Toiminnalla ei ole aikaisempaa ympäristölupaa

Postiosoite PL 47, 20801 Turku Puhelin (02) 525 3500 Telefax (02) 525 3509 Postadress PB 47, 20801 Åbo Telefon (02) 525 3500

Käyntiosoite Itsenäisyydenaukio 2, 20800 Turku kirjaamo.los@ymparisto.fi Besöksadress Självständighetsplan 2, 20800 Åbo www.vyh.fi/los

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS

Nro 32 YLO

Dnro LOS-2002-Y-1700-111

Annettu julkipanon jälkeen 4.5.2004 ASIA Päätös Oy Turku Energian ympäristönsuojelulain 35 §:n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee Haarlan siirrettävän lämpökeskuksen toimintaa. Kyseessä on olemassa oleva laitos, joka laajennuksen jälkeen on tullut ympäristöluvanvaraiseksi.

LUVAN HAKIJA

Oy Turku Energia Linnankatu 65 20100 Turku

LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

Hakemus koskee Oy Turku Energia omistamaa polttoaineteholtaan yhteensä 12,1 MW:n öljykäyttöistä siirrettävää aluelämpökeskusta Haarlassa osoitteessa Myötäinen, 20900 Turku.

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Luvanvaraisuus määräytyy ympäristönsuojelulain 28 §:n ja ympäristönsuojeluasetuksen 1

§ 1 momentin kohdan 3b mukaan. Kyseessä on laitos, jonka YSA 41 §:n mukaan tuli ha- kea toiminnalleen ympäristölupaa 31.12.2002 mennessä.

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Alueellinen ympäristökeskus on asiassa toimivaltainen lupaviranomainen ympäristönsuo- jeluasetuksen 6 § 2 momentin mukaan, koska kyseessä on kaupungin omistaman energia- laitoksen harjoittama energiantuotanto.

ASIAN VIREILLETULO

Hakemus on vastaanotettu Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa 27.12.2002.

Hakemusta on täydennetty 22.9.2003, 8.12.2003 ja 23.2.2004.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Kyseessä on olemassa oleva laitos, jolle haetaan ympäristölupaa YSL:n voimaantulon johdosta. Toiminnalla ei ole aikaisempaa ympäristölupaa.

Kattilat ja öljysäiliöt on sijoitettu 1994 vahvistetussa asemakaavassa osittain sellaiselle alueen osalle, jolle saa sijoittaa kunnallistekniikkaa palvelevia rakennuksia (ET). Öljysäi- liöt on sijoitettu yleiseen pysäköintiin varatulle korttelialueelle (LP), joka rajoittuu lähi- virkistysalueeksi kaavoitettuun alueeseen (VL).

2/14 LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ

Laitos sijaitsee Hirvensalossa Myötäisten asuntoalueen luoteisosassa. Kattilalaitoksen itä- ja eteläpuolella on asuntoaluetta ja länsi- ja pohjoispuolella Kakskerrantien toisella puo- lella peltoa. Alueella on pienkerrostalo- ja rivitalotyyppisiä uusia asuinrakennuksia. Lä- himmät asuinrakennukset ovat vajaan 30 metrin päässä kattilalaitoksesta. Länsipuolelle ollaan kaavoittamassa Maunulan ja Isohaarlan alueelle pientaloaluetta.

Ympäristön tila ja laatu

Bioindikaattoriselvityksessä (Turun seudun ja Paraisten alueen ilman laadun seuranta bi- oindikaattorien avulla vuosina 2000-2001) Hirvensalo lukeutuu Turun keskustaan ja sitä ympäröivään vyöhykkeeseen, jossa ilmanpuhtausindeksi (IAP) on alimmillaan. Indeksin arvo on sitä pienempi, mitä vähemmän jäkälälajeja esiintyy eli mitä voimakkaampaa on ilman saasteiden aiheuttama kuormitus. Useimmat runkojäkälät kärsivät ilmansaasteista, mutta osa voi myös runsastua kuormitetuilla alueilla. Jäkälät reagoivat useisiin ilmansaas- teisiin, joista selvimpinä pidetään rikin ja typen oksidien vaikutuksia.

Vuonna 1997 valmistuneen Ilmatieteen laitoksen Turun seudun ilmanlaatututkimuksen mukaan Hirvensalo kuuluu alueeseen, jossa kaikkien Turun seudun lähteiden aiheuttama rikin vuosilaskeuma on 75-100 mg/m² ilman alueellista taustalaskeumaa (suurimmat ar- vot Turun alueella 200 - 250 mg/m³). Rikkidioksidin korkein vuorokausipitoisuus vaihte- lee 1 ja 8 µg/m³:n välillä (ohjearvo 80) vuosikeskiarvon ollessa noin 1,5 µg/m³.

Typen laskeuma Hirvensalossa on 5 ja 50 mg/m² :n välillä, lukuun ottamatta saaren koil- lisosaa, jossa pitoisuudet liikenteen vaikutuksesta on kohonnut eli 50-100 mg/m² (Turun keskustassa 100-200 mg/m²). Typpidioksidin korkein vuorokausipitoisuus on 40 µg/m³ (ohjearvo 70), kun se esim. Turun keskustan alueella on em. selvityksen mukaan 60 µg/

m³.

Lähialueella ei ole muita pistemäisiä päästölähteitä. Päästöjä aiheutuu Kakskerrantien lii- kenteestä. Turun kaupungin ilman laatua tarkkaillaan mittauksin Turun keskustassa. Hir- vensalon alueella ei ole jatkuvaa ilmanlaadun seurantaa.

Laitoksen itäpuolella, sektorissa koillinen-kaakko, sijaitsee Rauvolanlahden Natura 2000 alue (FI020060), lähimmillään noin 600 metrin etäisyydellä laitoksesta. Rauvolanlahden Natura 2000 -alue koostuu Friskalanlahden, Kulhon, Vaarniemen ja Rauvolanlahden osa- alueista. Alue on mukana Natura 2000-ohjelmassa luonto- ja lintudirektiivin perusteella.

Laitos ei sijaitse pohjavesialueella.

LAITOKSEN TOIMINTA

Yleiskuvaus toiminnasta

Oy Turku Energialla on Myötäisissä käytössä kaksi polttoaineteholtaan yhteensä 12,1 MW:n öljykäyttöistä kattilaa aluelämmöntuotantoon, sekä kolme öljysäiliötä kevyen polt- toöljyn varastointiin. Kattiloiden polttoainetehot ovat 9,4 MW (SVA 6) ja 2,7 MW (SUX 2). Kattilaitos toimii itsenäisenä yksikkönä, jolloin laitosta ei ole liitetty kaukolämmön kantaverkkoon, vaan kattilat ovat jatkuvasti käytössä ja niillä tuotetaan lämpö Haarlan alueen aluelämpöverkostoon. Talvella käytössä ovat molemmat kattilat ja kesällä ainoas- taan pienempi kattila.

3/14 Oy Turku Energia on suunnitellut erillisverkoston yhdistämistä yhtiön pääkauko-

lämpöverkkoon, jolloin laitoksella tultaisiin tuottamaan kaukolämpöä lämmön huippuku- lutuksen aikana talvella ja laitos toimisi myös varakattilana muille alueen kaukolämpö- verkostoon kytketyille yksiköille. Verkoston yhdistämisestä pääverkkoon ei ole vielä teh- ty lopullista päätöstä eikä aikataulua.

Hakemuksen mukaan kattilalaitoksella tuotetaan raskaalla polttoöljyllä lämmintä vettä kaukolämpöverkkoon. Laitoksella on polttoaineteholtaan 9,4 MW:n (SVA 6) ja 2,7 MW:n (SUX 2) kattilat ja laitoksella tuotettu kokonaisenergia on yhteensä 10 GWh/a ja polttoaineen kulutus 900 t/a. Toistaiseksi laitoksella on kuitenkin ollut käytössä kevyt polttoöljy.

Tuotanto ja polttoprosessit

Turku Energian kaukolämmön kokonaismyynti vuonna 2002 oli 1632 GWh, josta yhtiö tuotti itse 520 GWh ja muu energia ostettiin ulkopuolelta, pääasiassa Fortumin Naantalin voimalaitokselta. Omasta tuotannosta vastasi Orikedon puuta hyödyntävä lämmityslaitos (300 GWh) sekä yrityksen muut lämmityslaitokset, sisältäen siirrettävät lämpökeskukset.

Kaukolämpö on Turussa laajasti käytössä ja käytännössä vain keskustan ulkopuolella olevat pientaloalueet eivät ole kaukolämmön piirissä.

Tyypillisin siirrettävien lämpökeskusten ajotapa on kaukolämmön huipputuotanto lämmi- tyskaudella ja toiminta varalaitoksena muuna aikana. Siirrettäviä lämpökeskuksia käyte- tään lämmöntuotantoon myös verkoston laajentumisvaiheessa, jolloin rakennettavaa ver- kostoa ei ole vielä kytketty osaksi pääverkostoa. Haarlan lämpökeskus toimii tällä hetkel- lä itsenäisessä verkostossa tuottaen kaiken alueen tarvitseman kaukolämmön.

Laitoksen kattilat ovat tyypiltään tulitorvi-tuliputkikattiloita. Kattiloiden keskimääräinen hyötysuhde on 85 %. Raskasöljypolttimet ovat paineilmahajoitteisia.

Polttoaineet

Ympäristölupahakemuksessa toiminnanharjoittaja hakee lupaa raskaan polttoöljyn käyt- töön laitoksella. Käytettävän polttoaineen (LS-380) tehollinen lämpöarvo on 41,0 MJ/kg, rikkipitoisuus 0,95 % ja tuhkapitoisuus 0,1 %. Vastineessaan toiminnanharjoittaja ilmoit- taa käyttävänsä tällä hetkellä polttoaineena kevyttä polttoöljyä Eco-POK, jonka rikkipi- toisuus on enintään 0,1 painoprosenttia.

Polttoöljy varastoidaan pihalla sijaitsevassa kolmessa 25 m³ -kokoisessa säiliössä, joista jokainen on sijoitettu säiliön tilavuutta vastaavaan katettuun valuma-altaaseen. Laitoksel- le tuodaan polttoainetta tarvittaessa. Polttoainekuljetuksia on talviaikaan noin kahdesti viikossa ja kesällä kerran viikossa.

Paras käyttökelpoinen tekniikka, energiankulutus ja energiatehokkuus

Laitokset kuuluvat Oy Turku Energian kaukolämpötoiminnan energiansäästösopimuksen piiriin, johon liittyen toiminnanharjoittaja on laatinut energiansäästösuunnitelman vuosil- le 2000-2005. Siirrettävien lämpökeskusten osalta ei merkittäviä investointeja ole tehty.

Laitosten omakäyttösähkön ja -lämmön kulutusta ei mitata. Kevyen polttoöljyn käyttö on pienentänyt omakäyttöenergian tarvetta merkittävästi.

Parhaan käyttökelpoisen teknologian osalta nykyisin saatavissa oleva öljykattilateknolo- gia ei merkittävästi poikkea laitosten teknologiasta hiukkaspäästön osalta . Kansallisen BAT selvityksen (Paras käytettävissä oleva tekniikka (BAT) 5-50 MW:n polttolaitoksissa

4/14 Suomessa, Suomen ympäristö 649, 2003) mukaan uusien öljykattiloiden BAT taso

hiukkaspäästölle on 50-140 mg/m³ (n) (15-40 mg/MJ) kokoluokassa 1-50 MW ja vastaa- vasti päästöhaarukka olemassa olevien kattiloiden hiukkaspäästölle on 140-200 mg/m³ (n) (40-60 mg/MJ) kokoluokassa 1-5 MW ja 50-140 mg/m³ (n) (15-40 mg/MJ) kokoluokassa 5-50 MW. Kattilan koosta ja iästä riippumatta kevyttä polttoöljyä käyttävän kattilan hiuk- kaspäästötaso on 50 mg/m³ (n) (15 mg/MJ).

Typenoksidipäästöjen osalta uusilla Low-NOx polttimilla päästäisiin todennäköisesti jon- kin verran pienempiin päästöarvoihin kuin käytössä olevilla polttimilla. BAT selvityksen mukaan uusien kattiloiden typenoksidipäästöt olisivat <800 mg/m³ (n) (<240 mg/MJ) ko- koluokassa 1-15 MW ja olemassa olevien kattiloiden vastaava päästötaso samassa koko- luokassa on <900 mg/m³ (n) (<270 mg/MJ).

Haarlan lämpökeskuksen osalta on lähitulevaisuudessa suunnitteilla kantaverkkoon liit- tyminen, jolloin käyntiajat pienevät merkittävästi, laitoksen jäädessä huippu- ja varalai- tokseksi. Mikäli kantaverkkoon liitytään, ei laajoille muutoksille päästöjen pienentämi- seksi ole taloudellisia perusteita.

YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt ilmaan

Kattiloiden päästöt johdetaan 30 metriä korkean teräspiipun kautta puhdistamattomina ul- koilmaan. Kummallakin kattilalla on oma horminsa. Polttoaineen kulutusta seurataan käyttöhenkilökunnan säännöllisten käyntien yhteydessä. Savukaasujen lämpötilaa, jään- nöshappipitoisuutta ja tummuutta seurataan tarvittaessa. Kattilat nuohotaan 1–2 kertaa vuodessa

Sisäpiipun halkaisija on 0,4 metriä, savukaasun virtausnopeus yli 20 m/s ja savukaasun lämpötila piipun suulla 150 ° C.

Kummankin kattilan ominaispäästöiksi on ilmoitettu hiukkasille 40 mg/MJ, rikkidioksi- dille 463 mg/MJ, typpidioksidille 195 mg/MJ ja hiilidioksidille 76 600 mg/MJ. Luvut pe- rustuvat raskaan polttoöljyyn polttoon. Näitä kertoimia käyttäen laitoksen vuosittaiset ko- konaispäästöt olisivat 1,44 t hiukkasia, 17,1 t SO2:ta, 7,2 t NOx:a ja 2826 t CO2:ta.

Hakemuksen yhteenvetokaavakkeeseen oli laskettu keskimääräiset vuosipäästöt kevyttä polttoöljyä käyttäen. Niiden mukaan rikkidioksidipäästö on keskimäärin 3,6 t, typenoksi- dit 7,2 t, hiukkaset 0,25 t ja hiilidioksidipäästö 2 820 tonnia. Kevyen öljyn ominaispäästöt ovat rikkidioksidille noin 94 mg/MJ, typenoksideille 187 mg/MJ ja hiukkasille 7 mg/MJ.

Vuoden 2004 alusta alkaen kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 0,1 paino- prosenttia, jolloin rikkidioksidipäästö puolittuu.

Vuonna 2002, kun käytössä on ollut kevyt polttoöljy ja käyttötunnit hakemuksessa ilmoi- tettua pienemmät, laitoksesta aiheutui vuosiraportoinnin mukaan rikkidioksidipäästöjä 1 tonnia, typenoksidipäästöjä 2 tonnia, hiukkasia 0,1 tonnia ja hiilidioksidia 789 tonnia.

Kattiloiden hiukkaspäästömittaustuloksia ei ole käytettävissä.

5/14 Melu

Laitoksen aiheuttama melutaso ei ole mitattu. Toiminnanharjoittaja on ilmoittanut hake- muksessa laitoksen enimmäismelutason jäävän alle 45 dB (LAmax). Lähin häiriintyvä kohde on laitoksen välittömässä läheisyydessä, laitoksen sijaitessa kerrostalon parkkipai- kan kulmassa.

Jätteet ja jätevedet

Laitoksilla ei ole pysyviä jäte- ja ongelmajäteastioita. Huoltokäyntien aikana syntyneitä jätteitä ei varastoida laitoksilla, vaan ne viedään pois huoltoautossa. Nuohouksien ja säili- öiden huollon aikana syntyneet jätteet ja jätevedet kerätään urakoitsijan toimesta ja kulje- tetaan edelleen käsiteltäväksi.

Kattiloiden puhdistuksessa syntyy vesipitoista lietettä. Kattilahuonetta ja öljysäiliön katet- tua suoja-allasta ei ole yhdistetty viemäriin. Kattilan puhdistuksessa syntyvä vesipitoinen liete käsitellään ongelmajätteenä. Kattiloiden nuohouksen suorittaa vesipesuna ulkopuoli- nen yrittäjä, joko kerran vuodessa tai tarvittaessa. Yrittäjä toimittaa nuohousjätteet on- gelmajätteiden käsittelyyn.

Laitoksen tarkkailu ja poikkeuksellisiin tilanteisiin varautuminen

Laitosten osalta merkittävin ympäristöriski on öljyvuodon mahdollisuus. Muita tilanteita joissa saattaisi synty poikkeuksellisia päästöjä ympäristöön ovat tulipalot, poltinhäiriöt sekä ilkivalta. Lämpökeskuksen aluetta ei ole aidattu.

Laitoksen toimintaan liittyen ei ole laadittu riskinarviointia tai kirjallisia toimintaohjeita riskien välttämiseksi. Kaikki öljysäiliöt on sijoitettu säiliötilavuutta vastaavien turva- altaiden sisälle. Öljyputket säiliöistä kattilahuoneisiin kulkevat maan päällä, jolloin put- kistovuodot havaitaan tarkastuksien yhteydessä. Laitoksella tehdään tarkastuskäynti vä- hintään kahdesti viikossa.

Kattiloiden käytön aikana säädetään ja seurataan kattiloiden ilmamääriä, lämpötiloja ja savukaasujen happipitoisuutta optimaalisen palamisen aikaansaamiseksi parhaalla hyö- tysuhteella ja savukaasupäästöjen minimoimiseksi.

Öljyvuotoja tarkkaillaan öljypolttimilla. Öljysäiliön valuma-altaalle tullaan asentamaan pintakytkin, joka vuototilanteessa antaa välittömän hälytyksen Oy Turku Energian val- vomoon.

Kattilalaitos on suunniteltu miehittämättömään käyttöön. Automaatiojärjestelmä valvoo polttoprosessia jatkuvasti ja häiriötilanteissa ajaa kattilan alas. Kaikki hälytykset jäävät tapahtumarekisteriin, josta ne ovat todennettavissa myöhemmin päiväyksin ja kellonajoin.

Rekisteri tallentaa myös hälytysten kuittausajankohdat ja kuittauksen tekijän nimen.

Oy Turku Energialla on olemassa ympäristöohjelma ja –politiikka. Toiminnanharjoittaja on valmistelemassa ympäristöjärjestelmän sertifiointia kokonaisuudessa kansainvälisesti hyväksytyn standardin mukaiseksi vuoden 2004 aikana.

ARVIO TOIMINNAN VAIKUTUKSISTA YMPÄRISTÖÖN

Laitoksen merkittävimmät ympäristövaikutukset ovat päästöt ilmaan, melu ja mahdolli- sista vahinkotilanteista aiheutuvat päästöt. Myötäisten aluelämpöverkoston yhdistäminen

6/14 kaukolämmön kantaverkkoon on suunnitelmissa toteuttaa lähitulevaisuudessa, jol-

loin ko. laitos jäisi vara- ja huippulaitokseksi ja lämpö tuotettaisiin kantaverkostosta. Tä- mä muutos pienentäisi laitoksen päästöjä merkittävästi. Ajankohta ei ole vielä tiedossa.

Toisaalta alueelle on suunniteltu pientalovaltaista asuntoaluetta Kakskerrantien länsipuo- lelle, jolloin myös lämmöntarve tulee lisääntymään.

Syntyvät savukaasut johdetaan 30 metriä korkean savupiipun kautta puhdistamattomina ulkoilmaan. Lähimmät 3-4 -kerroksiset asuinrakennukset ovat vain muutaman kymmenen metrin päässä lämpökeskuksesta. Vallitsevat ilmavirtaukset ovat länsi-lounaasta eli ole- massa olevan asutuksen suuntaan. Mahdollinen raskaan öljyn käyttö tulisi lisäämään alu- een kuormitusta etenkin hiukkasten ja rikkidioksidin osalta. Päästölaskelmat osoittavat rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöjen kasvavan nykyisestä, jos laitoksessa siirrytään raskaan polttoöljyn käyttöön. Taloudellisesti raskaan öljyn käyttö olisi perusteltua, koska laitos on käytössä ympärivuotisesti.

Laitoksen vaikutusta lähistöllä sijaitseviin Natura 2000 –alueisiin on arvioitu toiminnan- harjoittajan teettämässä selvityksessä. Selvityksen mukaan laitoksen mahdolliset vaiku- tukset ympäristön luonnonarvoihin voisivat aiheutua savukaasupäästöistä ja melusta, sekä onnettomuustilanteiden öljyvuodoista. Johtopäätöksenä on, että Haarlan lämpökeskuksen normaalitoiminnan päästöt raskasta polttoöljyä käytettäessä aiheuttavat enimmillään alle 25 % kasvillisuusperusteisesta vuosi-/talvikeskiarvona annetusta rikkidioksidin raja- arvosta (20 µg/m³). Vastaavasti selvityksessä on karkeasti arvioitu laitoksen aiheuttaman typenoksidin pitoisuuden olevan alle 10 % kasvillisuusperusteisesta vuosikeskiarvona an- netusta raja-arvosta (30 µg/m³). Arviot perustuvat muilla vastaavilla laitoksilla tehtyihin leviämismalliselvityksiin. Laitoksen normaalitoiminnan melun on arvioitu olevan kuulta- vissa 100 m etäisyydellä laitoksesta, jolloin Natura 2000-alueet jäävät laitoksen meluvai- kutuksen ulkopuolelle. Edellä mainittuihin seikkoihin perustuen laitoksen päästöistä ei voida arvioida aiheutuvan merkittäviä haitallisia vaikutuksia lähimpien Natura 2000 alu- eiden luonnonarvoihin.

HAKEMUKSEN KÄSITTELY

Hakemuksesta tiedottaminen

Hakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla Turun kaupungin ilmoitustaululla 7.3.-

6.4.2003 ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla 3.3.-2.4.2003, sekä il- moittamalla Turun Sanomissa ja Åbo Underrättelser lehdissä 7.3.2003. Lisäksi asiasta on erikseen tiedotettu 3.3.2003 päivätyllä kirjeellä asianosaisille.

Muistutukset

Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia.

Tarkastukset ja neuvottelut

Ympäristölupaa koskeva neuvottelu- ja tarkastuskäynti tehtiin 15.9.2003. Tarkastusmuis- tio on liitetty asiakirjoihin.

Lausunnot

Turun kaupunginhallitus ilmoittaa 2.5.2003 ettei sillä ole huomauttamista haetun ympä- ristöluvan suhteen.

7/14 Turun kaupungin ympäristöterveydenhuollon edustaja toteaa lausunnossaan

17.3.2003, että kyseisestä laitoksesta ei ole valitettu ympäristöterveydenhuoltoon ja ter- veydellisessä mielessä ei ole huomautettavaa hakemuksen suhteen.

Turun palolaitos ilmoittaa lausunnossaan 27.3.2003, että se puoltaa hakemusta, eikä sillä ole huomautettavaa hakemuksiin.

Turun ympäristö- ja kaavoituslautakunta toteaa lausunnossaan 17.10.2003, että toi- mimalla hakemuksen mukaisesti ja ottamalla päätöksen lupaehdoissa huomioon alla esite- tyt vaatimukset kattilalaitoksen toiminta ei aiheuta terveyshaittaa tai merkittävää viihty- vyyden vähenemistä lähiasutukselle.

Turku Energian Myötäisten voimalaitosta koskevassa ympäristölupapäätöksessä tulee edellyttää seuraavaa:

- Laitos tulee mahdollisimman pian yhdistää kaukolämmön kantaverkkoon, jolloin nykyi- set kattilat jäävät kevytöljykäyttöisiksi varakattiloiksi.

- Kevytöljykäyttöisinä kattiloiden hiukkaspäästöt saavat olla enintään 15 mg/MJ ja käy- tettävän polttoaineen rikkipitoisuus enintään 0,2 % ja 1.1.2004 alkaen enintään 0,1 paino- prosenttia.

- Mikäli laitoksella otetaan käyttöön raskas polttoöljy tulee rikkidioksidin leviämisestä lähiympäristöön teettää leviämismalli ennen käytön aloittamista. Mallinnuksen tulosten perusteella ympäristökeskuksella tulee olla mahdollisuus antaa erillisiä määräyksiä. Käy- tettävän raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 1,0 painoprosenttia. Mikäli raskas polttoöljy voidaan ottaa käyttöön, kattiloille tulee asettaa erilliset hiukkaspäästö- määräykset. Polttoaineteholtaan 2,7 MW:n kattilan hiukkaspäästö saa olla enintään 30 mg/MJ ja 9,4 MW:n kattilan 20 mg/MJ. Päästöarvot tulee määrätä valtioneuvoston pää- töksessä 157/1987 määriteltyä tiukempana, koska em. päätöksen tasot eivät enää vastaa parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) vaatimuksia, jotka ovat määritelty kansallisessa BAT-selvityksessä. Tarvittaessa isompaan kattilaan tulee asentaa multisyklonin tasoinen savukaasun puhdistusmenetelmä. Savukaasujen hiukkaspitoisuuden tasoa (opasiteetti) tu- lee seurata jatkuvatoimisesti 9,4 MW:n kattilan savukaasupäästöistä. Varsinaiset hiuk- kaspitoisuuden päästömittaukset tulee suorittaa molemmilta kattiloilta kolmen vuoden vä- lein. Typenoksidipäästö tulee mitata kertaluonteisesti.

- Kattilahuoneessa öljypolttimen alla oleva allas tulee varustaa nestepinnan ilmaisevalla anturilla. Hälytys tulee johtaa paikkaan, jossa on ympärivuorokautinen valvonta.

- Säiliöiden täytön tulee tapahtua valvotusti mahdollisten ohivuotojen havaitsemiseksi vä- littömästi tai säiliöiden valuma-altaat muuttaa sellaisiksi, että täyttöletkun ylimääräinen öljy pääsee valumaan valuma-altaaseen eikä kulkeudu maaperään.

- Laitoksen aiheuttama melu ei saa lähimpien asuntojen kohdalla ylittää tasoa 45 dB(LAeq). Tarvittaessa melutaso tulee kertaluonteisesti mitata.

- Laitoksen käytön seuraamiseksi ja päästöjen tarkkailemiseksi tulee hyväksyä tätä varten laadittu suunnitelma tai esittää päätöksessä tarvittavat määräykset. Suunnitelma tulee si- sältää ainakin polttoaineen kulutuksen seurantatiedot, savukaasuista jatkuvatoimisesti ja tietyin aikavälein mitattavat komponentit, mittaamiseen käytettävät laitteet ja niiden nor- maalit näyttämät ja hälytysrajat, tulosten laadunvarmennus sekä koko laitoksen valvonta ja huolto. Mittaustulokset sekä poikkeustilanteet, niihin johtaneet syyt ja tilanteen kor- jaamiseksi tehdyt toimenpiteet tulee kirjata valvontaraporttiin.

- Ilma-, melu- tai jätevesipäästöihin vaikuttavista merkittävistä häiriötilanteista ja niiden korjaamiseksi tehdyistä toimenpiteistä tulee välittömästi ilmoittaa ympäristökeskuksen li- säksi Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimistoon.

- Toiminnasta ja sen päästöistä on pidettävä riittävän yksityiskohtaista kirjanpitoa vuo- siyhteenvedon laatimiseksi laitoksen tuotannosta, päästöistä ilmaan hiukkasten, rikkidiok- sidin, typenoksidien ja hiilidioksidin osalta, toiminnassa syntyneistä jätteistä ja niiden kä-

8/14 sittelystä sekä tiedot mahdollisista onnettomuus- tai häiriötilanteista sekä niiden

aikana syntyneistä ilma-, melu- tai jätevesipäästöistä ja jätteistä. Vuosiyhteenvedon yh- teydessä tulee esittää tiedot mahdollisista tiedossa olevista laitoksen toimintaa, tuotantoa tai päästöjä koskevista tulevista muutoksista.

Hakijan kuuleminen

Lausunto on toimitettu hakijalle vastineen antamista varten. Hakija on 8.12.2003 päivä- tyssä vastineessaan ilmoittanut, että:

1. Myötäisten lämpökeskus tullaan liittämään runkoverkkoon heti, kun se on taloudelli- sesti kannattavaa. Johdon rakentaminen maksaa noin 400 000 €.

2. Turku Energia käyttämä Eco-POK kevytöljylaatu sisältää rikkiä enintään 0,1 m-%.

Hiukkaspäästöt jäävät alle suositellun 15 mg/MJ polttimien toimiessa normaalisti.

3. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) selvityksessä hiukkaspitoisuudelle on annet- tu vaihteluväliksi 15-40 mg/MJ 5-50 MW:n laitoksilla. Puhdistimien asennus vanhaan konttiin ei ole teknisesti eikä taloudellisesti mahdollista. Polttoteknisin keinoin hiukkas- päästössä voidaan päästä arvoon 40 mg/MJ. Mikäli laitoksella siirrytään raskaaseen polt- toöljyyn, neuvotellaan sen käytöstä Lounais-Suomen ympäristökeskuksen kanssa etukä- teen.

4. Öljypolttimen alla oleva allas varustettaan nestepinnan ilmaisimella, josta hälytys joh- detaan Linnankadun höyryvalvomoon.

5. Öljysäiliöiden täyttö tapahtuu valvotusti öljyn toimittajan toimesta. Mahdollisista häi- riötilanteista ilmoitetaan viranomaisille.

6. Laitoksesta aiheutuva melu syntyy pääosin palamisilmapuhaltimesta. Melutaso on alle 45 dB (LAeq) kaikissa olosuhteissa.

YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU

Ympäristökeskus myöntää Oy Turku Energian Haarlassa sijaitsevalle kaukolämpölaitok- selle ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisen ympäristöluvan 9,4 MW:n ja 2,7 MW:n öl- jykattiloiden käyttöön. Toimintaa tulee harjoittaa hakemuksessa esitetyllä tavalla ja lisäk- si siinä tulee noudattaa seuraavia lupamääräyksiä:

Ilmansuojelu

1. Käytettävän polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 0,1 painoprosenttia.

2. Kattiloiden hiukkaspäästöjä tulee rajoittaa siten, että kummankin kattilan hiukkapäästö saa olla enintään 50 mg/m³(n) savukaasun jäännöshappipitoisuuden ollessa kolme tila- vuusprosenttia

Määräyksen 2 päästörajat koskevat normaalia käyttötilannetta, johon ei lasketa kattilan käynnistys- ja pysäytysjaksoa.

Jätehuolto

3. Ongelmajätteet tulee säilyttää tiivispohjaisessa, katetussa tilassa ja tiiviissä astioissa si- ten, että jätettä ei voi päästä maaperään. Kattiloiden tuhkapitoinen pesuvesi, suoja- altaisiin kertynyt öljypitoinen liete ja muut ongelmajätteet tulee toimittaa käsittelypaik- kaan, jonka ympäristöluvassa kulloinkin kyseessä olevan jätejakeen käsittely on hyväk- sytty.

9/14 4. Kaikki laitoksen toiminnassa syntyvät hyödyntämiskelpoiset jätteet, kuten pa-

peri-, pahvi-, puu- ja metallijäte tulee toimittaa hyödynnettäväksi. Jätteen saa luovuttaa vain asianmukaiseen käsittelyyn, joka on hyväksytty ympäristönsuojelulain ja jätelain edellyttämällä tavalla.

Ympäristöriskien hallinta

5. Kattilahuoneen lattiassa olevat läpiviennit tulee sulkea tiiviisti laitoksen ollessa miehit- tämättömänä. Läpivientien ollessa suljettuna tulee öljypolttimen alla oleva allas olla va- rustettu nestepinnan ilmaisimella, josta on oltava hälytys valvomoon, jossa on ympäri- vuorokautinen valvonta. Muutokset tulee tehdä 31.12.2004 mennessä.

6. Toiminnanharjoittajan tulee tehdä laitoksen toiminnasta ympäristöriskiselvitys vuoden 2004 loppuun mennessä. Ympäristöriskiselvitys ja selvitykseen pohjautuvat ympäristö- riskienhallintaohjelma tulee toimittaa ympäristökeskukseen ja Turun kaupungin ympäris- tötoimistoon 28.2.2005 mennessä. Selvitys voidaan tehdä yhteisesti kaikille toiminnan- harjoittajan siirrettäville öljykäyttöisille lämpökeskuksille.

Meluntorjunta

7. Laitoksen normaalista toiminnasta aiheutuva melutaso saa olla enintään 45 dB (LAeq) lähimmällä asuinkiinteistöllä.

Päästöjen tarkkailu ja raportointi

8. Laitoksen toimintaa ja päästöjä tulee tarkkailla esitetyn suunnitelman mukaisesti.

Tarkkailuohjelmaa tulee tehdä seuraavat lisäykset:

- kattiloiden hiukkaspäästöt ja typen oksidipäästöt tulee mitata kertamittauk- sena suurimmalla ja pienimmällä teholla kattilan vuoden 2004 aikana. Mit- taustulokset tulee toimittaa Lounais-Suomen ympäristökeskukseen ja Turun kaupungin ympäristötoimistoon 28.2.2005 mennessä.

- vuoden 2004 jälkeen kattiloiden hiukkaspäästöt tulee mitata kattilakohtai- sesti kolmen vuoden välein. Mikäli Haarlan aluelämpöverkosto yhdistetään Turun alueen kaukolämpöverkostoon, tulee päästömittaukset tehdä vuoden 2004 jälkeen 3 vuoden tai 5000 tuhannen käyttötunnin välein.

- kaikki tarkkailusuunnitelmassa ilmoitetut mitattavat ja seurattavat suureet tulee dokumentoida niin, että tiedot voidaan pyydettäessä esittää ympäristö- viranomaiselle.

9. Hakijan on kalenterivuosittain, seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä, toimi- tettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Turun kaupungin ympäristönsuojeluvi- ranomaiselle yhteenveto, joka sisältää ainakin:

- tiedot käytetyistä polttoaineista, niiden laadusta ja määrästä (t/a)

- tiedot laitoksen tuotannosta (MWh/a) ja kattilakohtaiset tiedot käyntiajoista (h/a)

- laskennalliset tai mitatut tiedot laitoksen päästöistä ilmaan

- yhteenvedon toiminnasta syntyneistä jätteistä, niiden käsittelystä ja toimi- tuspaikoista

- tiedot onnettomuus- ja häiriötilanteista sekä niiden aikana syntyneistä ilma-, melu- tai jätevesipäästöistä ja jätteistä

- päästömittaukset ja niihin liittyvät mittaussuunnitelmat ja mittauspöytäkirjat - laitoksella tehdyt ja suunnitteilla olevat muutokset toiminnassa

10/14 10. Toiminnanharjoittajan tulee osallistua Turun seudulla tehtäviin ilmanlaatua koskeviin seurantaselvityksiin tai -mittauksiin. Osallistumistavasta päätetään tarvittaessa erikseen.

11. Normaalia suurempia ilma-, melu- tai jätevesipäästöjä aiheuttavista häiriötilanteista ja niiden korjaamiseksi tehdyistä toimenpiteistä tulee välittömästi ilmoittaa ympäristökes- kukseen ja Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Lupamääräykset toiminnan päättyessä

12. Toiminnanharjoittajan tulee tehdä ilmoitus toiminnan päättymistä ympäristökeskuk- seen ja Turun kaupungin ympäristötoimistoon. Ilmoituksen liitteenä tulee olla tutkimus- suunnitelma maaperän mahdollisen pilaantumisen selvittämiseksi toiminnan kohteena ol- leella alueella. Ilmoitus tulee toimittaa viimeistään kuukauden kuluessa siitä, kun päätös toiminnan lopettamisesta on tehty.

LUPAMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT Lupaharkinnan perustelut

Kun toimintaa harjoitetaan tämän päätöksen mukaisesti, toiminnasta ei aiheudu terveys- haittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohja- veden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista eikä eräistä naapu- ruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset.

Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttaman pilaantumisen toden- näköisyys ja alueen kaavamääräykset.

Lupamääräysten perustelut

Lupamääräyksiä annettaessa kattilat on katsottu uusiksi kattilalaitoksiksi, koska toimin- nalle ei ole aikaisemmin haettu ympäristölupaa. Laitos on tullut ympäristöluvanvaraiseksi siinä vaiheessa, kun koko laitoksen teho ylitti 5 MW. Tämä tapahtui joitakin vuosia sit- ten, kun 9,4 MW:n kattila otettiin käyttöön.

Lupamääräykset perustuvat sovellettuihin oikeusohjeisiin ja parhaan käyttökelpoisen tek- niikan vaatimukseen, joka on kuvattu 'Paras käytettävissä oleva tekniikka (BAT) 5-50 MW:n polttolaitoksissa Suomessa' -julkaisussa (Suomen ympäristökeskus, Suomen ym- päristö 649, 2003). Kattilalaitos sijaitsee kerrostaloasutuksen välittömässä läheisyydessä, joten BAT -julkaisussa annettuja raja-arvoja on sovellettu tiukasti lupamääräyksiä annet- taessa.

Ilmansuojelu

Kattiloiden hiukkaspäästöjen rajoittamista ja polttoaineen rikkipitoisuutta koskevat lupa- määräykset on annettu terveys-, ympäristö- ja viihtyisyyshaittojen ehkäisemiseksi.

Raskaan polttoöljyn käyttöön siirtymisen ei katsottu olevan laitoksen nykyisellä tekniikal- la mahdollista, koska laitoksen välittömässä läheisyydessä sijaitsee 3-4 kerroksisia ker- rostaloja, laitoksen savukaasuja ei puhdisteta ja laitoksen piipun korkeus (30 m) on lä- himpiin rakennuksiin verrattuna matala. Näihin perusteisiin vedoten on katsottu, että lai- toksen toiminnasta raskasta polttoöljyä käyttäen voi aiheutua naapurussuhdelain 17 § mukaista kohtuutonta rasitusta, joka olisi mahdollista estää käyttämällä ainoastaan kevyt-

11/14 tä polttoöljyä. Merkittävimmäksi haittaa aiheuttavaksi päästöksi on arvioitu ras-

kaan polttoöljyn polton normaalitoiminnan hiukkaspäästöt, sekä käynnistys- ja poikkeus- tilanteissa tapahtuva nokeaminen. Haarlan lämpökeskus tuottaa lämmitysenergiaa alue- lämpöverkostoon itsenäisenä yksikköä, tuottaen kahdella kattilalla sekä peruskuorman, että huippukuorman. Laitoksen käyttötavasta johtuen käynnistystilanteita tapahtuu mer- kittävästi useammin, kuin esimerkiksi huippu- ja varalaitoksena toimivalla lämmityslai- toksella. Edelleen on huomioitu, että laitos käyttää tällä hetkellä kevyttä polttoöljyä, joten käytännön kokemuksia raskaan polttoöljyn käytöstä tällä sijoituspaikalla ei ole.

Öljykattilat edustavat omassa kokoluokassaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa, mikäli lupapäätöksen päästöarvoissa pitäydytään. Hiukkaspitoisuudelle asetetut enimmäispitoi- suudet ovat tiukemmat kuin valtioneuvoston päätöksessä (VNp 157/1987) annetut ohjear- vot. Polttoaineen parantunut laatu ja nykyaikaiset polttimet varmistavat, että oikein huol- lettuina kattiloilla on mahdollista päästä huomattavasti valtioneuvoston päätöksessä an- nettujen tasojen alapuolelle. Lupamääräyksen enimmäispitoisuus ei koske kattilan käyn- nistys- tai alasajovaihetta, jolloin pitoisuudet saattavat lyhytaikaisesti kohota.

Jätehuolto

Jätelain mukaan jätteistä ei saa aiheutua merkittävää ympäristö- tai terveyshaittaa tai hait- taa jätehuollon järjestämiselle. Maaperään ei saa päästää tai sijoittaa jätettä siten, että seu- rauksena on maaperän laadun huononeminen. Jätehuoltoa koskevat määräykset perustu- vat jätelakiin ja jäteasetukseen.

Ympäristöriskit

Määräykset kattilahuoneen lattian läpivientien tukkimisesta ja pinnankorkeushälyttimen asentamisesta perustuvat tarkastuksessa havaittuihin puutteisiin ja on annettu laitoksesta aiheutuvien ympäristöriskien pienentämiseksi. Kattilahuoneissa oli avoimia läpivientejä, joiden kautta mahdolliset öljyvuodot ohjautuisivat suoraan maaperään. Lisäksi tarkastuk- sen yhteydessä todettiin, että kattilahuoneissa öljypolttimien alla olevista laakeista suoja- altaista puuttui öljyvuotohälytykset.

Määräys ympäristöriskiselvityksestä on tarpeellinen, koska toiminnanharjoittaja ei ole tehnyt selvitystä siirrettävien lämpökeskusten ympäristöriskeistä ja koska tarkastuksen aikana havaittiin ympäristöriskeihin vaikuttavia puutteita. Määräys perustuu ympäristön- suojelulakiin ja sen 5 § mukaiseen selvilläolovelvollisuuteen.

Meluntorjunta

Kattilalaitoksen toiminnasta lähiympäristöön aiheutuva ekvivalentin äänitason enim- mäisarvo on annettu terveys- ja viihtyisyyshaittojen ehkäisemiseksi. Lämpökeskuksen si- jainti asutuksen välittömässä läheisyydessä on otettu huomioon. Määräyksessä on sovel- lettu valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 annettuja melutason ohjearvoja. Määräys on annettu asetuksen ohjearvoa tiukempana, koska toiminnanharjoittaja on ilmoittanut ha- kemuksessaan ohjearvoa pienemmän melutason. Melutasomääräys ei koske harvoin tai ti- lapäisesti käytettävien laitteiden aiheuttamia melupäästöjä.

Päästöjen tarkkailu ja raportointi

Laitoksen toiminnasta ja sen päästöistä raportointi on tarpeen laitoksen valvonnan toteut- tamiseksi. Tarkkailusuunnitelma on esitys laitoksen tarkkailuohjelmaksi, jonka avulla toiminnanharjoittaja seuraa, että laitos toimii asianmukaisesti. Hyväksytyn tarkkailuoh-

12/14 jelman mukaisesta seurannasta pidetyn päiväkirjan ja vuosiraportin avulla voi-

daan valvoa laitoksen toimintaa ja sen tarkkailua.

Määräykset päästömittauksista on annettu, koska kattiloiden päästömittaustietoja ei ollut saatavilla. Ympäristönsuojelulain 5 §:n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Määräyksissä on huomioitu kansallisen BAT selvityksen ohjeet kattilalaitoksen tarkkailusta.

Ilma-, jäte-, jätevesi- tai melupäästöjä merkittävästi lisäävistä häiriö- ja poikkeustilanteis- ta ilmoittaminen ympäristönsuojeluviranomaiselle on tarpeen niiden aiheuttamien ympä- ristövaikutusten arvioimiseksi ja mahdollisten toimenpiteiden käynnistämiseksi.

Lupamääräykset toiminnan päättyessä

Lupamääräys toiminnan päättymisestä perustuu ympäristönsuojelulakiin.

Lausunnoissa esitetyt yksilöidyt vaatimukset

Lausunnoissa annettu vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksiä annettaessa.

Hiukkaspäästöraja-arvot ovat kansallisen BAT selvityksen mukaisia.

PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN

Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä uusi hakemus Lounais-Suomen ympäristökeskukselle 1.6.2014 mennessä.

Jos asetuksella annetaan tämän päätöksen määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estä- mättä noudatettava.

SOVELLETUT OIKEUSOHJEET

Ympäristönsuojelulaki 2, 4-8, 32, 35-38, 41-43, 45-46, 52-56, 81, 83, 96-97, 105 § Ympäristönsuojeluasetus 1, 6, 8-10, 16-19, 23, 30, 37 §

Luonnonsuojelulaki 65 § Jätelaki 3, 4, 6, 12, 15, 51, 52 § Jäteasetus 3, 3a, 5-7 §

Laki eräistä naapuruussuhteista 17 §

Valtioneuvoston päätös yleisistä ohjeista voimalaitoksen ja kattilalaitoksen hiukkaspääs- töjen rajoittamiseksi (157/1987)

Valtioneuvoston asetus raskaan polttoöljyn ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuudesta (766/2000)

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)

Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996)

Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (711/2001)

Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden luokittelusta (1129/2001)

KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 3 400 euroa.

13/14 Maksun suuruus perustuu ympäristöministeriön asetukseen alueellisen ympäris-

tökeskuksen maksullisista suoritteista (1415/2001) ja sen liitteenä olevaan maksutauluk- koon.

LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös

Oy Turku Energia – Åbo Energi AB Linnankatu 65

20100 Turku

Jäljennös päätöksestä Suomen ympäristökeskus Turun kaupunginhallitus

Turun ympäristö- ja kaavoituslautakunta Turun kaupungin palolaitos

Turun kaupungin ympäristöterveydenhuolto

Ilmoittaminen kaupungin ilmoitustaululla ja lehdissä Turun kaupungin ilmoitustaulu

Turun Sanomat Åbo Underrättelser Ilmoitus päätöksestä Asianosaiset

14/14 MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.

Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.

Valitusoikeus tähän päätökseen on:

- sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea;

- rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, tervey- den- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toi- minta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät;

- toiminnan sijaintikunnalla tai muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövai- kutukset ilmenevät;

- toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella;

- muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella Valitusosoitus on liitteenä.

Ympäristölupapäällikkö Marja-Terttu Parsama

Ylitarkastaja Jaakko Kuisma