PÄÄTÖS
Nro 119/08/2 Dnro ISY-2008-Y-159 Annettu julkipanon jälkeen
27.11.2008
ASIA Yhtiön kattilalaitoksen ympäristölupapäätöksen lupaehtojen muuttaminen ja toimin- nanaloittamislupa, Juankoski
LUVAN HAKIJA
Juankosken Biolämpö Oy
Juankoskentie 2
73500 Juankoski
HAKEMUKSEN VIREILLETULO JA LUVAN HAKEMISEN PERUSTE
Biolämpö Oy on pyytänyt 25.6.2008 ympäristölupavirastoon saapuneessa ja 11.7.2008 täydennetyssä hakemuksessa muutosta voimassa olevaan ympäristölupaan siten, että kaikki jätevedenpuhdistamon liete voidaan polttaa leijukerroskattilassa. Lisäksi laitoksen polttoainevalikoimaa halutaan laajentaa sisältämään kasvisperäisiä polttoaineita ja joita- kin viereisten teollisuuslaitosten sivutuotteita/jätejakeita.
Hakija on pyytänyt ympäristönsuojelulain 101 §:ssä tarkoitettua toiminnan aloittamislu- paa eli oikeutta saada aloittaa toiminta lupapäätöstä noudattaen mahdollisesta muutok- senhausta huolimatta.
Kattilalaitos on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 §:n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin kohdan 3 b mukaan.
Ympäristölupavirasto käsittelee kartonkitehtaan toimintaa koskevan ympäristölupa-asian ympäristönsuojelulain 31 §:n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momen- tin kohdan 1 a mukaan. Juankosken Biolämpö Oy:n kattilalaitoksen toiminta liittyy tek- nisesti ja toiminnallisesti Stromsdal Oyj:n kartonkitehtaan toimintaan. Lupa-asian käsit- telee ympäristönsuojelulain 31 §:n 4 momentin (252/2005) perusteella ympäristölupavi- rasto.
LAITOKSEN SIJAINTI, YMPÄRISTÖ JA KAAVOITUSTILANNE
Kattilalaitos sijaitsee Juankosken kaupungin Akonveden kylässä tontilla 174-401-14-126.
Tontilla on myös polttoaineiden vastaanottoasema, polttoaineen seulomo sekä pääosin asfaltoitu kenttäalue. Kentällä sijaitsevat seulaylitteen ja polttoaineen varastointipaikat sekä lietteen purku- ja sekoituspaikka.
Laitosalue on Juankosken kaupunkialueen koillisosassa ja se rajoittuu pohjoispuolella Juankoskentiehen, eteläpuolella Stromsdal Oyj:n kuorimoon sekä länsipuolella kartonki- tehtaan teollisuusalueeseen.
Asemakaavassa (muutettu 7.6.2006) lämpölaitoksen alue on merkitty yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueeksi (ET-2). ET-2 -aluetta ympä- röivät alueet on merkitty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T-3), kanava- alueeksi (LK), puistoksi (VP), yleiseksi tieksi vierialueineen (LYT) sekä kauttakulku- ja sisääntulotieksi suoja- ja näkemäalueineen (LT).
Lähimmät asuinrakennukset ovat noin 200 m:n etäisyydellä laitoksesta, sen luoteis- ja pohjoispuolella. Terveyskeskus ja palveluskeskus ovat noin 500 m:n päässä laitoksen luoteispuolella.
Laitoksen lähiympäristössä ei ole luonnonsuojelukohteita eikä laitos ei sijaitse tärkeällä pohjavesialueella.
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT
Itä-Suomen ympäristölupavirasto on antanut 11.11.2004 Juankosken Biolämpö Oy:n kattilalaitoksen toimintaan ympäristöluvan päätöksellä nro 113/04/2, jossa muun muassa polttoaineista on annettu seuraava lupamääräys:
"3. Kattilalaitoksen 15 MW:n leijupetikattilassa voidaan polttaa kuorta, muita puuperäi- siä polttoaineita, turvetta ja raskasta polttoöljyä. Kattilassa voidaan polttaa myös jäteve- sipuhdistamon lietteet, jotka eivät sisällä halogenoituja orgaanisia yhdisteitä tai raskas- metalleja, mikäli niiden määrä on enintään 15 % sillä hetkellä poltettavan polttoaineen kokonaismäärästä (painoyksikkönä). "
HAKEMUS
Jätevedenpuhdistamon liete on ollut tarkoitus polttaa laitoksen leijupetikattilassa. Kaik- kea liettä ei ole voitu kuitenkaan polttaa, koska lietteen kuiva-ainepitoisuus ruuvipuristi- men jälkeen on ollut 26 - 27 % aiemmin arvioidun 50 %:n sijasta. Poltettavan lietteen enimmäismäärä tulisi olla vuositasolla 10 - 15 % käytettävien polttoaineiden energiasi- sällöstä. Tällöin lietteen märkäpaino olisi enintään noin 20 % käytettävien polttoaineiden massasta ja 12 % tilavuudesta. Lietteen kuivausta on tarkoitus tehostaa noin 35 %:n kui- va-ainepitoisuuteen, jolloin lietteen osuus olisi noin 17 % käytettävien polttoaineiden massasta.
Lietteen määrää polttohetkellä poltettavien polttoaineiden kokonaismäärästä ei pystytä tarkasti määrittämään. Mikäli kuukausittaiselle osuudelle halutaan antaa enimmäisraja, osuuden tulisi olla riittävän suuri, jotta kaikki liete pystytään polttamaan kesällä ja muina aikoina, jolloin lämpöenergian tuotantotarve on pienempi. Lietteen kuukausikohtainen osuus tulisi olla 1,5 -kertainen vuotuiseen enimmäismäärän nähden.
Lietetä ei pystytä viemään suoraan polttoaineenvastaanottovarastoon lietteen suuren kos- teuspitoisuuden takia, vaan liete sekoitetaan muihin polttoaineisiin lämpölaitoksen pihal- la, erillisessä lietteen purku- ja sekoituspaikassa ja siirretään tämän jälkeen yhteen poltto- ainelohkoon. Lietteen sekoittamiseen muihin polttoaineisiin ei ole löydetty vaihtoehtoista
paikkaa laitosalueen ulkopuolelta. Lietteen tuonti laitosalueelle lopetetaan, mikäli lietettä ei pystytä polttamaan tai siirtämään vastaanottovarastoon.
Polttoaineet puretaan normaali tilanteessa suoraan katettuun vastaanottovarastoon. Varas- ton mahtuu noin 600 m3 polttoaineita, mikä vastaa reilun yhden vuorokauden tarvetta.
Varaston rajallisen koon ja laitoksen häiriöttömän käytön turvaamiseksi laitosalueella on oltava varastoituna riittävä määrä polttoaineita. Polttoaineiden varastointi tapahtuu erilli- sellä varastointialueella.
Polttoaineiden seulonnassa syntyy seulontaylitettä, joka sijoitetaan laitoksella erilliselle alueelle. Seulontaylitettä on tarkoitus murskata laitosalueella päiväaikaan kaksi kertaa vuodessa. Murskain sijoitetaan laitosalueella niin, että siitä aiheutuva melu lähimpiin häi- riintyviin kohteisiin on mahdollisimman alhainen. Lisäksi murskauksesta tiedotetaan etukäteen lähinaapureille.
Laitoksen polttoainevalikoimaa on tarkoitus laajentaa seuraavilla jakeilla:
- kasvisperäiset polttoaineet, kuten vilja (arviolta 60 t/a),
- Stromsdal Oyj:n Juankosken tehtaiden jätejakeet; kartonkia 40 t/a, puisia trukkilavoja 50 t/a, polyeteenimuovijätettä 1 t/a ja paperisäkkejä 4 t/a sekä
- Tamfelt Oy:n Juankosken tehtaiden jätejakeet; polyesteri- ja polyamidilangoista koos- tuvaa viirakangasjätettä 30 t/a ja pahvista lankapuolajätettä 30 t/a.
Uusien polttoaineiden osalta jätejakeet otetaan mukaan vain, mikäli ne eivät aiheuta polt- tolaitoksen muuttumista valtioneuvoston asetuksen mukaiseksi jätteen rinnakkaispoltto- laitokseksi.
LAITOKSEN TOIMINTA
Kattilalaitos koostuu vuonna 2006 käyttöönotetuista 15 MW:n biokattilasta sekä 10 ja 6 MW:n raskasta polttoöljyä käyttävistä varakattiloista. Laitos tuottaa kartonkitehtaalle prosessihöyryä ja Juankosken kaupungille kaukolämpöä. Kattilalaitos kuuluu samaan toimintakokonaisuuteen sen vieressä olevan Stromsdal Oyj:n kartonkitehtaan kanssa.
Kartonkitehtaan nopeiden energiantarpeen muutosten tasaamiseksi laitoksella on 40 m3:n höyryakku.
Biokattila on leijupetikattila, jonka käyttöaika on noin 8 500 h/a. Varakattiloina käytettä- vien raskasöljykattiloiden arvioitu käyttöaika on noin 500 h/a. Lisäksi kattilat toimivat huippujen tasauksessa pienemmällä teholla noin 2 000 h/a.
Laitos toimii jaksoittain valvottuna. Arkipäivinä normaalina työaikana on yksi paikallis- valvoja ja jatkuva käytön valvonta tapahtuu etävalvomossa.
Biokattilassa poltetaan kartonkitehtaalta ja muualta ostettavaa kuorta, muita puuperäisiä polttoaineita, turvetta sekä jätevedenpuhdistamon primääri- ja biolietettä.
Biokattilan savukaasut puhdistetaan sähkösuodattimella ja johdetaan 40 metriä korkeaan savupiippuun. Kullakin kattilalla on oma sisähormi savupiipussa.
Kattilalaitos tuottaa prosessihöyryä noin 100 GWh/a ja kaukolämpöä noin 20 GWh/a.
Laitoksen keskimääräinen lämpöteho 13,5 MW.
Polttoaineet
Biokattilassa poltetaan kartonkitehtaalta ja muualta ostettua kuorta, muita puuperäisiä polttoaineita, turvetta ja jätevesipuhdistamon primaari- ja biolietettä sekä käynnistykses- sä kevyttä polttoöljyä. Lisäksi tarkoituksena on aloittaa Stromsdalin ja Tamfeltin Juan- kosken tehtaiden tiettyjen sivutuotteiden/jätejakeiden (kartonki-, pahvi-, puu- ja muovijä- te) sekä kasviperäisten polttoaineiden (vilja) käyttö.
Polttoaineiden kokonaismäärä on vajaat 200 000 m3/a, josta puuperäisten polttoaineiden osuus on yli 70 %. Lietteen määrä on noin 17 000 m3/a. Uusien sivutuottei-
den/jätejakeiden ja kasviperäisten polttoaineiden osuus on alle 225 t/a eli 0,6 %. Raskaan polttoöljyn käyttömäärä on noin 1 000 m3/a. Polttoaineiden ominaisuuksia on esitetty oheisessa taulukossa.
Polttoaine Lämpöarvo MJ/kg Rikkipitoisuus % Tuhkapitoisuus % Kosteus
%
Hake 9,7 0,07 3 40
Kuori ja puru 7,6 0,04 2,5 54
Jyrsinturve 10,5 0,3 8 43
Liete 2,5 0,35 18 73
Raskas polttoöljy 41 <1,0 0,1
Kevyt polttoöljy 42,7 0,1 0,01
Primaariliete syntyy kartonkitehtaan, kuorimon ja hiomon jätevesien esiselkeytysaltaassa laskeuttamalla. Primaariliete on pääasiassa puuta, kuorimuruja, hioketta ja selluloosaa.
Bioliete muodostuu jätevedenpuhdistamossa, jossa käsitellään kartonkitehtaan, kuorimon ja hiomon jätevedet sekä ympäröivien yhdyskuntien jätevedet. Yhdyskuntajätevesien puhdistuksessa syntyvän biolietteen osuus kokonaisbiolietteestä on 10 - 12 %.
Seosliete on pääasiassa primaarilietettä (3/4-osaa kuiva-aineesta). Yhdyskuntajätevedestä tuleva osuus lietepuristeesta on noin 4 %. Seoslietteen massaosuus on 10 % ja yhdys- kuntajäteveden puhdistuksessa muodostuvan biolietteen osuus on noin 0,3 % biokattilas- sa käytettävien polttoaineiden energiasisällöstä ja alle 1 % painosta.
Polttoaineiden varastointi
Kiinteän polttoaineita varten on vastaanottovarasto, johon mahtuu enintään 600 m3 polt- toainetta eli noin yhden vuorokauden polttoainekäyttö. Laitoksen asfaltoidulla piha- alueella on tukimuurin vierellä pidettävä polttoaineiden varavarasto sekä seulan ylitteen varasto. Polttoaineita varastoidaan enintään 2000 m3 ja ylitettä 500 m3.
Raskas polttoöljy varastoidaan 184 m3:n ja kevyt polttoöljy 16 m3:n säiliössä, jotka on sijoitettu yhteiseen vuotoaltaaseen. Altaan sadevedet johdetaan sukuventtiilillä varustetun viemärin ja öljynerotuskaivon kautta vesistöön.
Veden hankinta ja viemäröinti
Laitos on liitetty Juankosken kaupungin vesi- ja viemäriverkostoon. Alueen sade- ja hu- levedet johdetaan sadevesiviemärien kautta ympäristöön. Laitoksen lattioilta kertyvät pe- su- ja vuotovedet sekä ulkoalueen hulevedet, jotka ovat tekemisissä tuhkan- tai öljynkä-
sittelyn kanssa, käsitellään öljyn ja lietteenerottimissa ennen johtamista sadevesiviemä- riin.
Kattilalaitos käyttää prosessivettä noin 30 000 m3 vuodessa.
Liikenne ja liikennejärjestelyt
Laitokselle tuodaan kiinteitä polttoaineita kartonkitehtaan ulkopuolelta talvella 3 - 4 ja kesällä 2 - 3 yhdistelmäajoneuvokuormaa päivässä sekä öljyä 20 - 25 kuormaa vuodessa.
Tehtaalta puuperäisten polttoaineiden kuljetuksia on 4 - 5 kappaletta vuorokaudessa ja lietettä 3 - 4 kuormaa päivässä. Tuhkan kuorma-autokuljetuksia on 1 - 2 kertaa viikossa.
Kaikkiaan laitoksen toimintaan liittyviä raskaan liikenteen kuljetuksia on noin 4 500 kuormaa vuodessa. Ajoreitit ja liikenne alueet ovat asfaltoituja. Kuljetukset tapahtuvat opastettua kuljetusreittiä pitkin ja pääsääntöisesti klo 6 - 22 välisenä aikana.
Paras käyttökelpoinen tekniikka ja energia tehokkuus
Laitoksessa on huomioitu parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) vaatimukset. Laitok- sen hyötysuhde on korkea ja laitosta voidaan ajaa tehokkaasti laadultaan vaihtelevilla polttoaineilla. Höyryakun avulla voidaan tasata kartonkitehtaan prosessissa tapahtuvia nopeita höyrykuorman muutoksia ja parantaa kattilan käytettävyyttä ja käyttöastetta. Sa- vukaasujen lämpöenergiaa hyödynnetään kattilan ilman esilämmityksessä.
Polttoaine-energia käytetään tehokkaasti prosessihöyryn ja kaukolämmön tuotannossa.
Laitoksen hyötysuhde on 84 %.
Savukaasujen hiukkaspäästöjen puhdistuksessa käytetty sähkösuodatin vastaa BAT- tekniikkaa. Päästömittausten perusteella ongelmallisinta on typen oksidipäästöjen BAT- arvojen saavuttaminen. Rikkidioksidin ja hiukkasten päästötasot ovat olleet alle BAT- arvojen.
YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN
Päästöt vesistöön
Laitoksen vähäiset saniteettivesi johdetaan jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Lai- tosalueen sade- ja valumavedet johdetaan sadevesiviemärin kautta vesistöön. Paikoissa, joissa öljyn pääsy vesiin on mahdollista, vedet käsitellään öljynerottimissa ennen niiden johtamista sadevesiviemäriin.
Päästöt ilmaan
Leijukerroskattilan rikkidioksidipäästö on 517 mg/m3, typenoksidipäästö on 520 mg/m3 ja hiukkaspäästö 15 mg/m3.
Katilan rikkidioksidipäästöksi on arvioitu 82 t/a, typenoksidipäästöksi 83 t/a ja hiukkas- päästöksi 2,5 t/a.
Hajupäästöjä voi aiheutua, kun lietettä tuodaan laitosalueelle ja kun sitä sekoitetaan mui- hin polttoaineisiin. Liete sekoitetaan mahdollisimman pikaisesti ja siirretään polttoaineen
vastaanottovarastoon. Lietteen sekoittaminen laitosalueen ulkopuolelta ei ole käytännös- sä mahdollista. Hajuvalitukset kirjataan ylös ja hajuhaittoja aiheuttavia tekijöitä pyritään vähentämään.
Pölypäästöjä voi aiheutua kiinteiden polttoaineiden siirtojen ja varastoinnin yhteydessä Turvetta ei varastoida ulkoalueella kuin erityistapauksissa.
Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen
Laitoksen toiminnassa syntyy vuosittain noin 2 000 m3 tuhkaa, josta valtaosa on lento- tuhkaa. Lentotuhka kerätään 70 m3:n tuhkasiiloon ja toimitetaan säiliöautolla hyötykäyt- töön (rakeistetaan metsälannoitteeksi) tai loppusijoitetaan kaatopaikalle. Pohjatuhka ja petihiekka varastoidaan asfaltoidulla piha-alueella.
Ongelmajätteet kuten öljyjätteet, akut, paristot ja loisteputket kerätään erikseen ja varas- toidaan lajeittain sekä toimitetaan ongelmajätteen käsittelyluvan omaavaan laitokseen.
Melu Kattilalaitoksen aiheuttamaa melutasoa ympäristössä on selvitetty melumittausten ja las- kelmien avulla. Niiden mukaan laitoksen toiminnasta ei aiheudu melun keskiäänitason 55 dB(A) päivällä ja yöllä 50 d(B)A) ylittymistä.
Tilapäistä melua aiheutuu polttoaineen seulontaylitteen murskaus sekä ulospuhallusvent- tiilistä käynnistäminen, vuosihuollon ja häiriötilanteiden aikana. Seulontaylitettä on tar- koitus murskata päiväaikaan kaksi kertaa vuodessa. Käynnistysventtiilissä on äänen- vaimennin. Venttiilin laukeaminen aiheuttaa 1-2 minuutin melupäästön.
MUUTOSTEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN
Vaikutus pintavesiin
Puhtaat sade-, prosessi- ja muut vedet sadevesiviemärin kautta vesistöön. Osa vesistä käsitellään öljyn- ja lietteen erottimissa ennen johtamista viemäriin. Sadevesiviemärin kautta vesistöön aiheutuva kuormitus on vähäinen.
Vaikutus maaperään ja pohjaveteen
Laitoksella ei varastoida ja käsitellä öljyn lisäksi merkittäviä määriä kemikaaleja tai mui- ta haitallisia aineita. Tarvittavat suojarakenteet ovat säännösten mukaiset.
Laitoksen välittömässä läheisyydessä ei ole vedenhankinnan kannalta tärkeitä pohjavesi- alueita.
Vaikutus ilmaan
Laitoksen käyttöönoton myötä Juankosken energiantuotannon rikkidioksidipäästöt ovat vähentyneet. Hiukkas- ja typenoksidipäästöt eivät ole lisääntyneet. Päästöillä ei ole hai- tallista vaikutusta alueen ilman laatuun tai rikki- ja typpilaskeumaan. Juankoskella ei ole tehty ilmanlaatuselvityksiä.
Melun vaikutukset
Laitoksen aiheuttama melu noudattaa kaavamääräyksiä ja valtioneuvoston ohje-arvoja.
Laitoksen toiminta ei lisää alueen nykyistä melutasoa.
POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN
Merkittävimpiä onnettomuusriskejä ovat tulipalo- ja räjähdysriskit sekä öljyvahingot.
Vahinkotilanteisiin on varauduttu suoja- ja varolaitteilla, tarvittavilla palonilmaisin- ja sammutusjärjestelmillä. Prosessinohjaus- ja säätötoiminnot ajavat vakavissa häiriötilan- teissa prosessin automaattisesti alas. Öljynerotuskaivoissa on hälyttimet.
Laitoksella on tehty vuonna 2007 ympäristöriskikartoitus ja laadittu suunnitelma riskien ja mahdollisten onnettomuus- ja poikkeustilanteiden hallintaa varten. Suunnitelmassa on arvioitua merkittävimmät häiriötilanteet ja annettu ohjeet toiminnasta ko. tilanteissa.
LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU
Käyttö- ja päästötarkkailu
Kattilalaitosta valvotaan jaksottaisesti arkipäivinä normaalina työaikana. Jatkuva käytön valvonta tehdään etävalvomosta, jossa pidetään sähköistä päiväkirjaa. Laitoksella pidet- tävään käyttöpäiväkirjaan merkitään kaikki poikkeus- ja häiriötilanteet sekä tehdyt toi- menpiteet.
Öljysäiliön suoja-altaan öljynerotuskaivo tarkastetaan ja tarvittaessa tyhjennetään aina hälytyksen jälkeen, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Kattilahuoneen öljynerotus- kaivot ja anturien toiminta tarkastetaan kolmen kuukauden välein.
Laitoksen savukaasuista mitataan jatkuvatoimisesti happi- ja hiilimonoksidipitoisuutta sekä lämpötilaa. Mittaustulokset kerätään ja tehdyt tarkastukset sekä huoltotoimenpiteet kirjataan lämpökeskuksen tietojärjestelmään.
Käytettävien polttoaineiden määrää ja laatua tarkkaillaan. Lietteen ominaisuuksia ja lai- toksen päästöjä tarkkaillaan ympäristöluvan mukaisesti. Laitoksen toiminnasta, päästöis- tä ja jätteistä raportoidaan ympäristöluvan mukaisesti.
LUPA TOIMINNAN ALOITTAMISEEN
Hakija hakee lupaa toiminnan aloittamiseen annettavia muutettuja määräyksiä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Lupaehtojen esitetyt muutokset/tarkennukset eivät käytännössä muuta juurikaan nykyistä toimintaa eivätkä lisää päästöjä.
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY
Lupahakemuksesta tiedottaminen
Ympäristöluvan muutoshakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla ympäristölupaviraston ja Juankosken kaupungin ilmoitustaululla 21.8. – 22.9. 2008 välisenä aikana. Hakemus on annettu erikseen tiedoksi asianosaisille.
Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 21.8.2008 Koillis-Savo -nimisessä sanoma- lehdessä.
Lausunnot
Pohjois-Savon ympäristökeskus lausuu, että jätevedenpuhdistamolta tulevan lietteen se- koittamisesta ulkona on tullut valituksia hajusta laitosta lähinnä olevalta asuinkiinteistöl- tä. Lietteen sekoittamista ei tule sallia ulkona avoimessa tilassa. Sekoittaminen tulee teh- dä suljetussa tilassa siten, että syntyvät hajukaasut pystytään keräämään ja käsittelemään hallitusti esimerkiksi polttamalla ne voimalaitoksen kattilassa.
Kartonki- ja pahvijäte tulisi ensisijaisesti toimittaa uusiokäyttöön. Hakemuksessa esitet- tyihin muovijätettä sisältäviin polttoaineisiin tulee soveltaa jätteenpolttoasetusta (VNA 362/2003).
Kattamattomalta varastokentän sade- ja muut hulevedet tulee kerätä hallitusti ja johtaa vedet käsiteltäväksi jätevedenpuhdistamolle. Lisäksi tulee varmistua siitä, ettei varastoin- tikentältä pääse hulevesiä kentän ulkopuolelle eikä kentän ulkopuolisia hulevesiä pääse varastokentälle hulevesien määrän minimoimiseksi.
Laitoksen nykyisestä toiminnasta on tullut valituksia mm. pyöräkuormaajan aiheuttamas- ta melusta polttoaineenvarastointikentältä sekä maisemahaitasta. Varastointikentän ja lä- himmän asuinkiinteistön väliin tulisi rakentaa kiinteä meluaita, joka toimisi sekä maise- mallisena esteenä, että meluesteenä. Seulontaylitteen murskaus tulee järjestää siten, ettei siitä aiheudu meluhaittaa lähimmillä asuinkiinteistöillä. Seulontaylitteen murskauksesta aiheutuva melutaso lähimmissä häiriintyvissä kohteissa tulee selvittää melumittauksin.
Juankosken kaupungin ympäristölautakunta on lausunut, että jätevedenpuhdistamossa käsitellään myös Kaavin taajaman yhdyskuntajätevedet.
Ympäristölupapäätöksen mukaisessa hakemuksessa on esitetty, että kiinteän polttoaine puretaan kuljetusautoista katetussa purkuasemassa, seulotaan ja siirretään katettuun polt- toainevarastoon. Lisäksi lietepuriste tuodaan tehtaalta syntyviin polttoaineisiin sekoitet- tuna. Tällaisesta toiminnasta olisi tullut huomattavasti vähemmän ympäristöhaittoja kuin nykyisestä toiminnasta, jolle nyt haetaan lupaa.
Toiminnasta on tullut valituksia melusta (varoventtiili, pyörökuormaaja ja rekkaliikenne), pölystä (tuhkapäästö, piha-alueelta pyörökuormaajan renkaista jauhautuva hienoaines, joka tuulella leviää piha-alueelta, turpeen varastointi ulkona) hajusta (suurien polttoaine- kasojen varastointi piha-alueella pitkään, jolloin ne alkavat käydä), näkemähaitasta (eri- laisten kasojen varastointi ulkona, aitojen huono kunto) sekä savukaasuista.
Puhdistamolietteen sekoittamisesta ja sekoitteen säilyttämisestä laitoksen kentällä on tullut valituksia. Puhdistamolietteen varastointi useita päiviä puhdistamolla (juhlapyhien aikana) samoin kuin kuivikkeeseen sekoitetun lietteen varastointi laitoksen kentällä on aiheuttanut hajuhaittaa läheisellä kevyenliikenteen väylällä ja lähinaapureilla. Myös mui- den polttoaineiden pitkäaikainen varastointi laitosalueella on aiheuttanut hajuvalituksia.
Toiminnasta aiheutuva hajuyhdisteiden leviäminen tulee selvittää.
Laitos sijaitsee noin 200 m:n päässä lähimmästä naapurista, mutta varastointialueet ovat lähempänä. Lähin naapuri on maastollisesti korkeammalla kuin varastokentät, eikä puus-
to peitä näkyvyyttä. Varastointi piha-alueella tulee järjestää siistimmin ja ulkona olevat varastot pitäisi pitää pieninä. Piha-alue tulee aidat näkösuojan antavalla aidalla. Hake- muksessa esitetty ulkovarastointi on liian suuri.
Valitusten mukaan laitoksen piha-alueelta on levinnyt pölyä tuulen mukana ympäristöön.
Myös laitoksen hiukkaspäästöjen arvioidaan lisääntyneen. Siksi tarvitaan savukaasujen leviämismalli eri piipun pituuksilla.
Muovit poikkeavat materiaalina merkittävästi puuperäisistä polttoaineista. Polttoon tulee soveltaa jätteenpolttoasetusta. Uusien polttoaineiden varastointia koskevat tiedot ja arviot ympäristöhaitoista puuttuvat.
Ylitteen murskauksesta aiheutuvista melutasoista ei ole tietoa. Toiminnasta ei saa aiheu- tua meluohjearvojen tai kaavamääräyksissä olevien meluarvojen ylitystä.
Poikkeus- ja häiriötilanteista raportointi ei ole ollut asianmukaista. Usein häiriötilanteet ovat tulleet tietoon valitusten kautta. Poikkeus ja häiriötilanteista tulee tiedottaa viran- omaisille aina nopeasti, jotta voidaan vastata asiasta kysyville kuntalaisille.
Juankosken kaupunginhallitus puoltaa ympäristöluvan muutosten myöntämistä hake- muksen mukaisesti.
Muistutukset
AA ja BB (Rasi RN:o 14:94, Kellolahdentie 3 A2) toivovat, että biolämpölaitokselle ei anneta lupaa uusien jätejakeiden polttoon. Laitoksen toimintaa on leimannut välinpitä- mättömyys. Alkuvaiheen varoventtiilin meluvalituksista huolimatta meni kauan ennen kuin suullisiin valituksiin edes uskottiin. Muoviperäisten jätteiden poltosta saattaa aiheu- tua noki- ja muita haittoja. Savukaasujen leviäminen lähialueelle pitää selvittää.
Jätteiden varastointi alueella voi lisätä piha-alueen sotkuisuutta ja jätteiden leviämistä ympäristöön. Nykyisinkin polttoaineiden ulkovarastot ovat suuria. Piha-alueen ympärillä oleva verkkoaita on rikki. Ulkovarastointia tulee pienentää ja alue eristää näkösuojan an- tavalla aidalla. Polttoaineiden käsittely ja varastointi tulisi olla katetussa tilassa.
CC (Vesikko RN:o 30:107, Multavääräntie 20) hyväksyy laitoksen polttoainevalikoiman lisäyksen edellyttäen, että siitä ei aiheudu kiinteistön arvoa alentavaa terveys-, haju-, ja ympäristöhaittoja.
DD ja EE (Pihlajarinne RN:o 14:172, Hussontie 8) muistuttavat, että kattilalaitoksen toiminnasta on aiheutunut meluhaittaa. Ainakin yömelu on sallittua kovempaa. Myös huoltotöiden aikana melutasot ylittyvät selkeästi.
Toiminnan laajentaminen lisää meluhaittaa ja melumittaukset tulee uusia mahdollisen laajentumisen yhteydessä. Mittaukset tulee tehdä riittävän kattavasti, vähintään vuoro- kauden ajanjaksolta yhtäjaksoisesti. Lisäksi yhtiö on velvoitettava noudattamaan lupa- määräysten mukaista ilmoitusvelvollisuutta poikkeuksellisista meluhaitoista etukäteen.
Polttoaineiden varastointi, vastaanotto, käsittely sekä erityisesti kuljetus ja purkaminen aiheuttaa asuinkiinteistöille kohtuutonta pölyhaittaa. Kuljetusväylille kerääntynyt lika kuivuessaan pölyää ympäristöön. Kuljetusväyliä tulee kastella pölyn sitomiseksi ja puh-
distaa useammin. Polttoaineiden purkamisen yhteydessä syntyy myös kohtuutonta haju- haittaa. Polttoaineiden varastoalue sijaitsee noin 100 m:n päässä muistuttajien asuinra- kennuksesta. Rakennus on mäen päällä noin 10 m ylempänä epäesteettisesti näkyvää va- rastoaluetta.
Raskaat ajoneuvot aiheuttavat myös tärinää.
Polttoaineiden, kemikaalien ja jätteiden varastointi aiheuttaa muistuttajien kiinteistölle epäsiisteyttä, pölyä, höyryä ja hajua. Jätteitä varastoidaan ja muokataan päivittäin asuin- kiinteistön viereisellä avoimella laajahkolla kentällä. Lietteen polttaminen lisää hajuhait- taa.
Hakijan tulee ryhtyä toimenpiteisiin em. haittojen ehkäisemiseksi ja minimoimiseksi ja laatia niitä koskeva suunnitelma sekä tehdä tarvittavat mittaukset sen osittamiseksi, että voimassa olevat sallitut päästö-, melu- ja pölyarvot eivät asuinkiinteistöjen läheisyydessä ylity.
Varastointialueen ympärille tulee rakentaa suoja-aita ja eniten hajua aiheuttaville poltto- aineille ja jätteille suljetut varastotilat.
Hakijan selitys
Laitoksen toiminnasta lähiympäristölleen aiheutuneet haitat ovat pääsääntöisesti tapahtu- neet käyttöönoton alkuvaiheessa ja normaalista poikkeavien käyttö- ja laitteistohäiriöiden yhteydessä. Tilanteet eivät ole olleet ennakoitavissa, vaikka ne ovat tyypillisiä automati- soitujen teknisten järjestelmien alkuvaiheessa.
Toiminta ei ole tarkoituksellisesti ollut välinpitämätöntä, vaan yllättävissä häiriöissä toi- menpiteet ovat keskittyneet häiriöiden poistoon ja höyryntuotannon varmistamiseen.
Poikkeamin raportointi on ollut jälkikäteen arvioiden puutteellista, mutta ei tarkoituksel- lista. Häiriötilanteiden raportointia on pyritty kehittämään ja tarkentamaan rutiineja. Il- moituskynnystä lasketaan ja poikkeamatilanteita arvioidaan tarkemmin.
Alkuperäisissä suunnitelmissa ei ollut tarkoitus, että polttoaineita varastoidaan piha- alueella. Käytäntö on osoittanut, että polttoainehuolto ei käytännössä onnistu ilman väli- varastointia piha-alueella. Katetun polttoainevaraston tehollinen nimellistilavuus on 3x250 m3 eli 750 m3. Käytännössä varaston tehollinen tilavuus on noin 450 m3. Laitok- sen tarvitsema polttoainemäärä nimellisteholla on polttoaineen laadusta riippuen 400 - 700 m3/vrk.
Kartonkitehtaan huomattavan usein toistuvat käyttö- ja tuotantohäiriöt sekä tuotan- toseisokit ovat aiheuttaneet sen, että polttoaineen käyttömäärää on tuntitasolla mahdoton- ta ennakoida. Ennakointi olisi välttämätöntä polttoainehuollon ajojärjestelyn kannalta, jotta tilatut polttoaineet mahtuisivat katettuun polttoainevarastoon. Siksi on tarpeen väli- varastoida polttoaineita piha-alueelle. Samalla lisätään lämpökeskuksen käyttövarmuutta polttoainekuormien toimitushäiriöissä. Polttoaineen varastointimäärää piha-alueella on onnistuttu jo pienentämään, kun polttoaineen toimituslogistiikkaa ja ajojärjestelyjä on opittu hallitsemaan paremmin.
Laitoksen käyttöönoton ensi vaiheissa kattilan varoventtiili avautui satunnaisesti muuta- mia kertoja. Venttiilin toiminnan toteamiseksi on järjestelmään asennettu venttiilin avau- tumisen rekisteröivä ilmaisin.
Biokattila on suunniteltu märille polttoaineille. Mitoituskosteus on 55 %. Muoviperäisten polttoaineiden poltto kohtuullisessa määrin parantaa palamisen hallintaa varmistaen te- hokkaan palamisen. Muovin poltolla tulipesän lämpötila pysyy riittävän korkeana ja mahdollistaa öljyn käytön vähentämisen.
Melu- pöly- ja maisemahaitan vähentämiseksi on lämpökeskustontin Kaavintien puolei- sen rajan aidan suunnittelu aloitettu. Polttoaineita toimitetaan laitokselle klo 6-22 välise- nä aikana. Laitosalueella on tarkoitus murskata ainoastaan laitokselle toimitetun polttoai- neen seulonnassa erotettua polttokelpoista, pääosin puuperäisiä jakeita. Murskaus teh- dään 2 - 3 kertaa vuodessa arkipäivisin normaalina työaikana. Jyrsinturpeen välivaras- tointia piha-alueella pyritään välttämään kokonaan. Asfaltoiduilla alueilla tehdään keväi- sin perusteellinen siivous. Muina aikoina pihaa harjataan, kun epäpuhtauksia on kertynyt alueelle. Piha-alueen ajoteiden säännöllinen puhdistaminen aiheuttaisi todennäköisesti suuremman pölyhaitan kuin nykyinen toimintatapa. Myös alueiden ja teiden kostutus ai- heuttaisi liettymistä ja jätevesikuormitusta.
Jätevedenpuhdistamon liete eli tasteripuriste on mahdollista polttaa biokattilassa ainoas- taan siten, että se sekoitetaan polttoaineen kanssa mahdollisimman tasalaatuiseksi seok- seksi tasterin korkean kosteuspitoisuuden (noin 70 %) vuoksi. Sekoittaminen on mahdol- lista vain ulkoalueella. Ulkoalueella ei varastoida tasteria muutoin kuin sekoituksen ajan enimmillään 20 m3. Mikäli tasteri purettaisiin polttoainevarastoon ilman sekoitusta, se joutuisi myös kattilaan sekoittumattomana ja aiheuttaisi häiriöitä palamisessa. Tasterin sekoittaminen suljetussa tilassa ei nykyisin rakennelmin ole mahdollista.
Varastokentältä sadevedet johdetaan saostus ja hiekanerotuskaivon kautta vesistöön vas- taavalla tavalla kuin viereisellä kartonkitehtaan tontilta. Molemmilla alueilla käsitellään samankaltaisia materiaaleja. Kaivojen säännöllisellä tarkistuksella ja puhdistamisella es- tetään kiintoaineen pääsy vesistön. Vaatimus biolämpökeskuksen sadevesien johtamises- ta jätevedenpuhdistamolle vaikuttaa erikoiselta. Päinvastoin sade- ja hulevesien pääsyä puhdistamoon on kaikin keinoin pyritty estämään.
Hajuhaittoja syntyy jätevedenpuhdistamon avoimista lietealtaista, lietteen lastauksesta ja kuljetuksesta avolava-autolla useiden kilometrien matkan kaupungin itäpuolelle läjitys- alueelle. Haittojen ei uskota merkittävästi lisääntyvän, jos liete kuljetetaan 200 m:n mat- ka lämpökeskukselle, sekoitetaan siellä muihin polttoaineisiin ja poltetaan.
Ylijäämäkartonki toimitetaan ensisijaisesti hyötykäyttöön. Tilanteissa, joissa hylkykar- tonki tai kartonkihylsyt jouduttaisiin viemään kaatopaikalle on mielekkäämpää murskata ja polttaa kartonki.
Lämpökeskus on varustettu 40 m korkealla savupiipulla. Matalapaineen aikana voi ta- pahtua savupainumia ja vaikutuksia lähialueella, mutta haitat ovat pienempiä kuin aiem- min.
YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU
Ympäristölupavirasto muuttaa ja täydentää Juankosken Biolämpö Oy:n kattilalaitoksen toimintaan 11.11.2004 antamansa ympäristölupapäätöksen nro 113/04/2 lupamääräyksiä.
Muutettu lupamääräys 3. kuuluu seuraavasti:
3. Kattilalaitoksen 15 MW:n leijupetikattilassa voidaan polttaa turvetta, puhtaita puupe- räisiä polttoaineita, kuten kuorta, purua ja haketta ja biomassaa (vilja) sekä puuperäistä jätettä, kuten trukkilavat ja materiaalina hyötykäyttöön soveltumatonta kartonkia. Katti- lassa voidaan polttaa myös jätevesipuhdistamon lietteet, mikäli niiden määrä vuorokausi- keskiarvona on enintään 15 % kattilaan syötettävän polttoaineen energian kokonaismää- rästä. Liete on syötettävä kattilaan mahdollisimman tasaisesti.
Lisäksi lupamääräyksiä täydennetään seuraavasti:
Määräykseen 1. lisätään seuraava kappale:
Laitos- ja varastoalueelta vesistöön johdettavien valumavesien laatu ja vesistökuormitus on selvitettävä. Selvitys tulee toimittaa Pohjois-Savon ympäristökeskukselle 31.12.2009 mennessä.
Määräykseen 10. lisätään seuraava kappale:
Pölyn leviäminen ympäristöön on estettävä huolehtimalla riittävästä pölyntorjunnasta laitoksen toiminnassa. Ulkovarasto- ja piha-alueet on puhdistettava pölyävästä aineksesta riittävän usein niin, että polttoainejäämiä ei joudu viemäreihin, vesistöön tai tuulen mu- kana ympäristöön. Varasto- ja piha-alue sekä ajoväylät on pidettävä muutoinkin puhtai- na. Kenttiä on tarpeen mukaan kasteltava pölyämisen estämiseksi. Siivouksessa on käy- tettävä sellaista tekniikkaa ja työtapaa, jolla haitallinen pölyämisen estyy.
Seulontaylitteiden murskaus tulee toteuttaa ja järjestää niin, että ympäristön melu-, ja pölyhaitta jää mahdollisimman vähäiseksi. Murskauksesta on ilmoitettava etukäteen naa- purikiinteistöille.
Määräykseen 15. lisätään seuraavat kappaleet:
Polttoaineiden varastointia sekä lietteen ja polttoaineiden sekoittamista tulee tehostaa niin, että käytettävissä on riittävät katetut vastaanotto- ja varastointitilat. Jyrsinturve on varastoitava katetussa tilassa. Liete (kertamäärä enintään 20 tonnia) tulee sekoittaa välit- tömästi polttoaineisiin ja siirtää polttoaineenvastaanottovarastoon.
Luvan saajan on selvitettävä mahdollisuudet sekoittaa liete polttoaineeseen suljetussa tilassa. Selvitys ja suunnitelma toimenpiteistä sekä aikataulusta on esitettävä Pohjois- Savon ympäristökeskukselle 1.6.2009 mennessä.
Ulkovarastoalueen ympärille on rakennettava näkösuojana toimiva aita.
Pöly-, melu- ja hajuhaitan vähentämiseksi tehtyjen toimenpiteiden vaikutukset ja riittä- vyys on tarvittaessa selvitettävä mittauksin tai muilla luotettavilla tavoilla.
RATKAISUN PERUSTELUT
Laitos- ja varastoalueelta vesistöön johdettavien valumavesien ja laatu ja vesistökuormi- tus on tarpeen selvittää mahdollisen esikäsittely- tai puhdistustarpeen arvioimiseksi.
Kattilalaitoksen polttoaineita koskevat määräykset sallivat jätevedenpuhdistamon lietteen ja puujätteen polttamisen muiden puuperäisten polttoaineiden ja turpeen kanssa. Biokatti- lassa poltettavasta yhteispuhdistamon seoslietteestä on 96 % kartonkitehtaalta tulevaa lie- tettä ja 4 % yhdyskuntajätevedestä peräisin olevaa biolietettä. Biolietteen energiaosuus on 0,3 % polttoaineiden energiasisällöstä ja alle 1 % painosta. Lietteiden rinnakkaispoltto on rajoitettu 15 %:iin polttoaineen kokonaisenergiasta. Toimintaan ei sovelleta jätteen- polttoasetuksen (VNA 362/2003) määräyksiä, koska valtaosa seoslietteestä on kartonki- tehtaan kuitulietettä ja vain vähäinen määrä yhdyskuntajätevedestä peräisin olevaa lietet- tä.
Hakemuksessa esitettyyn muovijätteen rinnakkaispolttoon ei voida antaa lupaa, koska voimalaitoksella ei ole edellä sanotun jätteenpolttoasetuksen vaatimusten mukaista savu- kaasupäästöjen jatkuvatoimista mittausta. Polyeteeni-, polyesteri ja polyamidimuovit ovat jätelain 3 §:n 1 momentissa tarkoitettua jätettä, jonka polttoa jätteenpolttoasetus koskee jätteen laadusta ja sen poltosta aiheutuvista päästöistä riippumatta.
Täydentävät määräykset on annettu laitoksen toiminnasta aiheutuvan pölyn, melun ja hajun haitallisten vaikutusten vähentämiseksi.
Pöly-, melu- ja hajuselvityksiä määrätään tehtäväksi tarvittaessa. Selvitykset voivat olla tarpeen esimerkiksi silloin, kun toiminnassa tapahtuu muutoksia tai kun pölystä, melusta ja hajusta tulee edelleen valituksia.
LAUSUNTO ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN
Lausunnoissa ja muistutuksissa tehdyt vaatimukset on otettu huomioon päätöksen mää- räyksistä näkyvällä tavalla.
Kattilalaitokselle ei ole tarpeen laatia erillistä savukaasujen leviämisselvitystä, vaan se voidaan tarvittaessa sisällyttää Juankosken kaupungin ilmanlaadun tarkkailuun.
PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO
Luvan saaja voi aloittaa toiminnan muutettujen lupaehtojen mukaisesti mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta, mikäli asettaa Pohjois-Savon ympäristökeskukselle 3 000 euron suuruisen vakuuden ympäristön saattamiseksi ennalleen tai mahdollisten vahinko- jen korvaamiseksi lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta.
Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon.
Perustelut
Laitos sijaitsee yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevia rakennuksia ja laitoksia varten kaavoitetulla alueella. Laitoksen toiminnassa ei tapahdu merkittäviä muutoksia. Toimin- nasta ei muutettuja lupaehtoja noudattaen ennalta arvioiden aiheudu sellaisia päästöjä ympäristöön, joilla olisi merkittäviä haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Päätöksen toi-
meenpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi.
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET
Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 41 §, 42 §, 43 §, 52 §, 58 § ja 101 § Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 2, 5, 19 ja 37 §
KÄSITTELYMAKSU
Päätöksestä peritään käsittelymaksu 1 314 euroa.
Lupamääräysten muuttamisesta perittävä maksu on 30 % maksutaulukon mukaisesta alle 50 MW:n kattilalaitoksen lupamaksusta 4 380 euroa.
Ympäristönsuojelulain 105 § (86/2000).
Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006).
MUUTOKSENHAKU
MUUTOKSENHAKU
Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.
Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasias- ta.
Muutosta tähän päätökseen saa hakea
1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea,
2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta- alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät,
3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät,
4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja
5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen.
Valitusosoitus liitteenä.
Antero Iivanainen
Esko Vaskinen Ahti Itkonen
Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Antero Iivanainen, Esko Vaskinen ja Ahti Itkonen (esittelijä).
AOI/KK
Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 040 774 8068
Määräaika ja valitusmenettely
Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen anta- mispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauan- tai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraa- vana arkipäivänä.
Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeistään 29.12.2008 ennen virka-ajan päättymistä.
Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio
Postiosoite: PL 69, 70101 Kuopio Asiakaspalvelu: 020 690 180
Puhelin: 020 490 120 Telekopio: 020 490 4999
Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi
Virka-aika: klo 8.00 - 16.15
Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla.
Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.
Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.
Valituskirjelmän sisältö
Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y- tunnus. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähkö- postiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä.
Valituskirjelmään on liitettävä
- ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle
- valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asia- miehen toimivallasta.
Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oikeudenkäyntimaksua 82 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräissä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista pe- rittävistä maksuista annetussa laissa.
