YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO
Nro 124/2007/4 Dnro LSY-2005-Y-358
Helsinki Annettu julkipanon jälkeen
8.11.2007
ASIA Haaroistensuon turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Oripää
LUVAN HAKIJA Vapo Oy
TOIMINTA JA SEN SIJAINTI
Haaroistensuo sijaitsee Länsi-Suomen läänissä, Oripään kunnan Oripään kylässä, noin 7 km Oripään keskustasta koilliseen.
Haaroistensuon kuntoonpano on aloitettu vuonna 2000 ja turvetuo- tanto vuonna 2002. Tuotantokelpoinen pinta-ala on 77,6 ha, joka on kokonaisuudessaan tuotantokunnossa. Haaroistensuolla Vapo Oy:n hallinnassa on yhteensä 91,7 ha maa-alueita.
HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO
Vapo Oy on 25.11.2005 ympäristölupavirastoon saapuneella hake- muksella pyytänyt ympäristölupaa Haaroistensuon turvetuotannolle.
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE
Ympäristönsuojelulain 28 §:n 1 momentti
Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 7d)-kohta LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin 5c)-kohta.
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILAN- NE
Alueella ei ole aikaisempia ympäristölupia tai siihen rinnastettavia päätöksiä.
Vapo Oy on jättänyt Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ennak- koilmoituksen Haaroistensuon turvetuotantoalueen kuntoonpanon aloittamiseksi 9.11.1998 ja saanut siihen oikeutuksen ympäristökes-
kuksen13.7.1999 antamalla lausunnolla nro 0298Y0780-133. Haa- roistensuon turvetuotantoalue on ilmoitettu Lounais-Suomen ympä- ristökeskukselle ympäristönsuojelun tietojärjestelmään merkitsemis- tä varten. Merkintä on tehty 20.3.2002.
Vapo Oy:n hallinnassa on Haaroistensuolla maa-alueita yhteensä 91,7 ha, jotka on vuokrattu pitkäaikaisilla vuokrasopimuksilla yksityi- siltä maanomistajilta. Haaroistensuolla ei ole Vapon omistamia aluei- ta. Vapo on vuokrannut turvetuotantoa ja tarvittavaa tiealuetta varten Oripään kylän yhteisen rahkasuoalueen RN:o 878:1. Turvetuotanto- alueeksi vuokrattujen alueiden vuokrasopimukset päättyvät vuonna 2036 ja tiealueiksi vuokrattujen vuosina 2039 ja 2040.
Varsinais-Suomen seutukaavassa ei Haaroistensuon turvetuotanto- alueen kohdalla ole varausmerkintöjä.
TUOTANTOALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Tuotantoalueen nykytila
Alue on kokonaisuudessaan tuotantokunnossa. Haaroistensuolla on tähän mennessä tuotettu jyrsinpolttoturvetta yhteensä noin 98 300 m3 ja ympäristöturvetta 29 400 m3. Turvetta on jäljellä vielä noin 600 000 m3 ja tuotannon arvioidaan kestävän vuoteen 2020. Tuo- tannosta poistuneita alueita ei vielä ole.
Asutus ja maankäyttö
Haaroistensuon lähiympäristö on vireää maaseutua. Suon ympäris- tössä on useita maatiloja, joiden viljelysmaat rajoittuvat suoaluee- seen. Suo on pääosin peltojen ympäröimä. Suon ympäristössä 500 metrin vyöhykkeellä on seitsemän asuinkiinteistöä. Asuinkiinteistöt sijaitsevat suon länsi-, pohjois- ja itäpuolella lähimmillään noin 250 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta. Suon ympärille on jätetty vähin- tään 20 metriä leveä suojavyöhyke, jolta ei ole poistettu puustoa.
Suon länsipuolella noin 2,0 kilometrin etäisyydellä on Myllykylän pie- ni kylätaajama. Hanhijoen valuma-alueella sijaitsee kaksi yksityistä turvetuotantoaluetta (n. 7 ha ja 13 ha). Hankealueen välittömässä läheisyydessä ei ole yleisiä ulkoilu- tai virkistysalueita.
Haaroistensuon ympäristössä on kunnallinen vesijohtoverkosto, mut- ta ainakin yksi ympäristön talouksista ottaa talous- ja käyttövetensä tilakohtaisesta kaivosta.
Suojelukohteet ja pohjavesialueet
Haaroistensuon lähietäisyydellä sijaitsee kaksi suojelukohdetta, jotka molemmat kuuluvat Natura 2000 -verkostoon. Haaroistensuon poh- joispuolella, noin kilometrin etäisyydellä sijaitseva Himmaistenrahka (FI0200008) on paksuturpeinen kermikeidas, jossa on laaja, vähä- puustoinen keskiosa ja hyvin kehittynyt reunaluisu. Alueen pinta-ala on 383 ha ja se sijaitsee Alastaron ja Oripään kuntien alueella. Alue
on merkittävä lintujen pesimäalue. Kasvillisuudeltaan Himmaisten- rahka on monipuolinen. Alue kuuluu myös valtakunnalliseen soiden- suojelun perusohjelmaan ja seutukaavan SL-alueeseen.
Haaroistensuon länsipuolella, lähimmillään noin 2,3 kilometrin etäi- syydellä sijaitsee Myllylähteen Natura 2000 -alue (FI0200020). Alu- een pinta-ala on noin 15 ha ja se sijaitsee Alastaron ja Oripään kun- tien alueella. Myllylähde on kasvistoltaan erittäin arvokas iso lähde- lampi. Lammesta tapahtuu vedenottoa.
Hankealueen läheisyydessä on yksi luokiteltu pohjavesialue, Ori- päänkankaan pohjavesialue (nro 0256151). Alue sijaitsee Haarois- tensuon tuotantoalueen länsipuolella, lähimmillään noin 2 km etäi- syydellä.
Vesistön tila ja käyttö
Haaroistensuo sijoittuu Hanhijoen valuma-alueelle (35.916), joka kuuluu Loimijoen valuma-alueeseen (35.9) ja edelleen Kokemäenjo- en vesistöalueeseen (35). Hanhijoen ja Loimijoen valuma-alueiden maankäytöstä suurin osa on kangasmaita ja peltoa, turvemaita on noin 7 – 8 %.
Haaroistensuon kuivatusvedet johdetaan yhdellä laskuojalla alapuo- liseen vesistöön reittiä laskuoja–Haapalahdenoja–Hanhijoki- Loimijoki. Tuotantoalueelta on matkaa Loimijokeen noin 14,5 km.
Valuma-alueiden hydrologisia tietoja on esitetty seuraavassa taulu- kossa:
Valuma-alue Pinta-ala km2
Tuotanto- alan osuus
%
Matka (km) tuotanto- alueelta
Keskiyli- virtaama MHQ m3/s
Keski- virtaama MQ m3/s
Keskiali- virtaama MNQ m3/s Laskuoja (Haapa-
lahdenoja) laskus- sa Hanhijokeen
18 4,3 0,09 2,12 0,17 0,01
Hanhijoki laskussa Loimijokeen (Han- hijoen valuma- alue)
91,72 0,8 14,2 9,9 0,87 0,05
Hanhijoen veden laatua on tutkittu vuosina 2004 ja 2005 Haarois- tensuon laskuojan ylä- ja alapuolelta. Hanhijoen vesi on ollut kohta- laisen humuspitoista ja runsasravinteista sekä sameaa. Haaroisten- suon alapuolella pitoisuudet ovat olleet yläpuolta hieman korkeam- mat. Turvetuotannon lisäksi alapuoliselle pisteelle kohdistuu myös voimakas maatalouden kuormitus.
Loimijoki on sameavetinen joki, jonka veden laatu on pääosin välttä- vä. Vedessä on runsaasti ravinteita. Maatalous on varsinkin joen ylä- juoksulla merkittävimpiä kuormittajia. Haaroistensuon turvetuotan- non vaikutuksia ei vedenlaatutiedoissa voida havaita, sillä Hanhijoen alapuolisen mittauspisteen veden laatu on ravinteisuuden osalta 2000-luvulla pikemminkin parantunut kuin heikentynyt.
Hanhijoessa harjoitetaan kalastusta melko vähän. Saalislajeja ovat ahven, hauki, lahna, särki, toutain, turpa ja kirjolohi. Jokiravuista on havaintoja, mutta niitä ei ole pyydetty. Hanhijokeen ei ole viime vuo- sina istutettu kaloja. Loimijoessa välillä Alastaro – Vampula esiinty- vät kalalajit ovat ahven, ankerias, hauki, kirjolohi, kivennuoliainen, kuha, lahna, made, mutu, nahkiainen, pasuri, ruutana, salakka, sor- va, sulkava, suutari, särki, säyne, toutain, turpa ja törö. Vuosina 2001 – 2005 Loimijokeen välille Alastaro – Vampula on istutettu kir- jolohta, haukea ja kuhaa. Kokemäenjoen - Loimijoen kalastusalueel- la tapahtuva kalastus on yksinomaan kotitarve- ja virkistyskalastusta.
Hakijan tietojen mukaan suon alapuolisen vesistön vettä ei käytetä talousvetenä.
TURVETUOTANTO
Haaroistensuon kuntoonpano on aloitettu vuonna 2000 ja turvetuo- tanto vuonna 2002. Tuotantomenetelmänä on mekaaninen kokooja- vaunumenetelmä. Tuotantoalueen pinta-ala on 77,6 ha ja se on ko- konaisuudessaan tuotantokunnossa. Suolla on kaksi laskeutusallas- ta, joiden pinta-alat ovat 440 m2 ja yksi pintavalutuskenttä, jonka pin- ta-ala on 3,0 ha. Tuotantoalueen ympärille on jätetty vähintään 20 m levyinen suojavyöhyke. Auma-alueita on neljä. Tukikohta sijaitsee tuotantoalueen pohjoispäässä. Yhteensä Vapo Oy:n hallinnassa Haaroistensuolla on 91,7 ha maa-alueita.
Haaroistensuolla on tähän mennessä tuotettu jyrsinpolttoturvetta yh- teensä noin 98 300 m3 ja ympäristöturvetta 29 400 m3. Turvetta on jäljellä vielä noin 600 000 m3 ja tuotannon arvioidaan kestävän vuo- teen 2020. Koko tuotantokelpoisen alueen ollessa samanaikaisesti tuotannossa, vuotuinen tuotanto- ja toimitusmäärä on noin 40 000 m3. Energiaturpeen käyttökohteet ovat Forssan Energia Oy:n Fors- san voimalaitos ja Voimavasu Oy:n Salon voimalaitos. Ympäristötur- ve toimitetaan lähiseudun pienasiakkaille mm. kuivikkeeksi, liettei- den imeytykseen, kompostointiin ja maanparannukseen. Tuotanto- päiviä on vuodessa noin 30 – 50.
Haaroistensuolla ei vielä ole tuotannosta poistuneita alueita eikä ar- vioidulla luvan ehtojen tarkistamiskaudella alueita tule poistumaan tuotannosta. Hakija on vuokrannut alueen yksityisiltä maanomistajil- ta, jotka aikanaan päättävät alueen jatkokäytöstä. Turvetuottajalla on sopimusten mukaan velvollisuus siistiä alue tuotantovaiheen jälkeen mm. poistamalla alueelta tarpeettomiksi käyneet rakennelmat ja ko- neet.
Vapo Oy Energialla on sertifioitu ISO 14001 standardin mukainen ympäristöasioiden hallintajärjestelmä (sertifikaatti nro 98-HEL-AE- 057) sekä ISO 9002 standardin mukainen laatujärjestelmä sertifi- kaatti nro 97-HEL-AQ-484).
YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Kuivatusvesien käsittely
Haaroistensuon vesienkäsittelymenetelmänä käytetään laskeutusal- taita (2 kpl), sarkaoja-altaita ja päisteputkipidättimiä. Alueen vedet johdetaan laskeutusaltaiden jälkeen pumppaamon kautta 3,0 ha suuruiselle pintavalutuskentälle ympärivuotisesti. Laskeutusaltaat toimivat pumppausaltaina
Päästöt vesistöön
Haaroistensuon laskennalliset brutto- ja nettohuuhtoumat koko tuo- tantokelpoisen pinta-alan ollessa tuotannossa on esitetty alla ole- vassa taulukossa (pintavalutuskentän vaikutus on arvioitu seuraa- vasti: kiintoaine 60 %, fosfori 50 % ja typpi 30 %). Bruttokuormituslu- vuissa on mukana sekä turvetuotannon aiheuttama että luonnon- huuhtouma, nettokuormitusluvuissa ei ole mukana luonnontasoa vastaavaa perushuuhtoumaa.
Kiintoaine (kg) Typpi (kg) Fosfori (kg) Tuotantokelpoinen
pinta-ala (ha)
brutto netto brutto netto brutto Netto
77,6 1269 952 496 357 12,0 8,4
Haaroistensuon ainekuormituksen laskennallinen pitoisuuslisäys alapuolisessa vesistössä keskivirtaamatilanteessa on seuraava:
Pöly, melu ja liikenne
Haaroistensuon turvetuotantoalueella tuotantomenetelmänä on käy- tetty mekaanisia kokoojavaunuja. Tuotantopäiviä on kesän aikana noin 30 – 50. Pölyäminen ei ole jatkuvaa eikä haittaa esiinny jatku- vasti suon eri puolilla. Haaroistensuon läheisyydessä sijaitsevat asuinkiinteistöt sijaitsevat tuotantoalueen pohjois-, koillis- ja itäpuo- lella, joten pölyhaittaa saattaa esiintyä lähinnä länsi-, lounais- ja ete-
Tarkastelupiste Kiintoaine mg/l
Typpi µg/l
Fosfori µg/l Laskuoja laskussa
Hanhijokeen 0,18 66,6 1,56
Hanhijoki laskussa
Loimijokeen 0,04 13,0 0,31
Loimijoki, alarajana Hanhijoen yhtymä- kohta Loimijokeen
0,002 0,69 0,016
Loimijoki laskussa
Kokemäenjokeen 0,001 0,38 0,009
lätuulten vallitessa. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s tuotanto kes- keytetään lisääntyneen tulipaloriskin takia, mikä samalla vähentää maksimaalisten pölyhaittojen leviämistä. Haaroistensuon auma- alueet sijaitsevat tuotantoalueen pohjois-lounaissektorin laidoilla. Pö- lyhaittoja minimoidaan myös urakoitsijoille annettavilla työohjeilla.
Suon laidoille jätetty vähintään 20 m leveä puustoinen suojakaistale estää pölyn leviämistä ympäristöön. Muuten tuotantoalueen ja lä- himpien asuinkiinteistöjen välissä on peltoa.
Haaroistensuon tuotantotoiminnan meluvaikutusta ei ole mitattu.
Voidaan kuitenkin arvioida, ettei turvetuotanto aiheuta melun ohjear- vojen ylityksiä läheisillä asuinkiinteistöillä. Mahdollisesti häiritsevien meluhaittojen arviointi on vaikeampaa. Kyse on kuitenkin vanhasta turvetuotantoalueesta, jolla toiminta on jo vakiintunut eikä taustame- lu tule siten lisääntymään. Maatalousvaltaisella alueella esiintyy sa- mantyyppistä maatalouskoneista aiheutuvaa taustamelua muutoin- kin.
Energiaturve toimitetaan pääasiassa lämmityskauden (syyskuusta huhtikuuhun) aikana. Turpeen kuljetusreitti suolta suuntautuu Vapon kunnostamaa paikallistietä suon pohjoispuolella kulkevalle Myllyky- läntielle ja sitä pitkin edelleen joko valtatielle nro 41 tai itään Alasta- ron suuntaan. Kuljetusreitin välittömässä läheisyydessä on asutusta vasta Myllykyläntien varrella. Vuotuinen toimitusmäärä voi olla 350 rekkakuormaa. Tuotantotoiminnan aiheuttama työmaaliikenne kes- kittyy touko-elokuun väliselle ajalle. Työmaaliikenne on lähinnä ura- koitsijoiden ja heidän työntekijöidensä henkilöautoliikennettä. Tuo- tannossa käytettävät traktorit tuodaan työmaalle kesäksi ja tuotanto- koneet ovat työmaalla ympäri vuoden eikä niitä juurikaan kuljeteta lukuun ottamatta satunnaisia siirtoja. Kunnostus- ja ympäristösuoje- lutoiminnassa käytettäviä koneita tuodaan työmaalle 2 – 3 kertaa tuotantokauden aikana. Tämä liikenne kulkee samaa reittiä kuin tur- vetoimitukset.
Varastointi ja jätteet
Tuotannossa käytettävien traktoreiden yhteenlaskettu kevyen poltto- öljyn kulutus tuotantokauden aikana on noin 36 000 litraa. Lisäksi käytetään voiteluöljyjä yhteensä noin 240 litraa sekä muita voiteluai- neita noin 50 kg. Polttoöljy varastoidaan irrallisissa ja siirrettävissä farmarisäiliöissä niille työmaan varikkoalueella osoitetussa paikassa, joka on rakenteeltaan sellainen, ettei aineita pääse vahinkotapauk- sissa leviämään vesistöön tai pohjaveteen. Voiteluaineet varastoi- daan tukikohta-alueella niille varatuissa paikoissa.
Alueella arvioidaan syntyvän vuosittain jäteöljyä 240 kg, kiinteää öl- jyjätettä 40 kg, paristoja ja akkuja 12 kg, metalleja 160 kg sekä seka- jätettä noin 1 m3.
Urakoitsijat toimittavat jäteöljyn, muut ongelmajätteet ja sekajätteen tuotantoalueiden tukikohdan jätekatokseen, jonne on järjestetty
asianmukaiset säiliöt kaikille jätteille. Paikallinen yrittäjä noutaa sieltä sekajätteen. Jäteöljyn ja ongelmajätteen noutaa Ekokem.
Aumamuoveja kuluu vuosittain noin 2000 kg. Muovi kerätään kasoi- hin ja varastoidaan tuotantoalueelle. Muovi voidaan esim. paalata ja käyttää myöhemmin energiantuotantoon. Hankealueen jätehuolto- suunnitelma päivitetään tarvittaessa.
TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖRISKIT Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin
Haaroistensuon tuotantoalueen kasvillisuus ja linnusto on kokenut muutoksen, kun suo on ojitettu ja muokattu turvetuotantoa varten.
Hankkeesta ei tässä vaiheessa aiheudu muutoksia maaluontoon tai maisemaan. Tuotantoalueen reunojen puustoiset kaistaleet estävät osittain tuotantoalueen näkymistä ympäristöön. Tuotannosta poistu- vien kenttien jälkikäyttö parantaa maisemakuvaa.
Hankealueen läheisyydessä sijaitsee kaksi Natura 2000 -verkostoon kuuluvaa aluetta. Hakijoiden käsityksen mukaan turvetuotannon har- joittaminen Haaroistensuolla ei heikennä Natura 2000 -verkostoon sisällytettyjen alueiden luonnonarvoja. Hankealueelta ei johdeta kui- vatusvesiä Natura-alueille ja suojelukohteet sijaitsevat niin etäällä, ettei pöly- ja meluhaittoja aiheudu.
Vaikutus maankäyttöön ja elinkeinoihin
Haaroistensuon keskimääräisen vuosituotannon suora työllisyysvai- kutus on noin 5 henkilötyövuotta ja välillinen työllisyysvaikutus noin 6 henkilötyövuotta eli yhteensä noin 11 henkilötyövuotta.
Hankealueen läheisyydessä ei ole ulkoilu- tai virkistysalueita, joihin hankkeella voisi olla vaikutusta. Marjastaminen on mahdollista tuo- tantoalueen reunoilla ja metsästys on mahdollista tuotantokauden ulkopuolella.
Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön
Haaroistensuon vesistövaikutukset kohdistuvat ensisijaisesti Hanhi- jokeen, jossa ne aiheuttavat vain vähäisiä ainepitoisuuksien nousuja.
Loimijokeen aiheutuvat kiintoaine- ja ravinnelisäykset ovat käytän- nössä olemattomia. Turvetuotannolla ei ole vaikutusta talousvesien käyttökelpoisuuteen, koska suon alapuolisen vesistön vettä ei käyte- tä talousvetenä.
Hakija on katsonut, ettei Haaroistensuon kuivatusvesien johtamises- ta aiheudu rantakiinteistöjen vesistösidonnaiselle käytölle korvatta- vaa haittaa.
Vaikutus kalatalouteen
Haaroistensuon turvetuotanto on voinut aiheuttaa veden ja kalojen elinympäristön laadun muutoksia Hanhijoessa, joskin määräävä teki- jä Hanhijoen veden laadun suhteen on maa- ja metsätalouden kuormitus. Haaroistensuon aiheuttama lisäkuormitus jää pieneksi.
Loimijoen kalastoon ja kalastukseen hankkeella ei ole vaikutusta, koska hankealue kattaa alle 0,05 % joen valuma-alueesta.
Hakijan käsityksen mukaan turvetuotannosta Hanhijoen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvat haitat ovat tehostetusta vesienkäsittelystä ja Hanhijoen vähäisestä kalataloudellisesta merkityksestä johtuen niin pieniä, että niistä ei ole aiheutunut eikä tule aiheutumaan korvaus- velvollisuuden perustavia haittavaikutuksia.
Vaikutus pohjaveteen ja sen käyttöön
Hankealueen läheisyydessä on yksi luokiteltu (luokka I) pohjavesi- alue, Oripäänkankaan pohjavesialue (nro 0256151). Alue sijaitsee Haaroistensuon tuotantoalueen länsipuolella, lähimmillään noin 2 km etäisyydellä. Suon ja pohjavesialueen välisen etäisyyden vuoksi Haaroistensuon turvetuotantotoiminta ei jälkikäyttövaiheineen vaa- ranna pohjavesialueen veden laatua tai antoisuutta.
Hakijan käsityksen mukaan Haaroistensuon turvetuotantoalueella ei ole ollut eikä tule olemaan merkittävää vaikutusta lähialueen kaivo- jen veden laatuun tai antoisuuteen.
Pölyn, melun ja liikenteen vaikutukset
Hakijan käsityksen mukaan Haaroistensuon turvetuotannosta ei ai- heudu ympäristöön kohtuutonta rasitusta pölyn muodossa. Voidaan myös arvioida, ettei turvetuotanto aiheuta melun ohjearvojen ylitty- mistä läheisten asuinkiinteistöjen alueella.
Ympäristöriskit
Työmaalle laaditaan vuosittain palosuojelusuunnitelma, joka toimite- taan myös paloviranomaisille. Suunnitelmista ja ohjeista annetaan koulutusta ja ne jaetaan työmaalla toimivalle henkilöstölle ja yrittäjil- le. Työmaalle on nimetty palo- ja pelastusorganisaatio, joka vastaa mahdollisen tulipalon alkusammutuksesta ja muiden hätätilanteiden hoitamisesta. Henkilöstön toimintavalmiuksia ylläpidetään koulutuk- sella ja harjoituksilla. Työmaalla on tarvittava alkusammutuskalusto ja ensiapuvälineistö. Palotilanteissa on käytössä seitsemän vedenot- topaikkaa eri puolilla tuotantoaluetta.
Muita hätätilanteita voi syntyä merkittävien patojen murtumisten, poikkeuksellisten rankkasateiden tai tulvien, kemikaalien sekä polt- toaineen toimitusten ja varastoinnin yms. yhteydessä. Hätätilanteis- sa noudatetaan laatujärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita.
TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö- ja päästötarkkailu sekä vaikutustarkkailu
Vuonna 1999 käynnistyi koko Vapo Oy Energian Länsi-Suomen yk- sikköä koskeva käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelma. Oh- jelmassa ei ole kuormitustarkkailupistettä Haaroistensuolla eikä ve- sistötarkkailupistettä alapuolisessa vesistössä. Hakija on esittänyt, että hankkeen vähäisistä vesistövaikutuksista johtuen jatkuva pääs- tötarkkailu ei ole tarpeen. Vesistökuormitus lasketaan nykyisestä yh- teistarkkailuohjelmasta saatavien ominaiskuormituslukujen perus- teella. Suolta purkautuvan veden laadun selvittämiseksi ja kuormi- tuslaskennan varmistamiseksi hakija ottaa kuitenkin kahtena vuonna vesinäytteitä Haaroistensuon purkupisteessä touko-, kesä-, heinä- ja elokuussa. Ensimmäinen tarkkailuvuosi on luvan lainvoimaiseksi tu- loa seuraava kesäkausi.
Vesistötarkkailun näytepisteet sijoitetaan Hanhijokeen Haapalah- denojan purkupaikan ylä- ja alapuolelle. Näytteitä otetaan kolmen vuoden ajan vuodesta 2006 alkaen edellä mainitun yhteistarkkai- luohjelman aikataulun mukaan. Jatkossa tarkkailun tarpeesta kes- kustellaan Lounais-Suomen ympäristökeskuksen kanssa.
Hakija on katsonut, ettei perusteita kalatalous-, pöly-, melu- tai muun tarkkailuvelvoitteen asettamiseksi ole.
KORVAUKSET
Hakijan käsityksen mukaan hankkeesta ei aiheudu korvattavaa hait- taa.
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen
Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 38 §:ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa sekä Oripään ja Alastaron kunnissa varannut asianosaisille tilaisuuden muistutus- ten ja muille kuin asianosaisille mielipiteiden esittämiseen hakemuk- sen johdosta 17.1. - 16.2.2006 välisenä aikana.
Ympäristölupavirasto on 10.1.2006 pyytänyt ympäristönsuojelulain 36 §:ssä säädetyllä tavalla lausunnot Lounais-Suomen ympäristö- keskukselta, Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskukselta, Alastaron kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta, Oripään kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta (Loimaan seudun kansanterveys- työn kuntayhtymä), Alastaron ja Oripään kunnan terveydensuojeluvi- ranomaiselta ja Oripään kunnalta.
Lausunnot
1) Loimaan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäris- töterveydenhuolto on todennut, että lupaharkinnan yhteydessä tuli- si huomioida ainakin seuraavat asiat:
- Meluisat työvaiheet tulisi pyrkiä ajoittamaan klo 7 – 22 väliselle ajal- le. Tuona aikana keskiäänitaso ei saa ylittää lähimmissä asuinhuo- neissa 35 dB eikä asuinrakennusten piha-alueilla 55 dB. Yöllä, kello 22 – 07 välisenä aikana, keskiäänitaso ei saa ylittää asuinhuoneissa 30 dB eikä asuinrakennusten piha-alueilla 50 dB. Loma-asuntojen piha-alueilla keskiäänitaso ei saa ylittää 45 dB päivällä eikä yöllä 40 dB (VN melutasopäätös 993/92).
- Toiminnasta ei saa aiheutua lähialueen asukkaille pölyhaittaa. Tuo- tantoalueen ympärillä, aumojen läheisyydessä ja lastauspaikoilla yms. myös tuotantoalueen luode- ja länsipuolella, tulisi olla suojauk- set ja/tai leveät suojakaistaleet suon, peltojen ja asumusten välissä näkösuojana sekä pöly- ja meluhaittojen vähentämiseksi. Urakoitsi- joiden työohjeiden mukaista työtä tulee valvoa pölyhaittojen mini- moimiseksi.
- Luvan saajan tulee tarkkailla lähialueen pohjaveden korkeutta ja laatua Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymän tarkkai- luohjelman mukaisesti.
- Toiminnassa syntyvät jätteet ja ongelmajätteet on varastoitava alu- eella ja kuljetettava siten, ettei niistä aiheudu ympäristöön viihtyvyys- tai terveyshaittaa.
Muistutukset ja mielipiteet
2) Kokemäenjoen – Loimijoen kalastusalueen hallitus on vaati- nut, että hakijalle määrätään 500 vuotuinen euron kalatalousmaksu, koska turvetuotannosta on aiheutunut mm. rapukantojen menetystä kauttaaltaan seudun purovesissä ja muutoinkin turvetuotanto aiheut- taa veteen suurta kuormitusta.
Lisäksi muistuttaja on esittänyt, että hakija velvoitettaisiin suoritta- maan suunnitelmia laatiessaan ympäristövaikutusten arviointi ja yl- läpitämään jatkuvaa kalataloudellista tarkkailua. Lisäksi on kiinnitet- tävä huomiota siihen, että öljyastiat säilytetään varastossa, jonka pe- rustus on eristetty muovikalvolla. Akut, paristot, putket ja lämpömitta- rit ym. ongelmajätteet on kerättävä jätesäiliöihin ja toimitettava asi- anomaisen laitoksen käsiteltäväksi.
Loimijoen ja Kokemäenjoen merkitys virkistykselle ja kalastukselle on kiistaton. Kokemäenjoen ja Loimijoen sivujoet ja -purot ovat tär- keimpiä rapujen lisääntymisalueita.
Hakijan vastine
Hakijalle on varattu tilaisuus antaa vastineensa lausuntojen ja muis- tutusten johdosta.
Loimaan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristö- terveydenhuollon (1) vaatimusten osalta hakija on todennut, että päivä- ja yöaikaiselle toiminnalle asetettavien melurajojen tulee olla vanhaa vakituista asutusta koskevina seuraavat: klo 7.00 – 22.00 55 dB (A) ja 22.00 – 7.00 50 dB (A), jolloin ei ole tarpeen puuttua eri työvaiheiden ongelmallisiin ajoittamiskysymyksiin ja sisätilojen melu- tarkasteluihin. Loma-asutuksen osalta em. melurajat ovat 10 dB (A) pienemmät. Selvityksen mukaan jyrsin- ja palaturvetuotannon 40 db (A) meluvaikutus jää noin 100 – 150 metrin etäisyydelle tuotantoalu- een reunasta, kun tuotantoalueen reunasta alkaa metsävaltainen alue. Lisäksi 40 dB (A) vyöhyke ulottuu vain poikkeuksellisesti 300 metrin etäisyydelle tuotantoalueen reunasta ympäristön ollessa avointa.
Pölyhaittoja koskevan vaatimuksen hakija on hyväksynyt periaatteel- lisesti siltä osin, että sietämiskynnyksen ja normitetun rajan ylittävän kohtuuttoman pölyhaitan aiheuttamisen on oltava kiellettyä. Hakija on katsonut, ettei Haaroistensuon turvetuotannosta aiheudu ympä- ristölle kohtuutonta pölyhaittaa eikä toimintaa koskevia rajoituksia ole pölyn vuoksi tarpeen määrätä. VNp (480/1996) kokonaisleijumaa tarkoittava ohjearvo 120 µg/m3 (vuorokauden keskimääräinen pitoi- suus) ei ylity Haaroistensuon ympäristössä. Valtioneuvoston asetuk- sen 2001/711 3 §:ssä asetettu 24 tunnin keskiarvona laskettu raja- arvo hiukkasille (PM10) on 50 µg/m3, joka saa ylittyä 35 kertaa kalen- terivuodessa. Haaroistensuolla tämän raja-arvon ylittyminen ei ole mahdollista. Mikäli pölyävälle toiminnalle kuitenkin annetaan rajoittei- ta, ovat rajoitteet turpeen kuormausta edeltäville työvaiheille tarpeet- tomia.
Hakijan käsityksen mukaan Haaroistensuon turvetuotanto ei väli- matkasta johtuen vaaranna läheisen pohjavesialueen veden laatua tai antoisuutta ja hakija on katsonut pohjavesitarkkailuvaateen pe- rusteettomaksi. Toimittaessa jätteiden osalta hakemussuunnitelman mukaisesti, ei ympäristölle tule aiheutumaan viihtyvyys- tai terveys- haittaa.
Kokemäenjoen ja Loimijoen kalastusalueen (2) vaatimusten osal- ta hakija on todennut, että Haaroistenjoen turvetuotannolla ei ole vaikutuksia Loimijoen kalastoon ja kalastukseen, koska hankealue kattaa vain 0,05 % joen valuma-alueesta. Hanhijoen kalastuksellinen merkitys on pieni ja hakijan käsityksen mukaan turvetuotannosta Hanhijoen rapukannalle ja ravustukselle sekä kalastolle ja kalastuk- selle aiheutuvat haitat ovat niin vähäisiä, että niistä ei ole aiheutunut eikä tule jatkossakaan aiheutumaan korvausvelvollisuuden perusta- via haittavaikutuksia. Kalatalousmaksuvelvoitteen määräämiselle ei hakijan mukaan ole perusteita. Kalataloudellisen tarkkailun osalta hakijalla ei ole ollut huomauttamista.
Hakija on hakemuksessaan kuvannut hankkeen ympäristövaikutuk- sia voimassa olevan ympäristölainsäädännön edellyttämällä tavalla.
Jätteiden ja ongelmajätteiden osalta tavanomaiset lupamääräykset ovat riittävät.
YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu
Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle luvan Haaroistensuon turvetuotantoon Oripään kunnassa hakemukseen liitetyn suunnitel- man ja sen täydennysten mukaisesti siten täydennettynä kuin lupa- määräyksistä ilmenee.
Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä.
Lupamääräykset Tuotanto
1) Turvetta saadaan ottaa enintään suunnitelman mukaiselta 77,6 ha:n alueelta.
Tuotantoa on harjoitettava siten, että päästöt vesistöön ja muuhun ympäristöön ovat mahdollisimman pienet.
Vesienkäsittely
2) Kaikki turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet on johdettava sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja ympärivuotisesti pintavalutuskentän kautta.
Kaikkien sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket, joiden päät on varustettu virtausta säätelevillä sihdeillä.
Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeu- tusaltaiden ja pintavalutuskentän on oltava mitoitusohjeiden mukai- sia ja laskeutusaltaiden poistopäissä on oltava vedenkorkeutta sää- televät sihdeillä varustetut putkipadot. Altaissa on oltava pinta- puomit.
Laskeutusaltaiden vieressä on oltava läjitysalueet altaista poistetta- vaa lietettä varten siten, ettei liete pääse niistä vesistöön. Auma- alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, jotta turvetta ei joudu ojiin.
Tuotantoalueiden ulkopuoliset valumavedet on johdettava mahdolli- simman tarkkaan eristysojissa tuotantoalueiden ja vesienkäsittelyra- kenteiden ohitse. Eristysojissa on oltava lietesyvennykset.
Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Lounais-Suomen ympäristökeskuk- sen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vä- hennä niiden tehoa.
3) Uudet virtaamansäätörakenteet on tehtävä 30.4.2008 mennessä ja ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Lounais-Suomen ympäristö- keskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Oripään ja Alasta- ron kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille.
4) Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jat- kuvasti toimintakunnossa ja tarkistettava niiden toimivuus säännölli- sesti.
5) Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja ko- koojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantoajan päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Ojista poistettava liete saadaan läjittää alueelle.
Altaiden ja ojaston puhdistustyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheu- du vältettävissä olevia päästöjä vesiin. Töiden ajankohta on ilmoitet- tava etukäteen Oripään ja Alastaron kuntien ympäristönsuojeluvi- ranomaisille.
Päästöt ilmaan ja melu
6) Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäris- töön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turve- pölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 m:n etäisyydelle asuinrakennuksista.
Pölyämistä aiheuttava toiminta on kielletty liitekarttaan merkityllä alueella idän ja kaakon välisillä tuulilla silloin, kun tuulen nopeus ylit- tää 1 m/s. Alueella on oltava asianmukainen tuulen suunnan ja no- peuden osoittava kiinteästi asennettu mittari.
Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava tieliikennelain 87
§:ssä edellytetyllä tavalla siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi.
7) Alueen turvetuotanto on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu koh- tuutonta melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiiris- sä 55 dB (LAeq) klo 7-22 eikä 50 dB (LAeq) klo 22-7. Loma-asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 dB (LAeq) klo 7-22 eikä 40 dB (LAeq) klo 22-7.
Varastointi ja jätteet
8) Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisim- man vähän. Tuotantoalueelle tai sen ympäristöön ei saa jättää tai päästää jätelain vastaisesti jätettä, kuten aumojen peittomuoveja, jä- teöljyä ja koneiden käytöstä poistettuja osia tai laitteita. Kumi-, me- talli- ja muovijätteet on mahdollisuuksien mukaan toimitettava hyöty-
käyttöön. Ongelmajätteet on toimitettava paikkaan, jolla on oikeus ottaa vastaan ongelmajätettä.
Luvan saajan on järjestettävä jätteiden varastointi ja kuljetus voi- massa olevien jätteenkäsittelymääräysten mukaisesti.
9) Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on ol- tava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankka- uksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Kiinteiden polttoainesäiliöi- den on oltava kaksivaippaisia.
Häiriö- ja poikkeustilanteet
10) Häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien joh- tamisjärjestelyistä on välittömästi ilmoitettava Lounais-Suomen ym- päristökeskukselle ja Oripään ja Alastaron kunnan ympäristönsuoje- luviranomaisille.
11) Tuotantoalueen yhteydessä on oltava riittävä määrä sammutus- vesialtaita. Lisäksi aluetta varten on oltava ns. ehtymätön vesilähde, josta saadaan sammutusvettä kaikissa olosuhteissa tuotantokauden aikana.
12) Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinko- jen torjuntaan.
Tarkkailut
13) Luvan saajan on tehtävä toiminnan käyttö- ja päästötarkkailua tämän päätöksen liitteenä olevan suunnitelman mukaisesti.
Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Lounais-Suomen ympäris- tökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta.
Käyttö- ja päästötarkkailun yhteenveto on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Lounais-Suomen ympäristökeskuksel- le ja Oripään ja Alastaron kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille.
14) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutusta vesistössä Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä ka- lataloudellisia vaikutuksia Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeino- keskuksen hyväksymällä tavalla.
Ehdotukset vaikutustarkkailusuunnitelmiksi on toimitettava asian- omaisille viranomaisille kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi.
Tarkkailutuloksista on laadittava raportti, joka on toimitettava seu- raavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä Lounais-Suomen ym-
päristökeskukselle, Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuk- selle ja Oripään ja Alastaron kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille sekä esitettävä vaadittaessa niille, joiden etua tai oikeutta asia saat- taa koskea.
Kunnossapitovelvoitteet
15) Luvan saajan on osallistuttava laskuojan kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamisesta.
Haittojen vähentäminen ja ehkäiseminen
16) Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 500 euroa kalatalousmaksua Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeino- keskukselle käytettäväksi kuivatusvesien vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan estämiseen.
Ensimmäinen maksu vuodelta 2007 on suoritettava kuukauden ku- luessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta.
Korvaukset Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa vahinkoa.
RATKAISUN PERUSTELUT
Luvan myöntämisen edellytykset
Haaroistensuo on tuotannossa oleva alue. Luvan myöntäminen edel- lyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä, joka turvetuo- tannon vesienkäsittelyssä on yleensä pintavalutus, mikä on määrätty kuivatusvesien käsittelymenetelmäksi. Pöly- ja meluhaittoja ehkäis- tään toimenpiderajoituksilla. Kalataloudelle aiheutuvia haittoja eh- käistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä.
Kun otetaan huomioon Haaroistensuon ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutet- tuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellet- tyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhtei- den huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta.
Lupamääräysten mukaisesti toteutettuna hanke ei heikennä Him- maistensuon ja Myllylähteen Natura 2000 -alueiden luonnonarvoja.
Lupamääräysten perustelut
Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettä- väksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1), 2), 3), 4) ja 5).Tuotanto on laajamittais- ta ja sitä tullaan harjoittamaan vielä kauan, minkä vuoksi vesienkä- sittelyn on oltava käytössä ympäri vuoden.
Pölypäästöjen vähentämiseksi on toimenpidevelvoite lupamääräyk- sessä 6) ja melun osalta lupamääräys 7). Turvepölypäästöjä syntyy erityisesti aumauksessa ja lastauksessa. Etäisyysmääräyksellä on turvattu aumojen riittävä minimietäisyys asutukseen. Aumojen paik- koja voi olla tarpeen muuttaa lupakauden aikana. Niiden sijoittelua ei voida jättää luvan saajan harkintaan ilman rajoituksia. Tuotantoalue sijaitsee lähellä asutusta, minkä vuoksi on tarpeen rajoittaa toimintaa lähinnä asutusta olevilla lohkoilla silloin, kun tuulee asutukseen päin ja pöly- ja meluhaitat olisivat suurimmat. Tuulen nopeuden raja-arvo on määritelty siten, että tuulen suunta on todennettavissa. Selvitys- ten mukaan ympäristön asutukselle aiheutuvat pölyhaitat ovat suu- rimmat silloin, kun tuulen nopeus on pieni ja laimeneminen vähäistä.
Toiminnalle asetettavan rajoituksen pölyhaitoilta suojaava vaikutus on merkittävä myös heikoilla tuulilla.
Määräykset 8) ja 9) ovat tarpeen jätteiden vähentämiseksi ja ros- kaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Määräykset 10), 13) ja 14) ovat tarpeen toiminnan ympäristövaikutusten tarkkailuun tai val- vontaan liittyvistä syistä. Tulipalovaaraan ja onnettomuusriskeihin varautumista koskevat vaatimukset sisältyvät lupamääräyksiin 11) ja 12). Lupamääräys 16) on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haitto- jen estämiseksi ja turvetuotannon heikentämän vesistön tilan paran- tamiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huo- mioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus.
VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN
Ympäristölupavirasto ottaa Loimaan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöterveydenhuollon lausunnossa esitetyt vaatimukset melurajoista ja pölystä huomioon lupamääräyksissä 6) ja 7). Ympäristölupavirasto ottaa jätteiden varastointia ja kuljetusta koskevan vaatimuksen huomioon lupamääräyksissä 8) ja 9). Pohja- veden korkeuden ja laadun tarkkailua koskevan vaatimuksen ympä- ristölupavirasto hylkää tarpeettomana. Hankealueen läheisyydessä ei ole pohjavesialueita eivätkä tuotantoalueelle kaivettavat ojat ulotu kivennäismaahan.
Ympäristölupavirasto ottaa huomioon Kokemäenjoen – Loimijoen kalastusalueen hallituksen muistutuksessa esitetyn vaatimuksen kalatalousmaksusta lupamääräyksessä 16) ja vaatimukset jätteiden säilytyksestä ja käsittelystä lupamääräyksessä 8) ja 9). Kalataloudel- lista tarkkailua koskevan vaatimuksen ympäristölupavirasto ottaa huomioon lupamääräyksessä 14). Ympäristövaikutusten arviointia koskevan vaatimuksen osalta ympäristölupavirasto toteaa, että ym- päristövaikutusten arviointimenettelyä sovelletaan turvetuotantoalu- eisiin vain silloin, kun tuotantopinta-ala on yli 150 ha (VNA ympäris- tövaikutusten arviointimenettelystä 6 §).
LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo
Tämä lupa on voimassa toistaiseksi.
Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59
§:ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvon- taviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan.
Lupamääräysten tarkistaminen
Luvan saajan on viimeistään 30.11..2017 jätettävä ympäristölupavi- rastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, ympäristölupavirasto voi määrätä luvan rau- keamaan.
Hakemukseen on liitettävä selvitys tuotannon aiheuttamasta melusta ja pölystä, vesienkäsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästö- jen määrästä sekä kuivatusvesien johtamisen vaikutuksista purku- vesistöön, sen kalastoon ja käyttöön. Lisäksi on toimitettava arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistuneiden alueiden tilasta se- kä ehdotus ja kustannusarvio toimenpiteistä turvetuotannon ympäris- tönsuojelun tehostamiseksi sekä vahinkojen ehkäisemiseksi tai vä- hentämiseksi.
Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen
Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistami- sesta, on ympäristönsuojelulain 56 §:n mukaisesti noudatettava ase- tusta.
PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO
Olemassa olevaa toimintaa saadaan jatkaa ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista.
SOVELLETUT OIKEUSOHJEET
Ympäristönsuojelulain 6, 41, 42, 43, 44, 45, 46, 52, 55, 56 ja 90 § Jätelain 4 ja 6 §
Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Luonnonsuojelulain 65 §
KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN 2 940 euroa
Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003)
MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valitta- malla
Liitteet 1) Valitusosoitus 2) Kartta
3) Käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma
Leena Simpanen
Jukka Leinonen Pertti Seppänen
Liisa Selvenius
Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Leena Simpanen, Jukka Leinonen ja Pertti Seppänen (tarkastava jäsen).
Asian on esitellyt esittelijä Liisa Selvenius.
LiS/sl
VALITUSOSOITUS
Valitusviranomainen Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutos- ta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valite- taan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.
Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätök- sen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy10.12.2007.
Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asian- omaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviran- omaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset.
Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta
- valittajan nimi ja kotikunta
- postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa kos- kevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi)
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan
- valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla)
Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikai- semmin toimitettu viranomaiselle
- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta
Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon
Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon.Valituskirjelmän on oltava perillä määrä- ajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (teleko- piona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeise- nä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.
Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot
käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki
puhelin: 020 490 121 (vaihde)
telekopio: (09) 726 0233
sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 - 16.15
Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyn- timaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suorit- teista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapa- uksista, joissa maksua ei peritä.
Haaroistensuon turvetuotantoalue
HAAROISTENSUON KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILUSUUNNITELMA Käyttötarkkailu
Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain alueelliselle ympä- ristökeskukselle ja sijaintikunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö- ja vaikutustarkkailujen suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille.
Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot:
- tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät - tuotantomenetelmä
- ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja –paikat - kunnostukset ja tuotannon eteneminen
- vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta - poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista
- laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen - ojastojen puhdistukset
- mittapatojen ja –laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset - pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt - sadanta, haihdunta ja tuuli
- muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset - jätehuoltoon liittyvät toimet
- näytteiden ottoajat
- aumojen paikkojen muutokset
- pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot
- muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pöly- ja melupäästöihin - toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely
Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu Tuotantovaihe
Vesinäytteet otetaan Haaroistensuon laskuojaan johdettavista vesistä. Vesienkäsittelymene- telmän tehoa tarkkaillaan ottamalla näytteet ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen. Vesi- näytteet otetaan neljä kertaa vuodessa (maalis-toukokuu, kesä-heinäkuu, syys-lokakuu ja jou- lu-helmikuu) kahden vuoden ajan päätöksen antamisen jälkeen ja kahden vuoden ajan ennen tarkistushakemuksen jättämistä sekä jälkihoidon aikana. Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaama. Näytteistä analysoidaan kiintoaine, CODMn,kok P,kok N ja pH.
Päästöt lasketaan käyttäen tuotantoalueen omia mittaustuloksia ja lähellä sijaitsevan, jatku- vassa tarkkailussa ja mahdollisimman samassa tuotantovaiheessa olevan tuotantoalueen vir- taamatietoja. Pitoisuuksina käytetään tuotantoalueen omia mittaustietoja. Niinä vuosina, kun pitoisuusmittauksia ei tehdä, päästöjen laskennassa käytetään tukena lähialueen jatkuvassa tarkkailussa olevien tuotantoalueiden pitoisuuksia ennen tehostettua vesienkäsittelyä. Vesien- käsittelymenetelmän tehona käytetään tuotantoalueelta aiemmin mitattua tehoa.
Päästöt lasketaan sekä brutto- että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoi- suuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 2 mg/l. Mittauskohteen ulkopuolisten tuotantoalueen lohkojen päästöt lasketaan mit- taustulosten perusteella pinta-alojen suhteessa.
Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua Oripään ja Alastaron kun- tien ympäristönsuojeluviranomaisille ja Lounais-Suomen ympäristökeskukselle. Käyttö- ja päästötarkkailun yhteenvetoraportti toimitetaan Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Ori- pään ja Alastaron kuntien ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan helmi- kuun loppuun mennessä.
Laadunvarmistus
Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkai- lua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tar- peelliset tarkentamis- ja muutossuositukset.
