YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS
Nro 10 YLO
Dnro LOS-2002-Y-1696-111
Annettu julkipanon jälkeen 30.1.2009
ASIA
Päätös Paroc Oy Ab:n ympäristönsuojelulain 35 §:n mukaisesta ympäristölupahakemuk- sesta, joka koskee Paraisilla sijaitsevan mineraalivillatehtaan toiminnan jatkamista.
LUVAN HAKIJA
Paroc Oy Ab 21600 Parainen
Liike- ja yhteystunnus 1749613-7 LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI
Paraisten mineraalivillatehdas sijaitsee Sysilahden teollisuusalueella kiinteistöillä Paroc I RN:o 7:3 ja Paroc II RN:o 1:143 sekä Berghem RN:o 4:15 ja Björkhäll RN:o 5:6.
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE
Ympäristönsuojelulaki 28 § 1 momentti
Ympäristönsuojeluasetus 1 § 1 momentti, kohta 8c LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Ympäristönsuojeluasetus 6 §, 1 momentti, kohta 7b ASIAN VIREILLETULO
Hakemus on toimitettu ympäristökeskukselle 20.12.2002 ja päivitettynä 9.7.2008.
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE
Paraisten kaupungin terveyslautakunnan myöntämä sijoituspaikkalupa 17.5.1979.
Turun ja Porin lääninhallituksen päätös 16.8.1990 no 153 YS ilmansuojeluilmoituksesta Turun ja Porin lääninhallituksen päätös 6.9.1993 no 104 YSP ilmapäästöjen tarkkailu- suunnitelmasta
Turun ja Porin lääninhallituksen päätös 23.12.1993 no 140 YSP ilmansuojeluilmoituk- sesta
Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 22.11.1994 taltio no 5741
Lounais-Suomen ympäristökeskuksen päätös 2.2.1999 no 2 YS ympäristölupamenettely- asetuksen mukaisesta jätelupahakemuksesta
Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 11.2. 2000 taltio no 259 Kaavoitus
Tehdas sijaitsee Sysilahden kaupunginosassa teollisuus- ja varastorakennusten kortteli- alueella T-8. Paraisten kaupunki on vahvistanut asemakaavan 9.9.1996.
LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Ympäristön tila ja laatu
Tehdas sijaitsee Sysilahden teollisuusalueella noin kahden kilometrin päässä Paraisten keskustasta. Sen itä- ja eteläpuolella on Nordkalk Oyj Abj:n kaivosalue toimintoineen ja jätekivialueineen ja länsipuolella peltoalueet. Pohjoisessa tehdasalue rajoittuu Jussinnii- tyn kaupunginosaan ja siellä sijaitseviin AO-alueisiin, liike- ja toimistorakennusten kort- telialueeseen sekä TY-alueeseen.
Sysilahden teollisuusalue rajoittuu Paraisten kaupungin nykyisen makeavesialtaan valu- ma-alueeseen. Tehtaan pohjoispuolella noin 150 m:n päässä sijaitsee Paraisten kaupungin vesilaitos. Paraisten kaupunki on lokakuussa vuonna 2001 liittynyt Turun Seudun Vesi Oy yrityksen osakkaaksi tavoitteena tuottaa tekopohjavettä Virttaankankaalta.
Paraisten kaupungin ilman laatua sekä vuorivillatehtaan toiminnan vaikutuksia Paraisten ympäristöön on seurattu vuodesta 1986 lähtien. Leviämismallinnuksissa on todettu, että tehtaan ilmapäästöjen pitoisuudet alittavat ilmanlaadun ohjearvot. Tehtaan päästöistä ai- heutuvat ulkoilmapitoisuudet eivät ole terveydelle haitallisia, mutta haju saattaa vaikuttaa viihtyvyyttä alentavana tehtaan lähiympäristössä. Mineraalivillatehtaalla prosessivesi on suljetussa kierrossa, joten jätevesiä ei synny.
Alue ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia
Tehtaan vastapäätä Saaristotien toisella puolella noin 200-300 metrin päässä on kolme asuttua rakennusta ja pohjoisessa Jussinniityn kaupunginosassa on noin 30 asuintaloa, joista lähimmät ovat 300 metrin päässä. Kaikki asuinrakennukset ovat liitetty Paraisten kaupungin juomavesiverkostoon.
Liikenne ja liikennejärjestelyt
Tehtaalle tuleva liikenne käyttää Saaristotietä ja Hyvilempintietä, josta on yhteydet teh- dasalueelle.
Raaka-aine kivet ja koksi kuljetetaan tehtaalle katetuilla perävaunullisilla kuorma- autoilla. Toimituksia saapuu ympäri vuorokauden. Kivikuljetukset voidaan myös ajaa kampanja-ajoina, jolloin autojen määrä on suurempi lyhyellä aikavälillä. Seuraavat ke- mikaalit toimitetaan säiliöautoissa: hartsi, ammoniakkivesi, pölynsidontaöljy, silaani, happi, nestekaasu ja kevyt polttoöljy. Säiliöautoja ei pestä tehdasalueella.
Tehtaalle tulevat kuormat on esitetty alla olevassa taulukossa.
Kertakuljetusmäärä Toimitustiheys Purkupaikka KIVET:
Raaka-ainekivet n. 20-35 tonnia 8-15 / vrk Kiven varastoin- tialue
Koksi n. 10 tonnia 1-2 / vrk Kiven varastoin-
tialue KEMIKAALIT:
Hartsi n. 36 -37 tonnia 2-3 / viikko Sideaineasema Ammoniakkivesi n. 16 tonnia 1 / 2 viikkoa Sideaineasema Pölynsidontaöljy n. 6 tonnia 1 / viikko Sideaineasema Silaani n. 5-6 * 200 l astia 1 / 2 viikkoa Sideaineasema Happi säiliöautosta,
10-20 tonnia
2-3 / viikko Sisäpiha, si- deaineaseman vieressä Nestekaasu Säilöautosta,
15-25 tonnia
2-4 / viikko Alapiha, Kiven varastointialueella Nestekaasua tru-
keille
5-6 pulloa 1 / viikko Trukkihuolto
Kevyt polttoöljy 3000 l / 4 viik-
koa
Polttoöljysäiliö (5000 m3) MUUT:
Pakkausmateriaalit, pinnoitteet, karton- ki, muovi
1 / vrk Tehtaan varasto
Kuormalavat 1 / vrk Tehtaan varasto
Tehdasalueella liikkuu 14 trukkia, jotka hoitavat siirrot mineraali- eli vuorivillatehtaan ja elementtitehtaan välillä. Trukeille on rakennettu pesupaikka pesuvesien öljynerotuslait- teistoineen. Tuotteet lastataan pääsääntöisesti kuorma-autoihin. Kuormia lähtee tehtaalta keskimäärin noin 30 autoa päivässä, vilkkaana kautena loppukesästä ja alkusyksystä kuormia jopa 50 päivässä. Keskimäärin kuorma-autoja lähtee vuodessa noin 7500 - 7600.
Tehtaalta lähtee jätekuormia Turun Seudun Jätehuolto Oy:n kaatopaikalle ja Ekokem Oy Ab:lle keskimäärin 5-7 autoa päivässä.
LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta
Tehtaalla valmistetaan vuorivillaa kahdella tuotantolinjalla. Riippuen kysynnästä tuotan- to toimii neljässä tai viidessä vuorossa. Vuonna 2007 tuotantokapasiteetti oli noin 70 500 tonnia vuorivillaeristeitä. Tehtaan kapasiteetti on korkeimmillaan noin 75 000 - 80 000 tonnia vuodessa.
Vuorivillaeristeitä valmistetaan masuunityyppisessä koksilämmitteisessä sulatusuunissa (kupoliuuni VU-11) tai sähkölämmitteisessä (VU-5) sulatusuunissa sulatetusta kiviseok- sesta. Sula ohjataan kuiduttimelle, joka kuiduttaa sulan ja jonka yhteydessä sideaineeksi lisätään hartsia. Kuitu-hartsiseos kerätään ohueksi huovaksi ja laskostetaan halutun pak-
suiseksi eristeeksi. Eriste kuumennetaan karkaisu-uunissa, jotta lisätty hartsi ko-
vettuu eli polymeroituu samalla, kun eriste saavuttaa lopullisen muotonsa. Tämän jälkeen eriste sahataan halutun suuruisiksi paloiksi ja pakataan tai ohjataan jatkojalostukseen.
Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti
Molempien tuotantolinjojen valmistusvalikoimaan kuuluvat pehmeät eristeet, tuulen- suoja-, palosuoja-, betonirakenne-eristeet, seinäeristeet, rappausaluseristeet, kattoeristeet, askeläänieristeet, lattiaeristeet sekä myös puhallus- ja irtoeristeet. Tuotteet menevät pää- asiassa rakennusaineteollisuuden ja telakkateollisuuden käyttöön. Tehtaalla valmistetaan myös raaka-ainetta Paroc Oy Panelsin rakennuselementtituotannolle. Valmistettujen tuot- teiden keskitiheys on noin 70 kg/m3 ja keskimääräinen sideainepitoisuus on noin 3,5 paino -%.
Vuorivillan raaka-aineena käytetään Paroc Oy:n louhoksilla Ybbernäsissä, Sallitussa, Mäntyharjussa ja Lapinlahdella louhittua kiveä ja lisäksi dolomiittia. Sulatusenergia saa- daan sähköstä linjalla VU-5 ja koksista linjalla VU-11.Vuorivillatuotteen liima-aineena käytetään ureamodifioitua fenolihartsia, johon laimennuksen yhteydessä lisätään ammo- niakkia, öljyemulsiota sekä riippuen tuotteesta silaania ja silikonia.
Kiviraaka-aineen käsittely
Vuorivilla linja VU-5 : Kivi tuodaan ulkovarastosta tuotantolinjoille. Käsittelyn aikana irtoava pöly otetaan talteen. Raaka-ainekivi kuivataan kuivatusrummussa. Kuivatuksen lämpöenergia saadaan VU-5 sulatusuunin savukaasujen jälkipolttimesta. Kuivatuksen jälkeen kaasuista erotetaan hiukkaset letkusuotimessa. Kaasut johdetaan 15,5 m korkeaan piippuun. Pöly sijoitetaan Turun Seudun Jätehuolto Oy:n kaatopaikalle.
Vuorivilla linja VU-11: Kivi tuodaan ulkovarastosta tuotantolinjoille. Kivi seulotaan alit- teen poistamiseksi ja välivarastoidaan siiloissa. Seulonta- alite eli hiekka käytetään neit- seellisen hiekan sijasta sulan- ja rautajätteen käsittelyssä.
Sulatus
Vuorivilla linja VU-5 :
Sulatus toimii jatkuvana panosprosessina siten että raaka-ainekivet panostetaan määrä- tyssä suhteessa sähköuuniin. Kivi sulatetaan sähkön avulla yli 1500 °C asteeseen. Sulassa oleva rauta-epäpuhtaus erottuu uunin pohjalle, josta se poistetaan. Sulatusuuni on sekä öljy- että vesijäähdytteinen. Jäähdytysjärjestelmät toimivat suljettuna kiertona. Sulatuk- sen sähkömuuntaja on vesijäähdytteinen. Rakennuksen katolla sijaitsevista lauhduttimista vapautuu vesihöyryä. Sulatuksen savukaasut johdetaan jälkipolttimeen, jonka lämpötila on säädetty > 500 °C. Jälkipolttimen lämpö otetaan talteen ja ohjataan kiven kuivatuk- seen. Savukaasut puhdistetaan hiukkassuotimella ja johdetaan sen jälkeen 15,5 m korke- aan piippuun.
Vuorivilla linja VU-11:
Sulatus toimii jatkuvana panosprosessina siten, että raaka-ainekivet ja koksi panostetaan määrätyssä suhteessa kupoliuuniin. Koksin avulla lämpötila nousee sulatuksessa yli 1500 °C asteeseen. Koksi osallistuu sulatusprosessiin myös kemiallisesti pelkistämällä kivessä olevaa rautaa sekä tuomalla riittävän mekaanisen lujuuden sulatusuunissa ole- vaan kivi-koksi-panokseen, mikä mahdollistaa kaasujen läpivirtauksen panoksen läpi.
Sulan raskaampi osuus, rauta, erottuu kupoliuunin pohjalle, josta se poistetaan.
Sulatusuunin jäähdytysjärjestelmä on avoin. Vapautuva vesihöyry johdetaan ra-
kennuksen katolla sijaitsevaan 23 m korkeaan piippuun. Sulatuksen vaatima polttoilma esilämmitetään lämmönvaihtimessa, jonka polttoaineena käytetään nestekaasua. Esiläm- mityksen savukaasut johdetaan 23 m korkeaan piippuun. Sulatuksen savukaasut käsitel- lään hiukkasuodattimessa ja ohjataan sen jälkeen 50,5 m korkeaan piippuun. Savukaasun lämpötila säädetään 160-180 °C asteeseen lämmönvaihtimessa ennen hiukkassuodatusta.
Lämmönvaihtimen poltin toimii nestekaasulla.
Poikkeustilanteissa, sulatusuunin ylösajon yhteydessä savukaasut johdetaan hiukkas- suodattimen ohi korkeaan piippuun, kunnes saavutetaan vakio-olosuhteet savukaasussa.
Ajallisesti ohiajo kestää noin 0,5 -1 h eli 15 - 30 h/a vuodessa, mikä vastaa 0,3-0,6 % tuotantoajasta. Myös sulatusuunin alasajon yhteydessä kuumat savukaasut (7000C) ohja- taan suodattimen ohi, jotta se ei vaurioituisi. Alasajon yhteydessä tapahtuva ohiajo on ajallisesti yhtä pitkä kuin ylösajo. Yhteenlaskettu ohiajo vastasi vuonna 2007 noin 1,8 % tuotantoajasta. Suodattimeen kertynyt pöly viedään Ekokem Oy Ab:lle.
Kuidutus ja keräily
Kuidutus- ja keräilyprosessit ovat samanlaisia molemmilla linjoilla. Kivisula kuidutetaan lingossa, jonka nopeasti pyörivien linkopyörien kehällä kuidut muodostuvat. Osasta su- lasta muodostuu karkeampia kuituja ja helmiä, jotka karkaavat keräilystä ja päätyvät lin- kojätteeksi. Linkojäte kerätään talteen ja käytetään uudestaan sulatuksen raaka-aineena.
Kuitujen muodostumisen jälkeen lisätään hartsi, joka on urealla modifioitua fenolifor- maldehydihartsia. Kuitu-liima seos kerätään imuilman avulla keräilykuljettimelle. Pois- toilma johdetaan vuorivillasuotimen kautta VU-5 linjalla 50 m korkeaan piippuun ja VU- 11 linjalla 50,5 m korkeaan piippuun. Poistoilma sisältää hartsiperäisiä yhdisteitä fenolia, formaldehydia ja ammoniakkia sekä hiukkasia.
Vuorivillasuodattimen levyt ja rakennuksen pohjalle kertynyt kuitu-hartsiseos poistetaan viikkohuollossa. Märkää hartsia sisältävä jäte sekoitetaan hakkeeseen ja kompostoidaan kaupungin jäteveden puhdistuslaitoksen lietteen kanssa Rauhalan kaatopaikalla.
Karkaisu
Karkaisuprosessit ovat samanlaisia molemmilla linjoilla. Kerätty vuorivillamatto ohja- taan karkaisu-uuniin, jossa liima kovetetaan lämpimillä savukaasuilla. Kertamuovityyp- pinen fenolihartsi kondensoituu lämmön vaikutuksesta. Karkaisussa vapautuu jonkin ver- ran hartsiperäisiä yhdisteitä, fenolia, formaldehydia ja ammoniakkia. Savukaasut kiertä- vät uudelleen kiertoilmapolttimeen, lukuun ottamatta noin kolmasosaa joka poistetaan jälkipolttimen kautta 14,7 m korkeaan piippuun. Karkaisun jälkipolttimen lämpötila on säädetty > 650 °C. Karkaisun kiertoilmapolttimen ja jälkipolttimen polttoaineena käyte- tään nestekaasua.
Jäähdytys
Karkaisu-uunista tuleva vuorivillamatto jäähdytetään imemällä sen läpi kylmää ilmaa.
Jäähdytyksessä vapautuu pieniä määriä hartsiperäisiä yhdisteitä, fenolia, formaldehydia ja ammoniakkia. Jäähdytysilma johdetaan linjalla VU-5 17,2 m korkeaan piippuun ja lin- jalla VU-11 14 m korkeaan piippuun.
Sahaus ja pakkaus
Karkaisun jälkeen vuorivillarata sahataan halutun mittaisiksi paloiksi ennen paketointia.
Sahauksessa syntyneet hukkapalat rouhitaan ja ohjataan joko takaisin keräilyvaiheeseen tai niistä valmistetaan puhallus- tai irtovillaa. Sahoilla on pölynpoistolaitteistot. Imuilma
puhdistetaan letkusuotimissa, pöly kerätään pölykontteihin ja sijoitetaan kaato-
paikalle. Valmiista vuorivillatuotteista, jotka eivät täytä laatuvaatimuksia, valmistetaan myös puhallus- tai irtovillaa. Sahauksen jälkeen tuotteet pakataan ja toimitetaan varas- toon, kevyet tuotteet sisävarastoon ja raskaat tuotteet ulkovarastoon.
Raaka-aineet, kemikaalit ja polttoaineet vuonna 2007.
Paroc Vuorivil-
latehdas Prosessi Kulutus Suurin
kerralla varastoi- tava mää- rä
Varastopaikka
Kivi raaka-
aineet Sulatus tonnia tonnia
Erilaisia dia- baaseja ja gab- rokivilajeja
89 300 Ulkovarasto
Nestemäinen happi
VU- 5 +VU-11
3 271 20 Säiliö, Sisäpiha
Kemikaalit Kuidutus
Keräily tonnia
Hartsi 6 424
80 Sideaineasema,
säiliö
Pölynsidontaöljy 319 14,5 Sideaineasema,
säiliö Ammoniakkivesi
(25%)
387
24
Sideaineasema, säiliö
Silani
8,6
1-1,2
Sideaineasema, as- tia
Silikoni
VU-5 +VU-11
0 1-1,2 Sideaineasema, as-
tia Veden käyttö Sideaine lai-
mennus, jäähdytys, puh- distus
m3/a
Sysilaxhagen kaatopaikan suodosvesi
1 748 Prosessivesiallas
Raaka-vesi Paraisten vesi Oy
VU-5 +VU-11
n. 43 650
Polttoaineet tonnia
Koksi V
U- 11
6 626 5 000-6
000 Ulkovarasto
Nestekaasu,
propaani Sulatus Jälki- poltto Karkaisu
3 271 n. 50 m3 Säiliö, alapiha
Kevyt polttoöljy Trukit 15 m3 Säiliö
Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus
Paraisten vuorivillatehtaan merkittävimmät ilmansuojeluinvestoinnit tehtiin vuosina 1980 - 1997. Tehtaan ilmansuojelutekniikka vastaa hakemuksen mukaan heinäkuussa 2000 jul- kaistussa ”Reference Document on Best Available Techniques in the Glass Manufacturing
Industry” kuvattua parasta käyttökelpoista tekniikkaa lukuun ottamatta linjan VU- 11 sulatusta, jossa ei ole jälkipolttoa.
Primaariset BAT-tekniikat: kivi raaka-aineiden, polttoaineiden ja polttotekniikan valinta Primaariset hallintamenetelmät on toteutettu tehtaalla seuraavasti: Kupoliuunisulatukses- sa käytetään mahdollisimman vähärikkistä koksia, jonka rikkipitoisuus on alle 0,6 %.
Kupoliuunisulatuksessa koksin ja hapen suhde on optimoitu lisäämällä polttoilmaan hap- pea paremman polttotuloksen saavuttamiseksi ja koksin kulutuksen pienentämiseksi.
Samalla NOx-päästöt pienenevät, koska polttoilman mukana tulevan typen osuus jää pie- nemmäksi.
Kiviraaka-aineiden valinnassa tärkeimmät ominaisuudet ovat kiven sulatettavuus ja sulan kuidutettavuus. Vuorivillan valmistukseen soveltuvien kivien valinnassa selvitetään myös kiven rikkipitoisuus, jottei tarpeettomasti nosteta sulatuksen rikkipäästöjä.
Sekundaariset BAT-tekniikat: tekniset laiteratkaisut
Sulatus: Linjalla VU-11 on tekstiilisuodin ja linjalla VU-5 on jälkipoltin ja tekstii- lisuodin. VU-5 sulatusyksikön jälkipolttimessa savukaasun rikkiyhdisteet hapettuvat rik- kidioksidiksi ja häkä hiilidioksidiksi. NOx –päästöt ovat pieniä ja johtuvat raaka-aineissa olevien typpiyhdisteiden hajoamisesta.
Keräily, kuidutus: Kuidutuksen ja keräilyn kaasut koostuvat hartsipitoisista komponen- teista, fenolista, formaldehydista ja ammoniakista.Tehtaan molemmilla linjoille on asen- nettu BAT:in mukaiset mineraalivillasuodattimet puhdistamaan keräilyn hartsipäästöjä.
Karkaisu: Karkaisun savukaasut koostuvat samoista komponenteista kuin yllä kuidutuk- sen ja keräilyn kaasutkin. Paraisten vuorivillatehtaan molempien linjojen karkaisukaasut johdetaan BAT:in mukaisesti jälkipolttimeen.
Sahauksessa syntyvä pöly poistetaan tekstiilisuotimissa.
Jätteenkäsittely
Jätteiden hyötykäyttöprosentti oli vuonna 2007 noin 88 %. Kuidutuksen yhteydessä muodostuva linkojäte hyödynnetään n. 95 % :sesti sulatuksen raaka-aineena sähköuuni- linjalla VU-5. Kupoliuunin sulasta erottuva pelkistynyt raakarauta hyödynnetään teräs- teollisuudessa. Tehtaalla muodostuva tuotejäte ja tuotteen viimeistelyssä syntyvä reuna- kaista hyödynnetään käytännöllisesti katsoen kokonaan. Paroc Oy Ab on kehittänyt Pa- raisten tehtaalla vuorivillasuodinjätteen kompostoinnin jätevesilietteen joukossa. Tämä on tekniikka, jota ei mainita BAT-dokumentissa. Suodinjätteen hartsi, jonka pitoisuus voi olla 50 %, hajoaa biologisesti kompostoinnissa ja kompostituotetta voidaan käyttää vi- herrakentamiseen.
Prosessivesien käsittelytekniikka
Vuorivillan valmistuksessa on jo yli 25 vuotta ollut käytössä täysin suljettu prosessi- vesijärjestelmä. Normaalitilanteessa kaikki tuotantolinjan puhdistukseen käytettävä vesi voidaan käyttää sideaineen laimennukseen. Tämä on alan parasta käyttökelpoista tek- niikkaa.
Energia
Kiven sulattaminen vaatii runsaasti energiaa ja siksi Paroc Oy Ab on kiinnittänyt suurta huomiota energian käytön tehostamiseen. Sulatusprosessin hallinta energiankäytön vä- hentämiseksi on toteutettu linjalla VU-11. Prosessijätteen hyötykäyttö sulatuksen raaka- aineena on toteutettu linjalla VU-5. Prosessijätteen hyödyntäminen uusiotuotteissa on vähentänyt puhtaan energian käyttöä. Hukkaenergian käyttö raaka-ainekiven kuivatuk- sessa on toteutettu linjalla VU-5. Hukkaenergian käyttö tehdashallin lämmitykseen on to- teutettu. Karkaisu-uunien jälkipolttimien hukkaenergiaa käytetään karkaisu-uunien kulje- tusketjujen esilämmitykseen molemmilla linjoilla.
YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt ilmaan
Päästöjä ilmaan syntyy sulatuksessa, kuidutuksessa, keräilyssä ja karkaisussa. Sulatuksen olennaiset ilmapäästöt ovat hiukkaset, hiilidioksidi (CO2), häkä (CO), rikkidioksidi (SOx) haisevat rikkiyhdisteet ( TRS) sekä typen oksidit (NOx). Kuidutuksen ja keräilyn merkittävimmät päästöt ovat peräisin hartsista. Ne sisältävät fenolia, formaldehydiä ja ammoniakkia. Karkaisun olennainen ilmapäästö sisältää vastaavia hartsiperäisiä yhdistei- tä kuin keräilykaasu. Vuorivillanvalmistuksessa muodostuvat päästöt ilmaan esitetään al- la olevissa taulukoissa.
Paroc Oy Ab:n päästöt ilmaan, t/a vuosina 1996-2001 ja 2002-2007:
vuosi 1996 1997 1998 1999 2000 2001
hiukkaset 206 198 49 47 48 31
rikkidioksidi 76 69 89 58 59 86
typen oksidit NO2:na
12 14 16 4 4,3 12
hiilidioksidi 21010 20228 22820 20505 20248 22034
TRS (rikki- nä)
21,3 21,5 37,5 20 20,5 33
ammoniakki 72,8 83 102 51 53 64
formaldehydi 3,4 4,2 5,9 3,5 3,7 6,8
fenoli 33,9 36 55 48 50 40
vuosi 2002 2003 2004 2005 2006 2007
hiukkaset 36,2 41,8 44,5 41,6 51,8 45,5
rikkidioksidi 54,8 48,5 65,2 67,6 75,9 77,7
typen oksidit NO2:na
18,2 17 21,3 22,4 24,9 25,3
hiilidioksidi 29002 30976 33044 34669 39603 38507
TRS (rikki- nä)
17,5 15,3 22,8 22,3 25,7 27,2
ammoniakki 69,5 67,8 73,9 78,6 84,9 83,1
formaldehydi 7,2 7 7,7 4,7 5 4,9
fenoli 44,7 43,8 47,7 31 33,6 32,8
Päästöt kuvaavat kaikkien osaprosessien yhteenlaskettua päästöä kunkin aineen kohdalta. Päästölaskenta, eli tuntipääs- tökertoimet, perustuvat kahden vuoden välein suoritettuihin mittauksiin. Päästöt edustavat keskimääräistä tuotantoa ny- kyisellä kapasiteetilla. Hiilimonoksidia ei ole ilmoitettu, sillä se sisältyy laskennallisiin hiilidioksidipäästöihin.
Seuraavissa taulukoissa on tarkasteltu ominaispäästön kehitystä vuodesta 1996 eteenpäin.
Paroc Paraisten Vuorivillatehtaan ominaispäästöt, kg/ tuotetonni vuosina 1996-2001
1996 1997 1998 1999 2000 2001
Tuotanto, tonnia 46962 48403 49975 48308 49447 51712
HIUKKASET 4,4 4,1 1,0 1,0 1,0 0,6
RIKKIDIOKSIDI 1,6 1,4 1,8 1,2 1,2 1,7
TYPEN OKSIDIT NO2:na 0,3 0,3 0,3 0,1 0,1 0,2
HIILIDIOKSIDI 447,4 417,9 456,6 424,5 409,5 426,1
TRS (Rikkinä) 0,5 0,4 0,8 0,4 0,4 0,6
AMMONIAKKI 1,6 1,7 2,0 1,1 1,1 1,2
FORMALDEHYDI 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1
FENOLI 0,7 0,7 1,1 1,0 1,0 0,8
Paroc Paraisten vuorivillatehtaan ominaispäästöt kg/tuotetonni vuosina 2002-2007
Edellä olevista taulukoista voidaan todeta, että hiukkaspäästöt ovat vähentyneet merkit- tävästi sulatuksen puhdistuslaitteiden ansiosta. Fenoli- ja formaldehydipäästöt ovat las- keneet vuonna 2004 käyttöön otetun uuden sideaineen ansiosta. Muilta osin päästöt ovat pysyneet samalla tasolla.
Tehtaan ilmapäästöjä mitataan ulkopuolisen asiantuntijan toimesta joka toinen vuosi.
Seuraavissa taulukoissa tarkastellaan vuorivillan valmistuslinjojen päästöjä vuonna 2007 prosessin osien mukaisesti linjoilla VU- ja VU-11.
2002 2003 2004 2005 2006 2007
Tuotanto, tonnia 56852 56949 63280 65692 71950 70450
HIUKKASET 0,64 0,73 0,70 0,63 0,72 0,65
RIKKIDIOKSIDI 1,0 0,9 1,0 1,0 1,0 1,1
TYPEN OKSIDIT NO2:na 0,3 0,3 0,3 0,3 0,35 0,4
HIILIDIOKSIDI 510 544 522 528 550 547
TRS (Rikkinä) 0,3 0,3 0,4 0,3 0,4 0,4
AMMONIAKKI 1,2 1,2 1,2 1,2 1,2 1,2
FORMALDEHYDI 0,13 0,12 0,12 0,07 0,07 0,07
FENOLI 0,8 0,8 0,75 0,5 0,5 0,5
LINJA VU-5
Keski määräinen
pitoisuus, mg/nm3
Suurin pitoisuus mg/nm3
Keski määräinen tuntipäästö
kg/h
Suurin tuntipäästö
kg/h
Keski määräinen vuosipäästö
t/a
Suurin vuosipäästö
t/a
Linja VU 5 CO2 (sisältää CO- päästön)
100000 1034 7792 8275
CO2 (sisältää CO-päästön)
Laskettu kivestä 422 3182 3379
CO2 laskettu propaanista 612 4610 4896
CO mitattu,
sisältyy laskennalliseen CO2- päästöön
14 0,15 27 **) 1 1
VU-5 sulatus
Hiukkaset 0,15 0,010 6,3 *) 0,08 0,08
SOx (SO2) 355 3,2 2,2 **) 24 26
TRS (S) 35 0,13 1 **) 0,94 1,00
NOx (NO2) 7 0,1 0,11 **) 0,8 0,8
VU-5 keräily
Hiukkaset 22 31 3 4 18 19
Fenoli 18 25 2,9 4,1 21 22
Formaldehydi 2 3 0,4 0,5 3 3
Ammoniakki 41 57 6,5 9,1 47 49
VU-5 karkaisu
Hiukkaset 13 18 0,2 0,2 1,1 1,1
Fenoli 9 12 0,1 0,1 0,7 0,8
Formaldehydi 9 12 0,1 0,1 0,7 0,8
Ammoniakki 55 77 0,6 0,9 4,6 5
NOx 95 133 1,0 1,4 7,2 8
VU-5 jäähdytys
Fenoli 0,3 0,4 0,005 0,01 0,04 0,04
Formaldehydi 4,1 5,7 0,1 0,1 0,5 0,5
Ammoniakki 13 18,2 0,2 0,3 1,6 1,6
*) hiukkas päästö ohitustilanteessa
**) arvioitu päästö kun jälkipolttimen lämpötila on < 500°C
LINJA VU-11
Keski määräinen
pitoisuus, mg/nm3
Suurin pitoisuus mg/nm3
Keski määräinen tuntipäästö
kg/h
Suurin tuntipäästö
kg/h
Keski määräinen vuosipäästö
t/a
Suurin vuosipäästö
t/a
Linja VU 11 CO2 laskennallinen (sisältää CO-päästön)
3820 30394 30559
CO2 (sisältää CO-päästön)
Laskettu koksista 2609
20758 20870
CO2 (sisältää CO-päästön)
Laskettu kivestä 563 4479
4504
CO2 laskettu propaanista 648 5157 5185
CO mitattu,
sisältyy laskennalliseen CO2- päästöön
36000 329 2618 2632
VU-11 sulatus
Hiukkaset 4 0,050 23 *) 0,4 0,4
SOx (SO2) 755 7 56 56
TRS (S) 315 1,125 9 9
NOx (NO2) 168 1,5 12 12
VU-11 keräily
Hiukkaset 27 38 3 4 19 19
Fenoli 12 17 1,4 2 10 11
Formaldehydi 1 1 0,1 0,2 1 1
Ammoniakki 30 43 3,5 5 26 26
VU-11 karkaisu
Hiukkaset 9 12 0,2 0,2 1,1 1,1
Fenoli 6 9 0,1 0,1 0,7 0,8
Formaldehydi 6 9 0,1 0,1 0,7 0,8
Ammoniakki 45 63 0,7 1,0 5,2 5,3
NOx 23 32 0,4 0,5 2,7 2,7
VU-11 jäähdytys
Fenoli 0,4 0,6 0,006 0,008 0,05 0,05
Formaldehydi 4,8 6,7 0,08 0,1 0,6 0,6
Ammoniakki 3 4,2 0,05 0,1 0,4 0,4
*) hiukkaspäästö ohitustilanteessa
Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin
Prosessivedet kulkevat suljetussa kierrossa prosessivesialtaan kautta. Vedet suodatetaan ja käytetään sideaineen valmistuksessa ja linjan puhdistustoimissa. Vuosikorjauksien ai- kana vedenkäyttö tehtaalla vähenee ja prosessivesialtaat täyttyvät. Ylivuodon ehkäisemi- seksi on tehtaalla otettu käyttöön ylimääräinen 50 m3 säiliö, johon ylimäärävesi pumpa- taan.
Linjan VU-5 muuntajan ja VU-11 sulatusyksikön jäähdytysvedet kulkevat talon katolla olevan lauhduttimen kautta suljetussa kierrossa. Kupoliuunin jäähdytysveden lämpö ote- taan talteen lämmönvaihtimessa, osa vedestä haihtuu lauhduttimessa. Lauhduttimessa
haihtuu vettä runsas 1 m3 /tunti. Tehdasalue on asfaltoitu. Tehdasalueen puhtaat
sadevedet ohjataan Paraisten kaupungin pintavesiviemäriin ja tehtaan aluetta ympäröiviin avo-ojiin. Ulkoalueet, jossa käsitellään tai välivarastoidaan hartsipitoista jätettä viettävät tehtaalle päin, jotta mahdolliset valumat ja sadevedet saadaan kerättyä prosessivesialtaa- seen. Sosiaalijätevedet johdetaan Paraisten kaupungin jätevedenpuhdistamolle
Päästöt maaperään
Merkittävää maaperän pilaantumista ei ole todettu. Tehtaalla on valmistettu hartsia omas- sa keittämössä vuoteen 1980 saakka, jonka jälkeen siirryttiin ostamaan hartsi ulkopuoli- selta toimittajalta. Hartsinkeittämö purettiin ja muutettiin sideaine-asemaksi. Hartsin kä- sittelyn mahdolliset aiheuttamat maaperän pilaantumiset on tutkittu vuonna 1999. Kor- kein maaperän fenolipitoisuus 21,3 mg/kg löytyi prosessivesialtaiden vierestä. Pitoisuus ei ylitä pilaantuneen maan raja-arvoa 40 mg/kg. Käytöstä poistettujen maanalaisten öl- jysäiliöitten vierestä tutkitussa maaperässä todettiin öljyä 320 mg/kg. Pitoisuus alitti pi- laantuneen maan raja-arvon 1000 mg/kg ja tavoitearvon 300 mg/kg. Puhdistustoimiin ei ole katsottu olevan tarvetta.
Melu ja tärinä
Vuorivillatehtaan toiminnassa melunlähteitä ovat suuret puhaltimet, joita on sulatuksen savukaasujen puhdistuslaitteissa, kuidutuksessa ja keräilyssä. Suuret puhaltimet on ny- kyisin sijoitettu sisätiloihin. Tehtaan toiminta ei aiheuta tärinää. Melumittauksia ei ole tehty.
Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen Tehtaalla syntyi seuraavia jätteitä vuonna 2007:
OSAPROSESSI JÄTEJAE Kaatopaikalle t/a Hyödynnetty t/a
Raaka-aineen käsittely
1. Seulonta-alite 2. Kivipöly 3. Sideainejätteet
- 2325
- Sulatus 4. Raakarauta
5. Sulatettu kivi 1329 (sisältää seulonta- alitteen)
965 1512
Kuidutus 6. Linkojäte 193 9826
Keräily 7. Mineraalivil- lasuodinjäte 8. Märkäjäte
4971 (sisältää mär- käjätteen)
Sahaus ja laaduntarkkailu
9. Karkaistu villajäte 10. Villapöly
55 450
12918
Jälkikäsittely 11. Pinnoitehuoparul- lien hylsyt
-
Pakkaus 12. Pakkausmuovijäte 13. Kiinteät teolli- suusjätteet
14. Lava- ja puujäte
- 255 -
15
Kunnossapito- ja puhdistushuolto- jätteet
15. Jäteöljyt 16. Loisteputket 17. Renkaat
18. Akut ja alkaalipa- ristot
19. Metalliromu
- - - - -
0,52 (Ekokem)
1,1
Muut jätteet 20. Sosiaalijätteet 21. Paperi
(sisältyy jäte nro 13) -
1. Seulonta-alitetta syntyy, kun kupoliuuniin syötettävästä kivestä ja koksista seulotaan pois hienojae, joka häiritsee uunin toimintaa. Seulonta-alite käytetään tehtaalla rautajät- teen ja kivisulan käsittelyssä pohjamateriaalina. Seulonta-alitteen määrä sisältyy näin ollen sulajätteen määrään.
2. Kiven kuivauksessa ja pölysuodattimesta linjalla VU-5 tuleva pöly sijoitetaan Turun Seudun Jätehuollon kaatopaikalle. Linjan VU-11 suodatinpöly viedään Ekokemin Porin laitokselle jatkokäsiteltäväksi.
3. Sideainejätteitä saattaa syntyä sideaineasemalla vuosihuollon yhteydessä sekä mahdol- lisissa häiriötilanteissa. Jäte toimitetaan Ekokemille.
4. Raakarautajätettä syntyy sulatusuunissa pelkistymistuotteena. Rautajätettä kierrätetään terästeollisuudessa tai sijoitetaan kaatopaikalle.
5. Kivisulajätettä muodostuu, kun kuidutus on häiriön tai muun prosessiseisokin ajaksi keskeytettävä ja sula ohjataan kuiduttimien ohi. Sula lasketaan uunin alla olevaan hie- kalla vuorattuun monttuun, josta seos jäähtymisen jälkeen poistetaan.
6. Linkojätettä muodostuu molemmilla linjoilla linkouksen yhteydessä. Se on fysikaalisel- ta koostumukseltaan hiekkamainen sisältäen enimmäkseen yli 80% ”lasihelmiä” ja lo- put kuitua. Linkojäte analysoidaan VTT:llä kerran vuodessa. Kaatopaikkakelpoisuustes- tien mukaan jätteestä ei liukene merkittäviä määriä haitallisia aineita. Noin 95 % muo- dostuneesta jätemäärästä syötetään VU-5 sulatusyksikköön. Häiriötilanteissa tai linjan VU-5 seisokin aikana jäte kerätään jätekonttiin ja hyödynnetään peitemaana Turun Seu- dun Jätehuollon kaatopaikalla.
7. Kuivasuodinjätettä syntyy keräilykaasujen puhdistuksen seurauksena, kuivasuotimien ja kanavien tyhjennyksen yhteydessä. Jäte koostuu suodinlevyistä ja kuidusta, jossa on runsaasti karkaisematonta sideainetta.
8. Märkäjätettä syntyy mm keräilykanavissa kun vesihöyry, jota sumutetaan palovaaran minimoimiseksi, poistetaan. Märkäjäte on vetistä hartsipitoista kuituseosta. Jäte säilyte- tään erillisessä kasassa josta ylimäärävesi valuu tehtaan prosessivesialtaisiin.
Molemmat yllämainitut jätteet 7 ja 8 yhteensä 4971 tonnia, kompostoidaan aumoissa Rauhalan kaatopaikalla jätevesilietteen kanssa. Vuorivillatehtaalla kuorihake sekoite- taan tukiaineeksi kuivasuodin ja märkäjätteeseen suhteessa 1:1.
9. Karkaistua villajätettä muodostuu villalevyjen muotoon sahauksessa, reunakaistasta, myytäväksi kelpaamattomista tuotteista sekä varastopoistoista. Jäte ohjataan ensisijai- sesti hyötykäyttöön. Kummallakin linjalla on mahdollista puhaltaa rouhittu villalevy ta- kaisin tuotteeseen. Toisena vaihtoehtona ohjataan jätevilla puhallus- ja puruvillan val- mistukseen. Hyötykäyttämättä jäänyt karkaistu villa sijoitetaan Turun Seudun Jätehuol- lon kaatopaikalle.
10. Villapölyä muodostuu sahauksen yhteydessä sekä levyjen mekaanisessa käsittelyssä.
Villapöly kerätään kontteihin, josta se toimitetaan Turun Seudun Jätehuollon kaatopai- kalle.
11. Pinnoitehuoparullien hylsyt kerätään energiajätteeksi.
12. Pakkausmuovijäte palautetaan kalvon valmistajalle uusiokäyttöön.
13. Kiinteät teollisuusjätteet, kuten etikettien taustapaperit, muut kuin pakkausmuovit ja pahvit kerätään energiajätteeksi. Sekajäte sijoitetaan Turun Seudun Jätehuollon kaato- paikalle.
14. Lava- ja puujätettä käytetään VU-11 uunin sytytykseen. Ylijäämä toimitetaan ulkopuo- lisen yrittäjän toimesta hyötykäyttöön.
15. Jäteöljyt ja 16. loisteputket kerätään niille varattuun astiaan ja toimitetaan Ekokemille.
17. Rengashuoltofirma ottaa käytetyt renkaat renkaiden vaihdon yhteydessä ja vastaa niiden käsittelystä.
18. Akut ja alkaliparistot toimitetaan keräilypisteeseen.
19. Metalliromu toimitetaan romunkeräykseen.
20. Muut jätteet
Keittiön biojäte kerätään erikseen Turun Seudun Jätehuollon käsiteltäväksi. Sosiaalijäte- vedet ohjautuvat kaupungin viemäriverkostoon. Konttoripaperi lajitellaan ja toimitetaan kierrätykseen. Kierrätykseen sopimaton paperijäte ohjautuu polttojätteeksi.
Jätteiden hyödyntäminen
Paroc Oy Ab:llä on pitkään ollut käynnissä kehitysohjelma, joka tähtää kaikkien tehtaiden jätteiden määrän vähentämiseen ja hyötykäytön tehostamiseen. Vuodesta 1999 vuoteen 2007 vuorivillatehtaan tuotantolinjojen kiinteän jätemäärän hyödyntäminen on noussut 70 %:sta 88 %:iin.
Jätteitä hyödynnetään seuraavasti:
Linjan VU-11 pelkistynyt raakarauta kierrätetään ulkoisen yrittäjän toimesta. Sula pyritään käyttämään raaka-aineena omaan prosessiin. Linkojäte on määrältään suurin prosessissa syntyvä jäte. Sen hyödyntämiseen on panostettu siten, että sen hyötykäyttö raaka-aineena on noin 95 %.
Tehtaalla muodostuva hartsipitoinen suodin- ja märkäjäte kompostoidaan jätevesilietteen kanssa Rauhalan kaatopaikan kompostialueella. Vuorivillatehtaan suodinjäte sisältää feno- lia noin 900 mg/kg, märkäjäte sisältää normaalitilanteessa kosteuspitoisuudesta riippuen 20-120 mg/kg, keskimäärin noin 50 mg/kg fenolia. Valmiin kompostoidun mullan fenoli- pitoisuus on noin 0,7 mg/kg kosteuspitoisuuden ollessa 50 %. Viljavuuspalvelu on toden- nut, että kompostoitu multaseos soveltuu viherkäyttöön. Karkaistua vuorivillajätettä syn- tyy vuodessa noin 13 000 tonnia. Tämä jäte hyödynnetään 99 % :sesti, joko puhallusvillan raaka-aineena tai ohjataan revittynä takaisin tuotteeseen. Villalevyjen sahaus- ja hiontapö- lyn käyttöä tienpäällysteissä parantamaan bitumin levittäytymistä ja tarttumista kiviainek- seen on selvitetty, mutta selvitykset ovat vielä kesken.
TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Ilman laatu
Paraisten ilman laatua ja vuorivillatehtaan toiminnan vaikutuksia Paraisten ympäristöön on tutkittu vuodesta 1986 lähtien. Ilmatieteenlaitoksen selvityksissä on tutkittu sulatuk- sen päästöt (rikkidioksidi, rikkivety, hiilimonoksidi) ja hartsipäästöt (fenoli, formaldehy- di, ammoniakki) sekä niiden leviäminen ja vaikutukset tehtaan ympäristöön. Rikkidiok- sidin vuosikeskiarvot ovat pääosin matalia. Korkeimmat yksittäiset pitoisuudet ovat ol- leet 8 µg/m3, mikä alittaa valtioneuvoston asetuksessa (711/2001) kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi asetetun raja-arvon 20 µg/m3. Vuorokausikeskiarvon mak- simiarvo on ollut noin 75 µg/m3. Arvo alittaa vuorokausikeskiarvon 125 µg/m3. Tunti- keskiarvo oli selvityksen mukaan korkeimmillaan pistemäisenä esiintyvänä 240 µg/m3 ja alittaa tuntikeskiarvolle annetun raja-arvon 350 µg/m3.
Vuonna 2008 Enwin Oy teki leviämismallinnuksen, jossa selvitettiin TRS-yhdisteiden (pelkistyneet rikkiyhdisteet tai hajurikkiyhdisteet), rikkivedyn, fenolin, formaldehydin, ammoniakin sekä VOC-yhdisteiden (haihtuvat orgaaniset yhdisteet) leviäminen tehtaan ympäristössä.
Hajurikkiyhdisteiden korkein tuntipitoisuus oli 8 µg/m3 päästölähteistä 150-500 m ete- lään. Tuntipitoisuus oli 2 µg/m3 noin 2,5 kilometrin päässä tehtaasta. Hajurikkiyhdistei- den ilmanlaadun ohjearvo 10 µgS/m3 perustuu kuukauden toiseksi suurimpaan vuoro- kauden keskiarvopitoisuuteen. Toiseksi korkein vuorokausipitoisuus oli tehdasalueella korkeimmillaan 2 µg/m3 , joka on 20 % ohjearvosta.
Rikkivety on tehtaan hajurikkiyhdisteiden pääkomponentti. Rikkivedyn korkeimmat tun- tipitoisuudet olivat 4-5 µg/m3. Tutkimuksessa todetaan, että mallinnetut ns. worst-case TRS ja H2S-pitoisuudet eivät ole terveydelle vaarallisia tai haitallisia vaan ennemmin viihtyvyyshaitta.
Viihtyvyyshaittaa arvioidaan hajutuntien lukumäärän perusteella hajufrekvenssinä eli ha- jutuntien prosenttiosuutena vuoden tunneista. TRS:n ulkoilmapitoisuudet ylittävät viihty- vyyshaittaa aiheuttavan tuntipitoisuustason >3 µgS/m3 1,5-2,5 km:n etäisyydellä tehtaas- ta. Hajutuntifrekvenssi on korkeimmillaan 3 % vuoden tunneista tehdasalueella noin 250 m:n etäisyydellä päästölähteistä ja 2 % noin 350-400 m:n etäisyydellä tehtaasta. Paraisten keskustassa hajun viihtyisyyshaittaa esiintyi selvityksen mukaan noin 0,5-1 % vuoden tunneista eli 44-88 tuntia vuodessa. TRS-yhdisteiden puoliintumisaika huomioiden hajun viihtyisyyshaitta keskittyi kuitenkin lähinnä tehdasalueelle.
Fenolin, formaldehydin ja VOC-yhdisteiden pitoisuudet ulkoilmassa olivat alhaisia. Fe- nolin tuntipitoisuuden maksimi on 12 µg/m3 ja vuorokausipitoisuuden maksimi on 4-5 µg/m3 ja 13-17 % verrattuna nadan vuorokausiohjearvoon 30 µg/m3 Suomessa ei ole annettu ilmanlaadun ohjearvoja fenolille eikä myöskään formaldehydille tai ammoniakil- le. Fenolin vuosipitoisuudet olivat alhaiset, korkeimmillaan tehdasalueella 0,35 µg/m3. Formaldehydin korkeimmat tuntipitoisuudet oli 0,5-0,6 µg/3.
Ammoniakki on tehtaan suurin päästökomponentti. Korkeimmat ammoniakin tuntipitoi- suudet olivat 80 µg/m3 noin 1-1,2 km:n etäisyydellä tehtaasta pohjoiseen ja etelälounaa- seen mäkien päällä. Korkein vuorokausipitoisuus oli 35 µg/m3 vuorokaudessa tehdasalu- eella. Paraisten keskustassa ammoniakin korkein tuntipitoisuus oli 30-50 µg/m3 ja kor- kein vuorokausipitoisuus 6-10 µg/m3 . Vuosipitoisuus oli korkein tehdasalueella 4 µg/m3 . Ammoniakkipitoisuudet alittavat ulkomailla käytössä olevat ohjearvot. Ammoniakin het- kelliset tunti- ja vuorokausipitoisuudet voivat huonontaa ajoittain ilman laatua tehtaan
ympäristössä ja Paraisten kaupungissa. Ne eivät kuitenkaan aiheuta terveydellis- tä vaaraa mallinnetuissa pitoisuuksissa.
Päästöt vesiin
Vuorivillatehtaan tuotannosta ei normaalisti muodostu jätevesipäästöjä, koska veden kä- sittely tapahtuu suljetussa kierrossa. Tehtaan prosessivesialtaat ovat teräsvuorattuja. So- siaalijätevedet johdetaan kunnan viemäriverkkoon.
Vesien fenolipitoisuutta on seurattu kerran kuussa seitsemästä paikasta otettavilla näyt- teillä. Vesien fenolipitoisuus on yleensä vastannut luonnon vesien fenolipitoisuuksia, alle 20 µg/l. Kohonneita arvoja on esiintynyt poikkeustapauksissa tehtaan läheltä otetuissa ojanäytteissä.
LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU
Toiminta tarkkaillaan hyväksyttyjen tarkkailusuunnitelmien ja voimassa olevien ympäris- tölupien määräysten mukaisesti. Tarkkailutiedot toimitetaan vuosittain Paraisten kaupun- gin ympäristölautakunnalle sekä Lounais-Suomen ympäristökeskukseen. Tarkkailun yh- teydessä raportoidaan tuotantomäärät, käyntiaika, raaka-ainekulutukset sekä vuoden ai- kana suoritetut päästömittaukset.
Käyttötarkkailu
Raaka-aineet
Koksin ja kivien rikkipitoisuudet analysoidaan kerran vuodessa tai aina, kun uusi raaka- aine otetaan käyttöön. Koksin ja kivien rikkipitoisuudet ilmoitetaan kerran vuodessa vuo- siraportissa. Siinä ilmoitetaan myös hartsin sisältämät vapaat monomeerit: fenoli ja for- maldehydi vuoden keskiarvona, samoin niiden minimi- ja maksimiarvot.
Prosessin tarkkailu
Sulatus:VU-11 kupoliuunin savukaasun lämpötilaa ja polttoilman lämpötilaa seurataan jat- kuvasti.VU-5 sähkösulatuksen jälkipolton lämpötilaa seurataan rikkivetypäästön tarkkai- lemiseksi jatkuvasti tunnin keskiarvona. Seurannan perusteella ilmoitetaan kuinka suuren osan käyttöajasta lämpötila on ollut alle 500 °C.
Karkaisu: Molempien linjojen jälkipolton lämpötilaa seurataan jatkuvasti tunnin keskiar- vona. Seurannan tulosten perusteella ilmoitetaan kuinka suuren osan tuotantoajasta lämpö- tila on ollut alle 650 °C. Karkaisu-uunien toiminta, kunto ja suoritetut korjauksen ja muu- tostyö ilmoitetaan vuosiraportoinnin yhteydessä.
Raaka-ainekuivatuksen, sahojen ja sulatusyksiköitten savukaasun pölysuodattimien kun- not tarkistetaan viikoittain. Poikkeustilanteet ilmoitetaan viranomaiselle viipymättä.
Päästötarkkailu Ilmapäästöt
Seuraavat päästömittaukset suoritetaan kahden vuoden välein. Joka toisen mittauksen suorittaa ulkopuolinen mittaaja. Päästömittaukset suoritetaan myös mikäli raaka-aineita, prosessia tai puhdistuslaitteita muutetaan.
Sulatusuunit: CO, TRS, SOx, NOx, hiukkaset
Keräily ja kuidutus (mineraalivillasuotimen jälkeen): fenoli, formaldehydi, ammoniakki
Karkaisu: fenoli, formaldehydi, ammoniakki
Kaikki yllämainitut kohteet (päästöjen laskemista varten): H2O- O2-, CO2, lämpötila ja ti- lavuusvirta.
Käytetyt ilmapäästöjen mittausmenetelmät ja –laitteet, laskentamenetelmistä ja nii- den laaduntarkkailusta.
Mittauksissa on käytetty ulkopuolisia asiantuntijalaitoksia mm. VTT:tä, Paavo Ristola Oy:tä sekä Prosensor Oy:tä.
Tilavuusvirrat määritetään Pitot -putken avulla standardin SFS 3866 mukaisesti. Pitoisuu- det ilmoitetaan kuivassa kaasussa normaalitilassa, (0°C, 101,3 kPa). Kiintoainepitoisuus määritetään standardin SFS 3866 mukaisesti.
FTIR mittaustekniikka käytetään seuraavien kaasujen määrittämiseen: O2, CO2-, CO-, SO2-, NO-, NO2-, TRS-pitoisuudet.
Fenolipitoisuus määritetään menetelmällä, jossa näytekaasu johdettaan 0,1 M NaOH - liuoksen läpi, ja liuokseen pidättynyt fenoli on määritetty spektrofotometrisesti tai neste- kromatografisesti happamoiduista näytteistä. Formaldehydipitoisuus määritetään mene- telmällä, jossa näytekaasu johdetaan vetysulfiittiliuoksen läpi, ja liuokseen pidättynyt formaldehydi määritettiin spektrofotometrisesti standardin SFS 3862 mukaisesti.
Ammoniakkipitoisuus määritetään menetelmällä, jossa näytekaasu johdetaan 0,1 M H2SO4-liuoksen läpi, ja liuokseen pidättynyt ammoniakki määritettään ioniselektiivisellä elektrodilla.
Vesien tarkkailu
Tehtaan vesistötarkkailusuunnitelmaa esitetään muutettavaksi siten, että eräitä näytepis- teitä jätetään pois ja käyttöön otetaan uusi tarkkailupiste Rauhalan kaatopaikalta.
Vesien fenolipitoisuus mitataan seuraavista pisteistä:
1. Sysilahden oja
2. Oja Hundbanan jäte-alueen vieressä 5. Vallis (makeavesiallas)
11. Rauhalan kaatopaikan suotovesiallas
Näytteet otetaan huhti-, elo-, loka- ja joulukuussa kunkin kuukauden ensimmäisenä arki- päivänä. Nordkalk Oyj Abp, kemian laboratorio analysoi näytteet. Vesien fenolipitoisuus määritetään SFS 3011 standardin mukaan spektrofotometrisesti. Lokakuun näytteenoton yhteydessä otetaan vertailunäytteet, jotka toimitetaan vertailulaboratorioon analysoita- vaksi. Yhteenvetoraportti tuloksista lähetetään ympäristökeskukselle ja Paraisten kau- pungin ympäristölautakunnalle kerran vuodessa. Raportissa esitetään myös säätiedot ja ojavesien virtaama.
Jätteet
Paroc Oy Ab pitää kirjaa toiminnassaan syntyvien jätteiden määrästä, laadusta ja toimi- tuspaikasta sekä ilmoittaa tiedot vuosi-ilmoituksessa Lounais-Suomen ympäristökeskuk- selle ja Paraisten kaupungille.
Kaatopaikalle sijoitettavien jätteiden kaatopaikkakelpoisuuden määritys tehdään
kuten EU neuvoston päätöksen ”kaatopaikoista annetun direktiivin 1999/31/EY 16 artik- lan ja liitteen II mukaisista jätteen kaatopaikkakelpoisuuden perusteista ja sen toteami- seen käytettävistä menettelyistä” mukaisesti.
POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Riskit ja onnettomuustilanteet:
Paraisten tehtaalla toiminta on vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varas- toinnista (59/1999) asetuksen mukaan laajamittaista. Tehtaalla on edellä mainitun asetuk- sen perusteella laadittu sisäinen pelastussuunnitelma. Suunnitelmassa on myös huomioitu pelastustoimilain ja –asetuksen edellyttämät vaatimukset turvallisuus-suunnitelman laa- timisesta. Kemikaalien käsittely on tarkastettu Turvatekniikan keskuksen suorittamassa määräaikaistarkastuksessa 7.12.2005. Sisäisessä pelastussuunnitelmassa on selvitetty säi- liöiden käyttöön ja varastointiin liittyvät varolaitteet ja järjestelyt ja siinä on ohjeita vuo- tojen tai tulipalojen varalta.
Vuorivillatehtaan toiminnalle on laadittu erilliset ohjeet tehtaalla ja tehdasalueella mah- dollisesti tapahtuvia onnettomuus- ja häiriötilanteita varten. Toimintaohjeet ovat sisälly- tetty tehtaan toimintajärjestelmiin: ISO 9002 ja ISO 14001.
Onnettomuuksien varalle on tuotannon mahdolliset riskialueet pyritty tunnistamaan sekä turvallisuuden että ympäristötekijöiden kannalta. Toimintaohjeet on laadittu mahdollisen sähkökatkoksen varalle. Kemikaalien ja prosessiveden varastoinnissa ja käsittelyssä on ennakoitu mahdollinen onnettomuus ja häiriötilanteet ylivuotoaltailla ja ylimääräisellä säiliöllä. Mahdollisille kaasuvuodoille sekä kemikaalikuljetuksen aiheuttamalle vuodolle on laadittu selkeät toimintaohjeet ympäristövahinkojen estämiseksi. Tulipalojen riski alu- eet ovat sulatusyksiköiden savukaasupuhdistimet, keräilykaasujen mineraalivillasuotimet ja tuotevarastot. Tulipalojen varalta on laadittu toimintaohje. Tehdasalueella on nimetty paloturvallisuudesta vastaava. Palon sattuessa omat palokoulutetut henkilöt suorittavat alkusammutustyön tarvittaessa soitetaan Paraisten kaupungin palokunta.
Tuotannon häiriö- ja poikkeustilanteet sekä vuosihuollot:
Tuotannon erityyppisille teknisistä syistä johtuvista häiriötilanteista on laadittu toiminta- ohjeet. Häiriö- ja poikkeustilanteet sekä vuosihuollot, jotka suoranaisesti vaikuttavat muodostuneeseen ilmapäästöön liittyvät sulatuksen savukaasujen jälkipolttoon ja hiuk- kassuodatukseen sekä karkaisukaasujen jälkipolttoon. Muodostuneeseen jätemäärään vaikuttaa linkojätteen hienontamislaitteen kunto.
Sulatuksen päästöt:
Hiukkaspäästöihin vaikuttavat savukaasujen ohiajot puhdistamattomina. Sulatusyksiköit- ten hiukkassuodatin vaurioituu liian korkeasta savukaasun lämpötilasta. Järjestelmään on tämän johdosta rakennettu ohitusreittimahdollisuus, joka käynnistyy automaattisesti sil- loin, kun suodattimen edessä oleva lämmönvaihdin ei kykene viilentämään savukaasuja riittävästi. Linjan VU-5 savukaasut johdetaan kuitenkin aina jälkipolttimen kautta ul- koilmaan.
Linkojätteen ohiajo:
Linkojäte ajetaan märkäjätteen sekaan ainoastaan silloin, kun jätteen jauhatusmylly on epäkunnossa tai vuosihuollossa. Käytännössä tämä tarkoittaa noin 100-500 t/v riippuen
huoltoseisokin pituudesta. Jäte käytetään peitemaana Turun Seudun Jätehuolto Oy:n kaatopaikalla.
Jälkipolttimien toiminta:
Linja VU-5 sulatuksen jälkipolttimen lämpötilaa seurataan. Tehtaan vuosi ilmoituksessa ilmoitetaan aika jolloin lämpötila on korkeampi ja alhaisempi kuin 500 °C astetta.
Karkaisu-uunien jälkipolttimien toiminnasta ilmoitetaan niin ikään montako tuntia jälki- polttimen lämpötila on ollut yli ja alle 650°C.
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY
Lupahakemuksen täydennykset
Hakemusta on täydennetty 10.7.2008.
Lupahakemuksesta tiedottaminen
Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu kuulutuksella Paraisten kaupungin ilmoitustau- lulla ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla 12.8.- 8.9.2008. Ilmoitus kuulutuksesta on julkaistu Paraisten Kuulutuksissa 21.8.2008 ja Åbo Underrättelser- lehdessä 16.8.2008. Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu asianosaisille kirjeellä 12.8.2008.
Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset
Laitokselle tehtiin tarkastus 22.10.2008. Muistio on liitetty asiakirjoihin.
Lausunnot
Paraisten kaupungin ympäristölautakunta puoltaa lausunnossaan 12.11.2008 ympä- ristöluvan myöntämistä seuraavat seikat huomioon ottaen:
VU-11 linjan sulatusuunin savukaasuja varten tulee ottaa käyttöön jälkipoltin. Lisäksi jälkipolttolämpötila tulee optimoida poltettaessa VU-5 linjan sulatusuunin ja karkaisu- uunien savukaasuja nykyisissä polttimissa. Samalla tulee arvioida, miten ympäristöllisiä parannuksia voidaan saavuttaa jälkipolttolämpötiloja kohottamalla.
Uusi korkea savupiippu, johon voidaan ohjata kaikki VU-11 linjan savukaasut, tulee ra- kentaa mahdollisimman nopeasti. Koska tehdas sijaitsee maastollisesti Nordkalkin jäte- kivivaraston (Koirapaana) ja etelässä sijaitsevan korkean mäen varjossa, Parocin tulee ot- taa yhteys ulkopuolisiin ilmansuojelun asiantuntijoihin optimaalisen savupiipun korkeu- den arvioimiseksi.
Koska Jussinniityn kaupunginosan pientalot ja liikekiinteistöt sijaitseva suhteellisen lä- hellä tehdasta, Parocin tulee kiinnittää huomiota melun ehkäisemiseen ja torjuntaan. Yh- tiön tulee laatia luettelo toimintapaikoista ja tiloista, joissa esiintyy voimakasta melua.
Myllyjä, kompressoreja ja tuulettimia sisältävien tilojen tulee olla mahdollisimman tiivii- tä eikä ovia, ikkunoita tai muita aukkoja tule pitää tarpeettomasti auki. Häiritsevän melun leviäminen tällaisista tiloista voi suotta vaikuttaa kielteisesti lähialueiden asumisviihty- vyyteen.
Paraisten kaupunginhallitus yhtyi Paraisten kaupungin ympäristölautakunnan lausun- toon 8.12.2008.
Muistutukset ja mielipiteet
Kuulutusaikana ei esitetty muistutuksia tai mielipiteitä. Ympäristökeskukselle on aiem- min, 8.6. 2005 tullut valitus hajuhaitoista ja melusta, joka on voimakasta ja matalataajuis- ta.
Hakijan kuuleminen ja vastine
Hakija esittää vastineessaan 9.12.2008 muistutuksesta seuraavaa: Vuorivillatehtaan toi- sen tuotantolinjan piippu tullaan lähivuosina uusimaan, jolloin tämän linjan karkaisu- uunin savukaasut saadaan mahtumaan korkeaan piippuun. Tämä tulee vähentämään ha- juhaittaa tehtaan lähiympäristössä. Paroc tulee mittauttamaan tehtaan melun vuonna 2009.
Paraisten kaupungin lausunnoista esitetään seuraavaa: VU-11 linjan sulatusuunin savu- kaasujen jälkipoltto on suunnitteilla vuonna 2012. Jälkipolttolaitteistojen lämpötilojen korottamisen mahdollisuutta nykyisillä laitteistoilla selvitetään. Uusi piippu on suunnit- teilla toiselle tuotantolinjalle on suunnitteilla vuosina 2009–2010. Tämän yhteydessä ar- vioidaan piipun tuleva korkeus. Paroc tulee mittauttamaan tehtaan melun ja selvittämään mahdolliset melupisteet.
YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU
Lounais-Suomen ympäristökeskus myöntää Paroc Oy Ab:lle ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisen ympäristöluvan mineraalivillatehtaan toimintaa ja toiminnan tarkkailua varten. Lupa myönnetään edellyttäen, että jäljempänä seuraavia lupamääräyksiä noudate- taan ja muilta osin toimitaan hakemuksessa esitetyllä tavalla.
Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi
Päästöt ilmaan
1. Linjan VU-11 sulatusuunin savukaasut on johdettava jälkipolttimeen. Jälkipoltin on otettava käyttöön viimeistään 1.6.2012.
2. Kiven sulatusuunin VU-5 savukaasujen hiukkaspitoisuus saa olla enintään 30 mg/m3n.
Sulatusuunin VU-11 savukaasujen hiukkaspitoisuus saa olla enintään 30 mg/m3n redu- soituna kuivien savukaasujen happipitoisuuteen 8 %. Päästörajat eivät koske käynnistys- tai pysäytysjaksoja.
3. Kuidutus- ja keräilyprosessien hiukkaspäästöt saavat olla korkeintaan 50 mg/m3n ja hiukkas- ja hartsipäästöt saavat olla yhteensä enintään 100 mg/m3n.
4. Karkaisun jälkipolttouunin savukaasujen hiukkaspitoisuudet saavat olla enintään 50 mg/m3n.
5. Sulatusuunin VU-5 pelkistyneiden rikkiyhdisteiden päästöt saavat olla enintään 20 mgS/ m3n. Sulatusuunin VU-11 pelkistyneiden rikkiyhdisteiden päästöt saavat olla enintään 20 mgS/ m3n redusoituna kuivien savukaasujen happipitoisuuteen 8 %. Määräys astuu voimaan sulatusuunin VU-11 osalta jälkipolttimen käyttöönoton jälkeen.
Määräyksissä 2 –5 annetut päästörajat katsotaan saavutetuksi, kun kolmen pe- räkkäisen päästömittauksen keskiarvo ei ylitä päästörajaa.
6. Fenolin, formaldehydin ja ammoniakin päästöt tulee pitää mahdollisimman pieninä.
Niiden ominaispäästöt sideaineen käyttöä kohti eivät saa nousta nykytasosta.
7. Karkaisuprosessien ja linjan VU-5 sulatusprosessin savukaasut tulee johtaa linjan VU- 11 suunnitteilla olevaan yli 50 m korkeaan piippuun, mikäli tämä on teknistaloudellisesti mahdollista. Tätä koskeva suunnitelma tulee esittää ympäristökeskukselle 1.7.2009 men- nessä.
Päästöt vesiin ja viemäriin
8. Hartsipitoisen jätteen varastointi- ja käsittelyalueiden valuma- ja sadevedet on johdet- tava prosessivesialtaaseen.
Melu ja tärinä
9. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmässä häiriytyvässä kohteessa päivä- ja yöohjearvoja (päivä LAeq 55 dBA, yö LAeq 50 dBA).
10. Luvan saajan on selvitettävä toiminnasta aiheutuva melu. Selvityksessä on mitattava melua aiheuttavien prosessien ja laitteiden melutasot ja mallinnettava melun leviäminen tehtaan ympäristöön. Meluselvitys on tehtävä 31.12.2009 mennessä ja sitä koskeva suun- nitelma on esitettävä ympäristökeskukselle 30.6.2009 mennessä.
Melupäästöjä tulee rajoittaa parhaan tekniikan mukaisesti laitteistoja muutettaessa tai uu- sittaessa.
Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen
11. Luvan saajan on huolehdittava siitä, että toiminnassa syntyy jätettä mahdollisimman vähän. Jätteiden hyödyntämistä materiaalina tai energian tuotannossa on jatkettava. Villa- levyjen sahaus- ja hiontapölyn hyödyntämismahdollisuudet tienpäällysteissä tulee selvit- tää.
Jätteet saa luovuttaa vain asianmukaiseen käsittelyyn, joka on hyväksytty jätelain hyväk- symismenettelyn tai ympäristönsuojelulain nojalla.
12. Ongelmajätteet on varastoitava lukituissa, katoksellisissa tiloissa ja sellaisella alustal- la, josta ongelmajätteet saadaan mahdollisissa onnettomuustilanteissa kerättyä talteen.
Samaa ongelmajäte-erää ei saa varastoida yhtäjaksoisesti vuotta pitempää aikaa. Ongel- majätteet on pakattava varastointia ja kuljetusta varten asianmukaisiin ongelmajätteen laatua ja vaarallisuutta osoittavin merkinnöin varustettuihin tiiviisiin astioihin tai säiliöi- hin. Ongelmajätteet on toimitettava sellaiselle yritykselle tai laitokselle, joka saa ympä- ristöluvan perusteella ottaa vastaan ko. ongelmajätteitä.
13. Ongelmajätteiden kuljetuksista on laadittava siirtoasiakirja, jossa on oltava mm. on- gelmajätteen haltijaa, kuljetuksen suorittajaa ja vastaanottajaa koskevat tiedot, siirron ajankohta, ongelmajätteen tuottajan nimi, ongelmajätteen nimi, tunnusnumero, olomuoto ja ominaisuudet. Siirtoasiakirjan on oltava mukana kuljetuksen aikana ja se on luovutet- tava ongelmajätteen vastaanottajalle.
Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet
14. Päästöraja-arvojen ylityksistä ja muista poikkeuksellisista, vaaraa tai haittaa aiheutta- vista tilanteista on ilmoitettava viipymättä Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Pa- raisten kaupungin ympäristölautakunnalle.
Käyttö- ja päästötarkkailu
15. Tehtaan toimintaa ja vaikutuksia on tarkkailtava tämän päätöksen mukaisesti. Val- vontaviranomainen voi muuttaa tarkkailusuunnitelmaa tarvittaessa erillisellä päätöksellä.
Tehtaan toiminnan, käytöstä poistetun kaatopaikan ja Nordkalk Oyj Abp:n fenolipitoisia jätteitä sisältävän jätealueen tarkkailut on pyrittävä yhdistämään yhteistarkkailuksi.
Ilmapäästöt on mitattava vähintään joka toinen vuosi ulkopuolisen akkreditoidun asian- tuntijalaitoksen toimesta. Seuraava mittaus tulee tehdä vuoden 2009 aikana.
16. Mittauksiin liittyvä näytteenotto, analysointi, toiminnan tarkastus ja vertailumittauk- set on tehtävä CEN- standardien mukaisesti tai niiden puuttuessa vastaavien ISO- standardien, kansallisten tai kansainvälisten standardien mukaisesti.
17. Mittaustulokset ja -raportit on tallennettava ja niitä on säilytettävä vähintään kolme vuotta.
Vaikutustarkkailu
18. Luvan saajan on osallistuttava ilman laadun yhteistarkkailuun yhteistyössä muiden alueella toimien yritysten ja Paraisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa.
Kirjanpito
19. Mineraalivillatehtaan toiminnasta ja käytön valvonnasta on pidettävä käyttöpäiväkir- jaa. Kirjattavia tietoja ovat tehtaan toimintatiedot ja käyttöajat, raaka- ja polttoaineet, lai- tokselle tehdyt mittaukset ja niiden tulokset, mittauslaitteiden huollot ja kalibroinnit, lai- toksen valvontaa koskevat tiedot, tiedot laitoksella syntyneistä jätteistä ja niiden toimit- tamisesta jatkokäsittelyyn, mahdolliset poikkeus- ja häiriötilanteet ja niiden korjaaminen.
Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristölupaa valvoville viranomaisille. Kirjanpi- toa tallenteineen on säilytettävä vähintään kolme vuotta.
Raportointi ja tiedottaminen
20. Luvan saajan on toimitettava raportti laitoksen toiminnasta vuosittain helmikuun lop- puun mennessä Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Paraisten kaupungin ympäris- tölautakunnalle.
Raportin tulee sisältää muun muassa
-tiedot tuotantomääristä ja tuotteista, käytetyistä raaka- ja apuaineista, energian käytöstä -tiedot laitoksen käyntiajoista ja puhdistinlaitteiden käyttöasteesta
-tiedot kertaluonteisista mittauksista -vuosipäästöt ja niiden laskentaperusteet -päästöjen vertailu lupamääräyksiin
-tiedot laitoksella syntyvien jätteiden määristä, laadusta ja toimituspaikoista -tiedot jätevesien määrästä ja laadusta
-yhteenveto tarkkailutuloksista ja asiantuntijalausunto toiminnan vaikutuksista ympäristöön
-tiedot päästöihin vaikuttaneista häiriöistä (ajankohta, syy, päästöt, toimenpiteet) sekä muista ympäristön kannalta merkittävistä poikkeustilanteista
-tiedot ympäristön kannalta olennaisista tapahtumista.
Tiedot on toimitettava soveltuvin osin sähköisesti.
Toiminnan muuttaminen tai lopettaminen
21. Toiminnan lopettamisesta tai olennaisesta muuttamisesta on ilmoitettava hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta etukäteen ympäristökeskukselle. Toiminnan lopetta- misilmoitukseen tulee liittää suunnitelma lopettamisen yhteydessä tehtävistä toimenpi- teistä.
RATKAISUN PERUSTELUT
Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset
Lupaharkinnassa on otettu huomioon ympäristönsuojelulain ja jätelain vaatimukset ja pe- riaatteet. Ympäristönsuojelulain 42 §:n mukaiset edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa, kun toimintaa harjoitetaan hakemuksen ja tämän päätöksen määräysten mukai- sesti. Lupamääräyksissä on otettu huomioon toiminnan sijainti ja sen vaikutukset ympä- ristöön, ihmisten terveydelle, luonnolle sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet to- teuttaa määräyksissä vaaditut toimet. Ilmapäästöjä koskevissa lupamääräyksissä on so- vellettu BAT-periaatteita ottaen huomioon käytössä oleva tekniikka.
Laitoksen sijainti on hyväksytty asemakaavassa. Määräyksiä annettaessa on otettu huo- mioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä aluetta oikeusvaikutteisessa kaavassa koskevat määräykset.
Ratkaisussa on otettu huomioon, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.
Lupamääräysten perustelut
Määräys 1. Linjan VU-11 sulatusuunin savukaasut sisältävät rikkivetyä ja muita pelkis- tyneitä rikkiyhdisteitä siinä määrin, että ne aiheuttavat viihtyisyyshaittaa ympäristössä.
Jälkipolttimen käyttö näiden yhdisteiden poistamiseksi ja viihtyisyyshaitan vähentämi- seksi on tarpeen. Jälkipoltin on myös BAT-periaatteiden mukaista. Jälkipolttimen käyt- töönotolle annettu siirtymäaika on kohtuullinen.
Määräyksessä 2 annettu raja-arvo hiukkaspäästöjen rajoittamiseksi on tarpeen terveys- ja viihtyisyyshaittojen estämiseksi. Määräys on BAT-periaatteiden mukainen, ja se on saa- vutettavissa käytettäessä tehokkaita tekstiilisuotimia. Raja-arvo on saavutettavissa myös päästömittaustuloksien perusteella.
Määräyksien 3, 4 ja 6 vaatimukset kuidutus- keräily- ja karkaisuprosessien hiukkas- ja hartsipäästöjen vähentämiseksi ovat tarpeen tehtaan lähiympäristössä esiintyvien si- deainepäästöjen (fenoli, formaldehydi) ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Selvi- tysten mukaan päästöt eivät aiheuta terveydellistä haittaa, mutta ammoniakin tunti- ja vuorokausipitoisuudet voivat ajoittain huonontaa ilmanlaatua tehtaan ympäristössä ja Pa- raisten kaupungissa.
