TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalla ei ole aikaisempaa vesi- tai ympäristölupaa

PÄÄTÖS

Nro 37/06/2

Dnro ISY-2005-Y-122 Annettu julkipanon jälkeen

28.4.2006

ASIA Hirsikankaansuon turvetuotantoalueen ympäristölupahakemus ja toiminnan aloitta- mislupa, Haukivuori.

LUVAN HAKIJA

Vapo Oy

PL 22

40101 JYVÄSKYLÄ

TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

Hakemus koskee Hirsikankaansuon 14,7 ha:n suunnitellun turvetuotantoalueen ympä- ristölupaa. Tuotannon arvioidaan jatkuvan alueella 15 – 20 vuotta.

Hirsikankaansuo sijaitsee Haukivuoren kunnassa Haukivuoren kylässä noin 7 km Haukivuoren kirkonkylästä pohjoiseen Vapo Oy:n omistamalla tilalla Turvekangas (85-402-14-183).

Hakemuksessa on pyydetty ympäristöluvan lisäksi vesilain 10 luvun 6 §:n mukaista oikeutta turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamiseen toisen maalla sijaitsevaan ojaan.

HAKEMUKSEN VIREILLETULO

Hakemus on tullut vireille 9.6.2005 ja sitä on täydennetty 30.9.2005.

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin kohdan 7 d) mukaan turvetuotannolla ja siihen liittyvällä tuotantoalueen ojituksella on oltava ympäristölupa, jos tuotanto- alue on yli 10 ha.

Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin kohdan 5 c) nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE

Toiminnalla ei ole aikaisempaa vesi- tai ympäristölupaa.

Ympäristöministeriön 18.2.2000 vahvistamassa Etelä-Savon seutukaavassa Hirsikan- kaansuon alue (yhteensä 60 ha) on merkitty turvetuotantoalueeksi (EO1, 06.713). Seu- tukaavan turvetuotantoalueita koskevan suojelumääräyksen mukaan kaikilla turvetuo- tantoalueilla tulee ryhtyä asianmukaisiin vesiensuojelutoimiin haittojen ehkäisemisek- si tai vähentämiseksi ja haitalliset vesistövaikutukset on estettävä parhaalla käyttökel- poisella vesiensuojelutekniikalla ja tarvittaessa tuotantopinta-alaa rajoittamalla.

Tuotantoalueen lähiympäristö on seutukaavassa merkitty maa- ja metsätalousvaltai- seksi alueeksi (M). Suunnitellusta turvetuotantoalueesta noin 2 km etelään sijaitseva Oininginlampi on seutukaavassa merkitty luonnonsuojelualueeksi (SL 06.46), luon- nonsuojelulain nojalla suojeltu tai suojeltavaksi tarkoitettu alue. Seutukaavan suoje- lumääräyksen mukaan ennen SL-alueen vallitsevien luontosuhteiden olennaiseen muuttamiseen tähtääviä toimenpiteitä on asianomaiselle ympäristönsuojeluviranomai- selle varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen. Oininginlampi on myös yleiskaa- vassa merkitty suojelualueeksi.

SUUNNITELTU TUOTANTOALUE JA SEN YMPÄRISTÖ

Tuotantoalue

Suunniteltu turvetuotantoalue on metsäojitettua aluetta. Alueen turvepaksuus on 1,5 – 2,1 m ja kokonaisturvemäärä 255 600 luonnonkuutiota (suo-m³). Turvekerrosten ala- puolinen mineraalimaa on pääosin silttiä ja silttimoreenia. Pohjamaa viettää länteen noin 10 – 20 cm:ä puolen kilometrin matkalla.

Asutus ja maankäyttö

Tuotantoalueesta luoteeseen, lähimmillään noin 400 m:n etäisyydellä, sijaitsee loma- asuntoja. Ympärivuotisesti asuttuja kiinteistöjä sijaitsee yli 600 m:n päässä tuotanto- alueesta koilliseen, itään ja pohjoiseen. Tarsanlammen rannalla on yksi loma-asunto.

Asutuksen ja turvetuotantoalueen välillä on peltoa, metsää ja turvetuotantoaluetta.

Suunnitellun tuotantoalueen luoteisreuna rajoittuu tuotannossa olevaan Nykäsen 18 ha:n turvetuotantoalueeseen ja eteläosa Teittisen turvetuotantoalueeseen, jolla toi- minta on jo päättynyt. Edellä mainittujen tuotantoalueiden lisäksi niiden kanssa samal- la valuma-alueella (14.932) sijaitsee kolme turvetuotantoaluetta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on 90 ha.

Vesistö ja sen veden laatu

Hirsikankaansuo sijaitsee Mäntyharjun reitin Kyyveden alueen Kyyveden lähialueella (14.932). Kuivatusvedet johdetaan metsäojaa pitkin Tarsanlampeen ja sieltä metsä- ja pelto-ojia pitkin Oininginlampeen ja sieltä edelleen ojia pitkin Kyyveden Suovunseläl- le, jonne laskevan uoman valuma-alue on noin 20 km². Suovunselän luusuassa ylä- puolista valuma-aluetta on noin 25 km².

Tarsanlammen pinta-ala on ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmän mukaan noin 12 ha. Lampi on matala. Sen veden laatu on viimeksi selvitetty huhtikuussa 1998, jol- loin hapen kyllästysprosentti alusvedessä oli 3 % ja pintavedessä 22 %. Pintaveden fosforipitoisuus oli 58 µg/l, mikä ilmentää selvää rehevyyttä. Alusveden fosforipitoi-

suus oli 120 µg/l. Hakija on arvioinut, että lammessa ei ole kesällä happiongelmia jär- ven mataluuden takia.

Tarsanlammen luusuassa vesi on ollut tummaa ja humuspitoista. Syyskuussa 2005 ve- den kokonaisfosforipitoisuus oli 82 µg/l ja vesi oli hakijan arvion mukaan virkistys- käyttökelpoisuudeltaan huonoa.

Oininginlammen pinta-ala on ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmän mukaan noin 15 ha. Lammen veden laatua on hakemuksessa arvioitu lammen luusuan veden laadun perusteella. Lammen happitilanne on ajoittain, varsinkin talvisin, ollut heiken- tynyt. Veden laatu oli syyskuussa 2005 kokonaisuudessaan pitkälti samanlaista kuin Tarsanlammen luusuan vesi: selvästi rehevää (kokonaisfosforipitoisuus oli 88 µg/l), tummaa ja humuspitoista.

Suovunselkä on Karvannonsalmen kautta yhteydessä muuhun Kyyveteen. Suovunse- län veden laatua on hakemuksessa arvioitu Suovunselän (havaintopaikka 245) ja Suo- vunselältä poislähtevän (havaintopaikka 204) veden laatutietojen perusteella. Veden kokonaisfosforipitoisuus vuosina 1993 – 2001 on ollut 43 – 76 µg/l. Levien määrää ilmentävä klorofylli-a-pitoisuus on vuosina 2002 – 2003 ollut 23 – 55 µg/l, kun sen pi- toisuus vuosina 1985 – 1993 on ollut 9,6 – 17 µg/l. Varsinkin kevättalvisin vedessä on ollut voimakasta hapenvajausta. Kevättalvinen happitilanne on viimeksi selvitetty maaliskuussa 1993, jolloin hapen kylläisyys vedessä oli 17 %. Syyskuussa 2005 Suo- vunselältä poislähtevä vesi oli jonkin verran parempilaatuista kuin Tarsanlammen vesi samaan aikaan, mutta vesi (havaintopaikka 204) oli kuitenkin hyvin humuspitoista, ravinteikasta (kokonaisfosforipitoisuus oli 64 µg/l), rautapitoista ja sameahkoa. Etelä- Savon ympäristökeskuksen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Suovunselkä kuuluu luokkaan välttävä.

Vesistön käyttö ja kalasto

Hakija on selvittänyt Tarsanlammen, Oininginlammen ja Suovunselän käyttömuotoja alueen järjestäytyneille osakaskunnille lähetetyllä kyselyllä. Kyselyn vastausten mu- kaan tärkeimpiä vesistön käyttömuotoja vaikutusalueella ovat vapaa-ajan kalastus,

uinti ja loma-asutuskäyttö. Kalastuslupia myytiin vuonna 2004 yhteensä 172 henkilöl- le. Pyynnissä käytettiin etupäässä verkkoja ja katiskoita.

Tiedustelualueella kalalajeista runsaimpina esiintyvät hauki, särkikalat, ahven ja kiis- ki. Kuhaa ja madetta on paikoin runsaasti. Lohikaloja on useimmin heikosti tai ei lainkaan. Särkikaloista varsinkin lahna, särki ja säyne ovat runsastuneet. Ahvenen, kuhan, hauen ja mateen määrät ovat enimmäkseen pysyneet ennallaan ja lohikalojen lähinnä pienentyneet. Rapukanta on heikko.

Kyyveteen on istutettu kuhaa, järvitaimenta, harjusta ja planktonsiikaa. Rapuistutuksia on myös tehty.

Osakaskuntien mukaan kalastusta haittaavat verkkojen limoittuminen ja veden laadun heikkeneminen. Kalojen makuvirheistä aiheutuu huomattavaa tai kohtalaista haittaa.

Myös levähaitoista ja vähäarvoisten kalojen runsaudesta aiheutuu kohtalaista haittaa.

Muut lähialueen ympäristöolosuhteet

Oininginlampi, joka sijaitsee 2,5 – 3 km:n etäisyydellä Hirsikankaansuosta, on yleis- kaavassa ja Etelä-Savon seutukaavassa merkitty luonnonsuojelualueeksi. Oiningin- lampi on kasvamassa umpeen.

Osa Kyyvedestä sisältyy Kyyveden Natura 2000-alueeseen. Kyyveden Natura-alue si- joittuu lähimmillään noin 9 km:n etäisyydelle tuotantoalueesta.

Lähimmät kaivot sijaitsevat hakijan arvion mukaan Hirsikankaansuon lähiasutuksen yhteydessä noin 600 – 700 metrin etäisyydellä. Lisäksi kesäasutuksilla voi olla kaivo- ja. Lähin luokiteltu pohjavesialue on noin 3 km:n etäisyydellä Hirsikankaansuosta si- jaitseva Tervaniemen III-luokan pohjavesialue.

TURVETUOTANTO

Yleiskuvaus

Tuotantoalueen peruskuivatus tehdään reuna-, kokooja- ja laskuojilla. Kentät kuiva- taan sarkaojilla. Tuotantoalueen ympärille kaivetaan eristysojat.

Alueelta aiotaan nostaa jyrsin-, ympäristö- ja kuiviketurvetta. Tuotannossa käytetään rumpujyrsintä, kääntäjää, karheejaa ja mekaanista kokoojavaunua. Alueen kunnossa- pidossa käytetään suontasausruuvia ja ojajyrsintä. Tuotanto- ja kunnossapitokalusto saa voimansa pääasiassa maataloustraktoreista, jotka ovat suurelta osin urakoitsijoiden omistuksessa.

Vuodessa turvetta tuotetaan noin 6 500 – 7 500 m³. Vuotuinen kokonaistuotantomäärä vähenee noin 15 vuoden kuluttua, jolloin turvetuotanto alkaa päättyä osalla alueesta.

Aumapaikat (2 kpl) salaojitetaan. Turve aumataan kuljettamalla turve auman päälle ja purkamalla turve sinne.

Hakija hakee oikeutta johtaa kuivatusvedet noin 750 m:n matkan tilalla Aatola RN:o 19:23 ja noin 200 m:n matkan tilalla Viljola RN:o 52:23 sijaitsevassa olemassa olevassa ojassa Tarsanlampeen. Ojaa ei ole tarpeen suurentaa eikä vesien johtamisesta aiheudu em. kiinteistöille korvattavaa vahinkoa tai haittaa. Hakija esittää, että ojan kunnossapitovastuu jaetaan kuivatuspinta-alojen suhteessa. Nykäsen 18 ha:n turvetuo- tantoalueen kuivatusvedet johdetaan samaa ojaa pitkin Tarsanlampeen.

Turvetuotantoalueelle on tiestö, jota täydennetään tarvittaessa. Turve kuljetetaan käyt- tökohteisiin turvetuotantoalueen länsipuolelta lähtevää turvetuotantotietä (metsäauto- tie) ja Kaukopäivä-Nykälä maantietä (maantie nro 15 268) pitkin kantatielle nro 72, josta edelleen pohjoiseen Pieksämäelle tai etelään Mikkelin suuntaan. Turpeen kulje- tus tehdään pääosin roudattomaan aikaan.

Tuotantoalueen vesienkäsittely

Kuivatusvesien käsittelymenetelmänä on yksi laskeutusallas, minkä lisäksi kokooja- ojaan lähelle laskeutusallasta rakennetaan virtaamansäätöpato. Sarkaojien loppupää- hän kaivetaan allassyvennykset. Päisteputket varustetaan Jumbo-putkilla.

Laskeutusaltaan mitoitusarvoina käytetään valumaa 300 l/s km², virtausnopeutta 1,0 cm/s, viipymää 1 h ja lietetilavakiota 4 m³/ha. Altaan valuma-alue on 20 ha. Las- keutusallas varustetaan poistopään patorakenteella ja pintapuomilla. Altaan läheisyy- teen tehdään poistettavalle lietteelle lieteallas, joka tyhjennetään vähintään kerran vuodessa tuotannon loputtua ja muulloinkin tarvittaessa.

Paras käyttökelpoinen tekniikka

Mahdollisuudet vesienkäsittelyn tehostamiseen alueella ovat vähäiset, koska tuotanto- pinta-ala on pieni. Hankkeen taloudellinen kantokyky on heikko. Hakijan mukaan alu- een vesistökuormitus on erittäin pieni. Tuotantoalue ja sen lähiympäristö on ojitettua ja suokasvillisuus on muuttunut kohti kuivan tyypin kangaskasvillisuutta, minkä takia pintavalutuskentän käyttö vesienkäsittelyssä on kyseenalaista. Jäljellä olevien kasvien ravinteiden pidätyskyky on vähäisempää tai ainakin erilaista kuin luonnontilaisella suolla. Lisäksi tiivistyneelle ja kuivuneelle turvepinnalle johdettu vesi hakeutuisi en- nen pitkää omiin uomiinsa, mikä vähentäisi pintavalutuksen merkitystä.

Hakija tulee seuraamaan ja tarvittaessa soveltamaan uutta tuotanto-, kuivatus- ja ym- päristönsuojelutekniikkaa. Kaikissa turpeen tuottamiseen liittyvissä toiminnoissa nou- datetaan pinta-alaolosuhteisiin nähden parasta käyttökelpoista tekniikkaa sekä ympä- ristön kannalta parasta käytäntöä.

Jälkihoito ja -käyttö

Tuotannon loputtua toiminnanharjoittaja purkaa tarpeettomat rakenteet ja siistii alueen tuotantokalustosta sekä muista materiaaleista ja jätteistä. Alueelle tehdään alustava uusiokäyttösuunnitelma 3 – 5 vuotta ennen turvetuotannon päättymistä. Vesiensuoje-

lua jatketaan, kunnes alue siirtyy uusiokäyttöön tai kunnes vesien johtaminen alueelta voidaan muutoin lopettaa.

PÄÄSTÖT JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET

Vesistökuormitus ja -vaikutukset

Hakija arvioi, että Hirsikankaansuon turvetuotannon vuotuinen fosforikuormitus on 4,5 kg, typpikuormitus 183 kg ja kiintoainekuormitus 825 kg. Arviot perustuvat Itä- Suomen alueella sijaitsevien perusvesienkäsittelyn piiriin kuuluvien tuotantoalueiden kuormitustarkkailun tuloksiin. Kuormitusarviossa ei ole huomioitu virtaamansäädön vaikutusta kuormituksen suuruuteen.

Hakijan mukaan turvetuotannon vesistövaikutukset ovat selvimmin näkyvissä ojassa heti laskeutusaltaan alapuolella. Tuotannosta aiheutuvien vesistövaikutusten arvioin- nissa on otettava huomioon tuotantoalueen pinta-ala (14,7 ha) verrattuna Oiningin- lammen valuma-alueen ja Kyyveden valuma-alueen pinta-aloihin. Lisäksi vaikutusten arvioinnissa on otettava huomioon, että Oininginlampi on jo nykyisellään umpeen kasvava ja matala.

Oininginlammen valuma-alue on hakemuksen mukaan 2 159 ha, josta turvetuotanto- alueiden osuus on 4,4 %. Turvetuotantoalueiden kuivatusvesistä johdetaan osa Tarsan- lammen kautta ja osa suoraan Oininginlampeen. Luonnonhuuhtouma ja maatalous ovat Oininginlammen suurimmat kuormittajat. Alueella on paljon suoperäisiä metsiä ja kosteikkoja.

Melu ja pöly

Jyrsinturvetuotannosta voi aiheutua melua niinä päivinä, kun tuotantoa harjoitetaan eli yleensä 30 – 50 vuorokautena vuodessa. Tuotantoaikana melua voi aiheutua vuoro- kauden ympäri. Tuotantoajan ulkopuolella lähinnä turvekuljetukset aiheuttavat melua.

Kuivan turpeen kerääminen on pölyävin tuotantovaihe. Turpeen lastauksesta aiheutuu pistemäistä pölyhaittaa. Lastauksesta suurin osa tehdään tuotantokauden ulkopuolella.

Hirsikankaansuon ja lähimpien loma-asuntojen välisellä alueella on metsää ja toimin- nassa olevaa turvetuotantoaluetta. Hirsikankaansuon ja lähimmän ympärivuotisen asu- tuksen välillä pellot sijaitsevat lähimmillään noin 200 m:n etäisyydellä tuotantoaluees- ta, joten ympärivuotisen asutuksen ja tuotantoalueen välillä on aina metsävyöhyke.

Jyrsinnän, kääntämisen ja hakumenetelmän 55 dB:n meluraja ulottuu 20 – 50 m:n etäisyydelle työkoneista. Turvetuotannossa aiheutuu eniten melua syklonilla varuste- tusta imuvaunusta JIK-35, jota ei todennäköisesti tulla käyttämään Hirsikankaansuol- la. Vaunusta JIK-35 voi äänen leviämiselle suotuisissa olosuhteissa aiheutua hetkelli- sesti 55 dB:n ylittäviä melutasoja kilometrin etäisyydellä. Muiden työvaiheiden aihe- uttama 55 dB:n melutaso jää selvästi alle 500 metrin etäisyydelle tuotantoalueesta.

Muualla tehtyjen selvitysten perusteella turvetuotannosta voi aiheutua melua epäsuo- tuisissa olosuhteissa 400 – 500 metrin etäisyydelle. Hakijan arvion mukaan Hirsikan- kaansuon turvetuotannosta ei aiheudu oleellista meluhaittaa noin 400 metrin etäisyy- dellä sijaitsevilla loma-asunnoilla, koska ne sijaitsevat osittain metsävyöhykkeen ta- kana. Lisäksi jo olemassa olevat turvetuotantoalueet sijaitsevat lähempänä lähiasutusta kuin suunniteltu Hirsikankaansuon turvetuotantoalue.

Turpeen kuljetus voi aiheuttaa ajoittain melua lähinnä Kaukopäivä-Nykälä maantien nro 15 268 sekä kantatien nro 72 varren kiinteistöille. Hakijan mukaan alueella liikkuu muutoinkin paljon raskasta liikennettä.

Turvepöly aiheuttaa yleensä viihtyvyyshaittaa noin 100 metrin etäisyydelle tuotanto- alueesta. Hirsikankaansuon pölyhaittoja vähentää hakijan mukaan se, että tuotantoalue on siihen rajautuvia nykyisiä tuotantoalueita lukuun ottamatta metsien ympäröimä.

Pölyhaittoja pyritään vähentämään ottamalla huomioon tuulen suunta ja voimakkuus työn aikana. Tuotantotoimet keskeytetään tuulen nopeuden ollessa yli 10 m/s.

Jätteet ja niiden käsittely sekä tuotannossa käytettävät aineet

Hirsikankaansuolla muodostuu jätteinä jäteöljyä, öljynsuodattimia, metalliromua, eri- laista sekajätettä ja aumojen peittomuovia. Jäteöljyt, öljynsuodattimet ja metalliromu toimitetaan välivarastoinnin jälkeen keskitetysti kunnan osoittamaan keruupaikkaan tai suoraan Ekokem Oy:öön käsiteltäviksi. Aumamuovi kerätään välivarastoitavaksi suon reunalle, jossa se paalataan.

Vetokoneissa käytetään polttoaineena kevyttä polttoöljyä, joka säilytetään siirrettävis- sä irtosäiliöissä kuljetuskärryn lavalla. Säiliöt varastoidaan tuotantoalueen reunaosissa riittävän etäällä ojista. Vuosittain polttoöljyä käytetään noin 3 000 l.

Hirsikankaansuolla ei ole huolto- tai korjaamorakennusta eikä sähköä. Niitä vaativat toimenpiteet suoritetaan urakoitsijoiden omissa tiloissa.

TARKKAILU

Turvetuotantoalueella tehdään käyttö- ja hoitotarkkailua, minkä lisäksi tarkkaillaan tuotantoalueelta johdettavien vesien määrää ja laatua sekä vesistövaikutuksia. Hakija esittää, että kuormitus- ja vesistönäytteet otettaisiin ojasta tuotantoalueen yläpuolelta (P0, tausta), ojasta laskeutusaltaan alapuolelta (P1), ojasta ennen Tarsanlampea (P2) ja Oininginlammen yläpuolelta (P3). Havaintopaikalle P2 tulee kuivatusvesiä myös Ny- käsen turvetuotantoalueelta.

Hakija esittää, että toiminnan tarkkailu aloitetaan ennen tuotantoalueen kunnostamisen aloittamista selvittämällä tausta-arvot. Tuotantoalueelta lähtevän veden laatua tark- kaillaan tuotantokaudella kerran kuukaudessa (4 kertaa vuodessa). Näytteistä määrite- tään fosfori-, kiintoaines- ja typpipitoisuudet sekä kemiallinen hapenkulutus.

TOIMINNAN RISKIT

Toimintaan liittyvistä riskeistä suurin on tulipalojen syttymisvaara. Tuotantoalueelle laaditaan palontorjuntasuunnitelma, joka toimitetaan hyväksyttäväksi paloviranomai- sille. Palontorjunnassa noudatetaan sisäasiainministeriön pelastusosaston 26.4.2000 antamaa ohjetta turvetuotantoalueiden paloturvallisuudesta.

Hakija ottaa toiminnalle ympäristövahinkovakuutuslain (81/1998) mukaisen ympäris- tövakuutuksen ennen tuotannon aloittamista.

TOIMINNAN ALOITTAMINEN MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA

Hakija hakee ympäristönsuojelulain 101 §:n mukaista toiminnan aloituslupaa muutok- senhausta huolimatta, koska alue on tarpeen korvaamaan tuotannosta poistunutta ja poistuvaa tuotantoalaa sekä turvaamaan hakijan polttoraaka-ainetoimituksiin perustu- vaa energiahuoltoa talousalueella. Toiminnan aloituslupa mahdollistaisi alueen kun- toonpanotöiden aloittamisen talvella 2005 tai 2006.

Alue on metsäojitettua suota. Kuivatusvesien johtaminen ei vaaranna alapuolisten ve- sistöjen tilaa ja käyttökelpoisuutta eri tarkoituksiin. Hakija esittää 500 euron pankkita- kausta tai muuta hyväksyttävää vakuutta ympäristön saattamiseksi ennalleen siltä va- ralta, että lupapäätös myöhemmin osin kumottaisiin tai muutettaisiin.

HAKEMUKSEN KÄSITTELY

Hakemuksesta tiedottaminen

Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Haukivuoren kunnassa 14.10. – 14.11.2005 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Hakemusta koskeva ilmoitus on julkaistu 17.10.2005 Länsi-Savo -lehdessä.

Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Etelä-Savon ympäristökeskukselta, Etelä-Savon TE-keskukselta, Haukivuoren kunnan ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisilta ja Haukivuoren kunnalta.

Lausunnot

1. Etelä-Savon ympäristökeskus lausuu hakemuksesta seuraavaa:

Lähellä suunniteltua turvetuotantoaluetta on 17 ha:n toiminnassa oleva turvetuotanto- alue ja 20 ha:n alue, jolla ei ole ollut tuotantoa kahteen vuoteen. 17 ha:n alalla tuotan- to päättynee 5 -7 vuoden kuluttua ja 20 ha:n alalla on tuotantokelpoista aluetta noin 5 ha. Lisäksi lähettyvillä on noin 2,5 ha:n ala, jossa turve on nostettu loppuun ja noin 6 ha:n ala, jossa nosto jatkunee 2 – 3 vuotta.

Hieman kauempana on lisäksi Vahvaselän 35 ha:n tuotantoalue, josta kuivatusvedet kulkeutuvat Oininginlampeen. Vahvaselän turvetuotannolla on vesioikeuden lupa.

Ympäristökeskus toteaa yhteenvetona, että tuotantoala Tarsanlammen ja Suovunselän alueella vähenee nopeasti.

Tarsan- ja Oininginlampien veden ravinnepitoisuudet ovat korkeita, hyvin rehevää ve- den laatua kuvaavalla tasolla. Lampien orgaanista tuotantoa rajoittaa todennäköisesti veden voimakas väri ja siitä aiheutuva pohjan valottomuus. Valottomassa ympäristös- sä myös pohjaan juurtuvien kasvien lisääntyminen on vaikeaa. Oininginlammessa ve- sikasvit ovat siitä huolimatta vallanneet lähes koko vesialueen.

Suovunselkä on matala ja vaarana on sen umpeenkasvu. Vesi on ravinteikasta ja tum- maa. Talvella alusvedessä on happikatoa. Veden laatu on todennäköisesti heikentynyt sen jälkeen, kun metsäojituksia alettiin tehdä koneellisesti. Lisäksi Kyyveden pinnan- lasku on vaikuttanut erittäin haitallisesti veden laatuun.

Noin puolet suunnitellun turvetuotantoalueen kiintoainekuormituksesta kerääntyisi Tarsan- ja Oininginlampeen. Kiintoaineen mukana lampiin jää kiintoaineeseen sitou-

tuneita ravinteita. Liuenneet ravinteet ja humus sen sijaan kulkeutuvat myös Suovun- selälle.

Turvetuotantoalueelta tuleva lisäkuormitus ei muuta vesistöjen käyttökelpoisuusluok- kia. Vesistöjen veden laatu on nykyisellään välttävä.

Suovunselän vesimassan kokonaisfosforin määrä on tällä hetkellä 150 – 230 kg, jol- loin turvetuotanto lisäisi fosforin määrää noin 2 %. Ainakin lampien osalta kuormitus tulee lisäämään veden väriarvoa ja siten myös näkösyvyys ja valaistu vesikerros pie- nenevät.

Hakijan esittämä vesiensuojelutekniikka on ns. perustason tekniikkaa. Siihen on lisät- ty virtaamansäätelypato. Pienellä tuotantoalalla, kun pintavalutuskenttää ei ole koh- tuullisin kustannuksin saatavilla, on esitetty menetelmä parhaan käyttökelpoisten tek- niikan mukaista.

Ympäristökeskuksen tiedossa ei ole sellaisia luontoarvoja eikä uhanalaisen eläin- tai kasvilajien esiintymiä, jotka suoraan vaikuttaisivat tämän hakemuksen ratkaisuun. Oi- ninginlammesta ei ole muodostettu luonnonsuojelulain mukaista suojelualuetta. Hel- singin yliopiston rengastustiedosta 16.11.2005 saadun tiedon perusteella alueella ei si- jaitse kalasääsken pesiä tai pesäpuita. Hakija ei ole esittänyt selkeää arviota Natura- arvioinnin tarpeellisuudesta, vaikka keskinen Kyyvesi kuuluu Natura 2000- verkostoon.

Hakijan esittämä kuormitustarkkailu on riittävä. Vesistötarkkailua on tehtävä Tarsan- lammella ja Suovunselällä. Ensimmäiset näytteet on otettava ennen kunnostustoimien aloittamista. Vesistönäytteitä ei tarvitse ottaa joka vuosi, mutta lupajakson loppupuo- lelle on syytä sijoittaa kaksi perättäistä näytteenottovuotta, jolloin näyte otetaan 4 ker- taa vuodessa.

2. Etelä-Savon TE-keskus lausuu, että Hirsikankaan turvetuotantoalueen kuivatusvesi- en purkuvesistöä ovat ravinteikkaat valumavedet rasittaneet jo vuosia. Valumavesiä on tullut ojitetuilta metsä- ja kosteikkoalueilta sekä turvetuotantoalueilta, joista aina-

kin osa on edelleen toiminnassa. Valumavedet ovat vaikuttaneet Kyyveden Suovunse- län tilaan.

Alueen vesistöt ovat ravinteikkaita ja runsashumuksisia. Suovunselän veden laatu on hieman parempi kuin Tarsan- ja Oininginlammen. Hakemuksessa ei ole erikseen tar- kasteltu Suovunselän, Tarsanlammen ja Oininginlammen kalastoa ja kalastusta. To- dennäköisesti hakemuksen tiedot koskevat vain Suovunselkää. Vaikka kalastus lam- missa lienee vähäistä, ei niiden kalataloudellisesta merkityksestä ole tietoja. Jos alku- peräisissä osakaskuntien vastauksissa on mainintoja lampien kalastosta tai kalastuk- sesta, ne tulisi raportoida. Kyyveden kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmassa ei ole erikseen tietoja po. vesistöjen kalastosta ja kalastuksesta.

Kuivatusvesien vaikutusta alapuolisen vesistön kalastoon ja kalastukseen tulee tark- kailla TE-keskuksen hyväksymän ohjelman mukaan. Tarkkailuksi riittää osakaskun- nille tehtävä tiedustelu, jossa eritellään Tarsanlammen, Oininginlammen ja Suovunse- län tulokset. Tiedustelu uusitaan seuraavan lupahakemuksen yhteydessä. Ennen toi- minnan aloittamista tulee selvittää Tarsanlammen ja Oininginlammen kalastoa ja ka- lastusta. TE-keskuksen mukaan hankkeen toteuttaminen ei aiheuta yleiselle kalatalo- usedulle korvattavaa haittaa.

3. Haukivuoren kunta tähdentää, että valumavesien käsittelyssä on käytettävä suon

kokoon nähden soveltuvinta ja toimivinta valumavesien puhdistusjärjestelmää sekä otettava huomioon ja hyödynnettävä haetun koko Kyyveden valuma-alueen käsittävän LIFE-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet.

Muistutukset

1. Kyyveden kalastusalue ilmoittaa, että kalastusalue ei voi hyväksyä ympäristölupaa.

Suovujärvi on rehevöitynyt ja sitä on kuormitettu jo vuosien ajan. Uudet kuivatusve- det pahentaisivat asiaa ja jatkossa myös Kyyveden tilaa, johon Suovu laskee.

2. Harjumaan osakaskunta ei kannata turvetuotantoalueen perustamista. Jos ympäris- tölupa myönnetään, sen käsittelyssä ja ympäristöluvassa on otettava huomioon seu- raavat vaatimukset:

Hakemuksessa turvetuotantoalueen kuormitusta on verrattu Kyyvedelle aiheutuvaan haittaan, vaikka kuormitus kohdistuu pääasiassa veden laadultaan välttävän Suovun alueelle. Veden vaihtuminen Suovussa on pelkästään valuma-alueen varassa, minkä takia pienikin kuormituksen lisäys aiheuttaa vakavaa haittaa Suovun kalastolle ja vir- kistyskäytölle.

Jos turvetuotanto aloitetaan, niin saman valuma-alueen jo tuotannossa olevat turpeen- nostoalueet pitää sisällyttää ympäristölupamenettelyn piiriin, jolloin muodostuu 35 ha:n yhtenäinen turvetuotantoalue. Tällöin jätevedet pitää käsitellä hakemuksessa esi- tettyä tehokkaammin.

Toiminnanharjoittajan on tutkittava vesistötarkkailun ohessa säännöllisesti Suovun ka- laston raskasmetallipitoisuudet, erityisesti elohopeapitoisuus. Tuloksista on tiedotetta- va alueen kalan käyttäjille. Pahoin pilaantuneiden Tarsan- ja Oininginlampien kalas- ton elintarvikekäyttöön soveltuminen pitää myös tutkia.

Jos turvetuotannon aloittaminen aiheuttaa oleellista haittaa alueen virkistyskäytölle ja rantakiinteistöjen arvon alennusta, tulee haitta korvata täysimääräisesti.

3. Tiiholan kalastuskunta vastustaa ympäristöluvan myöntämistä Hirsikankaansuon

turvetuotannolle. Vesialueet, joihin jätevedet suunnitellaan johdettavaksi, ovat jo ny- kyisellään metsäojitusten ja jo olemassa olevan turvetuotannon takia ylikuormitettuja, joten vähäinenkin lisäkuormitus nopeuttaa niiden lopullista rehevöitymistä ja tuhou- tumista.

Tarsanlammen virkistyskäyttökelpoisuus on huono. Suunnitellun uuden turvetuotan- toalueen merkitys pienelle ja matalalle lammelle 10 – 15 vuoden jaksolla on kohtalo- kas. Tarsanlammesta Oininginlampeen laskeva puro on metsäluonnon kannalta erit- täin tärkeä elinympäristö ja osittain metsälakikohde, luonnontilainen tai siihen verrat- tava.

Oininginlampi on rehevöitynyt ja lähes umpeen liettynyt. Lammen sietokyky on yli- tetty. Lisäksi lampi on luonnonsuojelualue.

Suovunselkä on virkistyskäyttöä ajatellen korkeintaan välttävä. Järven syvimmät pai- kat ovat jo täyttyneet, joten matalan veden alue on verrattain suuri ja järven kes- kisyvyys on enää runsaan metrin, minkä seurauksena talviset kalakuolemat ovat li- sääntyneet happikadon vuoksi. Lisäksi järven syys- ja talvikutuisten kalojen kutualu- eet ovat minimaalisia. Kaloissa on makuhaittoja ja pyydykset limoittuvat varsinkin kesällä hyvin nopeasti.

Kyyvedelle on mittavien kalanpoikasistutusten seurauksena saatu hyvä kalakanta. Jär- vi on merkittävä virkistys- ja kotitarvekalastuksen kannalta. Tuotantoalueelta mahdol- lisesti tuleva liete ja ravinteet vääjäämättä rehevöittävät järveä ja kalojen luontaiset kutualueet pilaantuvat.

Suunnitteilla olevan Kyyvesi-Life -hankkeen yhtenä tavoitteena on vähentää järven ravinnekuormitusta ja löytää keinoja rehevöityneiden järvien kunnostamiseen. Turve- tuotantohanke ei tue Kyyvesi-Life -hanketta.

Suovunselän valuma-alueella aiemmin tehtyjen metsä- ja suo-ojitusten vesistövaiku- tukset ovat jo verrattain vähäisiä. Suunniteltu ja jo toiminnassa olevat yksityiset turve- tuotantoalueet muodostavat yhdessä merkittävän kuormituksen alapuolisiin vesistöi- hin.

4. AA vastustaa ehdottomasti turvetuotannon aloittamista. Ensisijaisesti Tarsanlampi

tulee kärsimään toiminnan aloittamisesta. Lampi tukehtuu ja kalat kuolevat. Myös me- lu- ja pölyhaitat lisääntyisivät kohtuuttomasti, mikä heikentäisi entisestään loma- asumisen tasoa ja laskisi tontin arvoa. Alueella jo nykyisin toimivan turvetuotannon pöly- ja meluhaitat riittävät rasitteeksi.

5. BB:t toivovat, että ympäristöviranomaiset valvovat tarkasti, että puhdistustoimenpi-

teet ovat toimivia. Suovun vesi on huomattavasti kirkastunut. Muistuttajien mökki si- jaitsee Suovun rannalla.

6. CC ilmoittaa, että ei anna lupaa käyttää kiinteistöllään olevaa laskuojaa kuivatus- vesien johtamiseen Tarsanlampeen. Muistuttaja on kaivattanut laskuojan 1950-luvulla kokonaan omalle maalleen. Kuivatusvesien johtaminen Tarsanlampeen aiheuttaa väis-

tämättä pienen ja matalan lammen lisääntyvän rehevöitymisen ja virkistyskäyttöarvon oleellisen alenemisen. Kangasjärven pilaaminen 1970-1980-luvuilla on varoittava esimerkki vastaavanlaisesta toiminnasta.

7. DD vastustaa turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamista Tarsanlampeen. Tar-

sanlampi ei kestä nykyistä enempää turvetuotannon kuormitusta. Lammella on sauk- koja ja majava rakentaa patojaan laskuojaan. Lampi on syvimmillään yli 10 m ja sen pohjasta pulppuaa järveen lähdevettä. Kuivatusvedet pilaisivat myös Natura-kohteisiin kuuluvaa Oininginlampea.

Muistuttajan lomamökki on Tarsanlammen itärannan lähellä ja he aikovat viettää siel- lä eläkepäiviään ympärivuotisesti. Turvetuotannosta aiheutuisi meluhaittaa vuorokau- den ajasta riippumatta, lisäksi aiheutuisi pölyhaittaa. Pölyä laskeutuu rakennusten päälle ja tunkeutuu huoneilmaan. Melu häiritsee myös lintuja ja muita eläimiä. Jos kuivatusvedet pilaisivat Tarsanlammen, vaikuttaisi se myös loma-asunnon myyntiar- voon. Muistuttajat käyttävät lampea virkistykseen ja kalastavat lammella.

8. EE:t vastustavat kuivatusvesien laskemista Suovunselälle. Matalana ja vähävetisenä

Suovunselkä tulee tuhoutumaan lisäkuormituksen johdosta. Kuormitus- ja vesistötark- kailu ei vähennä vesistön pilaantumista. Nykyiselläkin tasolla soilta tulevien lasku- vesien takia Suovun tila on hälyttävä. Lisäkuormitus tekisi vesistön kaikkinaisen vir- kistys- ja talouskäytön täysin mahdottomaksi.

9. FF:t vastustavat uuden tuotantoalueen avaamista. Tarsanlammen tila on jo nyt kriit-

tinen, vesi on turvehiukkasia täynnä. Pohjoispäässä muta on ihan pinnassa, eikä ve- neellä tahdo päästä. Lampi ei kestä yhtään lisäkuormitusta. Hakija on arvioinut vesis- tökuormituksen reilusti alas, todellisuus varmasti tuplaa kuormituksen. Ilman kautta kulkeva pöly lisää veden ja maan happamuutta. Lampi on vaarassa kasvaa umpeen.

Hakija epäilee, että Tarsanlampea käytetään esipuhdistajana. Muistuttajilla on kiinteis- töllään vapaa-ajanviettopaikka, mihin lisääntyvä turvetuotanto tuo omat haittansa ja harminsa.

10. GG vastustaa kuivatusvesien johtamista Tarsanlampeen, koska turvealueelta me-

nee suoraan laskuviemäri Oininginlampeen. Muistuttajan tila rajoittuu Tarsanlampeen turvetuotantoalueen laskuojan kohdalla.

11. HH vastustaa ympäristöluvan myöntämistä ja toiminnan aloitusluvan myöntämis-

tä. Lisäksi hakijalle ei saa myöntää oikeutta käyttää turvetuotantoalueen kuivatusvesi- en johtamiseen Tarsanlampeen johtavaa toisen maalla olevaa ojaa. Kuivatusvesien johtaminen Tarsanlampeen on täysin turhaa, koska tarvittaessa vedet voidaan johtaa suoraan Oininginlampeen, joka on jo valmiiksi täydellisesti pilattu olemassa olevan turvetuotannon aiheuttamalla kuormituksella.

Tuotannosta aiheutuva vesistökuormitus näyttää olevan aliarvioitu. Todellisuudessa kyseisen laajuinen tuotanto pilaisi Tarsanlammen virkistyskäyttömahdollisuudet ko- konaan ja alentaisi sen ympärillä olevien kiinteistöjen arvoa merkittävästi.

12. II:t vastustavat ympäristölupaa samoin perustein kuin Tiiholan kalastuskunta.

Lisäksi muistuttajat korostavat, että Suovunselkä on ensimmäinen turvetuotantoalueen alapuolinen varsinainen järvialue, joten se kärsii eniten. Järven kunto heikkeni, kun turvetuotanto järven pohjoispuolella aloitettiin noin 20 vuotta sitten. Aiemmin järven vesi oli kirkasta. Järven kalat maistuvat mudalta, eivätkä ranta-asukkaat juurikaan ka- lasta siellä.

Suovunselkä on erittäin rehevä ja kuuluu veden laadultaan luokkaan välttävä. Se ei kestä enää yhtään lisärasitusta. Jo nykyisellä kuormituksella se tulee kasvamaan ko- konaan umpeen parissa vuosikymmenessä, ellei asialle tehdä mitään. Veden laatu- luokka putoaa huonoon ja virkistyskäyttö loppuu kokonaan. Suovunselkä kaipaa en- nemminkin nopeita toimenpiteitä sen pelastamiseksi lopulliselta tuhoutumiselta kuin lisäkuormitusta.

13. JJ:t muistuttavat, että Tarsanlammen veden tulee pysyä edelleenkin kunnossa ja luonnonrauhan säilyä. Muistuttajat ovat hankkineet tilan nauttiakseen luonnon rauhas- ta ja puhtaan pienen Tarsanlammen maisemista, jossa viihtyy lintuja ja kaloja.

14. KK on ilmoittanut valittaneensa 6 – 7 vuotta sitten Vahvaselkien turvetuotantoalu-

eesta. Valitus ei auttanut. Muistuttaja viittaa muistutuksessaan turvetuotannon vesistö- kuormitukseen. Muistuttajan tila on Oininginlammen rannalla.

15. LL vastustaa luvan myöntämistä. Turvetuotanto on jo nykyisellään pilannut Oinin-

ginlammen turvehumuksella. Haju on mitä melkoisin tyynellä ilmalla. Laskuojasta tu- leva vesi on ruskeaa ja suorastaan puuromaista. Hakemuksessa esitetyt laskelmat ovat tuulesta temmattuja. Nykyiset turvetuotantoalueiden saostusaltaat on laitettava kun- toon.

HAKIJAN SELITYS

Etelä-Savon ympäristökeskus: Hakijalla ei ole huomautettavaa lausunnon johdosta.

Hakija ei katso Natura-arvioinnin tekemistä tarpeelliseksi alueen vähäisen pinta-alan ja sen pienten vaikutusten takia.

Etelä-Savon TE-keskus: Hakijalla ei ole huomautettavaa lausunnon johdosta.

Haukivuoren kunta: Hakijalla ei ole huomautettavaa lausunnon johdosta.

Muistutukset 1 ja 3: Hakija viittaa hakemuksessa esitettyihin tietoihin. Toiminta ei tu-

le muuttamaan alapuolisen noin 360 ha:n suuruisen Suovunselän eikä Kyyveden tilaa.

Vaatimus luvan epäämisestä on hylättävä aiheettomana.

Muistutus 2: Muistutuksessa mainitut alueet kuuluvat muille tuottajille eikä luvan ha-

kijalle. Alueet ovat sitä paitsi voimakkaasti pienenemässä, jolloin kokonaiskuormitus vähenee huomattavasti. Vesistö- ja kalataloudellista tarkkailua tehdään valvontaviran- omaisten eli Etelä-Savon ympäristökeskuksen ja Etelä-Savon TE-keskuksen hyväk- symillä tavoilla. Vaatimus luvan epäämisestä on hylättävä aiheettomana.

Muistutus 4: Hakija viittaa edellä mainittuihin vastauksiin ja toteaa, että hakijan turve-

tuotannolla ei olisi merkittävää vaikutusta alapuolisiin vesistöihin, eikä se myöskään aiheuta melu- tai pölyhaittaa ympäristöön. Alueen välittömässä läheisyydessä ei ole asutusta.

Muistutus 5: Hakijalla ei ole huomautettavaa muistutuksen johdosta.

Muistutus 6: Hakija uudistaa hakemuksensa veden johtamiseksi kyseistä uomaa myö-

ten Tarsanlampeen. Muissa asioissa hakija viittaa edellisiin vastineisiinsa ja lupaha- kemuksessa esitettyihin tietoihin.

Muistutus 7: Loma-asunto ei karttatarkastelun perusteella sijaitse lammen rannalla

vaan Esa Nykäsen tuotantoalueen vieressä (120 m). Myöskään muistuttajan tila ei ra- jaudu po. lampeen ja ole ns. rantakiinteistö. Tilalta on matkaa lammelle noin 260 m ja hakijan tuotantoalueen kulmaan noin 600 m. Hakijan käsityksen mukaan tuotantotoi- minnot eivät voi aiheuttaa kohtuuttomasti haittaavaa melua mihinkään vuorokauden aikaan, varsinkin kun kyseisessä kulmassa työskennellään vain hyvin pienen ajan. Ete- lä-Savon ympäristökeskuksen lausunnon mukaan Oininginlampi ei ole luonnonsuoje- lulain nojalla perustettu suojelukohde. Esitetyt vaateet on hylättävä aiheettomina.

Muistutukset 8 ja 15: Hankkeen aiheuttama lisäkuormitus ei tule aiheuttamaan muistu-

tuksessa kuvattuja vaikutuksia, vaan vaikutukset ovat tuskin mitattavissa. Muutoin hakija viittaa edellisiin kohtiin ja lupahakemuksessa esitettyihin tietoihin.

Muistutus 9: Muistuttajan kuvaamat vaikutukset eivät perustu mihinkään laskelmiin

eivätkä ne ole todellisia. Hakija viittaa hakemuksessa esitettyihin tietoihin alueen ai- heuttamasta vesistökuormituksesta. Muistuttajan kiinteistö ja loma-asunto eivät sijait- se karttatarkastelun perusteella Tarsanlammen rannalla. Matkaa muistuttajan loma- asunnosta tuotantoalueelle on 470 m. Hakija viittaa muistutuksen 7 johdosta lausu- maansa.

Muistutukset 10 ja 11: Kummankaan muistuttajan Tarsanlampeen rajautuvalla kiin-

teistöllä ei ole rakennettua kohdetta, jonka käyttöä lampi palvelisi. Oininginlampeen laskeva oja ei sovellu kohtuullisin kustannuksin hakijan tarkoittaman alueen kuivatuk- seen maaston korkeussuhteiden vuoksi. Muistuttajan kuvaamat vaikutukset eivät pe- rustu mihinkään laskelmiin eivätkä ne ole todellisia. Hakija viittaa hakemuksessa esi- tettyihin tietoihin alueen aiheuttamasta vesistökuormituksesta. Hanke ei aiheuta vir- kistyskäyttömahdollisuuksien pilaantumista.

Muistutukset 12 - 14 ja 16: Hakija viittaa edellisissä kohdissa ja hakemusasiakirjoissa mainittuun.

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU

Ympäristölupavirasto hylkää hakemuksen.

RATKAISUN PERUSTELUT

Luvan myöntämisen edellytykset

Ympäristönsuojelulain 42 §:n mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnas- ta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, eri- tyisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tär- keän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräis- tä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Ympäristönsuojelulain 43 § edellyttää, että päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan ja ympäristönsuojeluasetuksen mukaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan sisältöä arvioi- taessa on otettava huomioon muun ohessa muodostuvien päästöjen laatu, määrä ja vai- kutus sekä päästöjen ehkäisemisen ja rajoittamisen kustannukset ja hyödyt.

Hirsikankaansuon turvetuotannosta lähiasutukselle mahdollisesti aiheutuvat melu- ja pölyhaitat olisivat ehkäistävissä lupamääräyksillä, eikä tuotannosta siten aiheutuisi ter- veyshaittaa tai naapuruussuhdelaissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Turvetuotan- nosta ei myöskään voida katsoa aiheutuvan maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella. Oinin- ginlampi on ympäristöministeriön hyväksymässä seutukaavassa merkitty suojelualu-

eeksi. Lampea ei kuitenkaan ole sisällytetty mihinkään suojeluohjelmaan. Keskinen osa Kyyvettä on valtioneuvoston hyväksymä Natura 2000 -alue, mutta koska Kyyve- den Natura -alue sijaitsee noin 9 km:n etäisyydellä suunnitellusta turvetuotantoaluees- ta, ei ympäristölupavirasto pidä todennäköisenä, että hanke merkittävästi vaikuttaisi Kyyveden suojeltaviin luonnon arvoihin. Hirsikankaansuon läheisyydessä ei sijaitse vedenhankinnan kannalta tärkeitä tai veden hankintaan soveltuvia pohjavesialueita.

Turvetuotannon ei myöskään voida katsoa vaarantavan lähiasutuksen kiinteistökohtais- ta vedenhankintaa.

Sen sijaan Hirsikankaansuon turvetuotannosta aiheutuisi vesien johtamisen seuraukse- na merkittävää ympäristön pilaantumisen vaaraa. Vaikka Hirsikankaansuo on jo ai- emmin ojitettua aluetta, olisi kuormitus suon kuntoonpanon aikana keskimääräistä tuo- tantoaikaista kuormitusta suurempi. Hirsikankaansuon kuntoonpanon ja turvetuotan- non vesistökuormitus kohdistuisi Tarsanlampeen, Oininginlampeen ja Kyyveden Suo- vunselkään. Tarsanlammen vesi on selvästi rehevää. Alusveden kokonaisfosforipitoi- suus on kevättalvella ollut kohonnut pintaveden pitoisuuteen verrattuna, mikä viittaa siihen, että järvi on ajoittain sisäkuormitteinen. Tarsanlammen tavoin myös Oiningin- lammen ja Kyyveden Suovunselän vesi on rehevää. Suovunselkä on matala vesialue ja on vaarana, että se kasvaa umpeen. Hirsikankaansuon alapuolisella vesistöllä on vir- kistyskäyttömerkitystä.

Tarsanlampeen, Oininginlampeen ja Kyyveden Suovunselkään tulee turvetuotannon kuormituksen lisäksi hajakuormitusta muun muassa pelloilta ja ojitetuilta metsäalueil- ta. Hirsikankaansuon turvetuotannon kuormitus ei muuttaisi alapuolisen vesistön ve- den laatuluokkaa, mutta kuormitus aiheuttaisi siitä huolimatta haitallisia muutoksia veden laatuun ja osaltaan heikentäisi alapuolisen vesistön virkistyskäyttöarvoa.

Hirsikankaansuon kuntoonpanossa ja turvetuotannossa on kysymys uuden turvetuotan- toalueen käyttöön ottamisesta. Esitetyt vesienkäsittelymenetelmät eli sarkaoja-altaat Jumbo-putkineen, laskeutusallas ja virtaamansäätö edustavat turvetuotannon vesien- suojelun perustasoa siitä huolimatta, että turvetuotantoalueen pinta-ala olisi vain noin 15 ha. Esitettyjä vesienkäsittelymenetelmiä ei voida pitää Hirsikankaansuon olosuh- teissa parhaana käyttökelpoisena tekniikkana.

Edellä mainituin perustein ympäristölupavirasto katsoo, että Hirsikankaansuon kun- toonpanosta turvetuotantoon ja turvetuotannosta aiheutuisi vesistökuormituksen kas- vua, joka yhdessä jo olemassa olevan kuormituksen kanssa aiheuttaisi merkittävää ympäristön pilaantumisen vaaraa alapuolisessa vesistössä. Luvan myöntämisen edelly- tykset eivät siten täyty.

VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA VAATIMUKSIIN

Lupahakemuksen hylkäämistä tarkoittavat vaatimukset otetaan huomioon luparatkai- sussa.

Ympäristöluparatkaisu huomioon ottaen vastineen antaminen lausunnoissa ja muistu- tuksissa olevien muiden vaatimusten johdosta ei ole tarpeen.

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Ympäristönsuojelulaki 42 § 1 momentti 2) kohta ja 43 §

KÄSITTELYMAKSU

Päätöksestä peritään käsittelymaksu 1 470 euroa (turvetuotantoalue alle 30 ha).

Ympäristönsuojelulain 105 § (86/2000).

Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003).

PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

Ympäristönsuojelulain 54 §:n ja ympäristönsuojeluasetuksen 23 §:n mukaisesti päätös toimitetaan luvan saajalle, Etelä-Savon ympäristökeskukselle, Etelä-Savon TE-

keskukselle, Haukivuoren kunnan ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisille, Haukivuoren kunnalle ja Suomen ympäristökeskukselle.

Päätöksen antamisesta ilmoitetaan lisäksi niille, joille on annettu hakemuksesta erik- seen tieto.

Tieto päätöksestä julkaistaan Haukivuoren kunnassa ja Länsi-Savo -nimisessä lehdes- sä.

MUUTOKSENHAKU

Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.

Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasi- asta.

Muutosta tähän päätökseen saa hakea

1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea,

2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta- alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät,

3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutuk- set ilmenevät,

4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kun- nan ympäristönsuojeluviranomainen ja

5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen.

Valitusosoitus liitteenä.

Antero Iivanainen

Viljo Mikkonen Satu Ahola

Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Antero Iivanainen ja Vil- jo Mikkonen sekä sivutoiminen ympäristöneuvos Satu Ahola (asian esittelijä).

SA/LN

Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 020 490 4981, 040 774 8087

Määräaika ja valitusmenettely

Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen anta- mispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauan- tai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraa- vana arkipäivänä.

Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeistään 29.5.2006 ennen virka-ajan päättymistä.

Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio

Postiosoite: PL 69, 70101 Kuopio

Puhelin: 020 490 120 Telekopio: 020 490 4999

Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi

Virka-aika: klo 8.00 - 16.15

Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla.

Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.

Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.

Valituskirjelmän sisältö

Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta

- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y- tunnus. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähkö- postiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä.

Valituskirjelmään on liitettävä

- ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle

- valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asia- miehen toimivallasta.

Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein.

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oi- keudenkäyntimaksua 82 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräissä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista pe- rittävistä maksuista annetussa laissa.