PÄÄTÖS
Nro 113/04/2 Dnro ISY-2004-Y-113 Annettu julkipanon jälkeen
11.11.2004
ASIA Juankosken Biolämpö Oy:n ympäristölupa ja toiminnan aloittamislupa, Juankoski
LUVAN HAKIJA
Juankosken Biolämpö Oy
c/o Termia
Pl 1024 70101 Kuopio
TOIMINTA JA SIJAINTI
Juankosken Biolämpö Oy:n uusi kattilalaitos koostuu 15 MW:n biokattilasta sekä 10 ja 6 MW:n raskasta polttoöljyä käyttävistä varakattiloista. Laitos sijaitsee Juankosken kau- pungin Akonveden kylässä Tigerstedt tontilla 174-401-14-126. Kiinteistön omistaa Juan- tehtaan Ympäristö Oy, jolta yhtiö vuokraa tai ostaa laitosalueen. Kiinteistöllä sijaitsee li- säksi muuntoasema.
HAKEMUS
Kattilalaitos kuuluu samaan toimintakokonaisuuteen Stromsdal Oyj:n kartonkilaitoksen kanssa tuottaen pääosan kartonkitehtaan prosessihöyrystä 100 GWh/a. Lisäksi laitos tuot- taa kaukolämpöä Juankosken kaupungille 20 GWh/a. Laitos korvaa alueen nykyistä energiantuotantoa.
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE
Kattilalaitos on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 §:n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin kohdan 3 b mukaan.
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Ympäristölupavirasto on toimivaltainen lupaviranomainen kartonkitehdasta koskevassa asiassa ympäristönsuojelulain 31 §:n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin kohdan 1 a mukaan. Juankosken Biolämpö Oy:n kattilalaitoksen toiminta muodostaa pääasiallista toimintaa palvelevana toimintana ympäristösuojeluasetuksen 2
§:ssä tarkoitetun toimintakokonaisuuden Stromsdal Oyj:n kartonkitehtaan kanssa. Lupa- viranomaisen toimivalta määräytyy toimintakokonaisuuden osaa koskevassa lupa-asiassa ympäristönsuojeluasetuksen 6 §:n 2 momentin nojalla pääasiallisen toiminnan eli karton- kitehtaan toiminnan perusteella.
ASIAN VIREILLETULO
Asia on tullut vireille Itä-Suomen ympäristölupavirastoon 18.6.2004 Veikko Smahlin toimesta perustettavan yhtiön luukun. Juankosken Biolämpö Oy on 27.8.2004 ilmoittanut jatkavansa hakemusta.
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT
Laitos on uusi eikä sillä ole aikaisempia lupia. Laitoksen rakentaminen on tarkoitus aloit- taa syksyn 2004 aikana ja tuotannollinen toiminta loppuvuodesta 2005.
LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA, SEN YMPÄRISTÖ JA KAAVOITUSTILANNE
Laitos sijoitetaan Juankosken kaupungin keskustan alueelle, joka asemakaavassa on mer- kitty yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueeksi (ET-2). Samalla tontilla on muuntoasema.
Alue rajoittuu eteläpuoleltaan nykyiseen Juankoskentiehen, jonka eteläpuolella on Stromsdal Oyj:n kuorimon ja länsipuolella kartonkitehtaan teollisuusalueet. Myös kortte- lialueen itäpuolella on asemakaavan mukaan teollisuusaluetta, jossa toimii mm. katsas- tusasema. Alueen pohjoispuolelle on asemakaavaan merkitty tulevan Juankoskentien lin- jaus.
Asemakaavaan merkityt lähimmät asuinrakennusten korttelialueet ovat noin 200 metrin etäisyydellä suunnitellusta laitoksesta. Matkaa lähimmistä nykyisistä asuinrakennuksista laitokselle on 250 metriä.
Terveyskeskus ja vanhainkoti ovat noin 400 metrin päässä laitoksen suunnitellusta pai- kasta luoteeseen.
Laitoksen lähiympäristössä ei ole luonnonsuojelukohteita. Lähin Natura-2000 alue, Telk- kämäki on noin 6 km:n etäisyydellä laitoksesta.
Laitos ei sijaitse tärkeällä pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue (luokka IV) on noin 300 metrin päässä laitoksesta. Alue on toiminut aiemmin varavedenottamona, mutta ny- kyisin se ei ole enää talousvedenhankinta-alue.
Aiemmin alue on ollut peltoa, jonka viljely loppui 15 vuotta sitten. Maaperätutkimusten mukaan alue on silttistä hiekkaa ja hiekkaa, joka hyvin löyhää pintaosaa lukuun ottamatta on keskitiivistä ja tiivistä.
Ilman laatu
Juankosken yhdyskuntailman epäpuhtaudet ovat pääosin peräisin teollisuudesta, energi- antuotannosta, liikenteestä ja maataloudesta sekä kaukokulkeumista. Kaupungin taaja- massa toimii kolme lämpökeskusta ja kartonkitehdas. Polttoaineena näissä laitoksissa on raskaspolttoöljy.
LAITOKSEN TOIMINTA
Kattilalaitoksen biokattila on leijupetikattila. Kattilan polttoaineteho on noin 17 MW, käyttötehoalue 4-15 MW ja arvioitu käyttöaika 8 500 h/a. Laitos tuottaa kartonkitehtaal- le kylläistä höyryä 100 GWh/a ja Juankosken kaupungille kaukolämpöä 20 GWh/a.
Varakattiloina toimivat 6 ja 10 MW:n raskasöljykattilat, joiden vuotuisiksi käyttöajoiksi on arvioitu noin 150 h ja höyryn tuotannoksi 5 GWh.
Biokattilassa poltetaan puuperäisiä polttoaineita ja turvetta 830-850 oC:n lämpötilassa leijupedissä. Käynnistyksessä peti lämmitettään polttamalla öljyä erillisillä polttimilla.
Varakattilat, tulitorvituliputkikattilat varustetaan paineöljyhajoitteisilla polttimilla. Vara- kattiloista toista pidetään jatkuvassa toimintavalmiudessa.
Kartonkitehtaan prosessissa tapahtuu nopeita höyrykuorman muutoksia. Tätä varten kat- tilalaitoksen yhteyteen hankitaan 20 MWh:n höyryakku.
Biokattilan savukaasut puhdistetaan sähkösuodattimella ja johdetaan 40 metriä korkeaan savupiippuun. Kullakin kattilalla on oma sisähormi savupiipussa.
Polttoaineet
Biokattilassa poltetaan kartonkitehtaalta tulevaa ja muualta ostettua kuorta (144 TJ/a), muita puuperäisiä polttoaineita (108 TJ/a), turvetta (190 TJ/a) ja raskasta polttoöljyä (24 TJ/a) sekä jätevesipuhdistamon primaari- ja biolietettä (36 TJ/a).
Primaariliete syntyy kartonkitehtaan, kuorimon ja hiomon jätevesien esiselkeytysaltaassa laskeuttamalla. Primaariliete on pääasiassa puuta, kuorimuruja, hioketta ja selluloosaa.
Bioliete muodostuu jätevedenpuhdistamossa, jossa käsitellään kartonkitehtaan, kuorimon ja hiomon jätevedet sekä Juankosken, Kaavin ja Muuruveden taajamien viemäriverkkoon kuuluvat yhdyskuntajätevedet. Yhdyskuntajätevesien puhdistuksessa syntyvän biolietteen osuus kokonaisbiolietteestä on 10-12 %.
Seosliete on pääasiassa primaarilietettä (3/4-osaa kuiva-aineesta). Yhdyskuntajätevedestä tuleva osuus lietepuristeesta on noin 4 %. Seoslietteen massaosuus on 10 % ja yhdyskun- tajäteveden puhdistuksessa muodostuvan biolietteen massaosuus alle 0,5 % koko poltto-
ainemäärästä. Suunnitellussa kattilalaitoksessa lietepuriste kuivataan noin 50 %:n kuiva- ainepitoisuuteen ennen polttoa.
Kiinteä polttoaine puretaan kuljetusautoista katetussa purkausasemassa, seulotaan ja siir- retään katettuun polttoainevarastoon. Lietepuriste tuodaan purkausasemalle tehtaalla syn- tyviin polttoaineisiin sekoitettuna. Polttoainevaraston tehollinen tilavuus tulee olemaan 750 m3. Raskaan polttoöljysäilön tilavuus on 195 m3 ja se varustetaan vähintään saman- kokoisella suoja-altaalla.
Kattilalaitos käyttää prosessivettä noin 10 000 m3 vuodessa. Prosessista poistuu vet- tä/höyryä ulospuhalluksen ja nuohouksen mukana. Prosessiveden valmistuksessa tarvitta- va lisävesi otetaan kaupungin vesijohtoverkosta. Laitoksella käytetään vähäisiä määriä kemikaaleja veden pehmennysyksikössä, johon kuuluu noin 100 l:n säiliö jälkiannostus- kemikaaleille.
Liikenne ja liikennejärjestelyt
Laitokselle tuodaan kiinteitä polttoaineita kartonkitehtaan ulkopuolelta talvella 3-4 ja kesällä 2-3 yhdistelmäajoneuvokuormaa päivässä sekä öljyä noin 10 kuormaa vuodessa.
Tehtaalta puuperäisten polttoaineiden kuljetuksia on 4-5 kappaletta vuorokaudessa. Tuh- kan kuorma-autokuljetuksia on 2–3 kertaa viikossa.
Kaikkiaan laitoksen toimintaan liittyviä raskaan liikenteen kuljetuksia on noin 3 000 kuormaa vuodessa. Kuljetukset tapahtuvat opastettua kuljetusreittiä pitkin ja pääsääntöi- sesti klo 6-22 välisenä aikana. Laitosalueella on nopeusrajoitus 30 km/h.
Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä
Laitoksella ei ole ympäristöasioiden hallintajärjestelmää.
Paras käyttökelpoinen tekniikka ja energia tehokkuus
Laitos suunnitellaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) periaatteita noudattaen.
Leijukerrospolttotekniikka soveltuu laadultaan vaihtelevien ja matalalämpöarvoisten polt- toaineiden polttoon hyvällä hyötysuhteella. Kyseinen tekniikka mahdollistaa tehokkaan lämmön siirron ja hyvän kokonaishyötysuhteen savuttamisen.
Polttoaineiden palaessa tehokkaasti jäävät epätäydellisen palamisen tuotteet kuten häkä-, hiilivety- ja nokipäästöt vähäisiksi. Leijupolton tasainen ja matalahko palamislämpötila sekä palamisilman vaiheistus mahdollistavat myös alhaiset NOx-päästöt.
Uusiutuvien polttoaineiden lisääntyvä käyttö edistää ilmastotavoitteiden saavuttamista korvaamalla fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamia CO2-päästöjä. Puupolttoaineet eivät sisällä rikkiä eikä niiden poltossa synny rikkidioksidipäästöjä. Hiukkaspäästöjä vä- hennetään sähkösuodattimella.
Kattilalaitoksella energia käytetään tehokkaasti prosessihöyryn ja kaukolämmön tuotan- nossa. Kattilalaitoksen vuotuiseksi hyötysuhteeksi on arvioitui 87 %. Polttotekniikka on toimintavarmaa eikä pidempiä käyttökatkoksia ole odotettavissa.
YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN
Päästöt vesistöön
Kattilalaitoksen ns. puhtaita jätevesiä ovat laitosalueen perus- ja hulevedet sekä prosessi- veden ulospuhallukset. Ulospuhallusvesi käytetään kaukolämpöverkon lisävetenä tai joh- detaan sadevesiviemäriin. Laitoksen lattioilta kertyvät pesu- ja vuotovedet käsitellään öl- jyn ja lietteen erottimissa ennen sadevesiviemäriin johtamista. Samoin käsitellään ulko- alueen hulevedet, jotka ovat tekemisissä tuhkan- tai öljynkäsittelyn kanssa.
Ennen kattilalaitoksen käyttöönottoa tehtävän kemiallisen puhdistuksen (peittauksen) jä- teveden käsittely ja johtaminen sovitaan erikseen vesi- ja viemärilaitoksen hoitajan kans- sa.
Talousvesi otetaan kaupungin vesijohtoverkostosta. Saniteettivesi johdetaan kaupungin viemäriverkkoon.
Päästöt ilmaan
Leijukerroskattilan typenoksidipäästöt on arvioitu käyttäen ominaispäästöä 150 mg/MJ.
Uusille öljykattiloille on käytetty päästötasoa 230 mg/MJ (<800 mg/m3 n).
Kattiloiden rikkidioksidipäästö on arvioitu turpeen ja öljyn kulutuksen sekä polttoainei- den oletettujen rikkipitoisuuksien perusteella. Hiilidioksidipäästöt on laskettu polttoai- neen kulutuksen ja ominaispäästökertoimien avulla.
Leijukerroskattilan savukaasut puhdistetaan sähkösuodattimella (erotusaste 99 %). Hiuk- kaspäästö on arvioitu käyttäen ominaispäästöä 50 mg/MJ. Öljykattiloiden hiukkaspäästö on arvioitu käyttämällä ominaispäästöä 40 mg/MJ. Savukaasut johdetaan 40 metriä kor- kean savupiipun kautta ilmaan.
Käytetyt päästötasot vastaavat parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista päästötasoa uusille pienille kattilalaitoksille.
Laitoksen rikkidioksidipäästöksi on arvioitu 51 t/a, typenoksidipäästöksi 76 t/a ja hiuk- kaspäästöksi 27 t/a.
Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen
Laitoksen toiminnassa syntyy vuosittain noin 1 300 t kuivaa tuhkaa, josta valtaosa on len- totuhkaa ja pieni osa pohjatuhkaa. Hienojakoinen lentotuhka erotetaan savukaasuista säh- kösuodattimella, kostutetaan ja siirretään siirtolavalle. Hiekkapedissä syntyvän pohjatuh- kan lisäksi kattilasta poistetaan jonkin verran petihiekkaa. Pohjatuhka ja petihiekka varas- toidaan erilliselle siirtolavalle.
Lentotuhka varaudutaan varastoimaan laitosalueella erillisen katoksen alla. Tuhkan käsit- telyssä käytettävät alueet asfaltoidaan. Varaston kapasiteetti vastaa laitoksen muutaman vuorokauden tuhkantuotantoa. Tuhkan koostumus selvitetään ja tuhkille etsitään hyöty- käyttökohteita, mutta varaudutaan myös sijoittamaan tuhkia Kuopion ja Outokummun kaatopaikoille.
Polttoaineen käsittelyssä syntyy jonkun verran ns. seulaylitejätettä, josta polttokelpoinen osa murskataan ja poltetaan sekä loput toimitetaan kaatopaikalle.
Ongelmajätteet kuten öljyjätteet, akut, paristot ja loisteputket kerätään erikseen ja varas- toidaan lajeittain sekä toimitetaan ongelmajätteen käsittelyluvan omaavaan laitokseen.
Melu ja tärinä
Kattilalaitoksen melu on tasaista käyntiääntä ja häiriötilanteissa syntyvää lyhytkestoista melua (varoventtiilit). Merkittävimpiä melulähteitä ovat pumput ja puhaltimet.
Satunnaista melua syntyy ulospuhallusventtiileistä käynnistämisen, vuosihuollon ja häi- riötilanteiden aikana. Käynnistykset voidaan useimmiten tehdä päiväaikaan ja häiriötilan- teita sattuu harvemmin kuin kerran vuodessa. Laitos suunnitellaan siten, että melu lä- himmässä häiriintyvässä kohteessa on alle 55 dB(A) päivällä ja yöllä alla 50 d(B)A. Uu- sille alueille yöohjearvo on alle 45 dB(A). Lisäksi otetaan huomioon, että melutaso jää si- joituspaikan kaavamerkinnän mukaiseksi: ”Korttelialueelle ei saa sijoittaa laitosta, josta aiheutuva melutaso asumiseen varatun korttelin rajalla ylittää 55 dB(A) päivällä ja 45 dB(A) yöllä”.
Laitoksen toiminnasta ei aiheudu tärinää.
TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN
Vaikutus pintavesiin
Laitoksella ei käytetä jäähdytysvesiä eikä laitokselta johdeta päästöjä vesistöön.
Vaikutus maaperään ja pohjaveteen
Laitoksella varastoidaan ja käsitellään vain vähän ympäristölle varallisia aineita. Kemi- kaalien ja öljyjen käyttö suunnitellaan ja tehdään asianmukaisesti ja turvallisesti eikä niitä pääse ympäristöön. Tarvittavat suojarakenteet tehdään säännösten mukaisesti.
Laitoksen välittömässä läheisyydessä ei ole vedenhankinnan kannalta tärkeitä pohjavesi- alueita.
Vaikutus ilmaan
Juankosken yhdyskuntailman epäpuhtaudet ovat peräisin teollisuudesta, energiantuotan- nosta, liikenteestä ja maataloudesta sekä kaukokulkeumasta. Vuonna 2003 Juankosken
taajama-alueen ilmaa kuormittivat Stromsdal Oyj:n kartonkitehtaan energiantuotannon (SO2 146 t, NO2 68 t ja hiukkaset 14 t) ja kaukolämpöä tuottavan kolmen lämpökeskuk- sen (SO2 36 t, NO2 12 t ja hiukkaset 0,4 t) päästöt. Uusi kattilalaitos korvaa pääosan sekä kartonkitehtaan ja lämpökeskusten energiantuotannosta.
Rikkidioksidipäästöjen on arvioitu vähenevän kolmasosaan, typenoksidipäästöt säilyvät ennallaan ja hiukkaspäästöt hieman kasvavat verrattuna korvattavan energiantuotannon päästöihin. Päästöillä ei arvioida olevan haitallista vaikutusta alueen ilman laatuun tai rikki- ja typpilaskeumaan. Juankoskella ei ole tehty ilmanlaatuselvityksiä.
Melun ja tärinän vaikutukset
Laitoksen aiheuttama melu noudattaa kaavamääräyksiä ja valtioneuvoston ohje-arvoja.
Laitoksen toiminta ei lisää alueen nykyistä melutasoa.
Muut vaikutukset
Laitoksen rakentamisaikana rakentamistoiminnan ja liikenteen melu- ja pölyvaikutukset ajoittuvat päiväsaikaan ja rajoittuvat pääasiassa teollisuusalueelle sekä kestävät enintään puoli vuotta.
Laitoksen 18 m korkea kattilasali ja 40 m korkea savupiippu soveltuvat maisemallisesti hyvin teollisuusalueelle.
POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN
Kattilalaitoksen toiminnasta aiheutuvia mahdollisia ympäristöriskejä ovat öljyjen tai ke- mikaalien pääsy vesistöön tai maaperään, savukaasujen hallitsematon päästö ilmaan sekä tulipalo. Vahinkotilanteisiin varaudutaan rakenteellisin ja teknisin ratkaisuin, suoja- altaiden, hälytysautomatiikan, sammutusjärjestelmien sekä tarkkailun ja toimintaohjeiden avulla. Vuotojen rajoittamiseksi kemikaali- ja öljyvarastot pidetään mahdollisimman pieninä. Toiminta onnettomuus- ja häiriötilanteissa ohjeistetaan ja henkilökunta koulute- taan ympäristösuojelun edistämiseksi ja onnettomuuksien ehkäisemiseksi.
Laitokselle nimetään vastuuhenkilöt kemikaali- ja öljyvahinkojen torjuntaan sekä palo-, pelastus- ja suojelutoimintaan. Riskikohteiden päivystys, tarkastus ja onnettomuustilan- teiden hälyttäminen ohjeistetaan. Kaikki häiriöt raportoidaan ja niiden määrää seurataan.
LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU
Käyttö- ja päästötarkkailu
Kattilalaitosta valvotaan jaksottaisen käytön edellyttämältä paikallisvalvomolta. Käyttö- tarkkailu kohdistuu mm. palamisen hyvyyteen, kuormituksen vaihteluihin, puhdistuslait- teiden kuntoon sekä polttoaineiden laatuun ja kulutukseen.
Laitoksen savukaasuista mitataan jatkuvatoimisesti happipitoisuutta ja lämpötilaa. Mitta- ustulokset kerätään ja tehdyt tarkastukset sekä huoltotoimenpiteet kirjataan lämpökes- kuksen tietojärjestelmään.
Käyttöhenkilökunta tarkkailee sähkösuodattimen jännite- ja virta-arvoja päivittäin ja suo- dattimen mekaaninen kunto tarkistetaan vuosittain.
Laitoksen päästöjä tarkkaillaan ainetaselaskelmin (SO2) ja kertamittausten (NOx ja hiuk- kaset) avulla. NOx - ja hiukkaspäästöt mitataan kerran kolmessa vuodessa normaalissa käyttötilanteessa. Yksityiskohtainen tarkkailusuunnitelma laaditaan laitoksen prosessitie- tojen ja laitteistojen täsmennyttyä.
Laitoksella pidetään käyttöpäiväkirjaa ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä tapah- tumista ja toimenpiteistä. Laitoksen toiminnasta raportoidaan Pohjois-Savon ympäristö- keskukselle ja Juankosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle rikkidioksidin, typen oksidien, hiukkasten ja hiilidioksidin päästöt, polttoaineiden kulutus ja laatu, vuo- situotanto, ympäristönsuojelun kannalta merkittävät häiriötilanteet, yhteenveto laitoksella muodostuvista jätteistä sekä ilmoitetaan merkittävistä häiriötilanteista.
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY
Lupahakemuksesta tiedottaminen
Ympäristölupahakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla ympäristölupaviraston ja Juan- kosken kaupungin ilmoitustaululla 23.8. – 22.9. 2004 välisenä aikana. Kuulutuksen jul- kaisemisesta on ilmoitettu 23.8.2004 Koillis-Savo -nimisessä sanomalehdessä. Hake- muksesta on lisäksi annettu ympäristösuojelulain 38 §:n mukaisesti erikseen tieto tiedos- sa oleville asianosaisille.
Hakemuksesta on pyydetty lausunto Pohjois-Savon ympäristökeskukselta, Juankosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta, Juankosken kaupungin terveydensuojeluvi- ranomaiselta ja Juankosken kaupungilta.
Lausunnot
Pohjois-Savon ympäristökeskus toteaa Juankosken kattilalaitoksen olevan kokonaisuu- dessaan ympäristönsuojelua edistävä hanke, kun laitos rakennetaan parhaan käyttökelpoi- sen tekniikan mukaisesti. Laitoksessa voidaan hyödyntää Stromsdal Oyj:n puupohjaisia polttoaineita ja jätevedenpuhdistamon lietetä aikaisempaa tehokkaammin. Lisäksi uudella biokattilalla korvataan fossiilisten polttoaineilla toimivaa olemassa olevaa energiantuo- tantoa.
Biokattilassa poltettavasta Koillis-Savon ympäristöhuolto Oy:n yhteispuhdistamon liet- teestä on pääosa kartonkitehtaalta tulevaa lietettä, joka on ensiömassan tuotannon tai massasta valmistettavan paperin tuotannon yhteydessä syntyvää kuituainetta sisältävää kasviperäistä jätettä. Yhdyskuntajätevedestä muodostuvan lietteen osuus kokonaisliete- määrästä on alle 4 % ja kattilalaitoksen kokonaispolttomäärästä alle 0,5 %.
Yhdyskuntajäteveden puhdistuksessa muodostunut liete luokitellaan jätteeksi, jolloin sii- hen sovelletaan jätteenpolttoasetuksen (263/2003) määräyksiä. Kuitenkin yhteispuhdis- tamolta muodostuvaa lietettä voidaan polttaa polttolaitoksella niin, ettei siihen sovelleta
jätteenpolttoasetuksen päästö- ja tarkkailumääräyksiä, koska yhdyskuntajätevesistä muo- dostuvan lietteen osuus kokonaislietemäärästä on hyvin vähäinen (< 4%). Puhdistamo- lietteen hyödyntäminen energiana edistää lietteen hyötykäyttöä, sillä nykyisin kompostil- le on vaikea löytää hyötykäyttökohteita. Lisäksi suunnitteilla olevan polttolaitoksen pääs- töt tullaan puhdistamaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisesti ja uudella poltto- laitoksella saadaan korvattua fossiilisilla polttoaineilla tuotettua energiaa.
Voimalaitoksella muodostuvien jätteiden laatua ja määrää on seurattava säännöllisesti ja ne on toimitettava käsittelyyn asianmukaisiin luvallisiin paikkoihin. Biokattilalaitoksen toiminnassa muodostuvan tuhkan laatu tulee selvittää ja se tulee ensisijaisesti hyödyntää.
Tuhkan sijoittaminen kaatopaikalle ei ole suositeltavaa. Öljykattiloiden nuohoustuhka sekä pohjatuhka luokitellaan ongelmajätteeksi ja ne on sijoitettava paikkaan, jolla on lupa kyseisten ongelmajätteiden vastaanottamiseksi.
Kattilalaitoksella on oltava standardin mukaiset mittausyhteet ja mittauspaikat tulee olla asianmukaiset päästömittausten suorittamiselle. Leijukattilan savukaasuista tulee mitata jatkuvatoimisesti lämpötilaa, happipitoisuutta, hiilimonoksidia sekä savukaasun tum- muutta. Typenoksidi- ja hiukkasmittaukset on tehtävä akkreditoidun mittaajan toimesta kolmen vuoden välein. Rikkidioksidipäästöt tulee määrittää laskennallisesti ainetaselas- kelmiin perustuen. Laitoksen tulee lisäksi osallistua tarvittaessa Juankosken kaupungin ilmanlaadun seurantaan.
Vuosittaisen raportoinnin yhteydessä ilmoitettavien päästötietojen tulee sisältää polttolai- toksen normaalin toiminnan aikaisten päästöjen lisäksi alas- ja ylösajojen ja häiriötilan- teiden päästöt. Raportoinnissa tulee lisäksi ilmoittaa laskentatiedot, joilla esitettyihin päästöarvoihin on päästy. Valvojalle on varattava mahdollisuus tehdä tarkastus ennen lai- toksen käyttöönottoa.
Polttoaineen laatua tulee seurata säännöllisesti. Polttoaineesta tulee tarkkailla kuukausit- tain lämpöarvoa, kosteutta sekä tuhkapitoisuutta. Poltettavasta lietteestä tulee tarkkailla kuukausittain kloori-, rikki- ja typpipitoisuutta. Lietteestä tulee lisäksi määrittää vuosit- tain raskasmetallit. Poltettavan lietteen koostumuksen tarkkailemiseksi on vuosittaisen raportoinnin yhteydessä ilmoitettava yhdyskuntajätevedestä muodostuneen lietteen osuus poltettavan lietteen kokonaismäärästä.
Hakemukseen tulee liittää tarkempi suunnitelma laitoksen käyttö- ja päästötarkkailusta, lietteen laadun tarkkailusta sekä ympäristövaikutusten tarkkailusta. Ympäristökeskus esittää, että tarkkailusuunnitelma hyväksytään lupapäätöksen yhteydessä. Tarkkailusuun- nitelmaa voitaisiin tarkentaa myöhemmin laitoksen käyttöönoton jälkeen lopullisten lai- teratkaisujen selvittyä.
Tarkkailusuunnitelmassa tulee esittää edellä mainittujen lisäksi toimintasuunnitelma häi- riö- ja poikkeustilanteissa. Laitoksen tulee varautua häiriötilanteisiin ja ilmoittaa asiasta Pohjois-Savon ympäristökeskukselle, Juankosken kaupungille sekä tarpeen mukaan lähi- alueen asukkaille. Suunnitelmassa tulee esittää laitoksen vastuuhenkilö sekä sen vara- henkilö yhteystietoineen.
Laitoksen käyttöönoton yhteydessä tehtävässä peittauksessa muodostuvat jätevedet luo- kitellaan ongelmajätteeksi. Peittaushapot on toimitettava käsiteltäväksi laitokselle, jolla on lupa käsitellä kyseisiä jätteitä tai jätevesien laatu tulee tutkia ja käsitellä haitattomaksi
ennen viemäriin laskemista. Peittauksessa syntyviä vesiä ei saa johtaa sellaisenaan vie- märiin.
Laitoksen ja sinne suuntautuvan liikenteen aiheuttama melutaso on selvitettävä kertaal- leen laitoksen käynnistyttyä. Toiminnan melutaso tulee alittaa valtioneuvoston päätöksel- lä annetut melutason ohjearvot. Tarvittaessa on ryhdyttävä meluntorjuntatoimenpiteisiin.
Suunnitelma melun selvittämisestä on toimitettava hyväksyttäväksi valvovalle viran- omaiselle hyvissä ajoin ennen selvitysten tekemistä.
Juankosken kaupungin ympäristölautakunta on todennut lausunnossa, että päästöt ilmaan eivät saa ylittää uusille pienille kattiloille asetettuja päästöarvoja hiukkasten, ty- penoksidien eikä rikkidioksidin osalta kattilalaitoksessa käytettävillä polttoaineilla. Ras- kaan polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 1,00 painoprosenttia. Kattilalaitoksen hiukkas-, SO2- ja NOx- päästöjen erillinen mittaus tulee tehdä toiminnan alettua, jotta voidaan varmistua toiminnan täyttävän luvan mukaiset päästörajat. Kattilalaitoksen tulee laatia erillinen selvitys savukaasujen leviämisestä. Kattilalaitokselle tulee laatia melusel- vitys toiminnan alettua.
Lisäksi yhtiön tulee selvittää tarkemmin tuhkan hyötykäyttömahdollisuudet sekä laatia tarkat toimintaohjeet häiriötilanteiden varalle. Liikenneturvallisuuteen ja liikennejärjeste- lyihin tulee kiinnittää erityistä huomiota raskaanliikenteen vuoksi.
Koillis-Savon kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöterveydenhuollolla ei ole huomautettavaa ympäristölupahakemuksesta terveydensuojelulain ja -asetuksen nojalla.
Juankosken kaupunginhallitus toteaa lausunnossa, että rakennettavalla kattilalaitoksel- la korvataan paikkakunnalla toimivat viisi raskasta polttoöljyä käyttävää kattilaa. Hanke on kannatettava, kun otetaan huomioon ympäristö- ja taloudelliset vaikutukset.
Hakijan selitys
Hakija pitää Pohjois-Savon ympäristökeskuksen vaatimusta biokattilan savukaasujen jat- kuvatoimisesta lämpötilan, happipitoisuuden ja hiilimonoksidin mittaamisesta asiallisena, mutta vaatimus savukaasujen tummuuden jatkuvasta mittaamisesta on tarpeeton. Säh- kösuodatin poistaa savukaasuista hiukkaset vaadittuun pitoisuuteen eikä puhdistetussa savukaasussa ole mitattavaa tummuutta. Sähkösuodattimen toimintaa seurataan jaksottai- sin hiukkaspäästöjen mittauksin.
Polttoaineiden kosteutta ja lämpöarvoa seurataan jatkuvasti. Polttoaineiden tuhkapitoi- suus on määritetty jo laatuluokituksessa (puu ja turve). Lietteen tuhkapitoisuus pysyy jokseenkin vakiona ja sen määrittäminen kuukausittain on tarpeetonta ja kallista. Tuhka- pitoisuus määritetään ennen hyötykäytön aloittamista ja sitä seurataan vuosittain.
Suunnitelmat laitoksen käyttö- ja päästötarkkailusta toimitetaan Pohjois-Savon ympäris- tökeskukselle, kun laitetoimittajan kanssa on sovittu laitokseen asennettavista mittareista.
Samassa yhteydessä toimitetaan myös suunnitelma ympäristövaikutusten tarkkailusta.
Nykyisten, energian tuotannossa olevien raskasta polttoöljyä käyttävien laitosten osalta ei erityistä ympäristövaikutusten tarkkailua tehdä. Siirryttäessä biopolttoaineisiin ympäris- tövaikutukset muuttuvat positiiviseen suuntaan. Ainoa epävarmuustekijä liittyy lietteen
hyötykäyttöön. Mikäli siitä aiheutuu hajuhaittoja, lopetetaan lietteen hyötykäyttö välit- tömästi. Lietteen hyötykäyttö ei ole Juankosken Biolämpö Oy:n intresseissä.
Biokattilan häiriötilanteissa käynnistetään aina öljykattila. Kartonkitehtaan höyryn saanti pyritään turvamaan kaikissa tilanteissa. Laitokselle tullaan laatimaan vaaran arviointi, jossa otetaan kantaa erilaisiin häiriötapauksiin.
Biopolttoaineiden käyttö parantaa ilman laatua Juankoskella ja savukaasujen leviämis- selvitys aiheuttaa tarpeettoman kustannuksen. Jos selvitys on tehtävä lietteiden hyötykäy- tön takia, jätetään lietteet pois polttoaineluettelosta.
YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU
Ympäristölupavirasto myöntää Juankosken Biolämpö Oy:n kattilalaitoksen toimintaan ympäristöluvan, joka koskee hakemuksen mukaista ja laajuista energian tuotantoa Juan- kosken kaupungissa. Lisäksi ympäristölupavirasto myöntää luvan toiminnan aloittami- seen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.
Luvan saajan tulee noudattaa seuraavia lupamääräyksiä.
LUPAMÄÄRÄYKSET PILAANTUMISEN EHKÄISEMISEKSI Päästöt vesiin ja viemäriin
1. Kattilalaitoksen jätevedet, laitosalueen likaiset vedet ja saniteettivedet tulee johtaa jä- tevedenpuhdistamon viemäriverkoston. Puhtaat prosessi-, sade- ja rakenteiden kuivatus- vedet voidaan johtaa suoraan vesistöön.
Laitosalueen sadevesien ja muiden pintavesien sekä prosessijätevesien käsittely ja joh- taminen on suunniteltava ja toteutettava siten, että niistä ei aiheudu pinta- tai pohjavesien pilaantumista eikä haittaa viemärille, jätevedenpuhdistamon toiminnalle tai puhdistamo- lietteen käsittelylle.
Öljyisten jätevesien pääsy viemäriin ja pinta- tai pohjavesiin on estettävä öljynerotuksel- la. Öljynerotuskaivot tulee varustaa automaattisilla hälyttimillä ja niitä on tarkkailtava säännöllisesti. Öljynerotuskaivot tulee tyhjentää vähintään kerran vuodessa.
Luvan saajan on sovittava jätevedenpuhdistamon hoidosta vastaavan kanssa viemäriin johdettavista jätevesistä.
Luvan saajan tulee laatia laitosalueen viemäröintikartta, josta ilmenee laitoksella muo- dostuvien vesijakeiden johtaminen viemäriverkostoon ja vesistöön. Kartta tulee toimittaa Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Juankosken kaupungin ympäristönsuojeluviran- omaiselle ennen laitoksen käyttöönottoa.
2. Leijupetikattilan peittauksessa syntyvät jätevedet on käsiteltävä Pohjois-Savon ympä- ristökeskuksen hyväksymän erillisen käsittelysuunnitelman mukaisesti. Suunnitelma on esitettävä ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ennen toteutusta.
Polttoaineet
3. Kattilalaitoksen 15 MW:n leijupetikattilassa voidaan polttaa kuorta, muita puuperäisiä polttoaineita, turvetta ja raskasta polttoöljyä. Kattilassa voidaan polttaa myös jätevesi- puhdistamon lietteet, jotka eivät sisällä halogenoituja orgaanisia yhdisteitä tai raskasme- talleja, mikäli niiden määrä on enintään 15 % sillä hetkellä poltettavan polttoaineen ko- konaismäärästä (painoyksikkönä).
4. Laitoksella poltettavan raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 1,0 paino- prosenttia.
Prosessit
5. Lietteitä poltettaessa kattilan savukaasujen lämpötila tulee olla leijupedin yläpuolella ainakin kaksi sekuntia vähintään 850 oC.
Laitoksen savukaasut johdetaan vähintään 40 metrin korkeudella maan pinnasta olevan savupiipun kautta ulkoilmaan. Lisäksi leijupetikattilan savukaasut käsitellään säh- kösuodattimella ennen savupiippuun johtamista.
Päästöt ilmaan
6. Leijupetikattilan hiukkaspäästö saa olla enintään 125 mg/m3 (n) ja typenoksidipäästö enintään 600 mg/m3 (n) kuivaa savukaasua redusoituna 6 %:n happipitoisuuteen.
7. Öljykattiloiden (10 ja 6 MW) hiukkaspäästö raskasta polttoöljyä käytettäessä saa olla enintään 100 mg/m3 (n) ja typenoksidipäästö enintään 800 mg/m3 (n) kuivaa savukaasua redusoituna 3 %:n happipitoisuuteen.
Päästörajat koskevat normaalia käyttötilannetta, jolloin kattilan käynnistys - ja pysäytys- jaksoja ei lueta tähän kuuluvaksi. Päästöraja katsotaan saavutetuksi, kun kolmen lyhytai- kaisen, peräkkäisen päästömittauksen keskiarvo ei ylitä päästörajaa.
Melu ja pöly
8. Kattilalaitoksen toiminnasta ympäristöön aiheutuva melu lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ei saa ylittää päivällä (klo 7-22) keskiäänitasoa 55 dB(A) eikä yöllä (klo 22-7) 45 dB(A).
9. Laitoksen aiheuttama melutaso lähimmissä häiriintyvissä kohteissa on selvitettävä toiminnan käynnistyessä mittauksin ja tarvittaessa täydentävin laskelmin Pohjois-Savon ympäristökeskuksen hyväksymän erillisen suunnitelman mukaisesti. Jos selvitys osoittaa edellä sanottujen melurajojen ylittyvän, luvan saajan on ryhdyttävä toimiin melupäästö- jen vähentämiseksi.
10. Laitoksen toiminta, polttoaineiden vastaanotto, varastointi ja käsittely ja jätteiden kuljetus tulee toteuttaa niin, ettei ympäristölle aiheudu pöly- tai hajuhaittaa.
Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen
11. Hyödyntämiskelpoiset jätteet on kerättävä erilleen ja toimitettava hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. Jätettä ei saa ohjata poltettavaksi, jos se voidaan hyödyntää aineena.
12. Leijupetikattilan tuhkat on ensisijaisesti toimitettava hyötykäyttöön ja toissijaisesti käsiteltäväksi paikkaan, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaa- vassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty.
13. Hyötykäyttöön tai kaatopaikalle menevästä tuhkasta on analysoitava joka toinen vuo- si ainakin arseeni-, kadmium-, kromi-, kupari-, elohopea-, nikkeli-, molybdeeni-, sinkki-, lyijy- ja vanadiinipitoisuudet ja ilmoitettava tulokset vuosiraportissa.
14. Ongelmajätteet on varastoitava niille varatussa paikassa asianmukaisesti merkityissä astioissa niin, etteivät ne pääse sekoittumaan keskenään tai muihin jätteisiin ja mahdolli- sissa vuototapauksissa ne saadaan talteen. Vähintään kerran vuodessa ongelmajätteet on toimitettava laitokselta luvanvaraisille käsittelijöille, ellei pidempään varastointiin ole erityistä syytä.
Varastointi
15. Polttoaineet ja kemikaalit sekä jätteet on varastoitava ja käsiteltävä laitosalueilla niin, ettei niistä aiheudu haittaa tai vaaraa ihmisten terveydelle, epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa tai pilaantumisvaaraa maaperälle tai pinta- tai pohjavesille eikä muutakaan haittaa ympäristölle.
16. Polttoöljysäiliöt on sijoitettava tiivisrakenteisiin suoja-altaisiin niin, että maaperän pi- laantuminen polttoainesäiliöiden täytön ja polttoaineiden purkamisen tai säiliöiden mah- dollisen rikkoutumisen seurauksena estyy. Kemikaalit on varastoitava kullekin kemikaa- lityypille tarkoitetussa, asianmukaisesti merkityssä astiassa. Varastotilojen lattiakaivot on varustettava asianmukaisin suojakansin tai sulkuventtiilein.
17. Polttoainesäiliöiden tankkauspaikoille tulee tehdä järjestelyt, esim. pinnoituksin, kal- listuksin tai muilla järjestelyillä, joilla varmistetaan, että mahdolliset tankkauksessa ta- pahtuvat vuodot saadaan hallitusti kerättyä talteen.
Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet
18. Laitoksen prosessi- tai puhdistuslaitteiden vikojen tai häiriöiden lisätessä päästöjä tai muuttaessa niiden laatua haitallisemmaksi on luvan saajan ryhdyttävä toimenpiteisiin täl- laisten päästöjen estämiseksi, niistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Laitteet ja toiminta tulee saattaa normaaliksi viivytyksettä. Lai- toksen häiriö- ja rikkoontumistilanteista on 48 tunnin kuluessa ilmoitettava Pohjois- Savon ympäristökeskukselle ja Juankosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.
19. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on laitosalueella oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia aina saatavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit, polttones- teet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen.
20. Laitoksen toimintaan liittyvien riskien ja mahdollisten onnettomuus- ja poikkeustilan- teiden hallintaa varten on tehtävä suunnitelma, joka on esitettävä Pohjois-Savon ympäris- tökeskukselle ja Juankosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle 30.9.2006 mennessä.
Tarkkailu- ja raportointimääräykset
21. Laitoksen päästöjen tarkkailu on suoritettava ympäristölupahakemuksessa esitetyn mukaisesti seuraavasti täydennettynä.
Luvan saajan on huolehdittava, että Pohjois-Savon ympäristökeskuksella ja Juankosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisella on ajan tasalla olevat yhteystiedot laitoksen ympäristönsuojeluasioista vastaavista henkilöistä.
Poltettavan lietteen kloori-, rikki- ja typpipitoisuus on määritettävä vuosittain ja raskas- metallipitoisuudet kolmen vuoden välein.
Luvan saajan tulee mitata kattiloiden savukaasujen hiukkaspitoisuus mg/m3 (n) ja omi- naishiukkaspäästöt (mg/MJ) vajaalla ja täydellä käyttöteholla kolmen vuoden välein. En- simmäinen mittaus on tehtävä viimeistään 30.6.2006 mennessä.
Palamisen tehokkuutta leijupetikattilassa on seurattava jatkuvatoimisilla, rekisteröivillä ja hälyttävillä lämpötilan, jäännöshappipitoisuuden ja hiilimonoksidipitoisuuden mitta- uksilla. Laitoksen toiminnan valvontaan tarkoitetut jatkuvatoimiset mittarit on kalibroi- tava vähintään kerran vuodessa ulkopuolisen asiantuntijan toimesta.
Mittaukset, kalibroinnit, näytteenotot ja analysoinnit on tehtävä standardimenetelmien mukaisesti.
Täydennetty, yksityiskohtainen käyttö-, päästö- ja vaikutusten tarkkailusuunnitelma tu- lee toimittaa Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Juankosken kaupungin ympäris- tönsuojeluviranomaiselle 31.12.2005 mennessä.
Tarkkailusuunnitelmaa voidaan muuttaa Pohjois-Savon ympäristökeskuksen hyväksy- mällä tavalla.
22. Luvan saajan on osallistuttava tarvittaessa Juankosken kaupungin ilmanlaadun tark- kailuun. Tarkkailu voidaan toteuttaa Juankosken kaupungin ilmanlaadun tarkkailusta erikseen tehtävän sopimuksen mukaisesti.
23. Kattilalaitoksen toiminnasta on pidettävä käyttöpäiväkirjaa. Päiväkirjaan tulee merki- tä tiedot käytetyistä polttoaineista, päästöistä, jätteistä sekä mahdollisista poikkeus- ja häiriötilanteista ja niihin liittyvistä toimenpiteistä. Kirjanpitoon on sisällytettävä myös öl- jynerotuskaivojen tarkkailu ja tyhjennykset ja hälyttimien toiminnan tarkkailu.
24. Luvan saajan on kalenterivuosittain, viimeistään seuraavan vuoden helmikuun lop- puun mennessä toimitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Juankosken kau- pungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosiyhteenveto laitoksen toiminnasta. Rapor- tissa on esitettävä kattiloittain tiedot käyntiajoista, laitoksella käytetyistä polttoaineista ja niiden laadusta, tiedot hiukkas-, rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiilidioksidipäästöistä se- kä tiedot laitoksella syntyneistä jätteistä ja niiden käsittelystä. Lisäksi raportissa tulee ol-
la selvitys laitoksella tehdyistä päästöihin liittyvistä mittauksista, mahdollisista poikke- uksellisia päästöjä aiheuttaneista häiriö- tai onnettomuustilanteista ja niihin liittyvistä toimenpiteistä. Tiedot tulee toimittaa ympäristöhallinnossa käytössä olevien ohjeiden mukaisesti. Raportissa tulee esittää mahdolliset vuoden aikana toteutetut ja suunnitteilla olevat muutokset toiminnassa.
Vaadittaessa luvan saajan on annettava tarkkailun tulokset myös niiden nähtäväksi, joi- den oikeus tai etu saattaa olla tiedoista riippuvainen.
Toiminnan lopettamiseen liittyvät määräykset
25. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toimin- nan lopettamista, esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, ilmansuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista.
RATKAISUN PERUSTELUT
Luvan myöntämisen perustelut
Toiminnalle on asetettu päästöjä ehkäisevät ja rajoittavat lupamääräykset, joiden asetta- misessa on otettu huomioon toiminnan luonne ja paikalliset ympäristöolosuhteet. Määrä- ykset huomioiden toiminta ei aiheuta luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantu- mista, erityisten luonnonolosuhteiden huononemista, yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista ympäristössä tai kohtuutonta rasitusta naapuritiloilla.
Päätöksessä ja lupamääräyksissä on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumi- sen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavoitustilanne ja kaavamääräykset
Lupamääräysten yleiset perustelut
Edellä annetut lupamääräykset ovat tarpeen, jotta kattilalaitoksen toiminta täyttää ympä- ristönsuojelulaissa ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa mainitunlaiselle toiminnalle asetetut vaatimukset. Päätöksessä on annettu määräyksiä laitoksen päästöra- joista, häiriö- ja muista poikkeuksellisista tilanteista, jätehuollosta ja tarkkailusta.
Lupamääräykset perustuvat ympäristönsuojelulain 43 §:ään mukaan lukien siihen sisäl- tyvä vaatimus parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä päästöjen ehkäisemisessä ja rajoittamisessa, ympäristönsuojeluasetuksen 19 §:ään ja määräyskohtaisissa perusteluissa erikseen mainittuihin säännöksiin. Energian käytön tehokkuus on otettu huomioon toi- minnassa.
Lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan luonne ja sen alueen ominai- suudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet to- teuttaa nämä toimet.
Lupamääräysten yksilöidyt perustelut
Kattilalaitoksella syntyy jäte- ja saniteettivesiä vähän ja ne johdetaan viemäriverkostoon ja käsitellään jätevedenpuhdistamolla. Järjestelyt ovat riittävät. Vesien käsittelylle on an- nettu lupamääräys, minkä mukaan toiminnasta ei saa aiheutua vesien tai maaperän pi- laantumista eikä haittaa jätevedenpuhdistamon toiminnalle.
Peittausvesien asianmukaisen käsittelyn varmistamiseksi on tarpeen esittää erillinen jäl- kikäsittelysuunnitelma ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ennen niiden johtamista puhdistamoon tai vesistöön.
Kattilalaitoksen polttoaineita koskevat määräykset sallivat jätevedenpuhdistamon liet- teen polttamisen muiden puupohjaisten polttoaineiden ja turpeen kanssa. Biokattilassa poltettavasta yhteispuhdistamon seoslietteestä on 96 % kartonkitehtaalta tulevaa lietet- tä ja 4 % yhdyskuntajätevedestä peräisin olevaa biolietettä. Biolietteen massaosuus koko polttoainemäärästä on 0,5 %. Lietteiden rinnakkaispoltto on rajoitettu 15 %:iin polttoaineen kokonaismäärästä. Toimintaan ei sovelleta jätteenpolttoasetuksen (VNA 362/2003) määräyksiä, koska valtaosa seoslietteestä on kartonkitehtaan kuitulietettä ja vain vähäinen määrä yhdyskuntajätevedestä peräisin olevaa lietettä.
Raskaan polttoöljyn rikkipitoisuutta koskeva määräys on annettu soveltaen valtioneuvos- ton päätöstä 766/2000 raskaan polttoöljyn ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuudesta.
Prosesseja koskevat määräykset on annettu sen varmistamiseksi, että palaminen olisi mahdollisimman täydellistä ja ilmaan johdettavat päästöt mahdollisimman vähäiset ja niiden laimeneminen riittävää, jotta vaikutukset paikalliseen ilman laatuun minimoituvat.
Hiukkaspäästöjen rajoittamista koskeva määräys on annettu paikallisen ilman pilaantu- misen ehkäisemiseksi ja kotimaisten polttoaineiden ja polttoöljyn käytöstä aiheutuvien hiukkaspäästöjen aiheuttaman terveys- ja viihtyvyyshaitan vähentämiseksi.
Öljykattiloille asetettu hiukkaspäästöjen raja-arvo vastaa valtioneuvoston päätöksessä (157/1987) yleisistä ohjeista voimalaitosten ja kattilalaitosten hiukkaspäästöjen rajoitta- miseksi uusille öljykattiloille annettua ohjearvoa 40 mg/MJ (vastaa 100 mg/m3).
Leijupetikattilan päästöraja-arvoja annettaessa on huomioitu paras käyttökelpoinen tek- niikka (Suomen ympäristökeskuksen julkaisussa nro 649 annetut suositukset) sekä haki- jan ilmoittamat arviot päästöjen epäpuhtauspitoisuuksista.
Melumääräykset koskevat voimalaitoksen toiminnasta aiheutuvan melun rajoittamista terveyshaittojen ehkäisemiseksi ja lähiasutuksen asumisviihtyvyyden lisäämiseksi. Melu- arvot vastaavat valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melutason ohjearvoja ja voimassa olevan asemakaavan kaavamääräyksiä.
Meluselvitys on tarpeen laitoksen toiminnasta aiheutuvan melutason selvittämiseksi, an- nettujen määräysten noudattamiseksi ja tehtyjen melunvähennystoimenpiteiden riittävyy- den arvioimiseksi.
Melun, pölyn ja hajun leviämisen estäminen on tarpeen haitallisten vaikutusten mini- moimiseksi. Torjuntatoimenpiteinä voidaan käyttää laitteiden kotelointia, suojakasvilli- suutta, pölynsidontaa ja yleistä siisteyttä.
Jätehuoltoon liittyvillä määräyksillä pyritään edistämään jätteiden ja tuhkan hyötykäyttöä ja varmistamaan ettei käytöstä aiheudu ympäristölle haittoja. Jätteen haltijaa koskevat jä- telain 6 §:n mukaiset yleiset huolehtimisvelvollisuudet jätehuollon järjestämisestä. (YSL 43 §, 45 §, JL 3 §, 6 §, VNp 659/1996)
Polttoaineiden ja kemikaalien varastointia koskevat määräykset on annettu toiminnan jär- jestämiseksi rakenteellisin ja käyttöteknisin toimenpitein siten, että aineiden pääsy maa- perää ja muualle ympäristöön estetään. (YSL 43 §, JL 6 §, 15 §)
Häiriö- ja poikkeustilanteisiin liittyvät määräykset ovat tarpeen, jotta kyseisiin tilanteisiin varaudutaan, varmistetaan viranomaisten tiedonsaanti ja mahdollisten viranomaisohjei- den antaminen. (YSL 43 §, 46 §, 62 § , YSA 30 §, JL 6 §)
Tarkkailua, kirjanpitoa ja raportointia koskevat määräykset on annettu lupamääräysten noudattamiseksi ja niiden valvomiseksi sekä toiminnan vaikutusten selvittämiseksi. (YSL 5§, 43 §, 46 §)
Hyvissä ajoin ennen toiminnan lopettamista on tarpeen esittää yksityiskohtainen suunni- telma toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista, kuten alueen kunnostamisesta ja pääs- töjen ehkäisemisestä. (YSL 43 §, 46 §, 90 §, JL 6 §)
LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Lupa on voimassa toistaiseksi.
Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa. (YSL 28 §) Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä 30.9.2015 mennessä.
Asetuksen noudattaminen
Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estä- mättä noudatettava. (YSL 56 §, YSA 19)
VASTAUS YKSILÖITYIHIN LAUSUNTOIHIN
Lausunnoissa tehdyt vaatimukset otetaan huomioon päätöksen määräyksistä näkyvällä tavalla.
Leijupetikattilan savukaasujen tummuutta/nokikuvaa ei ole tarpeen mitata jatkuvatoimi- sesti, koska päätöksen edellyttämällä hiilimonoksidin jatkuvatoimisella mittauksella voi- daan tarkkailla riittävästi palamisen hyvyyttä ja noen muodostusta.
Poltettavan lietteen ominaisuuksien ei odoteta vaihtelevan kovin paljon. Siten päätöksen mukaiset vuosittain ja joka toinen vuosi tehtävät lieteen koostumuksen tarkkailumittauk- set ovat riittävät.
Kattilalaitokselle ei ole tarpeen laatia erillistä savukaasujen leviämisselvitystä, vaan se voidaan tarvittaessa sisällyttää Juankosken kaupungin ilmanlaadun tarkkailuun.
PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO
Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta ja päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus
Luvan saaja voi aloittaa kattilalaitoksen toiminnan lupapäätöksen mukaisesti mahdolli- sesta muutoksenhausta huolimatta, mikäli asettaa Pohjois-Savon ympäristökeskukselle 5 000 euron suuruisen vakuuden ympäristön saattamiseksi ennalleen tai mahdollisten va- hinkojen korvaamiseksi lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen va- ralta. Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon.
Perustelut
Laitos sijaitsee yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevia rakennuksia ja laitoksia varten kaavoitetulla alueella. Laitos korvaa Juankosken alueella sijaitsevia, käytöstä poisjääviä kattilalaitoksia. Toiminnasta ei päätöstä noudattaen ennalta arvioiden aiheudu sellaisia päästöjä ympäristöön, joilla olisi merkittäviä haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Päätök- sen toimeenpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. (YSL 100 §, 101 §)
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET
Ympäristönsuojelulaki (86/2000) ) 4, 5, 41, 42-47, 55, 56, 62, 72, 90, 100 ja 101§
Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 2, 5, 16, 18, 19, 36 ja 37 § Jätelaki (1072/1993) ) 6, 15, 51 ja 52 §
Jäteasetus (1390/1993) 3, 3 a, 5 ja 6 §
Valtioneuvoston päätös yleisistä ohjeista voimalaitosten ja kattilalaitosten hiukkaspäästö- jen rajoittamiseksi (157/1987)
Valtioneuvoston asetus raskaan polttoöljyn ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuudesta (766/2000)
Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996)
LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN
Ympäristönsuojelulain 54 §:n ja ympäristönsuojeluasetuksen 23 §:n mukaisesti päätös toimitetaan luvan saajalle, Pohjois-Savon ympäristökeskukselle, Juankosken kaupungin- hallitukselle, Juankosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja terveydensuoje- luviranomaiselle sekä Suomen ympäristökeskukselle.
Päätöksen antamisesta ilmoitetaan niille, joille on annettu hakemuksesta erikseen tieto.
Tieto päätöksestä julkaistaan Juankosken kaupungissa ja sekä Koillis-Savo-nimisessä lehdessä.
KÄSITTELYMAKSU
Päätöksestä peritään käsittelymaksu 3 920 euroa.
Ympäristönsuojelulain 105 § (86/2000).
Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003).
MUUTOKSENHAKU
Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.
Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasias- ta.
Valitusaika päättyy maanantaina 13.12.2004.
Muutosta tähän päätökseen saa hakea
1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea,
2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta- alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät,
3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät,
4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja
5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen.
Valitusosoitus liitteenä.
Määräaika ja valitusmenettely
Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen an- tamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä.
Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeistään 13.12.2004 ennen virka-ajan päättymistä.
Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio Postiosoite: PL 69, 70101 Kuopio
Puhelin: (017) 243 511 Telekopio: (017) 243 665
Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi
Virka-aika: klo 8.00 - 16.15
Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla.
Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päätty- mistä. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toi- mitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.
Valituskirjelmän sisältö
Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähkö- postiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä.
Valituskirjelmään on liitettävä
- ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle
- valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta.
Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oikeudenkäyntimaksua 80 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräis- sä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteis- ta perittävistä maksuista annetussa laissa.
