Nro 94/08/2 Dnro ISY-2008-Y-13 Annettu julkipanon jälkeen
2.10.2008
ASIA Oittilansuon turvetuotantoalueen ympäristölupa, Suonenjoki
LUVAN HAKIJA
Vapo Oy
PL 22
40101 Jyväskylä
HAKEMUS
Vapo Oy on 16.1.2008 ympäristölupavirastoon saapuneella sekä 18.2.2008, 16.6.2008 ja 9.7.2008 täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Oittilansuon 55,3 ha:n suuruiselle, uudelle turvetuotantoalueelle. Oittilansuo sijaitsee Suonenjoen kau- pungin Oittilan ja Karkkolan kylissä noin 6 km kaupungin keskustasta etelään. Lisäksi haetaan lupaa aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta sekä vesilain 10 luvun 6
§:n mukaista oikeutta johtaa tuotantoalueen vesiä toisen maalla olevaan ojaan.
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus edellyttää ympäristöluvan, jos tuotantoalueen pinta-ala on yli 10 ha. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin 5 c) kohdan nojalla ympäristölupa- virasto on toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa.
HAKEMUKSEN SISÄLTÖ
Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne
Kyseessä on uusi turvetuotantoalue, jolla ei ole aikaisempia toimintaa koskevia lupia.
Suunnitellusta tuotantoalueesta hakijan omistuksessa ovat Karkkolan kylässä sijaitse- vat tilat Korpisuo RN:o 6:1, Väisälä RN:o 3:27 ja Nimetönsuo RN:o 2:20 ja Oittilan kylässä sijaitsevat tilat Saavalaisensuo RN:o 2:8, Saavalaisenmäki II RN:o 2:9 ja Oit- tilansuo RN:o 2:13. Oittilan kylässä tiloille Annala II RN:o 1:9, Kopola II RN:o 2:7, Kuikkala II RN:o 2:6 ja Suvantola II RN:o 2:5 sijoittuvat alueet ovat vuokrattuja.
Ympäristöministeriön 21.6.2000 vahvistamassa Sisä-Savon seutukaavassa tilalle An- nala II RN:o 1:9 suunniteltu tuotantoalueen osa on varattu erityistoimintojen alueeksi.
Suojelualueeksi varattu Heposuon alue on lähimmillään noin 300 metriä luoteeseen tuotantoalueesta. Alueella tai sen läheisyydessä ei ole seutukaavaa yksityiskohtaisem- paa kaavaa.
Toiminta ja päästöt
Yleiskuvaus toiminnasta
Oittilansuon 55,3 ha:n tuotantoalueeseen sisältyy auma-alueita 4 ha. Myös auma- alueilla oleva turve tuotetaan. Tuotantoalue muodostuu kahdesta lohkosta.
Kuntoonpano turvetuotantoa varten aloitetaan ympäristöluvan lainvoimaiseksi tulon jälkeen. Kuntoonpanotyöt kestävät noin 1–2 vuotta. Alueella tuotetaan jyrsinpolttotur- vetta ja ympäristöturvetta mekaanisella kokoojavaunulla. Vuosittain turvetta tuotetaan noin 30 000 m3. Alueella olevan turpeen energiasisältö on noin 510 000 MWh. Tuo- tanto kestää arviolta 30 vuotta, minkä jälkeen alue siirtyy jälkihoitovaiheeseen ja sitä seuraavaan uuteen käyttömuotoon.
Tuotannosta poistuvat alueet siistitään poistamalla varastoaumat, kantokasat, jätteet yms. sekä tasoittamalla maapohja tarpeen mukaan. Hakijan omistuksessa olevat alueet pyritään kunnostamaan jälkikäyttöön mahdollisimman pian ja rajaamaan pois tuotan-
toalueista. Hakija arvioi, että jälkikäyttömuotona tulevat kysymykseen luontainen metsitys tai esimerkiksi ruokohelpiviljely.
Hakijan arvion mukaan toiminta Oittilansuolla on kaikilta osilta ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja parhaan käytännön mukaista, vesienkäsittely, melu- ja pölyhaitat, jätteiden käsittely sekä liikenne huomioon ottaen. Hakijalla on yhdistetty laatu- ja ympäristöjärjestelmä, jolle on myönnetty laatusertifikaatti vuonna 1997 ja ympäristösertifikaatti vuonna 2001.
Hakija hakee vesilain 10 luvun 6 §:ssä tarkoitettua oikeutta johtaa kuivatusvedet Karkkolan kylässä tiloilla Huttula RN:o 6:2 ja Alatalo RN:o 5:0 sekä Nuutilan kylässä tiloilla Poikiintalo RN:o 2:22 ja Harjula RN:o 1:39 sijaitsevia ojia pitkin Kansanjo- keen. Tilalla Huttula oikeutta haetaan 260 m:n matkalle, tilalla Alatalo 860 m:n mat- kalle, tilalla Poikiintalo 120 m:n matkalle ja tilalla Harjula 280 m:n matkalle.
Vesien käsittely ja päästöt vesistöön
Vesienkäsittelyrakenteina ovat sarkaoja-altaat, päisteputkenpidättimet, laskeutusaltaa- na toimiva pumppausallas, kaksi virtaamansäätöpatoa ja ympärivuotisesti käytössä oleva pintavalutuskenttä. Laskeutusaltaasta vedet johdetaan pumppaamolle, josta ne pumpataan jako-ojaan. Jako-ojasta vedet johdetaan pintavalutuskentälle, jonka pinta- ala on 3,2 ha. Kentän valuma-alueen pinta-ala on 69,8 ha, joten pinta-ala on 4,5 % va- luma-alueen pinta-alasta. Kenttä on ojitettua suoaluetta.
Kuntoonpanovaiheessa vesistökuormitus on yleensä suurempaa kuin tuotantovaihees- sa. Tuotantoalueen vesistökuormitus vaihtelee myös ajallisesti. Pienten virtaamien ai- kaan alivalumakautena kuormitus on selvästi keskimääräistä pienempi. Merkittävä osa tuotantokauden kokonaiskuormituksesta voi joutua vesistöön varsin lyhyinä ylivalu- majaksoina.
Oittilansuon turvetuotantoalueen kuormitusta on hakemuksessa arvioitu Itä-Suomen alueen laskeutusaltaallisten tarkkailussa olevien turvetuotantoalueiden vuosien 1999 - 2004 keskimääräisten brutto-ominaiskuormitusten perusteella. Kuormituslaskelmissa on arvioitu, että pintavalutuskenttä vähentää 65 % kiintoaineen, 50 % fosforin ja 45 %
typen vesistökuormituksesta, minkä lisäksi virtaamansäätöpadot vähentävät 30 % kiintoaineen, 20 % typen ja 20 % fosforin vesistökuormituksesta verrattuna laskeu- tusaltaallisten tarkkailusoiden kuormitukseen. Oittilansuon tuotantovaiheen vuotuisek- si ominaiskuormitukseksi on siten saatu 14 kg kiintoainetta/ha, 0,13 kg fosforia/ha ja 5,4 kg typpeä/ha. Kuntoonpanovaiheen kuormitus on laskettu lisäämällä tuotantovai- heen ominaiskuormituslukuihin 40 %.
Oittilansuon kuntoonpanovaiheen vuotuinen bruttokuormitus on seuraava:
Kiintoaine, kg Fosfori, kg Typpi, kg Virtaamansäätöä ei
huomioida 1 517 12 521
Virtaamansäätö
huomioidaan 1 062 9,8 417
Oittilansuon tuotantovaiheen vuotuinen bruttokuormitus on seuraava:
Kiintoaine, kg Fosfori, kg Typpi, kg Virtaamansäätöä ei
huomioida 1 083 8,7 372
Virtaamansäätö
huomioidaan 758 7,0 298
Pöly, melu ja liikenne
Pölyämistä muodostuu tuotannon eri vaiheissa. Eniten pölyämistä aiheuttava vaihe on kuormaus karheelta. Pölyä aiheuttavaa toimintaa tehdään erityisesti kesän poutajak- soina. Talvella pölyämistä aiheutuu lastauksesta, minkä kesto jää lyhytaikaiseksi. Oit- tilansuon tuotantoaluetta ympäröi metsä, joka suodattaa tehokkaasti pölyä.
Melua ei aiheudu jatkuvasti, sillä tuotantopäiviä on vuodessa noin 30–50. Tuotanto- päivinä melua voi aiheutua ympäri vuorokauden. Jyrsin- tai palaturvetuotannon eri tuotantovaiheissa 40 dB(A) -vyöhyke jää noin 100–150 metrin etäisyydelle tuotanto- alueen reunasta silloin, kun tuotantoalueen reunasta alkaa metsävaltainen alue.
40 dB(A) -vyöhyke ulottuu vain poikkeuksellisesti 300 m tai sitä etäämmälle tuotan- toalueen reunasta ympäristön ollessa avointa.
Oittilansuolta toimitetaan vuosittain noin 260 rekallista turvetta. Turve toimitetaan työmaatietä pitkin Kaatopaikantielle ja sieltä valtatietä 9 pitkin käyttökohteisiin. Ener-
giaturve toimitetaan tavallisesti yhtenä tai kahtena jaksona lämmityskaudella. Ympä- ristöturvetta toimitetaan tasaisemmin eri vuodenaikoina käyttäjien tarpeiden mukaan.
Tuotannossa käytettävät vetokoneet (traktorit) tuodaan työmaalle keväällä ja viedään pois syksyllä. Tuotantokoneet ovat työmaalla pääosin ympäri vuoden, joten niitä kul- jetetaan vain satunnaisesti. Kunnostus- ja ympäristönsuojelutoiminnassa käytettäviä koneita tuodaan työmaalle pari kertaa tuotantokauden aikana.
Varastointi ja jätteet
Traktorit kuluttavat tuotantokauden aikana kevyttä polttoöljyä noin 25 000 litraa. Polt- toöljy varastoidaan irrallisissa ja siirrettävissä farmarisäiliöissä varikkoalueella pai- kassa, joka on rakenteeltaan sellainen, että aineet eivät pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen vahinkotapauksissa. Voiteluöljyjä käytetään vuosittain noin 200 litraa ja muita voiteluaineita noin 36 kg. Voiteluaineet säilytetään tukikohta-alueella niille va- ratulla paikalla.
Tuotantoalueilla muodostuu vuosittain 200 kg jäteöljyä, 8 kg akkuja ja 30 kg muita ongelmajätteitä sekä 1,5 m3 sekalaista talousjätettä. Jätteille rakennetaan jätekatos, jo- hon tulee asianmukaiset säiliöt kaikille jätteille. Ongelmajätteet toimitetaan Ekokem Oy:öön ja sekajätteen hakee Jäte-Kukko Oy. Aumamuovi (2 000 kg/v) varastoidaan kasoissa tuotantoalueella. Jätemääristä pidetään kirjaa.
Hakemus sisältää ympäristönsuojelulain 103 §:n mukaisen kaivannaisjätteen jätehuol- tosuunnitelman. Puuaines varastoidaan kasoihin, murskataan ja toimitetaan voimalai- toksille poltettavaksi. Puuainesta muodostuu koko tuotannon aikana noin 33 000 m3.
Toiminta-alueen ympäristö ja toiminnan vaikutukset siihen
Tuotantoalueen nykytila
Tuotantoon suunnitellusta alueesta noin 20 ha on luonnontilaista ojittamatonta suota ja loput metsäojitettua suota. Luonnontilainen alue on pääosin puoliavointa nevaa ja ne- varämettä. Yleisimpiä suotyyppejä ovat oligotrofinen lyhytkorsineva, lyhytkorsineva,
tupasvillaräme ja sararäme. Alueella ei ole todettu uhanalaisia suotyyppejä eikä uhan- alaisia kasvilajeja. Ympäröivät alueet ovat pääasiassa talouskäytössä olevia metsiä ja siten turvetuotannon luontovaikutukset rajoittuvat suunnittelualueelle.
Asutus ja ympäristön maankäyttö
Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 800 metriä länteen Oittilansuolta. Lähiympäristö on pääasiassa ojitettuja soita ja metsäistä kangasmaastoa. Alueen pohjoispuolella si- jaitsee Suonenjoen Oittilansalon suljettu kaatopaikka, missä toimivat nykyään mootto- riurheilukeskus ja ampumarata. Moottoriurheilukeskuksen alue on tuotantoalueen itäi- sen lohkon (lohko 2) luoteispuolella. Ampumarata sijoittuu noin 300 - 400 m tuotan- toalueelta koillis-luode väliselle sektorille. Tuotantoalueen sekä moottoriurheilukes- kuksen ja ampumaradan liikennöinnissä käytetään Kaatopaikantietä.
Suurijärven rannalla on ympärivuotista asutusta ja kesäasutusta. Karttatarkastelun pe- rusteella Pohjalammen ja Niittylammen rannalla ei ole rakennuksia. Suurijärveen kohdistuu melko paljon maa- ja metsätalouden aiheuttamaa kuormitusta. Oittilansuon kaakkoispuolella noin 1,5 km:n etäisyydellä sijaitsevan Vapo Oy:n Nuutilan turvetuo- tantoalueen kuivatusvedet johdetaan Suurijärveen Ukonpuroa pitkin.
Suojelukohteet ja pohjavesialueet
Heposuon soidensuojelualue sijaitsee luoteeseen tuotantoalueelta. Hakijan arvion mu- kaan hankkeella ei ole vaikutuksia suon suojeluarvoihin. Tuotantoalueen lähiympäris- tössä ei Heposuon lisäksi ole muita suojelualueita tai suojeluohjelma-alueita. Siellä ei myöskään sijaitse vesilain 1 luvun 15 a §:ssä tarkoitettuja pienvesiä, vesilain 1 luvun 17 a §:ssä tarkoitettuja lähteitä eikä vedenhankintaan soveltuvia pohjavesialueita.
Pöly ja melu
Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat 800 metrin ja lähimmät pellot 300 metrin etäi- syydellä tuotantoalueelta. Lähiasutuksen etäisyys ja suojaava puusto huomioon ottaen hakija katsoo, että turvetuotannosta ei aiheudu melu- tai pölyhaittaa lähiasutukselle.
Suota ympäröivä puusto vähentää pölyn leviämistä pelloille.
Vesistö ja veden laatu
Oittilansuo sijaitsee Suontienselän-Paasveden alueella (14.782), jonka pinta-ala on 229,6 km2. Kuivatusvedet johdetaan vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojaa ja Kansanjokea pitkin Pohjalampeen ja sieltä edelleen Niittylammen kautta Niittylam- menpuroa pitkin Suurijärveen.
Kansanjoen ja Niittylammenpuron suun virtaama-arviot sekä laskennassa käytetyt va- luma-arvot ovat seuraavat:
Valuma l/s km2
Kansanjoen suu l/s
Niittylammenpuron suu l/s
MQ, koko vuosi 8,4 72 118
MQ, joulu-maaliskuu 3,7 32 52
MQ, kesä-syyskuu 4,7 40 66
MNQ 0,23 2 3
MHQ 60 512 839
Kansanjoen vesi on ollut hyvin tummaa ja ravinne- ja kiintoainepitoista. Veden pH on vaihdellut happamasta neutraaliin.
Pohjalammen pinta-ala on 6,2 ha ja suurin syvyys 3,3 m. Pohjanlammen veden laatua on selvitetty vuosina 1982 ja 1986. Pintaveden kokonaisfosforipitoisuus on vuonna 1982 ollut lievää rehevyyttä ilmentävällä tasolla (19 µg P/l) ja vuonna 1986 rehevyyt- tä ilmentävällä tasolla (44 ja 59 µg P/l).
Niittylammen pinta-ala on 2,1 ha. Niittylammen veden laatua on selvitetty vuonna 1982, jolloin pintaveden kokonaisfosforipitoisuus on ollut rehevähköä veden laatua ilmentävällä tasolla (29 µg P/l).
Niittylammesta Suurijärveen laskevasta Niittylammenpurosta vuosina 1995 - 1999 otettujen vesinäytteiden kokonaisfosforipitoisuuksien keskiarvo on ollut 53 µg/l. Vesi on ollut keskimäärin melko tummaa ja humuspitoista.
Suurijärven pinta-ala on 112 ha. Sen pituus on noin 3 km ja leveys noin 300 m. Järven veden laatua on selvitetty kolmesta näytepisteestä. Järven pohjoispäässä, minne Niit- tylammenpuro laskee, on näytepiste Suurijärvi 2, josta on otettu 10 näytettä vuosina 1996 - 2001. Järven keskiosan näytepisteeltä Suurijärvi 1 on otettu 12 näytettä vuosina 1985 - 2000. Järven eteläosassa sijaitsevalta näytepisteeltä Suurijärvi 035 on vuosina 1982 - 2001 otettu 17 näytettä, minkä lisäksi sieltä on otettu kaksi näytettä vuonna 2008.
Suurijärven vesi on ollut tummaa, rehevää ja humuspitoista. Vesi on ollut kokonais- fosforipitoisuuden perusteella arvioituna rehevintä järven pohjoisosassa näytepisteellä Suurijärvi 2. Vuoden 1996 jälkeen pintaveden kokonaisfosforipitoisuuksien keskiarvo on siellä ollut 37 µg/l, kun pitoisuus kahdella muulla näytepisteellä on ollut noin 30 µg/l.
Suurijärven alusvedessä on kaikilla näytepisteillä todettu hapenvajeita, selvimmin pis- teellä Suurijärvi 035. Pisteellä Suurijärvi 035 on alusveden hapen kyllästyneisyys vuo- teen 1998 asti ollut matalimmillaan 8 %, mutta sen jälkeen kyllästyneisyys on ollut 0 - 9 % kaikilla muilla näytteenottokerroilla (n = 8) paitsi toukokuussa 1999 (62 %).
Alusveden kokonaisfosforin keskiarvopitoisuus on pisteellä Suurijärvi 035 ollut 44 µg/l. Pisteellä Suurijärvi 2 alusveden kokonaisfosforin keskiarvopitoisuus on ollut 40 µg/l.
Levien määrää ilmentävä klorofylli-a-pitoisuus on tutkittu Suurijärveltä kaikkiaan kymmenestä vesinäytteestä, ja pitoisuus on ollut 14 - 30 µg/l. Korkeimmat pitoisuu- det, 26 ja 30 µg/l, on todettu näytepisteeltä Suurijärvi 035 elokuussa 1998 ja heinä- kuussa 2008.
Suurijärveä on kunnostettu projektissa, johon ovat osallistuneet Pohjois-Savon ympä- ristökeskus, Pohjois-Savon metsäkeskus, Suonenjoen kaupunki, Vapo Oy, Pohjois- Savon TE-keskus, Pohjois-Savon riistanhoitopiiri, alueen kolme kalastuskuntaa ja alu- eella toimiva metsästysseura. Projektin tavoitteena on ollut pysäyttää järven rehevöi- tymiskehitys.
Vaikutukset veden laatuun ja sen käyttökelpoisuuteen
Arviot turvetuotannon aiheuttamista pitoisuuslisäyksistä Kansanjoen ja Niittylam- menpuron suulla valuman ollessa 8,4 l/s km2 (keskivirtaama) ovat seuraavanlaiset:
Virtaama l/s
Kok.P µg/l
Kok.N µg/l
Kiintoaine mg/l Kuntoonpanovaihe
Kansanjoki 72 4,3 183 0,5
Niittylammenpuro 118 2,6 112 0,3
Tuotantovaihe 0,3
Kansanjoki 72 3,1 131 0,2
Niittylammenpuro 118 1,9 80
Oittilansuon turvetuotannon kuormitus nostaa Niittylammenpuron typpipitoisuuksia enimmillään 11 - 13 % ja fosforipitoisuuksia noin 6 % nykytasoon verrattuna. Kun- toonpanovaiheessa pitoisuuslisäykset ovat tuotantovaihetta suurempia. Pitoisuusli- säysarviossa on otettu huomioon virtaamansäätöpatojen kuormitusta vähentävät vai- kutus. Laskelmissa ei sen sijaan ole otettu huomioon sedimentaatiota tai muita vesis- tössä tapahtuvia prosesseja. Alivirtaamatilanteessa loppukesällä ja talvella vesistövai- kutukset ovat keskimääräistä suurempia. Ylivirtaamakausina vesistövaikutukset sen sijaan jäävät laimenemisen vuoksi keskimääräistä tasoa pienemmiksi.
Sedimentoitumista tapahtuu Kansanjoessa, Pohjalammessa ja Niittylammessa. Pohja- lammessa tapahtuu erityisesti kiintoaineen ja fosforin sedimentoitumista, mikä vähen- tää alapuolisen vesistön kuormitusta. Turvetuotannon kuormitus voi hieman lisätä Pohjalammen rehevöitymistä, veden tummuutta ja pohjan liettymistä.
Suurijärvessä ei todennäköisesti ole havaittavissa kovin merkittäviä veden laatuvaiku- tuksia. Oittilansuon turvetuotanto voi kuitenkin omalta osaltaan hieman lisätä Suuri- järven veden tummuutta ja ravinteikkuutta.
Alapuolista vesistöä ja rantoja käytetään kotitarvekalastuksen lisäksi loma-asutukseen sekä saunaveden ottoon ja uimiseen. Hakija arvioi, että turvetuotannon kuormituksella ei ole vaikutusta rantakiinteistöjen vesistösidonnaiseen käyttöön.
Kalastus ja kalasto sekä toiminnan vaikutukset niihin
Alapuolisen vesistön kalastosta ja kalastuksesta on saatu tietoja Nuutilan ja Vauhkolan I osakaskuntien esimiehiltä. Kansanjoessa ei juuri voi kalastaa veden vähyyden vuok- si. Kansanjoen suualueella Pohjalammen luona on sen verran vettä, että katiskan voi laittaa pyyntiin. Pohjalammella kalastaa pari henkilöä lähinnä haukea ja ahventa ka- tiskoilla. Niittylampi on umpeenkasvanut, eikä se sovellu kalastukseen.
Suurijärven tärkeimmät saaliskalat ovat hauki ja ahven, jotka kasvavat kookkaiksi.
Madetta saadaan kohtalaisesti, ja nekin ovat suurikokoisia. Lisäksi järvessä on lahnaa, kiiskeä, särkeä ja salakkaa. Ravuista on muutama havainto, mutta kanta ei ole pyynti- vahva. Järvellä kalastaa vuosittain 10–15 henkilöä. Kalastus tapahtuu verkoilla, katis- koilla ja vapavälineillä. Hauet ovat kesäisin limaisia ja siksi niitä ei juuri pyydetä kuin keväällä ja syksyllä. Ahvenissa ei ole kesälläkään makuvirheitä.
Pohjois-Savon TE-keskuksen istutusrekisterin mukaan Suurijärveen on istutettu vuon- na 1990 järvitaimenen poikasia. Osakaskunnat aikovat istuttaa tulevaisuudessa Suuri- järveen kokeeksi kuhaa.
Hauki, ahven ja särki ovat kevätkutuisia lajeja, joiden kantoihin turvetuotannon suorat vaikutukset ovat hakemuksen mukaan vähäisiä. Made on talvikutuinen kala ja se kär- sii turvetuotannosta kevätkutuisia kalalajeja enemmän. Nuutilansuon turvetuotanto- alueen kuivatusvesien vaikutuksia madekantaan ei ole ollut havaittavissa, vaan made- kanta on pysynyt kohtalaisena.
Turvetuotannon kuormitus näkyy selvimmin erilaisina kalastukseen ja kalojen käyttö- kelpoisuuteen liittyvinä haittoina, kuten veden tummuutena, pyydysten likaantumise- na, kalojen makuvirheinä ja pohjan liettymisenä. Näitä haittoja on esiintynyt Pohja- lammella ja Suurijärvellä jo pitkään, ilman Oittilansuon kuormitusta. Turvetuotannon vaikutuksia ei voida eritellä muista samaan suuntaan vaikuttavista tekijöistä, kuten maa- ja metsätalous, muut turvetuotantoalueet ja asutus. Oittilansuon alapuolisten lä- hivesistöjen vähäisen kalastuksen ja niiden kalaston koostumus huomioon ottaen tur-
vetuotannosta aiheutuvat kalataloudelliset haitat ovat niin vähäiset, ettei kompensaa- tiota hakijan näkemyksen mukaan tarvita.
Ympäristöriskit
Turvetta tuotetaan kesällä, mikä yhdessä työn luonteen kanssa aiheuttaa paloturvalli- suusriskin. Myös patojen murtuminen, poikkeukselliset rankkasateet tai tulvat sekä polttoaineen käsittely voivat aiheuttaa vaaratilanteita. Työmaalle laaditaan vuosittain paloturvallisuussuunnitelma. Työmaalle on nimetty hätätilanteiden hoitamisesta vas- taava palo- ja pelastusorganisaatio. Henkilöstölle on annettu paloturvallisuus- ja en- siapukoulutusta. Työmailla on alkusammutuskalusto ja ensiapuvälineitä. Toiminnalle otetaan ympäristövahinkovakuutus.
Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu
Kuormitustarkkailu
Pintavalutuskentälle tulevasta ja sieltä lähtevästä vedestä otetaan näytteitä marras- maaliskuussa 1 näyte/kk, kevättulvan aikaan 1 näyte/viikko ja kesä-lokakuussa 2 näy- tettä/kk. Suppea analyysi sisältää kokonaisfosforin, kokonaistypen, kemiallisen ha- penkulutuksen, kiintoaineen ja kiintoaineen hehkutushäviön määritykset. Kerran kuu- kaudessa tehtävä laaja analyysi sisältää lisäksi pH:n, fosfaattifosforin, nitraatti- nitriittitypen, ammoniumtypen ja raudan määritykset. Kiintoaineen hehkutushäviö määritetään vain, jos kiintoainepitoisuus on yli 20 mg/l. Tarkkailu tehdään samanlai- sena sekä kunnostus- että tuotantovaiheessa.
Vesistötarkkailu
Vesistötarkkailua tehdään Kansanjoesta neljä kertaa vuodessa. Ennakkotarkkailunäyt- teet otetaan ennen kunnostustöiden aloittamista vähintään yhden vuoden ajan. Näyt- teistä määritetään pH, väriluku ja kemiallinen hapenkulutus sekä kiintoaine-, koko- naisfosfori-, fosfaattifosfori-, kokonaistyppi-, ammoniumtyppi- ja nitraatti- nitriittityppipitoisuudet sekä kiintoaineen hehkutushäviö (jos kiintoainepitoisuus on yli 20 mg/l).
Hakijan mukaan erillinen kalataloudellinen tarkkailu ei ole tarpeen. Jos tarkkailu kat- sotaan myöhemmin tarpeelliseksi, voidaan tarkkailu tehdä Pohjois-Savon TE- keskuksen hyväksymällä tavalla.
HAKEMUKSEN KÄSITTELY
Hakemuksen täydennykset
Hakemusta on 16.6.2008 ympäristölupaviraston pyynnöstä täydennetty tuotantoalueel- le liikennöintiä koskevalla selvityksellä. Hakija on täydentänyt hakemustaan 9.7.2008 ympäristönsuojelulain 103 §:n mukaisella kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmalla.
Hakemuksesta tiedottaminen
Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa sekä Suonenjoen kaupungissa 25.3. - 24.4.2008 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Sisä-Savon Sanomat -lehdessä. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pohjois-Savon ympäristökeskukselta, Poh- jois-Savon työvoima- ja elinkeinokeskukselta, Suonenjoen kaupungilta ja Suonenjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta.
Lausunnot
1. Pohjois-Savon ympäristökeskus
Ympäristökeskus pyytää ottamaan lupaharkinnassa huomioon valtioneuvoston päätök- sen valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, joiden mukaan turvetuotantoalueiksi varataan ensisijaisesti jo ojitettuja soita. Hakemuksen mukaan noin 20 ha tuotantoalu- eesta on ojittamatonta, mutta kasvillisuusselvityksen mukaan valtaosa 27 ha:n selvi- tysalueesta on ojittamatonta. Riippuen ojittamattomuuden määrittelystä voi yli puolet 55 ha:n hakemuspinta-alasta olla ojittamatonta.
Oittilansuolta luoteeseen noin 400 metrin päässä on 21.8.1979 Kuopion lääninhalli- tuksen päätöksellä perustettu yksityismaan luonnonsuojelualue. Heposuo on rauhoitet- tu soidensuojelun edistämiseksi. Rauhoitusmääräykset koskevat vain suojelun piiriin rajattua aluetta. Jos hanke saa luvan, niin vesistöjärjestelyillä ei saa olla kuivattavaa vaikutusta suojelusuolle. Pölyämisen osalta on kohtuullista jättää reunapuusto suon suojelualueelle rajoittuvalle laita-alueelle.
Aluetta koskeva luontoselvitys ei kata koko hankealuetta. Täyttä varmuutta muiden alueen osien luontoarvoista ei hakemusasiakirjoista voi saada.
Vesienhoitolain mukaisessa luokittelussa Suurijärvi on arvioitu hyväksi (kokonaisfos- fori ja a-klorofylli hyvä, kokonaistyppi tyydyttävä). Varsinaiselta luokitusajanjaksolta (2000-luvulta) tietoa on ollut käytettävissä hyvin vähän. Pohjoispäässä ravinnepitoi- suudet ovat suuremmat johtuen Kansanjoen valuma-alueelta tulevasta kuormituksesta.
Suurijärvi ei runsashumuksisena järvenä ole ravinnekuormitukselle herkimpiä. Turve- tuotannon merkittävin vaikutus aiheutuu kiintoainekuormituksesta, mutta sitä vähen- tää tuotantoalueen ja Suurijärven välissä olevat Pohjalampi ja Niittylampi.
Esitetty vesienkäsittely on turvetuotannossa yleisesti hyväksytyn parhaan käyttökel- poisen tekniikan (BAT) mukaista. Oikovirtausten estämiseksi pintavalutuskentällä si- jaitsevat vanhat ojat tulee tukkia huolellisesti tarkoitukseen soveltuvilla maa- aineksilla. Aineksia ei saa ottaa alueella olevien vanhojen ojien mahdollisista ojapen- kereistä, koska penkereen rikkominen aiheuttaa oikovirtauksia ojiin. Vesi tulee jakaa kentälle tasaisesti niin, että kentän koko pinta-ala on hyötykäytössä. Kentän toiminta- kuntoa ja veden jakautumista tulee seurata ja tehdä korjaukset heti tarpeen mukaan.
Melu- ja pölyhaitta asutukselle on epätodennäköinen. Tuulen nopeuden ja suunnan seurantaa varten tulee olla tuulipussi ja kannettava tuulennopeuden mittalaite.
Polttonesteiden, ongelmajätteiden ja muiden kemikaalien pääsy ympäristöön on estet- tävä. Polttonestesäiliöiden tulee olla suoja-altaallisia tai kaksivaippaisia tai muuten sellaiselle tiivispohjaiselle alustalle sijoitettuja, että vuodot maaperään estetään. Säili- öiden jakeluletkussa tulee olla ylitäytönestin.
"Tuotannon aikainen vesistötarkkailu tulee suorittaa hakijan esityksen mukaisesti yh- teistarkkailuna Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkkailuohjelman mukaisesti. Pin- tavalutuskentän tarkkailu voidaan hoitaa hakijan esittämällä tavalla. Kolmen vuoden välein toteutettavaa virtavesitarkkailua varten tulee perustaa tuotantoalueen yläpuoli- nen piste, joksi ympäristökeskus esittää pistettä Pukinpuro 2. Tuotantoalueen alapuoli- sena pisteenä voi hakijan esityksen mukaisesti olla piste Kansanjoki 3. Lisäksi ympä- ristökeskus esittää, että kaksi kertaa vuodessa seurattaviksi järvitarkkailupisteiksi Suu- rijärvessä otetaan Oittilansuolta tulevaa puroa lähin piste Suurijärvi 2 sekä järven var- sinainen syvännepiste Suurijärvi 035. Järvi- ja virtavesitarkkailut tulee aloittaa ennen tuotantoalueen kuntoonpanoa ja pintavalutuskentän tarkkailu heti kentän valmistuttua.
Ympäristökeskus katsoo, että turvetuotannon vaikutusten selvittämiseksi Suurijärvellä on tarpeen seurata vesikasvillisuuden muutoksia. Jos Suurijärvi lisätään turvetuotan- non yhteistarkkailuun, järvi ilmakuvataan ohjelman mukaisesti viiden vuoden välein."
Perusteita toiminnan aloittamisluvan myöntämiselle ei ole. Hakijalla on useita toimin- nassa olevia turvetuotantoalueita, joista turvetta on saatavilla riittävästi siihen saakka, kunnes Oittilansuon turvetuotantoaluetta koskevat päätökset ovat saaneet lainvoiman.
2. Pohjois-Savon TE-keskus
Oittilansuon kuntoonpano ja turvetuotanto lisäävät nykytilassaan rehevän Suurijärven kuormitusta ja vaikuttavat siten myös sen kalaston tilaan ja kalastukseen. Hakemuk- sessa todetaan nykyisen rehevyyden heikentävän järven kalastusmahdollisuuksia. Re- hevyyden haitat rajoittavat myös istutuksin tehtävää kalaveden hoitoa. Suurijärven ka- lalajisto on järven kokoon nähden varsin monipuolinen.
Kalastuskuntien aloitteesta käynnistettiin 1990-luvulla kunnostushanke. Valuma- alueelle suunnitellut maatalouden vesiensuojeluhankkeet eivät toteutuneet. Hajakuor- mituksen jatkuessa on odotettavissa, että järven tila heikkenee ja sen seurauksena jär- ven kalataloudellinen arvo edelleen alenee.
Ympäristöluvan myöntämiselle ei ole estettä. Lupa tulisi myöntää määräajaksi ja lu- paehtoja tarkistaa viimeistään kahdeksan vuoden kuluttua. Vesiensuojelussa tulisi käyttää parasta mahdollista tekniikkaa. Kuntoonpanon ja turvetuotannon vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen tulee tarkkailla Pohjois-Savon TE-keskuksen hyväksymän ohjelman mukaisesti.
3. Suonenjoen kaupungin ympäristölautakunta
Ympäristöministeriön 21.6.2000 vahvistamassa Sisä-Savon seutukaavassa Oittilan- suolla ei ole aluevarauksia. Alueella ei ole yleiskaavaa. Lupahakemuksen mukaisesta tuotantoalueesta merkittävä osa on luonnontilaista suota.
Turvetuotantohanke ei ole valtakunnallista alueidenkäyttöä tai vesiensuojelua koske- vien tavoitteiden mukainen. Uusien turvetuotantoalueiden käyttöönoton tarpeet tulee arvioida erityisen tarkoin sellaisilla valuma-alueilla, joilla vesien tilatavoitteet edellyt- tävät tilan parantamista tai joilla on vaara vesien tilan heikkenemisestä turvetuotannon vaikutuksesta.
Vaikutukset kohdistuvat ensisijaisesti purkuvesistön (Suurijärvi) vedenlaatuun sekä virkistyskäyttöön aiheuttaen yhdessä jo olemassa olevan kuormituksen kanssa entises- tään veden laadun heikkenemistä Suurijärvessä.
Pintavesien ekologisen luokittelun perusteella Suurijärven veden laatu on arvioitu hy- väksi. Järvi kuuluu runsashumuksisiin järviin. Järvestä on yhteys vedenlaadultaan erinomaiseen Suontee-Puruvesi -vesistöön. Rautalammin reitti on kokonaisuutena var- sin vähäkuormitteinen, kirkasvetinen ja karu vesistöalue, joka on valtakunnallisella ta- solla luettu erityissuojelua vaativiin vesistöihin.
Suurijärven kunnostusprojektin (1996 - 2001) yhteydessä on selvitetty järven kuormi- tusta sekä valuma-alueella tarpeellisia vesiensuojelutoimenpiteitä.
Hakemuksessa ei ole selvitetty turpeen paksuutta pintavalutuskentällä eikä kentän tal- viaikaista toimivuutta/käyttökelpoisuutta. Tutkimusten mukaan pintavalutuskentän talviaikaisesta toimivuudesta ei ole riittävästi tietoa. Puhdistava vaikutus perustuu riit- tävän paksuun turvekerrokseen, ja kasvillisuuden osuus puhdistuksesta on vain noin 10 %. Talvikautinen pumppaus voi aiheuttaa jään muodostumista ja kentän rakenteen rikkoontumista. Hakemuksen mukaan virtaamansäädön vaikutuksia kuormituksiin on tutkittu vähän. Tieto vesienkäsittelyn BAT-tekniikasta perustuu olettamuksiin.
Hakemuksessa ei ole selvitetty kuivatuksen aiheuttaman veden pinnantason alenemi- sen vaikutusta yläpuolisen entisen Oittilansalon kaatopaikan vesienkäsittelyyn tai päästöihin eikä yläpuolisen luonnonsuojelualueen luonnontilaan.
Tarkkailuun on tarpeen lisätä toimintaa edeltävä taustatilannetarkastelu purkuvesistös- sä (sedimenttiselvitys Pohja- ja Niittylammessa sekä kasvillisuustarkastelu Suurijär- ven pohjoispäässä) sekä vesistötarkkailupisteiden lisääminen Suurijärvessä.
Hakijalle ei tule myöntää toiminnan aloittamislupaa muutoksen hausta huolimatta, koska jo tuotantoalueen kuntoonpanotyöt vaikuttaisivat suoalueen luonnontilaan sekä purkuvesistöön.
4. Suonenjoen kaupunki
Suonenjoen kaupunki on antanut samansisältöisen lausunnon kuin kaupungin ympä- ristölautakunta.
Muistutukset
1. AA (Oittilan kylä, tila Kuikkala II RN:o 2:6)
Muistuttaja vastustaa ympäristöluvan myöntämistä.
Tilasta Kuikkala on vuokrattu Vapo Oy:lle turvetuotantoa varten 11,5 ha. Vuokraso- pimuksen mukaan turvetuotannon oli määrä alkaa 15 vuoden kuluessa sopimuksen solmimisesta (22.1.1987). Vuokra-aika päättyy vuonna 2016. Muistuttaja on irtisano- nut vuokrasopimuksen yksipuolisesti 31.3.2008. Asia on vielä kesken.
Jos ympäristölupa myönnetään, tulee tila Kuikkala rajata luvan ulkopuolelle. Vapo Oy ei ole aloittanut toimintaansa sovitun vuokrasopimuksen mukaisesti. Vuokra-aikaa on jäljellä vain 8 vuotta. Kun suon valmistelu turvetuotantoon kestää 1 - 2 vuotta, niin vuokra-aikaa on jäljellä vain noin 6 vuotta. Vuokrasopimusta ei tulla jatkamaan.
Lisäksi muistuttajan omistama 0,8 ha:n metsälle istuttama alue tulisi jäämään turpeen- nostoalueen sisään. Alue ei sisälly vuokrattuun alueeseen. Alueelle ei olisi pääsyä, kun sitä ympäröisi 2 - 3 m syvä turpeennostoalue.
Hakijalla on turvetuotannosta aiheutuvien haittojen suhteen optimistinen näkemys.
Hakemuksessa ei riittävästi selvitetä virtaamien suuntia yms. Ei voida tietää, suuntaa- vatko vanhalla kaatopaikalla olevat epäpuhtaudet Oittilansuon ojiin ja edelleen ala- puolen vesistöön. Liikenne- sekä melu- ja pölyselvityksiin tarvitaan tarkennusta.
2. BB:n ja CC:n oikeudenomistajat DD, EE, FF ja GG (Oittilan kylä, tila Kopola II RN:o 2:7)
Muistuttajat vastustavat ympäristöluvan myöntämistä.
Tilasta Kopola II on vuokrattu Vapo Oy:lle turvetuotantoa varten 2,0 ha. Turvetuotan- non oli määrä alkaa 15 vuoden kuluessa sopimuksen solmimisesta (28.2.1989). Vuok- ra-aika päättyy vuonna 2019. Vuokrasopimusta ei tulla jatkamaan.
Jos ympäristölupa myönnetään, tulee tilalle Kopola II sijoittuva tuotantoalue rajata lu- van ulkopuolelle. Muistuttajien omistama 2,3 ha:n puustoinen alue tulisi jäämään tur- peennostoalueen sisään. Alue ei sisälly vuokrattuun alueeseen. Alueella kasvavan ar- vokkaan puuston käyttö tulisi olemaan lähes mahdotonta. Alueelle ei olisi pääsyä, kun sitä ympäröisi 2 - 3 m syvä turpeennostoalue.
Turvetuotannosta aiheutuvista ympäristöhaitoista ei ole varmuutta. Valtakunnallisten ohjeiden mukaan turvetuotantoa pitää keskittää jo olemassa oleville tuotantoalueille ja ojitetuille suoalueille. Oittilansuolla on paljon luonnontilaista suota. Suurijärvellä on tehty kunnostustoimenpiteitä veden laadun parantamiseksi. Jos järveen johdetaan tur- vetuotannon kuivatusvesiä, on vaara, että järven tila huononee uudestaan.
3. HH, II ja JJ (Nuutilan kylä, tilan Huutokallio RN:o 1:17 osaomistajina)
Suurijärvi ei ole aina ollut yhtä rehevä kuin nyt. Vesikasvillisuuden määrä on kasva- nut tasaisesti Nuutilansuon turpeenoton aikana, ja humuspitoisuus nousi niin suureksi, ettei järvivettä voitu käyttää peseytymisvetenä. Turvetuotannosta on ollut merkittävää haittaa aiemminkin.
Päästöjen määrän tulee olla pienempi kuin hakija esittää. Lisäksi tulvahuippuja ei ole huomioitu vesienkäsittelyssä. Muistuttajat eivät yhdy hakijan käsitykseen siitä, että kuivatusvesien johtamisesta ei aiheudu vaikutuksia rantakiinteistöjen vesistösidonnai- seen käyttöön. Vesikasvillisuuden määrä lisääntyy ja virkistyskalastusmahdollisuudet heikkenevät entisestään. Jos humuspitoisuus nousee ja haittaa veden käyttöä talousve- tenä, niin siitä aiheutuu merkittävää haittaa. Muistuttajat varaavat oikeuden hakea korvauksia veden käytön ja kalastusmahdollisuuksien heikentymisestä.
Mahdollisessa ympäristöluvassa tulisi velvoittaa kartoittamaan ja seuraamaan Suuri- järven vesistön tilaa sekä määrittää velvollisuus mahdollisten kunnostustoimien suorit- tamisesta.
4. KK ja LL (Nuutilan kylä, tila Outila RN:o 1:33)
Muistuttajat vaativat, että järven nykyinen ekologinen tila on kartoitettava tulevan ver- tailun pohjaksi ja tilaa on tutkittava vesinäytteillä koko mahdollisen turvetuotannon ajan. Vuonna 2001 Suurijärvi on ollut rehevä, erittäin tumma vetinen ja happipitoi- suudeltaan huono, varsinkin pohjassa. Muistuttajat vaativat ympäristövaikutusten ar- viointiselvityksen tekemistä. Suurijärvi on rehevä, kuinka se kestäisi enää yhtään lisä- kuormitusta? Miten kuormitus vaikuttaa järven kalastus- ja virkistyskäyttöön?
Vapo Oy vastaa mahdollisista Suurijärveen kohdistuvista haitoista ja järven puhdis- tuksesta. Vesipuitedirektiivi edellyttää vesistöjen tilan saattamista hyväksi vuoteen 2015 mennessä. Vapo Oy:n toiminta ei tue tavoitetta.
5. Suonenjoen Urheilu- ja Metsästysampujat ry
Tilalle Kaatopaikka RN:o 1:10 on aloitettu ampumaradan rakentaminen vuonna 2007.
Ampumaradan toiminnalle on myönnetty ympäristölupa v. 2006. Haulikkoammuntaan tarkoitetut radat ovat rakenteilla Kaatopaikantien länsipuolelle.
Kaatopaikantien liikenne ei saa haitata haulikkoammuntaa (esim. kilpailujärjestelyjä).
Ampumaradalle myönnetyn ympäristöluvan mukaan ajoneuvoliikenne ampumaradalle on rajattu yhteen sisääntuloväylään (Kaatopaikantie) ja luvaton liikkuminen alueelle on estettävä lukittavalla sulkupuomilla. Turvetuotannosta aiheutuvaa pölyämistä tulee minimoida erityisesti ampumakisojen aikana. On otettava huomioon ampumaratojen turvaetäisyydet. Ammuttaessa hauleja voi lentää jopa noin 200 metrin päähän. Am- munta tapahtuu osittain kohti suunniteltua turvetuotantoaluetta.
6. MM ja NN (Nuutilan kylä, tilan Kuusela RN:o 11:1 omistaja ja tilan Huutokallio RN:o 1:17 osaomistaja)
Ennen lupapäätöksen tekemistä tulee selvittää, onko Oittilan kaatopaikalta valunut turvetuotantoalueelle ravinteita tai myrkyllisiä aineita. Kansanjoen varrelle tulee tehdä kosteikko tai laskeutusallas vähentämään kiintoaine- ja ravinnekuormitusta vesistöön.
Osa Suurijärven rehevöitymisestä johtuu Nuutilansuon turvetuotannosta. Päästöjen yhteisvaikutus tulee ottaa huomioon lupaehtoja kiristävänä tekijänä.
1950-luvulla Suurijärven veden näkösyvyys oli merkittävästi nykyistä suurempi.
Myös kalaverkkojen likaantuminen oli nykyistä vähäisempää. Merkittävän vesistö- muutoksen aiheutti Nuutilansuon turvetuotannon käynnistäminen 1970-luvulla. Nuuti- lansuon turvetuotannon vaikutukset vesistön tilaan ovat kiistattomat. Aikaisempi ve- sistön tilan huonontaminen ei voi olla peruste lisähuonontamiselle. Selvityksestä ei käy ilmi, kuinka paljon heikommin pintavalutuskenttä toimii talvella kuin kesällä.
Vaikutusalueen omistajaselvitys ei vastaa tämänhetkistä tilannetta.
Järven virkistyskäyttöä ja kalakantaa sekä kalastusta on hakemuksessa vähätelty. Suu- rijärven rannalla on 14 vakituista tai vapaa-ajan asutuntoa. Lisäksi lukuisilla tiloilla on vesioikeus Suurijärveen. Särjessä on lämpimän kesän aikana selvä humuksen maku.
Muissa kaloissa ei ole makuhaittaa. Muistuttaja ei ole havainnut haukien limaisuutta.
Järvessä on runsas lahnakanta.
7. Suonteen kalastusalue
Mahdollisesti myönnettävään lupaa tulee sisällyttää seuraavat lupaehdot:
− Hakija tulee velvoittaa suorittamaan 330 euron vuotuinen kalatalousmaksu Poh- jois-Savon TE-keskukselle alapuolisen vesistön kalakantojen hoitoon. Maksun käytöstä tulee kuulla muistuttajaa sekä Pörölänmäki I ja III osakaskuntia.
− Vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen sekä jätevesien määrää, laatua ja vaikutuk- sia on tarkkailtava. Vedenlaatu tulee selvittää myös ennen tuotannon aloittamista.
Tarkkailutulokset on toimitettava myös muistuttajalle.
− Vesiensuojelurakenteista vastaavan henkilön yhteystiedot on toimitettava muistut- tajalle.
− Lupa on voimassa määräaikaisena 5 vuotta.
Muistuttaja perustelee vaatimuksiaan muun muassa seuraavasti:
− Vaikutusalueen vesistöt, Suurijärvi mukaan lukien, ovat erittäin rehevöityneitä ja tummia. Niiden jätevesien vastaanottokyky on jo alentunut. Kuormitusta ei tulisi enää lisätä. Erityisesti rankkasateiden ja kevättulvien aikaan suojelulaitteet eivät kykene pidättämään kaikkea kiintoainetta ja ravinteita. Jätevesien mahdollinen happamuus karkottaa myös kaloja. Muistuttajat eivät löydä laillisia perusteita ha- kemuksen kokonaan hylkäämiselle. Kalatalousmaksua vaaditaan vesistölle ja sen kalakannalle sekä kalastukselle veden laadun heikkenemisestä ja umpeen kasva- misesta aiheutuvan haitan takia.
− Tarkkailuvelvoite on tarpeen vaikutusten arvioimiseksi.
− Lupa on myönnettävä määräaikaisena, jotta hankkeen vaikutuksia voidaan seuran- nan perusteella arvioida mahdollisimman pian.
8. Pörölänmäki III -kalastuskunta
Muistuttaja yhtyy Suonteen kalastusalueen muistutukseen (muistutus 7).
9. OO (Pörölänmäen kylä, tila Säynälä RN:o 6:4)
Muistuttaja vastustaa ympäristöluvan myöntämistä. Jos lupa kuitenkin myönnetään, niin Vapo Oy:n on estettävä turvetuotannosta aiheutuvat haitalliset vaikutukset Kan- sanjoessa ja Pohjalammessa.
Vesienkäsittelystä huolimatta voi kiintoainetta päästä vesistöihin. Lisäksi jos virtaus Kansanjoessa kasvaa, niin joen penkereet kuluvat ja kiintoainetta kulkeutuu Pohja- lampeen. Pohjalammen tila tulee entisestään huonontumaan, mikä on ristiriidassa ve- sien hyvän tilan vuoteen 2015 mennessä saavuttamista koskevan tavoitteen kanssa.
Kansanjoessa ei ole käytännössä laskua viimeisen 300 metrin matkalla Pohjalampeen.
Vapo Oy:n on poistettava Kansanjokeen mahdollisesti kertyvä kiintoaine ja pidettävä rantapenkereet kunnossa sekä huolehdittava siitä, että virtaus Pohjalammesta jatkuu eteenpäin. Joen täyttyessä vesi nousee läheisille pelloille.
Jos turvetuotanto aloitetaan, niin Kansajoen varteen noin 150 metrin päähän Pohja- lammesta tulee rakentaa laskeutusallas muistuttajan omistamalle tilalle Säynälä. Las- keutusaltaan rakentamisesta ja ylläpidosta kuluineen vastaa Vapo Oy.
10. Pörölänmäki I osakaskunta
Muistuttaja yhtyy Suonteen kalastusalueen muistutukseen (muistutus 7).
11. PP ja QQ (Karkkolan kylä, tila Alatalo RN:o 5:0)
Lupaa haetaan johtaa kuivatusvedet 800 metrin matkalta Alatalon tilan maitten kautta.
Oja on helposti lohkeilevaa ja liettyvää maata. Virtauksen lisääntyessä maa-ainesta ir- toaa huomattavia määriä, aiheuttaen haittaa alajuoksulla olevan salaojitetun pellon kuivatukseen. Lisäksi maa-ainesta kulkeutuu Kansanjokea pitkin Pohjanlampeen, mi- kä aiheuttaa haittaa lammen ja alajuoksun vesistöille. Muistuttajat esittävät, että pelto- jen jälkeen rakennettaisiin laskeutusallas estämään maa-aineksen kulkeutuminen Poh- jalampeen. Maastossa on laskeutusaltaalle sopiva paikka.
12. RR ja SS (Pörölänmäen kylä, tilat Mikkola RN:o 1:4 ja Tuomala RN:o 3:0) sekä TT ja UU (Pörölänmäki kylä, kiinteistö Lassintupa Tuomala RN:o 3:0 tilalla)
Muistuttajat vastustavat ympäristöluvan myöntämistä. Myöskään toiminnanaloituslu- paa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta ei tule myöntää.
Turpeenottoalueeksi suunnitellusta alueesta yli puolet on luonnontilaista suota. Val- tioneuvoston valtakunnallisista alueidenkäyttötavoista antaman päätöksen mukaan tur- peenottoon käytetään ensisijaisesti vain ojitettuja soita. Hanke on ristiriidassa tavoit- teen kanssa. Sisä-Savon seutukaavassa ei alueelle ole turvetuotantovarausta.
Alueen kuivatus voi vaikuttaa Heposuon luonnonsuojelualueen vesiolosuhteisiin ja si- ten sen luonnontila voi olla vaarassa. Hankkeella voi olla myös vaikutuksia läheisen maisemoidun kaatopaikan vesioloihin ja alueelta mahdollisesti vesistöön joutuviin päästöihin. Hakemusasiakirjoissa ei ole näitä seikkoja selvitetty.
On vaara, että suunniteltu vesien käsittely ei toimi riittävän tehokkaasti ja kiintoainetta pääsee vesistöön suuriakin määriä. Lisäksi kunnostuksen aikainen mahdollinen vir- taaman kasvu Kansanjoessa voi lisätä kiintoaineen irtoamista joen penkereistä. On pe- lättävissä, että turvetuotannon kiintoainekuormitus huonontaa Pohja- ja Niittylampien tilaa. Niittylampi on jo lähes umpeenkasvanut. Vaikutukset ulottuvat Suurijärveen.
Nuutilansuon turvetuotantoalueen kuivatusvedet ovat huonontaneet Suurijärven veden laatua suuren kiintoainemäärän takia. Järven kunnostushankkeen yhteydessä on selvi- tetty järven kuormitusta ja tarpeellisia vesiensuojelutoimenpiteitä. Lisää kuormitusta ei enää saisi tulla. Laki vesienhoidon järjestämisestä asettaa tavoitteen pintavesien ti- lan heikkenemisen estämisestä ja hyvän ekologisen tilan saavuttamisesta.
Jos lupa kuitenkin myönnetään, on lupamääräyksin estettävä haitalliset vaikutukset alapuolisessa vesistössä. Veden laatua sekä muutoksia kasvillisuudessa ja eläimistössä tulee seurata säännöllisesti ja riittävän tiheästi. Lupamääräyksiä on tarvittaessa kiris- tettävä. Aiheutettu haitta asianosaisille on korvattava. Lupamääräyksiä on voitava aika ajoin tarkastaa. Tarkkailujen tuloksista tulee tiedottaa järven ympäristön asukkaille.
13. VV (Suonenjoen kylä, tila Mikkola RN:o 10:24)
Turvetuotannon aloittaminen tuhoaisi luonnontilaista suoluontoa ja lopettaisi alueen virkistyskäyttömahdollisuuden. Kuivatusvesien johtaminen käsiteltynäkin lisäisi ala- puolisten vesistöjen ravinnekuormitusta, joka näkyisi aikaviiveellä Suurijärven ala- puolisilla vesistöalueilla rehevöitymisenä ja veden tummuutena. Muutos vaikuttaisi kielteisesti kalakantaan. Turvetuotanto aiheuttaa melu- ja pölyhaittaa. Hakija suunnit- telee todennäköisesti nyt lupamenettelyn ulkopuolella olevien alueiden hyötykäyttöä.
14. XX, YY:n oikeuden omistajien puolesta (Nuutilan kylä, tila Joenpolvi RN:o 1:14)
Muistuttaja vastustaa turvetuotantoalueen laajentamista. Turvetuotannon aiheuttama rehevöityminen lisääntyy eniten Pohjalammessa ja Niittylammessa, jotka ovat lähem- pänä suoaluetta, mikä taas ratkaisevasti huonontaa kalastus- ja virkistyskäyttöä. Muis- tuttaja toivoo, että myös pienet järvet pysyvät uinti- ja kalastuskelpoisina. Tila Joen- polvi rajoittuu Kansanjokeen ja Pohjalampeen. Alue on perikunnan kalastus- ja virkis- tysaluetta.
Oittilansuolla on suljettu kaatopaikka. Mikä on sen ja turvetuotantoalueen laajentami- sen yhteisvaikutus pohjavesiin ja vesistöön?
15. Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri ry
Muistuttaja vastustaa ympäristöluvan ja toiminnanaloittamisluvan myöntämistä Oitti- lansuon turvetuotantoalueelle. Turvetuotanto heikentäisi Kansanjoen, Pohjalammen, Niittylammen ja Suurijärven sekä Suurijärven alapuolisen vesistön veden tilaa.
Turvetuotantovarauksia pitäisi tarkastella kokonaisuutena koko keskisen Suomen alu- eella, koska ne yhdessä vaikuttavat vesien tilaan heikentävästi. Erillistarkastelulla ko- konaisuus häviää, eikä vesipuitedirektiivin tavoitteita saavuteta. Suon kuivattaminen vaikuttaa myös hiilidioksidipäästöihin. Luonnontilaiset suot ovat hiilidioksidinieluja.
16. Suonenjoen Moottoriurheilukeskus ry
Turvetuotantoalueen pohjoispuolella tilasta RN:o 1:10 Suonenjoen kaupungilta vuok- ratulla 15 ha alueella on rakenteilla oleva moottoriurheilukeskus, jossa on valmiina motocross-rata ja asfaltoitu karting-rata sekä lähes valmis huolto-/kahviorakennus.
Uusien rata-alueiden rakentaminen jatkuu vielä kauan.
Tieyhteys tuotantoalueelle kulkee moottoriurheilukeskuksen kautta. Moottoriurheilu- keskukselle aiheutuu pölyhaittaa turpeen tuotannosta ja kuljetuksesta. Esimerkiksi kil- pailujen aikaan myös liikennöintiä voidaan joutua alueen halki rajoittamaan.
Tuotantoalueelle johtavan tien sijoittelu ei saa haitata nykyisiä ratoja eikä uusien rata- alueiden rakentamista. Hakijan on sovittava moottoriurheilukeskus ry:n kanssa teiden sijoittelusta. Pölyämisen estämisestä on huolehdittava.
Hakijan vastine
Hakija on ympäristölupavirastoon 5.6.2008 toimittamassaan vastineessaan esittänyt seuraavaa:
Pohjois-Savon ympäristökeskuksen luonnontilaa koskevista vaatimuksista hakija lau- suu seuraavaa: Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet eivät ole ympäristölupaa koskevassa lupaharkinnassa sovellettavaa normistoa. Hakija viittaa korkeimman hal- linto-oikeuden päätökseen KHO:2005:27. Selvitykset hankealueesta ovat riittävät.
Suojelualueen etäisyyden vuoksi turvetuotannon kuivatusvaikutus ei ulotu ja pölyvai- kutus ei vaikuta haitallisesti suojelualueeseen ja sen luontoarvoihin.
Tarkkailua ja raportointia koskevista vaatimuksista hakija lausuu seuraavaa: Valuma- alueosuus Niittylammenpuron laskussa Suurijärveen on noin 3,9 %, josta osuus piene- nee voimakkaasti muun järven valuma-alueen osuuden kasvaessa. Sen ja tehokkaan kuivatusvesien puhdistuksen vuoksi hakija ei näe perusteita seurata järven kasvilli- suuden kehitystä ilmakuvaukseen perustuvalla tarkkailulla.
Toiminnanaloittamisluvan osalta hakija katsoo, että luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät.
Pohjois-Savon TE-keskuksen lausunnosta ei hakijalle ollut huomautettavaa.
Suonenjoen ympäristölautakunnan ja kaupunginhallituksen lausunnoista hakija lau- suu, että selvitykset ovat riittävät asian ratkaisemiseksi. Yläpuoliseen kaatopaikkaan kuin ei myöskään Heposuon luonnonsuojelualueeseen hankkeella ole vaikutusta.
Tarkkailut toteutetaan yleistä etua valvovien viranomaisten hyväksymällä tavalla ja si- ten kuin mahdollisesti myönnettävässä luvassa katsotaan tarpeelliseksi määrätä. Sedi- menttiselvitys ja kasvillisuustarkastelu eivät ole tarpeellisia. Muutoin hakija viittaa soveltuvin osin edellä lausumaansa.
AA:n muistutuksesta hakija lausuu, että Kuikan kanssa on neuvoteltu ja on todettu vuokrasopimuksen olevan voimassa. Yhtiöllä on hallinta alueeseen. Tämä hakemus käsittää vain toisen palstan vuokrattuja alueita, joten nyt ja myös toisen palstan tulles- sa myöhemmin turvetuotantokäyttöön maanomistajalle järjestyy tarpeellinen kulkuyh- teys vuokra-alueiden välissä olevalle kivennäismaa-alueelleen.
HH:n, EE:n, FF:n ja GG:n muistutuksesta hakija viittaa soveltuvin osin Anne Kuikan ja edellä lausumaansa. Luvan epäämisvaateet ovat aiheettomat.
HH:n, II:n ja JJ:n yhteisestä muistutuksesta, KK:n ja LL:n yhteisestä muistutuksesta sekä MM:n ja NN:n yhteisestä muistutuksesta hakija lausuu, että toiminnasta ei aiheu- du merkittävää vesiympäristön pilaantumista taikka sen vaaraa eikä muutakaan luvan myöntämisen esteenä pidettävää taikka korvausvelvollisuuden perustavaa vaikutusta.
Tarkkailun osalta hakija viittaa edellä lausumaansa.
Suonenjoen Urheilu- ja Metsästysampujat ry:n ja Suonenjoen Moottorikeskus ry:n muistutuksista hakija lausuu, että toiminnalla ei ole haitallista vaikutusta jokseenkin etäällä tapahtuvan ampumaradan ja moottoriurheiluun liittyviin toimintoihin. Turpeen käyttökohteisiin kuljetus ajoittuu lämmityskautena, joka alkaa loppuvuodesta.
Hakija on ympäristölupaviraston pyynnöstä täydentänyt vastinettaan 16.6.2008 seu- raavasti: Lähinnä turvetuotantoaluetta sijaitsevat moottorikelkka/mönkijä- ja enduro- radat. Ampumaratasektorit ovat poispäin alueen muista toiminnoista ja samalla suun- nitellusta turvetuotantoalueesta. Hakijalla on kiinteistörekisteriin merkitty kulkuoikeus alueen halki menevää tietä pitkin valtatielle 9. Toimintojen luonne ja sijoittuminen se- kä ajoittuminen huomioon ottaen turvetuotannosta ja sen liikenteestä ei aiheudu sanot- tavaa haittaa moottoriurheilu- ja haulikkoammuntaradan toiminnoille.
Suoneen kalastusalueen sekä Pörölänmäki I ja III osakaskuntien muistutuksista hakija lausuu, että hakija ja TE-keskus eivät pidä kalatalousmaksun asettamista tarpeellisena.
Tarkkailun osalta hakija viittaa edellä lausumaansa. Ympäristölupa voidaan myöntää toistaiseksi voimassa olevana.
OO:n muistutuksen, PP:n ja QQ:n yhteisen muistutuksesta, YY:n perikunnan muistu- tuksesta ja Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri ry:n muistutuksesta hakija lausuu, että epäillyille vaikutuksille ja niihin perustetuille vaateille ei ole perusteita. Kuivatusvesi- en puhdistusmenetelmät edustavat parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Laskuojan osal- ta tavanomaisesti asetettu kunnossapitovelvoite on riittävä. Muutoin hakija viittaa so- veltuvin osin edellä lausumaansa.
RR:n ja SS:n, TT:n ja UU:n yhteisestä muistutuksesta ja VV:n muistutuksesta hakija viittaa soveltuvin osin edellä lausumaansa.
YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU
YMPÄRISTÖLUPARATKAISU
Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle ympäristöluvan turvetuotantoon Oittilan- suolla noin 41 ha:n alalla. Tuotantoalue sijaitsee Suonenjoen kaupungin Karkkolan ja Oittilan kylissä.
Hakemus tilojen Annala II RN:o 1:9, Kopola II RN:o 2:7 ja Kuikkala II RN:o 2:6 osalta hylätään. Lisäksi tilan Korpinsalo RN:o 6:1 pohjoisosaan on jätettävä 100 met-
rin levyinen suojavyöhyke. Alueet on esitetty päätöksen liitteenä olevassa tuotanto- suunnitelmakartassa.
Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle vesilain 10 luvun 6 §:ssä tarkoitetun oi- keuden käyttää turvetuotannon kuivatusvesien johtamiseen Karkkolan kylässä tilojen Huttula RN:o 6:2 ja Alatalo RN:o 5:0 sekä Nuutilan kylässä tilojen Poikiintalo RN:o 2:22 ja Harjula RN:o 1:39 mailla olevia Kansanjokeen laskevia ojia. Luvan saajan on huolehdittava laskuojien kunnossapidosta.
Luvan mukaisesta toiminnasta ei aiheudu ennakoitavissa olevaa korvattavaa vahinkoa.
Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan ohjaus.
Ympäristölupavirasto hylkää pyynnön saada aloittaa toiminta ennen päätöksen lain- voimaiseksi tulemista.
Lupamääräykset
Päästöt vesiin
1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen liitteenä 1 olevan tuotantosuun- nitelman mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojaa pitkin Kansanjokeen ja edelleen Suurijärveen.
2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä laskeutusaltaan, virtaamansäätimien ja pintavalutuskentän avulla ympärivuotisesti hakemussuunnitelmasta ilmenevällä ta- valla. Pintavalutuskentän pinta-alan on oltava vähintään hakemuksen mukainen 3,2 ha.
Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennykset, lietteenpidättimet ja päisteputket. Las- keutusaltaassa on oltava pintapuomit ja pato. Laskeutusaltaan on oltava mitoitusohjei- den mukainen.
Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, jotta turvetta ei joudu ojiin.
Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsit- telyrakenteiden ohi eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset.
3. Vesiensuojelurakenteet on tehtävä ennen tuotantokenttien kuntoonpanon aloittamista.
Vesiensuojelurakenteiden valmistumisesta on ilmoitettava Pohjois-Savon ympäristö- keskukselle ja Suonenjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen tuotan- toalueen kuntoonpanotöiden jatkamista.
Kuntoonpano- ja ojien kaivutyöt on tehtävä vähävetisenä aikana ja muutoinkin siten, että töiden haitalliset vaikutukset vesistöön jäävät mahdollisimman vähäisiksi.
Pintavalutuskentän oikovirtaukset on estettävä. Kentällä olevat ojat on tukittava vähin- tään 10 metrin välein tehtävillä padoilla. Kentällä liikuttaessa ei saa vahingoittaa alu- een luontaista kasvillisuutta. Kenttä on rakennettava siten, että kuivatusvedet saadaan jakaantumaan sille tasaisesti ja sen jälkeen johdettua mittapadon kautta laskuojaan.
Vesienkäsittelyrakenteisiin voidaan niiden toiminnan tehostamiseksi tehdä sellaisia Pohjois-Savon ympäristökeskuksen hyväksymiä muutoksia, joilla ei ole haitallisia vai- kutuksia yleiseen tai yksityiseen etuun.
4. Vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot on pidettävä jatkuvasti toimintakunnossa ja niiden toimivuus on tarkistettava säännöllisesti.
Laskeutusallas, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistet- tava vähintään kerran vuodessa tuotantokauden päättyessä ja aina muulloinkin tarpeen mukaan. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkistettava vähintään kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa.
Altaiden ja ojaston puhdistus- ja syvennystyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu väl- tettävissä olevia päästöjä vesiin. Poistettu liete on sijoitettava siten, ettei se pääse ve- sistöön.
5. Vesiensuojelurakenteille on nimettävä vastuullinen hoitaja, jonka nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukselle.
Päästöt ilmaan ja melu
6. Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta le- viää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän pölyämistä aiheuttavia. Aumat tulee sijoittaa vähintään 400 metrin etäisyydelle peltoalueista sekä ampumaradan ja moottoriurheilukeskuksen käy- tössä olevista alueista.
Tuulen nopeuden ollessa yli 3 m/s ja suunnan ollessa ampumarataan tai moottoriurhei- lukeskukseen päin on pölyämistä aiheuttavat toiminnot keskeytettävä 500 metrin etäi- syydellä ampumaradasta ja moottoriurheilukeskuksesta, kun radoilla on kilpailutoi- mintaa. Myös muulloin on turvetuotantotoiminta pyrittävä järjestämään siten, että am- pumaradalle ja moottoriurheiluradalle aiheutuu mahdollisimman vähän pölyhaittaa turvetuotannosta.
Tuotantoalueelle on sijoitettava Pohjois-Savon ympäristökeskuksen hyväksymä tuulen suuntaa ja nopeutta osoittava laitteisto.
Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritse- västi.
7. Alueen kuntoonpanotyöt, turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua.
Varastointi ja jätteet
8. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Erilaista käsittelyä ja hyödyntämistä edellyttävät jätteet on lajiteltava ja pidettävä toisistaan erillään. Jätteiden varastoinnista ei saa aiheutua vaaraa ympäristölle tai roskaantumis- ta. Jätteet on toimitettava hyötykäyttöön tai käsiteltäviksi tavanomaisen jätteen tai on- gelmajätteen käsittelypaikoissa. Jätteet on ensisijaisesti pyrittävä toimittamaan hyöty- käyttöön materiaalina. Jätteistä on pidettävä kirjaa, josta ilmenee niiden määrä, laatu, alkuperä sekä toimitusaika ja -paikka.
9. Voiteluaineet, jäteöljy ja muut ongelmajätteet on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Polttoainesäiliöiden jakeluletkuissa on oltava ylitäytönestimet.
10. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuolto- suunnitelmaa (päivätty 8.7.2008).
Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava vähintään viiden vuoden välein. Arvioinnista on ilmoitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukselle. Jos kaivannaisjätteen määrä tai laatu taikka jätteen käsittelyn tai hyödyntämisen järjestelyt muuttuvat merkittävästi, on jätehuoltosuunnitelmaa muutettava. Lupaa on tällöin muu- tettava siten kuin ympäristönsuojelulain 103 a §:n 4 momentissa on säädetty.
Häiriö- ja poikkeustilanteet
11. Turvetuotantoon liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista on ilmoitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Suonenjoen kaupungin ympäristönsuojeluvi- ranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä ja havai- tut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä.
Luvan saajan on pidettävä ajan tasalla häiriö- ja poikkeustilanteiden aikaista toimintaa koskevaa suunnitelmaa sekä ylläpidettävä toimintavalmiutta erityistilanteiden varalta.
Tarkkailut
12. Luvan saajan on pidettävä toiminnasta käyttöpäiväkirjaa, johon on merkittävä tuotan- tokausittain säätiedot, näytteenottoajankohdat ja viranomaistarkastukset sekä ojien ja vesiensuojelurakenteiden rakentamis-, kunnossapito- ja puhdistusajankohdat sekä sel- laiset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta turvetuotantoalueelta lähtevään kuormituk- seen. Käyttöpäiväkirjaa on säilytettävä tarkkailujaksojen aikana työmaalla tai nimetyn vastuuhenkilön hallussa siten, että tiedot ovat tarvittaessa ympäristöviranomaisten nähtävissä.
Kuormitustarkkailu on tehtävä hakemuksessa esitetysti. Tarkkailun yhteydessä on mi- tattava virtaama. Tarkkailu tulee aloittaa heti pintavalutuskentän valmistumisen jäl- keen.
Vesistötarkkailu on tehtävä hakemuksessa esitetysti seuraavin täydennyksin:
− Tuotantoalueen yläpuolelle on lisättävä virtavesitarkkailun piste Pukinpuro 2
− Suurijärven veden laatua on tarkkailtava pisteiltä Suurijärvi 2 ja Suurijärvi 035
13. Käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelma on toimitettava Pohjois-Savon ympä- ristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta.
Tarkkailut tulee tehdä Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkkailuohjelman periaat- teiden mukaisesti. Pohjois-Savon ympäristökeskus voi muuttaa tarkkailuohjelmaa tar- peelliseksi katsomallaan tavalla.
14. Suurijärvestä on tehtävä vesikasvillisuusselvitys ennen kunnostustöiden aloittamista ja vuonna 2016. Suunnitelma on toimitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukselle hy- vissä ajoin ennen selvityksen tekemistä.
15. Vaikutuksia Suurijärven kalastoon ja kalastukseen on tarkkailtava Pohjois-Savon TE- keskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailuohjelma on toimitettava TE-keskuksen hy- väksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta.
Pohjois- Savon TE-keskus voi muuttaa kalataloustarkkailuohjelmaa tarpeelliseksi kat- somallaan tavalla.
16. Käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailun vuosiraportit on toimitettava ympäristökeskuksel- le sekä Suonenjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille. Vesistötarkkailun vuosiraportti on toimitettava lisäksi Pohjois-Savon TE-keskukselle. Kalataloustarkkai- lun raportit on toimitettava Pohjois-Savon TE-keskukselle. Tarkkailujen tulokset on lisäksi vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saat- tavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät.
Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito
17. Tuotannosta poistetut alueet on ilmoitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukselle.
Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes Pohjois-Savon ympäristökeskus on todennut, että alueet ovat kasvipeitteisiä, siirretty pysyvästi muuhun käyttöön tai että vesienkäsittely ei muusta syystä ole enää tarpeen.
Pohjois-Savon ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa tuotannosta poistuvien alueiden jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä.
Ennakoimattoman vahingon korvaaminen
Vesistön pilaantumisesta aiheutuvista korvattavista vahingoista, joita ei nyt ole enna- koitu aiheutuvan, on vahingonkärsijällä oikeus vaatia korvausta ympäristönsuojelulain 72 §:n mukaisesti ympäristölupavirastolle tehtävällä hakemuksella.
Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen
Luvan voimassaolo
Tämä lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäris- tönsuojelulain 58 ja 59 §:ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai val- vontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan.
Lupamääräysten tarkistaminen
Mikäli luvan saaja aikoo jatkaa tässä päätöksessä tarkoitettua turvetuotantoa vuoden 2017 jälkeen, on sen 30.4.2017 mennessä tehtävä ympäristölupavirastolle lupamäärä- ysten tarkistamista koskeva hakemus. Hakemukseen on liitettävä yhteenveto tapahtu- neesta toiminnasta, selvitys jäljellä olevista turvevaroista, ajan tasalla oleva tuotanto- aluekartta, yhteenveto tarkkailujen tuloksista sekä ehdotus ja kustannusarvio toimen- piteiksi turvetuotannosta aiheutuvan vesistökuormituksen vähentämiseksi sekä muut ympäristönsuojelulaissa ja -asetuksessa edellytetyt tiedot.
Hakemuksen yhteydessä on esitettävä suunnitelma alueiden jälkihoidosta ja tarkkai- lusta turpeen noston loputtua. Mikäli turvetuotanto lopetetaan ennen vuotta 2018, lu- van saajan on vuosi ennen toiminnan loppumista tehtävä ympäristölupavirastolle alu- een jälkihoitoa sekä sen vaatimaa tarkkailua ja vesiensuojelutoimia koskeva hakemus.
RATKAISUN PERUSTELUT
Perustelut hakemuksen osittaiselle hylkäämiselle
Ympäristölupaharkinnassa on uuden turvetuotantoalueen käyttöönotto. Oittilansuon tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan Suurijärveen, joka on nykyisellään veden laa- dultaan rehevää. Suurijärvestä on tehty vedenlaatututkimuksia suhteellisen vähän, mutta tehtyjen tutkimusten perusteella arvioituna alusveden happitilanne järven sy- vänteessä näytepisteellä Suurijärvi 035 on heikentynyt 1990-luvun loppupuolelta läh- tien aikaisempaan verrattuna, ja alusvesi on ollut siellä viime vuosina kerrostunei- suuskausina joko hapeton tai hyvin vähähappinen. Alusveden happitilanteen heiken- tyminen aikaisempaan verrattuna on merkki siitä, että järveen tulevaa kuormitusta on tarpeen vähentää, tai kuormitusta ei ainakaan saa lisätä nykyisestä. Happitilanteen heikentyminen voi aiheuttaa järven muuttumisen sisäkuormitteiseksi, ja järveen tuleva lisäkuormitus siten vaarantaa Suurijärven nykyisen hyvän tilan säilymisen.
Suurijärvi on humusjärvi. Suuri humuspitoisuus voi hidastaa järven rehevöitymiskehi- tystä, koska tuottava kerros on ohut. Siten humuspitoiset järvet voivat kestää kuormi- tusta paremmin kuin kirkkaat järvet. Suurijärvellä on kuitenkin ollut runsaasti levää, viimeksi kesällä 2008. Jos veden ravinnepitoisuudet lisääntyvät nykyisestä, voi levien määrä edelleen lisääntyä.
Suurijärven rannalla on ympärivuotista asutusta ja kesäasuntoja. Järvellä kalastetaan ja sen kalakanta on suhteellisen hyvä ja monipuolinen. Järvellä on virkistyskäyttömerki- tystä. Oittilansuon turvetuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan järven pohjoispään lahteen, jossa pintavesi jo nykyisellään on hieman huonompilaatuista kuin muualla järvellä.
Turvetuotantoalueen vesien mukana Suurijärveen kulkeutuu ravinteita, kiintoainetta ja orgaanisia aineita. Hakemuksen mukaisen turvetuotannon kuormitus yhdessä järveen muualta tulevan kuormituksen kanssa heikentäisi järven virkistyskäyttöarvoa ja aihe- uttaisi haittaa kalastukselle ja kalastolle.
Ottaen huomioon vedenlaatututkimuksissa havaittava Suurijärven alusveden happiti- lanteen heikentymissuunta on luvan myöntämisen edellytyksenä, että vesienkäsittely- rakenteet ovat kuntoonpanon alkuvaiheesta lähtien hyvin toimivia ja riittävät. Ympä- rivuotinen pintavalutuskenttä on hyvin toimiessaan nykykäsityksen mukaan turvetuo- tannossa parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukainen menetelmä. Oittilansuon pinta- valutuskenttä sijoittuu kuitenkin ojitetulle alueelle. Ojitetuilla alueilla sijaitsevien kenttien toimintavarmuus ei ole yhtä hyvä kuin ojittamattomilla alueilla sijaitsevien kenttien. Lisäksi kentän muoto ei ole pintavalutuskenttiä koskevien ohjeiden mukai- nen ja on epävarmaa, jakautuvatko kuivatusvedet kentälle tasaisesti. Käytettävissä olevien tietojen perusteella Oittilansuon pintavalutuskentän tehokkuutta haetun kokoi- sen tuotantoalan vesienkäsittelyyn ei voida tietää.
Edellä mainituilla syillä luvan myöntämisedellytysten täyttymiseksi on tarpeen rajata tuotantopinta-ala haettua pienemmäksi.
Luonnontilaisen suon kuntoonpanosta aiheutuva vesistökuormitus ja veden virtaama on merkittävästi suurempaa kuin ojitetulta alueelta tuleva kuormitus, mikä on otettu huomioon lupaharkinnassa siten, että alue, jolle ei ole myönnetty lupaa turvetuotan- toon, on luonnontilaista ojittamatonta suota. Tavoitteena on ollut saada mahdollisim- man suuri vesiensuojelullinen hyöty mahdollisimman vähillä turvetuotantoa koskevil- la rajoituksilla.
Luvan myöntämisen edellytykset
Oittilansuon turvetuotantoalueelta johdettavat vedet eivät ennalta arvioiden aiheuta niin merkittäviä vaikutuksia vesistössä, ettei lupaa voitaisi myöntää. Tuotantoalueen välittömässä läheisyydessä ei ole asutusta, jolle toiminnasta voisi aiheutua luvan myöntämisen esteenä olevaa kohtuutonta pöly- tai meluhaittaa. Soidensuojelualueelle aiheutuvan pölyämisen vähentämiseksi on määrätty jätettäväksi suojavyöhyke.
Tuotantoalaa on rajattu hakijan esittämästä. Vesienkäsittelyrakenteet ovat luvan mukaiselle tuotantopinta-alalle parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisia.
Suunnitellusta turvetuotantoalueesta osa on ojittamatonta luonnontilaista suota. Suolla ei luontoselvityksen mukaan ole luonnonsuojelulain perusteella suojeltavia luon- nonarvoja, eivätkä alueen luontoarvot ole esteenä luvan myöntämiselle.
Kun otetaan huomioon Oittilansuon turvetuotantoalueelta tulevien päästöjen ehkäiseminen ja rajoittaminen, toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu luvan myön- tämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, erityisten luonnonolosuhteiden vaarantumista, yleiseltä kannalta tärkeän vir- kistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista ympäristössä tai kohtuutonta ra- situsta naapuritiloilla.
Kuivatusvesien johtaminen toisen maalla olevaan ojaan on tarpeen niiden johtamisek- si edelleen Kansanjokeen. Kuivatusvesien johtamisesta ei aiheudu maanomistajille kohtuutonta haittaa. Oikeus tuotantoalueen vesien johtamiseen toisen maalla olevaan ojaan voidaan myöntää vesilain 10 luvun 6 §:n nojalla. Laskuoja määrätään luvan saa- jan kunnossapidettäväksi.
Perustelut toiminnan aloittamista koskevan ratkaisun osalta
Turvetuotantoalueen kuntoonpanosta ja turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen vaiku- tukset vesistössä ovat peruuttamattomia, mikä tekee muutoksenhaun hyödyttömäksi.
Tämän vuoksi ympäristönsuojelulain 101 §:n mukaiset edellytykset toiminnan aloit- tamiselle muutoksenhausta huolimatta puuttuvat.
Lupamääräysten perustelut
Vesistökuormituksen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1–5.
Pintavalutuskenttä on metsäojitetulla alueella, mikä tarkoittaa, että sen puhdistuskyky ei vastaa ojittamattoman alueen puhdistuskykyä. Kun otetaan lisäksi huomioon kentän muoto sekä alapuolisen vesistön veden laatu, ei kenttää tule pienentää samassa suh- teessa kuin tuotantoalan osuus sen valuma-alueesta pienenee. Tämän johdosta kenttä määrätään toteuttavaksi hakemuksessa esitettynä 3,2 ha:n laajuisena.
Turvetuotantoalueen lähellä ei ole asutusta, mutta luvassa on tarpeen antaa riittävät määräykset sen varmistamiseksi, että toiminnasta ei aiheudu kohtuutonta pölyhaittaa lähellä sijaitsevilla ampumaradan tai moottoriurheilukeskuksen alueilla. Pölyhaittaa tulee ehkäistä erityisesti kilpailujen aikaan. Aumojen sijoittamisesta on ollut tarpeen määrätä, koska aumausvaihe voi olla voimakkaasti pölyävä.
Jätteen haltijaa koskevat jätelain 6 §:n mukaiset yleiset huolehtimisvelvollisuudet jä- tehuollon järjestämisestä. Jätteistä annettu lupamääräys koskee näitä velvollisuuksia.
Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi on tarpeen antaa määräys muun muassa polttoaineiden varastoinnista.
Hakemuksessa esitetyt tiedot toiminnassa syntyvistä kaivannaisjätteistä ovat olleet asi- an käsittelyyn nähden riittävät. Kaivannaisjätteiden kirjaamisesta ja raportoinnista an- netaan määräys.
Häiriötilanteita varten annetaan varautumismääräykset lupamääräyksessä 11. Häiriöti- lanteisiin varautuminen ja niiden syiden selvittäminen on tärkeää haittojen ennaltaeh- käisyn kannalta. Poikkeuksellisista tilanteista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle, joka voi antaa asiantuntija-apua poikkeustilanteen korjaamiseksi sekä poikkeustilan- teesta johtuvien haitallisten ympäristövaikutusten estämiseksi ja vähentämiseksi.
Luvan haltijan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksista ympä- ristöön. Tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoi- mattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten. Oittilansuon turvetuotantoalueen vesistövaikutusten arvioimisen mahdollistamiseksi on tarpeen tarkkailla tuotantoalueen yläpuolisen virtavesipisteen ja Suurijärven näytepisteiden veden laatua. Kasvillisuustarkkailu on tarpeen, koska siten saadaan monipuolisempaa tietoa järven tilasta kuin pelkästään veden laadun seurannalla.
