TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Suomen Sokeri Oy:n Porkkalan tehtaan toiminta nykyisessä laajuudessa on alkanut vuonna 1965

•

•

Helsinki 11.4.2007

Annettu julkipanon jälkeen No YS 489

Dnro

UUS-2003-Y-597-111 0195Y0059-111 0199Y0120-115

ASIA Päätös Suomen Sokeri Oy:n ympäristönsuojelulain 35 §:n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee Kirkkonummen kunnassa sijaitsevan Porkkalan tehtaan toimintaa.

LUVAN HAKIJA Suomen Sokeri Oy, kotipaikka Helsinki Sokeritehtaantie 20, 02460 Kantvik

LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

Suomen Sokeri Oy:n Porkkalan tehdas ja siihen liittyvät toiminnat sijait- sevat Pikkalanlahden teollisuusalueella Kirkkonummen kunnan Kantvi- kin kylässä osoitteessa Sokeritehtaantie 20, 02460 Kantvik.

Kiinteistön omistaja: Danisco Sugar Oy Kiinteistön haltija: Suomen Sokeri Oy

Kiinteistön nimi ja rekisterinumero: Länsi-Kantvik 257-442-0001-0022 Toimialatunnus: 15 830

IPPC-koodi: 6.4.b.

Liike- ja yhteisötunnus: 0987030-1

Ympäristövahinkovakuutus: Teollisuusvakuutus, 60113, 1.1.1999

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Ympäristönsuojelulaki 28 §:n 1 momentti ja 2 momentin kohta 4) Ympäristönsuojelulaki 35 §:n 4 momentti

Ympäristönsuojeluasetus 1 §:n 1 momentin kohdat 5 a), 10 e), 13 a) ja 13 b) sekä 1 §:n 3 momentti

Ympäristönsuojeluasetus 42 §:n kohta 13)

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Uudenmaan ympäristökeskus

Ympäristönsuojeluasetus 6 §:n 1 momentin kohdat 9 b), 12 e) ja 12 f)

MAKSU 14 775 €

A14-111-AT20

ASIAN VIREILLETULO

Suomen Sokeri Oy:n Porkkalan sokeritehdasta ja sen jätevedenpuhdis- tamoa, raakavedenpuhdistuslaitosta sekä kemikaalien ja jätteiden varas- tointia koskeva ympäristölupahakemus on tullut vireille Uudenmaan ympäristökeskukseen 31.12.2003.

Muut vireillä olevat asiat

- Suomen Sokeri Oy:n Porkkalan tehtaan jäähdytysvesien orgaanisen kuormituksen vähentämistä ja suoritettuja toimenpiteitä sekä saavutettua kuormitustasoa koskevan selvitys, joka on toimitettu Uudenmaan ympä- ristökeskukseen 9.1.2001.

- Suomen Sokeri Oy:n Porkkalan tehtaan jätevesien muodostumista, käsit- telylaitteiden tehoa, puhdistamon toimintaa sekä jätevesien määrää, laa- tua ja niiden tarkkailua koskeva tarkkailuohjelmaehdotus, joka on toimi- tettu Uudenmaan ympäristökeskukseen 30.1.2001.

Tulipalosta aiheutuneesta poikkeuksellisesta tilanteesta tehty ilmoitus on toimitettu Uudenmaan ympäristökeskukseen 19.3.2003.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Suomen Sokeri Oy:n Porkkalan tehtaan toiminta nykyisessä laajuudessa on alkanut vuonna 1965.

Voimassa olevat luvat ja päätökset

- Suomen Sokeri Oy:n Porkkalan tehtaiden jätevedenpuhdistamon laajen- nusosan sijoituspaikkalupapäätös ja jätevedenpuhdistamon laajen- nusosaan liittyvien suunnitelmien hyväksyminen (Kirkkonummen ja Siuntion kuntien kansanterveystyön kuntainliitto, terveyslautakunta 22.1.1986 ja 13.8.1986).

- Suomen Sokeri Oy:n jätevesipuhdistamolietteen jatkokäsittelysuunni- telman ja siihen liittyen jätevedenpuhdistamolietteen välivarastointiken- tän hyväksymispäätös (Kirkkonummen ja Siuntion kuntien kansanterve- ystyön kuntainliitto, terveyslautakunta 25.2.1987 § 64).

- Suomen Sokeri Oy:n jätevesien johtamista koskevien lupaehtojen tarkis- tamispäätös sisältää Suomen Sokeri Oy:n Porkkalan tehtaan eri tuotan- toprosesseissa syntyvien jätevesien sekä tehtaan jäähdytys- ja sosiaalijä- tevesien lisäksi myös Suomen Sokeri Oy:n jätevedenpuhdistamolla käsi- teltävät jätevedenpuhdistamon puhdistamolietteen välivarastointikentän suoto- ja sadevedet, Voimavasu Oy:n Kantvikin voimalaitoksen ja Mil- dola Oy:n Kantvikin tuotantolaitoksen prosessi-, jäähdytys- ja sosiaalijä- tevedet sekä Kantvikin asuntoalueen ja Danisco Sugar Oy:n Kantvikin pohjoissataman sosiaalijätevedet (Länsi-Suomen vesioikeus nro 17/2000/1, 10.2.2000, korjattu Länsi-Suomen ympäristölupavirasto nro 62/1, 30.3.2000 sekä Vaasan hallinto-oikeus nro 00/0040/4, 7.9.2000 päätöksestä tehdyistä valituksista).

- Suomen Sokeri Oy:n jätevesien kuormitustarkkailuohjelman hyväksy- miskirje (Helsingin vesi- ja ympäristöpiiri nro 5/500 Hev 1986/30.9.1987).

- Suomen Sokeri Oy:n ja muiden Pikkalanlahden pistekuormittajien jäte- vesien vesistövaikutusten tarkkailuohjelman (Pikkalanlahden yhteistark- kailuohjelma, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry 16.11.2000) ja sii- hen sisältyvien kasviplanktontutkimusten (Pikkalanlahden yhteistarkkai- lun kasviplanktontutkimusohjelma, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry 3.5.2002) hyväksymiskirjeet (Uudenmaan ympäristökeskus 16.2.2001 (täydennetty 28.2.2001) ja 19.6.2002).

- Päätös Pikkalanlahden kalataloudellisen yhteistarkkailuohjelman (Länsi- Uudenmaan vesi ja ympäristö ry 5.6.2002) hyväksymisestä (Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskus dnro 588/5723/01, 14.6.2002).

Vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista annetun asetuksen mukainen päätös sokerituotteita valmistavalla tehtaalla käytet- täviä ja varastoitavia vaarallisia kemikaaleja koskevasta toimintailmoi- tuksesta (Teknillinen tarkastuskeskus nro 2399/365/91, 5.8.1992).

Alueen kaavoitustilanne

Suomen Sokeri Oy:n Porkkalan tehdastoiminnat sijaitsevat asemakaava- alueella, joka on 1.12.1981 vahvistetun rakennuskaavan (Kantvikin teol- lisuusalue I) mukaista teollisuus-, toimisto- ja varastorakennusten kortte- lialuetta.

LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ

Suomen Sokeri Oy:n Porkkalan tehdas ja siihen liittyvät toiminnat (soke- ritehdas, raakavedenpuhdistuslaitos, jätevedenpuhdistamo sekä raaka- aineiden, kemikaalien, tuotteiden ja jätteiden varastointi) sijaitsevat Suo- men Sokeri Oy:n Kantvikin tehdasalueella, jolla sijaitsee lisäksi Danisco Development Center –tutkimuskeskus, Finnsteve Oy Ab:n operoima Danisco Sugar Oy:n Kantvikin pohjoissatama, Kirkkonummen kunnan öljyntorjuntavarikko, Novelpack Oy:n elintarvikkeiden rahtipakkaamo ja Voimavasu Oy:n Kantvikin voimalaitos siihen liittyvine polttoaineen va- rastointitoimintoineen.

Porkkalan tehtaan sokerituotannon suodatussakan välivarastointialue si- jaitsee Suomen Sokeri Oy:n Sokeritiehen rajoittuvan varsinaisen tehdas- alueen ulkopuolella n. 800 m:n etäisyydellä sokeritehtaasta pohjoiseen si- jaitsevan Suomen Sokeri Oy:n läjitysalueen päällä. Suomen Sokeri Oy:n sokerituotannossa muodostuneen suodatussakan ja Voimavasu Oy:n Kantvikin voimalaitoksessa muodostuneen tuhkan läjitysaluetta ei ole suljettu, mutta sokerituotannon suodatussakkaa tai voimalaitostuhkaa ei ole enää viime vuosina läjitetty alueelle pysyvästi. Käytöstä poistetun lä- jitysalueen päällä sijaitsee myös Voimavasu Oy:n kivihiilen sivuvaras- tointialue ja Kantvikin voimalaitoksessa muodostuvan tuhkan välivaras- tointialue. Porkkalan tehtaan jätevedenpuhdistamolietteen välivarastointi- alue sijaitsee Sokeritiehen rajoittuvan Suomen Sokeri Oy:n varsinaisen

tehdasalueen ulkopuolella n. 800 m:n etäisyydellä sokeritehtaan jäteve- denpuhdistamosta koilliseen.

Etelässä ja osittain myös idässä Suomen Sokeri Oy:n Kantvikin varsinai- nen tehdasalue rajoittuu Strömsbynlahteen, joka on osa Pikkalanlahtea.

Luoteessa tehdasalue rajoittuu Mildola Oy:n Kantvikin tehdasalueeseen, jonka eteläosassa sijaitsee Mildola Oy:n kasviöljyjä ja valkuaisrehupuris- tetta valmistava tehdas. Suomen Sokeri Oy:n ja Mildola Oy:n Kantvikin tehdasalueiden länsipuolella, Satamatien toisella puolella, on teollisuus- käyttöön kaavoitettu Nokia Oyj:n rakentamaton metsämaa-alue sekä li- säksi Stormossenin suo ja rakentamatonta metsäaluetta. Alueen vieressä on Suomen Sokeri Oy:n entinen, vuosina 1965 – 1975 käytössä ollut kaa- topaikka.

Alueet ja lähimmät häiriintyvät kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia

Suomen Sokeri Oy:n Porkkalan tehtaan lähiympäristö on pääasiassa teol- lisuuskäytössä sekä rakentamattomana maa- ja metsäalueena. Lähin asu- tus sijaitsee n. 0,5 km tehdasalueesta koilliseen. Lähin koulu ja päiväkoti sijaitsevat Kantvikin kylässä n. 1 km:n etäisyydellä tehdasalueesta itään.

Kirkkonummen kunnan keskusta on n. 8 km:n etäisyydellä tehdasalueesta koilliseen.

Lähimmät loma-asunnot ovat Pikkalanlahdella Strömsbynlahden etelä- puolella n. 2 km:n etäisyydellä tehdasalueesta sijaitsevan Gyproc Oy:n kipsilevytehtaan takana. Prysmian Cables and Systems Oy:n Pikkalan tehdas ja Nordic Aluminium Oyj:n Pikkalan tehdas sijaitsevat n. 2 km tehdasalueesta länteen.

Ympäristön tila ja laatu

Alueen hydrologia, geologia ja ympäristön luonnon tila

Pikkalanlahden teollisuusalue sijaitsee Kirkkonummen kunnan eteläosan rannikko- ja saaristoalueen sekä keskiosan savikkoselännealueen välissä Kantvikin vesistöalueella, jossa Pikkalanlahden ranta-alue on pääasiassa kivikkoa tai sorapohjaista aluetta. Suomen Sokeri Oy:n Kantvikin varsi- nainen tehdasalue on asfaltoitu.

Suomen Sokerin Oy:n Kantvikin tehdasalue ei sijaitse tärkeällä pohja- vesialueella. Lähin I-luokan pohjavesialue (0125701 Kvarnby) sijaitsee n. 10 km:n etäisyydellä tehdasalueesta pohjoiseen.

Lähimmät luonnonsuojelualueet ovat n. 2,5 km:n etäisyydellä tehdasalu- eesta Pikkalanlahden pohjoisosassa sijaitsevat Stora Tallholmenin saaret vesialueineen sekä n. 2,5 km:n etäisyydellä tehdasalueesta kaakkoon si- jaitseva Lillträsk-järven rantasuo Pilvijärvellä.

Lähimmät Natura 2000 –suojeluverkostoon kuuluvat alueet ovat Meiko- Lappträskin metsäalue (FI0100021) runsaan 2 km:n etäisyydellä tehdas- alueesta pohjoiseen sekä Saltfjärdenin-Tavastfjärdenin lintuvedet (FI0100026) Porkkalanniemellä n. 5 km:n etäisyydellä tehdasalueesta

itään. Noin 0,2 km:n etäisyydellä tehdasalueesta lounaaseen ja noin 0,5 km:n etäisyydellä tehdasalueesta länteen on muinaishautoja.

Merialueen kuormitus, tila ja käyttökelpoisuus

Pikkalanlahden ulkoinen kuormitus muodostuu pääasiassa maa- ja met- sätalouden hajakuormituksesta ja tulee suurimmaksi osaksi Pikkalanjoen kautta niin, että sen osuus alueen fosfori- ja typpikuormituksesta sekä orgaanisen aineen kuormituksesta on Kirkkonummen kunnan Strömsbyn jätevedenpuhdistamon lopetettua toimintansa ollut n. 95 – 99 % vuonna 2005 sadekesän aiheuttamien Pikkalanjoen suurten virtaamien ja huuh- toutumien takia. Pikkalanjoen kautta tulevan kuormituksen on vuonna 2005 arvioitu olleen n. 53 kg P/d ja n. 910 kg N/d sekä biologisen ha- penkulutuksen (BHK₇) n. 780 kg O₂/d. Vesistöön huuhtoutuu jonkin ver- ran ravinteita ja orgaanista ainetta myös Pikkalanlahden omalta lähiva- luma-alueelta. Veden vaihtuminen Pikkalanlahden sisäosien ja ulomman merialueen välillä on alueen morfologian takia tehokasta, sillä lahden pohjaprofiili viettää tasaisesti ulkomerta kohti eikä kynnyksiä tai jyrkkä- reunaisia syvänteitä esiinny.

Pikkalanlahtea kuormittavat Suomen Sokeri Oy:n ja Mildola Oy:n Kant- vikin tehdasalueiden ja Suomen Sokeri Oy:n Porkkalan tehtaan jäteve- denpuhdistamon lisäksi pistemäisesti Prysmian Cables and Systems Oy:n sekä Nordic Aluminium Oyj:n Pikkalan tehtaan että Upinniemen varuskunnan ja Siuntion kunnan jätevedenpuhdistamot. Vuonna 2005 Pikkalanlahteen johdettiin jätevesien mukana keskimäärin 0,7 kg P/d, 44,1 kg N/d ja jätevesien biologinen hapenkulutus (BKH7) oli keskimää- rin 22 kg O2/d.

Alueelle tulevan jätevesikuormituksen vaikutuksia Pikkalanlahden ve- denlaatuun, rehevöitymiseen ja kalastoon on selvitetty vuosittain Pikka- lanlahden jätevesikuormittajien yhteisesti suorittamana velvoitetarkkai- luna. Vaikka yksittäisten jätevesikuormittajien vaikutukset Pikkalanlah- den veden fysikaalis-kemialliseen laatuun ovat olleet vähäisiä, on jäteve- sikuormituksen vaikutuksia ollut havaittavissa lähinnä Suomen Sokeri Oy:n Porkkalan tehtaan jätevedenpuhdistamon jätevesien purkualueen välittömässä läheisyydessä Kantvikin satama-alueella ja sen edustan me- rialueilla sekä aiempina vuosina nyt vuoden 2005 maaliskuussa toimin- tansa lopettaneen Kirkkonummen kunnan Strömsbyn jätevedenpuhdis- tamon edustan merialueilla.

Suomen Sokeri Oy:n, Mildola Oy:n ja Voimavasu Oy:n Kantvikin tuo- tantolaitosten tuotantoprosesseissa käytettävä jäähdytysvesi otetaan Kantvikin satama-alueen edustalta. Pikkalanlahden alueella ei ole ylei- sessä käytössä olevia uimarantoja tai virkistysalueita eikä vesialueella harjoiteta uittoa. Pikkalanlahdella harjoitetaan virkistys- ja kotitarveka- lastusta ja kauempana Pikkalanlahdella kalastaa yksi ammattikalastaja.

Pikkalanlahden kalataloudellinen yhteistarkkailu vuonna 2003 (Suunnit- telukeskus Oy, 24.6.2004) –selvityksen mukaan Pikkalanlahden kala- kannat ovat vuoden 2003 kalataloudellisen tarkkailun perusteella heiken- tyneet ja erityisesti kuhan osuus on pienentynyt. Kalastustiedustelun mukaan Pikkalanlahdella ja Pikkalanselällä kalastusta haittaaviksi teki-

jöiksi koettiin mm. runsaat leväkukinnat ja veden sameus sekä Pikkalan- selällä lisäksi särkikalojen runsas lisääntyminen. Ongelmien katsottiin johtuvan jätevesien vaikutushavaintojen puuttumisen takia lähinnä Pik- kalanjoen kuormituksesta ja ympäröivän merialueen tilasta. Makutes- teissä kuhat arvioitiin hyviksi tai erittäin hyviksi. Alueen kalakantoja on hoidettu pääasiassa velvoitepoikasistutuksin (siika ja hauki) ja pyyntira- joituksin. Pistemäisen jätevesikuormituksen vaikutusta ei kalataloudelli- seen yhteistarkkailuun kuuluvan pohjaeläintarkkailun tuloksissa voitu erottaa eikä jätevesien vaikutusta tarkkailualueen kalastoon ja/tai kalas- tukseen pystytty suoraan osoittamaan.

Ilmanlaatu ja päästöt ilmaan

Ilmanlaatu Uudenmaan ympäristökeskuksen seuranta-alueella vuonna 2004 (Alueelliset ympäristöjulkaisut 398, Uudenmaan ympäristökeskus) –selvityksen mukaan merkittävin ilmanlaatuun vaikuttava tekijä Kirk- konummella on autoliikenne, joka aiheuttaa valtaosan kunnan typenok- sidi- ja hiilivetypäästöistä. Rikkidioksidipäästöt ovat peräisin voima- ja lämpölaitoksista ja hiukkaspäästöistä pääosa kipsilevytehtaasta. Vuonna 2004 energiantuotannon osuus teollisuus- ja energiantuotantolaitosten sekä liikenteen yhteenlasketuista typenoksidipäästöistä oli 21 %, hiuk- kaspäästöistä 7 % ja rikkidioksidipäästöistä 100 %.

Kirkkonummella typpidioksidipitoisuuksien vuosikeskiarvot olivat seu- ranta-alueen mitatuista pitoisuuksista matalimpia ja alle 1/3 vuosiraja- arvosta (vuosikeskiarvo Vanhalla Rantatiellä 13 µg/m³ ja Puronpolulla 10 µg/m³). Vaikka Kirkkonummella saattaa keväisin esiintyä korkeita hiukkaspitoisuuksia, ovat hengitettävien hiukkasten pitoisuudet kuiten- kin todennäköisesti raja-arvojen alapuolella. Korkeimmillaan typenoksi- di- ja hiukkaspitoisuudet ovat vilkkaimpien liikenneväylien (Turunväylä ja Jorvaksentie) varressa.

Maaperän ja pohjaveden tila

Suomen Sokeri Oy:n tehdasalue on sokerituotannon suodatussakan väli- varastointi- ja läjitysaluetta lukuun ottamatta asfaltoitu eikä tiedossa ole kemikaalivahinkoja, joissa alueen maaperään olisi jäänyt kemikaaleja.

Alueet eivät sijaitse tärkeällä pohjavesialueella. Tehdasalueesta ei ole tehty maaperää tai pohjavettä koskevia selvityksiä.

Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella

Kantvikin alueen melu muodostuu pääasiassa Suomen Sokeri Oy:n ja Mildola Oy:n Kantvikin tehdasalueiden sekä Danisco Sugar Oy:n Kant- vikin pohjoissataman toiminnoista aiheutuvasta melusta. Alueen liikenne muodostuu tehdasalueiden ja sataman toimintaan liittyvästä raskasliiken- teestä sekä työpaikkaliikenteestä. Kantvikin pohjoissatama palvelee en- sisijaisesti Kantvikin tehdasalueilla sijaitsevia toimintoja ja pääosa sen liikenteestä kulkee Suomen Sokeri Oy:n tehdasalueen kautta.

Suomen Sokeri Oy:n Porkkalan tehtaalla käytettävä ruokoraakasokeri (n.

4 alusta/a) ja Voimavasu Oy:n Kantvikin voimalaitoksessa käytettävä kivihiili sekä Mildola Oy:n Kantvikin tehtaalla käytettävät ulkomaiset

rypsi- ja rapsiraaka-aineet tuodaan laivalla Kantvikin pohjoissatamaan, josta tuotantolaitoksissa käytetyt raaka- ja polttoaineet kuljetetaan kuor- ma-autoilla varastointi- ja käyttöpaikoilleen.

Tieyhteys Suomen Sokeri Oy:n Kantvikin tehdasalueelle on alueen poh- joispuolelta Sokeritehtaantien kautta. Suomen Sokeri Oy:n tuotantolai- toksen toimintaan liittyvä raskasliikennemäärä on ollut enimmillään n.

40 ajoneuvoa/vrk ympäri vuoden ja juurikaskampanjan aikana syys- joulukuussa ympäri vuorokauden n. 75 ajoneuvoa/vrk. Juurikaskampan- jan aikainen raskasliikenne vähenee noin kolmasosaan syksyn 2006 jäl- keen, kun Sucros Oy:n Salon juurikassokeritehtaan toiminta loppuu.

Porkkalan tehtaan sokerituotannossa työskentelee maanantaista perjan- taihin n. 160 henkilöä, joista puolet on päivätyössä ja puolet ilta- ja yö- vuorossa. Kantvikin tehdasalueen muissa Daniscon yksiköissä työsken- telee lisäksi yhteensä n. 150 henkilöä.

Pikkalanlahden koillisosassa Strömsbynlahden suun pohjoisrannalla si- jaitsevaan Kantvikin pohjoissatamaan ja etelärannalla sijaitsevaan Finnsteve Oy Ab:n Kantvikin eteläsatamaan johtava laivaväylä on ym- pärivuotisessa käytössä (n. 150 alusta/a). Voimavasu Oy:n ja Mildola Oy:n tuotantolaitosten sekä Kantvikin pohjoissataman toiminnoista ai- heutuva raskasliikennemäärä on yhteensä n. 25 kpl/vrk.

LAITOKSEN TOIMINTA

Yleiskuvaus toiminnasta

Suomen Sokeri Oy:n Porkkalan tehtaalla jalostetaan Euroopan Unionin sokerisäännösten mukainen Suomen maakohtainen ruokoraakasokeri- kiintiö kaupallisiksi sokerituotteiksi. Tehtaalla on lisäksi varastoitu, jat- kojalostettu ja pakattu myyntituotteiksi Sucros Oy:n Salon sokeritehtaan ja osa Sucros Oy:n Säkylän sokeritehtaan juurikassokerituotannosta.

Porkkalan tehtaan talous- ja prosessivesi valmistetaan tehtaan omassa pintavettä käyttävässä raakavedenpuhdistuslaitoksessa, jossa tuotettua talousvesilaatuista vettä toimitetaan myös lähialueen tuotantolaitoksille ja Kirkkonummen kunnalle. Tuotantoprosessien jäähdytysvetenä käytet- tävä merivesi otetaan Pikkalanlahdesta Kantvikin satama-alueelta, jonne myös lämmenneet jäähdytysvedet johdetaan Suomen Sokeri Oy:n jääh- dytysvesiviemärin kautta yhdessä Voimavasu Oy:n Kantvikin voimalai- toksen ja Mildola Oy:n Kantvikin tehtaan jäähdytysvesien kanssa.

Porkkalan tehtaan tarvitsema höyryenergia ja paineilma ostetaan Voi- mavasu Oy:n Kantvikin voimalaitokselta, joka tuottaa myös osan Pork- kalan tehtaiden tarvitsemasta sähköstä.

Porkkalan tehtaalla syntyvät teollisuus- ja sosiaalijätevedet johdetaan tehtaan omalle biologis-kemialliselle jätevedenpuhdistamolle, jossa käsi- tellään myös Mildola Oy:n tuotantolaitoksen prosessi- ja sosiaalijäteve- det sekä Voimavasu Oy:n ja Kantvikin pohjoissataman sosiaalijätevesien lisäksi muut Suomen Sokeri Oy:n tehdasalueella muodostuvat sosiaalijä-

tevedet ja osa Kantvikin asuntoalueiden yhdyskuntajätevesistä. Puhdiste- tut jätevedet johdetaan Pikkalanlahteen Kantvikin satama-alueelle.

Porkkalan tehdas valvomoineen on ympärivuorokautisessa (24 h/d) toi- minnassa ympäri vuoden ilman säännöllisiä seisokkijaksoja.

Sokeritehdas

Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti

Porkkalan tehtaalla valmistetaan kide- ja nestesokereita, siirappeja ja elintarvikemelassia sekä kidesokerista edelleen muita sokerituotteita (ku- ten pala-, rae-, tomu- ja hillosokerit). Sivutuotteena syntyvästä melassis- ta valmistetaan rehumelasseja. Tehtaalla käsiteltävä sokerimäärä riippuu voimassa olevasta sokerilainsäädännöstä.

Porkkalan tehtaan tuotantokapasiteetti on 230 000 t/a kiteisiä sokerituot- teita, 100 000 t/a nestesokereita ja 30 000 t/a siirappeja, kun tehdas toi- mii keskeytymättömällä 5-vuoroajotavalla. Rehumelassituotteita syntyy enimmillään 5 000 t/a. Pakatun valkosokerin määrä on ollut 30 000 - 40 000 t/a.

Porkkalan tehtaan sokeri- ja sivutuotteiden tuotantomäärät (t/a) ovat vuosina 2001 – 2005 olleet seuraavat:

Tuotanto 2001 2002 2003 2004 2005

Kiteiset sokerituotteet 108 012 110 868 96 854 90 892 75 568 Nestesokerit, siirappi,

elintarvikemelassi

43 327 46 501 47 574 43 820 47 342 Rehumelassi (ka) 1 049 2 405 1 289 1 855 1 286

Yhteensä 152 388 159 774 145 717 136 567 124 196

Juurikassokeritehtailta tuodun valkosokerin pakkausmäärä (t/a) on vuo- sina 2001 – 2005 ollut seuraava:

2001 2002 2003 2004 2005 Pakattavaksi tuotu kide 37 313 26 419 28 600 24 653 28 367

Viimeisen vuosikymmenen aikana Porkkalan tehtaan tuotantokapasiteet- ti on ollut n. 50 – 80 % maksimikapasiteetista, koska Suomen ruokoso- kerikiintiö ei ole mahdollistanut puhdistamoprosessin jatkuvaa ajoa.

Porkkalan tehdas voi tulevaisuudessa käydä suuremmalla kapasiteetilla ja ympäristölupaa haetaan eri tuotantolinjojen maksimikapasiteetille.

Prosessit

Porkkalan tehtaan sokerintuotantotoiminta muodostuu sokeripuhdista- mosta ja nesteasemasta sekä pakkaamo- ja varastointitoiminnoista seu- raavasti:

Sokeripuhdistamo

Sokeripuhdistamo käsittää kidesokerituotannon (tuotantokapasiteetti 650 t/d) ja sen jatkojalostuksen ja pakkauksen (pakkauskapasiteetti yh-

teensä 1 000 t/d). Sivutuotteena syntyvä puhdistamomelassi hyödynne- tään raaka-aineena siirappien valmistuksessa.

Varsinainen sokerinpuhdistusprosessi (kidesokerituotanto) muodostuu kuudesta päävaiheesta, joissa ruoko- ja juurikasraakasokeri puhdistetaan (raffinoidaan) kiteisiksi sokerituotteiksi neljällä perättäisellä kiteisen sokerin tuotantolinjalla. Ruokoraakasokeri tarvitsee vaativamman puh- distuskäsittelyn kuin juurikasraakasokeri, joka on tullut esikäsiteltynä Sucros Oy:n Salon ja Säkylän juurikassokeritehtailta. Juurikasraakasoke- ria ei affinoida ennen liuotusta ja liuotettu juurikasraakasokeri voidaan ohjata saittosaturointivaiheen ja siihen liittyvän raskaan painesuodatuk- sen ohi suoraan toiseen suodatusvaiheeseen.

Affinointivaiheessa epäpuhtauksia sisältävä sokerikalvo poistetaan ruo- koraakasokerikiteiden pinnalta affinointiliuosta (kylläinen sokeriliuos) lisäämällä. Saatua liuosta sekoitetaan ja lämmitetään ja liuoksen pH sää- detään. Muodostunut sokerikidemassa erotetaan linkoamalla. Raakaso- kerikiteet liuotetaan ja karkeimmat epäpuhtaudet erotetaan esiseulonnal- la seulaviiraa hyväksikäyttäen.

Mehunpuhdistusprosessi muodostuu saittosaturoinnin lisäksi erilaisista suodatuksista käsittäen saittosaturoinnissa syntyneen kalsiumkarbonaat- tisakan ja siihen saostuneiden epäpuhtauksien (kuten fosfaatti ja orgaani- set väriaineet) erottamisen (raskas painesuodatus), aktiivihiilipiimaa- apuainesuodatuksen, värinpoiston hartsisuodattimissa sekä varmistus- suodatuksen pahvisuodattimilla ja suodinlietteen käsittelyn.

Saittosaturoinnissa epäpuhtauksien saostamiseksi raakasokeriliuokseen lisätyn kalkkimaidon sisältämä kalsiumhydroksidi saostetaan kalsium- karbonaatiksi Voimavasu Oy:n Kantvikin voimalaitoksen puhdistettujen savukaasujen sisältämän hiilidioksidin avulla. Osa voimalaitoksen säh- kösuodattimen jälkeisestä savukaasuvirrasta johdetaan Suomen Sokeri Oy:n saittosaturointiyksikköön, jossa savukaasut puhdistetaan kaksivai- heisella venturipesurilla ennen raakasokeriliuokseen lisäämistä. Ensim- mäisessä vaiheessa savukaasuun ruiskutetaan merivettä, jolloin siitä poistuu nokea, lentotuhkaa ja palamatonta hiiltä sekä liukenee rikkidiok- sidia. Toisessa vaiheessa savukaasut pestään ja neutraloidaan kierrätettä- vällä natriumhydroksidiliuoksella.

Sokeriliuoksen kuiva-ainepitoisuus nostetaan halutulle tasolle haihdu- tusvaiheessa. Haihdehöyryt lauhdutetaan merivedellä pintalauhduttimis- sa. Sokerin kiteytys tapahtuu haihduttamalla vesi pois useassa peräkkäi- sessä vaiheessa. Ns. raffinadikiteytyksiä suoritetaan 4 – 5 kertaa peräk- käin sokeriliuoksen laadusta riippuen. Kiteytyksissä saatu sokerikide- massa lingotaan, liuos palautetaan prosessiin ja sokerikiteet kuivataan kuivureissa neljällä eri kuivauslinjalla. Sokerikiteet pakataan tai ohjataan 3 000 t:n kuivaussiiloihin, joissa niitä kuivataan edelleen. Sokeripöly- päästöjen vähentämiseksi kuivureiden poistokaasut johdetaan ulkoil- maan märkäsyklonien tai suodattimien kautta. Suodattimeen kertynyt sokeripöly otetaan talteen ja käytetään sokerituotteiden valmistuksessa.

Syklonien ylimäärävesi käytetään sokerin liuotuksessa.

Kiteytyksen hönkähöyry lauhdutetaan raakasokeriliuoksella suorakon- taktilauhdutuksella, kylmällä vedellä ja merivedellä pintalauhduttimissa, joista jäähdytykseen käytetty merivesi johdetaan jäähdytysvesiviemä- reissä takaisin mereen. Pintalauhduttimissa muodostuvat sokeripitoiset sekundäärilauhteet johdetaan tehtaan makeisiin prosessivesiin ja käyte- tään prosesseissa esim. pesuvesinä.

Ylimääräinen affinointiliuos ja viimeisen raffinadikiteytyksen linkous- liuos kiteytetään vielä jälkituotekäsittelyssä (jälkituotekiteytys ja –linkous) kolmessa vaiheessa. Viimeisestä linkouksesta saatava liuos haihdutetaan melassiksi. Ruokosokeripohjaisesta melassiliuoksesta val- mistetaan elintarvikemelassia. Rehumelassi valmistetaan sekoittamalla viimeisen linkouksen haihdutettu juurikassokeripohjainen melassiliuos ja tehtaan makeista vesijakeista (ns. VS-vedet) haihdutettu VS-melassi Suomen Rehu Oy:n tehtaalta tuotaviin melassijakeisiin. Jälkituotekäsit- telyn ja VS-vesien haihdutuksen hönkähöyryt lauhdutetaan pintalauhdut- timissa.

Sokerinpuhdistusprosessissa valmistettavat kiteiset sokerituotteet myy- dään sellaisinaan, pakattuina tai erilaisiksi erikoistuotteiksi (kuten pala- ja tomusokeri) jatkojalostettuina.

Kidesokerin jatkojalostuksessa valmistettaville pala-, tomu- ja hilloso- kereille on jokaiselle yksi tuotantolinja. Jatkojalostusprosessit muodos- tuvat erilaisista seulonta-, fraktiointi- ja kuivausvaiheista.

Suurin osa kiteytyksestä saatavasta sokerista ohjataan tuotebunkkereista (8 kpl) suursiiloon (3 x 3 500 t) lopullista jäähdytystä ja kuivausta var- ten. Hienot kiteet poistetaan seulomalla, hyödynnetään tuotteiksi tai liuo- tetaan sokerimehun joukkoon. Sokeri jaetaan fraktiointiseulassa kide- koon mukaan eri tuotefraktioihin.

Kovan palasokerin valmistuksessa kostea sokerimassa puristetaan tan- goiksi, jotka kuivataan uunissa ja hakataan halutun pituisiksi.

Hillosokeria valmistettaessa sokerin joukkoon sekoitetaan pektiiniä ja kosteus poistetaan leijupetikuivurissa. Hillosokerilinjalta poistuva ilma ohjataan syklonin kautta pussisuodattimelle ja niihin kertynyt sokeripöly palautetaan hillosokeriprosessiin.

Tomusokeri valmistetaan jauhamalla kidesokeria myllyssä, josta jauhet- tu sokeri imetään valmiina tuotteena suodattimeen.

Nesteasema

Nesteasema käsittää nestesokeri-, siirappi- ja elintarvikemelassituotan- non (nestesokerin tuotantokapasiteetti 300 t/d, siirappien tuotantokapasi- teetti 100 t/d ja elintarvikemelassin tuotantokapasiteetti n. 50 t/d).

Nestesokereiden raaka-aineena käytetään kotimaisesta juurikassokerista juurikassokeritehtaalla valmistettu valkosokeria (ns. teollisuuskide), joka liuotetaan kuumaan veteen. Sokeriliuos suodatetaan piimaasuodatinle- vyillä ja steriloidaan höyryllä, minkä jälkeen nestesokerien valmistus-

prosessi jakautuu sakkaroosilinjaan (Neste 67 –sokeri) ja inverttilinjaan, jolla valmistetaan Neste 77 –sokerin lisäksi myös täysin invertoitu neste- sokeri (täysinvertti).

Neste 67 –sokerin valmistamiseksi steriloitu sakkaroosisokeriliuos joh- detaan aktiivihiilikolonniin mahdollisten haju- ja makuhaittojen sekä vä- rin poistamiseksi, minkä jälkeen liuos suodatetaan piimaasuodattimella.

Liuoksen pH säädetään ja liuos vakioidaan haluttuun kuiva- ainepitoisuuteen (67 %) sekä suodatetaan aktiivihiilisuodattimella ja ste- riloidaan höyryllä lämmönvaihtimissa. Valmis tuote varastoidaan.

Täysinvertti- ja Neste 77 –sokerit valmistetaan steriloidusta sakkaroosi- sokeriliuoksesta kationinvaihtimissa invertoimalla. Invertoitu liuos neut- raloidaan ja liuoksen glukoosi-fruktoosipitoisuus säädetään sakka- roosiliuosta lisäämällä. Liuos johdetaan aktiivihiilikolonniin mahdollis- ten sivumakujen ja –hajujen poistamiseksi. Kolonnista saatava liuos suodatetaan piimaasuodattimilla, haihdutetaan ja vakioidaan haluttuun kuiva-ainepitoisuuteen sekä varastoidaan. Haihdutuksessa syntyvät haihdehöyryt lauhdutetaan merivedellä pintalauhduttimessa.

Siirappien pääraaka-aineina käytetään sokerin eri kiteytysvaiheista ero- tettuja tummia ja aromikkaita sokeriliuoksia, joista valmistetaan kaikkiin siirappeihin sisältyvä ns. peruskomponentti. Siirappien peruskomponent- ti valmistetaan invertoimalla kiteytysvaiheessa erotettu sokeriliuos ent- syymillä, minkä jälkeen liuos kuumennetaan, suodatetaan pussisuoti- messa ja haihdutetaan. Muut raaka-aineet sekoitetaan peruskomponentin joukkoon. Tuotteen sokerikoostumus ja -pitoisuus, väri ja kuiva-aine säädetään. Haihdutuksessa syntyvät höyryt lauhdutetaan pintalauhdutti- messa merivedellä.

Säiliöiden ja putkistojen pesun yhteydessä syntyvät väkevät sokeripitoi- set vedet otetaan pääasiassa talteen ja yhdistetään rehuksi haihdutettaviin makeisiin vesiin.

Elintarvikemelassin raaka-aineena käytetään sokeripuhdistamon ruoko- sokeripohjaista melassia, joka laimennetaan vedellä ja kuumennetaan lämmönvaihtimessa höyryllä. Melassiliuoksen sisältämät epäpuhtaudet saostetaan ja saostumat flokkuloidaan flokkulointikemikaalilla. Muodos- tunut sakka erotetaan dekantoimalla, laimennetaan makealla VS-vedellä ja palautetaan VS-vesiin, jotka haihdutetaan rehuksi. Kirkas melassiliuos suodatetaan pussisuodattimella ja haihdutetaan. Lopuksi tuote vakioi- daan haluttuun kuiva-ainepitoisuuteen ja sokerikoostumukseen vettä ja mahdollisesti muita siirapin raaka-aineita lisäämällä. Haihdutuksessa muodostuneet höyryt lauhdutetaan merivedellä pintalauhduttimissa.

Rehumelasseja syntyy sokeripuhdistamon ja nesteaseman sivutuotteena, kun tehtaan makeat vesijakeet haihdutuksen jälkeen sekoitetaan Suomen Rehu Oy:n tehtaalta tuotaviin melassijakeisiin. Rehumelassin raaka- aineena käytetään juurikaspohjaisen melassiliuoksen lisäksi nestesokeri- en ja siirappien valmistuksen yhteydessä muodostuvia makeita vesijakei- ta ja sokeripitoisia pesu- ja huuhteluvesiä (ns. VS-vedet), joita ei voida käyttää uudelleen nestesokereiden valmistuksessa. Haihteet lauhdutetaan merivedellä pintalauhduttimissa.

Pakkaamo- ja varastointitoiminnat

Pakkaamo- ja varastointitoiminnat käsittävät valmistettavien tuotteiden pakkauksen ja varastoinnin lisäksi raakasokerien ja erilaisten melassien varastoinnin sekä juurikassokeritehtaiden toimittaman valkosokerin va- rastoinnin ja pakkauksen.

Energiankäyttö ja energiatehokkuus

Suomen Sokeri Oy ostaa Porkkalan tehtaalla tarvittavan lämmön, höyryn ja paineilman sekä osan sähköstä Voimavasu Oy:n Kantvikin voimalai- tokselta. Porkkalan tehtaan sähkönkulutus on n. 20 GWh/a ja lämmön sekä tuotantoprosesseissa käytettävän höyryn kulutus n. 100 GWh/a.

Vuonna 2005 Voimavasu Oy:ltä ostettu sähkömäärä oli 22 GWh/a ja höyrymäärä 118 GWh/a.

Suomen Sokeri Oy on vuonna 1998 liittynyt vapaaehtoiseen Teollisuu- den ja Työnantajain Keskusliiton ja kauppa- ja teollisuusministeriön vä- lille solmittuun sopimukseen energiansäästön edistämisestä teollisuudes- sa (ns. Motiva-sopimus). Myös Porkkalan tehtaan ympäristöasioiden hallintajärjestelmän yhtenä tavoitteena on tehtaan energiatehokkuuden parantaminen ja energiankulutuksen vähentäminen. Energiankäytölle on laadittu tehostamissuunnitelma ja asetettu vuositavoitteet. Porkkalan teh- taan energiankäyttöä ja sokeripuhdistamon ominaisenergiankulutusta seurataan sokerituotantoon suhteutettuna.

Muut prosessit

Raakaveden otto ja käyttöveden valmistus, raakavedenpuhdistuslaitos Sokerinpuhdistusprosesseissa ja nestemäisten tuotteiden valmistuksessa käytetään talousvesilaatuista vettä. Porkkalan tehtaassa prosessi- ja talo- usvetenä sekä laitteiden pesussa käytettävä vesi valmistetaan tehtaan omassa raakavedenpuhdistuslaitoksessa, joka sijaitsee Voimavasu Oy:n Kantvikin voimalaitostiloissa. Raakavedenpuhdistuslaitoksen raakavete- nä käytetään Humaljärven vettä sekä lisäksi Nokia Oyj:n kautta saatavaa Pikkalan tekojärven vettä. Vedenotto-oikeus myllypadolta on 2 500 000 m³/a (6 900 m³/d, 80 l/s).

Raakavedenpuhdistuslaitoksella käsiteltävän raakaveden (enimmillään n.

1 100 000 m³/a) kulutus on viimeisten kuuden vuoden aikana ollut kes- kimäärin n. 1 015 000 m³/a. Kulutus on ollut vuosina 2002 - 2005 välillä n. 871 000 – 1 043 400 m³/a.

Raakavedenpuhdistuslaitoksessa valmistetusta talousvedestä vähän alle puolet toimitetaan Suomen Sokeri Oy:n tehdasalueelle ja vähän yli puo- let muualle. Raakavedenpuhdistuslaitoksen häviö (rejekti) on noin 45 000 m³/a.

Raakavedenpuhdistuslaitoksessa valmistettua vettä toimitetaan Porkka- lan tehtaan (n. 305 000 m³/a) sekä tehdasalueella sijaitsevan Novelpack Oy:n ja Kantvikin voimalaitoksen (n. 110 000 m³/a) lisäksi Mildola

Oy:lle (n. 22 000 m³/a), Kirkkonummen kunnalle sekä Gyproc Oy:n, Prysmian Cables and Systems Oy:n ja Nordic Aluminium Oy:n tehtaille (yhteensä n. 525 000 m³/a).

Raakavedenpuhdistusprosessi

Raakavedenpuhdistusprosessi muodostuu hämmennysvaiheen aikana ta- pahtuvasta kemiallisesta saostuksesta, flotaatioselkeytyksestä ja aktiivi- hiilisuodatuksesta. Poikkeustapauksissa on lisäksi hiekkasuodatus.

Raakaveden sisältämä orgaaninen aine hiutaloidaan lisäämällä raakave- teen polyalumiinikloridikemikaalia. Veteen puhallettava dispersioilma pitää kemiallisessa saostuksessa muodostuneen hiukkasflokin selkey- tysaltaan pinnalla, josta se poistetaan määräajoin jäähdytysvesiviemäriin.

Veden puhtaus ja aistinvarainen laatu varmistetaan suodattamalla sel- keytetty vesi selkeytysaltaan pohjalla olevan aktiivihiilikerroksen avulla.

Suodatettu vesi desinfioidaan lisäämällä natriumhypokloriittia, minkä jälkeen veden pH nostetaan kalsiumhydroksidia lisäämällä pH-alueelle 8 – 8,5. Mahdolliset haju- ja makuhaitat poistetaan tarvittaessa jauhe- maista aktiivihiiltä käyttämällä.

Raakavedenpuhdistuslaitoksen jatkuva puhdistuskapasiteetti on n.

300 m³/h ja hetkellinen huippukapasiteetti n. 400 m³/h. Aktiivihii- lisuodatuksen puhdistuskapasiteetti on n. 200 m³/h.

Jäähdytysveden otto

Jäähdytysvesi (yhteensä n. 2 600 000 m³/a) otetaan Pikkalanlahden koil- lisosasta Kantvikin pohjoissataman edustalta. Jäähdytysvesi johdetaan Suomen Sokeri Oy:n omistaman merivesitunnelin kautta edelleen omas- sa tunnelissaan tai putkessaan Suomen Sokeri Oy:lle, Mildola Oy:lle ja Voimavasu Oy:lle. Merivesitunnelin meressä olevassa imupäässä on sih- ti ja pumppujen imualtaassa on lisäksi siivilät.

Suomen Sokeri Oy:n jäähdytysveden kulutus on n. 1 000 000 – 1 500 000 m³/a. Maksimikapasiteetin mukainen jäähdytysveden kulutus on n. 1 850 000 m³/a. Jäähdytysvettä käytetään pääasiassa haihteiden lauhdutukseen sekä vähäisessä määrin tuotteiden (nestesokerit) jäähdy- tykseen.

Jätevedenpuhdistus

Porkkalan tehtaan toiminnassa muodostuvat prosessi- ja sosiaalijätevedet johdetaan tehtaan kemiallis-biologiselle jätevedenpuhdistamolle. Jäteve- denpuhdistamolle käsiteltäväksi johdettava jätevesimäärä on yhteensä n.

428 000 m³/a, josta tehtaan prosessijätevesien osuus on n. 318 000 m³/a.

Sosiaalijätevesien määrä on yhteensä n. 110 000 m³/a.

Jätevedenpuhdistamolle johdettavat jätevedet

Porkkalan tehtaan toiminnassa muodostuvien prosessi- ja sosiaalijäte- vesien sekä jätevedenpuhdistamolietteen kuivauksen ja välivarastointi- kentän vesien lisäksi jätevedenpuhdistamossa käsitellään Mildola Oy:n

prosessi- ja sosiaalijätevedet sekä Kantvikin voimalaitoksen sosiaalijäte- vedet. Jätevedenpuhdistamolla käsitellään myös Suomen Sokeri Oy:n tehdasalueella sijaitsevien Danisco-konserniin kuuluvien muiden toimin- tojen ja Kantvikin pohjoissataman sekä Novelpack Oy:n sosiaalijäteve- det että Kantvikin asuntoalueelta tulevien n. 1 200 asukkaan yhdyskunta- jätevedet. Kantvikin asuntoalueelta Porkkalan tehtaan jätevedenpuhdis- tamolle johtavan viemäriverkoston omistaa Kirkkonummen kunta, joka myös vastaa viemäriverkoston ylläpidosta ja hoidosta Porkkalan tehtaan jätevedenpuhdistamolle ohjautuvaan pumppaamokaivoon asti. Luvan hakijan mukaan Porkkalan tehtaan jätevedenpuhdistamo on mitoitettu nykyistä suuremmalle kuormitukselle.

Jätevedenpuhdistamolle johdettavan keskimääräisen kuormituksen (kg/d) on sokerituotannon maksimikapasiteetin ja nykyisten tuotanto- määrien mukaan arvioitu olevan seuraava:

Kuormituslähde Max BHK7

kg O2/d

P kg/d

N kg/d

Jätevesimäärä m³/a Porkkalan sokeritehdastoiminnat*

- prosessijätevedet, tehtaan maksimi- tuotantokapasiteetti

- prosessijätevedet, tehtaan nykyinen tuotantomäärä

940 550

0,94 0,55

1,0 0,6

550 000 318 000 Tehdasalueen ja Kantvikin asunto-

alueen yhdyskuntajätevedet - sosiaalijätevesimäärä enimmillään - nykyinen sosiaalijätevesimäärä

260 190

3 2

22 16

150 000 110 000 Mildola Oy:n prosessi- ja sosiaalijä-

tevedet

55 0,16 2,2 18 000

* Suomen Sokeri Oy:n ja Mildola Oy:n jätevesikuormitukset vaihtelevat melko paljon päivittäin. Kuormitusluvut on laskettu niin, että jätevettä johdettaisiin tasaisesti 365 vuorokauden ajan. Maksimikapasiteetin mukaisesta sokerintuotannosta syntyvä kuor- mitus on arvioitu tuotannon keskimääräisen vedenkulutuksen ja kuormituksen mukai- sesti.

Suomen Sokeri Oy:n Porkkalan tehtaan jätevedet koostuvat tehtaan pro- sessijätevesistä, likaisista sekundäärilauhdevesistä ja sosiaalijätevesistä.

Sokerintuotantoprosesseissa muodostuva jätevesikonsentraatti sisältää kide-, nestesokeri- ja siirappituotannossa syntyvien prosessijätevesien li- säksi tuotantolinjojen, laitteiden ja kuljettimien pesu- ja huuhteluvesiä sekä lattianpesuvesiä ja pumppujen tiivistevesiä. Kidetuotannossa synty- vien prosessijätevesien yhteismäärän on arvioitu olevan hieman alle puo- let ja nestesokeri- ja siirappituotannossa syntyvän jätevesimäärän hie- man yli puolet koko sokeripuhdistamotoiminnan jätevesimäärästä. Pro- sessijätevedet sisältävät vaihtelevia määriä sokereita ja sokerien ha- joamistuotteita sekä muita orgaanisia sokerista peräisin olevia aineita.

Kidetuotannon prosessijätevedet muodostuvat pääasiassa mehunpuhdis- tusvaiheessa syntyvistä hartsisuotimien pesu-, huuhtelu- ja elvytysvesis- tä sekä kiteytysvaiheessa syntyvistä sokeripitoisista sekundäärilauhteista.

Hartsien pesu-, huuhtelu- ja elvytysvedet sisältävät orgaanisia väriaineita sekä elvytyksessä ja neutraloinnissa käytettyjä kemikaaleja (kuten ruo- kasuola, lipeä, suolahappo ja rikkihappo). Värinpoistohartsien elvytys- vesien neutralointi suoritetaan lisäämällä neutralointiaine viemärilinjaan samanaikaisesti.

Neste- ja siirappituotannon jätevedet muodostuvat suodattimien pesu-, huuhtelu- ja elvytysvesien lisäksi nestesokeri- ja siirappituotannon CIP- pesukeskusjärjestelmissä käytetyistä pesuvesistä sekä nestesokeri-, sii- rappi- ja melassisäiliöiden pesu- ja huuhteluvesistä. Nesteaseman hartsi- en elvytysvedet neutraloidaan jäteveden 4 m³:n keräilysäiliössä. CIP- pesukeskusjärjestelmässä nestesokerien, siirappien ja melassien valmis- tuslinjat, laitteet ja putkistot pestään alkutyhjennyksen ja huuhtelun jäl- keen kiertävällä natriumhypokloriittipitoisella vesiliuoksella. Myös nes- temäisten sokerituotteiden kuljetuskalusto pestään tehtaan CIP- pesukeskusjärjestelmän avulla päivittäin.

Kemikaaleja sisältävät pesuliuokset ohjataan osaston prosessijätevesisäi- liön kautta jätevedenpuhdistamolle tai ne voidaan laadusta riippuen toi- mittaa joko biojätteenä kompostoitavaksi tai ongelmajätteenä Oy Eko- kem Ab:lle.

Jätevedenpuhdistamolle johdettavaan ns. prosessijätevesikonsentraattiin sisältyviä sokeripitoisia sekundäärilauhdevesiä syntyy, kun haihduttimis- sa ja kiteyttimissä haihdutetut sokerimehuhaihteet lauhdutetaan pinta- lauhduttimissa merivedellä. Sekundäärilauhteiden joukossa saattaa olla pieniä määriä haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (kuten etikkahappo) tai vaahtoamisen yhteydessä haihteen mukana seuraavia pisaroita.

Jätevedenpuhdistamolle johdetaan myös tehtaan asfaltoidulla piha- alueella olevan sokerikuljetuksiin käytettyjen autojen pesupaikan pesu- vedet, jotka johdetaan öljynerotuksen kautta jätevedenpuhdistamolle johtavaan prosessijätevesiviemäriin.

Mildola Oy:n jätevedet koostuvat kasviöljyjä ja valkuaisrehupuristetta valmistavan tehtaan likaisista prosessi- ja lauhdevesistä sekä sosiaalijä- tevesistä. Prosessijätevedet sisältävät pääasiassa laitteiden ja lattioiden pesu- ja huuhteluvesiä sekä lisäksi kasviöljyn erotuksesta ja valkuaisre- hupuristeen pastöroinnista ja kuivauksesta peräisin olevia pölypitoisia pesurijätevesiä. Laitteiden ja lattioiden pesuvedet sisältävät kasviöljy- jäämien lisäksi pieniä määriä desinfiointiaineita ja emäksisiä pesuaineita.

Suurin kuormitus aiheutuu valkuaisrehupuristekuivurin kaasunpesurijä- tevesien sisältämästä pölystä, josta osa laskeutuu pesuvesisäiliön pohjal- le ja lasketaan prosessijätevesiviemäriin kerran vuorokaudessa. Sakka si- sältää valkuaispitoisen puristepölyn lisäksi pieniä määriä rasvaa. Häiriön tai vuodon seurauksena prosessijätevesiin voi joutua valkaisumaajätettä (happoaktivoitu bentoniittisavi), josta pääosa jää hiekanerottimeen.

Mildola Oy:n prosessijätevedet johdetaan kiintoaineen erottimena toimi- van hiekanerottimen ja laskeutusaltaana toimivan rasvanerottimen kautta jätevedenpuhdistamolle johtavaan jätevesiviemäriin. Sosiaali- ja keittiö- tilojen jätevedet johdetaan suoraan viemäriin ilman kiintoaineiden tai rasvan erotusta. Mildola Oy:n keskimäärin lievästi emäksisiä jätevesiä ei neutraloida ennen laitoksen jätevesiviemäriin johtamista.

Mildola Oy:n tehtaalta johdettava jätevesimäärä on n. 4 – 5 % jäteve- denpuhdistamolle tulevan jäteveden kokonaismäärästä. Mildola Oy:n jä- tevesien jätevedenpuhdistamolle aiheuttama kuormitus vaihtelee ollen enimmillään n. 7 % jätevedenpuhdistamolle tulevasta BHK₇-

kuormituksesta, n. 6 % jätevedenpuhdistamolle tulevasta fosforikuormi- tuksesta ja n. 12 % jätevedenpuhdistamolle tulevasta typpikuormitukses- ta. Mildola Oy:n jätevedet ovat koostumukseltaan sosiaalijäteveden kal- taisia lukuun ottamatta pesutilanteita, jolloin jätevesissä on selvästi enemmän orgaanista kuormitusta.

Suomen Sokeri Oy:n kanssa vuonna 2003 tehdyssä jätevesien johtamis- sopimuksessa on Mildola Oy:n Kantvikin tehtaalta jätevedenpuhdista- molle johdettavan jäteveden määrälle ja laadulle annettu seuraavat mak- simiarvot:

Raja-arvo Jätevesimäärä < 200 m³/d

BHK7,ATU < 1 500 mg/l

P < 6 mg/l

N < 80 mg/l

Kiintoaine < 200 mg/l

Kasviöljypitoisuus < 250 mg/l < 25 kg/d

Sähkönjohtavuus 30 – 100 mS/m

pH 6 - 10

Mildola Oy:n Kantvikin tehtaalta jätevedenpuhdistamolle johdettavan jä- teveden laatu oli Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n vuoden 2006 helmikuussa, toukokuussa, lokakuussa ja joulukuussa analysoimien yh- den vuorokauden kokoomanäytteiden perusteella näytteenottoajankohta- na seuraava: Puhdistamolle johdettu pitoisuus BHK7 (mg/l) P (mg/l) N (mg/l) Rasva (mg/l) Kiintoaine (mg/l) Näytteenottopäivän virtaama (m³/d) Helmikuu 2006 860 2,7 26 160 290 59

Toukokuu 2006 660 3,7 38 40 200 37

Lokakuu 2006 530 1,6 34 20 73 47

Joulukuu 2006 630 4 32 47 86 48

Voimavasu Oy:n jätevedenpuhdistamolle johdettavat jätevedet muodos- tuvat voimalaitosrakennuksen sosiaalijätevesistä ja niihin sisältyvistä voimalaitosrakennuksessa sijaitsevan raakavedenpuhdistuslaitoksen ke- mikaalihuoneen lattiakaivovesistä. Voimavasu Oy:n kanssa tehdyssä jä- tevesien johtamissopimuksessa ei ole asetettu ehtoja Suomen Sokeri Oy:n viemäriverkkoon johdettavien jätevesien määrälle tai laadulle.

Suomen Sokeri Oy:n Porkkalan tehdasalueen ja Kantvikin asuinalueen yhdyskuntajätevesien määrä on yhteensä n. 110 000 m³/a. Yhdyskuntajä- tevedet sisältävät typpeä ja fosforia niin, ettei niitä ole ollut tarpeen lisätä jäteveteen.

Jätevedenpuhdistamolle johdettavan jäteveden laatu oli vuonna 2006 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n analysoimien yhden vuorokau- den kokoomanäytteiden perusteella näytteenottoajankohtana seuraava:

Näytteenot- toajankohta

BHK7

(mg/l)

P (mg/l)

N (mg/l)

Kiintoaine (mg/l)

Näytteenottopäivän virtaama (m³/d) Tammikuu 600 2,8 33 150 1 466 Helmikuu 1 300 2,7 29 580 2 020 Maaliskuu 540 2 16 110 1 774 Huhtikuu 470 3 14 190 1 899 Toukokuu 590 1,9 16 98 1 417 Kesäkuu 540 2,2 12 150 1 734 Heinäkuu 460 1,7 9,3 90 1 505 Elokuu 500 1,9 11 88 1 520 Syyskuu 1 000 4,5 14 480 1 193 Lokakuu 310 5,2 8,9 100 1 495 Marraskuu 550 3,7 8,5 120 1 700 Joulukuu 460 1,9 13 130 1 550

Jätevedenpuhdistusprosessit

Porkkalan tehtaan jätevedenpuhdistamo on uusittu vuonna 1987. Jäteve- denpuhdistamo on kaksilinjainen biologinen rinnakkaissaostuslaitos, jonka jätevedenpuhdistusprosessi muodostuu jäteveden siivilöinnistä ja neutraloinnista, tasauksesta ja ilmastuksesta sekä selkeytyksestä ja liet- teen sakeutuksesta.

Jätevedenpuhdistamolle tulevat prosessi- ja sosiaalijätevedet yhdistetään ja jäteveden sisältämät karkeat kiintoaineet poistetaan mekaanisesti siivi- löimällä (viiranauhasiivilä). Jätevedet neutraloidaan (natriumhydroksi- dilla).

Jätevesien virtausvaihtelut tasataan tasausaltaissa (2 kpl), joissa jätevedet esi-ilmastetaan syöttämällä happea. Jätevesien ilmastus tapahtuu puhal- tamalla ilmaa kompressorien avulla tasausaltaiden ja varsinaisten ilmas- tusaltaiden pohjassa olevilla ns. hienokuplapohjailmastimilla.

Jäteveden sisältämä fosfori poistetaan kemiallisella saostuksella lisää- mällä rautasuoloja (ferrosulfaatti) flokin muodostamiseksi. Ferrosulfaatti lisätään ns. kaksipistesyöttönä lisäämällä n. 80 % ferrosulfaatista ta- sausaltaiden alkupäähän ja loput 20 % ilmastusaltaiden loppupäähän en- nen jälkiselkeytystä. Saostettu fosfori poistetaan laskeutuksen avulla sel- keytysaltaissa (2 kpl), joihin johdettu aktiiviliete laskeutuu altaiden poh- jalle. Selkeytysaltaissa pohjalle laskeutunut aktiiviliete palautetaan tasa- ukseen ja ilmastukseen. Altaiden pinnalle jäänyt selkeytetty vesi desinfi- oidaan tarvittaessa hypokloriitilla ja johdetaan purkuviemärin kautta me- reen Kantvikin satama-altaassa.

Prosessista poistettava ylimääräliete sakeutetaan polyakryyliamidipoh- jaisella Zetag-polymeerillä ja kuivataan ruuvipuristimella n. 15 %:n kui- va-ainepitoisuuteen. Lietteenkuivauksen rejektivedet (n. 7 000 m³/a) johdetaan ruuvipuristimelta jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi.

Jätevedenpuhdistamon kapasiteetti

Jätevedenpuhdistamon puhdistusteho BHK_7,ATU:n suhteen on 90 – 99 % ja fosforin suhteen 80 – 90 %. Typenpoistossa saavutetaan 65 %:n taso.

Jäteveden sisältämä typpi poistuu ylijäämälietteenä aktiivilietteen bak- teerien ravinnonoton ja lisäkasvun tuloksena.

Jätevedenpuhdistusprosessin mitoitus- ja tavoitearvot ovat seuraavat:

Mitoitusarvo Puhdistuksen tavoitearvo

Virtaama 2 800 m³/d, 120 m³/h -

BHK7 1 250 kg/d, lyhytaikainen

maksimi 1 700 kg/d

< 270 kg/d

BHK7–reduktio > 91 %, kun BHK7 > 400 mg/l

< 36 mg/l, kun BHK7< 400 mg/l

Kiintoaine < 80 mg/l

Lietteen kuiva-ainepitoisuus 15 %

Raaka-aineet, tuotteet ja niiden varastointi

Porkkalan tehtaan sokerituotannon pääraaka-aineita ovat kiteisiksi soke- rituotteiksi puhdistettava ruokoraakasokeri ja Sucros Oy:n juurikassoke- ritehtailla esipuhdistettu juurikasraakasokeri. Myös nestesokereiden val- mistuksessa käytettävä juurikaspohjainen valkosokeri (teollisuuskideso- keri) on valmistettu Sucros Oy:n Salon tehtaalla.

Ruokoraakasokerin käyttömäärä on n. 60 000 t/a ja juurikaspohjaisen sokerin käyttömäärä n. 107 000 t/a. Salon tehtaalta tuodusta juurikaspoh- jaisesta sokerista noin kolmasosa (n. 35 000 t/a) on käytetty kiteisten ja noin kolmasosa (n. 37 000 t/a) nestemäisten sokerituotteiden raaka- aineena sekä noin kolmasosa (35 000 t/a) pakkaukseen. Salon tehtaan tuotannon loputtua juurikaspohjainen sokeriraaka-aine tuodaan Sucros Oy:n Säkylän tehtaalta tai Ruotsista.

Siirapin valmistuksessa käytetään Porkkalan tehtaan sokerinpuhdistus- prosessin prosessiliuosten ja ruokosokeripuhdistamomelassin lisäksi muita sokeripohjaisia raaka-aineita (kuten ostomelassit, glukoosifruktoo- si-inverttisokeri, maltoosi), joiden käyttömäärä on alle 10 000 t/a. Eri- koistuotteiden valmistuksessa käytettävien muiden valmistus- ja apuai- neiden (kuten ruokokide, suola, pektiini, kasvirasvat, tärkkelykset, säi- löntäaineet, trikalsiumfosfaatti, kaneli sekä muut aromi- ja väriaineet) kulutus on yhteensä n. 150 t/a.

Sokeritehdasprosesseissa tuotteisiin sitoutuva vesimäärä on n.

22 000 m³/a ja haihtuva vesimäärä n. 10 000 m³/a.

Sekä juurikas- että ruokoraakasokeria varten tehtaan piha-alueella on yk- si 50 000 t:n betoninen laakasiilo. Siilojen poistoilmaputkissa, johon on yhdistetty kuljettimien pölynpoisto, on suodattimet ulkoilmaan ohjautu- van sokeripölymäärän vähentämiseksi. Suodattimesta erottuva pöly pa- lautetaan raakasokerin joukkoon.

Valkosokeri varastoidaan kolmessa tehtaan piha-alueella olevassa tiili- vuoratussa betonisiilossa, joiden tilavuus on yhteensä 10 000 t. Valkoso- kerin varastointisiilojen poistoilman sokeripölypitoisuutta vähennetään hiukkassuodattimilla. Erotettu pöly palautetaan sokerin raaka-aineeksi.

Melasseja varten tehtaan asfaltoidulla piha-alueella on yhdeksän teräs- säiliöitä (3 x 5 000 m³, 4 x 2 000 m³ ja 2 x 1 000 m³). Alue on viemäröi- ty sadevesiviemärien kautta mereen. Säiliöalueella on lisäksi yksi 250 m³:n säiliö, jossa on magnesiumkloridia. Melassin pumppaamo si- jaitsee sisätilassa, jonka lattiakaivo on viemäröity jätevedenpuhdistamol- le.

Nestesokereita varten on yksi 120 m³:n ja kaksi 100 m³:n terässäiliötä ja siirappeja varten kaksi 100 m³:n terässäiliötä. Säiliöt sijaitsevat sisäti- loissa, jotka on viemäröity jätevedenpuhdistamolle.

Pakatut sokerituotteet varastoidaan kolmesta lavattujen tuotteiden varas- tohallista muodostuvassa tuotevarastossa, johon mahtuu yhteensä noin 15 000 t pakattuja sokerituotteita. Varastohallin ilmanvaihtokanavissa on hiukkassuodattimet.

Kemikaalit ja niiden varastointi

Porkkalan tehtaalla, raakavedenpuhdistuslaitoksella ja jätevedenpuhdis- tamolla käytettävät tärkeimmät kemikaalit ja niiden käyttömäärät ovat seuraavat:

Kemikaali

(vaikuttavat aineosat)

Luokitus Varastointi Käyttö

Fosforihappo, 85 % C Säiliö (1 m³)

Tynnyrit (365 kg)

15 t/a Natriumhydroksidi, 50 % C Säiliöt (17 m³,13 m³, 4 m³, 2 m³)

Kontti (1 m³)

90 t/a Natriumhypokloriitti

(aktiivikloori 10 %)

C Kontit (3 x 940 kg) 15 t/a

Rikkihappo, 96 – 98 % C Säiliö (7 m³) 10 t/a

Suolahappo, 33 % C Kontit (3 x 900 kg) 80 t/a

Sooda, natriumbikarbonaatti Xi Säkit 1 t/a

Kalkki, kalsiumhydroksidi Xi Säkit, siilot (2 x 15 m³) 550 t/a

Sitruunahappo Xi Säkit 0,6 t/a

Drewfloc 2224 –flokkulantti, (akryyliamidikopolymeeri, alifaattinen kivennäisöljytisle)

Xi Kontit (1 m³) 2 t/a

Kemwater Pax-14 (polyalumiinikloridi)

Xi Säiliö (10 m³) 60 t/a

Isopropanoli Xi, F Tynnyrit 6000 l/a

Invertaasientsyymi Xn Kanisterit 1,5 t/a

Celite 512, kalsinoitu piimaa Xn Säkit 65 t/a

Kenite 300, kalsinoitu piimaa Xn Säkit 20 t/a

Ferrosulfaatti Xn, C 50 m³:n säiliö 60 t/a

Vakuumisuola (NaCl) - Säkeissä lavalla 5 t/a

Erol ADT -vaahdonestoaine (polyeetteri polyoli)

- Tynnyrit (200 kg) 2 t/a

Colorsorb G5 –aktiivihiili - Suursäkit 40 t/a

CPG-LF –aktiivihiilet - Suursäkit 55 t/a

Amberlite IRA 900 –hartsi (ammoniakkidivinyylibent- seeni/styreenikopolymeeri)

- Ei varastoida 8000 l/a

Ambelita IRA 958 (amiiniakryylipolymeeri)

- Ei varastoida 8000 l/a

Finex CS -invertointihartsi (styreenikopolymeeri)

- Säkeissä lavalla 3 m³/a

Natriumglukonaatti - Säkeissä lavalla 1,5 t/a

Vuorisuola (natriumkloridi) - Suursäkit 180 t/a IMAC C16 NA

(sulfonoitu divinyylibentsee- ni/styreenikopolymeeri)

- Säkit 6 m³/a

Zetag 7635 –flokkulantti (adipiinihappo)

- Säkeissä lavalla 3,6 t/a

Kalsinoitu kevytsooda (natriumbikarbonaatti)

Xi Säkeissä lavalla 2 t/a

Lithsolvent EB –inhibiittori (dibentsyylirikkidioksidi)

Xn Tynnyrit 0,1 t/a

Sokerituotteiden valmistuksen yhteydessä tehtaalla käytetään myös mer- kintämusteita ja liimoja sekä laboratorio- ja kunnossapitokemikaaleja, kuten voiteluaineet ja öljyt, sekä satunnaisesti vetyperoksidia (50 %, C) desinfiointiin.

Suomen Sokeri Oy:n Kantvikin tehdasalueella käytetään lisäksi pieniä määriä palo- ja räjähdysvaarallisia kemikaaleja (nestekaasu trukeissa ja asetyleeni hitsauksessa). Porkkalan tehtaalla käytettävä kemikaalimäärä on yhteensä alle 1 500 t/a. Porkkalan tehtaalta ei päästetä vesiympäris- töön valtioneuvoston vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineis- ta antaman asetuksen (1022/2006) liitteessä 1 mainittuja aineita.

Sokeritehdasrakennus

Natriumhydroksidi (17 m³:n säiliö) ja rikkihappo (7 m³:n säiliö) varas- toidaan erillisissä suoja-altaissa olevissa säiliöissä sokeritehdasraken- nuksen kellarikerroksessa olevassa kemikaalivarastossa. Suoja-altaissa ei ole viemäriä. Säiliöiden pinnankorkeutta tarkkaillaan hälytyksellä varus- tetulla mittarilla tehdasvalvomon prosessiohjausjärjestelmän avulla. Säi- liöt tarkastetaan viikottain. Tehdasrakennuksessa on lisäksi pieniä fosfo- rihapon sekä natriumhydroksidin, suolahapon ja natriumhypokloriitin suoja-altaissa olevia, muutaman m³:n käyttösäiliöitä ja/tai kontteja, jotka ovat suurimmaksi osaksi suoja-altaissa.

Isopropanoli varastoidaan tynnyreissä palavan nesteen ulkovarastossa tai sokerintuotantotilojen yhteydessä sijaitsevassa palavien nesteiden varas- tohuoneessa, jossa on palo-ovi.

Sokerintuotantotilojen yhteydessä on 15 m³:n terässiilo kalsiumhydrok- sidia varten. Polyakryyliamidipohjainen Drewfloc-flokkulantti toimite- taan 1 m³ konteissa, jotka varastoidaan tuotantotiloissa tai tehtaan ala- kerrassa sijaitsevassa varastossa. Kontin alla on oma suoja-allas, jossa ei ole viemäriä. Tuotantotiloissa oleva syöttösäiliö on varustettu suoja- altaalla. Suoja-altaassa ei ole viemäriä.

Sokerinpuhdistusprosesseissa käytettävät muut varastoitavat kemikaalit säilytetään myyntipäällysteisissä pienastioissa, säkeissä, tynnyreissä ja konteissa joko apuainehuoneissa tuotantotilojen yhteydessä tai sokeri- tehdasrakennuksen pohjakerroksessa olevassa ns. kuivien kemikaalien varastossa, jonka lattiakaivo on viemäröity kahden sulkuventtiilillä va- rustetun neutralointialtaan kautta jätevedenpuhdistamolle.

Raakavedenpuhdistuslaitos

Raakavedenpuhdistuslaitoksella on kalsiumhydroksidia varten yksi 15 m³:n terässiilo, jonka alaosa on huonetilassa. Huonetila on viemäröity sokeritehtaan jäähdytysvesiviemäriin.

Polyalumiinikloridi varastoidaan raakavedenpuhdistuslaitoksen alaker- rassa olevassa 10 m³:n lujitemuovisäiliössä, joka on viemäröimättömässä suoja-altaassa.

Natriumhypokloriitti varastoidaan konteissa raakavedenpuhdistuslaitok- sen alakerrassa sijaitsevassa erillisessä varastointitilassa, joka on viemä- röity jätevedenpuhdistamolle.

Raakavedenpuhdistuslaitoksella selkeytysaltaan pohjassa suodatusapu- aineena käytettävää aktiivihiiltä ei varastoida, vaan se vaihdetaan tarvit- taessa.

Jätevedenpuhdistuslaitos

Natriumhydroksidi varastoidaan jätevedenpuhdistamorakennuksen ala- kerrassa viemäröimättömässä vuotoaltaassa olevassa 13 m³:n terässäili- össä.

Jätevedenpuhdistamolietteen kuivauksessa käytettävä polyakryyliamidi- pohjainen Zetag -sakeutuspolymeeri (1 ppm < LC < 10 ppm, myrkyllis- tä) varastoidaan säkeissä jätevedenpuhdistamorakennuksen alakerrassa.

Jätevedenpuhdistamorakennuksen alla on ferrosulfaattia varten yksi maahan upotettu 50 m³:n epoksihartsilla pinnoitettu betoniallas, jolla ei ole erillistä suoja-allasta.

Suodatussakan, tuhkan ja kivihiilen varastointi läjitysalueella (kaatopaikka) Sokerituotannon suodatussakka (n. 1 500 t/a) välivarastoidaan varsinai- sen tehdasalueen ulkopuolella sijaitsevan Suomen Sokeri Oy:n läjitys- alueen päällä. Läjitysalueen päällä varastoidaan myös Kantvikin voima- laitoksessa muodostuvaa tuhkaa (n. 4 200 t/a) sekä kivihiiltä, mikäli kaikki varastoitava kivihiili ei mahdu voimalaitosalueella olevalle kivi- hiilen päävarastointikentälle.

Suodatussakan välivarastointialue on n. 0,3 ha:n alue, joka sijaitsee sokerintuotannossa aiemmin muodostuneen suodatussakan ja Kantvikin voimalaitoksessa muodostuneen tuhkan entisen läjitysalueen päällä il- man pohjarakenteita.

Välivarastointialueen tilaa on selvitetty läjitysalueen perustilaselvityksen (Suomen Sokeri Oy, Tehdasalueen kaatopaikat, Perustilaselvitys, Suun- nittelukeskus Oy, 21.12.1999) yhteydessä.

Sokerituotannon suodatussakan ja voimalaitostuhkan läjitysalue on pe- rustettu Suomen Sokeri Oy:n Porkkalan tehtaan toiminnan käynnistyessä vuonna 1965. Läjitysalue on turvepohjainen suoalue, jota on käytetty

voimalaitoksen kivihiilikuonan ja –tuhkan sekä sokeripuhdistamossa suodatuksessa syntyvän suodatussakan läjitykseen. Läjitys on aloitettu suoraan suoalueelle turvekerrosten päälle niin, että kaatopaikan pohja muodostuu tuhkan ja suodatussakan seoksesta. Kaatopaikalla ei ole poh- jarakenteita tai reunakorokkeita eikä aluetta ole salaojitettu.

Läjitysalue sijaitsee kallioisiin, reunaosistaan moreenipeitteisiin mäkiin rajoittuvan savipeitteisen maastopainanteen kaakkoisreunalla. Maasto- painanteessa on savikerros, jonka paksuus läjitys/välivarastointialueen alapuolella on noin 3 m. Läjitys/välivarastointialueen ja savikerroksen välissä on noin metrin paksuiseksi kokoonpuristunut turvekerros. Savi- peitteinen painannealue on pintaosistaan soistunut. Pinnassa olevan tur- vekerroksen paksuudeksi on arvioitu n. 1 – 2 m. Savikerroksen alapuo- lella on n. 2 – 3 m paksu hiekkamoreenikerros, joka muuttuu painanne- alueen itäpuolisessa maastopainanteessa vettä johtavammaksi hiekkai- seksi sorakerrokseksi. Pohjaveden muodostuminen läjitysalueella on sa- vikko-alueen maaperän tiiviydestä johtuen erittäin vähäistä.

Vuonna 1999 kaatopaikalla on arvioitu olleen n. 29 000 t kalkista, pii- maasta, aktiivihiilestä ja orgaanisista aineksista koostuvaa suodatussak- kaa ja n. 38 000 t tuhkaa ja kuonaa. Täytekerroksen paksuus on n. 11 m ja alueen laajuus n. 1,1 ha. Arvioitu keskisyvyys on n. 7 m ja läjityksen tilavuus n. 80 000 m³. Läjitysalueen luiskat ovat jyrkät (noin 1:1 – 1:2) ja ne on rakennettu työntämällä kuona läjityksen päältä luiskaan.

Läjitysaluetta ei ole suljettu, mutta suodatussakkaa ja voimalaitostuhkaa ei ole enää viime vuosina läjitetty alueelle pysyvästi, vaan ne on toimi- tettu hyötykäyttöön.

Läjitys/välivarastointialueen suoto- ja valumavedet laskevat alueen itä- ja pohjoispuolisiin ojiin, joiden vedet yhtyvät Storträsk-järvestä tulevaan puroon ja laskevat sen kautta mereen noin 1,3 km:n etäisyydellä Strömsbynlahdessa. Läjitysalueen laskuojista otetuissa vesinäytteissä sähkönjohtavuus, kemiallinen hapenkulutus ja kokonaistyppipitoisuus olivat taustapisteen pitoisuuksia korkeampia niin, että ympäröivien ojien kautta mereen johdettu typpikuormitus vastasi n. 178 asukkaan ja fosfo- rikuormitus n. 10 asukkaan jätevesiä.

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)

Elintarviketeollisuuden parhaan käyttökelpoisen tekniikan referenssi- asiakirjan (BREF, IPPC, Draft Reference Document on Best Available Techniques in Food, Drink and Milk Industry) mukaan linkousvaiheessa muodostuvien jätteiden määrä tulee minimoida ja haihdutukset sekä nes- temäisten tuotteiden konsentroinnit tulee toteuttaa useampivaiheisina hyödyntämällä myös prosesseissa muodostuva lämpö. Tuotteiden pak- kaamisessa muodostuvien jätteiden määrää on vähennettävä. Sokerituot- teiden valmistuksen yhteydessä tarvittava prosessihöyry ja sähkö on uu- sissa ja uudistettavissa tuotantolaitoksissa tuotettava yhdistetyllä läm- mön- ja sähköntuotannolla. Lauhteen palautus on maksimoitava ja kui- vausvaiheista sekä muista tuotantoprosesseista vapautuvat päästöt pois- tokohtineen on selvitettävä. Merkittävimmät ilmaan johdettavat päästöt on selvitettävä mittaamalla. Pölypäästöt on rajoitettava mahdollisimman