tarkastus käyttöön- otettaessa. Tarkastus- ja neuvottelumuistiot liitetään asiakirjoihin.

Lausunnot

Hakemuksesta on pyydetty 30.1.2006 lausunnot Humppilan kunnan tekni- seltä lautakunnalta (Humppilan ympäristöviranomainen) ja Forssan Seudun terveydenhuollon kuntayhtymältä. Hämeen ympäristökeskus pyysi lausun- non 29.3.2006 Turvatekniikan keskukselta (TUKES) ja 3.4.2006 Humppi- lan tekniseltä lautakunnalta (jätevesien johtaminen).

Humppilan kunnan tekninen la utakunta toteaa lausunnossaan (21.3.2006), että lautakunta puoltaa ympäristöluvan myöntämistä ja toteaa että toiminta on teollisuusalueelle soveltuvaa toimintaa. Toiminnasta ei aiheudu vaaraa ympäristölle, jos käytettäviä raaka-aineita ja syntyviä jätteitä käsitellään hakemuksessa esitetyllä tavalla. Lupaehdoissa on huomioitava, että toimin- nanharjoittajalta edellytetään riittävää kirjanpitoa toiminnasta, mm. synt y- vistä jätteistä ja niiden käsittelystä.

Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän yhtymäha llitus toteaa la u- sunnossaan (27.2.2003), että hakemuksesta ei käy riittävällä tarkkuudella selville alueen ja sen ympäristön kaavoitustilanne. Hakemuksessa ei ole esi- tetty tuotantoprosessia, päästökohtia ja varastointitilojen sijoittelua eikä lii- kenteen kulkua. Eri toimintojen sijoittuminen sisä- ja ulkotiloihin tulee sel- vittää ja vaikutusta ympäristöön tulee arvioida.

Alueen rakenteet (aidat, pinnoitteet yms.) tulee selvittää. Tuotanto- ja va- rastointitilojen lattiapintojen on oltava tiiviitä ja laitoksessa käytettäviä ai- neita kestäviä ja mahdolliset yleiseen viemäriin liitetyt lattiakaivot on va- rustettava suojakansilla tai sulkuventtiileillä.

Alueella olevien kemikaalien aiheuttama onnettomuusriski tulee arvioida ja varautuminen poikkeaviin oloihin tulee esittää ennen toiminnan alkua.

Toiminnasta on tehtävä ilmoitus myös kemikaaliviranomaiselle. Menettely- tapa käytettyjen liuosten suhteen tulee selvittää.

Laitoksen päästöt vesiin ja ilmaan tulee todentaa mittauksin. Vesien puhta- us ennen verkostoon päästämistä tulee selvittää ja dokumentoida. Alueelta tulevien vesien puhtautta tulee tarkkailla.

Laitoksen tilat ja laitteisto on esitettävä toimintakunnossa ennen käyttöön- ottoa ympäristölupaviranomaisen tarkastettavaksi.

Turvatekniikan keskus (TUKES) toteaa lausunnossaan (18.4.2006), että TUKES ei ole vielä saanut vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista annetun asetuksen (59/1999) mukaista lopullista lupaha- kemusta kyseiselle kohteelle. Toiminnanharjoittaja on ilmoittanut alus tavat tiedot TUKESille ja sen mukaan laitos on ainakin toimintaperiaateasiakir- javelvollinen laitos. TUKES tulee lupaa käsitellessään kiinnittämään huo- miota seuraaviin asioihin:

• Tuotantolaitoksen sijoituksen kannalta merkittävimpien tunnis- tettujen onnettomuuksien vaikutusten laajuus ihmiseen, ympäristöön tai omaisuuteen (toiminnanharjoittajan arvio).

• Kemikaalivuotoihin varautuminen

• Täyttö- ja tyhjennyspaikkojen turvallisuus

• Käyttö- ja huoltoohjeet

• Sisäinen pelastussuunnitelma Muistutukset ja mielipiteet

Hakemuksen johdosta lähetettiin yksi muistutus. Muistuttajat A toteavat muistutuksessaan (17.2.2006), että hakemus tulee hylätä seuraavin perus- tein:

1. Hakija ei osoittanut selvitystä siitä, että sillä olisi hallinta- tai muu- ta oikeutta hakemuksen kohteena olevaan kiinteistöön. Asiaa ei voi ratkaista yksinomaan sillä perusteella, että hakija ilmoittaa kiinteis- tön ostoaikomuksestaan. Hakemukseen ei sisälly muutakaan selvi- tystä kohdekiinteistön omistus- tai hallintasuhteesta, jota tulee lu- pahakemuksen yhteydessä hakijalta edellyttää.

2. Hakemuksessa ei ole yleisölle tarkoitettua tiivistelmää lupahake- muksessa esitetyistä tiedoista.

3. Hakemuksesta ei käy ilmi, mihin aineistoon ja laskenta-, tutkimus- tai arviointimenetelmään annetut tiedot perustuvat.

4. Selvitys rajanaapureista ja muista asianosaisista on puutteellinen

5. Hakemuksessa ei ole riittävää arviota parhaan käyttökelpoisen tek- niikan soveltamisesta aiottuun toimintaan.

6. Hakemuksessa ei ole riittävää selvitystä toimintaan liittyvistä kai- kista riskeistä, onnettomuuksien estämiseksi suunnitelluista toi- mista tai toiminnasta häiriötilanteissa.

7. Hakemuksessa ei ole selvitystä ympäristöasioiden hallintajärjes- telmästä.

8. Hakemuksessa ei ole tietoja tai ei ole riittäviä tietoja toiminnan käyttötarkkailusta tai valvonnasta, ympäristöön kohdistuvien pääs- töjen tai niiden vaikutusten tarkkailusta taikka käytettävistä mitta- usmenetelmistä ja –laitteista, laskentamenetelmistä tai niiden laa- dunvarmistuksesta.

9. Hakemuksessa ei ole sellaista asemapiirrosta, josta selviää tieto ra- kenteiden ja ympäristön kannalta tärkeimpien prosessien ja päästö- kohtien sijainnista.

10. Hakemuksessa ei ole prosessikaaviota, josta olennaiset päästö- kohteet käyvät ilmi.

11. Hakemuksessa ei ole ehdotusta tarkkailun järjestämisestä.

12. Hakemus on päivätty keskiviikkona 18.1.2006. Hakemusta kos- keva Humppilan kunnan kuulutus on päivätty perjantaille 20.1.2006 ja ainakin lauantaina 21.1.2006 se on ollut kunnan ilmoi- tustaululla. Ympäristönsuojeluasetuksen 16§ 1 momentin mukaan lupahakemuksesta on kuulutettava sen jälkeen, kun asia on riittä- vän yksityiskohtaisesti selvitetty. Lupaviranomainen ei ole voinut selvittää asiaa riittävästi ennen kuulutuksen julkaisemista.

13. Lupahakemusta koskeva kuulutus ei sisällä kaikkia ympäristön- suojeluasetuksen 16§:ssä säädettyjä edellytyksiä.

14. Hakija on perustanut hakemuksensa toiminnan siirroksi Turusta Hump pilaan. Asia on kuitenkin ratkaistava sen mukaan, että ky- seessä on uusi toiminta.

15. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan osalta hakemuksessa ei ole vii- tattu eikä aiottua toimintaa ole suhteutettu pintakäsittelylaitosten referenssiasiakirjaan, joka koskee EU- liitännäistä ja Suomen ympä- ristöhallinnon viitteenään käyttämää parhaan käyttökelpoisen tek- niikan soveltamista: ”Metallien kemiallinen ja sähkökemiallinen pintakäsittely” (Survace Treatments of Metals) BREF (09/05).

16. Hakija ei ole antanut selvitystä poistoilmaan sisältyvistä päästöistä, kuten kuusiarvoisen kromin määrästä. Ilmoitus pisaraerottimesta ei riitä todentamaan todellisia päästöjä.

17. Hakemuksessa todetaan, että kesäaikaan syntyvä lämpökuorma poistetaan ulkoilmaan ja että hallin tuuletusilmaa johdetaan ulos 600 kuutiota tunnissa. Näihin sisätyvistä päästöistä ei hakemuk- sessa todeta mitään, eikä myöskään perusmetallien hionnasta mah- dollisesti aiheutuvista päästöistä.

18. Hakemuksessa todetaan, että toiminnasta ei aiheudu melua. Tätä ei voi pitää uskottavana, koska hakemuksen mukaan poistoilma joh- detaan koneellisesti ulos.

19. Hakemuksessa ei ole täsmällisiä tietoja päästöistä kunnan viemäri- verkostoon eikä tietoja siitä, mitä päästöjen määrällä veteen (hake- muksen liite 5) tarkoitetaan. Erityisesti päästöjen määrä veteen jää tulkinnalliseksi, onko kyse kunnan viemäriverkostosta vai päästöis- tä vesistöön.

Asiassa toissijaisesti esitettävä vaatimus:

Hakijan antamien tietojen perusteella toiminnalle ei edellä esitetyn perus- teella voida myöntää ympäristölupaa siten, että asia olisi ratkaistu voimas- sa olevien hallintomenettelyä ja erityisesti ympäristölupaa koskevien vaa- timusten mukaisesti. Jos lupaviranomainen kuitenkin myöntää hakemuk- sen mukaiseen toimintaan ympäristöluvan, siihen tulee sisällyttää vähin- tään seuraavat vaatimukset ja muut lupaehdot:

1. Ympäristölupa on myönnettävä vain määräajaksi, päätöksen lain- voimaiseksi tulemista seuraavan kalenterivuoden loppuun asti.

2. Luvan voimassaolon ehtona on oltava se, että luvanhaltijalla on voimassa oleva hallinta-oikeus laitosalueen ja –tilojen käyttä- miseen.

3. Lupa myönnetään edellyttäen, että toimintaa koskevat vähintään seuraavat osa-alueet kattavat, vakiintuneen ratkaisukäytännön mu- kaiset lupamääräykset

-Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi 1. Ilmansuojelu

2. Jätteiden ja ja kemikaalien käsittely ja varastointi 3. Jätevesien käsittely

4. Melu

5. Riskianalyysi / laadunvarmistus

-toiminnan ja päästöjen tarkkailu, valvonta ja raportointi -paras käyttökelpoinen tekniikka

-muutokset toiminnassa

Lisäksi muistuttaja pyytää jäljennöksen mahdollisesta Turun kovakromi Oy:n vastaselityksestä, sekä varaa tilaisuuden kuulluksi vastaselityksestä tai jos hakija täydentää hakemustaan. Muistuttaja pyytää lähettämään ympäris- tölupapäätöksen valitusosoituksineen itselleen.

Hakemuksen käsittelyn siirryttyä Hämeen ympäristökeskukseen toimitti Muistuttaja A 10.5.2006 uuden muistutuksen. Muistutuksessa hän toteaa, että hakemus tulee hylätä seuraavin perustein:

Hakemus ei ole olennaisilta osiltaan muuttunut tai täsmentynyt siitä, mitä asiasta on Humppilan kunnalle 17.2.2006 toimitetussa muistutuksessa to- dettu. Asiasta saadun selvityksen mukaan aiottu toiminta edellyttää myös Turvatekniikan keskuksen lupaa.

Hakemus on hylättävä seuraavin perustein:

1. Kromihappo on luokiteltu erittäin myrkylliseksi kemikaaliksi (T+) vuonna 2005. Turvatekniikan keskuksen mukaan kromihapon luokittelu on tässä yhteydessä muuttunut selvästi tiukemmaksi (tiedote 27.1.2006, 225/36/2006).

2. Tästä syystä ympäristöhallinnon aiempi ympäristönsuojelulain sovel- taminen ja ratkaisukäytäntö eivät siten kelpaa sellaisenaan ratkaisun pe- rusteeksi. Hämeen ympäristökeskuksen on tämän vuoksi olennaisesti tiukennettava ympäristöluvan myöntämisperusteita vastaamaan kemi- kaalilainsäädännön muutoksia.

3. Hakija on perustanut hakemuksensa toiminnan siirroksi Turusta Hump- pilaan. Asia on kuitenkin ratkaistava sen mukaan, että kyseessä on uusi toiminta. Kemikaalilainsäädännön mukaisia siirtymäaikoja tai muita olemassa olevan toiminnan arviointiperusteita ei voi käyttää lupahar- kinnassa tai ympäristöluvan myöntämisen perusteina.

4. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan osalta hakemuksessa ei ole riittävästi viitattu eikä aiottua toimintaa kaikilta osin ole suhteutettu pinta- käsittelylaitosten referenssiasiakirjaan, joka koskee EU-liitännäistä ja Suomen ympäristöhallinnon viitteenään käyttämää parhaan käyttökel- poisen tekniikan soveltamista: ”Metallien kemiallinen ja sähkökemial- linen pintakäsittely” (Surface Treatments of Metals) BREF (09/05). Si- joituspaikan valinta ei vastaa sitä, mitä ympäristönsuojelulain 6 §:ssä säädetään. Sijoituspaikkaa ei voi pitää asemakaavan perusteella ympä- ristönsuojelulain 6 §:n mukaisena, koska asemakaava perustuu 1970- luvulla tehtyyn rakennuskaavaan. Kaavateknisistä muutoksista huoli- matta kaavan perusratkaisut on tehty noin 30 vuotta sitten, eivätkä ne vastaa detaljikaavoituksen ajanmukaisuuden vaatimuksia.

Rakennuskaavana hyväksyttyä asemakaavaa ei ole valmisteltu nyt vo i- massa olevan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti, joten kaavan ympäristövaikutuksia ei ole myöskään koskaan arvioitu voimassa ole- van lain mukaan. Erityisesti tämä koskee allekirjoittaneiden kiinteistö- jen riittävää kaavoituksen perustuvaa ympäristöllistä suojelua mutta myös kohdetta lähempänä sijaitsevia ja vakituisesti asuttujen kiinteistö- jen omistajia asianosaisina. Kaavoituksessa ei siten ole otettu naapu- ruussuhde- ja ympäristökysymyksiä ajanmukaista kaavoitusta vastaa- valla tavalla huomioon.

5. Aiotun toiminnan mahdollisia pohjavesivaikutuksia ei ole riittävästi selvitetty, vaikka kohde sijaitsee noin kilometrin etäisyydellä kunnan vedenottopaikasta ja kunnan keskeisen pohjavesialueen rajan lähellä.

Pohjavesialueiden rajaus ei edes ole täysin yksiselitteinen asia, koska Forssan seudun pohjavesialueiden suojelusuunnitelmassa (15.2.2006) todetaan pohjavesialueen rajasta (s. 4): "Rajaus on usealla alueella kar- kea ja siihen voi sisältyä monenlaisia maakerroksia. Tyypillisimmin pohjavesialueen rajan ja muodostumisalueen välisellä alueella pinta- maalaji on silttiä tai savea, jonka alle hyvin vettä johtavat hiekkaker- rokset ovat peittyneet. Tämä tilanne on tavallinen esimerkiksi harjun reunalla sijaitsevilla pelloilla."

Tämän perusteella on mahdollista, että harjumuodostelman reunalla si- jaitsevat pellot kuuluvatkin pohjavesialueeseen.

6. Hakemuksessa ei ole selvitystä ympäristöasioiden hallintajärjestelmästä tai turvallisuusjohtamisjärjestelmästä. Hakijan toimintaa koskevaan do- kumentaatioon pitäisi kuulua toimintaperiaatekäsikirjan luominen, tur- vallisuusselvitykset ja pelastussuunnitelmat sekä tiedot henkilöstön ammatillisesta pätevyydestä toiminnan harjoittamiseksi. Hakemuksessa ei ole riittävää selvitystä toimintaan liittyvistä kaikista riskeistä, onnet- tomuuksien estämiseksi suunnitelluista toimista tai toiminnasta häiriöti- lanteissa.

7. Kromihapolle olisi tullut järjestää täysin suljettu kierto. Päästöjä ei voi pitää miltään osin hyväksyttävinä.

Hakija ei ole antanut selvitystä poistoilmaan sisältyvistä päästöistä, kuten kuusiarvoisen kromin määrästä. Ilmoitus pisaraerottimesta tai valmistajan lupaamat suoritetasotiedot eivät riitä todentamaan todellisia päästöjä eivät- kä tee niitä hyväksyttäviksi. Hakemuksessa todetaan, että kesäaikaan syn- tyvä lämpökuorma poistetaan ulkoilmaan ja että hallin tuuletusilmaa johde- taan ulos 600 kuutiota tunnissa. Näihin sisältyvistä mahdollisista päästöistä ei hakemuksessa todeta mitään, eikä myöskään perusmetallien hionnasta mahdollisesti aiheutuvasta melusta (erillisen rakennelman sijainti ja melu- vaikutus).

Hakemuksessa todetaan, että toiminnasta ei aiheudu melua. Tätä ei voi pi- tää uskottavana, koska hakemuksen mukaan poistoilma johdetaan koneel- lisesti ulos, samoin perusmetallien hiontaan liittyvä puhallusilma.

Hakemuksessa ei ole prosessikaaviota, josta mahdolliset päästökohdat käy- vät ilmi. Tietoja tuotantoprosessista, siihen liittyvistä mahdollisista päästö- kohdista ja varastointitiloista ei siten ole esitetty.

Tietoja rakennuksista (rakennuksen käyttötarkoituksen muutos), rakenteista tai niihin liittyvistä maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämistä luvista ei ole annettu selvitystä. Alueen kulunvalvonta ei vastaa sellaisia vaatimuksia, mitä toiminta edellyttäisi. Kohteen kulunvalvonnaksi ei voi riittää se, että alueella on yleisesti aita. Uskottavan kulunvalvonna n järjestäminen edellyt- täisi, että kohde itsessään on suojattu hyvin.

Hakemuksesta ei käy ilmi, mihin aineistoon ja laskenta-, tutkimus- tai arvi- ointimenetelmään annetut tiedot perustuvat.

Hakemuksessa ei ole tietoja tai ei ole riittäviä tietoja toiminnan käyttötark- kailusta tai valvonnasta, ympäristöön kohdistuvien mahdollisten päästöjen tai niiden vaikutusten tarkkailusta taikka käytettävistä mittausmenetelmistä ja -laitteista, laskentamenetelmistä tai niiden laadunvarmistuksesta.

Ympäristönsuojelulain 108 §:n mukaan lain täytäntöönpanon edellyttämät mittaukset, testaukset, selvitykset ja tutkimukset on tehtävä pätevästi, luo- tettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. Tähän liittyy yleinen vaati- mus riippumattoman ja puolueettoman arvioinnin toteuttamisesta.

Hakijan antamien tietojen perusteella toiminnalle ei edellä esitetyn perus- teella voida myöntää ympäristölupaa siten, että asia olisi ratkaistu ympäris- tölupaa koskevien vaatimusten mukaisesti, varsinkaan kromihapon kemi- kaaliluokituksen muutoksen jälkeen.

Jos lupaviranomainen kuitenkin valmistelee ympäristölupaa, asiassa olisi tällöin toimitettava hallintolain 38 §:n mukainen katselmus, johon asia n- osaisille on varattava tilaisuus olla läsnä.

Ympäristölupaan tulisi tällöin myös sisällyttää vähintään seuraavat vaati- mukset ja muut lupaehdot:

1. Ympäristölupa on myönnettävä vain määräajaksi, päätöksen lainvoi- maiseksi tulemista koskevan kalenterivuoden loppuun asti.

2. Lupa myönnetään edellyttäen, että toimintaa koskevat vähintään seu- raavat osa-alueet kattavat, vakiintunutta ratkaisukäytäntöä olennaisesti tiukemmat lupavaatimukset, jotka vastaavat kromihapon määrittämistä erittäin myrkylliseksi kemikaaliksi:

- Lupamääräykset ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi 1. Ilmansuojelu

Toiminnasta ei saa aiheuta minkäänlaisia päästöjä eikä si- ten hajuhaittaa.

2. Jätteiden ja kemikaalien käsittely ja varastointi 3. Jätevesien käsittely

4. Melu

Allekirjoittaneiden kiinteistöillä melutaso ei saa lähtökoh- taisesti ylittää päiväohjearvoa 45 dB eikä yöohjearvoa 40 dB. Tämä vaatimus on otettava lupaharkinnassa huomi- oon yhdessä alueen muiden toiminnanharjoittajien aiheut- taman melun yhteis vaikutuksen kanssa.

Riskianalyysi / laadunvarmistus

- Toiminnan ja päästöjen tarkkailu, valvonta ja raportointi - Paras käyttökelpoinen tekniikka

- Muutokset toiminnassa

3. Ympäristölupapäätöksen voimaantulo on sidottava Turvatekniikan kes- kuksen erikseen myöntämän luvan lainvoimaisuuteen.

4. Kummankaan luvan perusteella yksinään ei hakijalla ole oikeutta aloit- taa aiottua toimintaa.

5. Ympäristönsuojelulain 101 §:n mukaan lupaviranomainen voi perustel- lusta syystä ja edellyttäen, ettei täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, luvan hakijan pyynnöstä lupapäätöksessä määrätä, että toiminta voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen. Hakijan tapauksessa lain edellytykset eivät täyty.

6. Kyseessä on uusi toiminta, joka edellyttää myös Turvatekniikan kes- kuksen lupaa. Kiinteistön omistus ei käsillä olevassa tilanteessa ja olo- suhteissa myöskään voi olla laissa tarkoitettu perusteltu syy.

Asiakirjojen toimittaminen ja tilaisuus tulla kuulluksi mahdollisen vas- taselityksen perusteella. Jäljennös Turun Kovakromi Oy:n mahdollisesta vastaselityksestä pyydetään lähettämään muistuttajan prosessiosoitteeseen.

Samalla pyydetään varaamaan tilaisuus tulla kuulluksi mahdollisen vasta- selityksen perusteella tai jos hakija edelleen täydentää hakemustaan. Asias- sa annettava Hämeen ympäristökeskuksen päätös pyydetään toimittamaan viranpuolesta oikeaksi todistettuna jäljennöksenä valitus osoituk sineen muistuttajan prosessiosoitteeseen.

Hakijan kuuleminen ja vastine

Hakijalle on 24.4.2006 päivätyllä kirjeellä varattu tilaisuus tulla kuulluksi ja esittää vastineensa ympäristölupahakemuksesta annetuista lausunnoista ja muistutuksesta.

Toiminnanharjoittaja toimitti 29.5.2006 vastineen, jossa se esittää Muistut- taja A:n muistutukseen vastineena seuraavaa:

1. Luvanhakija on tietoinen kromihapon luokittelussa tapahtuneista muu- toksista. (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus vaarallisten aineiden luette- losta 509/2005). Hakija on ryhtynyt toiminnan laajuuden edellyttämiin toimenpiteisiin vastatakseen kemikaaliturvallisuuslainsäädännön (kemi- kaaliturvallisuusasetus 59/1999 ja muutosasetus 484/2005) vaatimuksiin.

Laitoksen toiminnasta on jätetty vaarallisten kemikaalien teollista käsitte- lyä ja varastointia koskeva lupahakemus Turvatekniikan keskukseen (TU- KES) 12.5.2006.

2. Hakijalla on voimassa oleva ympäristölupa laitoksen nykyiselle toimin- nalle Turussa, missä toiminta tulee loppumaan ja siirtymään Humppilan laitokseen. Ympäristöluvan hakumenettely on tapahtunut kuten kyseessä olisi uusi toiminta.

3. Luvanhakija on selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja on varautunut tällaisen tekniikan käyttöönottoon laitok- sessa.

4. Alueella on voimassa oleva rakennuskaava, jossa laitoksen alue on osoi- tettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi. Aikaisemmin ky- seisellä tontilla on toiminut saha ja ympäröivissä kiinteistöissä on teolli- suustoimintaa.

5. Laitos sijaitsee selvästi pohjavesialueen ulkopuolella. Kirkkoharjun I luokan pohjavesialue jää laitoksen itäpuolelle, ja sen rajalle on lähimmil- läänkin laitokselta matkaa yli 500 metriä.

Maaperä on välialueella savea, eikä pintavesien virtausta tapahdu pohja- vesialueen suuntaan, vaan sieltä poispäin. Kemikaalien käsittely laitoksella tapahtuu täysin sisätiloissa, missä säiliöt ja pinnoitteet ovat asianmukaisia, niin ettei päästöjä maaperään pääse normaalitilanteessa syntymään. Vuo- toihin ja muihin vaaratilanteisiin varautuminen on selvitetty lupahakemuk- sessa, eikä toiminnasta voida olettaa olevan vaaraa pohjavesille.

6. Toimintaperiaateasiakirja ja sisäinen pelastussuunnitelma kuuluvat TUKESille toimitettaviin asiakirjoihin. Ympäristön kannalta merkittä- vimmät riskit laitoksella liittyvät kemikaalien käsittelyyn ja niistä kaikki laitoksella työskentelevät ovat tietoisia. Toiminnassa on kiinnitetty huo- miota myös jätteiden käsittelyyn ja niiden synnyn ehkäisemiseen sekä yri- tyksen ympäristöasioiden hoidon kehittämiseen. Varsinaista ISO 14001 standardin mukaista ympäristöasioiden hallintajärjestelmää ei ole pidetty tämän kokoluokan laitoksessa tarpeellisena.

Toimintaan liittyvät riskit on arvioitu ja niihin varautumisesta on tehty sel- vitys TUKESille. Mahdollisista onnettomuuksista ja muista poikkeukselli- sista tilanteista sekä niiden korjaamiseksi tehdyistä toimenpiteistä ilmoite- taan heti vastaaville viranomaisille. Toiminnanharjoittajilla on pitkäaikai- nen kokemus toimialalta ja kaikki laitoksen työntekijät on kurssitettu. Kai- ja Muurinen on suorittanut käytönvalvojatutkinnon 17.3.2006 ja hänet on nimitetty käytönvalvojaksi.

7. Kromihapon kierto laitoksella on suunniteltu niin, että päästöjä ja jätettä tulee mahdollisimman vähän. Kromipitoiset jätevedet kerätään säiliöön ja toimitetaan esikäsittelyn jälkeen kokonaisuudessaan Ekokem OY:lle, joten niistä ei missään tilanteessa aiheudu päästöjä viemäriverkostoon. Kaikki kromaamotilasta ulos johdettava poistoilma puhdistetaan johtamalla se pi- saraerottimen ja pesurin kautta. Valmistajan laitteille esittämät suoritetaso- tiedot käyvät ilmi lupahakemuksesta, ja tarvittaessa poistoilman päästöt voidaan todentaa mittauksilla. Ilmanvaihtolaitteista ei aiheudu merkittä- västi melua laitoksen ulkopuolella. Laitoksen ollessa toiminnassa voidaan melun määrä todentaa mittauksilla ja tarvittaessa vielä vähentää melua eristyksillä ja suojarakenteilla.

8. Tuotantoprosessi ja mahdolliset päästökohdat on kuvattu lupahakemuk- sessa. Varastointitilojen sijoittelu käy ilmi lupahakemuksen liitteenä ole- vasta asemapiirroksesta. Laitosrakennus ja suoja-aita pidetään lukittuna silloin kun toiminta ei ole käynnissä eikä asiattomilla ole pääsyä laitok- seen. Kemikaalivarasto pidetään erikseen lukittuina.

9. Lupahakemuksen tiedot perustuvat luvanhakijan omaan ilmoitukseen, laitevalmistajilta saatuihin tietoihin sekä jätteiden osalta Ionhawk Oy:n laskentaan. Toiminnan käyttötarkkailu tullaan tekemään viranomaisten esittämien lupaehtojen mukaisesti.

Koska laitokselta ei tule viemäriverkostoon kromipitoisia jätevesiä, ei eri- tyistä jätevesien tarkkailua voida pitää tarpeellisena. Toiminnan aikaiset mittaukset, selvitykset ja tutkimukset tullaan tekemään luotettavilla ja tar- koituksenmukaisilla menetelmillä.

ALUEELLISEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ratkaisu

Hämeen ympäristökeskus myöntää ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisen ympäristöluvan Turun Kovakromi Oy:n metallien elektrolyyttiseen pinnoit- tamiseen.

Toiminta ja tarkkailu on toteutettava lupahakemuksen mukaisesti ellei lu- pamääräyksissä toisin määrätä.

Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin

Humppilan teknisen lautakunnan vaatimukset riittävästä kirjanpidosta on otettu huomioon lupamääräyksessä 10.

Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän vaatimukset lattia- pinnoitteista ja lattiakaivoista on huomioitu lupamääräyksissä 6 ja 7. Lai- toksen tulee tehdä lupamääräyksen 10 mukaisesti ympäristöriskikartoitus.

Toiminnasta on tehty ilmoitus Turvatekniikan keskukselle. Hämeen ympä- ristökeskus tulee tekemään tarkastuksen laitokselle, ennen kuin laitos ote- taan käyttöön.

Muistuttaja A:n lausunnoissaan esittämät vaatimukset toiminnan käsittele- misestä uutena toimintana on otettu huomioon lupamääräyksissä. Toimin- nanharjoittaja on esittänyt selvityksen laitoksen toiminnasta verrattuna ns.

BAT- asiakirjaan. Pohjavesitarkkailu määrättiin lupamääräyksessä 11.

Muistutuksen kohdassa 6 vaadituista asioista tulee Turvatekniikan keskus antamaan luvassaan tarkemmat määräykset.

Lupamääräykset

Yleinen ympäristönsuojelu

1 Laitoksen ja sen oheistoimintojen ympäristönsuojelutoimia on ylläpidet- tävä ja edistettävä niin, ettei laitoksen toiminnasta aiheutuva melu, päästöt ilmaan, maaperään tai viemäriin tai muu syy aiheuta joko välittömästi tai välillisesti vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle tai muuta ympä- ristön vahingollista muuttumista tai ympäristön roskaantumista tai yleistä viihtyisyyden alenemista.

Tarvittaessa on selvitettävä ympäristövaikutukset ja ryhdyttävä Hämeen ympäristökeskuksen edellyttämiin ympäristönsuojelutoimenpiteisiin hait- tojen ehkäisemiseksi tai poistamiseksi. Ympäristökeskus päättää toimenp i- teistä erikseen. (YSL 5, 7, 8, 42§, JL 6, 19§, NaapL 4, 17§).

2 Ennen kovakromaamon käyttöönottoa Hämeen ympäristökeskus tarkastaa että toiminta vastaa lupahakemusta ja täyttää lupamääräysten vaatimukset.

Tarkastusta on pyydettävä Hämeen ympäristökeskukselta. (YSL 42, 43§, YSA 19, 29§)

Meluntorjunta

3 Melutaso eniten melulle altistuvissa asumiseen käytettävissä kohteissa ul- kona ei saa laitoksen toiminta-aikana ylittää melun A-painotettua ekviva- lenttitasoa 55 dB päivällä (kello 7-22) eikä 50 dB yöllä (kello 22-7). Jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskenta- tulokseen lisätään 5 dB ennen sen vertaamista sallittuun melutasoon. Mi- käli melutaso ylittyy, tulee toiminnanharjoittajan ryhtyä toimenpiteisiin meluhaitan vähentämiseksi. (YSL 5 §, 42 §, 55 §, 83 §, 108 §, NaapL 17

§)

Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen

4 Laitoksella on kaikin tavoin pyrittävä vähentämään jätteiden muodos- tumista. Kaikki teknisesti ja taloudellisesti hyödynnettävissä olevat jätteet on lajiteltava ja toimitettava hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön eikä kaatopai- kalle saa toimittaa jätteitä, joista voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Toiminnassa muodostuvat hyödyntämiskelpoiset paperi-, pahvi-, lasi-, metalli ja muovijätteet tulee lajitella ja varastoida kiinteistöl- lä siten, että niistä ei aiheudu roskaantumis- tai muuta haittaa ympäristölle.

Jätteet tulee ensisijaisesti toimittaa hyötykäyttöön.

Kaatopaikalle toimitettavien jätteiden kaatopaikkakelpoisuus on selvi- tettävä jätteiden perusmäärittelyllä. Kaatopaikalle toimitettavan jätteen laatua on tarvittaessa seurattava vuosittain vastaavuustestauksella, jonka tarve ratkaistaan perusmäärittelyssä saatujen tulosten perusteella. Selvitys jätteiden kaatopaikkakelpoisuuden arvioinnista tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukselle. Jätteet on toimitettava paikkaan, jolla on ympäris- tönsuojelulain mukainen lupa vastaanottaa kyseisiä jätteitä. (YSL 45 §, Jä- teL 6 §, JäteA 8 § ja VNp 861/1997)

Ongelmajätteet on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jolla on luvassa kyseinen ongelmajätteen vastaanotto ja käsittely hyväksytty. Erilaatuisia ongelmajätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jätteisiin. Ongel- majätteet on säilytettävä tiiviisti suljetuissa astioissa ja ne tulee varastoida varoaltain varustetuissa astioissa tai tiiviillä reunuksellisella tai reunako- rokkein varustetulla alustalla ja siten, että vuototapauksissa ongelmajätteet saadaan kerättyä talteen.

Ongelmajätteiden pakkauksissa on oltava laatua ja vaarallisuutta osoittavat merkinnät. Ongelmajätteiden siirtoa varten on laadit tava siirtoasiakirja, joka annetaan jätteen kuljettajalle luovutettavaksi edelleen ongelmajätteen vastaanottajalle. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettävä neljän vuoden ajan. (YSL 7, 42, 43, 45 §, JäteL 4, 6, 9, 12, 15, 17, 19§, JäteA 5, 6, 8 §, , VNp 101/1997, VNp 962/1997, VNp 883/1998, VNp 659/1996) Päästöt viemäriin

5 Turun Kovakromi Oy:n prosessijätevedet tulee toimittaa esikäsittelyn jäl- keen ongelmajätteiden käsittelylaitokseen. Saniteettijätevedet voidaan joh- taa Humppilan jätevedenpuhdistamolle.

Käytöstä poistettu pintakäsittelyliuos tulee toimittaa ongelmajätteiden kä- sittelylaitokseen. (YSL 42, 43§)

Kemikaalien käsittely ja maaperänsuojelu

6 Raaka-aineet, tuotteet ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä siten, että niistä ei aiheudu maaperään, pohjavesiin, sadevesiviemäriin, tai ilmaan päästöjä, joista voi aiheutua ympäristö-, viihtyisyys- tai terveyshaittaa.

(YSL 42 §, 43 §, 45 §, JäteL 6 §)

7 Rakennuksen sisällä olevat kiinteät kemikaalisäiliöt on sijoitettava tiivii- seen ja varastoitavan kemikaalin vaikutusta kestävään suoja-altaaseen.

Suoja-allas voidaan rakentaa erillisenä altaana tai muodostamalla raken- nuksessa olevan säiliötilan alaosasta tiivis allas. Allastus tulee tehdä siten, että vuodot voidaan havaita ja kerätä talteen ja mitoitettava niin, että siihen mahtuu vähintään 1,1 kertaisesti suurimman varastoitavan säiliön rikkou- tuessa vuotanut kemikaali. Suoja-altaan pinnan on kestettävä nopeimmin imeytyvää kemikaalia vähintään 24 tuntia.

Tilojen, joissa käytetään ympäristölle tai terveydelle haitallista kemikaalia, lattiakaivot on varus tettava sulkuventtiileillä, jotka on pidettävä normaalis- ti suljettuina ja ne saa avata vasta, kun on varmistettu, ettei kaivoon ole päässyt kemikaaleja. Muutoin on edellä mainitut lattiakaivot suljettava ja lattiat päällystettävä riittävän tiiviillä pinnoitteella. Viemäreiden ja tarkas- tuskaivojen materiaalin on kestettävä kaikkia laitoksella käsiteltäviä kemi- kaaleja, jotka voivat joutua viemäriin. Lattiakaivot ja viemäriliitännät on varustettava tarpeellisin ilmaisimin ja hälytyslaittein.

Alueet, joilla ympäristölle haitallisia aineita tai kemikaaleja kuormataan tai lastataan, on päällystettävä tiiviillä päällystemateriaalilla ja sen kunnos- ta on huolehdittava. Kallistukset asfaltoidulla alueella on tehtävä siten, että vuotoaineet saadaan kerättyä talteen. Keräysaltaan tilavuuden tulee vastata vähintään suurimman kuljetussäiliön tilavuutta. Ympäristölle haitallisten aineiden ja kemikaalien kuormaus, lastaus tai purku on tehtävä laitoksen edustajan valvonnassa. (YSL 7 §, 8 §, 42 §, 43 §, 45 §, JäteL 6 §)

Paras käyttökelpoinen tekniikka

8 Toiminnanharjoittajan on seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä. Parasta käyttökelpoista tekniikkaa on hyödynnettävä laitok- sen toiminnoissa niin, että päästöt ja laitoksen ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset. (YSL 5 §, 42 §, 43 §, YSA 37 §, JäteL 51 §) Ene rgiatehokkuus

9 Toiminnanharjoittajan on tehtävä energia-analyysi/katselmus ja toimitet- tava energiansäästösuunnitelma Hämeen ympäristökeskuksen hyväksyttä- väksi viimeistään 31.12.2007 (YSL 5§, 42§, 43§, YSA 37§)

Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet

10 Mikäli laitteistoihin tulee häiriöitä, jotka lisäävät päästöjen määrää tai hai- tallisuutta, laitteet on saatettava toimintakuntoon niin pian kuin se tekni- sesti on mahdollista.

Päästöjä, melua tai muuta ympäristöhaittaa lisäävistä häiriöistä tai onnet- tomuuksista, joissa esimerkiksi aineita pääsee maaperään, pinta- tai pohja- vesiin, viemäriin tai ilmaan, on viipymättä ilmoitettava Hämeen ympäris- tökeskukselle ja Humppilan ympäristö- ja terveysviranomaisille. Ympäris- tövahingon tapahtuessa tai ympäristövahingon vaaran uhatessa toiminnan- harjoittaja on velvollinen ryhtymään viipymättä toimenpiteisiin vahinko- jen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi.

Laitoksella tulee olla ja laitoksen tulee pitää ajan tasalla erilaisia vaara- ja poikkeustilanteita varten ympäristövahinkojen torjuntasuunnitelma, josta ilmenee ohjeet vahinkojen ja seurausten rajoittamiseksi. Ympäristöriski- kartoitus tulee päivittää 31.12.2007 mennessä. Kartoitukseen tulee liittää tarkennettu suunnitelma onnettomuuksiin ja häiriö tilanteisiin varautumi- sesta.

Toiminnanharjoittajalla tulee olla riittävästi ympäristövahinkojen torjunta- laitteita ja -tarvikkeita aina saatavilla. Toiminnanharjoittaja on ve lvollinen huolehtimaan, että laitoksella on saatavissa torjuntalaitteiden ja tarvikkei- den käyttöön perehtynyttä henkilöstöä. (YSL 62 §, 76 §, YSA 30 §, JäteL 51 §)

Tarkkailu- ja raportointimääräykset

11 Toiminnan melu-, ilmapäästö-, pintavesivaikutuksia on tarvittaessa tark- kailtava. Pohjavesien tarkkailu tulee aloittaa pohjaveden virtaussuuntaan nähden laitoksen alapuolelle asennettavasta pohjaveden havaintoputkesta Toiminnanharjoittajan tulee tarvittaessa osallistua toimintojen ympäristö- vaikutuksia koskeviin selvityksiin Hämeen ympäristökeskuksen edellyt- tämällä tavalla. (YSL 5 §, 42 §, 83 §, JäteL 51 §, 52 §)

12 Kromaamotilan ilmastoinnista ulos päätyvästä ilmasta tulee kertaluontoi- sesti mitata toiminnasta syntyvät ympäristölle haitalliset aineet. Mittaus tulee tehdä normaalitoiminnan aikana ja kolmen kuukauden kuluessa lai- toksen käyttöönotosta. Mittaussuunnitelma tulee lähettää Hämeen ympä- ristökeskukseen hyväksyttäväksi viimeistään kuukautta ennen mittauksia.

Mittaustulosten perusteella ympäristökeskus päättää mittausten jatkotar- peesta. (YSL 5, 43, 46, 83§)

13 Laitoksen toiminnasta sekä valvonta- ja tarkkailutiedoista on laadittava vi- ranomaisen edellyttämällä tavalla raportti, joka on toimitettava seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä Hämeen ympäristökeskukselle ja Humppilan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vuosiraportista on käytävä ilmi muun muassa seuraavat tiedot:

Tiedot tuotannosta:

vuotuinen tuotantomäärä (tuotteen laatu ja määrä), tuotannon käyntiajat prosesseittain (h/a), energian käyttötiedot ja energiasäästötoimenpiteet, tuotannossa käytettävien kemikaalien laatutiedot ja kulutusmäärät, suun- nitteilla olevat muutokset laitoksessa ja sen toiminnassa. Tieto ympäristö- vahinkovakuutuksen voimassaolosta.

Tiedot jätehuollosta:

jätteiden laatu, laji, määrä sekä hyödyntämis- ja käsittelytavat, varastointi, edelleen toimittaminen (mukaan lukien jätevesi ja sen analysointitulokset), jätteen kuljettajat, toimituskohteet ja päivämäärät, sekä kaato- paikkakelpoisuustestien tulokset. Jätteiden luokittelussa tulee käyttää ym- päristöministeriön asetuksessa [YmA 1129/2001] esiintyvää jaottelua.

Tiedot päästöistä ja tarkkailusta:

yhteenveto ympäristönsuojelun kannalta olennaisista huoltotoimenpiteistä (prosessit, puhdistimet, mittalaitteet), tiedot puhdistimien käyntiajoista, tiedot ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä häiriötilanteista (ajan- kohta, kestoaika, syy, arvio päästöistä ja niiden ympäristövaikutuksista se-

kä suoritetut toimenpiteet), yhteenveto käyttö- ja päästötarkkailusta sekä vaikutustarkkailusta, päästömääristä, analyysituloksista, näytepisteistä,

laskenta- tai mittausperusteista, mittausraporteista, arvio tulosten luotet- tavuudesta, vuosittaisten raaka-aine- ja päästömäärien vertailu tähän pää- tökseen kirjattuihin tai myöhemmin muutoksena ilmoitettuihin tietoiin.

Vuosiyhteenveto kirjanpidosta edellä mainittuine tietoineen on toimitetta- va vuosittain helmikuun loppuun mennessä Hämeen ympäristökeskukselle ja Humppilan ympäristöviranomaiselle viranomaisen edellyttämällä taval- la. (YSL 46, 47§, YSA 19, 36§ JäteL 51§)

14 Koneita, puhdistuslaitteita, varastoja, säiliöitä, putkistoja sekä valvonta- ja hälytyslaitteita, niiden kuntoa ja toimintaa tulee tarkkailla säännöllisesti ja ryhtyä viipymättä tarvittaviin huolto- ja korjaustoimenpiteisiin.

Laitoksen käyttötarkkailusta on annettava selvitys 31.12.2006 mennessä Hämeen ympäristökeskukselle. (YSL 5, 42§, JL 51§)

15 Toiminnanharjoittajan on esitettävä laitoksen hoidosta, käytöstä, käytöstä poistamisesta, ja toiminnan tarkkailusta vastaavan yhdyshenkilön nimi kir- jallisesti Hämeen ympäristökeskukselle ja Humppilan ympäristöviran- omaiselle 31.12.2006 mennessä. Hoitajan asiantuntemuksen ylläpidosta on huolehdittava.(YSL 43, 45§, JäteA 10§)

Toiminnan lopettaminen tai muuttaminen

16 Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, kuitenkin viimeistään yhdeksän kuukautta, ennen toiminnan mahdollista lopettamista esitettävä yksityis- kohtainen suunnitelma ympäristönsuojelua koskevista laitoksen lopettami- seen liittyvistä toimista.

Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin ennen toiminnan olennaista muutta- mista ilmoitettava siitä Hämeen ympäristökeskukselle.(YSL 43, 81, 90§, YSA 19§, JäteA 9§)

Ympäristövahinkovakuutus

17 Laitoksella on oltava lakisääteinen ympäristövahinkovakuutus kolmen (3) kuukauden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta. Tiedot vakuutuksesta tu- lee toimittaa Hämeen ympäristökeskukseen. (Asetus ympäristövahinko- vakuutuksesta 717/98, 1 §, 2 §)

RATKAISUN PERUSTELUT

Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset

Metallien kemiallinen pintakäsittely edellyttää YSL 28 §:n mukaista ympä- ristölupaa. Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset.

Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti laitoksen toiminnasta ei nykytie- tämyksen mukaan aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, eri- tyistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan va i- kutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaan- tumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset.

Asemakaavassa alue on varattu teollisuuden korttelialueeksi. Sijoituspaikka on asemakaavan mukainen.

Lupamääräysten yksilöidyt perustelut

Toimintojen ympäristönsuojelun tason ylläpitäminen ja mahdollisimman hyvien haittojen torjuntakeinojen soveltaminen edellyttävät päästöjen ja ympäristövaikutusten jatkuvaa seurantaa ja ympäristönsuojelutoimien ke- hittämistä.

Mikäli ympäristönsuojelun tavoitteita ei saavuteta tai toiminnasta syntyy ennalta arvaamattomia ympäristövaikutuksia, toiminnanharjoittajan on ryh- dyttävä erityisiin toimenpiteisiin ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi tai poistamiseksi. (Lupamääräys 1).

Ennen toiminnan alkua on käyttöönottotarkastus tarpeen, koska lupapäätök- sessä annetaan määräyksiä rakenteista ja vesien käsittelystä. (Lupamääräys 2)

Toiminasta aiheutuva melu ei saa aiheuttaa haittaa ympäristön asuk kaille.

Asumiseen käytettävillä alueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ulkona ylittää A-painotettua ekvivalenttitason päiväohjearvoa (7-22) 55dB, eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 dB. (Lupamääräys 3)

Jätelain perusperiaatteena on, että hyödyntämiskelpoiset jätteet tulee ensisi- jaisesti hyödyntää materiaalina ja toissijaisesti energiana. Toiminta ei saa aiheuttaa roskaantumis- tai muuta haittaa. (Lupamääräys 4)

Toimittaessa hakemuksen esittämällä tavalla, ei laitoksesta aiheudu haittaa tai vaaraa Humppilan jätevedenpuhdistamolle. Käytöstä poistettu pintakä- sittelyliuos on ongelmajätettä joka tulee toimittaa asianmukaiseen käsitte- lyyn. (Lupamääräys 5)

Tuotteiden, jätteiden tai raaka-aineiden varastointi tai käyttö ei saa aiheut- taa maaperään, pohjavesiin, sadevesiviemäriin, avo-ojaan tai ilmaan päästö- jä tai muuta haittaa. Määräyksellä kemikaalien lastaus- ja purkualueen vie- märöinnistä varmistetaan että haitalliset jätevedet eivät joudu sade- vesiviemäröinnin kautta suoraan maastoon jos lastaus- tai purkuvaiheessa esimerkiksi jokin kemikaaliastia rikkoontuu. (Lupamääräykset 6 ja 7) Toiminnanharjoittaja on velvollinen seuraamaan alan parasta käyttö- kelpoista tekniikkaa ja soveltamaan sitä tuotantoon. Toiminnanharjoittajan selvilläolovelvollisuus edellyttää myös energian käyttöön liittyvän perustietouden keräämistä. Pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen energian- käytön tehokkuuden parantaminen vähentää tuotannosta aiheutuvia haital- lisia ympäristövaikutuksia. (Lupamääräykset 8 ja 9)

Ilmoitusvelvollisuus poikkeuksellisista päästöistä ja häiriöistä on määrätty viranomaisten ja lähiasukkaiden tiedonsaannin varmistamiseksi. Ympäris- töhaittoja aiheuttavat laiterikot tulee korjata viivytyksittä. Laitoksen ovia ei saa pitää auki tarpeettomasti, jolloin poistokaasut eivät kulje pisaraerotti-

men tai suodattimien kautta, vaan joutuvat käsittelemättöminä suoraan ul- koilmaan. (Lupamääräys 10)

Mahdollisten pohjavesivaikutusten takia tulee tarkkailuun lisätä pohja- vesitarkkailu. Tätä tarkoitus varten on pohjaveden virtaussuuntaan nähden laitoksen alapuolelle asennettava pohjaveden laadun tarkkailuun soveltuva pohjaveden havaintoputki.

Näytteet on otettava kerran vuodessa toukokuussa ja näytteistä on analysoi- tava laitoksessa käytettävät pohjavedelle haitalliset aineet. (Lupamääräys 11)

Mittauksilla ilmastoinnin poistokaasuista varmistetaan pisaerottimen ja suodattimien toiminta (Lupamääräys 12).

Lupamääräykset 13 ja 14 ovat tarpeen toiminnan seuraamiseksi ja valvon- taa varten tarpeellisten tietojen antamiseksi viranomaisille. Tiedot ovat tar- peen myös lupamääräysten valvontaa varten. Toiminnanharjoittajan tulee olla lisäksi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Vuosiraportointi tu- lisi tehdä Hämeen ympäristökeskukselle ympäristöhallinnon tietojärjestel- män kautta. Jos raportoitavaksi edellytettyjä tietoja ei ole mahdollista toi- mittaa tietojärjestelmän kautta, tulee kyseiset tiedot saattaa muulla tapaa Hämeen ympäristökeskuksen tietoon.

Yhdyshenkilön asettaminen helpottaa laitoksen valvontaa. (Lupamääräys 15)

Jos laitoksen toiminta jostain syystä loppuu antaa ympäristökeskus toimin- nan lopettamista koskevat määräykset. Oleellisista toiminnan muutoksista tulee ilmoittaa Hämeen ympäristökeskukselle. ( Lupamääräys 16)

Laitoksella tulee olla lakisääteinen ympäristövahinkovakuutus. Tiedot va- kuutuksesta tarvitaan valvonnallisista syistä. (Lupamääräys 17)

LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo

Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennainen muuttaminen edel- lyttää ympäristölupaa.

Lupamääräysten tarkistaminen

Toiminnanharjoittajan tulee 31.12.2013 mennessä tehdä uusi hakemus lu- pamääräysten tarkistamiseksi.

Ympäristölupahakemukseen on liitettävä lupamääräysten tarkistamista var- ten muun tarvittavan selvityksen ohella selvitys parhaan käyttökelpoisen tekniikan toteutumisesta.

Maininta lupaa ankaramman asetuksen noudattamisesta

Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myön- netyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia sään- nöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Ympäristönsuojelulaki 4.2.2000/86 (YSL) 5-7, 8, 28, , 35-38, 41-47, 52- 56, 62, 76, 81, 83, 90, 96-97, 105, 108§

Ympäristönsuojeluasetus 18.2.2000/169 (YSA) 1, 6, 16-19, 23, 30, 37§

Jätelaki 3.12.1993/1072 (JL) 4 §, 6-9 §, 12 §, 15 §, 19 §, 51-52 § Jäteasetus 22.12.1993/1390 (JA) 3 , 3a , 5-10, 22 §

Laki eräistä naapuruussuhteista 13.2.1920/26 (NaapL) 4 §, 17 § Asetus ympäristövahinkovakuutuksesta 717/98, 1 §, 2 §)

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (VNp 993/1992)

Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä onge l- majätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (VNp 659/1996)

Valtioneuvoston päätös öljyjätehuollosta (VNp 101/1997)

Valtioneuvoston päätös pakkauksista ja pakkausjätteistä VNp 962/1997 Ympäristöministeriön asetus yleisempien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (YMA 1129/2001)

Valtioneuvoston päätös keräyspaperin talteenotosta ja hyödyntämisestä (VNp 883/1998)

Asetus ympäristövahinkovakuutuksesta 717/98, 1 §, 2 §)

Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuk sen maksullisista suoritteista (YmpA 1237/2003)

KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

Tämän ympäristöluvan käsittelystä peritään valtion maksuperustelain (150/92) ja ympäristöministeriön asetuksen (1237/2003) alueellisen ympä- ristökeskuksen maksullisista suoritteista perusteella 5610 euroa.

Maksun suuruus perustuu alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista annettuun ympäristöministeriön asetuksen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Laitoksen, jossa terveydelle tai ympäristölle vaarallisten kemikaalien käsittely ja varastointi on kemikaalilain mukaan laajamittaista, perusmaksu on 5610 euroa.

LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

Päätös Turun Kovakromi Oy, saantitodistuksella

Jäljennös päätöksestä

Humppilan kunnan tekninen lautakunta

Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän Humppilan kunnanhallitus

Turvatekniikan keskus (TUKES)

Suomen ympäristökeskus (sähköisessä muodossa) Muistuttaja

Ilmoitus päätöksestä

Asianosaisille, joille lupahakemuksesta on erikseen annettu tieto Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdessä

Hämeen ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamal- la Humppilan kunnan virallisella ilmoitustaulu ja Forssan- lehdessä.

Lisätiedot

Lisätietoja päätöksestä antaa ympäristöinsinööri Kari Ratilainen. Sähköpos- tiosoite kari.ratilainen@ymparisto.fi, puhelinnumero 020 4903883.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen haetaan valittamalla muutosta Vaasan hallinto-

oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa jär- jestyksessä kuin pääasiasta. Valituskirjelmä toimitetaan päätöksen tehneelle viranoma iselle. Valitusosoitus on liitteenä.

Valitusoikeus tähän päätökseen on:

- sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea;

- rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäris- tön-, terveyden-, tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristöva i- kutukset ilmenevät;

- toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät;

- toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluvi- ranomaisella;

- muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella (YSL 97 §).

Osastopäällikkö,

yli- insinööri Pirjo Mäkinen

Ympäristöinsinööri Kari Ratilainen

LIITE Valitusosoitus

Hämeen ympäristökeskuksen päätökseen ja/tai päätökseen asian käsittelystä perittäväs- tä maksusta tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta kirjalli- sella valituksella. Valituskirjelmä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on toi- mitettava liitteineen valitusajassa Hämeen ympäristökeskukseen.

Valitusaika

Valitus on toimitettava Hämeen ympäristökeskukseen viimeistään kolmantenakym- menentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jou- luaatto tai juhannusaatto valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä.

Valituksen sisältö

Valituskirjelmässä on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta

- postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa

- päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaa ditaan tehtäväksi ja millä perusteella muutosta vaaditaan.

Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen alle kirjoitettava.

Valituksen liitteet

Valituskirjelmään on liitettävä

- ympäristökeskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöks enä

- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranoma iselle

-asiamiehen valtakirja.

Valituksen toimittaminen perille

Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuulla lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä tai sähköisesti.

Valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päi- vänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeudenkäynti viranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa (701/1993) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

Hämeen ympäristökeskus

käyntiosoite: Birger Jaarlin katu 13; postiosoite: PL 131, 13101 Hämeenlinna puhelin: 020 490 103; faksi 020 490 3820; aukioloaika: 8.00 – 16.15

e-mail: kirjaamo.ham@ymparisto.fi