Paraisten kalkkikaivoksen alueen kehittäminen arkkitehtiopiskelijoiden visioita

(1)

Paraisten kalkkikaivoksen alueen kehittäminen

arkkitehtiopiskelijoiden visioita

(2)

Paraisten kalkkikaivoksen alueen kehittäminen arkkitehtiopiskelijoiden visioita

Tampereen teknillinen yliopisto. Arkkitehtuurin laboratorio. Arkkitehtuurin historian julkaisuja 2 Tampere University of Technology. School of Architecture. Contributions to History of Architecture 2

Iida Kalakoski (toim.)

ISBN 978-952-15-4109-4 ISSN 2489-7590

(3)

Turun maakuntamuseon ja Varsinais-Suomen liiton aloitteesta Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtuurin historian oppituoli järjesti yhdessä Paraisten kaupungin ja Nordkalk Oy:n kanssa järjesti keväällä 2017 laajan opintojakson Paraisten kalkkikaivoksen rakennusperintöön liittyen. Maisterivaiheen arkkitehtiopiskelijat saivat tehtäväkseen perehtyä kalkkikaivoksen yhteyteen syntyneeseen rakennuskantaan, jonka käyttö on kaivostoiminnan rakenneuudistusten johdosta muuttunut tai päättynyt. Nämä rakennukset lähiympäristöineen muodostavat yhä keskeisen ja arvokkaan osan niin Paraisten kaupungin kuin Suomen kaivosteollisuudenkin historiassa.

Opintojakso käynnistettiin tammi-helmikuun vaihteessa kolmen päivän intensiivisellä kenttätyöjaksolla, jonka aikana 4. vuosikurssin opiskelijat perehtyivät ennakkoon valittuihin neljään osa-alueeseen Nordkalkin ja kaupungin arkkitehtien avustuksella. Kenttätyöjakson päätteeksi järjestettiin kaupunkilaisille suunnattu avoin seminaari, jossa opiskelijat esittelivät ensimmäisiä ajatuksiaan kohdealueiden suojelusta, korjaamisesta ja täydentämisestä.

Pienryhmissä suoritettava opintojakso on arkkitehtuurin historian opetuksemme tärkein suunnittelukurssi, jonka suoritettuaan opiskelijat osaavat analysoida ja tunnistaa historiallisten rakennettujen ympäristöjen arvoja, sekä laatia niihin perustuvia restaurointi- ja täydennysrakentamissuunnitelmia. Ryhmät määrittelivät itsenäisesti näkökulmansa, lähestymistapansa sekä ehdottamiensa toimenpiteiden laajuuden. Kevään mittaan jatkunutta suunnittelutyötä tuettiin viikoittaisilla luennoilla sekä säännöllisellä ohjauksella kevään aikana.

Paraisten kalkkikaivoksen ympäristö osoittautui erittäin kiinnostavaksi ja palkitsevaksi suunnitteluaiheeksi, mistä kertoo se, että kaikki opintojakson aloittaneet ryhmät saivat työnsä suoritetuksi erittäin onnistuneesti. Tahdonkin tässä yhteydessä kiittää motivoituneita ja ahkeria opiskelijoita samoin kuin Paraisten kaupungin ja Nordkalkin henkilöstöä suurenmoisesta tuesta kenttätöiden mahdollistamiseksi. Lisäksi haluan kiittää yliopisto-opettaja Iida Kalakoskea studiotyöskentelyn ohjaamisesta ja koko opintojakson hallitsemisesta.

esipuhe

Olli-Paavo Koponen, arkkitehtuurin historian professori Tampereen teknillinen yliopisto

(4)

harjoitustyöalueet

1. MANEESI 5

2. PAJBACKA 42

3. GRANBACKA 71

4. MALMNÄS 79

1.

2. 3. 4.

KALKKIKAIVOS

KALKKITEHDAS

KESKUSTA

Otsikkosivujen kartat:

Annu Kumpulainen, Meliina Rantalainen

(5)

1. Maneesi

KAUDET 6

Annu Kumpulainen, Meliina Rantalainen

MANEESI 23

Ville Aaltonen, Markus Gerke

TOPAZ 30

Ville Lahtinen, Altti Moisala

MURU 34 Ella Kylä-Kause, Johanna Tamminen Kalkkikaivosalueen tunnetumpiin rakennuksiin kuuluva maneesi on ollut monien

toimintojen näyttämönä sen jälkeen, kun se valmistui 1920-luvulla. Nykyään sinne sijoittuu mm. monia paikkakuntalaisille tärkeitä harrastuspaikkoja, mutta rakennus on osin ränsistynyt. Opiskelijoiden visioissa maneesin käyttö saa uusia muotoja ja sen ilmettä ja tunnettavuutta parannetaan.

(6)

(7)

(8)

(9)

(10)

(11)

(12)

(13)

(14)

(15)

(16)

(17)

(18)

(19)

(20)

(21)

(22)

(23)

(24)

(25)

(26)

(27)

(28)

(29)

(30)

(31)

(32)

(33)

(34)

(35)

(36)

(37)

(38)

(39)

(40)

(41)

(42)

2. Pajbacka

PAJBACKAN PARATIISIKODIT 43 Jussi Kalliokoski, Annika Tuominen

SEULA 51 Markus Ahonen, Arttu Kuisma

LEIRINEN 57

Jouko Loikkanen, Pauliina Pessi

PAJBACKA 62

Elena Saarijärvi, Taavi Tenhu

Pajbackan alue koostuu kalkkikaivoksen työntekijöille rakennetuista asuin- ja talousrakennuksista. Rakennukset ovat pahasti ränsistyneet, mutta opiskelijat näkivät niiden muodostamassa viehättävässä pihapiirissä paljon potentiaalia mm.

erilaisten yhteisöllisten asuin- ja majoitusmuotojen kehittämiseen.

(43)

(44)

(45)

(46)

(47)

(48)

(49)

(50)

(51)

(52)

(53)

(54)

(55)

(56)

(57)

(58)

(59)

(60)

(61)

(62)

GSEducationalVersion

HISTORIAN AMMATTIKURSSI II

KEVÄT 2017

PAJBACKA

Elena Saarijärvi

Taavi Tenhu

(63)

KEVÄT 2017

PAJBACKA

Taavi Tenhu

1,809 m²

Tupa 20 m² Tupa 20 m² Tupa 20 m²

Tupa 20 m² ET

2 m²

ET 3 m² Keittiö

14 m²

Keittiö 14 m² ET

3 m²

ET 4 m² ET 4 m²

Keittiö 14 m²

ET 2 m² Keittiö

14 m²

wc 4 m² wc

4 m²

hissivaraus hissivaraus

1. Vaihe

- erilliset kojukopit jouluna, pääsiäisenä - elonkorjuujuhlat ym. pienen kynnyksenyms.

tapahtumat. Vesi tapahtumiin tuodaan muualta.

- piha siistitään ja puutarhan ehostus aloitetaan mm. omenapuiden ”huolto”

- pesutuvan kevyt kunnostus kausigalleriaksi

- puutarhareitin luominen

2. Vaihe

- puutarhan laajentamisen aloitus - tukikohdan/ankkuripaikan

muodostaminen => yksi varastorakennus kunnostetaan, välttämättömille vesi- ja sähkötarpeille

- ensimmäisen puutalon kunnostus harrastustiloiksi, lisätään sisä-wc sekä mahdollisuus yksinkertaiselle hissille huomioidaan

- alueen käyttö säännöllistyy

(64)

KEVÄT 2017

PAJBACKA

Taavi Tenhu

24,046 m²

46,891 m²

7,610 m²

Lasipuutarha 25 m²

Kahvila 47 m²

Keittiö 8 m²

inva-wc 3,5 m²

var 2,5 m² Terassi

34 m²

32,197 m²

6,020 m² 14,956 m²

Laamatalli 22 m²

Tallin varasto

10 m²

Varasto 10 m²

Varasto 10 m² Kanalan

varasto 6 m² Kanala 15 m²

3. Vaihe

- puutarhan toimintaan kaupallisuutta ja laajenemista - toisen puutalon kunnostus. Luodaan

mahdollisuudet kahvilatoiminnalle ja tulevaisuudessa mahdollisesti muuttuvalle käytölle

4. Vaihe

- varaston kunnostaminen puutarhakahvilaksi uudessa hengessä vanhassa mittakaavassa - kolmannen puutalon kunnostus edellisen tavoin - puutarhan täydentämistä. Vakituisia toimijoita yhä

enemmän.

- Kolmannen varaston kunnostus tallirakennukseksi

(65)

KEVÄT 2017

PAJBACKA

Taavi Tenhu

5. Vaihe

- uudisrakennuksen rakentaminen rankempaa tekniikan tarvetta ja lisääntynyttä käyttöä vastaamaan

6. Vaihe

- uusi kierros: kevyemmin korjattujen rakennusten päivitys

heränneiden/muuttuneiden tarpeiden pohjalta

(66)

KEVÄT 2017

PAJBACKA

Taavi Tenhu

(67)

KEVÄT 2017

PAJBACKA

Taavi Tenhu

k 13 m²

rt 27 m²

oh 34 m² inva-WC

psh wc

veranta 30 m²

paja 36 m²

verstas 30 m²

h= 1600 mm

parvi 52 m²

(68)

KEVÄT 2017

PAJBACKA

Taavi Tenhu

(69)

KEVÄT 2017

PAJBACKA

Taavi Tenhu

LEIKKAUS A-A

YP 1

US 1

AP 1 AP 3 + 00.60

+ 00.60 + xx.xx

YP 1

US 1

VP 1

AP 1 AP 3

YP 128 mm pontattu sisäverhous 300 mm puukuitueriste 20 mm puukuitulevy 100 mm tuuletusrako 22 mm harvalauta

konesaumattu peltkate, tumma harmaa

US 1375 mm massiivipuuelementti, liimaton pyökkiruuvirakenne 25 mm puukuitulevy

44 mm ristikoolaus

28 mm lehtikuusi, harmaantuva AP 133 mm lankku

22 mm lauta, lattialämmitys lämmönsiirtolevy

300 mm liimaton massiivipuuelementti 22 mm lauta

20 mm puukuitulevy AP 2120 mm tiililattia 20 mm puukuitulevy

300 mm liimaton massiivipuuelementti 22 mm lauta

20 mm puukuitulevy AP 333 mm lankku

300 mm massiivipuuelementti VP 1300 mm liimaton massiivipuuelementti 1 Konesaumattu peltikate, tummanharmaa

2 Kuumasinkitty teräs, tummanharmaa

4 Lasiliukuoven ikkunanpuite, maalattu puu, tummanharmaa

5 Lasi

6 Massiivipuuelementti 7 Puusäleikkö, tumma

8 Ulkolaudoitus, pintakäsitelty lankku

1

23 4

5 6 7

8

3 Ulkoverhous, harmaantuva lehtikuusi

(70)

KEVÄT 2017

PAJBACKA

Taavi Tenhu

(71)

3. Granbacka

KEHTO 72

Tiina Hietanen, Lotta Peltokorpi Granbackan alueen kerrostalot rakennettiin alun perin ovat kalkkikaivoksen

työntekijöille. 1940-luvun tiilitalot ovat rakennuksina jykeviä ja viehättäviä, mutta sijainniltaan haastavia. Opiskelijoiden mielestä syrjäinen ja vakituiseen asuinkäyttöön sopimaton sijainti voidaan kääntää alueen vahvuudeksi ja rakennukset hyödyntää ennakkoluulottomalla tavalla.

(72)

(73)

(74)

(75)

(76)

(77)

(78)

(79)

4. Malmnäs

MALMNÄSIN MAJAKKARANTA 80 Anni Kauhanen, Hanna-Riitta Lappalainen

KÅTA 89 Noomi Narjus, Anna Luotolampi

MERIKYLPYLÄ SAUNARAITTI 99 Jenni Kinnunen, Marianna Kotilainen

HIMMELI 109

Lassi Siitonen, Aleksi Vuola

RETKI 115

Noora Paajanen, Olli Pasanen

MALMNÄS 123 Marjukka Päivärinta, Samuli Saarinen Rantaan sijoittuva Malmnäsin alue luontoarvoineen ja

omenatarhoineen sekä alueen arkkitehtoninen erikoisuus, pesutupa, tekivät vaikutuksen moniin opiskelijoihin. Alueen vahvuuksiin tartuttiin monipuolisesti eri mittakaavoissa.

(80)

(81)

(82)

(83)

(84)

(85)

(86)

(87)

(88)

(89)

(90)

(91)

(92)

(93)

(94)

(95)

(96)

(97)

(98)

(99)

(100)

(101)

(102)

(103)

(104)

(105)

(106)

(107)

(108)

(109)

(110)

(111)

(112)

(113)

(114)

(115)

(116)

(117)

(118)

(119)

(120)

(121)

(122)

(123)

(124)

(125)

(126)

(127)

(128)

(129)

(130)