Dnro PSA-2004-Y-279-111
Annettu julkipanon jälkeen 31.1.2006
1 ASIA
Ympäristölupa, Suomen Petrooli Oy:n Kuopion öljyvarasto.
2 HAKIJA
Suomen Petrooli Oy PL 102
00121 HELSINKI
3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE
Ympäristönsuojelulain 28 §:n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 mo- mentin kohdan 5a mukaan ympäristölupa on oltava polttonesteiden tai vaarallisen nes- temäisen kemikaalin varastolla, jossa voidaan säilyttää tällaisia kemikaaleja vähintään 100 m3.
Ympäristönsuojeluasetuksen 43 §:n 1 momentin kohdan 14 mukaan polttonesteiden va- raston, jonka varastosäiliöiden tilavuus on yli 10000 m3 tai varastoalueen, jonka säiliöi- den tilavuus on yhteensä yli 50 000 m3, toimintaan tuli hakea ympäristölupaa viimeis- tään 31.12.2004 ellei toimintaan ollut haettu ympäristönsuojelulain mukaista lupaa tätä ennen.
4 TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN
Ympäristönsuojeluasetuksen 6 §:n 1 momentin kohdan 5 a perusteella polttonesteiden tai ympäristölle tai terveydelle vaarallisen nestemäisen kemikaalin varaston, jossa voidaan säilyttää tällaisia kemikaaleja vähintään 1 000 m3, lupahakemus käsitellään alueellisessa ympäristökeskuksessa.
5 ASIAN VIREILLETULO
Ympäristölupahakemus on kirjattu saapuneeksi Pohjois-Savon ympäristökeskukseen 30.12.2004. Hakemusta on täydennetty 2.2.2005 ja 13.12.2005 päivätyillä lisäselvityk- sillä.
6 HAKEMUS
6.1 Toimintaa koskevat luvat ja alueen kaavoitustilanne sekä muut maankäyt- törajoitukset
6.1.1 Aikaisemmat luvat
Suomen Petrooli Oy:n Kuopion varastolla on Pohjois-Savon ympäristökeskuksen 15.12.1995 myöntämä ympäristölupa (sisältää terveydenhoitolain 26 §:n mukaisen sijoi- tuspaikan hyväksymisen, naapuruussuhdelain 18 §:n mukaisen sijoitusratkaisun, päätök- sen ilmansuojelulain 11 §:ssä tarkoitetun ilmansuojeluilmoituksen tarkastamisesta sekä jätelain 42 §:n mukaisen jäteluvan).
Varastolla on myös kauppa- ja teollisuusministeriön sekä teknillisen tarkastuskeskuksen myöntämät luvat vaarallisten kemikaalien käsittelylle ja varastoinnille. Lisäksi varaston toiminnasta on tehty vesiensuojelua koskevista ennakkotoimenpiteistä annetun asetuksen (283/62) mukaiset ennakkoilmoitukset, joista vesihallitus on antanut lausuntonsa 4.6.1975 ja 17.5.1979. Lausunnoissaan vesihallitus ei katsonut toiminnasta aiheutuvan pohja- tai pintavesien pilaantumista, eikä toiminta edellytä vesioikeuden lupaa edellyttä- en, että varastolla noudatetaan vesihallituksen ohjeita.
6.1.2 Kaavoitustilanne
Öljyvarastojen alueella on voimassa sisäasiainministeriön 23.11.1966 vahvistama ase- makaava, jossa öljyvaraston alue on kaavoitettu palavan nesteen varastoalueeksi (Tö).
Kaavaan ei ole suunnitteilla muutoksia, mutta kaava saatetaan tarkistaa ja tehdä nyky- päivän merkintöjä vastaavaksi.
Kelloniemen kärkiosan (öljyvarastoalueesta pohjoiseen) asemakaava on vahvistettu ym- päristöministeriössä 22.10.1985 ja alue on kaavoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi. Öljyvarastoalueen länsipuolella sijaitsee Kelloniemen venevalkama- alue, jonka kaava on vahvistettu sisäasiainministeriössä 12.7.1979. Öljyvarastoalueen eteläpuolella olevan teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueen kaava on vahvistettu sisäasianministeriössä 9.7.1981.
6.2 Sijaintipaikka ja sen ympäristö
Varasto sijaitsee niemialueella Kuopion Kelloniemen kaupunginosassa nro 23 korttelin 17 tontilla 1. Varastoalueen pinta-ala on noin 25 600 m2.
Lähin pintavesialue on Kellolahti (osa Kallavettä), johon on matkaa noin 150 – 200 met- riä.
Varaston välittömässä läheisyydessä ei ole herkkiä kohteita. Lähin asutusalue on noin 350 metrin etäisyydellä varastosta. Lähimmät yksittäiset asuinrakennukset sijaitsevat vähän yli 100 metrin päässä varastosta. Varastoalueen ulkopuolella sijaitsee satama, joka ei ole ollut käytössä kymmeneen vuoteen. Varaston itä- ja eteläpuolella on Oy Esso Ab:n öljyvarastoalue.
6.2.1 Kallio- ja maaperätiedot
Varasto sijaitsee kallioharjanteella, jossa on kallion päällä ohut (0 – 2 metriä) maapeite.
Maa on osittain täyttömaata ja osittain luonnontilaista maata. Täyttömaa on hiekkaa, val- litiloissa moreenia. Luonnontilainen maa on hiekkamoreenia.
Varaston piha- sekä tiealueet ovat asfaltoituja. Varastoalueen itäpuolella on kallioon louhittu ratapiha.
6.2.2 Pohja- ja pintavesitiedot
Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Vuosina 1995 ka 2002 tehdyissä mittauk- sissa pohjaveden pinta oli vallitilojen alueella kalliopinnan alapuolella. Vuonna 2002 pohjaveden pinta oli noin 2,2 – 3,2 metrin syvyydellä maanpinnasta.
Pohjavesi virtaa varastoalueella pääosin maanpinnan viettosuunnan mukaisesti eli itään ja koilliseen. Märkänä aikana kallion painanteissa esiintyy usein orsivettä.
6.2.3 Ilman laatu
Alueella ei ole jatkuvaa ilmanlaadun seurantaa.
6.3 Laitoksen toiminta
Varastoalueella on seitsemän varsinaista maanpäällistä varastosäiliötä, joissa varastoi- daan dieselöljyä ja polttoöljyä. Lisäksi alueella on neljä 50 m3:n maanpäällistä säiliötä lisäaineita ja mahdollisia tuotesekoituksia varten. Varaston öljytuotesäiliöiden yhteistila- vuus on 38 000 m3.
Tuotteet tuodaan varastolle junatoimituksina ja kuljetetaan asiakkaille säiliöautoilla. Va- rasto on miehitetty arkisin klo 06.00 – 16.00: Muina aikoina varasto on automatisoitu si- ten, että autonkuljettajat voivat itse hakea uuden polttoainekuorman.
Alueella on säiliöiden lisäksi toimisto-/ konttori-/ varastorakennus, jossa sijaitsee lisäksi sähkömuuntamo sekä kattilahuone, kylmä varastorakennus, autolastauspaikat ( 2 kpl) polttonesteille sekä junavaunujen purkaussillat (10 vaunua) polttonesteille sekä vaahto- keskus ja kolme pumppaamoa (rautatievaunujen purkauspumppaamo, tuotepumppaamo ja merkkiainepumppaamo). Varastolla työskentelee tällä hetkellä 3 henkilöä ja 6 auton- kuljettajaa.
Toiminta on aloitettu vuonna 1977.
6.3.1 Säiliöt ja putkistot
Tuotteiden varastointi säiliöissä on järjestetty seuraavan taulukon mukaisesti:
Tuote Säiliön nro Tilavuus (m3)
Vesivalelu Vaahdotus Kelluva katto Dieselöljy, tal-
vilaatu/rikitön
301 5 000 On Ei Ei
Dieselöljy, ke- sälaatu/rikitön
302 10 000 On Ei Ei
Dieselöljy, ke- sälaatu
303 16 000 Ei Ei Ei
Dieselöljy, tal- vilaatu
304 500 On On Ei
Dieselöljy, tal- vilaatu
305 500 On On Ei
Diesel- /polttoöljy
306 3 000 On On On
Diesel- /polttoöljy
307 3 000 On On On
Markkinoilta palautuvat tila- päiserät
101 50 On Ei Ei
Lisäaineet sekä tuotesekoitukset
102 50 On Ei Ei
Lisäaineet sekä tuotesekoitukset
103 50 On Ei Ei
Lisäaineet sekä tuotesekoitukset
104 50 On Ei Ei
Suuret varastosäiliöt ovat kiinteällä kupukatolla varustettuja teräksisiä lieriösäiliöitä.
Säiliöissä 306 ja 307, joissa on aiemmin varastoitu bensiiniä, on lisäksi kelluva välikatto.
Pienemmät säiliöt ovat teräksisiä sylinterisäiliöitä.
Putkistot ovat tehty SFS 3356-standardin mukaisesti. Putkistot ovat hitsattuja, koepon- nistettuja ja kuvattuja hiiliteräsputkia. Liitokset on tehty laippaliitoksin. Venttiilit ovat pallo- tai luistinventtiilejä. Kaikki öljysäiliöt ovat maanpäällisiä säiliöitä, paitsi lämmi- tysöljysäiliö, joka on maanalainen 10 m3:n säiliö. Lämmitysöljysäiliö sijaitsee toimisto- rakennuksen edessä pihan puolella.
Lisäaineita säilytetään sekä tynnyritavarana että kuutiokonteissa alueen varastoraken- nuksissa sekä pumppaamon yhteydessä.
Varastosäiliöstä 307 johtaa kiinteä putki Oy Esso Ab:n autolastaussillalle. Kyseinen put- ki ei ole nykyisin käytössä ja se on tyhjennetty.
6.3.2 Vallitilat
Lämmitysöljysäiliötä lukuun ottamatta polttoainesäiliöt on sijoitettu kahteen erilliseen maapohjaiseen vallitilaan. Vallitilojen tilavuudet ja pinta-alat ovat seuraavat:
Vallitila Vuodonkeräyskapasiteetti, m3
Suurimman säi- liön tilavuus, m3
Kokonaispinta-ala, m2
1 8 470 16 000 4 740
2 3 950 3 000 1 870
Vallitiloista on tehty vallitilaselvitys vuonna 1992, jossa kartoitettiin vallitilojen kunto sekä annettiin toimenpide-ehdotuksia. Vallitilat saneerattiin vuonna 1997, jolloin uusit- tiin vallitila-alueiden viemäröinti ja poistettiin entinen pintamaa. Pintakerroksen alle li- sättiin suodatinkangas. Vallitilat on varustettu öljynkeräysjärjestelmällä.
Suojavallit on suunniteltu standardin SFS 3350 "Palavien nesteiden varastopaikka ja siellä olevat palavan nesteen käsittelypaikat" mukaisesti. Standardin mukaan vallitilan ti- lavuuden tulee olla niin suuri, että siihen mahtuu vähintään 1,1-kertaisesti vallitilassa
olevasta suurimmasta erittäin helposti syttyvän, helposti syttyvän tai syttyvän palavan nesteen säiliöstä tai erittäin myrkyllisen, myrkyllisen, syövyttävän tai ympäristölle vaa- rallisen palavan nesteen säiliöstä vuotanut kemikaali. Muilla palavilla nesteillä vallitilan vapaan tilavuuden (säiliöiden ulkopuolinen vallitilan tilavuus) tulee olla vähintään 1/5 suurimman säiliön tilavuudesta. Vallitilojen korjauksen yhteydessä vuonna 1997 niiden tilavuudet tarkistettiin ja seiniä korotettiin em. vaatimusten toteutumiseksi.
Vallitilojen korjauksen yhteydessä niiden pohja tiivistettiin 300 mm paksulla hieno- ainesmoreenikerroksella, jonka vedenläpäisevyydelle asetettiin vaatimus k < 10 –9 m/s.
Mahdolliset materiaalin vaihtelusta johtuvat virheet huomioiden tiivistystyössä arvioi- daan saavutetun vähintään arvo k < 10 –8 m/s. Rakenne täyttää standardin SFS 3350 val- litilojen tiiveysvaatimuksen, jonka mukaan vallitilan pohja ja vallitilan seinät katsotaan tiiviiksi, kun ne on tiivistetty siten, että nopeimmin imeytyvän, vallitilassa varastoidun palavan nesteen imeytyminen pohjan pintakerroksessa 1 metrin syvyyteen tai imeytymi- nen seinämän läpi kestää vähintään 48 tuntia vallitilan ollessa täynnä. Moreenin ja säili- öiden saumoihin asennettiin lisätiivistykseksi bentoniittimattokaistat, joiden tiiveys var- mistettiin bentoniittijauheella. Samoin lisätiivistettiin betoniseinien ja putkistojen beto- niperusteiden ja moreenin väliset saumat.
Maavalliosuuksilla pintaan on rakennettu edellä mainittu hienoainesmoreenitiivistys. Be- toniseinäisillä osuuksissa betonin paksuuden arvioidaan olen riittävän täyttämään imey- tymävaatimuksen. Vallitilojen suojaseiniä on niiden korjauksen yhteydessä vahvistettu lisäankkuroinneilla siten, että ne kestävät vallitilojen täyttymisestä aiheutuvan paineen.
6.3.3 Öljynerottimet
Varastoalueen lastaus- ja purkauspaikat, pumppukeskukset sekä säiliöautojen pesupaik- ka sekä vallitilat on viemäröity öljynerottimiin. Öljynerottimia alueella on seitsemän seuraavasti:
Alue Alueen pinta-
ala, m2
Nimel- liskoko l/s
Erotintyyppi Erottimen mak- simivirtaama l/s
Kokonaistila- vuus, litraa
Öljyn varas- totilavuus, litraa
PEK120 25 5 200 2 200
PEK120 25 5 200 2 200
Junanvaunu- jen purkaus- paikka
800 12
EuroPEK NS-30 30 5 500 900
Vallitilan ja lastauspaikan välinen alue
120 1,8 EuroPEK NS-30 30 5 500 900
Säiliöautojen lastauspaikka
380 5,7 PEK120 25 5 200 2 200
Säiliöautojen pesupaikka
120 1,8 Betonirengaskaivo ei tiedossa 5650 2100
Lämpökeskus ja kemikaali- halli, ei pin- tavesiä
Betonirengaskaivo (toimiston edusta)
1140 350
Öljynerottimien jälkeen on sulkukaivot. Öljynerotuskaivoissa on automaattiset hälytti- met. Kaikki hälyttimet on kytketty varaston valvontalogiikkaan, josta hälytys kulkeutuu edelleen vartiointiliikkeeseen.
6.3.4 Kemikaali- ja polttoainemäärät
Kelloniemen varaston vuoden 2003 kemikaalien läpivirtausmäärät ovat seuraavat:
Tuote Läpivirtausmäärä v. 2003, m3
Bensiini (ei enää jatkossa) 30 990
Keskitisleet (diesel+polttoöljy) 85 054
Lisäaineet 43
6.3.5 Purku- ja lastauspaikat
Rautatievaunujen purkauspaikka uusittiin vuonna 1997 yläpurkaussillaksi. Yläpurkaus- sillalla on kymmenen purkauspaikkaa. Polttonesteet imetään vaunuista yläkautta lasta- usvarsien välityksellä. Rautatievaunujen tyhjentäminen tapahtuu betonisen suoja-altaan päällä. Suoja-allas on varustettu öljynkeruujärjestelmällä.
6.3.6 Liikennejärjestelyt
Alueella liikennöidään sekä junalla että henkilö- ja säiliöautoilla. Kaikki tuotteet tuodaan varastoalueelle rautateitse. Rautatievaunujen vaihto tapahtuu usein aamuyöstä, noin klo 04-07 ja tuotteiden purku aloitetaan aina aamulla.
Jakelu suoritetaan säiliöautoilla. Ajoneuvoliikennettä tapahtuu ympäri vuorokautta, mut- ta painottuen aikaväleille 06-09 ja 15-17. Varastolla käy noin 10-12 säiliöautoa vuoro- kaudessa.
6.4 Ympäristökuormitus ja vaikutukset ympäristöön sekä päästöjen rajoitta- minen
Vuonna 1995 myönnetyn ympäristöluvan jälkeen on varaston vallitilat uusittu. Valliti- loihin asennettiin bentoniittimatot sekä uudet kaivot. Muita uudistuksia ei ole.
6.4.1 Päästöt vesistöön ja viemäriin
Kiinteistön jätevedet johdetaan kaupungin viemäriverkostoon ja edelleen jätevedenpuh- distuslaitokselle.
Pumppaamoiden, rautatiepurkauspaikan, säiliöautojen lastaus- ja pesupaikan ja vallitila- alueiden vedet johdetaan öljynerottimien kautta Kallaveden rannalla olevasta öljysata- masta erotettuun maavallein pengerrettyyn altaaseen.
Pieni osa piha-alueen sadevesistä (portin puoleinen alue) menee öljynerottimien ohi suo- raan viereiseen ojaan ja siitä Kallaveteen.
6.4.2 Päästöt pohjaveteen
Vuonna 2004 tehdyssä pohjavesinäytteenotossa alueen pohjavedessä todettiin kohonnei- ta keskitisleiden pitoisuuksia. Varastoalue ei sijaitse vedenoton kannalta tärkeäksi luoki- tellulla pohjavesialueella eikä lähistöllä ole talousvesikaivoja, joten lievästi koholla ole- vat öljyhiilivetypitoisuudet eivät ole merkittäviä, eikä niistä aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle.
6.4.3 Päästöt ilmaan
Polttoainelastaussillalla syntyvät hönkäkaasut johdetaan vallititilaan 2, josta ne haihtuvat ilmaan.
Fortum Neste Engineering Oy on tehnyt arvion varaston hiilivetypäästöistä. Tarkaste- luun otettiin mukaan vain bensiiniluokan jalosteet. Laskennassa käytettiin API:n (Ame- rican Petroleum Institute) kaavoja. Arvioinnissa huomioitiin varastosäiliöpäästöt sekä lastaus- ja purkupäästöt. Hiilivetypäästöjen kokonaismääräksi arvioitiin 21,7 ton- nia/vuosi. Bensiinin varastointi on kuitenkin lopetettu vuoden 2004 loppuun.
Öljy- ja kemikaalituotteiden varastointiin liittyvien päästöjen lisäksi päästöjä aiheutuu 930 kW:n kevytöljykattilasta sekä ajoneuvoliikenteestä. Kattilan vuosipäästöjä ei ole mi- tattu. Kattilan öljypoltin uusittiin vuonna 1998. Savukaasut johdetaan noin 8 metriä kor- keaan savupiippuun.
Öljytuotteiden varastointitoiminnasta aiheutuu jonkin verran hajuja. Haju ei ole voima- kasta eikä se ulotu laajalle lähiympäristöön.
Lähistöllä kulkee Kelloniementie, joka yhdistyy viitostiehen. Suomen Petrooli Oy:n va- raston läheisyydessä on Transpoint Oy Ab:n terminaali, jonka raskaat ajoneuvot käyttä- vät Kelloniementietä Oy Esso Ab:n ja Suomen Petrooli Oy.n lisäksi. Näin ollen muuhun liikennemäärään verrattuna varaston ajoneuvoliikenteen aiheuttamat päästöt ovat vähäi- siä.
6.4.4 Tiedot pilaantuneesta maaperästä
Alueella vuonna 1995 tehdyssä ympäristöteknisessä maaperäselvityksessä todettiin SAMASE-ohjearvon ylittävä öljypitoisuus autojen täyttöpaikan läheisyydessä olevassa pisteessä P17 (pitoisuus 470 mg/kg syvyydellä 0,8 m). Koholla olevia, ohjearvot alitta- via pitoisuuksia todettiin myös pisteissä P19 (tien varsi vallitilan pohjoispuolella), P20 (vallitila säiliön 307 vieressä) ja P22 (tien varsi vallitilan koillispuolella). Lisäksi polt- toaineiden hajua todettiin pisteissä 20 ja 21 (pumppukeskuksen alue).
6.4.5 Melu ja tärinä
Varastointitoiminnan melu- ja tärinävaikutukset ovat hyvin vähäisiä. Ne aiheutuvat lä- hinnä ajoneuvo- sekä rautatieliikenteestä sekä pumppujen toiminnasta.
6.4.6 Vaikutukset yleiseen viihtyvyyteen ja ihmisten terveyteen
Varaston toiminnalla ei ole todettu vaikutuksia ihmisten terveyteen. Toiminnasta saattaa joskus aiheutua lievää hajuhaittaa, joka tuulen suunnasta riippuen saattaa kulkeutua lä- heisille asuinalueilla. Kuopion varaston välittömässä läheisyydessä ei ole virkistysaluei- ta.
6.4.7 Vaikutukset maisemaan ja luonnonsuojeluarvoihin
Öljyn varastointi tapahtuu maanpäällisissä säiliöissä (noin 15 metriä korkeita), jotka nä- kyvät lähimmälle asuinalueelle. Muita ympäristöstä poikkeavia vaikutuksia alueen ra- kennettuun ympäristöön ei Kuopion varaston toiminnasta ole.
Varaston läheisyydessä ei ole Natura-alueita tai muita luonnonsuojelukohteita, joten va- raston toiminnalla ei ole vaikutuksia luonnonsuojeluarvoihin.
6.4.8 Muodostuvat jätteet
Ongelmajätteitä syntyy pääosin säiliöiden, putkistojen ja öljynerotuskaivojen huolto- ja puhdistustoiminnoista. Säiliöt puhdistetaan 5 – 8 vuoden välein. Säiliöiden puhdistuk- sesta kertynyt öljyliete ja öljynerotuskaivojen liete/öljyt sekä muut ongelmajätteet (esi- merkiksi loisteputket, elohopealamput ja paristot) menevät Lassila &Tikanoja Oyj:lle.
Öljylietettä muodostuu noin 2,5 tonnia/vuosi.
Öljysäiliöiden puhdistuksen yhteydessä tehdystä hiekkapuhalluksesta kertyy varastolle hiekkapuhallushiekkaa. Puhallushiekka toimitetaan kaatopaikalle. Puhallushiekasta teh- dään ennen ensimmäistä kaatopaikalle vientiä kaatopaikkaselvitys. Nykyisin uusilla maaleilla maalattuja säiliöitä ei välttämättä tarvitse hiekkapuhalluksella puhdistaa, riip- puen maalipinnan kunnosta. Seuraava hiekkapuhallus tehdään noin 2-3 vuoden kuluttua säiliölle 301.
Varastolla muodostuvat yhdyskuntajätteet toimittaa Puijon Jäteraaka-aine Oy Heinä- lamminrinteen kaatopaikalle sopimuksen mukaisesti.
Varaston toiminnasta vuonna 2003 syntyneet jätelajit ja jätemäärät ovat seuraavat:
Jätelaji t/a Vastaanottaja
Jäteöljy 0,1 Lassila & Tikanoja Oyj, Ongelmajätehuolto, Ylämylly Kiinteä öljypitoinen jäte 0,3 Lassila & Tikanoja Oyj, Ongelmajätehuolto, Ylämylly Maali-, liima-, lakkajäte 0,4 Lassila & Tikanoja Oyj, Ongelmajätehuolto, Ylämylly Raskasmetalliparistot 0,007 Lassila & Tikanoja Oyj, Ongelmajätehuolto, Ylämylly Lyijyakut 0,09 Lassila & Tikanoja Oyj, Ongelmajätehuolto, Ylämylly Väriaineastiat 9 kpl Lassila & Tikanoja Oyj, Ongelmajätehuolto, Ylämylly Paperi 3,1 Puijon Jäteraaka-aine Oy, Kuopio
Tuhottavat asiakirjat 0,2 Prosec Oy, Kuopio
Tynnyrit, 200 l 1,8 Onni Forsell Oy, Rajamäki Öljynerotuskaivon liete 0,9 Jätekukko, Kuopio
Öljyinen liete 5,1 Jätekukko, Kuopio
6.5 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu
6.5.1 Pinta- ja pohjavesien sekä jätevesien tarkkailu
Pintavedet
Pintavesien tarkkailusta on yhteinen tarkkailusuunnitelma Oy Esso Ab:n kanssa. Tark- kailun suorittaa Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys tarkkailusuunnitelman mukaisesti ja lähettää tulokset suoraan Pohjois-Savon ympäristökeskukselle.
Pohjavedet
Varastoalueelle on asennettu viisi pohjavesiputkea (PV1- PV5). Näistä putki PV5 on uu- si vuonna 2005 asennettu tarkkailuputki. Vuodesta 2006 näytteet otetaan pohjavesiput- kista kerran vuodessa. Aikaisempina vuosina näytteistä on analysoitu BTEX-yhdisteet, MTBE, TAME, sekä C4 – C40-öljyhiilivedyt. Koska bensiiniä, BTEX-yhdisteitä, MTBE:tä ja TAME:a ei ole viime vuosina tarkkailussa havaittu, hakija esittää, että jat- kossa pohjavesistä analysoidaan vain C10 – C40-öljyhiilivedyt.
Jätevedet
Suomen Petrooli Oy:n öljyvarastoalueelta poistuvan sadevesiviemäriveden (öljynerotti- mien kautta kulkeneiden pintavesien) öljyhiilivetypitoisuudet määritetään tarkkailu- kaivosta, joka sijaitsee varastoalueen koillisnurkalla. Näyte otetaan kerran vuodessa poh- javesinäytteenoton yhteydessä. Koska alueella ei enää varastoida bensiiniä, ei bensiiniä tai sen lisäaineita ole tarpeen analysoida. Viemärivesinäytteestä analysoidaan C10 – C40- öljyhiilivedyt.
Varastosäiliöiden vesityksistä ja pohjavuotojen tarkkailukaivojen tarkastuksista pidetään kirjaa. Samoin öljynerotuskaivojen tarkkailuista ja tyhjennyksistä pidetään kirjaa. Säili- öiden 301, 306 ja 307 vesitysjärjestelmä on varustettu näkösilmällä olevalla pumpulla, jolla vesitysputken sisältämä puhdas tuote pumpataan takaisin säiliöön.
Öljynerottimien hälytykset on liitetty varastoautomaatioon ja toiminta tarkastetaan ke- väällä ja syksyllä tai tarvittaessa.
6.5.2 Ilman laadun tarkkailu
Suomen Petrooli Oy osallistuu Kuopion ympäristölautakunnan järjestämään ilmanlaadun yhteistarkkailuun.
6.5.3 Jätteet
Varastolla pidetään kirjaa varastolla syntyvistä ja varaston kautta kulkevista jätteistä.
Varastopäällikkö kokoaa ja lähettää kunkin vuoden tiedot pyydettyyn päivään mennessä Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Kuopion kaupungin ympäristönsuojelulautakun- nalle.
6.5.4 Raportointi
Suomen Petrooli Oy toimittaa vuosittain Pohjois-Savon ympäristökeskukselle sekä Kuo- pion kaupungin ympäristölautakunnalle vuositarkkailuraportin, josta käyvät ilmi seuraa- vat asiat:
varastoitavien sekä varaston kautta kulkevien aineiden määrä;
arviot hiilivetypäästöistä;
tiedot häiriö- ja poikkeustilanteista sekä niiden yhteydessä tapahtuneista päästöis- tä;
tiedot toiminnassa syntyvistä jätteistä.
Turvatekniikan keskus (TUKES) tarkastaa varaston toiminnan viiden vuoden välein.
6.6 Ympäristöriskit ja poikkeustilanteisiin varautuminen
Kuopion varasto täyttää kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista annetun asetuksen 59/1999 mukaiset ehdot. Laitoksen toiminnassa on huomioitu suuronnetto- muuden vaaran torjuntaa koskevat velvoitteet.
Varastoalueelle on laadittu edellä mainitun asetuksen mukaisesti sisäinen pelastussuun- nitelma, jossa on kuvattu säiliöiden tarkkailu-, hälytys- ja sammutusjärjestelmät ja muut varotoimenpiteet mahdollisissa häiriö- ja onnettomuustilanteissa sekä tarkkailun ja on- nettomuustilanteiden toimintaohjeet. Lisäksi varastolle on laadittu toimintaperiaateasia- kirja, jossa on selvitetty toimintaperiaatteet suuronnettomuuden vaaran ehkäisemiseksi.
Polttonesteiden varastointitoiminnan ympäristöriskit aiheutuvat pääasiassa mahdollisista häiriöistä /laitevioista purku- tai lastaustoimenpiteiden yhteydessä sekä säiliöiden, put- kistojen tai putkiliitosten rikkoutumisesta. Onnettomuustilanteista vaarallisin on tulipalo, joka tuo mukanaan räjähdysvaaran. Onnettomuustilanteissa varastopäällikkö ja hänen varamiehensä huolehtivat palokunnan opastuksesta sekä kiinteiden sammutuslaitteiden käytöstä.
Varastoalueella on seuraavat hälytys- ja sammutusjärjestelmät:
paloilmoitinjärjestelmä, joka kattaa polttoainevaraston lastauspaikan, pumppu- keskuksen sekä rautatien purkupaikan;
säiliöautojen lastausalueen, lastausalueella olevien mittarihuoneiden, pumppu- keskuksen sekä rautatievaunujen pumppukeskuksen liekinilmaisinjärjestelmä;
kiinteistön murtohälytinjärjestelmä;
säiliöiden pinnan (vuodot), öljynerotuskaivojen , lastausturvallisuuden sekä lii- kenteen (portti) valvontaan käytettävä logiikkajärjestelmä;
kulunvalvontajärjestelmä, joka rekisteröi alueelle saapuvat ja lähtevät ajoneuvot.
Paloilmoitin sijaitsee toimisto- /varastorakennuksessa. Paloilmoitin on suorassa yhtey- dessä hätäkeskukseen sekä ilmoituksensiirtopuhelimen kautta vartiointiliikkeelle ja edel- leen varaston johdolle. Myös automaattisilta liekin, savun ja lämmönilmaisimilta hälytys ohjautuu hälytyskeskukselle. Palohälytysjärjestelmän toimivuus Pohjois-Savon hätäkes- kuksen hätäkeskuslaitokseen kokeillaan joka toinen viikko.
Varaston ollessa suljettuna järjestelmiä valvoo vartiointiliike. Varastoalue on aidattu.
Varaston ollessa suljettuna portit pidetään lukittuina. Varastoalueella on kaksi hälytyssi- reeniä, toinen rautatievaunujen purkauspaikalla ja toinen piha-alueella. Säiliöautojen las- tausalue ja rautatievaunujen yläpurkaussilta on varustettu hätä-seis-painikkeella.
Varastosäiliöissä säiliötä 303 lukuun ottamatta on kiinteät vesivalelujärjestelmät, joita koekäytetään touko-syyskuussa.
Säiliöille 304, 305, 306 ja 307 sekä säiliöautojen lastaussillalle, rautatievaunujen pur- kaussillalle ja rautatievaunujen purkauspumppaamoon on kiinteät vaahdotusjärjestelmät.
Vaahdotuskeskuksessa on kaksi 2000 litran Alcoseal kalvovaahtonesteellä varustettua säiliötä. Toinen säiliö on aina käyttövalmiina säiliöautojen lastausaluetta varten ja toinen on tarvittaessa käyttövalmiina junapurkauksien aikana. Vaahdotusjärjestelmä kokeillaan kerran vuodessa.
Varastolla on paloviranomaisten hyväksymä määrä alkusammutuskalustoa. Varastolle saadaan sammutusvesi kahdella dieselkäyttöisellä palovesipumpulla (noin 10 000 l/min), jotka sijaitsevat varastoalueen ulkopuolella Kallaveden rannalla. Lisäksi on saatavilla vettä kaupungin verkosta. Palovesipumppujen koekäyttö on joka toinen viikko.
Päivittäiset/kuukausittaiset tarkastukset tehdään yhtiön kirjallisen tarkastusohjelman mukaisesti.
Öljynerottimien hälytykset kokeillaan, öljymäärät mitataan ja kirjataan touko- syyskuussa sekä tarvittaessa. Tyhjennykset tehdään mittaustulosten perusteella.
Vallitila-alueet on varustettu säiliökohtaisilla vuodontarkkailukaivoilla. Kaivot tarkaste- taan keväällä ja syksyllä tai tarpeen mukaan. Vallitilojen vesitykset tehdään tarvittaessa.
Varastosäiliöiden tarkastukset tehdään 5-8 vuoden välein tai tarvittaessa.
Varaston oman henkilökunnan lisäksi varaston laitteet tarkistaa/huoltaa/korjaa ulkopuo- linen huolto/korjausliike vuosihuoltosuunnitelman mukaisesti. Huolloista/korjauksista pidetään kirjaa. Automaatio kirjaa automaatioon kuuluvien laitteiden viat hälytys- /raporttikirjoittimelle.
Varaston koko henkilökunnalle järjestetään koulutusta turvallisuusasioista. Lisäksi säi- liöautonkuljettajille ja pumppumiehille järjestetään koulutusta ensiaputaidoista, palotur- vallisuusasioista sekä varasto- ja lastausautomaatiosta. Myös mahdolliset noutoyhtiöiden kuljettajat osallistuvat koulutukseen.
6.7 Parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltaminen
Bensiinisäiliöissä on kelluvat välikatot. Öljyvaunujen purkamiseen käytetään ns. yläpur- kumenetelmää. Säiliöautojen lastauksessa on vastaavasti käytössä alatäyttö sekä tippa- vapaat liittimet. Edellä mainitut purku- ja lastaustekniikat edustavat nykyaikaisia teknii- koita.
Laitosalueet on viemäröity öljynerotuskaivoihin. Öljynerotuskaivoissa on uudenaikaiset hälytysjärjestelmät. Lisäksi alueella on automaattinen paloilmoitinjärjestelmä. Varasto- ja lastausautomaatio on uusittu vuonna 1997.
Edellä mainitut tekniikat sekä nykyaikainen valvontalogiikka edustavat nykyaikaista päästöjä vähentävää käyttökelpoista tekniikkaa.
7 ASIAN KÄSITTELY
7.1 Asian vireilläolosta tiedottaminen
Lupahakemuksesta on tiedotettu ympäristönsuojelulain 38 §:n mukaisesti kuuluttamalla 8.3. – 7.4.2005 yhtä aikaa Oy Esso Ab:n Kelloniemen varaston ympäristölupahakemuk- sen kanssa Pohjois-Savon ympäristökeskuksen ja Kuopion kaupunginhallituksen ilmoi- tustauluilla sekä ilmoittamalla kuulutuksesta Savon Sanomat-lehdessä 8.3.2005. Hake- musasiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Kuopion kaupungin ympäristönsuojelu- toimistossa ja Pohjois-Savon ympäristökeskuksessa. Hakemuksen vireilläolosta on tie- dotettu kirjeellä naapurikiinteistöjen haltijoita.
7.2 Tarkastukset ja neuvottelut
Hakemuksen johdosta on suoritettu tarkastus ja neuvoteltu hakemuksen täydentämisestä 26.9.2005. Tarkastuksella sovittiin, että hakija toimittaa lupahakemukseen täydennykse- nä seuraavaa:
lisätietoja lisäaineista ja varastoitavista kemikaaleista;
kuvauksen suojavallin toimintaperiaatteesta ja sen mukaisesta tiiviyden toteutta- misesta;
kuvauksen öljyisten vesien käsittelyn periaatteista ja riittävyydestä;
tarkistetun esityksen seuranta- ja tarkkailusuunnitelmaksi.
Tarkastuksella todettiin, että varastosäiliöissä ei ole ylärajahälyttimiä, mutta ne tullaan hakijan mukaan asentamaan vuonna 2006.
7.3 Lausunnot
Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Kuopion ympäristölautakunnalta ja Kuopion kau- punginhallitukselta. Lausunnon antoi Kuopion ympäristölautakunta ja sen keskeinen si- sältö on seuraava:
Kuopion kaupungin ympäristölautakunta 24.5.2005
Ympäristölautakunta katsoo, että Suomen Petrooli Oy:n Kelloniemen öljyvaraston ym- päristönsuojelutoimet ovat nykyisellään pääosin riittävät. Lautakunta puoltaa ympäristö- luvan myöntämistä, kun seuraavat seikat otetaan päätöksessä huomioon:
Öljyvarastolla on kiinnitettävä erityistä huomiota muodostuviin öljypitoisiin jätevesiin.
Öljynerottimien toimintaa on tarkkailtava säännöllisesti ja niiden tarkkailusta, tyhjen- nyksistä, ja huolloista on pidettävä kirjaa. Laitoksen toiminta on järjestettävä niin, että varaston jätevesien vaikutuksia ei ole havaittavissa varaston suoja-altaan ulkopuolella Kallavedessä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Kallaveden havaintopaikoilla ei näytteissä ole havaittavissa öljyhiilivetyjä tai polttonesteiden lisäaineita.
Ympäristölautakunta esittää, että Suomen Petrooli Oy:n varastoalueelta suoja-altaaseen johdettavien valumavesien laatua ja määrää on tarpeen tarkkailla, etenkin koska suoja- altaan vedenlaadussa on ollut ajoittain huomattavaa vaihtelua. Jätevesistä tulee analysoi- da kokonaishiilivetypitoisuuksien lisäksi ainakin aromaattiset yhdisteet sekä MTBE ja TAME. Varaston piha-alueelta suoraan ympärysojaan kulkeutuvien valumavesien kuor- mitus ja vaikutus ojassa on selvitettävä.
Varastoalueella on tutkimuksissa havaittu lievää maaperän pilaantumista ja pohjavesi- vaikutuksia. Tehtyjen selvitysten perusteella öljyhiilivetyjen kulkeutuminen varastoalu- eelta Kallaveteen on kuitenkin hyvin vähäistä. Lautakunta katsoo, että tässä vaiheessa varastoalueella ei ole tarpeen tehdä maaperän tai pohjaveden kunnostustöitä, mutta va- rastoalueen maaperän ja pohjaveden tilan kehitystä on tarpeen seurata säännöllisesti.
Seurannassa kokonaishiilivetypitoisuuksien lisäksi on analysoitava erikseen ainakin aromaattiset yhdisteet sekä MTBE ja TAME. Lupahakemuksen tietojen perusteella va- rastolla pohjavesiseurantaa ei ole kaikin osin tehty Pohjois-Savon ympäristökeskuksen 16.9.1999 hyväksymän tarkkailusuunnitelman ja siihen vaaditun lisäyksen (pohja- vesiputki 15) mukaisesti.
Maaperän kunnostustarve tulee arvioida tapauskohtaisesti aina, kun varastoalueella teh- dään maankaivu- ja maanrakennustöitä.
Lupahakemukseen ei sisälly varaston käyttötarkkailua, päästöjä ja ympäristövaikutuksia koskevaa tarkkailusuunnitelmaa. Toiminnanharjoittajan tulee esittää uusi, ajan tasalla oleva tarkkailusuunnitelma, mihin sisältyy ainakin valumavesien määrän ja laadun seu- ranta, ilmaan haihtuvien hiilivetyjen taselaskenta, jätekirjanpidot, maaperän tilan seuran- ta sekä pohjaveden laadun seuranta. Tarkkailu on ainakin jätevesien ja tarpeen mukaan myös maaperän laadun ja pohjavesiseurannan osalta yhdistettävä Oy Esso Ab:n varaston ympäristövaikutusten tarkkailuun.
Varastoalueen maaperäsuojausten kunnosta ja riittävyydestä ei lautakunnan mielestä ole riittävää selvitystä. Suojausrakenteiden kunto on tarpeen tarkistaa säännöllisesti. Samoin on tarpeen tehdä arvio nykyisten suojausrakenteiden riittävyydestä.
Hiilivetypäästöjen oleellisesta vähentymisestä huolimatta toiminnanharjoittajan on edel- leen osallistuttava Kuopio-Siilinjärvi-alueen ilmanlaadun yhteisseurantaan alueen kunti- en ja toiminnanharjoittajien erikseen sopimalla tavalla. Ympäristölautakunta pyrkii to- teuttamaan ilmanlaadun yhteisseurannan puitteissa vuonna 2006 Kuopion alueella bent-
seenipitoisuuksien suuntaa-antavia mittauksia. Mittauksia tullaan kohdentamaan myös Kelloniemen öljyvaraston vaikutusalueelle.
Varastolla säiliöiden kunnossapidossa muodostuvan puhallushiekan kaatopaikkakelpoi- suus tulee tutkia tapauskohtaisesti jokaisesta jäte-erästä.
Varaston toimintojen laitteiden sekä sille suuntautuvan liikenteen aiheuttama keskiääni- taso ei saa yhdessä alueen muiden toimintojen kanssa ylittä päiväaikaan (klo 7-22) tasoa 55 dBA, eikä yöaikaan tasoa 50 dBA lähimpien asuinkiinteistöjen piha-alueilla ja virkis- tysalueilla.
Ympäristöonnettomuuksien ennaltaehkäisemiseksi varastolla on erityistä huomiota kiin- nitettävä laitteiden ja koneiden asianmukaiseen kunnossapitoon ja huoltoon.
Lupapäätökseen tulee kirjata määräys tarvittavista ympäristönsuojelutoimista (mm.
maaperätutkimukset j a maaperän kunnostus) sen jälkeen, kun varaston toiminta päättyy.
Ympäristölautakunta esittää, että uusi hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on laitet- tava vireille 31.12.2015 mennessä.
7.4 Muistutukset ja mielipiteet sekä esitetyt vaatimukset
Laitosalueen naapureille on varattu 22.3.2005 lähetetyllä kirjeellä mahdollisuus esittää mielipiteensä hakemuksesta. Muistutuksia tai mielipiteitä ei annettu.
7.5 Hakijan vastine
Hakijalle on 30.5.2005 päivätyllä kirjeellä varattu tilaisuus esittää vastineensa annetuista lausunnoista ja muistutuksista. Hakija ei ole toimittanut vastinetta.
7.6 Merkintä
Suomen Petrooli Oy:n ympäristölupahakemus on käsitelty yhtä aikaa vieressä toimivan Oy Esso Ab:n öljyvaraston ympäristölupahakemuksen kanssa.
8 RATKAISU
Pohjois-Savon ympäristökeskus myöntää Suomen Petrooli Oy:lle ympäris- tönsuojelulain 28 §:n mukaisen ympäristöluvan Kelloniemen öljyvaraston toiminnalle.
Samalla kumotaan Pohjois-Savon ympäristökeskuksen 15.12.1995 antama ympäristölupapäätös.
Toiminnassa on noudatettava hakemusta ja jäljempänä olevia lupamääräyk- siä.
8.1 Vastaus yksilöityihin lausuntoihin
Kuopion kaupungin ympäristölautakunta
Lausunto on otettu huomioon lupamääräyksissä tai päätöksen perusteluissa.
8.2 Lupamääräykset
8.2.1 Rakenteet
Ympäristöstä tulevien valumavesien pääsy toiminta-alueelle tulee estää.
Varastoalueen pintamateriaalien tulee kestää toiminnasta ja luonnonolosuhteista aiheu- tuvat mekaaniset ja kemialliset rasitukset. Varastoalueen vallitilojen, päällystyksien ja maaperän suojausrakenteiden tiiviys ja kunto on tarkastettava säännöllisesti ja havaitut vauriot on korjattava välittömästi. Tarkastukset ja toimenpiteet on kirjattava ja esitettävä raportit niistä pyydettäessä valvoville viranomaisille.
Polttonestesäiliöitä ja putkistoja sekä varastoaluetta ja niihin liittyviä rakenteita ja suo- jaustoimenpiteitä on hoidettava niitä koskevien standardien mukaisesti ja rakenteellisissa sekä käyttöteknisissä ratkaisuissa tulee soveltaa parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa.
Luvan saajan tulee esittää Pohjois-Savon ympäristökeskukselle 31.8.2007 mennessä sel- vitys nykyisten suojausrakenteiden (vallitilat, päällystykset ja maaperän suojaukset) riit- tävyydestä ja kunnosta.
Varastosäiliöihin tulee asentaa ylärajahälyttimet vuoden 2006 loppuun mennessä.
Alueita, joilla on pilaantuneita maita, ei saa päällystää eikä näillä alueilla saa tehdä maansiirtotöitä, ennen kuin Pohjois-Savon ympäristökeskus on erillisestä hakemuksesta hyväksynyt suoritettavat toimenpiteet. Pilaantunutta maata sisältävät alueet tulee rekiste- röidä niin, että alueet on selkeästi tunnistettavissa ennen maansiirtotöiden aloittamista.
Perustelut: Alueen ulkopuolelta tulevat vedet voivat häiritä vedenkäsittelyjärjes- telmien toimintaa, joten ne tulee ohjata varastoalueen ohi.
Alueella käytettävien materiaalien tulee olla sellaisia, että ne kestävät niihin koh- distuvat rasitukset. Rakenteet tulee tarkastaa säännöllisesti mahdollisten vaurioi- den varalta ja, jos vaurioita ilmenee, ne tulee heti korjata polttonesteiden mahdol- lisen ympäristöön leviämisen estämiseksi.
Ympäristöluvan lisäksi palavien nesteiden varastointia koskevat useat muut mää- räykset ja standardit. Kun säiliöt ja muut rakenteet on tehty niiden sekä parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisesti, estyvät myös ympäristöön kohdistuvat hai- tat ja riskit mahdollisimman tehokkaasti.
Ylärajahälyttimet tulee asentaa säiliöihin mahdollisen ylitäytön estämiseksi. Ha- kija on tarkastuksen yhteydessä ilmoittanut asentavansa hälyttimet säiliöihin vuo- den 2006 aikana.
Aiemmin pilaantunut maaperä tulee tarvittaessa kunnostaa. Kunnostamisasiaa ei ratkaista tällä päätöksellä. Jotta pilaantunut maa-aines ei leviä ympäristöön, ei pi- laantuneella alueella saa suorittaa kaivu- tai muita maansiirtotöitä. Tämän estämi- seksi pilaantunut alue tulee merkitä selkeästi aluetta koskeviin tietojärjestelmiin, karttoihin ja suunnitelmiin.
8.2.2 Vesien käsittely ja johtaminen
Pumppaamoiden, rautatiepurkauspaikan, säiliöautojen lastaus- ja pesupaikan ja vallitila- alueiden vedet tulee johtaa hakemuksen mukaisten öljynerotuskaivojen ja suoja-altaan kautta Kallaveteen.
Öljynerottimilta lähtevän veden hiilivetypitoisuuden vuosikeskiarvo saa olla enintään 5 mg/l varastoalueen koillisnurkalla sijaitsevasta tarkkailukaivosta mitattuna.
Öljynerottimien sekä öljyisten vesien käsittelylaitoksen sekä niihin liittyvien hälyttimien toimintaa on tarkkailtava säännöllisesti ja ne tulee pitää koko ajan toimintakunnossa.
Niiden tarkkailuista, tyhjennyksistä, ja huolloista on pidettävä kirjaa. Hälyttimien häly- tys tulee ohjata paikkaan, jossa on säännöllinen valvonta.
Öljynerottimiin kertyneet polttoaineet tulee poistaa säännöllisesti, vähintään kerran vuo- dessa. Jos polttoaineita pääsee näkyvä kerros suoja-altaaseen saakka, tulee polttoaineet kerätä pois suoja-altaasta ja estää aineiden pääsy suoja-altaasta vesistöön.
Laitoksen toiminta ja jätevesien käsittely on järjestettävä niin, että varaston jätevesien vaikutuksia ei ole havaittavissa varaston suoja-altaan ulkopuolella Kallavedessä eli niin, että Kallaveden vesistötarkkailussa ei ole havaittavissa öljyhiilivetyjä tai polttonesteiden lisäaineita.
(YSL 43 §)
Perustelu: Toiminta-alueelta kertyvät vedet tulee käsitellä niiden mahdollisesti si- sältämien polttoaineiden poistamiseksi. Käsitellyn veden hiilivetypitoisuuden tu- lee olla alle 5 mg/l. Kyseistä tasoa edellytetään nykyisin öljynerottimilta, joista lähtevät vedet johdetaan suoraan vesistöön. Ympäristöministeriön rakentamis- määräystä D1 (Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot) ollaan uusimassa ja uudes- sa määräysehdotuksessa todetaan, että mittarikentiltä, öljyn varastoalueilta tms.
johdettavat sadevedet tulee käsitellä luokkaan I kuuluvassa öljynerottimessa, jon- ka ulostulevan veden hiilivetypitoisuus on enintään 5 mg/l. Käsittelyvaatimus on siten parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimusten mukainen.
Vesienkäsittelylaitteiden toimintaa tulee seurata niiden toimintakunnon varmis- tamiseksi ja erottimiin kertyvän öljyn talteenottamiseksi.
Öljynerottimiin kertyneet öljyt ja polttoaineet tulee poistaa riittävän usein ainei- den vesistöön pääsemisen estämiseksi. Jos öljyjä pääsee suoja-altaaseen saakka esimerkiksi poikkeustilanteessa, tulee ne kerätä talteen viimeistään suoja-altaassa ja estää aineiden pääsy edelleen vesistöön.
Lähtökohta vesien käsittelyssä tulee olla, että varaston toiminnan vaikutusta ei ole purkuvesistössä havaittavissa. Tähän mennessä vesistöpisteistä on seurattu vain kokonaisfenoleita, joita ei tarkkailussa ole 2000-luvulla havaittu.
8.2.3 Jätteiden toimittaminen ja merkintä
Kaikki jätteet, mukaan lukien esikäsitellyt materiaalit, tulee toimittaa asianmukaisella kuljetuksella hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi sellaiseen paikkaan, jolla on lupa hyö- dyntää tai käsitellä kyseistä jätettä.
Jätteet on toimitettava hyötykäyttöön ensisijaisesti aineena ja toissijaisesti energiana.
Ongelmajätteiden siirtoa varten on laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenee valtioneuvos- ton päätöksen 659/1996 mukaiset tiedot ongelmajätteistä. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettävä kolmen vuoden ajan sen allekirjoittamisesta.
Ongelmajätteiden keräysastiat tulee merkitä asianmukaisin jätelajin mukaisin merkin- nöin.
Öljysäiliöiden puhdistuksessa muodostuvan puhallushiekan kaatopaikkakelpoisuus on selvitettävä joka puhdistuksen yhteydessä.
(YSL 43, 45 §, YSA 19 §, JäteL 6, 15 §, JäteA 5, 6 §, Vnp 659/96)
Perustelut: Jätettä saa luovuttaa vain jätetiedostoon hyväksytylle kuljettajalle tai sille, jolla on oikeus ottaa vastaan jätettä ympäristönsuojelulain mukaisen ympä- ristöluvan tai vastaavan aikaisemman lainsäädännön mukaisen luvan nojalla. Jä- telain periaatteiden mukaisesti jätteistä on ensisijaisesti pyrittävä hyödyntämään niiden sisältämä aine ja toissijaisesti energia.
Siirtoasiakirjan avulla voidaan valvoa ongelmajätteen kulkua tuottajalta asianmu- kaiseen hyödyntämis- tai käsittelypaikkaan.
Kunnollisilla keräysastioiden merkinnöillä varmistetaan ongelmajätteiden sijoit- taminen oikeisiin keräysastioihin ja estetään jätteiden sekoittuminen.
Öljysäiliöiden puhdistuksessa muodostuvaan puhallushiekkaan saattaa irrota puhdistettavasta pinnasta sellaisia haitta-aineita, jotka estävät jätteen sijoittamisen tavanomaisen jätteen kaatopaikalle. Tästä syystä puhallushiekkajätteen kaato- paikkakelpoisuus on selvitettävä.
8.2.4 Melu
Toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa yhdessä alueen muiden toimintojen kanssa ylittää ympäröivillä asuntoalueilla ulkona klo 07 – 22 välisenä aikana A-painotettua ekvivalent- titason (LAeq) arvoa 55 dB eikä klo 22 – 07 välisenä aikana arvoa 50 dB. Toiminnassa on käytettävä mahdollisimman vähän melua aiheuttavia työkoneita ja –menetelmiä. (YSL 43 §, VNp melutason ohjearvoista 993/1992).
Perustelu: Toiminnassa voi muodostua häiritsevää melua työkoneista, liiken- teestä ja muusta toiminnasta. Määräyksellä vähennetään lähialueen asukkaille melusta aiheutuvaa terveydellistä ja viihtyvyyshaittaa
8.2.5 Poikkeuksellisiin tilanteisiin varautuminen
Vahinkotilanteisiin ja niiden hoitoon on varauduttava ennalta sekä ympäristöhaittojen torjuntaan ryhdyttävä heti vahingon sattuessa.
Öljyvahinkojen varalle alueella on oltava riittävä määrä imeytysainetta. Vuotoina ympä- ristöön päässeet poltto- ja voiteluaineet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen ja toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn.
Vahinkotilanteista, poikkeuksellisista ympäristöpäästöistä ja niihin vaikuttavista tapah- tumista on ilmoitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Kuopion kaupungin ympäristölautakunnalle. (YSL 43 ja 45 §, YSA 20 § kohta 5).
Perustelu: Lupapäätöksessä on annettava tarpeelliset määräykset toimista häi- riö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa. Viranomainen voi tarvittaessa an- taa ohjeita ympäristö- ja terveyshaitan torjumiseksi.
8.2.6 Toiminnan lopettaminen
Toiminnan mahdollisesta lopettamisesta on ilmoitettava viimeistään kuusi (6) kuukautta aiemmin Pohjois-Savon ympäristökeskukselle. Tällöin tulee esittää ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi yksityiskohtainen suunnitelma vesien-, ilman- ja maaperänsuojelua sekä jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimenpiteistä ja lopettamisen jälkeisestä ympäristön tilan tarkkailusta. Suunnitelman tulee sisältää myös esitys alueen
maaperän, kallioluolien ja muiden rakenteiden tilan selvittämiseksi mahdollista puhdis- tusta ja maisemointia varten. (YSL 43 ja 90 §)
Perustelu: Toiminnan lopettamisesta tulee riittävän ajoissa ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa ympäristökeskukseen, jotta viranomainen voi tarkistaa lopet- tamiseen liittyvien toimien riittävyyden. Ympäristönsuojelulain 90 §:n mukaan luvanvaraisen toiminnan päätyttyä toimintaa harjoittanut vastaa edelleen lupa- määräysten mukaisesti tarvittavista toimista pilaantumisen ehkäisemiseksi, toi- minnan vaikutusten selvittämisestä ja tarkkailusta.
8.3 Tarkkailu- ja raportointimääräykset
Öljyvaraston toimintaa, päästöjä ja ympäristövaikutuksia on tarkkailtava ja niistä on pi- dettävä kirjaa.
Luvan haltijan tulee osallistua Kuopio-Siilinjärvi-alueen ilmanlaadun yhteisseurantaan.
Varastoalueelta lähtevien jätevesien laatua ja määrää (virtaamaa) tulee tarkkailla kolme kertaa vuodessa (touko-, elo- ja lokakuussa) otettavin näyttein varastoalueen koillisnur- kalla sijaitsevasta tarkkailukaivosta. Lisäksi pohjavettä tulee tarkkailla pisteistä PV1- PV5 kerran vuodessa. Toiminnan vesistövaikutuksia tulee seurata Kallaveden havainto- pisteissä 340, 347 ja 348 vähintään kerran vuodessa siten, että mittaus ajoittuu kesän kerrostuneisuusaikaan.. Hakemuksesta poiketen jätevesistä, pohjavedestä sekä järviha- vaintopisteistä tulee analysoida klooraamattomat liuottimet (sisältäen bensiinin lisäaineet MTBE ja TAME) sekä mineraaliöljyt (C10-C40).
Vesistötarkkailu suositellaan tehtäväksi yhteistyössä Oy Esso Ab:n kanssa.
Edellä mainituilla analyyseilla korjattu tarkkailuohjelma tulee toimittaa ympäristökes- kukseen kolmen kuukauden sisällä päätöksen lainvoimaiseksi tulosta.
Öljyvaraston toiminnan ja ympäristövaikutusten tarkkailuohjelmaa voidaan muuttaa Pohjois-Savon ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla.
Kaikkien yksittäisten mittausten ja tarkkailujen tulokset tulee toimittaa heti niiden val- mistuttua tiedoksi Pohjois-Savon ympäristökeskukseen sekä Kuopion kaupungin ympä- ristölautakunnalle.
Tarkkailua ja kirjanpitoa koskeva yhteenvetoraportti on toimitettava vuosittain helmi- kuun loppuun mennessä Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Kuopion kaupungin ympäristölautakunnalle. Yhteenvetoraportissa tulee olla seuraavat tiedot:
• Selvitys jätevesien sekä pinta- ja pohjavesien tarkkailutuloksista kyseiseltä vuodelta sekä jätevesien pitoisuuksien kehittymistä kuvaavat historiakuvaajat;
• varaston kautta kulkeneiden aineiden määrät jakeittain sekä varastotilanne vuoden vaihteessa;
• arviot hiilivetypäästöistä;
• tiedot häiriö- ja poikkeustilanteista sekä niiden yhteydessä tapahtuneista pääs- töistä;
• tiedot toiminnassa syntyvistä jätteistä;
• tiedot vuoden aikana toteutetuista muutoksista ja selvitys tulevista muutoksista.
Varaston jätevesi-, pohjavesi- ja vesistötarkkailusta toiminnan alusta tämän luvan lain- voimaisuuteen saakka on tehtävä yhteenveto vuoden 2006 loppuun mennessä. Jatkossa seurannasta on tehtävä yhteenveto 5 vuoden välein.
(YSL 46 §, JäteL 51 ja 52 §)
Perustelu: Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä toiminnan päästöistä ja ympä- ristövaikutuksista. Kirjanpito toiminnasta ja jätteistä on tarpeen valvontaa varten.
Tarkkailutietojen perusteella seurataan, onko toiminta lupapäätöksen mukaista.
Analysoitavia parametreja on muutettu aiempaan verrattuna siten, että uudet mää- ritykset kuvaavat entistä paremmin toiminnan jätevesien käsittelytehoa sekä poh- javesi- ja vesistövaikutuksia.
Ympäristökeskus pyytää vuosittain helmikuun loppuun mennessä jätteistä ns.
vuosiyhteenvetotiedot, jotka ilmoitetaan sähköisesti tiedonsiirtopalvelun (TYVI) kautta. Tarkastetut tiedot tallennetaan ympäristöhallinnon valvontatietojärjestel- mään VAHTIIN.
Yhteenveto varaston tähän saakka tapahtuneesta tarkkailusta on tarpeen toimin- nan pitkäaikaisten vaikutusten selvittämiseksi.
9 RATKAISUN PERUSTELUT
9.1 Luvan myöntämisen edellytykset
Ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset (YSL 41 §). Luvan myöntämisen edelly- tykset ovat (YSL 42 §, JäteL 6 §, JäteA 8 ja 9 §):
1. Toiminnasta ei aiheudu asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huo- mioon ottaen terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaa- rantumista toiminnan vaikutusalueella, naapurille, ympäristön tai kiinteistön asukkaille tai omistajille kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pö- lystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muusta vastaavasta vaikutuksesta.
2. Toimintaa ei ole sijoitettu asemakaavan vastaisesti.
3. Jätehuollossa käytetään parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mah- dollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Jätteet hyödynne- tään, jos se on teknisesti mahdollista eikä aiheuta kohtuuttomia lisäkustannuksia.
9.2 Luvan myöntämisen yleiset perustelut
Lähistöllä ei ole luonnonsuojelulain mukaisia luonnonsuojelukohteita, vedenhankinnan kannalta tärkeää pohjavesialuetta eikä muitakaan erityisiä häiriintyviä kohteita.
Voimassa olevassa kaavassa laitoksen sijaintipaikka on merkitty palavan nesteen varas- toimisen korttelialueeksi (Tö). Toiminta on siten kaavan mukaista.
Kelloniemen öljyvarasto on perustettu vuonna 1977 ja toiminta on jatkunut alueella kes- keytyksettä siitä lähtien. Aiempi ympäristölupa toiminnalle on myönnetty vuonna 1995.
Toimintaan ei ole tullut tuon jälkeen haitallisia ympäristövaikutuksia lisääviä muutoksia.
Sen sijaan bensiinin varastointi alueella on lopetettu vuoden 2004 loppuun, jonka seura- uksena hiilivetypäästöt alueelta ovat vähentyneet oleellisesti. Myös säiliöiden vallitiloja on alueella parannettu. Kaiken kaikkiaan toiminnan voidaan katsoa olevan parhaan käyt- tökelpoisen tekniikan mukaista.
Toimittaessa hakemuksen ja tämän päätöksen mukaisesti öljyvaraston toiminnasta ja lii- kenteestä ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonon- tumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaa- rantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamäärä- ykset sekä vieressä olevan Oy Esso Ab:n öljyvaraston toiminta ja sen vaikutukset. Toi- minta täyttää luvan myöntämisen edellytykset. Lupa voidaan myöntää.
10 LUVAN VOIMASSAOLO
10.1 Luvan voimassaolo
Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi tu- lee jättää 31.12.2015 mennessä. Hakemuksessa on esitettävä selvitys varastoitavista polt- toaineista ja muista kemikaaleista, selvitys toiminnan ympäristövaikutuksista, selvitykset ja suunnitelmat ympäristökuormituksen vähentämiseksi toteutusaikatauluineen, selvitys suojausrakenteiden riittävyydestä ja kunnosta sekä muut toteutetut ja suunnitellut toi- minnan muutokset.
Jos laivakuljetukset otetaan käyttöön ennen edellä luvan tarkistamiselle asetettua määrä- aikaa, hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi tulee tehdä tätä ennen, samaan aikaan kuin satamatoiminnanharjoittaja hakee ympäristöluvan sataman toiminnalle.
Toiminnalle on haettava uusi ympäristölupa, mikäli toiminta muuttuu olennaisesti. (YSL 55 §, 57 §).
Perustelu: Koska öljytuotteiden varastoinnissa käytettävä tekniikka ja ympäris- tönsuojelu kehittyvät ja muuttuvat vuosien aikana, ympäristökeskus pitää lupa- määräysten tarkistamista määräajoin tarpeellisena.
Ympäristökeskus on päätöksellään 26.11.2003 määrännyt, että satamatoiminnan- harjoittajan tulee hakea ympäristölupa hyvissä ajoin ennen satamatoiminnan jat- kamista. Sataman toiminnan ei ole katsottu täyttävän ympäristönsuojelulain vaa- timuksia, koska polttonesteen lastaukseen tarkoitetut laitteet ja rakenteet eivät ole enää käyttökelpoisia. Satama on rakennettu vain polttonesteen lastausta varten.
Polttoneste siirretään putkistoja pitkin Oy Esso Ab:n ja Suomen Petrooli Oy:n va- rastoihin. Satamaan johtavia siirtoputkistoja ei ole käytetty pitkiin aikoihin ja nii- den kunto on päällisin puolin katsottuna heikko. Oy Esso Ab:n ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen on toiminnallisen yhteyden ja ympäristövaikutus- ten kokonaisvaltaisen tarkastelun vuoksi tarpeen ennen satamakuljetusten alka- mista samaan aikaan kuin satamatoiminnalle haetaan ympäristölupaa.
Uutta lupaa on haettava, jos toiminta muuttuu oleellisesti.
10.2 Asetuksen ja muiden säännösten noudattaminen
Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolos- ta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 §).
Ympäristökeskus toteaa, että Suomen Petrooli Oy:n Kelloniemen varastolla on oltava li- säksi Valtioneuvoston asetuksen öljyvahinkojen ja aluskemikaalivahinkojen torjunnasta (636/1993) 12 §:n mukainen suunnitelma öljyvahinkojen torjunnan järjestämisestä. Kel- loniemen varaston öljytuotesäiliöiden yhteistilavuus on 38 000 m3 eli yli miljoona litraa, joka on asetuksessa mainittu raja suunnitelman laatimiselle.
11 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET
Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 6-8, 28, 35-38, 41-43, 45, 46, 50, 52-55, 96, 97, 101, 105 §
Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 2, 6, 9, 10, 12, 16-20, 23, 37 § Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 51, 52 §
Jäteasetus (JäteA) 3, 3a, 4, 8-10 §
Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 ja 18 §
Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001)
Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (VNp 993/1992) Valtion maksuperustelaki (150/92) 8 §
Ympäristöministeriön asetus alueellisten ympäristökeskusten maksullisista suoritteista (1415/2001).
12 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN
Päätöksestä peritään valtion maksuperustelain (150/92) ja ympäristöministeriön asetuk- sen (1237/2003) perusteella 9530 euroa.
Perustelu: Polttonesteiden tai vaarallisen nestemäisen kemikaalin varaston, jonka säiliötilavuus on vähintään 10 000 m3, ympäristöluvan käsittelymaksu on ympäristöministeriön asetuksen 1237/2003 mukaan 9530 euroa. Kellonie- men varaston öljytuotesäiliöiden yhteistilavuus on 38 000 m3, joten sen ympä- ristöluvan käsittelymaksu määräytyy edellä mainitun taksan mukaisesti.
13 MUUTOKSENHAKU
Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitus on toimitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukseen. Valitusosoitus on liitteenä.
Muutosta voi hakea myös pelkästään käsittelymaksua koskevaan päätökseen. Myös kä- sittelymaksun muutosta haetaan Vaasan hallinto-oikeudelta liitteenä olevan valitusosoi- tuksen mukaisesti.
Lakimies Maija Toivanen
Ylitarkastaja Ossi Tukiainen
14 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN
Päätös Suomen Petrooli Oy Jäljennös päätöksestä
Kuopion kaupunginhallitus
Kuopion kaupungin ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus
Muistutuksen tai mielipiteen esittäneet Ilmoitus päätöksestä
Rajanaapurit
Ilmoittaminen ilmoitustaululla ja paikallislehdessä
Tästä päätöksestä ilmoitetaan Kuopion kaupungin ja Pohjois-Savon ympäristökeskuksen ilmoitustauluilla valitusajan.
Liite Pohjois-Savon ympäristökeskuksen antamaan ympäristölupapäätökseen
Valitusviranomainen
Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen.
Valitusoikeus Valitusoikeus on:
1) sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea;
2) rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuo- jelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät;
3) toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät;
4) alueellisella ympäristökeskuksella sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristön- suojeluviranomaisella;
5) muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella.
Valitusaika
Päätös on annettu 31.1.2006. Valitus aika on 30 päivää tästä päivästä tätä päivää lukuun ottamatta.
Valitusaika päättyy 2.3.2006.
Valituksen toimittaminen
Valitus on jätettävä Pohjois-Savon ympäristökeskuksen kirjaamoon.
Käyntiosoite: Sepänkatu 2 B, 70100 Kuopio
Postiosoite: PL 1049, 70101 Kuopio
Sähköpostiosoite: kirjaamo.psa@ymparisto.fi
Telefax: 020 490 4777
Puhelin: 020 490 4777
Valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä (au- kioloaika klo 8.00 - 16.15). Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä. Pos- tiin asiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukiolo- ajan päättymistä.
Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmässä, joka on osoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava:
• valittajan nimi ja kotikunta
• postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa
• päätös, johon haetaan muutosta
• miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
• perusteet, joilla muutosta vaaditaan
Valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä on allekirjoitettava valituskirjelmä (sähköisesti jätetyssä vali- tuksessa ei tarvita allekirjoitusta). Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä:
• päätös, johon haetaan muutosta alkuperäisenä tai jäljennöksenä
• asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomai- selle.
Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakijalta peritään Vaasan hallinto-oikeudessa muutoksenhakuasian käsittelystä oikeudenkäyntimaksuna 82 euroa.
