TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILAN- NE Alueella ei ole aiempia lupia

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO

Nro 56/2007/4 Dnro LSY-2004-Y-70

Helsinki Annettu julkipanon jälkeen

8.6.2007

ASIA

Lammisuo-Kahalansuon turvetuotantoa koskeva ympäristölupaha- kemus, Eurajoki ja Kiukainen

LUVAN HAKIJA Kekkilä Oyj

TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

Lammisuo-Kahalansuo sijaitsee Eurajoen ja Kiukaisten kunnissa noin 2 km länteen Panelian keskustasta ja noin 9 km Eurajoen kes- kustan itäpuolella. Alue on tuotannossa ja sen kokonaispinta-ala on 471 ha.

HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO

Kekkilä Oyj on 4.3.2004 ympäristölupavirastoon saapuneella ja 29.6.

ja 28.7.2004 täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölu- paa Lammisuo-Kahalansuon turvetuotannolle. Hakemusta on täy- dennetty kuulutuksen jälkeen 6.7. ja 22.9.2005 sekä 2.2., 25.5. ja 28.5.2007

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Ympäristönsuojelulain 28 §:n 1 momentti

Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 7d)-kohta LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin 5c)-kohta.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILAN- NE

Alueella ei ole aiempia lupia. Hakija omistaa tuotantoalueesta noin puolet ja puolet on vuokrattu Eurajoen kunnalta, joka on vuokrannut alueen yksityisiltä maanomistajilta. Alkuperäisen sopimuksen vuok- ra-aika päättyy vuosina 2005-2006 ja sopimus kattaa vain rahkatur- peen tuotannon. Alue on Satakunnan seutukaavassa merkitty maankamaranainesten ottoalueeksi. Kahalansuon lounaispuolella

400 m:n päässä seutukaavaan on merkitty maa-ainesotolta suojeltu kallioalue ja Lammisuon länsipuolella noin 540 m:n päässä on kult- tuurihistoriallinen alue. Satakunnan maakuntakaava on valmisteilla.

TUOTANTOALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Asutus ja maankäyttö

Alueen länsipuolella kulkee Kaukomäen paikallistie ja eteläreunassa rautatie. Alueen ympärillä on metsävyöhyke, joka on kapeimmillaan noin 20 m ja leveimmillään 2 km. Pohjois- ja itäpuolella on peltoja.

Lammisuon lounaiskulmassa on hakijan tuotantolaitoksia. Lähin talo sijaitsee tuotantolaitosten vieressä noin 250 m:n etäisyydellä Lam- misuon tuotantoalueelta. Tuotantoalueelta enintään 500 m:n etäi- syydellä on 5 vakituista asuinrakennusta, 3 vapaa-ajanasuntoa ja 3 tyhjillään olevaa taloa.

Suojelukohteet ja pohjavesialueet

Mullilan pohjavesialue sijaitsee 1,1 km:n päässä tuotantoalueelta koilliseen. Lähin vedenottamo on Irjanteen pohjavesialueella noin 3,6 km:n etäisyydellä tuotantoalueesta. Kumpikin pohjavesialue on luokiteltu vedenhankinnan kannalta tärkeäksi alueeksi.

Tuotantoalueen pohjoispuolella sijaitsee Huhdansuon- Kakkeriansuon (FI0200087) suojelualue, joka kuuluu Natura 2000 – verkostoon. Alue on keidassuo, jolla pesii mm. kurki, kapustarinta ja liro. Alueella on Suomen lounaisin vaiveron esiintymispaikka.

Vesistön tila ja käyttö

Hankealue sijaitsee Eurajoen vesistöalueella Irjanteen-Kahalan alu- eella (34.013). Valuma-alueen pinta-ala Irjanteen kohdalla on 1170,88 km². Tuotantoalue on 0,4 % valuma-alueesta. Kuivatusve- det johdetaan yhdentoista purkuojan kautta vesistöön. Viisi pur- kuojaa johtaa suoraan Eurajokeen ja muut vedet johdetaan Kos- kiojan ja Rantaojan kautta Eurajokeen.

Eurajoen keskivirtaama alajuoksulla Pappilankoskessa on vuosina 1991-2002 ollut 8,8 m³/s. Hankealueen alapuolella virtaaman kes- kiarvo on vuosina 1991-2003 vaihdellut 2,8 – 11,1 m³/s. Pienimmil- lään virtaamaa ei ole ollut lainkaan. Eurajoen yläosalla vesi on yleensä virkistyskäyttökelpoisuudeltaan hyvää. Joen keskiosalla, hankealueen kohdalla vesi on lievästi likaantunutta ja sen hygieeni- nen tila on välttävä. Keväällä ja syksyllä jokeen tulee paljon sameita ja runsasravinteisia vesiä. Alaosalla veden laadun vaihtelut ovat suu- ria ja vesi on ajoittain hapanta. Eurajoki laskee Eurajoensalmeen, jonka vesi on runsasravinteista. Eurajokeen tulee kuormitusta maa- ja metsätalouden lisäksi teollisuuden ja asutuksen jätevesistä.

Eurajoesta on koekalastuksissa saatu mm. ahvenia, särkiä, kiven- nuoliaisia, simppuja ja haukia. Joessa olevat padot estävät kalojen

liikkumista ja yläjuoksulla kalasto on yksipuolisempi ja kaloja on vä- hemmän kuin alajuoksulla. Kalastusta harjoitetaan lähinnä kesällä ja pyydyksinä käytetään verkkoja, katiskoita ja onkia. Joessa tai Eura- joensalmessa ei harjoiteta ammattikalastusta.

Eurajoen vettä käytetään Rauman kaupungin ja teollisuuden veden hankintaan. Jokivettä käytetään myös voimalaitoksella ja kasteluun.

Kauttuankoskessa, Paneliankoskessa ja Pappilankoskessa on voi- malaitos. Jokea käytetään jonkin verran uimiseen ja veneilyyn.

TURVETUOTANTO

Tuotantoalueen ojitus on aloitettu vuonna 1966 ja tuotanto vuonna 1968. Tuotantoalueen kokonaispinta-ala on 471 ha, josta tuotanto- kelpoista on 446 ha. Tuotantoalue koostuu kolmesta osasta. Lam- misuon pinta-ala on noin 208 ha, Välisuon 40 ha ja Kahalansuon 193 ha. Kasvuturvetta on viime vuosina nostettu 418 ha:n alueelta keskimäärin 140 000 m³ vuodessa. Alueella tuotetaan kasvu- ja ym- päristöturvetta karheensiirtomenetelmällä. Siellä voidaan käyttää myös imuvaunumenetelmää. Kesän aikana tuotanto on käynnissä 30-50 vuorokautena.

Vuoden 2003 aikana tuotannosta on poistunut 25,4 ha, josta pääosa Lammisuolta. Vuonna 2008 tuotannosta poistuu 94,3 ha, joka sijoit- tuu lähinnä Kahalansuolle ja Välisuolle. Tuotantoaluetta poistetaan käytöstä vaiheittain. Poistettujen alueiden vedet johdetaan vesienkä- sittelyrakenteiden kautta. Tuotannon arvioidaan päättyvän vuonna 2020.

Tuotannon päätyttyä alue siistitään. Jälkikäyttömuoto valitaan alueel- listen tarpeiden perusteella. Hakijalla on sertifioitu ympäristöasioiden hallintajärjestelmä ja laatujärjestelmä.

YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Kuivatusvesien käsittely

Kuivatusvedet johdetaan ilman käsittelyä yhdentoista purkuojan kautta Eurajokeen. Alueella ei ole eristysojia, vaan ulkopuolisia vesiä tulee kokoojaojiin. Suunnitelman mukaan alueelle tehdään eris- tysojat lietesyvennyksineen ja niiden vedet johdetaan pääsääntöi- sesti nykyisiä purkuojia käyttäen Eurajokeen. Kuivatusvedet käsitel- lään laskeutusaltailla, kosteikoilla ja johdetaan kolmen purkuojan kautta Eurajokeen. Sarkaojiin on aloitettu päisteputkipidättimien asennus. Lammisuolle ja Kahalansuolle rakennetaan 4 laskeutusal- lasta kummallekin ja Välisuolle yksi laskeutusallas. Kokoojaojiin ra- kennetaan virtaamansäätöpadot. Lammisuon ja Kahalansuon etelä- osien kokoojaojiin asennetaan tulvapadot, joiden yli vesi virtaa eris- tysojiin.

Lammisuon valuma-alue on 206 ha ja sen kuivatusvesien puhdista- miseen on suunniteltu 1 200 m pitkä kosteikko, jonka pinta-ala on

1,2 ha (58 m²/ha). Välisuon valuma-alue on 37 ha ja suunnitellun- kosteikon pituus on 550 m ja pinta-ala 0,55 ha (148 m²/ha). Kaha- lansuon valuma-alue on 196 ha ja suunniteltu kosteikko on pituudel- taan 1 350 m ja pinta-alaltaan 1,35 ha (68 m²/ha). Lammisuon kos- teikko on 0,6 %, Välisuon 1,5 % ja Kahalansuon 0,7 % valuma- alueen pinta-alasta. Kosteikko on labyrinttimainen allas, jossa vesi- ja kosteikkokasvien juuret puhdistavat vettä. Vesi johdetaan hitaasti kasvimassan ja juuriston läpi. Sopivia kasveja voivat olla esimerkiksi paju, osmankäämi, ruokohelpi, kurjenmiekka tai järviruoko. Kosteik- ko toimii parhaimmillaan 2-3 vuotta perustamisen jälkeen. Ruoko- helpikosteikko alkaa toimia nopeammin kuin pajua kasvava. Hake- muksessa on arvioitu kosteikon poistavan 80 % kuivatusvesien kiin- toaineesta, 45 % kokonaisfosforista, 30 % kokonaistypestä ja 32 % humuksesta.

Hakemuksen mukaan alueelle on vaikea rakentaa pintavalutuskent- tiä, koska ne jouduttaisiin sijoittamaan aluetta suojaaville metsäalu- eille. Kosteikot voidaan rakentaa tuotannosta poistuville alueille.

Päästöt vesistöön

Lammisuo-Kahalansuon päästöjä ei ole tarkkailtu. Hakemuksessa on arvioitu päästöjen määrät seuraaviksi:

Nykyinen Ennen Kosteikon kosteikkoa jälkeen

kg/d kg/d kg/d

Kiintoaine 19 13 5

Kokonaisfosfori 0,12 0,09 0,07

Kokonaistyppi 7,2 5,1 3,1

Arvio on tehty käyttäen Vapo Oy:n Länsi-Suomen alueen niiden tur- vetuotantoalueiden keskimääräisiä ominaiskuormituslukuja, joilta on tuotettu kasvuturvetta tai vastaavaa turvelajia. Ominaiskuormituslu- vut ovat 20 – 40 % energiaturpeen kuormitusluvuista. Kosteikon puhdistustehoksi on arvioitu kiintoaineen osalta 63 % kokonaisfosfo- rin osalta 39 % ja kokonaistypen osalta 18 %.

Pöly, melu ja liikenne

Turvepölypäästöjä syntyy eniten aumauksen ja lastauksen aikana.

Päästöjen määrä riippuu säätilasta, tuulen voimakkuudesta, tuotan- tomenetelmästä, turpeen kosteudesta, maatumisasteesta ja hiuk- kaskoosta. Haittaa voidaan vähentää tuotantomenetelmän valinnal- la, suojavyöhykkeillä sekä sijoittamalla aumat ja kuljetusreitit mah- dollisimman kauas asutuksesta. Työmaalta lähtevät rahkaturve- kuormat peitetään ja kuorman purkamisen jälkeen autot puhdiste- taan. Kuormaus lopetetaan, jos tuuli puhaltaa pölyä haitallisessa määrin asutukseen tai vesistöön päin. Kun tuulen nopeus on yli 10 m/s pölyhaittaa aiheuttavat työt keskeytetään pöly- ja tulipaloriskin vuoksi. Alueella on käytössä tuulimittari.

Tuotannosta aiheutuva melu on peräisin työkoneista ja kuljetusajo- neuvoista. Melu ei ole jatkuvaa ja sen voimakkuuteen voidaan vai- kuttaa menetelmien valinnalla.

Varastointi ja jätteet

Polttoainetta säilytetään enintään 6 000 – 8 000 l kerrallaan turve- tuotantoalueella tukikohta-alueella tai muualla säiliöille varatulla alu- eella. Pieniä määriä, enintään 200 l, voiteluaineita säilytetään huol- tohallissa. Alueella toimivat urakoitsijat huoltavat koneensa tuotanto- alueen ulkopuolella joko turvetehtaan yhteydessä olevassa huoltoti- lassa tai muualla. Työmaalla syntyy vuosittain jäteöljyä noin 200 l, muuta öljyistä jätettä 0,05 m³ ja sekalaista yhdyskuntajätettä noin 100 kg. Öljyjätteet kerätään ongelmajätekonttiin ja yhdyskuntajäte toimitetaan kunnan kaatopaikalle. Aumamuovia kertyy 6 000 kg vuodessa ja se kootaan tuotantokentän laidalle, josta se toimitetaan myöhemmin käsittelyyn.

TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖRISKIT Vaikutus maankäyttöön ja elinkeinoihin

Hankkeen suora työllistävä vaikutus on 4 henkilötyövuotta ja välilli- nen työllisyysvaikutus on noin 10 henkilötyövuotta.

Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön sekä kalatalouteen

Hakemuksessa arvioidaan hankealueen päästöjen nostavan Eurajo- en veden kiintoaine-, fosfori- ja typpipitoisuutta keskimääräisessä ti- lanteessa 0-3 %. Kuormitusta tulee eniten sateiden jälkeen, jolloin myös virtaamat kasvavat. Päästöillä ei ole merkittävää vaikutusta Eurajoen veden virkistyskäyttökelpoisuuteen. Hakijan mukaan kuiva- tusvesien johtaminen ei aiheuta korvattavaa haittaa vesistön virkis- tyskäytölle tai kalastukselle.

Pölyn, melun ja liikenteen vaikutukset

Lammisuo-Kahalansuolla tuotetaan kasvu- ja ympäristöturvetta, joi- den tuotannosta aiheutuvat pölyhaitat ovat pienempiä kuin energia- turpeen tuotannosta. Näkyvää pölyä arvioidaan esiintyvän vyöhyk- keellä, joka ulottuu noin 500 m:n etäisyydelle tuotantoalueesta.

Pienhiukkasia voi olla ohjearvoja pienempinä pitoisuuksina noin 1 000 m:n päässä tuotantoalueesta. Hakemuksen mukaan tilapäi- sesti voi esiintyä pölyämisriskiä. Hakemuksessa on arvioitu, että tur- vepölyä laskeutuu 50-100 g/m²/kk kolmen tuotantoaluetta lähimmän asuinrakennuksen kohdalla.

Hakemuksessa on arvioitu 55 dB:n päivämelutason rajoittuvan lähes kokonaan turvetuotanto- ja tuotantolaitosten alueelle. 45 dB:n päi-

vämelutasoalueen raja ulottuu tuotantoalueen ulkopuolelle siten, että alueelle jää yksi vakituinen asunto ja kaksi loma-asuntoa.

Hakijan arvion mukaan hankealueelta ei aiheudu sellaisia pöly- ja meluvaikutuksia, jotka aiheuttaisivat viihtyvyys- ja terveyshaittaa.

Ympäristöriskit

Poikkeustilanteissa noudatetaan laatujärjestelmän työohjeita ja ym- päristöohjetta. Alueelle on nimetty palo- ja pelastusorganisaatio. Yh- tiöllä on sertifioidut laatu- ja ympäristöjärjestelmät.

TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö- ja päästötarkkailu

Hakemuksessa on esitetty käyttö- ja päästötarkkailuohjelma. Alueel- le rakennetaan jatkuvatoiminen virtaamanmittaus. Vesinäytteitä ote- taan Lammisuon, Välisuon ja Kahalansuon laskuojista sekä yhdestä eristysojasta. Näytteitä otetaan talvella kerran kuussa ja muulloin kahden viikon välein. Kevättulvan aikaan näytteitä otetaan kerran vii- kossa. Rankkasateiden ja talvitulvan ajalta pyritään saamaan lisä- näytteet.

Vaikutustarkkailu

Hakemuksessa on esitetty vesistötarkkailun tekemistä ja tarvittaessa tehdään biologista tarkkailua tai pöly- ja melutarkkailua.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen

Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 38 §:ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa sekä Eurajoen ja Kiukaisten kunnissa varannut asianosaisille tilaisuuden muistutus- ten ja muille kuin asianosaisille mielipiteiden esittämiseen hakemuk- sen johdosta 22.10.-22.11.2004 välisenä aikana.

Ympäristölupavirasto on 15.10.2004 pyytänyt ympäristönsuojelulain 36 §:ssä säädetyllä tavalla lausunnot Lounais-Suomen ympäristö- keskukselta, Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskukselta, Eurajoen ja Kiukaisten kuntien ympäristönsuojeluviranomaisilta ja Eurajoen ja Kiukaisten kunnilta sekä Ratahallintokeskukselta. Asian kuuluttamisesta on julkaistu ilmoitus Satakunnan Kansa ja Länsi- Suomi -lehdissä 22.10.2004. Lisäksi lähimmän asuinkiinteistön omis- tajille on varattu mahdollisuus muistutuksen täydentämiseen 2.2.2007 mennessä.

Lausunnot

1) Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus on todennut, että lupa turvetuotannolle voidaan myöntää. Hakijan on maksettava 500 euron suuruinen kalatalousmaksu käytettäväksi toiminnasta ai- heutuvien haittojen ehkäisemiseen ja vähentämiseen Eurajoessa.

Hakijan tulee lisäksi maksaa TE-keskukselle 4 500 euron suuruinen korvaus kala- ja rapukannoille aiheutetuista haitoista vuosia kestä- neen laajamittaisen tuotannon ajalta. Korvaukset ja kalatalousmak- sun TE-keskus tulee käyttämään Eurajoessa tehtäviin istutuksiin tai tarvittaessa muihin toimenpiteisiin esimerkiksi ravun elinalueiden kunnostuksiin.

Hakijan on tarkkailtava toimintansa kalataloudellisia vaikutuksia Eu- rajoessa TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. Hakija voi liittyä alu- eella tehtävään yhteistarkkailuun. Koska turvetuotannon vaikutuksis- ta ei ole tutkittua tietoa, lupa tulee myöntää enintään vuoteen 2012 saakka. Jos toimintaa on tarkoitus jatkaa tämän jälkeen, hakijan on esitettävä uusi lupahakemus ja selvitys turvetuotannon kalatalous- ja vesistövaikutuksista toteutuneella lupakaudella.

TE-keskus ei pidä riittävänä vesien käsittelyä kosteikkopuhdista- moissa, vaan edellyttää, että alue varustetaan riittävän suurilla pin- tavalutuskentillä. Pintavalutuskentän rakentaminen voi olla mahdol- lista, jos tuotantoaluetta supistetaan ja vaihtoehto on selvitettävä ja toteutettava, jos se on mahdollista.

Eurajoen kalaston tärkeimmät lajit ovat tarkkailutulosten perusteella ahven, hauki ja särki. Alajuoksun koskista on viime vuosina saatu meritaimenta. Kalastusta haittaavat eniten veden huono laatu ja pyydysten likaantuminen. Kalat ovat yleensä laadultaan melko hyviä, mutta makuvirheitä on todettu. Joessa on ollut useita kalakuolemia noin 20 vuoden aikana. Turvetuotantoalueelta tulevat päästöt rasit- tavat kalojen fysiologista tilaa ja alentavat niiden vastustuskykyä ve- den laadun muutoksille. Eurajoessa ei ole jokirapua, mutta kalastus- alueen käyttö- ja hoitosuunnitelmassa rapukantojen elvyttämistä on pidetty tärkeänä. TE-keskus on aloittanut hankkeen, jonka tavoittee- na on palauttaa meritaimen, lohi ja vaellussiika kutemaan Eurajo- keen. Alimman neljän kosken kunnostus tehty, ja kunnostuksia jatke- taan joen keskiosassa.

2) Eurajoen kunnan rakennuslautakunta ja 3) Eurajoen kunta ovat todenneet, että Eurajokeen kohdistuva kuormitus on vesiensuo- jelurakentein saatava mahdollisimman pieneksi ja kuormitusta on jatkuvasti tarkkailtava. Lähimmälle asuinrakennukselle aiheutuva pö- lyhaitta on merkittävä ja sen vähentämiseksi on vaadittava hakijalta tehokkaat toimenpiteet.

4) Kiukaisten kunnan valvontalautakunta on todennut, että ha- kemus on vaikeaselkoinen. Lautakunta toivoo kiinnitettävän huomio- ta hakemuksessa esitettyä seikkaperäisemmin ja keskittyen paikalli- siin olosuhteisiin seuraaviin asioihin:

- kentältä purkautuvien vesien humuspitoisuuden happea kuluttava vaikutus purkuojissa ja alapuolisessa vesistössä

- purkautuvien vesien happamuus, joka johtuu humushapoista ja tur- vekerroksen alla olevista alunamaista

- tila, johon tuotantoalue on tarkoitus jättää tuotannon päätyttyä.

Satakunnan seutukaavassa turpeenottoon varattuun alueeseen si- sältyy eteläisen Suomen kenties läntisin vaiveron esiintymispaikka.

Sitä ei kasvane joen toisella puolella olevalla suojelualueella. Hake- muksessa esitetyt toimenpiteet eivät kohdistu kasvupaikkaan eivätkä suoranaisesti uhkaa sitä.

5) Kiukaisten kunta on ilmoittanut, ettei sillä ole huomauttamista hakemuksen johdosta.

Muistutukset ja mielipiteet

6) AA ja BB (Lamminsuo RN:o 11:63, Vänniö 11:60 ja Vänniö II RN:o 11:64) ovat todenneet, että suunniteltu Kahalansuon laskuoja aiheuttaa kohtuutonta haittaa. Oja halkaisee muistuttajien viljelyloh- kon ja pienentää sen pinta-alaa. Lohkot on ilmoitettava erillisinä tuki- hakemuksissa ja ojan kummallekin puolelle on jätettävä suojakaistat.

Ojan jokakeväinen tulviminen noin kolmen peltohehtaarin alueelle aiheuttaa ravinteiden huuhtoumista, alentaa maan pH-tasoa ja levit- tää hukkakauraa. Vesi on johdettava putkella muistuttajien alueen läpi suoraan kosteikkopuhdistamolta. Jos se ei käy, muistuttajat eh- dottavat veden johtamista kosteikkopuhdistamon toisesta reunasta tilojen välistä rajaojaa käyttäen. Kosteikkopuhdistamon luoteispuolel- le on hakemuksessa merkitty suojametsä, joka kuitenkin on viljelys- maata. Sen vieressä oleva reunaoja on siirrettävä lähemmäksi kos- teikkoa ja irrotettava turvetuotantoalueen ojituksesta pelkäksi raja- ojaksi.

7) Panelian kalastuskunta on todennut, että nykyisestä toiminnasta aiheutuva haitta on vähäistä. Turpeen alla oleva savikerros sisältää runsaasti rikkiä. Toiminnan loppuvaiheessa ja mahdollisessa uudes- sa käytössä rikkipitoiset yhdisteet voivat hapettua ja päästä liikkeel- le. Ne ovat erittäin happamia ja pieninä määrinä laskevat pH:n kaloil- le haitalliselle tasolle. Tuotantoaluetta ympäröiviltä pelloilta tulevan happamuuden vuoksi on jo sattunut kalakuolemia pitkän kuivan kau- den jälkeisten sateiden vuoksi. Lupaehdoissa on vaadittava yksityis- kohtainen suunnitelma suon poistamisesta tuotannosta ja tulevasta käytöstä. Suon vesittäminen ja jättäminen soistumaan voisi olla rat- kaisu.

8) CC ja DD (Katavisto RN:o 5:41) ovat todenneet, että heidän asun- tonsa sijaitsee noin 50 m:n etäisyydellä hakijan tehdasalueelta. Pö- lyhaitta on ajoittain sietämätön. Etenkin pohjoistuulella pölyä on sa- keasti. Pöly tunkeutuu joka paikkaan esimerkiksi autojen suodatti- miin, ikkunoiden väleihin, vesikouruihin, sadevesiviemäreihin ja kat- tojen rakenteisiin aiheuttaen tulipalovaaran. Pyykkien kuivatus ja

mattojen tuuletus ulkona on mahdotonta. Kaikki kesällä ulkona har- rastettu toiminta on mahdotonta. Koneiden työskentelystä turveteh- taan varastokentällä aiheutuva meluhaitta on ympärivuorokautinen.

Koneissa on peruutusvaroittimet. Raskas rekkaliikenne aiheuttaa melu- ja pölyhaittaa. Lähtevien kuormien huolellinen peittäminen ja puhdistaminen ei pidä paikkaansa, sillä tehtaalta lähtevä tie on tur- peessa satojen metrien matkalta. Tie kulkee 20 m:n etäisyydellä ta- lon ohi.

Turvepölyn leviäminen pihalle on estettävä kieltämällä irtoturpeen käsittely tehdasalueella luoteen ja koillisen välisellä tuulella. Kaikki kuormat on peitettävä mukaan lukien maanviljelijöiden hakemat kuormat. Tielle on saatava kestopäällyste. Tehdasalueen ja pihan väliin on tehtävä meluvalli. Muistutukseen on liitetty video ja valoku- via.

9) EE ja FF (Karvila RN:o 4:78) ja GG ja HH (Puro RN:o 4:27) ovat todenneet, että heidän vapaa-ajanasuntonsa sijaitsevat 200 – 400 m:n etäisyydellä turpeen varastointi- ja jatkokäsittelyalueesta. Tur- vepölyn määrä on lisääntynyt vähitellen vuosien aikana. Lammisuon eteläreunan metsikön kaadon jälkeen tilanne on selvästi huonontu- nut. Karvilan tilan ja tuotantoalueen välissä on osittain avoin laidun ja osittain harva mänty-kuusimetsikkö. Tilan alueelle tulee runsaimmin turvetta pohjoistuulilla silloin, kun turvetta siirretään kauhakuormaa- jalla. Pöly tunkeutuu pienimpiin rakoihin, täyttää sadevesikouruja ja likaa pintoja. Talvisin yhä useammin lumessa on tummia kerroksia, jotka todennäköisimmin johtuvat turvepölystä. Puron tilan ja tuotan- toalueen välissä on em. metsikkö ja pienehkö harvennettu korkeaa kuusta kasvava metsikkö, jonka oikeasta reunasta avautuu näkymä tuotantoalueelle. Talven 2003-2004 aikana sadevesikouruihin kertyi turvepölyä. Hakijan kannalta luulisi olevan edullista huolehtia siitä, että mielikuva ympäristöstä huolehtimisesta kantautuisi laajemmalle- kin.

Merkintä

Lounais-Suomen ympäristökeskus on 17.11.2004 suorittanut tarkas- tuksen Kekkilä Oyj:n lannoite- ja turvetuotetehtaalla, jotka sijaitsevat Lammisuon turvetuotantoalueen lounaisreunassa. Lannoitetehtaalla sekoitetaan ja pakataan muualta tuotuja lannoitekomponentteja 4 000 t/a. Päivittäinen tuotantomäärä on 8 – 20 t. Pesusta tulevia jä- tevesiä varten on rakennettu säiliö, jonka tilavuus on noin 120 m³ ja joka riittää noin vuoden tarvetta varten. Säiliön vesi on tarkoitus hyö- dyntää peltolannoitteena. Lannoitetehdas on TUKESin luokituksen mukaan toimintaperiaateasiakirjavelvollinen palavien ja hapettavien aineiden (nitraatit) varastoinnin vuoksi. Tarkastuspöytäkirjassa tode- taan, että lannoitetehdas on lannoitepakkaamo, jonka toiminta ei ole ympäristöluvanvaraista.

Turvetuotetehtaalla turpeeseen sekoitetaan kalkkia, savea, perliittiä ja ravinteita. Turvetta käytetään noin 220 000 m³ vuodessa. Tur- peesta valtaosa on peräisin Lammisuo-Kahalansuon alueelta. Teh-

taan välittömässä läheisyydessä varastoidaan enimmillään 50 000 m³ turvetta, mikä vastaa noin 2,5 kk:n tarvetta. Tarkastuspöytäkir- jassa todetaan, että ympäristökeskus tulee esittämään turvetuotan- toalueen lupahakemusta koskevassa lausunnossaan, että turveteh- das muodostaa viereisen turvetuotantoalueen kanssa toimintakoko- naisuuden, jonka ympäristövaikutuksia ja jätehuoltoa on tarpeen tar- kastella yhdessä. Ympäristölupavirasto harkitsee tällöin, onko lan- noitepakkaamo sisällytettävä em. toimintakokonaisuuteen.

Hakijan vastine

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen tarkastuspöytäkirjasta hakija on todennut, että ympäristökeskuksen kannanotto siitä, ettei lannoi- tetehtaan pakkausmuotoinen toiminta ole luvanvaraista, on perustel- tu. Harjoitettavalla toiminnalla ei ole ympäristövaikutuksia.

Ympäristökeskus on todennut, että turvetuotanto ja tehdastoiminta muodostavat toimintakokonaisuuden, jonka ympäristövaikutuksia ja jätehuoltoa on tarkasteltava yhdessä. Hakijan mielestä tehtaan toi- minta ja turvetuotanto eivät ole siten kiinteästi yhteydessä toisiinsa, että turvetehdas olisi luettava turvetuotantoalueella tapahtuvaan toi- mintaan liittyväksi ja siten ympäristönsuojeluasetuksen 2 §:n mukai- seksi toimintakokonaisuudeksi. Turvetehtaan kasvuturveraaka- aineesta noin viidesosa tuodaan muualta kuin Lammisuo- Kahalansuon alueelta ja osuus tulee tulevaisuudessa kasvamaan, kun turvevarat em. alueella vähenevät. Muut tehtaan käyttämät raa- ka-aineet kuten perliitti ja kookospuru ovat tuontiraaka-aineita. Haki- jan mukaan toimintakokonaisuudeksi voidaan katsoa vain toiminnat, jotka ovat erikseen luvanvaraisia. Turvetehtaan toiminta ei ole ympä- ristösuojeluasetuksen 1 §:n mukaan luvanvaraista. Toimintakokonai- suutta ei voida perustella sillä, että tehtaan läheisyyteen on perus- tamisen jälkeen sijoittunut asutusta ja toiminnasta on esitetty pölyva- lituksia. Toimintakokonaisuutta koskevalla säännöksellä ei asetuk- sen perustelumuistion mukaan ole tarkoitettu määritellä ei- luvanvaraisia toimintoja osaksi luvanvaraista toimintaa.

Tehtaan pölyvaikutukseen liittyvät asiat on hakijan mukaan ratkais- tava muun lainsäädännön kuin ympäristönsuojelulain tai –asetuksen nojalla. Tietä koskevat pölykysymykset eivät kuulu hakemuksen tuo- tantotoimintaan ja ne on ratkaistava tieliikennelain ja yksityistielain mukaan. Vastineen yhteydessä on kuvaus tehdasalueesta ja sen toiminnoista, mutta niitä ei voida miltään osin käsitellä osana turve- tuotantoaluetta ja sen toimintoja. Turvetta siirretään Lammisuon- Kahalansuon tuotantoalueelta ja muilta tuotantoalueilta tehdasalu- eelle työvarastoon, joka on osa tehtaan tuotantolinjakokonaisuutta.

Tuotantoalueet voisivat sijaita turvetehtaasta erillisinä ja silloinkin pö- lyhaitta olisi tehtaan toiminnasta johtuvaa.

Työvarastoa ei voida viedä kauemmaksi tehtaan tuotantolinjasta, koska siitä syötetään jatkuvasti raaka-ainetta tuotantolinjalle. Alueen pölyhaitta liittyy yksinomaan tehtaan toimintoihin, ja se on ratkaista-

va muutoin kuin Lammisuo-Kahalansuon ympäristölupaan liittyvillä määräyksillä.

1) Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen lausunnosta hakija on todennut, että hakemuksessa esitetty vesienkäsittely on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukainen. Lisäksi siinä on esitetty tarkkailusuunnitelma, joka antaa riittävän kuvan vesistövaikutusten kehittymisestä. Lausunnossa esitetty pintavalutuskentän perustami- nen tuotantoalueelle aiheuttaisi hitaan kasvittumisen vuoksi alkuvai- heessa huomattavaa eroosiota ja pahentaisi vesistövaikutuksia. Pel- tomaista käsittelyä kasvittumisen nopeuttamiseksi ei haluta, koska alueella on sulfidisia savia ja liejua ja maan muokkaus voisi lisätä negatiivisia vesistövaikutuksia. Labyrinttipuhdistamossa kasvillisuus saadaan istutetuksi riittävään laajuuteen ennen kuin vedet johdetaan siihen. Työstön aikainen maan liettyminen ehtii tasaantua ja mahdol- lisesti tarpeellinen neutralointi voidaan tehdä ennen vesistöyhteyden avaamista.

Kalatalousmaksu- ja tarkkailuvaatimukset on hylättävä aiheettomina.

Hakijan kuormitus on vähäistä ja sitä on lähes mahdotonta osoittaa erilleen runsaasta hajakuormituksesta. Takautuva kalatalousmaksu- vaatimus kohdistuu yksityiseen etuun eikä TE-keskuksella ole siinä puhevaltaa. Jo periaatteellisesti kalatalousmaksu ei voi olla takautu- va. Kalastusoikeudenhaltija ei ole esittänyt korvausvaatimuksia, vaan on todennut, että haitta on nykyisellään varsin pieni. Lupa on myönnettävä toistaiseksi voimassa olevana tavanomaisen käytän- nön mukaisesti.

2) Eurajoen kunnan rakennuslautakunnan lausunnosta hakija on to- dennut, että hakemuksessa esitetty vesienkäsittely on parhaan käyt- tökelpoisen tekniikan mukainen. Lisäksi siinä on esitetty tarkkailu- suunnitelma, joka antaa riittävän kuvan vesistövaikutusten kehittymi- sestä. Vastineen yhteydessä hakija esittää pölyntorjuntasuunnitel- man turvetehtaalle, mutta muistuttaa, ettei tehdas kuulu turvetuotan- toon.

4) Kiukaisten kunnan valvontalautakunnan lausunnosta hakija on to- dennut, että hakemuksessa esitetty vesienkäsittely on parhaan käyt- tökelpoisen tekniikan mukainen. Lisäksi siinä on esitetty tarkkailu- suunnitelma, joka antaa riittävän kuvan vesistövaikutusten kehittymi- sestä. Ojituksen ulottamista pohjamaahan pyritään minimoimaan.

Vuokraoikeus ei koske pohjaturpeen käyttöä, mikä vähentää ojituk- sen syvyystarvetta.

6) AA ja BB:n vaatimuksesta Kahalansuon kuivatusvesien johtami- sesta putkessa muistuttajien maan halki hakija on todennut, että putki lisää tulvariskiä ja on epävarmuustekijä. Putken jäätyminen on todennäköistä. Hakijan esittämät vesienkäsittelyrakenteet tasaavat virtaamia. Hakijan tietojen mukaan oja on tulvinut vain kerran ja se johtui ojan rummun tukkeutumisesta. Laskuoja oli aiemmin rajaoja, mutta muistuttajat ovat sittemmin hankkineet myös ojan toisen puo- len alueen ja haluaisivat yhdistää lohkot. Laskuojaa ei voida siirtää

kuulematta muita maanomistajia. Lisäksi siirto lyhentäisi puhdista- mon labyrinttiä noin 10-15 % ja heikentäisi sen tehoa. Hakija on valmis pitämään huolta ojan kunnosta ottaen huomioon maanomis- tajan toiveet toimenpiteiden ajankohdasta.

Hakemuksessa ei ole esitetty suojametsää, vaan kartta on suoraan peruskarttapohja. Muistuttajat ovat kaataneet puut kyseiseltä alueel- ta myös hakijan puolelta, koska ne ovat varjostaneet peltolohkoa.

Nykyiseen reunaojaan ei tulla tulevaisuudessa johtamaan kuivatus- vesiä, vaan sitä tullaan käyttämään eristysojana. Huolto- tai ylivuoto- oja tullaan kaivamaan juuri muistuttajien haluamaan kohtaan. Näin ollen tuotantoalueen ojitus tulee olemaan varsin perusteellisesti eris- tetty muistuttajan rajasta tässä kohdassa.

7) Panelian kalastuskunnan jälkikäyttöä koskevasta vaatimuksesta hakija on todennut, että sen suunnittelu on ajankohtaista vasta ensi lupajaksolla. Tuotannosta ensiksi poistettavat alueet tulevat suurelta osin vesiensuojelukäyttöön. Vuonna 2008 poistuvat alueet sijaitsevat hajallaan ja ne jäävät tukialueiksi. Vuokratulla alueella hakija ei voi päättää jälkikäytöstä. Hakijan selvitysten mukaan Lammisuo- Kahalansuon pohjamaan rikkipitoisuus on parhaimmillaan 16 mg/l, mikä on pienempi kuin Suomen turvetuotantoalueiden pohjamaiden saven keskiarvo (29 mg/l). Pahimmillaan pitoisuus hankealueella oli 59 mg/l. Paikoin turpeen ja mineraalimaan välissä on liejukerros, jonka rikkipitoisuus on korkea. Tuotannon aikana ojituksen ulottami- nen pohjamaahan tullaan minimoimaan. Vuokraoikeus ei koske poh- jaturpeen käyttöä, mikä vähentää ojituksen syvyystarvetta. Toistai- seksi valumavesissä ei ole havaittu selkeää pohjamaahan liittyvää happamuutta.

8) CC ja DD:n pölyhaitan vähentämistä koskevista vaatimuksista hakija on todennut, että turvetehdas ei ole hankealueen osa eikä sii- hen tule soveltaa turvetuotantoalueen toimintaperiaatteita. Tuotanto- alue tuottaa osan raaka-ainetta tehtaan tarpeisiin. Työvarasto on välttämätön osa tehtaan tuotantolinjaa, eikä se ole turveauma sanan varsinaisessa merkityksessä. Tehtaan toimintaa ei voida pysäyttää tuulioloista riippuen, kuten turvetuotantoalueilla tarvittaessa voidaan tehdä. Toimintakatkokset vaarantaisivat koko yhtiön talouden ja toi- mitusvarmuuden.

Muistuttajat ovat hankkineet kiinteistön tehtaan olleessa toiminnassa suunnilleen nykyisessä laajuudessaan. Hakija esittää pöly- ja melu- vallin rakentamista ja sen oheen nopeakasvuista pylväshaaparivis- töä, joka hajottaa tuulta. Lisäksi päälle voidaan tukea tuuliverkko.

Tehtaalta lähtevien kuormien enemmistö sisältää pakattuja tuotteita, jotka eivät juuri pölyä. Hakijan on vaikea puuttua pienasiakkaiden kuormiin. Tie ei ole hakijan, joten se ei voi päällystää sitä. Tiepääl- lyste ei vaikuta turvepölyyn, vaan kuormien tyyppi. Peruutushälytti- mien poistaminen koneista olisi työsuojelurikkomus, joten vaatimus on hylättävä. Lisäksi viitataan Lounais-Suomen ympäristökeskuksen kohdalla lausuttuun.

9) EE ja FF:n sekä GG ja HH:n pölyhaittojen vähentämisvaatimuk- sesta hakija on todennut, että kiinteistöt eivät ole tuotantoalueen ra- janaapureita ja vähentämismahdollisuudet ovat rajalliset. Suoralla näköyhteydellä muistutuksessa viitattaneen lohkoon Z, joka sijaitsee kiinteistöjen koillispuolella. Koillistuulet ovat tuotantoaikana harvinai- sia ja tuotanto lohkolla voidaan keskeyttää, kun tuulee koillisesta ja tuulen nopeus on esimerkiksi yli 5 m/s.

Kuvaus turve- ja lannoitetehtaan toiminnoista

Hakija toimitti vastineen yhteydessä pyydetyn kuvauksen turve- ja lannoitetehtaan toiminnoista. Tehtaat työllistävät suoraan 26 henki- löä.

Lannoitetehtaassa valmistetaan seoslannoitteita valmiista raaka- aineista, jotka varastoidaan sisätiloissa. Lannoitteet sekoitetaan ja pakataan. Valmiit tuotteet varastoidaan muovikalvoihin pakatuilla la- voilla lähetysalueella, joka on päällystetty. Laitteiston pesuvedet oh- jataan keruualtaaseen ja ne on tarkoitus jalostaa peltolannoitteeksi.

Viljelykäyttöön kelpaamaton ja runsaasti hivenaineita sisältävä jäte toimitetaan muuhun lannoituskäyttöön, jäte- tai ongelmajätekeräyk- seen. Laitteisto on varustettu pölynpoisto- ja suodatinyksiköllä. Tuo- tantotilassa on ilman kuivausjärjestelmä ja vain suodattimien pois- toilmaa korvaava osa otetaan ulkoilmasta.

Turvetehtaassa valmistetaan kasvualustoja ja tehtaan työvaiheet ovat ainesten sekoitus, seulonta, lannoitus, kalkitus ja muut lisäaine- täydennykset sekä pakkaus. Valmiit tuotteet varastoidaan ulkona muovikalvoihin pakatuilla lavoilla. Raaka-aineen päävarastointi ta- pahtuu soilla turveaumoissa. Tehtaalla on työvarasto, jossa on seu- lottuja ja seulomattomia turpeita, palaturvemursketta ja muita raaka- aineita kuten rakeistettua savea, perliittiä, kookoskuitua, kalkkia, lannoitteita ja kostutusaineita. Työvarasto on lähinnä ulkotiloissa ja sen on välttämätöntä sijaita tehtaan linjan syöttöaukon lähellä.

Turve syötetään vastaanottoasemalle pyöräkuormaajalla. Asemalla seulotaan kannot ja muut suuret epäpuhtaudet ja syötetään turve kuljettimille. Lannoitehihnalla turpeeseen lisätään kalkkia, lannoitetta ja mahdollisesti muita lisäaineita. Tuote sekoitetaan, johdetaan pak- kauskoneen varastosiiloon, pakkauskuljettimelle ja pakkaukseen.

Puristepaaleille ja löysäpakkaukseen on erilliset pakkauslinjat ja eri- kokoisille paaleille on omat koneensa. Tuotteet punnitaan ja paka- taan lavoille.

Voimakkaasti pölyävät vaiheet kuten lisäaineiden sekoitus ja rum- puseulonta tapahtuvat suljetussa tilassa. Työvaraston raaka- ainetäydennys aumoista varastoalueelle aiheuttaa pölypäästöjä.

Hakija on esittänyt turvetehtaan työvaraston reunaan lähimmän naapurin rajaa vasten melu- ja pölyvallin rakentamista. Vallissa on 2,9 m korkea betonimuuri, jonka eteen tehdään maavalli, johon istu- tetaan pylväshaapaa ja pensaita. Jos valli ei ole riittävä, voidaan tar-

kastella, pitäisikö työvaraston koillispuolelle ja mahdollisesti itäpuo- lelle lisätä puurivistö tai muut tuulen voimaa vähentävä järjestely.

Työvarastolta tuulee naapurikiinteistölle koillistuulilla, joita vuotuisista tuulista on 9 %.Työvarasto on altis itätuulille ja niitä on 10 % vuotui- sista tuulista.

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen lausunto

Lounais-Suomen ympäristökeskus on 4.3.2005 saapuneessa lau- sunnossaan todennut, että lupa voidaan myöntää, jos hakemukses- sa esitettyjä toimenpiteitä täydennetään ja tarkennetaan lausunnos- sa esitetyllä tavalla. Kahalansuolle suunnitellut laskeutusaltaat tulee rakentaa niin suuriksi, että pintakuorma mitoitusvalunnalla on enin- tään 1,0 m/h eli altaiden on oltava kooltaan vähintään 4 ^x 600 m². Laskeutusaltaisiin kertyvä liete on poistettava ainakin jokaisen tuo- tantokauden jälkeen ja lietteestä on määritettävä kokonaismäärä, kuiva-ainepitoisuus, kuiva-ainemäärä sekä kokonaistypen ja koko- naisfosforin määrät.

Kosteikkopuhdistamojen toimivuudesta on toistaiseksi vähän tietoa.

Luvan saajan on tehostettava käsittelymenetelmää, jos se ei toimi riittävän tehokkaasti. Puhdistamot on pidettävä toimintakunnossa poistamalla niistä kasvillisuus ajoittain. Kasvillisuus on poistettava esimerkiksi niin, että joka vuosi niitetään kolmasosa kunkin kos- teikon ojastosta tai poistetaan kolmasosa pajuista. Kosteikkojen oji- en reunat on tehtävä sellaiselle korkeustasolle, ettei kosteikoissa pääse tapahtumaan oikovirtauksia. Vesienkäsittelyn on toimittava ympäri vuoden ja toimivuus poikkeuksellisten rankkasateiden aikana tulee varmistaa. Lisäksi vesienkäsittelyjärjestelmät tulee varustaa riittävillä vara-, seuranta- ja hälytysjärjestelmillä.

Tarkkailuohjelma on puutteellinen erityisesti vesistötarkkailun osalta, joten ohjelma tulee tarkistaa ja saattaa valvontaviranomaisen hyväk- syttäväksi. Ohjelmaa tulee tarkentaa mm. siten, että kukin tuotanto- alueen osa tulee varustaa jatkuvatoimisilla virtaamamittareilla. Aina- kin yhdellä osa-alueella on otettava näytteet myös laskeutusaltaiden jälkeen, jotta saadaan luotettavaa tietoa kosteikon toimivuudesta.

Taustakuormituksen laskemiseksi on perustettava taustakuormi- tusasema. Myös kalataloustarkkailua on tehtävä. Pölytaso häiriyty- vissä kohteissa on mitattava. Toiminnanharjoittajan on esitettävä viimeistään vuotta ennen lohkon toiminnan lopettamista suunnitelma ympäristönsuojelutoimista ja tarkkailusta turpeen oton loputtua.

Toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pi- hapiirissä tasoa 55 dB klo 7-22 eikä 50 dB klo 22-7. Polttoaineiden, kemikaalien ja jätteiden varastointi ja jätehuoltosuunnitelmat ovat riit- tävät. Lisäksi on huomioitava, mitä polttoaineiden ja kemikaalien va- rastoinnista ja varastosäiliöiden ja –tilojen suojauksista on kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksissä (313 ja 415) säädetty ja huoleh- dittava ko. aineiden varastoinnin suojausten riittävyydestä. Palotur- vallisuussuunnitelmassa ja suunnitelmakartoissa tulee olla merkitty-

nä riittävä määrä paloaltaita tai selvitys siitä, mitä vesienkäsittelyjär- jestelmien osia voidaan käyttää tarvittaessa paloaltaina.

Tarkastus

Ympäristölupavirasto suoritti tarkastuksen 7.7.2005. Hakija kertoi, et- tä tuotantokelpoinen pinta-ala vuoden 2004 lopussa on 398 ha. Me- lu- ja pölyvallin rakentaminen turvetehtaan varaston ja Lammelan ta- lon välille on meneillään. Kuivatusvedet on hakemuksessa esitetty käsiteltäväksi kolmella kosteikolla, jotka ovat rakenteeltaan pintava- lutuskentän ja ylivuotokentän yhdistelmiä. Vesi kulkee kosteikon pohjalla olevassa sorakerroksessa. Pajut istutetaan siten, että niitä voidaan poistaa, kun ne ovat ylikasvaneet. Hakijan mukaan kos- teikon mitoituksen pitäisi riittää normaalivuoden tulvavirtaamiinkin, mutta veden viipymästä kosteikossa ei ole tietoja.

Tutustuttiin turvetehtaan varastoalueeseen ja melu- ja pölyvalliin.

Turvetehdas on toiminut 1960-luvulta lähtien ja vuodesta 1977 nyky- laajuudessaan. Turvetehtaan vuosituotanto on 220 000 m³/v, josta normaalina nostovuonna 180 000 m³tulee Lammisuo-Kahalansuon alueelta. Alueen koko tuotanto käytetään turvetehtaassa pieniä kui- vike- ja kompostointiturvemääriä lukuun ottamatta. Tehdas käyttää turvetta helmi-huhtikuussa, jolloin tuotanto on suurimmillaan, noin 20 000 m³/kk. Turvetehdas on sijoitettu nykyiseen paikkaansa, kos- ka tuotantoalue sijaitsee lähellä. Turvetehdas toimii tammi- huhtikuussa kolmessa vuorossa, kesä-elokuussa 1-2 vuorossa ja lo- ka-joulukuussa kahdessa vuorossa. Hakijan mukaan toimitusvar- muuden vuoksi tehtaan on voitava toimia kolmessa vuorossa. Teh- dasalue on 13-14 ha. Valmiita tuotteita hakevat rekat ajavat myös öisin.

Varastokentällä säilytetään turvetta enimmillään 50 000 m³. Turve varastoidaan siten, että eri laadut pidetään eri kasoissa. Kun alueella on enimmäismäärä turvetta, koko kenttä on täynnä ja kasat ovat noin 8 metriä korkeita. Tarkastushetkellä turvetta oli kentällä noin 10 000 m³. Turve ajetaan traktoreilla tuotantoalueelta varastokentäl- le päiväsaikaan. Tammi-huhtikuussa varastokentälle tuodaan päi- vässä noin 2 000 m³ turvetta ja talvella ajettu varasto on käytetty ju- hannukseen mennessä. Kesällä turvetta tuodaan kentälle noin 10 000 m³ kuukaudessa. Loka-joulukuussa käytetään tuotantoalu- eella tehtaan lähellä sijaitsevien aumojen turvetta. Turvetta siirretään tarpeen mukaan varastokentältä kuormauskoneilla tehtaan käyttöön enimmillään 1 000 m³ vuorokaudessa. Kuormaajan yhteen kauhaan mahtuu noin 7 m³. Koko varastoalueen kattaminen on hakijan mu- kaan liian kallista.

Lammelan, Summasen ja Töykkälän mukaan turvepölyhaitta on suu- rimmillaan alkuvuodesta, jolloin piha on ruskeana, mutta haittaa on muulloinkin. Lammela kertoi, että ongelma syntyi, kun tehtaan ja suon välinen puusto kaadettiin. Melu Lammelaan on ympärivuoro- kautista ja erityisen selvästi kuuluvat peruutushälyttimien äänet.

Lammela kysyi, voisiko ne ottaa pois käytöstä. Summasen ja Töyk-

kälän mukaan on vaikea tietää, tuleeko haitta suolta vai tehtaalta, mutta se on suurin pohjoistuulilla. Pöly tahraa pinnat.

Melu- ja pölyvallin betoniosa ja tuuliverkko oli osittain tehty. Lamme- la ei osannut sanoa, onko sillä ollut vaikutusta, koska valli on ollut vasta vähän aikaa. Vallin yläreuna on alempana kuin Lammelan ton- tin pinta, mikä heikentää vallin vaikutusta, erityisesti melun osalta.

Tilanne todettiin myös Lammelan pihassa. Hakija esitti, että betoni- vallin taakse voidaan tehdä vielä korkeampi maavalli, jonka päälle puut/pensaat istutetaan.

Lisäksi tutustuttiin suon ja tehtaan väliseen alueeseen, josta puut oli kaadettu turpeen välivarastointiin suunnitellun tilan vuoksi. Hakija to- tesi, että alueelle voidaan istuttaa haaparivistöt estämään tuulen pääsyä suolta tehdas- ja varastoalueelle.

Tarkastuksella käytiin myös tehdasalueella lannoitesekoittamon vie- ressä sekä Summasen ja Töykkälän kesäasuntojen pihoissa. Talot on rakennettu 1920-luvulla. Lannoitesekoittamon takana on peltoa, jonka toisessa reunassa ovat Summasen ja Töykkälän kesäasunnot.

Töykkälä kertoi, että lannoitesekoittamon puhaltimen vaihto on pie- nentänyt meluhäiriötä, mutta hän kysyi, voisiko puhallin olla poissa päältä viikonloppuisin. Hakijan mukaan puhaltimen on toimittava sil- loin, kun lannoitesekoittamossa tehdään töitä. Töykkälän ja Summa- sen mukaan tehdasalueelta kuuluu melua heidän kesämökeilleen.

Töykkälän pihasta on talvella näkymä suoraan lannoitesekoittamolle.

Tehdasalueen ja kesämökkien välissä on metsää, joka on osittain ulkopuolisten omistuksessa. Lannoitetehtaan viereen hakijan tontin rajalle voidaan istuttaa puita, jollei siitä ole haittaa läheiselle hakijan käytössä olevalle kasvihuoneelle.

Lopuksi käytiin Kahalansuolle suunnitellulla kosteikkoalueella.

Suunnitellun laskuojan molemmin puolin sijaitsevat pellot omistava Kari Lavonen esitti laskuojan siirtämistä tai ojan putkittamista, jotta lohkot voisi yhdistää eikä tulva tulisi pellolle. Hakijan mukaan las- kuojaksi voidaan ottaa kosteikkoalueen toisessa päässä sijaitseva oja, jos hyväksytään, että kosteikko pienenee 10-15%. Asiassa on kuultava muita ojan varren kiinteistönomistajia. Sen sijaan putkitta- minen noin 800 metrin matkalta maksaa 30-40 000 euroa eikä hakija ole siihen halukas. Kosteikon viereisessä metsässä oli kasa muovi- roskaa, jota Lavosen mukaan leviää hänen pelloilleen. Tuotantoalu- eelle on asennettu päisteputkipidättimet, mutta laskeutusaltaita ei ole rakennettu ennen kuin vesienjohtamisjärjestelyistä saadaan päätös.

Hakija antoi tarkastuksen yhteydessä kartan tuotantoalueiden nykyti- lasta. Kartan mukaan tuotantokelpoista pinta-alaa hankealueella oli vuoden 2004 lopussa 398 ha. Vuonna 2004 Kahalansuolta tuotan- nosta poistettiin 48 ha.

Hakemuksen täydennys ja vastine ympäristökeskuksen lausuntoon

Hakija on 22.9.2005 toimittanut lisäselvityksen, jonka mukaan turve- tehtaan työvaraston ja Lammisuon eteläosan väliin on istutettu rivi Terijoen salavaa. Lannoitetehtaan länsipuolelle hakija aikoo istuttaa myös rivin Terijoen salavaa.

Hakija on ympäristölupaviraston pyynnöstä 2.2.2007 toimittanut lisä- selvityksen, jonka mukaan pöly- ja meluvalli valmistui kesällä 2005.

Vallin päällä on tuuliverkko. Hakija on rakentamassa turvetehtaan työvaraston koillispuolelle tuuliseinää, johon asennetaan maaliskuu- hun 2007 mennessä vastaava verkko kuin melu- ja pölyvallissa.

Tuuliseinän tarkoituksena on estää se, että turvetuotantoalueelta puhaltava tuuli nostaa työvaraston kasoista turvetta ja sillä pyritään vaimentamaan tuulen voimakkuutta ennen työvarastoa koillistuulilla, jotka ovat ongelmallisimpia. Hakija on korvannut työvaraston koneis- ta naapureita häirinneet peruutushälyttimet huomiovaloilla.

Hakija on jatkanut vuokrasopimuksia vuoteen 2015. Mahdollisesta jatkosta tullaan neuvottelemaan myöhemmin. Tuotannon arvioidaan päättyvän vuonna 2020. Hakija nostaa myös omistamiltaan alueilta vain rahkaturvetta. Sarkaojat ovat nykyisin kivennäismaassa sekä omilla että vuokratuilla alueilla. Vuoteen 2008 mennessä tuotannosta poistuvat alueet (96,7 ha) on tarkoitus jättää tuotannon tukialueeksi.

Hakijan omistamalla alueella saatetaan kokeilla ruokohelpin viljelyä.

Lopullinen jälkikäyttösuunnitelma laaditaan myöhemmin.

Vastineessaan Lounais-Suomen ympäristökeskuksen lausuntoon hakija on todennut, ettei sen tiedossa ole, että turvetuottajille olisi määrätty velvoitetta tehdä kemiallisia määrityksiä laskeutusaltaisiin kertyvästä lietteestä. Hakija kyseenalaistaa määritysten tarpeellisuu- den. Tarkkailuohjelmassa hakija on esittänyt yhtä ympärivuotista tarkkailupistettä. Se ei pidä tarpeellisena varustaa muita hankealu- een vesientarkkailupisteitä jatkuvatoimisilla mittareilla.

Muistutuksen täydennys

CC ja DD ovat ympäristölupaviraston pyynnöstä toimittaneet 29.1.2007 täydennyksen muistutukseen, joka koski pöly- ja meluhait- taa. Pölyhaitta on vallin tuuliverkon asentamisen jälkeen ollut pa- hempi kuin aikaisemmin. Verkko toimii lumiaidan tavoin ja pöly las- keutuu sen taakse muistuttajien pihalle. Muistutushetkelläkin piha oli ruskeana turvepölystä. Pöly- ja meluvalli on samassa vaiheessa kuin vuonna 2005. Se ei vähennä melua mitenkään, koska muistuttajien piha on osittain korkeammalla kuin vallin yläreuna. Vallin luvattiin nousevan kuuteen metriin läheisen varaston räystään tasolle ja sen päälle piti istuttaa pylväshaapoja. Kentän toiselle laidalle on istutettu 13 pientä (noin 80 cm) pensasta, jotka eivät vaikuta tuulioloihin mi- tenkään.

Vuoden 2005 jälkeen pölyn määrä tontilla on lisääntynyt ja kesä 2006 oli kuivuuden vuoksi erittäin paha. Pölyä oli lähes päivittäin ja se tahri kaiken ja kulkeutui jalkineissa sisälle. Ulkovarastossa säily- tetyt puut ja ullakolla säilytetyt tavarat olivat turvepölyn peitossa.

Muistuttajat toivovat, että paikan päällä käytäisiin ennen päätöksen tekoa.

Hakemuksen täydennykset

Kekkilä Oyj on täydentänyt 25.5.2007 suunnitelmaa asemapiirroksel- la, josta käy ilmi rakenteilla olevan tuuliverkon sijainti. Se sijaitsee kiinteistön RN:o 6:102 koillisnurkassa ollen yhteensä 45 m pitkä ja 6,0 m korkea. Alueen korkeussuhteiden vuoksi verkon yläreuna on samalla korkeudella kuin 7,0 m korkea pöly- ja melumuuri kiinteistö- jen RN:ot 5:41 ja 5:49 edustalla.

Kekkilä Oyj on vielä 28.5.2007 täydentänyt suunnitelmaa tehtaan yh- teydessä olevan varaston käytöstä ja varastotarpeesta. Selvityksen mukaan varastoalue on pinta-alaltaan tällä hetkellä noin 10.000 m², johon mahtuu noin 80 000 m³ turvetta. Tehtaan jatkojalostamaa tur- vetta käytetään noin 280.000 m³ vuodessa seuraavasti:

• tammikuu – helmikuu noin 25 000 m³/kk

• maaliskuu – huhtikuu noin 35 000 m³/kk

• toukokuu – kesäkuu noin 25 000 m³/kk

• heinäkuu – elokuu noin 15 000 m³/kk

• syyskuu – joulukuu noin 20 000 m³/kk

Tehtaan käyttämä turve tuotetaan Kekkilän eri tuotantoalueilla (In- koo, Mellilä, Punkalaidun, Nakkila ja Eurajoki). Suurin osa turpeesta (160 000 – 180 000 m³ /a) tuodaan kuitenkin tehtaan yhteydessä olevalta suoalueelta.

Turvetta voidaan pääsääntöisesti ja kustannustehokkaimmin kuljet- taa tehtaan käyttöön suoraan aumoista vain silloin, kun suo on jääs- sä ja kesäaikana suoraan nostosta. Käytännössä suurin osa (noin 170 000 m³) Eurajoen tuotantoalueen turpeesta ajetaan tehtaan pi- haan tammi – maaliskuun aikana. Koska käyttö tällä aikavälillä on noin 85 000 m³, on tehtaan varasto maksimissaan maaliskuun lo- pussa noin 80 000 m³.

Kasvuturvetuotanto alkaa yleensä toukokuun loppupuolella ja jatkuu syyskuulle asti. Tehtaan pihassa on noin 20 000 m³ turvetta uuden noston alkaessa. Tämä turve "säästetään" marras – joulukuun jak- soa varten, jolloin toimitus turvetuotantoalueilta on mahdollista vain muutamilta ns. kovien teiden varrelta olevista varastoista.

Kesäaikana osa nostetusta turpeesta tuodaan suoraan tehtaalle ja- lostettavaksi. Sitä ei voida kuitenkaan varastoida kuukautta kauem- paa bakteeritoiminnan vuoksi.

Edellä esitettyjen seikkojen perusteella hakija on todennut varasto- määrän mahdollisen rajoittamisen tehdasalueella olevan tehtaan toiminnan kannalta vahingollista. Uudella tuuliverkolla hakija toivoo pystyvänsä edelleen rajoittamaan pölyhaittoja. Tehtaan varastot pyri- tään tekemään niin, että pölyhaitat naapurille ovat mahdollisimman vähäiset. Varastosta täytetään talviajoaikana ensin naapurin puolei- nen sivu, jotta turveaumasta muodostuu äänieristys ja osittain pöly- haittaa hillitsevä "muuri". Lisäksi aumojen korkeus pyritään rajoitta- maan enintään tuuliverkon korkuiseksi eli noin 7 m varastokentän pinnasta.

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu

Ympäristölupavirasto myöntää Kekkilä Oyj:lle luvan Lammisuo- Kahalansuon turvetuotantoalueen toimintaan sekä turpeen varas- tointiin tuotantoalueen ja turvetuotetehtaan yhteisellä turvevarasto- alueella Eurajoen ja Kiukaisten kunnissa hakemukseen liitetyn suun- nitelman ja sen täydennysten mukaisesti siten rajoitettuna kuin lu- pamääräyksistä ilmenee.

Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä.

Lupamääräykset Tuotanto

1) Turvetta saadaan ottaa enintään 398 ha:n alueelta.

Tuotantoa on harjoitettava siten, että päästöt vesistöön ja muuhun ympäristöön ovat mahdollisimman pienet.

Vesienkäsittely

2) Kaikki turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet on johdettava sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen ja laskeutusaltai- den kautta. Lammisuon ja Kahalansuon kuivatusvedet on johdettava ympärivuotisesti kasvillisuuskenttien kautta, jotka ovat kooltaan vä- hintään 5 % yläpuolisesta valuma-alueesta. Välisuon kuivatusvedet on johdettava ympärivuotisesti hakemussuunnitelman mukaisen kos- teikon kautta.

Lammisuon kasvillisuuskentän ja Välisuon kosteikon puhdistustehon tavoitearvo on 1.1.2010 alkaen:

kiintoaine 40 %

kokonaisfosfori 50 %

kokonaistyppi 20 %.

Teho lasketaan vuoden keskiarvona mahdolliset häiriötilanteissa ta- pahtuvat ohijuoksutukset mukaan lukien. Jos tavoitearvoja ei ole saavutettu, luvan saajan on toimitettava Lounais-Suomen ympäris- tökeskukselle suunnitelma toimenpiteistä vesienkäsittelyn tehosta- miseksi ja ryhdyttävä suunnitelman toteuttamiseen.

Kaikkien sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket, joiden päät on varustettu virtausta säätelevillä sihdeillä.

Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeu- tusaltaiden on oltava mitoitusohjeiden mukaisia ja laskeutusaltaiden poistopäissä on oltava vedenkorkeutta säätelevät sihdeillä varustetut putkipadot. Altaissa on oltava pintapuomit.

Laskeutusaltaiden vieressä on oltava läjitysalueet altaista poistetta- vaa lietettä varten siten, ettei liete pääse niistä vesistöön. Auma- alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, jotta turvetta ei joudu ojiin.

Tuotantoalueiden ulkopuoliset valumavedet on johdettava mahdolli- simman tarkkaan eristysojissa tuotantoalueiden ja vesienkäsittelyra- kenteiden ohitse. Eristysojissa on oltava lietesyvennykset.

Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Lounais-Suomen ympäristökeskuk- sen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vä- hennä niiden tehoa.

3) Uudet vesienkäsittelyrakenteet on tehtävä 31.8.2007 mennessä lukuun ottamatta kasvillisuuuskenttiä ja kosteikkoa, joiden on oltava käytössä viimeistään 31.5.2009. Vesienkäsittelyrakenteet on esitet- tävä ennen käyttöönottoa Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hy- väksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Eurajoen ja Kiukaisten kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille.

4) Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jat- kuvasti toimintakunnossa ja tarkistettava niiden toimivuus säännölli- sesti.

5) Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja ko- koojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantoajan päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkistettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistetta- va tarvittaessa. Ojista poistettava liete saadaan läjittää alueelle.

Altaiden ja ojaston puhdistustyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheu- du vältettävissä olevia päästöjä vesiin. Töiden ajankohta on ilmoitet- tava etukäteen Eurajoen ja Kiukaisten kuntien ympäristönsuojeluvi- ranomaisille.

Päästöt ilmaan ja melu

6) Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotanto- ja varastoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä

ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Tuotantoalueen aumoja ei saa sijoittaa alle 400 m:n etäisyydelle asuinrakennuksista.

Pölyämistä aiheuttava toiminta on kielletty Lammisuon tuotantoalu- een lohkolla Z pohjoisen ja koillisen välisillä tuulilla silloin, kun tuulen nopeus ylittää 1 m/s. Alueella on oltava asianmukainen tuulen suun- nan ja nopeuden osoittava kiinteästi asennettu mittari.

Turvevarastoalueen ja kiinteistöjen RN:ot 5:41 ja 5:49 rajalle raken- netun melu- ja pölyvallin ja tuuliverkon kokonaiskorkeuden tulee olla vähintään 7,0 m. Kiinteistön RN:o 6:102 koilliskulmaan on rakennet- tava yhteensä vähintään 45 m pitkä ja 6,0 metriä korkea tuuliverkko ympäristölupavirastoon 25.5.2007 toimitetun asemapiirroksen mu- kaisesti. Lisäksi Lamminsuon tuotantoalueen ja turvevarastoalueen väliin on istutettava vähintään 2 m:n korkuiset puurivit. Toimenpiteet on tehtävä Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä ta- valla viimeistään 31.10.2007.

Turvevarastoalueella turvekasojen korkeimmat kohdat tulee olla vä- hintään 1,0 m tuuliverkon yläreunan alapuolella.

Tuuliverkkojen korkeutta tulee lupamääräyksestä 8) riippumatta tar- peen mukaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla korottaa ja verkkoja pystyttää lisää, mikäli pölyhaitat naapurikiinteistöllä eivät vähene riittävästi.

Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava tieliikennelain 87

§:ssä edellytetyllä tavalla siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi.

7) Alueen turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennus- ten pihapiirissä 55 dB (LAeq) klo 7-22 eikä 50 dB (LAeq) klo 22-7. Lo- ma-asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 dB (LAeq) klo 7- 22 eikä 40 dB (LAeq) klo 22-7.

8) Hakijan on tehtävä selvitys turvetehtaan varastoalueen ja tuotan- toalueen pöly- ja meluhaittojen esiintymisestä hankealueen lähiym- päristössä Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä ta- valla. Selvitystä koskeva suunnitelma on toimitettava Lounais- Suomen ympäristökeskukselle viimeistään 31.8.2007. Selvityksessä pölyhaitat tulee arvioida mallilaskelmin ja sen tulee perustua mitta- uksiin. Selvitys ja esitys haittojen vähentämistoimenpiteistä tulee toimittaa Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle 31.10.2008 men- nessä.

Varastointi ja jätteet

9) Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisim- man vähän. Tuotantoalueelle tai sen ympäristöön ei saa jättää tai päästää jätelain vastaisesti jätettä, kuten aumojen peittomuoveja, jä- teöljyä ja koneiden käytöstä poistettuja osia tai laitteita. Kumi-, me-

talli- ja muovijätteet on mahdollisuuksien mukaan toimitettava hyöty- käyttöön. Ongelmajätteet on toimitettava paikkaan, jolla on oikeus ottaa vastaan ongelmajätettä.

Luvan saajan on järjestettävä jätteiden varastointi ja kuljetus voi- massa olevien jätteenkäsittelymääräysten mukaisesti.

10) Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankka- uksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Kiinteiden polttoainesäiliöi- den on oltava kaksivaippaisia.

Häiriö- ja poikkeustilanteet

11) Häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien joh- tamisjärjestelyistä on välittömästi ilmoitettava Lounais-Suomen ym- päristökeskukselle ja Eurajoen ja Kiukaisten kuntien ympäristönsuo- jeluviranomaisille.

12) Tuotantoalueen yhteydessä on oltava riittävä määrä sammutus- vesialtaita. Lisäksi aluetta varten on oltava ns. ehtymätön vesilähde, josta saadaan sammutusvettä kaikissa olosuhteissa tuotantokauden aikana.

13) Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinko- jen torjuntaan.

Tarkkailut

14) Luvan saajan on tehtävä toiminnan käyttö- ja päästötarkkailua tämän päätöksen liitteenä olevan suunnitelman mukaisesti.

Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Lounais-Suomen ympäris- tökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta.

Käyttö- ja päästötarkkailun yhteenveto on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Lounais-Suomen ympäristökeskuksel- le ja Eurajoen ja Kiukaisten kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille.

15) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutusta vesistössä Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä ka- lataloudellisia vaikutuksia Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeino- keskuksen hyväksymällä tavalla.

Ehdotukset vaikutustarkkailusuunnitelmiksi on toimitettava asian- omaisille viranomaisille kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi.

Tarkkailutuloksista on laadittava raportti, joka on toimitettava seu- raavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä Lounais-Suomen ym- päristökeskukselle, Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuk- selle ja Eurajoen ja Kiukaisten kuntien ympäristönsuojeluviranomai- sille sekä esitettävä vaadittaessa niille, joiden etua tai oikeutta asia saattaa koskea.

Kunnossapitovelvoitteet

16) Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamisesta.

Haittojen vähentäminen ja ehkäiseminen

17) Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 3 200 euroa kalatalousmaksua Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeino- keskukselle käytettäväksi kuivatusvesien vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan estämiseen.

Ensimmäinen maksu vuodelta 2007 on suoritettava kuukauden ku- luessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta.

Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito

18) Tuotannosta poistettujen alueiden jälkihoito on tehtävä siten, että päästöt ympäristöön ovat mahdollisimman pienet, eivätkä ne saa ylittää tuotannonaikaisia päästöjä.

Tuotannosta poistettujen alueiden kuivatusvedet on johdettava ve- sienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes Lounais-Suomen ympäristökeskus on todennut, että alueet ovat kasvipeitteisiä tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön tai vesienkäsittely ei muutoin enää ole tarpeen.

Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Lounais- Suomen ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet on poistettava.

Kuivatusvesienkäsittelyä on jatkettava ja rakenteet pidettävä kun- nossa vähintään kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siir- retty muuhun käyttöön.

Lounais-Suomen ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen, ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä.

Korvaukset

Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa vahinkoa ve- sistössä.

RATKAISUN PERUSTELUT

Luvan myöntämisen edellytykset

Lammisuo-Kahalansuo on tuotannossa oleva alue. Luvan myöntä- minen edellyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä, joka turvetuotannon vesienkäsittelyssä on yleensä pintavalutus. Pintava- lutukseen sopivaa aluetta ei ole käytettävissä, joten vedet on mää- rätty käsiteltäviksi kasvillisuuskentillä tai kosteikolla, jotka ovat pa- rasta käyttökelpoista tekniikkaa tässä tapauksessa.

Pöly- ja meluhaittoja ehkäistään toimenpiderajoituksilla. Haittoja ai- heutuu erityisesti tuotantoalueen ja turvetuotetehtaan yhteisestä tur- vevarastoalueesta, minkä vuoksi se sisältyy lupaan. Turvetuoteteh- das ja lannoitetehdas ovat pakkaamoja, jotka eivät kuulu tähän lu- paan. Jos niistä aiheutuu vaikutuksia, joiden perusteella ne olisivat luvanvaraisia, toimivaltainen lupaviranomainen on kunta. Kalatalou- delle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä.

Kun otetaan huomioon Lammisuo-Kahalansuon ja sen ympäristön ti- la ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteu- tettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshait- taa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiel- lettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuh- teiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta.

Lupamääräysten perustelut

Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettä- väksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1), 2), 3), 4) ja 5).Tuotanto on laajamittais- ta ja sitä tullaan harjoittamaan vielä kauan, minkä vuoksi vesienkä- sittelyn on oltava käytössä ympäri vuoden. Lammisuon kasvillisuus- kentän ja Välisuon kosteikon käsittelytuloksen varmistamiseksi ase- tetaan puhdistusteholle tavoitteelliset raja-arvot. Jos kenttä tai kos- teikko eivät toimi riittävän hyvin, luvan saajan on esitettävä ja toteu- tettava tarpeelliset toimenpiteet käsittelyn tehostamiseksi. Tuotanto- alueiden vedet on johdettava myös tulva-aikoina laskeutusaltaiden ja kasvillisuuskenttien tai kosteikkojen kautta. Tuotantoalueen ojitus ja vesienkäsittelyrakenteet on mitoitettava siten, että myös tulvavedet voidaan käsitellä eikä ohituksia tarvita.

Pölypäästöjen vähentämiseksi on toimenpidevelvoitteet lupamäärä- yksissä 6) ja 8) sekä melun osalta lupamääräyksissä 7) ja 8). Turve- pölypäästöjä syntyy erityisesti aumauksessa ja lastauksessa. Etäi- syysmääräyksellä on turvattu aumojen riittävä minimietäisyys asu- tukseen. Aumojen paikkoja voi olla tarpeen muuttaa lupakauden ai- kana. Niiden sijoittelua ei voida jättää luvan saajan harkintaan ilman

rajoituksia. Tuotantoalue sijaitsee lähellä asutusta, minkä vuoksi on tarpeen rajoittaa toimintaa lähinnä asutusta olevalla lohkolla silloin, kun tuulee asutukseen päin ja pölyhaitat olisivat suurimmat. Tuulen nopeuden raja-arvo on määritelty siten, että tuulen suunta on todet- tavissa. Selvitysten mukaan ympäristön asutukselle aiheutuvat pöly- haitat ovat suurimmat silloin, kun tuulen nopeus on pieni ja laime- neminen vähäistä. Toiminnalle asetettavan rajoituksen pölyhaitoilta suojaava vaikutus on merkittävä myös heikoilla tuulilla.

Turvevarastoalue sijaitsee hyvin lähellä asutusta ja siitä on aiheutu- nut pölyhaittaa. Turvetuotetehtaan toiminnan turvaamiseksi toimin- taa varastoalueella ei voida keskeyttää tietyillä tuulensuunnilla. Va- rastoalueelta aiheutuvan pölypäästön vähentämiseksi on rajoitettava tuulen vaikutusta varastoalueella. Lupamääräyksessä 6) on rajoitettu turvekasojen korkeutta, annettu määräyksiä jo olemassa olevasta pöly- ja meluvallista ja rakenteilla olevasta tuuliverkosta sekä puiden istuttamisesta. Tässä yhteydessä ei ole edellytyksiä ilman tarkempia suunnitelmia ja selvityksiä määrätä laajempia toimenpiteitä pölyhait- tojen vähentämiseksi. Tämän vuoksi lupamääräyksessä 8) luvan saaja on velvoitettu tekemään pöly- ja meluhaittoja koskeva selvitys.

Selvitys ja esitys haittojen vähentämistoimenpiteistä tulee toimittaa Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle 31.10.2008 mennessä. Selvi- tystä ei ole enää ajan kulumisen vuoksi tämän lupa-asian yhteydes- sä tarkoituksenmukaista tehdä. Selvitystä varten olisi eduksi, että lu- van saaja aloittaisi mahdollisimman pian pölymittaukset

Määräykset 9) ja 10) ovat tarpeen jätteiden vähentämiseksi ja ros- kaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Määräykset 11), 14) ja 15) ovat tarpeen toiminnan ympäristövaikutusten tarkkailuun tai val- vontaan liittyvistä syistä. Tulipalovaaraan ja onnettomuusriskeihin varautumista koskevat vaatimukset sisältyvät lupamääräyksiin 12) ja 13). Lupamääräys 17) on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haitto- jen estämiseksi ja turvetuotannon heikentämän vesistön tilan paran- tamiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huo- mioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus. Lupamääräys 18) on tarpeen tuotan- toalueen jälkihoidon järjestämiseksi turvetuotannon päätyttyä.

VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen vesienkäsittelyä koskevat vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä 2), 3), 4) ja 5).

Ympäristölupavirasto ei pidä tarpeellisena säännöllistä kasvillisuu- den poistoa kosteikosta, koska runsas kasvillisuus edesauttaa kos- teikon toimintaa. Laskeutusaltaisiin kertyvän lietteen analysointi ei ympäristölupaviraston käsityksen mukaan ole tarpeen. Tarkkailuun liittyvät vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä 14) ja 15) lukuun ottamatta taustakuormitusaseman perustamista, jota ympä- ristölupavirasto ei katso tarpeelliseksi. Nettopäästöjen laskennassa voidaan käyttää yleisesti käytössä olevia taustakuormituksen arvoja.

Jälkihoitoa koskeva vaatimus on otettu huomioon lupamääräyksessä 18) ja melua koskeva vaatimus lupamääräyksessä 7). Polttoaineiden