(2)TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Etelä-Suomen Multaravinne Oy:llä on on Hämeen ympäristökeskuksen 30.8.2002 myöntämä ympäristölupa (YLO/lup/77/03)

Suoritemaksu 3920 euroa

•

•

•

•

12.1.2006

ASIA Päätös Etelä-Suomen Multaravinne Oy:n ympäristönsuojelulain 35 §:n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee orgaanisen kiinteän jätteen sekä lietemäisten jätteiden anaerobista käsittelyä biokaasulaitoksessa, kompos- toimalla sekä fysikaalis-kemiallisilla menetelmillä. Kyseessä on olemassa olevan toiminnan muutos.

Päätös sisältää ratkaisun ympäristönsuojelulain 101 §:n mukaisesta ha- kemuksesta toiminnan muuttamiseen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

LUVAN HAKIJA Etelä-Suomen Multaravinne Oy Ahomäentie 10

30100 FORSSA

LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

Biojätteen käsittely- ja kompostointilaitos Osoite: Voimalankatu 1, 30100 FORSSA Kiinteistörekisteritunnus: 061-405-0012-0002 Toimialatunnus: 90002

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Ympäristönsuojelulaki 28 §:n 2 momentti kohta 4, ympäristönsuojelu- asetus 1§ 3 momentti.

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Hämeen ympäristökeskus on asiassa toimivaltainen viranomainen ym- päristönsuojelulain 31 §:n 2 momentin kohdan 1 ja ympäristönsuojelu- asetuksen 6 §:n 1 momentti kohta 12 d mukaan (kompostointilaitos, jossa hyödynnetään tai käsitellään jätettä vähintään 5000 tonnia vuo- dessa).

ASIAN VIREILLETULO

Hakemus on toimitettu Hämeen ympäristökeskukseen 13.5.2005.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Etelä-Suomen Multaravinne Oy:llä on on Hämeen ympäristökeskuksen 30.8.2002 myöntämä ympäristölupa (YLO/lup/77/03). Luvassa on mää- rätty, että laitoksella saa kompostoida kiinteää jätettä enintään 10 000 tonnia, märkiä lietteitä 30 000 tonnia vuodessa omassa prosessissaan ja kuivattua puhdistamolietettä 15 000 tonnia vuodessa. Vaasan hallinto- oikeus muutti 17.10.2003 lupaa päätöksellään 03/0285/2. Vaasan hallin- to-oikeuden päätöksessä muutettiin lupamääräyksiä 3, 5, 13 ja 15. Lupa- määräyksessä 3 kompostin kääntö kiellettiin sellaisissa olosuhteissa joissa voi tulla haittaa lähiympäristölle. Lupamääräykseen 5 lisättiin tarkkailu- määräys kompostin kypsyyden tarkkailuun. Lupamääräyksen 13 mukai- nen suunnitelma (uusi kompostointikenttä) määrättiin käsiteltäväksi so- veltuvin osin kuten lupahakemus. Lupamääräykseen 15 määrättiin ilmoi- tettavaksi häiriötilanteista myös Tammelan ympäristöviranomaisille.

Hämeen ympäristökeskuksen päätös uuden jälkikypsytyskentän raken- teista nro YLO/lup/32/04 (4.3.2004).

Sopimus vedenhankinnasta ja viemäröinnistä Forssan vesihuoltolaitoksen kanssa (sopimus nro 0056/1996).

Ympäristövahinkovakuutus: Vakuutusyhtiö Pohjola 7.4.2005 vakuutus- tunnus 48-01338-0.

Forssan Envitech-alue on kaavoitettu kaatopaikka-alueeksi. Alue kuuluu 23.2.1993 vahvistettuun Kuhalanaukea-Kaalikorpi osayleiskaava-aluee- seen. Vireillä on alueen asemakaavoitus, jossa selvitetään mahdollisuudet alueen toimintojen laajentamiselle ja monipuolistamiselle. 1.10.1998 vahvistetussa Hämeen seutukaavassa, joka kattaa jätteenkäsittelyalueen ja suunnitellun laajennusalueen Forssan puolella, jätteenkäsittelyalue on va- rattu kokonaisuudessaan jätehuollon tarpeisiin.

LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ

Etelä-Suomen Multaravinne Oy:n jätteenkäsittelylaitos sijaitsee Forssas- sa, Kiimassuon ns. Envitec-alueella noin kolmen kilometrin etäisyydellä Forssan kaupungin keskustasta lounaaseen. Laitoksen naapurissa koillis- puolella on Railapa Oy:n ja Forssan Romu Oy:n laitokset. Molemmat yri- tykset toimivat jätealalla. Laitoksen luoteispuolella on Loimi-Hämeen Jä- tehuolto Oy:n Kiimassuon jätteenkäsittelyalue. Kaakkois- ja lounaispuo- lella on metsää.

Laitos sijaitsee Kuhalanojan latvavesistön alueella. Kuhalanoja laskee Loimijokeen Kuhalankosken yläpuolelle. Laitos ei sijaitse tärkeäksi luo- kitellulla pohjavesialueella eikä sillä ole merkitystä pienvedenhankinnal- le.

Lähimmät pohjavesialueet, Vieremän pohjavesialue jätekeskuksesta poh- joiseen ja Murronkulman pohjavesialue etelään, sijaitsevat noin 4 km etäisyydellä alueesta. Lähin käytössä oleva talousvesikaivo sijaitsee noin 1,0 km etäisyydellä laitoksesta luoteeseen. Lähin asutus on Multaravinne Oy:n eteläpuolella 1200 metrin päässä ja itäpuolella noin 700 metrin päässä.

LAITOKSEN TOIMINTA

Yleiskuvaus toiminnasta

Etelä-Suomen Multaravinne Oy on biojätteiden ja lietteiden käsittelyyn keskittynyt yritys. Nykyinen toiminta käsittää lietemäisten jätteiden fysi- kaalis-kemiallisen käsittelyprosessin sekä kiinteän biojätteen ja puhdis- tamolietteiden kompostointilaitoksen. Kiinteän biojätteen kompostointi- laitos käsittää viranomaisvaatimukset täyttävät suljetut kompostointipro- sessit, joita yhtiö kehittää edelleen vastaamaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT).

Yhtiön nykyisen ympäristöluvan mukainen maksimi kapasiteetti on yh- teensä 55 000 t käsiteltävää jätettä vuodessa. Nykyisen luvan mukainen laitoskapasiteetti mahdollistaa 30 000 tonnin vuosittaisen lietemäisten jät- teiden käsittelyn fysikaalis-kemiallisessa prosessissa, sekä 25 000 tonnin jätemäärän käsittelyn kompostointiprosessissa. Suunniteltu biokaasulaitos lisää jätteiden kokonaiskäsittelykapasiteettia 30 000 t/a ja kompostointi- prosessi 5 000 t/a. Näin ollen yhtiön jätteenkäsittelyn kokonaiskapasiteet- ti on jatkossa maksimissaan 90 000 t/a.

Yhtiön laitoskokonaisuuteen suunnitellaan biokaasulaitosta biojätteiden ja lietemäisten jätteiden käsittelyyn, sekä hygienisointiyksikköä (ns. ren- deröintiprosessi) sivutuoteasetuksen määrittelemän luokan 2 eläinperäi- sen jätteen käsittelyyn. Laitokselle suunniteltu biokaasulaitos käsittää keskitetyn lietteiden ja muun biohajoavan jätteen anaerobisen käsittelylai- toksen (jatkossa lyh. biokaasulaitos). Anaerobisessa käsittelyssä, eli bio- kaasua tuottavassa mädätyksessä, lietteen ominaisuudet muuttuvat siten, että sen hajuhaitta vähenee merkittävästi ja liete on soveltuvaa orgaani- seksi lannoitteeksi. Anaerobisesti käsitellyssä lietteessä ravinteet ovat pa- remmin kasvien saatavilla, ja lietteen mineralisoitumisen ansiosta pelto- levityksen yhteydessä tapahtuva happikato ei ole yhtä merkittävä shokki- tekijä kasveille kuin ilman käsittelyä. Käsittelyn yhteydessä tuotetussa biokaasussa on metaania n. 60–70 % ja se sisältää energiaa 6-7 kWh/m³. Yhdestä kuutiosta käsiteltävää lietettä muodostuu metaania sen orgaani- sen aineksen pitoisuudesta ja koostumuksesta riippuen 15–200 Nm³, vas- taten energiasisällöltään 15–200 l kevyttä polttoöljyä.

Orgaanisten jätteiden käsittelyssä anaerobinen käsittely on parhaan käyt- tökelpoisen tekniikan (BAT) mukaista toimintaa. Käsittelemällä orgaani- sia jätteitä anaerobisesti, tuotetaan hallituissa olosuhteissa energiana hyö- dynnettävää biokaasua sekä lannoitteena hyödynnettävää, mineralisoitu- nutta lietettä, josta erotetaan vesi.

Biokaasulaitoksen toimintaa ohjataan sekä ympäristönsuojelulain (YSL 28§, Jätteiden laitos- tai ammattimainen hyödyntäminen tai käsittely) että sivutuoteasetuksen avulla (EY 1774/2002), jonka mukaisesti laitos luoki- tellaan toisen ja kolmannen riskiluokan eläinperäistä jätettä käsitteleväksi biokaasulaitokseksi.

Nyt jätetty ympäristölupahakemus koskee ensisijaisesti laitokselle suun- nitellun biokaasulaitoksen toimintaa. Samalla päivitetään laitoksella voi- massa olevan ympäristölupapäätöksen jälkeen suoritetut muutokset. Bio- kaasulaitoksen osalta tarvittavat luvat ja esiselvitykset pyritään saamaan valmiiksi vuoden 2005 aikana. Varsinainen rakennusprojekti käynniste- tään vuoden 2006 alussa.

Ympäristövaikutusten arviointi

Alueella on suoritettu ympäristövaikutusten arviointi Loimi-Hämeen Jä- tehuolto Oy:n toimesta vuonna 2002 (Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:

Kiimassuon jätteenkäsittelyalue – Laajennushankkeiden ympäristövaiku- tusten arviointiselostus, 12.11.2002). Yhtenä osana on arvioitu Biojätteen laitosmaista käsittelyä mädätysprosessissa tai vaihtoehtoisesti kompos- toimalla. Biojätteen käsittelykapasiteettina on käytetty 40 000 tonnia eril- liskerättyä sekä laitosmaisesti eroteltua biojätettä ja jätevesilietteitä vuo- dessa.

Biologisen käsittelyn ympäristövaikutusten arvioinnissa todetaan johto- päätöksenä seuraavaa: ”Biojätteen mädättämisen tai laitosmaisen kom- postoinnin ympäristövaikutukset ovat moitteettomasti toimivissa laitok- sissa melko vähäiset. Toistaiseksi kuitenkin erityisesti kompostointilai- tosten prosessien toimintaan liittyy vielä ongelmia, joista on aiheutunut hajuhaittoja. Mädättämössä hajuhaitta ei ole yhtä todennäköinen. Myös pölyhaitta on mädättämöratkaisussa pienempi, mikäli mädätettyä lietettä ei jälkikäsitiellä kompostoimalla. Muussa tapauksessa pölyhaitta on sa- mankaltainen molemmissa. Kasvihuonekaasujen vähenemisen kannalta biojätteen käsittely mädättämällä on parempi ratkaisu.” Ympäristövaiku- tusten arviointiselostuksessa todetaan hankekokonaisuuden olevan toteut- tamiskelpoinen ja ympäristön kannalta hyvä hanke.

Etelä-Suomen Multaravinne on 31.10.2005 pyytänyt Hämeen ympäristö- keskukselta lausuntoa ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarpeesta biokaasulaitoshankkeessa Forssan Kiimassuolle.

Lausunnossaan (8.11.2005) Hämeen ympäristökeskus katsoo, että vuon- na 2002 valmistuneen Kiimassuon jätteenkäsittelyalueen laajennushank- keiden YVA-menettelyn yhteydessä on selvitetty riittävästi biojätteen ja lietteen anaerobiseen käsittelyyn perustuvan laitoksen ympäristövaiku- tuksia hankkeen vaikutusalueella, eikä Etelä-Suomen Multaravinne Oy:n biokaasulaitokseen ole sen vuoksi erikseen sovellettava ympäristövaiku- tusten arviontimenettelyä. Etelä-Suomen Multaravinne Oy:n on kuitenkin oltava riittävästi selvillä hankkeensa ympäristövaikutuksista.

Liikenne ja liikennejärjestelyt

Liikennöinti laitosalueelle tapahtuu pääasiassa arkipäivisin klo 6-16 väli- senä aikana. Laitoksen päivittäinen liikennemäärä on noin 20 ajoneuvoa päivässä, joista raskaita ajoneuvoja on noin puolet. Jatkossa liikennemää- rät kasvavat kapasiteetin lisääntymisen myötä. Liikennemäärät ovat täl- löin arviolta 25 – 30 ajoneuvoa päivässä.

Nykyisin jätteet toimitetaan laitokselle Voimalankadun puolelta kompos- tointilaitokselle ja lietteiden käsittelyyn. Jatkossa liikennöinti järjestetään niin, että laitokselle tulevat jätteet ja laitokselta toimitettavat tuotteet on mahdollista kuljettaa eri reittejä pitkin. Näin ollen liikenteen järjestelyissä huomioidaan sivutuoteasetuksen asettamat vaatimukset.

Vedenhankinta ja viemäröinti

Etelä-Suomen Multaravinne Oy:n jätteenkäsittelylaitos ottaa käyttämänsä raakaveden Forssan kaupungin vesijohtoverkosta. Sopimukset kiinteistö- jen vedenhankinnasta ja viemäröinnistä on esitetty hakemuksen liitteissä.

Laitos kuluttaa raakavettä noin 1000 m³ vuodessa, veden kulutusta voi- daan vähentää uuden kuljetuskaluston huoltohallin valmistuessa. Laitok- sen nykyisestä toiminnasta muodostuvat valuma-, prosessi- ja saniteetti- vedet on viemäröity ja vedet on johdettu Forssan kaupungin jäteveden- puhdistamolle.

Jätevettä muodostuu laitoksen nykyisestä toiminnasta noin 24 000 m3 vuodessa, josta noin 16 000 m3 on peräisin kompostointikentältä ja noin 8 000 m3 lietteenkäsittelyprosessista. Laitoksen jätevedet ovat korkeasti kuormittuneita ja ne ovat ajoittain aiheuttaneet vaikeuksia Forssan kau- pungin jätevedenpuhdistamolle, lähinnä putkistojen ja pumppujen tuk- keutumisia. Ympäristökuormituksen vähentämiseksi yhtiö ryhtyi toimen- piteisiin ja laitokselle valmistui oma jäteveden esikäsittelylaitos kevään 2005 aikana. Tarkempi prosessikuvaus jätevedenpuhdistamosta on koh- dassa jätevedenpuhdistus.

Biokaasulaitoksella vettä käytetään lähinnä prosessitilojen pesuissa. Var- sinaiseen anaerobiprosessiin ei tarvita vettä, ellei käsiteltävä jäte vaadi laimentamista (ts. homogenisointia laimennusveden avulla). Tähän tar- koitukseen voidaan käyttää laitoksen omassa jätevedenkäsittelyprosessis- sa käsiteltyä vettä, jolloin ulkopuolisia vesivaroja ei kuormiteta.

Biokaasulaitoksella syntyy jätevettä, kun käsitellystä mädätteestä poiste- taan vettä. Tämän rejektiveden ravinteiden ja orgaanisen aineksen määrä on riippuvainen syötteen laadusta. Rejektivettä muodostuu Etelä-Suomen Multaravinne Oy:n biokaasulaitoksella arviolta 20 000 - 25 000 m3 vuo- dessa. Vesi voidaan käsitellä laitoksen omassa jätevedenkäsittelyproses- sissa. Rejektivettä voidaan käyttää myös lannoitteena. Lannoitelaki mää- rittelee lannoitteeksi tai maanparannusaineeksi tuotettujen materiaalien ominaisuudet sekä ravinnearvojen että hygieenisten ominaisuuksien osal- ta.

Yksityiskohtaiset prosessikuvaukset:

Lietteenkäsittelyprosessi

Laitoksella on käytössä fysikaalis-kemiallinen lietteenkäsittelyprosessi, joka koostuu karkealla välpällä varustetusta vastaanottosäiliöstä (V= 30 m³), kahdesta välisäiliöstä (á 40 m³), FAN-ruuviseparaattorista, varas- tosäiliöstä, kemikalointireaktorista ja suotonauhapuristimesta sekä näihin liittyvistä sekoitus-, pumppausyksiköistä ja kemikaalialtaista sekä putkis- toista. Lietteenkäsittelyprosessi on sijoitettu laitokselle alun perin toteu- tettuun lietealtaaseen.

Vastaanottosäiliöön, sekä siihen liittyvään varastosäiliöön voidaan ottaa nestemäisiä lietteitä yhtäaikaisesti vastaan enintään 110 m³. Varastosäili- öissä olevaa lietettä sekoitetaan saostumisen estämiseksi. Varastosäiliöis- tä liete pumpataan ruuviseparaattorille, jonka avulla erotellaan lietteiden sisältämä kiintoaines kuljettimelle, jolla kiintoaineet siirretään kompos- tointiprosessin vastaanottohalliin ja käsitellään edelleen kompostointipro- sessissa. Ruuviseparaattorilla kiintoaineesta eroteltu neste pumpataan vä- lisäiliöön, jossa rasvat poistetaan pumppaamalla pintaan erottuneet osat, jotka voidaan puristamisen jälkeen joko kompostoida tai toimittaa mädä- tysprosessiin. Välisäiliöstä liete pumpataan kemikalointireaktoriin. Reak- torissa suoritetaan panosperusteinen kemiallinen saostus. Kemikalointire- aktorista pumpataan selkeytynyt rejektivesi jäteveden esikäsittelyproses- siin, josta edelleen kaupungin jätevedenpuhdistamolle. Lietteenkäsittely- prosessin maksimi vuosikapasiteetti 30.000 m³.

Laitos on varustettu automaatiolla, joka ohjaa laitoksen toimintaa sekä miehitettynä että miehittämättömänä aikana. Ohjausjärjestelmä on suun- niteltu niin, että prosessia voidaan tarvittaessa ohjata myös käsiajolla. Au- tomaatioon on liitetty PC-pohjainen valvontaohjelma, jonka avulla toi- mintoja voidaan ohjata, sekä tallentaa ja raportoida prosessin toiminta- ja mittaustietoja.

Laitoksen käyttö tapahtuu normaalisti arkipäivisin noin 6 – 16 välisenä aikana. Vastaanotettavan jätteen määrän kasvaessa nostetaan laitoksen käyttöaikaa tarpeen mukaan. Laitoksen käyttöhenkilökunta vastaa jättei- den vastaanotosta, varastoinnista, syöttämisestä ja prosessin seurannasta ja valvonnasta.

Laitoksen toiminnasta kirjataan laitoksella vastaanotettujen lietteiden laa- dut sekä määrät. Automaation avulla kerätään tiedot prosessin käyttö- ajoista.

Kompostointiprosessi

Kiinteän biojätteen kompostointilaitos käsittää viranomaisvaatimukset täyttävät suljetut kompostointiprosessit, joita ovat murskaus jätteen esikä- sittelemiseksi ja kaksivaiheinen kaukalo/tunneli kompostointiprosessi.

Aiemmin käytössä olleet rummut on poistettu kesän 2005 aikana.

Esikäsitelty komposti siirretään automaattisesti kuljettimilla ilmastus- kaukaloihin, joissa kompostointiprosessi käynnistetään. Ensivaiheen kau- kaloprosessissa on käsiteltävän kompostin viipymä n. 1 viikko. Kompos- tin lämpötila nousee kaukaloissa n. 40- 60°C asteeseen. Ilmastuskaukaloi- ta on vanhassa kompostointihallissa 5 kappaletta. Kunkin kaukalon tila- vuus on 120m³. Laitokselle on valmistunut keväällä 2005 erillinen tunne- likompostointihalli, jossa on 7 ilmastuskaukaloa. Kunkin kaukalon tila- vuus on 200m³. Ensivaiheen kaukalokompostoinnista käsiteltävä biojäte siirretään toisen vaiheen tunnelikompostointiin pyöräkuormaajalla, siten että kaksi kaukaloa yhdistetään yhteen tunneliin. Käsiteltävän biojätteen viipymä tunnelikompostoinnissa on 2-5 viikkoa riippuen biojätteen laa- dusta ja mahdollisesta hygienisointiajasta ja kompostin lämpötila aktiivi- vaiheessa 50–70 °C. Yhtiö kehittää edelleen kompostointilaitostaan vas- taamaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT), jossa sivutuoteasetuk- sen mukaiset hygienia- ja käsittelyvaatimukset täyttyvät.

Kompostoinnissa voidaan käyttää tukiaineena turvetta sekä erityyppisiä puu- ja kuituaineksia. Prosessoidun kompostin jälkikypsytys ja jatkokä- sittely tapahtuu kompostikentällä. Kompostointikenttä (n. 8000 m²) on asfaltoitu ja suotovedet johdetaan omalle jätevesien esikäsittelylaitoksel- le. Komposti siirretään jälkikypsytyskentälle kypsennysaumoihin, joissa kypsytystä jatketaan vähintään 3 kuukauden ajan. Kompostin kypsyyttä seurataan ATK-pohjaisella järjestelmällä riittävien eräkohtaisten viipymi- en saavuttamiseksi. Jälkikypsennyksessä oleva materiaali käännetään vä- hintään 3 kertaa kypsennysprosessin aikana ja sen valmistumista seura- taan lisäksi tarkoitukseen kehitetyllä pikatestillä. Kypsennyksen jälkeen komposti seulotaan mahdollisten epäpuhtauksien poistamiseksi ja kom- postinäytteistä suoritetaan tarvittavat analyysit laadun varmistamiseksi.

Valmis komposti myydään hyötykäyttöön.

Laitoksen käyttö tapahtuu normaalisti arkipäivisin noin 6– 16 välisenä ai- kana. Laitoksen käyttöhenkilökunta vastaa jätteiden vastaanotosta, varas- toinnista, syöttämisestä ja prosessin seurannasta ja valvonnasta. Laitoksen toiminnasta kirjataan laitoksella syötettyjen jätteiden laatu ja määrät. Au- tomaation avulla kerätään tiedot prosessilämpötiloista. Erikseen seurataan kompostin pH:ta, kosteutta, happipitoisuuksia sekä ravinne (C/N-suhde) ja raskasmetallipitoisuuksia. Kompostointihallien poistoilma johdetaan biosuodattimelle.

Biokaasulaitos

Biokaasulaitos tuottaa mädätettä, biokaasua ja vettä. Seuraavassa taulu- kossa on arvioitu laitoksen tuotantokapasiteetti ja tuotteiden tunnusluvut.

Biokaasulaitoksen tuotteet, määrät ja tunnukselliset ominaisuudet.

Tuote Määrä Ominaisuutta kuvaavat luku-

arvot / laatuyksiköt

Mädäte 5.000-10.000 tn /a TS (kuiva-ainepitoisuus) 20–

28%

Biokaasu 1 500.000 – 2.000.000 m³/a CH4-pitoisuus 60–70%

Rejektivesi 20.000–25.000 m³ Ravinne ja orgaanisen aineksen pitoisuus riippuvat syötteen laadusta

Eläinperäisiä jätteitä käsittelevä anaerobinen käsittelylaitos on EY- asetuksen 1774/2002 alainen laitos. Sivutuoteasetuksen mukaisesti toimi- va biokaasulaitos tuottaa orgaaniseksi lannoitteeksi soveltuvaa mädätettä, jos sen ravinnepitoisuudet ylittävät 1 % kuiva-aineesta typen, fosforin ja kaliumin osalta. Myös lietteen vedenerotuksesta erottuvaa rejektivettä voidaan käyttää lannoitteena. Sivutuoteasetus määrittelee laitoksen pro- sessit ja niiltä vaadittavat suoritusarvot erityisesti tuotteiden hygieenisten ominaisuuksien osalta. Lannoitelaki määrittelee lannoitteeksi tai maanpa- rannusaineeksi tuotettujen materiaalien eli mädätteen ja rejektiveden omi- naisuudet sekä ravinnearvojen että hygieenisten ominaisuuksien osalta.

Etelä-Suomen Multaravinne Oy:n biokaasulaitos toteutetaan sivu- tuoteasetuksen (EY 1774/2002) mukaan toisen ja kolmannen riskiluokan eläinperäistä jätettä käsittelevänä biokaasulaitoksena. Seuraavassa kuvas- sa on esitetty biokaasulaitoksen jätteenkäsittelyprosessilohkokaaviona.

Seuraavassa on esitetty biokaasulaitoksen neljä pääprosessia:

Käsiteltävä aines puretaan suljettuun vastaanottosäiliöön. Säiliöstä lietteet pumpataan hienonnuksen kautta hygienisointiyksiköihin. Luokan 3 eläin- peräiset sivutuotteet ja lanta hygienisoidaan kuumentamalla ainesta 70°C:ssa vähintään tunnin ajan partikkelikoon ollessa alle 12mm.

Luokan 2 eläinperäiset sivutuotteet lantaa lukuun ottamatta tulee hygieni- soida 133°C:ssa, kolmen baarin paineessa vähintään 20 minuuttia partik- kelikoon ollessa alle 50 mm. Kuumakäsittelyn jälkeen käsiteltävät mate- riaalit ovat hygieenisiltä ominaisuuksiltaan puhtaita. Hygienisoinnin jäl- keen lietteet johdetaan anaerobireaktoriin tai vaihtoehtoisesti kompostoin- tiprosessiin.

1.Käsiteltävä aines puretaan suljettuun vastaanottosäiliöön. Säiliöstä lietteet pumpataan hienonnuksen kautta hygienisointiyksiköihin. Luo- kan 3 eläinperäiset sivutuotteet ja lanta hygienisoidaan kuumentamal- la ainesta 70°C:ssa vähintään tunnin ajan partikkelikoon ollessa alle 12mm. Luokan 2 eläinperäiset sivutuotteet lantaa lukuun ottamatta tu- lee hygienisoida 133°C:ssa, kolmen baarin paineessa vähintään 20 minuuttia partikkelikoon ollessa alle 50 mm. Kuumakäsittelyn jälkeen käsiteltävät materiaalit ovat hygieenisiltä ominaisuuksiltaan puhtaita.

Hygienisoinnin jälkeen lietteet johdetaan anaerobireaktoriin tai vaih- toehtoisesti kompostointiprosessiin.

2. Anaerobisessa käsittelyssä liete käsitellään suljetussa reaktorissa, mesofiilisessä prosessissa 35–38 °C:ssa, noin 21–28 vrk:n aikana si- ten, että sen mineralisoitumisaste nousee noin 20 %:stoa jopa 60

%:iin. Lietteen mineralisoitumisen yhteydessä prosessista saadaan tal- teen biokaasua, joka voidaan hyödyntää lämpönä ja sähkönä.

3. Lietteen vedenerotus (linko- tai ruuvipuristinkuivaus). Anaerobisen käsittelyn jälkeen lietteestä erotetaan vesi, joka johdetaan jäteveden esikäsittelyprosessiin ja kuiva-aines kompostoidaan aumoissa.

4. Jäteveden käsittely. Laitoksella muodostuvat jätevedet, mm. liet- teenkuivauksen rejektivesi, johdetaan laitoksen omaan jäteveden esi- käsittelyprosessiin, josta edelleen kaupungin jätevedenpuhdistamolle.

Rejektivettä voidaan käyttää myös lannoitteena.

Jätevedenpuhdistus

Laitokselle on valmistunut oma jätevesien esikäsittelyprosessi, joka otet- tiin käyttöön keväällä 2005. Prosessina toimii aerobinen, 2-vaiheinen jä- tevedenkäsittelyprosessi jota edeltää flotaatio. Flotaatio poistaa käsiteltä- västä nesteestä kiintoainesta ja rasvat. Ensimmäinen biologinen vaihe toimii korkeakuormitteisena prosessina, ja toinen matalakuormitteisena.

Biologisen prosessin tavoite on poistaa jäteveden orgaanista ainesta.

Yhdistelmän avulla kokonaisprosessin lietteentuotto saadaan mahdolli- simman alhaiseksi ja lisäksi käsiteltävän veden pitoisuuden sekä virtaa- man vaihtelun vaikutus prosessin toimintaan saadaan minimoitua. Flotaa- tioyksikköä operoidaan ilman apukemikaaleja. Käsiteltävän veden pH- arvoa seurataan ensimmäisessä ja toisessa biologisessa vaiheessa, en- simmäisen vaiheen pH-arvo säädetään neutraaliksi lipeäannostelun avul- la. Altaisiin syötettävän ilman määrää ohjataan ilmastusaltaiden happipi- toisuuden mukaan. Lämpötilaa seurataan altaista, lämpötilan säätöä ei ole.

Ilmastusvaiheen jälkeen käsitelty jätevesi johdetaan selkeyttimeen, jossa liete laskeutuu altaan pohjalle ja palautetaan ilmastusvaiheeseen. Ylimää- räinen liete poistetaan prosessista ruuvipuristimelle, jossa kuivattu liete on kompostoitavaksi soveltuvaa materiaalia. Selkeyttimen pinnasta vesi johdetaan kaupungin viemäriin painovoimaisesti.

Lähtevästä vedestä kootaan säännöllisin väliajoin näytteet puhdistamon toiminnan seuraamiseksi sekä jätevesimaksun päivittämiseksi.

Prosessin pääasiallisena tavoitteena on vähentää jäteveden orgaanista kuormaa siten, että se vastaa normaalia yhdyskuntajätevettä. Tämä edel- lyttää lähtevän veden maksimitasoksi BOD₇-arvon ja kiintoainespitoisuu- den osalta arvoja 225 mg/l ja 250 mg/l. Normaalissa yhdyskuntajäteve- dessä fosforipitoisuus on myös huomattavasti alhaisempi kuin komposti- laitoksen jätevedessä. Fosfori voidaan saostaa ferro- tai ferrisulfaatilla toisessa ilmastusvaiheessa rinnakkaissaostuksena. Saostunut fosfori ero- tetaan vedestä poistettavan lietteen mukana.

Alussa fosforinpoistoa ei oteta käyttöön vaan sen tarve arvioidaan laitok- sen toiminnan vakiintumisen ja luotettavien puhdistustulosten jälkeen. Jä- tevesien keräyskaivo, josta vesi pumpataan käsittelyprosessin alkupää- hän, varustetaan ylivuotoyhteellä, jotta mahdolliset tulvahuippujen aikai- set laimeat sadevedet johtuvat suoraan kaupungin viemäriin.

Käsiteltävät jätteet

Kompostointi

Laitoksella kompostoimalla käsiteltävä kiinteä biojäte muodostuu erillis- kerätystä kotitalouksien biojätteestä (20 01 08), elintarvike- ja rehuteolli- suuden prosessi- ja tuotantojätteistä (02 01 03, 02 03 04, 20 01 08), maa- talouden orgaanisista jätteistä (02 01 06) yhdyskuntajätteestä laitosmai- sesti erotellusta biojätteestä (20 01 08), sekä kuivatusta tai mädätetystä puhdistamolietteestä (19 08 05). Lisäksi laitoksessa käsitellään kompos- toimalla märkien lietteiden käsittelyprosessissa erotetut kiintoaineet ja rasvat (19 02 06).

Nykyisessä ympäristöluvassa kompostoimalla käsiteltävän biojätteen suu- rin sallittu vuosittainen käsittelymäärä on yhteensä 25 000 t/a.

Laitoksen kompostointikapasiteettiä varaudutaan nostamaan 5 000 t/a.

Kompostointiprosessi toteutetaan siten, että sivutuoteasetuksen edellyt- tämät suljetun prosessin vaatimukset täyttyvät. Käsittelymenetelmän to- teutuksessa hyödynnetään nykyisten prosessien käytöstä saatu kokemus ja arvioidaan mikä on parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT).

Fysikaalis-kemiallinen lietteenkäsittely

Laitoksen nykyisellä lietteenkäsittelymenetelmällä käsiteltävät lietteet muodostuvat elintarvike- ja rehuteollisuuden rasva- ja prosessilietteistä (02 02 01, 02 02 99), autonpesulietteistä (19 02 06), suurkeittiöiden ja ra- vintoloiden rasvanerotuskaivojen lietteistä (02 02 04), säiliökerätystä bio- lietteestä (20 01 08) ja vastaavista nestemäisistä lietteistä, joiden kuiva- aineet voidaan eritellä ja kompostoida. Nykyisen lietteenkäsittelyproses- sin kapasiteetti on 30 000t/a.

Biokaasulaitos

Etelä-Suomen Multaravinne Oy:n biokaasulaitos on alustavasti suunnitel- tu käsittelemään märkiä lietteitä ja muita biohajoavia jakeita n. 30 000- tn/a. Anaerobiseen käsittelyyn on suunniteltu vastaanotettavaksi saman- kaltaisia jätejakeita, mitä laitoksen nykyisissä prosesseissa käsitellään.

Biokaasulaitoksella voidaan käsitellä laajemmassa mitassa myös karjata- louden lietteitä. Lisäksi yhtiö varautuu käsittelemään sivutuoteasetuksen määrittelemää, elintarviketeollisuudesta tulevaa luokan 2 eläinperäistä jä- tettä. Tätä varten biokaasulaitoksen yhteyteen rakennetaan prosessi ns.

renderöintilaitoksen mukaiselle jätteen hygienisoinnille. Renderöinti- prosessissa esikäsitellyn jätteen jatkokäsittely voi olla joko anaerobinen käsittely tai kompostointi.

Raaka-aineiden käsittely jatkossa

Osana toteutettavaa biokaasulaitosta yhtiö hakee lupaa sivutuoteasetuk- sen mukaisen, luokan 2 eläinperäisen jätteen hygienisoinnille renderöin- tiprosessissa 20 000 tonnin vuosittaiselle jätekapasiteetille. Tämä ei kui- tenkaan lisää yhtiön kokonaiskäsittelykapasiteettia, koska kyseessä on kompostointi- tai anaerobiprosessin esikäsittely. Eri käsittelyprosessit ovat käytännössä toistensa rinnakkaisia käsittelyvaihtoehtoja. Vastaanote- tun jätteen käsittelymenetelmä valikoituu jätteen laadun perusteella.

Ennen biokaasulaitoksen investointipäätöstä yhtiö tekee lisäselvitystä eri jätejakeiden optimaalisista käsittelymenetelmistä ja varaa mahdollisuuden toteuttaa biokaasulaitos kapasiteetiltaan isompana kuin alustavasti suun- niteltu 30 000 t/a. Tällöin anaerobinen käsittely on pääasiallinen vastaan- otettavan jätteen esikäsittelymenetelmä ja kompostointi toimii pääasiassa anaerobisesti käsitellyn jätteen jälkikäsittelynä.

Yhtiö toimii jatkossa biojätteiden ja lietteiden käsittelylaitoksena, jossa käsittelymenetelmiä kehitetään vastaamaan parasta käyttökelpoista tek- niikkaa ja jossa jätteiden käsittely on sekä ympäristön kannalta että talou- dellisesti kannattavaa.

Näin ollen yhtiö hakee lupaa laitoskokonaisuudelle, jossa biojätteitä ja lietteitä voidaan käsitellä maksimissaan 90 00 tonnia vuodessa. Mikäli anaerobikäsittelyn ja kompostoinnin lopputuotteena muodostuvaa kom- postia ei saada kokonaisuudessaan myytyä hyötykäyttöön tai sijoitettua esim. kaatopaikan peittokäyttöön, varaa yhtiö mahdollisuuden lopputuot- teen sijoittamiseen noin hehtaarin kokoiselle kentälle, laitoksen vieressä.

Lopputuotteiden hyötykäyttövaihtoehtoja selvitetään yhtiön toimesta ak- tiivisesti loppusijoituksen välttämiseksi.

Kemikaalit, muut materiaalit, polttoaineet ja vedenkäyttö

Etelä-Suomen Multaravinne Oy käyttää nykyisessä fysikaalis-kemial- lisessa lietteenkäsittelyssä saostusaineena kalkkia noin 2000 kg vuodessa, sekä koagulanttina alumiinisulfaattia noin 2000 kg vuodessa. Lietteen ve- denerotuksessa käytetään polymeeriä (Q85) noin 5kg vuodessa.

Kompostoinnissa voidaan käyttää tukiaineena turvetta sekä erityyppisiä puu- ja kuituaineksia noin 10 000 m³ vuodessa. Kompostoinnista synty- viin multatuotteisiin sekoitetaan käyttökohteesta riippuen hiekkaa, savea, moreenia ja muuta maa-ainesta n. 50–70% tuotteen tilavuudesta. Raaka- vettä laitoksella käytetään noin 1000 m³ vuodessa. Polttoöljyä käytetään laitoksella noin 1000 l vuodessa lämmitykseen ja työkoneissa noin 18 000 l vuodessa.

Biokaasulaitos käyttää prosesseissaan vähäisissä määrin erilaisia kemi- kaaleja, lähinnä laitoksen tilojen puhdistamiseen. Biologiset hajunpoisto- prosessit voivat edellyttää vähäisen kemikaalimäärän käyttöä ravinneliu- oksena. Laitos tuottaa oman lämpöenergiansa, joten polttoaineita ei tarvi- ta kuin häiriötilanteiden varalta. Varapolttoainetta varastoidaan 10–20 m³ öljysäiliössä. Öljysäiliö rakennetaan suoja-altaaseen.

Laitoksella voidaan käyttää merkittävä määrä vettä käsiteltävän jätteen laimentamiseen. Tähän tarkoitukseen voidaan käyttää laitoksen omassa jätevedenkäsittelyprosessissa käsiteltyä vettä, jolloin ulkopuolisia vesiva- roja ei kuormiteta. Muuten vettä käytetään lähinnä lietteenkuljetusautojen ja prosessitilojen pesuissa. Forssan Talotaito Oy toteuttaa alueelle tarvit- tavan huoltohallin kuljetuskaluston pesua ja desinfiointia varten vuoden 2005 aikana. Halli sijaitsee Forssan Talotaito Oy:n tontilla Kiimassuon alueella.

Tuotteet

Laitoksen nykyisen lietteenkäsittelyn ja kompostointiprosessin lopputuot- teena syntyy kahta erilaatuista kompostituotetta, joilla on Kasvintuotan- non Tarkastuskeskuksen rekisteröinti maanparannuskompostiksi.

Toinen tuotteista on luomutuotantoon hyväksytty maanparannuskompos- ti, jota kompostoidaan elintarviketeollisuuden biojätteistä ja vastaavista jätteistä, jotka on hyväksytty käytettäväksi luomutuotannossa. Tämä tuote toimitetaan pääsääntöisesti peltoviljelyyn autokuormittain.

Toinen tuotteista on lähinnä erilliskerätystä biojätteestä kompostoitu maanparannuskomposti, jonka käyttökohteita ovat maatalous ja viherra- kentaminen. Vuoden 2005 aikana (tammikuu-maaliskuu) tuotteita on vie- ty pelloille noin 1400 tonnia.

Viherrakentamiseen toimitettavat multatuotteet jalostetaan laitoksella edelleen vastaamaan niiden käyttötarkoituksia. Niihin sekoitetaan käyttö- kohteen mukaan hiekkaa, savea, moreenia ja muuta maa-ainesta n. 50–

70% tuotteen tilavuudesta.

Valmiit tuotteet toimitetaan käyttäjille toistaiseksi irtotoimituksina. Lop- putuotteiden pakkaaminen saattaa tulla kysymykseen tulevaisuudessa.

Vuonna 2004 laitokselta toimitettiin multaa laskutusasiakkaille noin 3700 tonnia.

Heikompilaatuisia komposteja voidaan toimittaa myös sinällään kasvu- ja peitekerroksiksi esim. kaatopaikoille maanpeite- ja maisemointitarkoituk- siin. Kaikki laitokselta toimitettavat kompostituotteet analysoidaan sään- nöllisesti ja niillä on erillinen kirjanpito toimitustietojen osalta. Toimitet- tavat kompostierät seulotaan, jotta jätteen sisältämät muovit ja vastaavat epäpuhtaudet pystytään niistä poistamaan.

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus

Laitoksen kompostointiprosessi on tällä hetkellä tunnelikompostointitek- niikkaa, johon on yhdistetty biojätteen koneellinen esikäsittely. Jatkossa prosessia kehitetään edelleen vastaamaan parasta käyttökelpoista tekniik- kaa sivutuoteasetuksen vaatimukset huomioon ottaen.

Lietemäisten jätteiden fysikaalis-kemiallinen käsittelyprosessi edustaa hakijan näkemyksen mukaan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa eri- tyisesti rasvapitoisten lietteiden käsittelyssä. Biokaasulaitos on hakijan näkemyksen mukaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa lietemäisten ja biohajoavien jätteiden käsittelyssä. Hakijan näkemyksen mukaan anaero- binen biohajoavien jätteiden keskitetty käsittely on myös ympäristön kannalta parhaan käytännön soveltamista.

Euroopan Komissiossa on valmisteilla parasta käyttökelpoista tekniikkaa esittelevä asiakirja (BREF) jätteiden käsittelystä.

Tammikuussa 2004 on julkaistu toinen revisio valmisteilla olevasta BREF-asiakirjasta (Draft Reference Document on Best Available Tech- niques for the Waste Treatment Industries, Draft January 2004).

Asiakirjassa mainitaan anaerobinen käsittely ensimmäisenä biologisista käsittelymenetelmistä. Anaerobisen käsittelyn käyttäminen eri biohajoa- vien jätteiden yhteiskäsittelynä tuo asiakirjan mukaan prosessille ja ym- päristölle lisäarvoa.

Biokaasulaitos voidaan jakaa seuraaviin osaprosesseihin:

1. Vastaanotto

2. Jätteiden homogenisointi 3. Hajukaasujen käsittely 4. Hygienisointi

5. Anaerobinen käsittely

6. Biokaasun puhdistaminen ja hyödyntäminen 7. Lietteen vedenerotus ja jäteveden muodostuminen 8. Kuivatun lietteen jälkivarastointi

1. Vastaanotto

Bref-asiakirjan mukaisesti parasta käyttökelpoista tekniikkaa on lietteiden ja kiinteiden jätteiden vastaanotto suljettuihin tiloihin. Etelä-Suomen Multaravinne Oy:n biokaasulaitokselle toimitettavat jätteet otetaan vas- taan suljetussa hallissa, ja jätteet johdetaan suoraan suljettuihin altaisiin.

Altaista ja vastaanottohallista poistetaan haisevat yhdisteet hallitusti haju- kaasujen käsittelyyn.

2. Homogenisointi

Asiakirjan mukaisesti kaikki jätteiden mekaaniset prosessoinnit toteute- taan suljetuissa tiloissa. Etelä-Suomen Multaravinne Oy:n biokaasulaitok- sella biojätteiden esikäsittely toteutetaan tarvittaessa suljetussa vastaanot- tohallissa. Sekoitettujen jätteiden homogenisointi toteutetaan suljetuissa altaissa.

3. Hajukaasujen käsittely

Asiakirjan mukaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa on käsitellä jättei- den vastaanotosta ja prosessoinnista muodostuvat haisevat yhdisteet. Eri- tyisen konsentroituneiden kaasujen käsittelyssä tulee käyttää soveltuvia esikäsittelyjä. Etelä-Suomen Multaravinne Oy:n biokaasulaitokselle tulee hajukaasujen poisto ja johtaminen käsittelyyn jätteiden vastaanottohallis- ta, vastaanottoaltaasta ja sekoitusaltaasta.

4. Hygienisointi

Asiakirja ei ota kantaa anaerobisen käsittelyn hygieenisten ominaisuuksi- en parantamiseen.

5. Anaerobinen käsittely

Asiakirjan mukaan anaerobinen käsittely on parhaan käyttökelpoisen tek- niikan mukaista jätteiden käsittelyä. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista toimintaa on mm. seurata käsittelyyn johdettavien ja käsiteltyjen materiaalien COD, BOD, N, P ja Cl – arvoja, kierrättää tarvittaessa jäte- vettä reaktoriin, maksimoida biokaasun tuotto ja termofiilinen käsittely.

Etelä-Suomen Multaravinne Oy:n biokaasulaitos voidaan toteuttaa joko mesofiilisenä tai termofiilisenä. Jätejakeiden vaihtoehtoisena käsittely- prosessina on laitoksella kompostointi ja lietteiden fysikaalis-kemiallinen käsittely, jolloin anaerobiprosessin syöte on mahdollista optimoida mak- simaalisen biokaasuntuoton saavuttamiseksi.

6. Biokaasun puhdistaminen ja hyödyntäminen

Asiakirjan mukaan anaerobisesta prosessista muodostuvan biokaasun polttamisesta muodostuvien haitallisten yhdisteiden määrää voidaan vä- hentää erityisesti rikkivedyn vähentämisellä poltettavasta kaasusta. Etelä- Suomen Multaravinne Oy:n biokaasulaitokselle tulee joko biologinen ri- kinpoisto tai riittävän rautasuolamäärän lisääminen käsiteltävään jättee- seen.

7. Lietteen vedenerotus ja jäteveden muodostuminen

Asiakirjan mukaisesti jätteiden käsittelystä muodostuvan jäteveden COD- ja BOD-arvoille ei ole vielä esitetty soveltuvia vaihteluvälejä, kokonais- typen ja ammoniumtypen osalta asiakirjan mukainen soveltuva vaihtelu- väli on 2000–3500 mg/l (N-tot) ja 1500–2500 mg/l (NH₄-N), fosforiin ja kiintoainekuormaan asiakirja ei ota kantaa.

8. Kuivatun lietteen jälkivarastointi

Asiakirjan mukaisesti kaikki varastoinnit tulee toteuttaa siten, ettei maa- perään pääse johtumaan haitallisia aineita. Etelä-Suomen Multaravinne Oy:n biokaasulaitoksen kuivatun lietteen jälkivarastointi toteutetaan pin- noitetulla ja viemäröidyllä jälkikompostointikentällä.

Energian käyttö ja arvio käytön tehokkuudesta

Laitoksen nykyisen toiminnan energiankulutus muodostuu sähkön käy- töstä, sekä työkoneiden polttoöljyn kulutuksesta. Laitoksen koko kompos- tointitoiminta tapahtuu eristetyissä sisätiloissa, jolloin lämpöhäviöt ovat mahdollisimman pienet. Kompostointiprosesseissa on lämmön talteenotto ja talteen otettu energia hyödynnetään käyttöveden lämmityksessä ja vas- taanottopään sekä lietteiden käsittelytilan lämmityksessä. Ulkopuolista lämmitystä ei tarvita. Sähkönkulutus aiheutuu prosessitekniikan vaatimis- ta tehoista.

Biokaasulaitos käyttää energiaa sekä sähköenergiana että lämpöenergia- na. Laitoksen käyttämä sähköenergia on noin 200 kW. Laitos tuottaa käyttämänsä sähköenergian itse. Laitoksella tuotettava biokaasu voidaan myydä paikalliselle bioenergialaitokselle (Forssan Energia) tai hyödyntää biokaasulaitoksen omalla CHP-laitoksella, jolloin käyttöön otetaan bio- kaasua käyttävä kaasumoottori, jonka avulla tuotetaan sekä sähkö- että lämpöenergiaa (CHP= Combined Heat and Power).

Tällöin tuotettava sähkö hyödynnetään laitoksen omissa prosesseissa, konserniyrityksen kiinteistöissä sekä mahdollisesti muissa toiminta- alueen yrityksissä.

Pääsääntöisesti tuotettu sähkö pyritään käyttämään alueellisesti siten, ettei sitä myydä valtakunnalliseen verkkoon. Myös laitoksen tuottama lämpö- energia voidaan hyödyntää oman käytön lisäksi laitoksen naapuriyhtiöis- sä. Siten CHP-laitoksen tuottama energia saadaan hyödynnettyä parhaalla mahdollisella hinnalla, koska tuotettua sähköenergiaa voidaan hinnoitte- lussa verrata verkosta ostettavaan sähköön (n. 7 sent/kWh) ja myös läm- pöenergia voidaan hyödyntää. Suomessa on keskusteltu yleisellä tasolla biokaasulaitosten taloudellisesta sijoittelusta muun teollisuuden yhtey- teen, jotta laitoksen tuottama energia saataisiin parhaalla tavalla hyödyn- nettyä. Käytännössä Etelä-Suomen Multaravinne Oy:n biokaasulaitos tu- lee olemaan ensimmäisiä laitoksia, joissa tuotettu energia voidaan myös käytännössä hyödyntää mahdollisimman kokonaisvaltaisesti.

Arvio päästöjen vähentämistoimien ristikkäisvaikutuksista

Yhdistetty anaerobinen ja aerobinen käsittely on hakijan näkemyksen mukaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa biohajoavien jätteiden käsitte- lyssä. Biokaasulaitoksen käyttöönotto Etelä-Suomen Multaravinne Oy:n jätteidenkäsittelylaitoksella tuo lisäarvoa yhtiön toiminta-alueen ympäris- tövaikutusten vähentämisessä mm. mahdollistamalla karjatalouden liet- teiden vastaanoton ja prosessoinnin yhtiön toimesta. Tällöin karjatalou- delle tyypilliset ympäristöhaitat, kuten haju- ja ravinnepäästöt, vähenevät oleellisesti.

Biokaasulaitos rakennetaan siten, että sen lopputuotteina muodostuu or- gaanisiksi lannoitteiksi soveltuvia jakeita, kuten kuivattua lietettä ja re- jektivettä, jotka ovat lisäksi hygieenisiltä ominaisuuksiltaan hyviä ja tur- vallisia. Biokaasu voidaan hyödyntää laitoksen alueella yhdistetyssä säh- kön ja lämmöntuotannossa, tai osa kaasusta voidaan myydä suoraan polt- toon ulkopuoliselle käyttäjälle.

Käytännössä Etelä-Suomen Multaravinne Oy:n biokaasulaitos tulee ole- maan ensimmäisiä laitoksia Suomessa, joissa tuotettu energia on mahdol- lista hyödyntää mahdollisimman kokonaisvaltaisesti lämpönä ja sähkönä Envitech-alueen yrityksissä. Biokaasun suoran polton toteutuessa sen si- sältämä energia saadaan parhaiten talteen, eikä toiminnasta muodostu hai- tallisia sivuvirtoja, kuten jäteöljyjä. Biokaasulaitoksen toiminta perustuu biologisiin ilmiöihin, joita on täydennetty fysikaalisilla esikäsittelyillä (hienonnus, homogenisointi ja lämpökäsittely eli hygienisointi). Siten toiminnassa pyritään välttämään erilaisten kemiallisten apuaineiden käyt- tämistä, joiden tuotanto-, kuljetus- ja sivuvirtavaikutukset heikentäisivät laitoksen positiivista ympäristövaikutusta.

YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin

Laitoksen nykyisestä toiminnasta muodostuu jätevesiä sekä kompostoin- tikentältä että lietteiden kemiallisesta saostuksesta. Kompostikentältä tu- leva jätevesimäärä on vuositasolla noin 16 000 m3 ja lietteenkäsittelyssä muodostuva noin 8 000 m3 vuodessa. Siten päivittäinen keskivirtaama on noin 67 m3. Vuodenaikojen aiheuttama vaihtelu päivittäiseen jätevesi- määrään on merkittävä. Laitoksella muodostuva jätevesi on sekä ravinne- pitoisuuden että orgaanisten yhdisteiden osalta korkeasti kuormittunutta (BOD n. 4 - 26 gO₂/l, P-kok. n. 24 - 210 mg/l, Kok-N n. 290 – 2200 mg/l). Vuonna 2004 kaupungin puhdistamolle johdettiin jätevettä 30 492m³. Määrä oli aikaisempaa suurempi mm. kasvaneen jälkikypsen- nyskentän pinta-alan ja korkean sademäärän johdosta.

Jätevedet on aikaisemmin johdettu suoraan Forssan kaupungin jäteveden- puhdistamolle. Laitokselle on rakennettu oma jätevesien esikäsittelypro- sessi, joka otettiin käyttöön keväällä 2005. Esikäsittelyn tavoitteena on vähentää jäteveden orgaaninen kuorma vastaamaan normaalia yhdyskun- tajätevettä. Tavoitearvot esikäsitellylle vedelle ovat: BOD 200-250 mg/l, SS 200-250 mg/l ja P ≈ 50 mg/l. Jätevesivirtaama laitokselta kaupungin puhdistamolle on arviolta < 250 m3/d ollen keskimäärin 70 m3/d. Näin ollen arvioitu maksimikuormitus puhdistamolle esikäsittelyn jälkeen on:

BOD 62,5 kg/d, SS 62,5 kg/d ja P 12,5 kg/d. Jätevesien esikäsittelylaitok- sen poistoilma johdetaan biosuotimen kautta.

Biokaasulaitoksella muodostuu jätevesiä anaerobisen käsittelyn jälkeises- sä lietteen vedenerotuksessa. Vuosittaisen rejektiveden määrä on arviolta 20 000-25 000 m³.

Rejektivesi esikäsitellään laitoksen omalla jätevedenpuhdistamolla, jonka jälkeen esikäsitelty vesi johdetaan Forssan kaupungin jätevedenpuhdis- tamolle. Lietteitä ja biohajoavia jätteitä käsitteleviä biokaasulaitoksia on Suomessa vasta muutamia käytössä. Käytännössä muodostuvan rejekti- veden ominaisuudet vaihtelevat laitoksella käsiteltävien jätteiden laadun mukaan. Tyypillistä on korkea kiintoaineen, typen ja fosforin pitoisuus.

Rejektivesi on sellaisenaan soveltuvaa myös lannoitekäyttöön (esimer- kiksi orgaaninen lannoiteliuos). Lannoitelain edellytyksenä on ravinnear- vojen täyttyminen typen, fosforin ja kaliumin osalta siten, että jokaisen ravinteen pitoisuus ylittää pitoisuuden 1 % kuiva-aineesta, ja ravinteiden yhteispitoisuus on yli 4 % kuiva-aineesta. Hygieenisiltä vaatimuksiltaan lannoitekäyttö edellyttää lannoitteen olevan vapaata Salmonellasta.

Päästöt maaperään

Laitoksen ulkokompostointikentältä muodostuu valumavesiä, joiden pää- sy maaperään on estetty päällystämällä kenttä kauttaaltaan kestopäällys- teellä (asfalttibitumi AB 160/20 50mm). Kenttään on toteutettu voimak- kaat kaadot valumavesien talteenottoa varten. Kentän alaosassa on vasta- penkka, joka estää valumavesien pääsyn maaperään jopa poikkeuksellis- ten runsaiden sateiden aikana.

Valumavesien keräystä varten kentällä on betoniset varoaltaat ja kaivot, joista valumavedet johdetaan oman jätevesien esikäsittelylaitoksen kautta kaupungin jätevedenpuhdistamolle.

Päästöt ilmaan

Laitoksen nykyisestä toiminnasta syntyy hajukaasuja ja muita kaasumai- sia yhdisteitä lähinnä kompostointiprosessin yhteydessä. Laitoksen pois- toilma johdetaan biosuodattimen kautta ilmakehään, jolloin haitallisten kaasujen määrä alenee vähäiselle tasolle. Aumakompostointi ulkokentällä voi aiheuttaa hajuhaittoja erityisesti kun kompostia käännetään ja multaa seulotaan. Haitat pyritään minimoimaan suorittamalla tarvittavat toimen- piteet hajujen leviämisen kannalta suotuisten sääolosuhteiden aikana. Lai- toksen toiminta on aikaisemmin aiheuttanut lähiympäristölle ajoittain ha- juhaittoja. Hajupäästöjä on laitoksen toimesta ryhdytty seuraamaan sään- nöllisesti ja seurannan pohjalta on suoritettu toimenpiteitä, joilla toimin- taa on kehitetty vähemmän hajua aiheuttavaksi (mm. lieteprosessin to- teuttaminen). Biokaasulaitoksen ja kompostointiprosessien kehittämisen myötä käsittelyssä siirrytään suljettuihin prosesseihin, joiden hajupäästöt ovat helpommin hallittavissa.

VTT mittasi biosuodattimen toimivuutta 25.6.2002 tekemällä poistokaa- sujen haju- ja hajurikkipitoisuus mittaukset ennen ja jälkeen biosuodinta.

Tulosten mukaan tulevan kaasun hajupitoisuus oli keskimäärin 21 500 hajuyksikköä /m³ ja biosuotimilta lähtevän kaasun hajupitoisuus keski- määrin 2500 hajuyksikköä /m³. Tästä saadaan keskimääräiseksi erotuste- hokkuudeksi 88%. Biosuotimiin menevän kaasun rikkivety-pitoisuus oli 0,08 mg/l ja ulostuleva 0 mg/l. Dimetyylidisulfidin pitoisuudet vastaavas- ti olivat 0,4 ja 0,18 mg/l, dimetyylisulfidin 0,04 ja 0,04 mg/l sekä metyy- limerkaptaanin 0,1 ja 0 mg/l.

Laitoksella 4.7.2002 suoritettujen ammoniakkipitoisuus-mittausten perus- teella oli ammoniakkipitoisuus laitoksen sisällä 0.7-2,1 mg/l ja biosuoti- mien jälkeen keskimäärin 0,27 mg/l. Poistokaasumittauksia tullaan suorit- tamaan laitoksella myös jatkossa.

Lisäksi yhtiö on kehittänyt Kiimassuon alueelle internetpohjaisen haju- seurantaohjelman, jossa ympäristön asukkaista koostuvan hajupaneelin jäsenet seuraavat alueen hajupäästöjä ja raportoivat havainnoistaan lai- tokselle internetin välityksellä. Hajuseurannan pohjalta voidaan kehittää toimintoja vähemmän hajua aiheuttaviksi.

Biokaasulaitoksen ilmakehään kohdistuvat päästöt aiheutuvat biokaasun poltosta ja käsiteltävien jätteiden muodostamien hajukaasujen käsittelys- tä. Biokaasulaitoksen hajukaasut puhdistetaan biosuodattimessa lähes ha- juttomiksi, joten laitoksesta itsestään ei muodostu päästöjä ilmakehään.

Hajukaasujen käsittelyn jälkeen puhdistettu ilma voi sisältää haisevia yhdisteitä korkeintaan 2500 hajuyksikköä / m³. Metaanikaasun (60-70%

biokaasusta) palamisesta muodostuu hiilidioksidia ja vettä:

O H CO O

CH₄ +2 ₂ = ₂ +2 ₂

Biokaasun muuntamisessa sähkö- ja lämpöenergiaksi polttomoottorissa tai biokaasupolttimella muodostuu pieniä määriä savukaasuja, joita ei erikseen puhdisteta. Energiantuotanto on jatkuvatoimista, joten päästöt jakautuvat tasaisesti vuorokauden ja vuoden ympäri. Savukaasut vapautuvat ilmaan 4-5 m korkeudelta. Hiilidioksidipäästöjen osalta Etelä- Suomen Multaravinne Oy:n biokaasulaitos on nettovähentäjä. Laskennal- linen vaikutus kasvihuonekaasupäästöjen vähentymiselle on noin 12.500 tn CO2-ekvivalenttia vuodessa. Laskelma on tehty seuraavasti:

Käsiteltävä jätemäärä n. 30 000 tn/a.

Käsiteltävästä jätteestä muodostuu noin 1 750 000 m³ biokaasua vuodessa Metaania tuotetaan prosessissa noin 35 m³ CH4 / tn jäte = 1 050 000 m³ CH4/a = 750 tn CH4/a.

Biokaasu sisältää hiilidioksidia noin 35 %, siten vuodessa tuotetun bio- kaasun sisältämän hiilidioksidin määrä on noin 612 500 m³ ja sen paino on noin 1200 tn.

Metaani hapettuu polttoprosessissa hiilidioksidiksi ja vedeksi: CH₄ + 2 O2 = CO2 + 2 H2O siten 750 tn CH4 poltosta vapautuu hiilidioksidia noin 2060 tn. Kasvihuonekaasuvaikutus: 1 tn metaania = 21 tn CO2-eq

Biokaasun hyödyntäminen energiana vähentää kasvihuonekaasujen muo- dostumista noin 750 tn CH₄ * 21 = 15.750 tn CO₂-eq, josta vähennetään biokaasun sisältämä hiilidioksidi 1200 tn CO2 sekä metaanin poltosta va- pautuva hiilidioksidi 2.060 tn CO2 = 12.490 tn CO2-eq/a.

Melu Hakija ei katso laitoksen aiheuttavan normaalista poikkeavaa meluhaittaa, eikä laitoksella ole lähinaapureita, joille melusta aiheutuisi haittaa. Lai- toksen päivittäinen liikennemäärä on noin 20 autoa / päivä.

Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen

Toiminnassa syntyvät jätteet lajitellaan ja toimitetaan asianmukaiseen kä- sittelyyn taulukon mukaisesti:

Jätenimike Numero- tunnus

Käsittelypaikka Määrä t/a

Metallijäte 200140 Forssan Romu Oy 18 t/a

Paperijäte 150101 Railapa Oy 0,1 t/a

Puujäte 17021 Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy 2 t/a

Energiajäte 191210 Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy 1 t/a Sekajäte 200301 Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy 0,2 t/a

Öljyjätteet 130701* Ekokem Oy 0,1 t/a

Muut ongelmajätteet Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy

*Merkityt ongelmajätteitä.

Muualle toimitettavien jätteiden käsittelylaitokset sijaitsevat Etelä- Suomen Multaravinne Oy:n naapurustossa, Ekokem Oy:ä lukuun otta- matta, joten tarvetta jätteiden pidempiaikaiselle varastoinnille ei ole. Käy- tännössä metalli- ja sekajätteelle on laitoksella jätelavat, jotka toimitetaan käsittelijöille aina lavan täytyttyä.

Muiden toiminnassa muodostuvien jätejakeiden määrät ovat vähäisiä.

Niitä ei erikseen varastoida laitoksella, vaan ne toimitetaan käsittelijöille aina tarvittaessa. Myös öljyjätemäärät ovat vähäisiä, koska työkoneiden huollot suoritetaan ulkopuolisilla toimijoilla. Seulonnassa erottuva ha- joamaton muovijäte toimitetaan sopimusten mukaisesti paluukuormina takaisin biojätteen toimittajille.

LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu

Nykyinen laitos on varustettu automaatiolla, joka ohjaa laitoksen toimin- taa sekä miehitettynä että ilman miehitystä. Prosesseja voidaan ohjata poikkeustilanteissa myös käsiajolla. Automaatioon liitetyllä PC-valvonta- ohjelmalla toimintoja voidaan ohjata sekä tallentaa ja raportoida proses- sin toiminta- ja mittaustietoja. Laitoksen toiminnasta kirjataan ylös syö- tettyjen jätteiden laadut ja määrät. Automaation avulla kerätään tiedot prosessilämpötiloista. Erikseen seurataan kompostointiprosessien pH- arvoja, kosteutta, happipitoisuuksia sekä ravinne- ja raskasmetallipitoi- suuksia.

Biokaasulaitoksen toimintaa ohjaa automaatio, joka toimii sekä miehitet- tynä että ilman miehitystä. Laitoksen käyttäjä tarkistaa ja tarvittaessa huoltaa säännöllisesti biokaasulaitoksen osaprosessien laitteet. Tarkistet- tavia kohteita ovat pumput, venttiilit, muut toimilaitteet ja mittalaitteet.

Biokaasulaitoksen huolto-ohjelma tehdään laitoksen valmistumisen jäl- keen.

Päästötarkkailu

Laitoksen kuormitus- ja vesistöntarkkailuohjelman on laatinut Kokemä- enjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry 31.3.1998 ja se on Hämeen ym- päristökeskuksen hyväksymä.

Ohjelman mukainen tarkkailu on aloitettu keväällä 1998. Alueella aiem- min tehdyistä tutkimuksista on selostettu vuoden 1998 vuosiyhteenvedos- sa. Tarkkailuohjelmaan on lisätty keväällä 1998 havaintopaikka kompos- tialueen yläpuolelle vertailuhavaintopaikaksi. Tarkkailuohjelman mukai- sesti näytteet otetaan jätevedenpuhdistamolle johdetusta vedestä ja kol- melta ojahavaintopaikalta kolme kertaa vuodessa.

Viemäriin johdettavasta vedestä tarkkaillaan seuraavia parametrejä:

• sameus

• kiintoaine

• sähkönjohtavuus

• pH

• COD_Mn

• BOD7

• kok.N

• NH4-N

• kok.P

• kloridi

• Fe

• fekaaliset kolit

• fekaaliset streptokokit

Pintavesistä tarkkaillaan seuraavia parametrejä:

• lämpötila

• happi (kyll% ja pitoisuus)

• sameus

• kiintoaine

• sähkönjohtavuus

• pH

• CODMn

• väriluku

• kok.N

• NH4-N

• kok.P

• kloridi

• Fe

• fekaaliset kolit ja streptokokit

Laitoksella on vuonna 1998 suoritettu ammoniakin pitoisuusmittaukset sisäilmasta ja poistokaasuista. Vuonna 1999 ja 2000 mitattiin poistokaa- suista hajupitoisuus, ammoniakki-, rikkivety-, metyylimerkaptaani-, di- metyylisulfidi-, pineeni- ja limoneenipitoisuudet. Biosuodattimen toimi- vuutta mitattiin kesällä 2002 tekemällä poistokaasujen haju- ja hajurikki- pitoisuusmittaukset ennen biosuodatinta ja sen jälkeen. Mittaukset on suoritettu VTT:n toimesta. Laajemmat päästömittaukset tehdään laitok- sella kahden vuoden välein tai tarvittaessa. Viimeiset ilmapäästömittauk- set on suoritettu keväällä 2005.

Hajupäästöistä on tehty tutkimusta laitoksen toimesta vuodesta 2002 al- kaen. Hajupäästöjen kartoittamiseksi laitoksella suoritettiin hajuseurantaa laitoksen työntekijöiden ja lähiasutuksen toimesta. Seurannassa käytettiin valvontalomakkeita, joihin rekisteröitiin hajupäästön ajankohta, voimak- kuus, häiritsevyys, sekä sääolosuhteet havaintohetkellä. Seurannan tulok- sista tehtiin Hämeen Ammattikorkeakoulussa opinnäytetyö.

Lisäksi yhtiö on kehittänyt Kiimassuon alueelle internetpohjaisen haju- seurantaohjelman, jossa ympäristön asukkaista koostuvan hajupaneelin jäsenet seuraavat alueen hajupäästöjä ja raportoivat havainnoistaan lai- tokselle internetin välityksellä. Hajuseurannan pohjalta voidaan kehittää toimintoja vähemmän hajua aiheuttaviksi.

Kyseisillä seurantatoimilla tarkkaillaan jatkossa myös biokaasulaitoksen toimintaa. Lisäksi biokaasulaitos on varustettu mm. automaattisilla kaa- supitoisuusmittareilla.

Laitokselle laaditaan omavalvontaohjelma, jossa esitetään laitoksen näyt- teenotto-ohjelma. Laitoksella muodostuvien tuotteiden laatua seurataan sivutuoteasetuksen ja lannoitelain määräysten mukaisesti.

POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Riskinarviointi

Nykyisen toiminnan riskit liittyvät lähinnä prosessilaitteistojen vaurioi- tumisesta aiheutuviin prosessihäiriöihin. Laitoksen toiminnan varmista- miseksi suoritetaan jatkuvaa seurantaa ja laitteistojen huollot suoritetaan säännöllisesti. Biokaasulaitoksen toiminnan kannalta merkittäviä ympä- ristöriskejä ovat kuljetusten aikaisten onnettomuuksien aiheuttamat pääs- töt vesistöihin ja maaperään. Biokaasulaitos sijoitetaan Etelä-Suomen Multaravinne Oy:n jätteidenkäsittelylaitokselle, joten toiminnan aikaiset vuodot maaperään ja vesistöön on hallittavissa viemäröinnillä ja soveltu- vien pintamateriaalien käytöllä. Laitos ei myöskään sijaitse vedenkäytön kannalta merkittävällä pohjavesialueella. Hajukaasupäästöjä voi esiintyä hajukaasujen puhdistuksen häiriötilanteissa sekä huoltojen yhteydessä.

Anaerobiprosessin osalta mahdollisissa vuototilanteissa voi sisätiloihin vapautua biokaasun sisältämiä kaasuja metaania (CH4) ja hiilidioksidia (CO2), sekä pienempinä pitoisuuksina esiintyviä rikkivetyä (H2S) ja am- moniakkia (NH₃), joista aiheutuu terveysriski sekä tulipalon ja räjähdyk- sen riski. Vuototilanne aiheuttaisi välitöntä vaaraa sisätiloissa laitoksen työntekijöille ja alueella sillä hetkellä oleileville, mutta ei lähistön asuk- kaille pitkähkön etäisyyden takia. Laitoksen kaasuvarastoissa voi kerral- laan olla korkeintaan 700 m³ biokaasua, mikä vastaa 490 l kevyttä poltto- öljyä. Kaasun purkautuessa ulkoilmaan tuulen virtaus laimentaa tehok- kaasti päästön, joka ei siten vuototilanteessa aiheuta vaaraa laitosalueen ulkopuolelle.

Toiminta häiriötilanteissa.

Huolto- ja korjaustoimenpiteitä varten laitokselle on hankittu tarvittavat laitteet ja työkalut, sekä laadittu toimintaohjeet. Toiminnan kannalta kriit- tiset osat on luetteloitu ja hankittu laitokselle, tai selvitetty mistä osat saa- daan tarvittaessa nopeasti. Laitos on toteutettu niin, että koko laitoksen pysäyttäviä prosessinosia on vähän. Koko laitoksen automaatiojärjestel- män häiriötilanteessa laitosta voidaan ajaa käsiajolla. Häiriötilanteiden aikana vastaanotetut jätteet sekoitetaan tukiaineen kanssa, niin että ne ei- vät mätäne ja varastoidaan kasaan laitoksen varastosiiloihin. Häiriötilan- teessa on mahdollista varastoida noin viikon jätekertymä. Pidempiaikai- sen seisokin aikana kompostoitava jäte murskataan ja siihen sekoitetaan tarvittava tukiaines (turve/puu). Jäte aumataan suoraan jälkikompostoin- tikentälle ilman laitoskompostointivaihetta. Yli viikon kestävät seisokit ovat erittäin epätodennäköisiä laitoksen rakenteen ansiosta.

Laitos suunnitellaan niin, että kaasuvuotojen riski on mahdollisimman pieni. Vuotoihin varaudutaan automaattisilla kaasun mittaus- ja hälytys- järjestelmillä. Mikäli kaasun poistuminen anaerobireaktoreista estyy tai estetään, purkautuu biokaasu reaktorien yläosien vesilukkojen kautta il- makehään.

Käyttöhenkilöstö perehdytetään kaasujen ominaisuuksiin ja turvallisiin työskentelytapoihin. Laitos varustetaan sammutuskalustolla ja käyttöhen- kilöstö perehdytetään ensisammutukseen. Biokaasureaktoreiden ja kaasu- linjojen huollot määräytyvät tarpeen mukaan sekä rikkoutumisen että etukäteen suunnitellun huolto-ohjelman perusteella. Ennen huoltotöitä mitataan kaasujen pitoisuudet kohteessa ja työssä käytetään asianmukai- sia suojavälineitä.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Hämeen ympäristökeskus on kuuluttanut lupahakemuksesta ilmoitustau- luillaan ja Forssan kaupungin ilmoitustaululla 8.6-8.7.2005 välisen ajan sekä ilmoittanut kuulutuksesta Forssan Lehdessä 8.6.2005.

Hakemuksesta on 8.6.2005 annettu erikseen kirjallinen tieto tiedossa ole- ville asianosaisille (7 kpl). Asiakirjat ovat olleet kuulutusajan nähtävillä Forssan kaupungin ympäristötoimistossa.

.

Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset

Hakemuksesta on vuonna 2005 neuvoteltu ja laitoksella on suoritettu tar- kastukset 1.4, 11.4 , 9.5 ja 7.9. Tarkastus- ja neuvottelumuistiot on liitetty asiakirjoihin.

Lausunnot

Hakemuksesta on pyydetty 2.6.2005 lausunnot Forssan ja Tammelan ym- päristölautakunnilta, Forssan kaupunginhallitukselta, Forssan vesihuolto- laitokselta, Lounais-Hämeen kansanterveystyön kuntayhtymältä ja Kas- vintuotannon tarkastuskeskukselta (KTTK).

Forssan ympäristölautakunta toteaa lausunnossaan (5.9.2005), että lauta- kunnan saaman yleisen käsityksen mukaan viime aikoina laitoksesta ai- heutuneet hajuhaitat ovat vähentyneet. Sen sijaan laitoksen todennäköi- sesti aiheuttama toiminta-alueen ulkopuolinen vesistökuormitus näkyy edelleen voimakkaana kuormitus- ja vesistötarkkailutietojen mukaan.

Hakemuksen mukaan hajupäästöjä syntyy erityisesti jätteitä tuotaessa ja purettaessa sekä käsiteltyjen jätteiden jälkikypsytyksessä., kääntämisessä ja seulonnassa ulkotiloissa.

Käsiteltävien jätemäärien oleellisesta lisäyksestä johtuen toiminnasta ai- heutuvien hajupäästöjen vähentämiseen tulee entistä aktiivisemmin puut- tua lupapäätöksessä. Laitosalueen kohdalla lisääntyvä ojan ravinnekuor- mitus pitää saada loppumaan ennen toiminnan laajentumista.

Yhtiö hakee jätteiden käsittelyn lisäksi lupaa loppusijoittaa kompostia lai- toksen viereen noin hehtaarin kokoiselle kentälle. Jos loppusijoitukselle annetaan lupa, on luvassa huolehdittava siitä, että toiminnasta ei aiheudu maaperän ja vesien pilaantumista.

Lisäksi lautakunta katsoo, että nyt esitetylle hankkeelle on tehtävä oma ympäristövaikutusten arviointi. Asetuksessa ympäristövaikutusten arvi- oinnista on hankeluettelo, joihin sovelletaan arviointimenettelyä. 6§ kohta 11 jätehuolto b) muiden jätteiden kuin ongelmajätteiden polttolaitokset tai fysikaalis-kemialliset käsittelylaitokset, joiden mitoitus on enemmän kuin 100 tonnia jätettä vuorokaudessa sekä biologiset käsittelylaitokset, jotka on mitoitettu vähintään 20 000 tonnin vuotuiselle määrälle. Loimi- Hämeen Jätehuolto Oy:n hankkeeseen liittyvässä ympäristövaikutusten arvioinnissa vuonna 2002 on käytetty biojätteen käsittelykapasiteettina 40 000 tonnia. Nyt tehtävässä arviointimenettelyssä tulisi käyttää 90 000 tonnin vuosikapasiteettia ja lisäksi arvioitaessa vaikutuksia pitäisi ottaa huomioon Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy.n tulevaisuudessa mahdollinen biojätteen käsittely Kiimassuon alueella.

Tammelan ympäristölautakunta toteaa lausunnossaan (22.6.2005), että rakennettavasta biokaasulaitoksesta on esitetty hakemuksessa vain alus- tavia suunnitelmia, joiden perusteella ei ole mahdollista arvioida laitok- sen ympäristövaikutuksia. Laitoksen käsittelykapasiteetti nousee miltei kaksinkertaiseksi ja käsiteltäväksi tulee sivutuoteasetuksen mukaisia jät- teitä, jonka vuoksi on tärkeätä että toiminnassa käytetään mahdollisim- man paljon suljettuja järjestelmiä ja laitokselta tulevia hajuhaittoja pyri- tään vähentämään kaikin tavoin. Avonaisilla kentillä tapahtuvasta kom- postoinnista ja varastoinnista tulee estää valumien pääsy ympäristöön ja pintavesiin. Alueella tapahtuvan jätevesien käsittelyn allasrakenteista ei lupahakemuksessa ole esitetty mainintaa eikä suunnitelmaa. Ympäristön kannalta on tärkeää että jätevesien käsittelyn allasrakenteet ovat tiiviitä ja valumat ympäristöön on estetty.

Forssan kaupunginhallitus toteaa lausunnossaan (8.9.2005), että Kiimas- suon alueelle on sijoitettu ympäristötekniikkaan, jätehuoltoon ja kierrä- tykseen keskittyvää toimintaa. Lupahakemuksen tarkoittama toiminta so- veltuu alueen maankäyttöön ja on elinkeinopoliittisesti merkityksellistä.

Kaupunginhallitus puoltaa ympäristöluvan myöntämistä mutta pitää ym- päristölautakunnan tavoin tarpeellisena antaa luvassa hajupäästöjen vä- hentämistä samoin kuin ravinnekuormituksen sekä maaperän ja vesien pi- laantumisen estämistä koskevat määräykset. Kaupunginhallitus ei ota kantaa ympäristölautakunnan lausunnossaan esittämän kyseistä hanketta koskevan ympäristövaikutusten arvioinnin tarpeellisuuteen.

Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä toteaa lausunnossaan (4.7.2005) seuraavasti: Terveysvalvonnalle on viime vuosina tullut useita valituksia laitoksen aiheuttamasta hajusta, joka lähiaikoina on kuitenkin huomattavasti vähentynyt. Laitoksessa ei ilmeisesti ympäristölupapäätök- sen 30.8.2002 jälkeen ole ollut poikkeuksellisen suuria päästöjä aiheutta- neita häiriötilanteita, vahinkoja tai onnettomuuksia, koska laitos ei ole tehnyt tällaisista ilmoituksia terveysvalvonnalle. Ympäristölupapäätöksen mukaan tällaisista tulee välittömästi ilmoittaa Forssan ympäristö- ja ter- veysviranomaisille ja Hämeen ympäristökeskukselle. KVVY:yn yhteen- vedossa Etelä-Suomen Multaravinne Oy:n kompostointialueen kuormi- tus- ja vesistötarkkailusta vuonna 2004 todetaan, että vuonna 2003 raken- nettu betonivalli kompostointikentän eteläreunaan ei ole vielä vaikuttanut veden laatua parantavasti. Samoin todetaan, että mittakaivosta otetun näytteen perusteella alueen pohjavesi on pilaantunutta. Multaravinne Oy:n tulisi selvittää ja toteuttaa tehokkaampia keinoja estää valumavesien pääsy ympäristöön ja parantaa tutkittavien kohteiden veden laatua.

Uuden ja vanhan kompostointikentän rakenteissa on huomioitava pohjan ja reunojen vesitiiviys. Biojätettä ei saa varastoida alueella peittämättä ei- kä alueella säilyttää sinne kuulumatonta tavaraa.

Suunnitellun eläinperäisiä sivutuotteita käsittelevän biokaasu- ja kompos- tointilaitoksen rakentaminen on erittäin hyvä asia, jotta sivutuotteet voi- daan käsitellä tehokkaasti ja turvallisesti alueella ilman pitkiä siirtokulje- tuksia. Tässä toiminnassa on noudatettava Euroopan parlamentin ja neu- voston asetusta (EY) N:o 1774/2002, muiden kuin ihmisravinnoksi tar- koitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä, joka määrittelee tarkoin biokaasu- ja kompostointilaitoksia koskevat vaati- mukset. Hakemus biokaasu- ja kompostointilaitoksen hyväksymiseksi tu- lee tehdä Kasvintuotannon tarkastuskeskukselle, joka myös tarkastaa ja valvoo laitosta kokonaisuutena. Tähän kuuluu sivutuotteiden keräily, kul- jetus ja käsittely, syntyvän lopputuotteen käyttö ja varastointi ja mahdol- linen hävittäminen. Toiminnan järjestämisestä tulee tehdä selvitys hyväk- symishakemuksen yhteydessä. Näytteitä tutkiva laboratorio on myös ni- mettävä.

Alueella toteutettava autojen ja laitteiden pesu tulee huomioida kokonais- toimintaa suunniteltaessa. Toiminnan järjestäminen häiriö- ja poikkeusti- loissa tulee selvittää tarkemmin. Esimerkiksi riittävät, toimintaan hyväk- sytyt varastotilat tulee selvittää.

Multaravinne Oy:n toiminnassa tulee huomioida sivutuoteasetuksen mu- kaisen toiminnan ja muun toiminnan erillään pitäminen. Onnettomuusti- lanteisiin varautumisessa ja häiriöistä ilmoittamisessa on tärkeätä huomi- oida myös muut Kiimasuon alueella toimintaa harjoittavat yritykset sekä niiden henkilökunta. Ennen ympäristölupapäätöksen antamista tulisi KTTK:lle varata mahdollisuus lausunnon antamiseen.