PÄÄTÖS
Nro 122/05/2 Dnro ISY-2004-Y-107 Annettu julkipanon jälkeen
16.12.2005
ASIA Juankosken kartonkitehtaan ympäristölupa, Juankoski
LUVAN HAKIJA
Stromsdal Oyj
PL 33
73501 Juankoski
LAITOKSEN TOIMINTA JA SEN SIJAINTI
Stromsdal Oyj:n Juankosken tehdas käsittää Juankosken kaupungin Akonveden kyläs- sä sijaitsevan kartonkitehtaan kiinteistöillä 401-4-303 (Alftan) ja kuorimo-hiomon kiinteistöllä 401-14-126 (Tigerstedt). Yhteensä noin 28 ha:n alueen omistaa Juanteh- taan Ympäristö Oy, jonka puolestaan omistaa Stromsdal Oyj 100 %:sti
Kiinteistöllä Alftan sijaitseva Koillis-Savon Ympäristöhuolto Oy:n jätevedenpuhdis- tamo, jossa käsitellään mm. tehtaan jätevedet, ei sisälly hakemukseen. Jätevedenpuh- distamon lupahakemus (Dnro ISY-2004-Y-106) käsitellään samanaikaisesti tehtaan lupahakemuksen kanssa.
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE
Kartonkitehdas on lupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 §:n 1 momentin sekä ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin kohtien 1 a ja 3 b mukaan. Ympäris- tönsuojeluasetuksen 42 §:n mukaan kartonkitehtaan on haettava ympäristölupaa vii- meistään 31.12.2004 mennessä.
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Ympäristölupavirasto on toimivaltainen lupaviranomainen kartonkitehdasta koskevas- sa asiassa ympäristönsuojelulain 31 §:n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 5
§:n 1 momentin kohdan 1 a) mukaan.
Kartonkitehdas ja jätevedenpuhdistamo sijaitsevat samalla toiminta-alueella ja niillä on sellainen toiminnallinen yhteys, että niiden ympäristövaikutuksia ja jätehuoltoa on tarpeen tarkastella yhdessä ja samanaikaisesti ympäristönsuojelulain 31 §:n 4 momen- tin (252/2005) mukaan.
ASIAN VIREILLETULO
Asia on tullut vireille Itä-Suomen ympäristölupavirastossa 11.6.2004.
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET
Kuopion lääninhallituksen päätös 24 Y kartonkitehtaan ilmansuojeluilmoituksesta, 11.2.1991.
Pohjois-Savon ympäristökeskuksen päätös dnro 0697Y0013-121 Stromsdal Oy:n kar- tonkitehtaan toiminnasta, 28.11.1997.
Koillis-Savon ympäristöhuolto Oy:n osakassopimus ja sopimus jätevesien johtamises- ta Koillis-Savon Ympäristöhuolto Oy:n jätevedenpuhdistamolle, 29.1.1993.
Koillis-Savon Ympäristöhuolto Oy:lle annettu Juankosken kartonkitehtaan, Juankos- ken, Muuruveden ja Kaavin taajamien sekä Vehkalahden kaatopaikan jätevesien joh- tamista koskevan lupapäätöksen tarkistamista koskeva lupapäätös nro 18/98/3, Itä- Suomen vesioikeus 17.4.1998 sekä Vaasan hallinto-oikeuden 30.9.1998 antama päätös nro 114/1998.
LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA, SEN YMPÄRISTÖ JA KAAVOITUSTILANNE
Tehdas sijaitsee Juankosken keskustaajaman läheisyydessä Niskakosken rannalla.
Tehdasaluetta kiertää koski etelässä ja lännessä. Tehdasrakennuksen itäpuolella hio- mon ja tehtaan välissä on koskesta erottuva veneilykanava. Kosken länsirannalla teh- dasta vastapäätä on tehtaan varastoja ja polttoainesäiliöt. Lähimpiin asuinrakennuksiin ja hotelliin on tehtaalta matkaa noin 200 m. Terveyskeskus, vanhainkoti ja koulu si- jaitsevat 400-500 m:n etäisyydellä tehtaasta.
Lisäksi alueella toimivat Savon Voima Oy:n vesivoimalaitos, kytkinasemat ja jako- keskukset sekä Koillis-Savon Ympäristöhuolto Oy:n jätevedenpuhdistamo, joka käsit- telee Juankosken ja Kaavin kuntien sekä kartonkitehtaan jätevedet.
Koillis-Savon seutukaavassa (vahvistettu 21.12.1995) Juankosken taajama-alue, jolla tehdasalue sijaitsee, on merkitty taajamatoimintojen alueeksi (A).
Juankosken kirkonkylän yleiskaavassa (vahvistettu 3.4.1988) ja osayleiskaavan muu- toksessa (vahvistettu 31.12.1996) tehdasalue on merkitty teollisuusalueeksi (T) ja ajantasa-asemakaavassa teollisuusrakennusten korttelialueeksi (TT-1). Alueen läpi ja alueen pohjoispuolella kulkee veneilykanava, joka on kaavoitettu vesiliikenteen alu- eeksi (LV) ja asemakaavassa kanava-alueeksi (LK). Tehdasalueen kaakkoisnurkassa on vedenhankinnalle tärkeä pohjavesialueen raja (pv). Tehdasalueen ja veneilykana- van välissä, etelässä ja pohjoisessa sijaitsevat alueet ovat yhdyskuntahuollon alueita (YH). Pohjoisessa, veneilykanavan toisella puolella sijaitsevat alueet ovat merkitty lä- hivirkistysalueeksi (VL) ja pientalovaltaiseksi asuinalueeksi (AP).
Tehdasalueella sijaitsevan jätevedenpuhdistamon tontti on 20.5.1995 vahvistetussa asemakaavassa merkitty yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitos-
ten alueeksi (ET-1), joka jatkuu edelleen kanavan itäpuolella. Tehdastontin pohjois- puolinen alue on asemakaavassa merkitty kauttakulku- ja sisääntulotiealueeksi suoja- ja näkemäalueineen (LT). Tien ja veneilykanavan pohjoispuolinen alue tarkoitettu ri- vitaloille (AR-2) ja koillisessa on puistolle (VL) kaavoitettu alue.
Vesistön tila ja käyttökelpoisuus
Tehtaan pohjoispuolella sijaitsevan Vuotjärven vedenlaatu on vuoden 1999 pinta- vesiluokituksen mukaan hyvä. Tehtaan eteläpuolella, koskiosuuden jälkeen sijaitsevan Akonveden vedenlaatu on luokituksen mukaan tyydyttävä. Vuotjärvi ja Akonvesi ovat molemmat reheviä klorofylli-a-pitoisuuden perusteella.
Ilman laatu
Merkittävimmät ilman kuormittajat Juankoskella ovat liikenne, energiantuotanto ja teollisuus. Liikenneperäiset päästöt on arvioitu seuraaviksi: hiukkaset 7 t/a, typenoksi- dit (NO2) 123 t/a ja hiilivedyt 56 t/a. Vuonna 2003 kartonkitehtaan energiantuotannon (SO2 146 t, NO2 68 t ja hiukkaset 14 t) ja kaukolämpöä tuottavan kolmen lämpökes- kuksen (SO2 36 t, NO2 12 t ja hiukkaset 0,4 t) päästöt kuormittivat alueen ilmaa.
Tarkempia, erillisiä ilmanlaatuselvityksiä Juankoskella ei ole tehty.
Maaperän ja pohjaveden tila
Juankosken kartonkitehtaan alue on saastuneiden tai saastuneiksi epäiltyjen maa- alueiden valtakunnallisessa kartoituksessa yhtenä riskikohteena ja sisältyy Pohjois- Savon ympäristökeskuksen pilaantuneiden maa-alueiden tietokantaan. Aluetta ei ole tutkittu.
Tehdasalueesta lounaaseen Hyppyrinmäellä sijaitseva Kirkonkylän pohjavesialue ei enää ole käytössä. Karttatarkastelun perusteella tehdasalueelta ei ole hydrologista yh- teyttää kyseiselle pohjavesialueelle. Pohjavesialue kuuluu nykyisin luokkaan IV (pois- tettu pohjavesirekisteristä). Alue ulottuu puukentän alueelle, noin puolelle sen pinta- alasta.
Tehtaan lähiympäristössä ei ole luonnonsuojelualueita tai luonnonsuojelullisesti ar- vokkaita kohteita.
Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella
Vuonna 2004 tehdyn meluselvityksen mukaan tehtaan aiheuttama melu läheisillä asuinalueilla ei ylitä päiväajan ohjearvoa 55 dB(A). Yöajan melutaso ylittää ohjearvon 50 dB(A) ajoittain Juankosken keskustan ja Koivukosken asuinalueilla.
Kaikki tehtaan raaka-aine-, huolto- ja tuoteliikenne hoidetaan maanteitse, pääasiassa päiväaikaan. Liikennemäärä on runsaat 20 raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa.
LAITOKSEN TOIMINTA
Yleiskuvaus toiminnasta ja prosessit
Juankosken kartonkitehdas valmistaa monikerroksisia graafisia kartonkeja ja pak- kauskartonkeja. Kartonki toimitetaan asiakkaille pääosin arkkeina. Loppukäyttökoh- teina ovat mm. CD/DVD-levyjen kannet, luetteloiden ja kirjojen kannet, folderit, esi- temateriaalit, postikortit, lääke- ja kosmetiikkapakkaukset.
Tehtaan tuotantokapasiteetti on 65 000 t/a, joka on tarkoitus nostaa lähivuosina lai- teinvestoinneilla tasolle 80 000 t/a.
Kartonkitehdas toimii huoltoseisokkeja lukuun ottamatta keskeytymättömässä kol- messa vuorossa. Myös kuorimo siirtyy joko keskeytyvään tai keskeytymättömään kolmeen vuoroon.
Puunkäsittely
Kartongin runkokerroksena käytettävä hioke valmistetaan kuusipuusta tehtaan hio- mossa. Puu kuljetetaan tehtaalle kuorma-autoilla.
Puut katkaistaan sirkkelilaitoksen sirkkelipöydällä määrämittaiseksi ja kuljetetaan kuorimoon. Kuori irrotetaan kuorintarummussa märkäkuorintana. Kuorintavettä kier- rätetään useaan kertaan, jonka jälkeen se johdetaan jätevedenpuhdistamolle. Kuori pu- ristetaan kuivaksi ja myydään polttoaineeksi. Kuoritut puut varastoidaan siilossa ja siirretään kuljettimella hiomolle.
Massan valmistus
Hiomossa puusta valmistetaan mekaanista massaa (painehioketta) PWG-prosesissa.
Hioke lajitellaan painesihdeissä. Karkeajae jauhetaan uudelleen rejektijauhimissa. Le- vyjauhimet korvattiin vuonna 2004 kartiojauhimilla massan laadun parantamiseksi ja energian kulutuksen pienentämiseksi.
Jauhettu jae lajitellaan rejektisihdissä. Hyväksytty jae puhdistetaan pyörrepuhdistimis- sa, saostetaan ja valkaistaan yksivaiheisessa peroksidivalkaisussa. Valkaisun kemikaa- litehokkuutta on lisätty kohottamalla hiokkeen sakeutta 30-35 %:in.
Selluloosa ostetaan eri selluloosatehtailta ja kuljetetaan tehtaalle kuorma-autoilla. Sel- luloosaa käytetään kartongin pinta- ja taustakerrokseen.
Valmistusprosessin eri vaiheissa kartongin joukkoon lisätään sen ominaisuuksia pa- rantavia kemikaaleja, kuten lujuutta lisääviä massa- ja pintaliimoja (vilja- ja peruna- tärkkelyksiä) sekä painatusominaisuuksia parantavia päällystyspigmenttejä (savi- ja kalsiummineraaleja). Lisäksi pohjakartongin valmistuksessa käytetään kemikaaleja, joilla optimoidaan kartonkikoneen talteenottoastetta sekä hallitaan kiertoveden mikro- bitasoja.
Kartongin valmistus
Pohjakartonki valmistetaan kolmiviiraisella kartonkikoneella, jossa vesi poistetaan suodattamalla, puristamalla ja haihduttamalla. Pohjakartonki päällystetään päällystys- koneella käyttäen pintaliimaus- ja päällystysaineita sekä muita apuaineita, kuten kal- siumkarbonaattia, kaoliinia ja synteettistä lateksi. Kartonki leikataan asiakkaan tilaa- miin mittoihin joko arkeiksi tai rulliksi.
Energiantuotanto
Prosessihöyryä tuotetaan kahdella 11,1 ja 7,9 MW:n tehoisella kattilalaitoksella. Polt- toaineena on vähärikkinen, raskas polttoöljy. Savukaasut johdetaan 33 metriä korkean savupiipun kautta ilmaan. Suunnitelmissa on rakentaa uusi kiinteän polttoaineen katti- lalaitos, joka korvaa nykyiset tehtaan öljykattilat ja Juankosken keskustan kolme ras- kasöljykattilaa.
Jätevesien käsittely
Tehtaan prosessi- ja saniteettivedet käsitellään Stromsdal Oyj:n, Juankosken kaupun- gin ja Kaavin kunnan yhteisesti omistamassa biologisessa jätevedenpuhdistamossa.
Puhdistamon toiminnasta vastaa Koillis-Savon Ympäristöhuolto Oy. Puhdistamo on otettu käyttöön 1995.
Kartonkitehtaalta tuleva kuormitus on kasvanut noin 90 %:in jätevedenpuhdistamon kokonaiskuormituksesta johtuen pääasiassa lisääntyneestä kartongin valkaisutarpeesta.
Valkaisussa käytetty vetyperoksidi on aiheuttanut lyhytaikaisia häiriötilanteita tehtaan etuselkeyttimessä mm. kuituylikaatoja itse puhdistamolle. Liiallinen kuitu aiheuttaa puhdistamolla lietepitoisuuden voimakasta kasvua ja huonontaa lietteen laskeutuvuut- ta jälkiselkeyttimessä.
Puhdistamolle johdettavien vesijakeiden laatua seurataan tehtaan laboratoriossa. Kuo- rimo-hiomorakennuksen, jätevesikanaalien vedet, tehtaalta puhdistamolle johdettavat vedet (em. vedet yhdessä) ennen esiselkeytystä ja esiselkeytetty tehdasvedestä otetaan näytteet. Myös jätevedenpuhdistamon käyttötarkkailuun liittyvien jätevesien ja puh- distetun, vesistöön johdettavan veden näytteenoton ja analysoinnin hoitaa tehtaan henkilökunta.
Raaka-aineet
Mekaanisen massan raaka-aineena käytetään kuusta noin 86 000 m3/a. Lisäksi karton- gin pinta- ja pohjakerroksena käytetään ostosellua 30 000 t/a.
Raakaveden käyttö
Raakavettä otetaan tehtaalle viereisestä joesta noin 9 200 m3/d. Raakavedestä noin 80
% käytetään prosessivetenä ja 20 % jäähdytysvetenä. Prosessivetenä käytetään sekä raakavettä että tästä hiekkasuodatettua vettä. Prosessivettä kierrätetään kiintoainehävi- kin ja ominaisvedenkulutuksen pienentämiseksi. Jäädytysvettä käytetään mm. proses- sisäiliöiden viilentämiseen ja alipaineen synnyttämiseen vesirengaspumpuilla. Vesijae palautettaan takaisin jokeen ja sen laatua valvotaan.
Kemikaalit
Tehdas käytti vuonna 2003 kemikaaleja noin 30 000 t. Massakemikaaleina käytettiin mm tärkkelystä noin 1 490 t ja talkkia 410 t. Kartongin päällystykseen käytettiin pig- menttejä (pääasiassa kalsiumkarbonaattia, kaoliinia ja polystyreeniä) noin 11 500 t/a sekä sideaineena latekseja (vinyyliasetaattia ja styreenibutadieenia) 2 500 t/a. Tehtaan käyttämiä vaarallisia kemikaaleja on esitetty oheisessa taulukossa:
Kemikaali Käyttökohde Määrä t/a
Varasto t
Varoitus- merkki
CAS-nro
Vetyperoksidi valkaisu 836 60 C 7722-84-1
Natriumhydroksidi pH:n säätö 450 82 C 1310-73-2 Natriumsilikaatti stabilointi 697 52 Xi 1344-09-8
Rikkihappo pH:n säätö 831 96 C 7664-93-9
Alumiinisulfaatti kiinnitys 837 45 Xi 10043-01-3
Liimat kartonki 308 66 Xi 28777-98-2
Vaahdoneston aineet prosessi 23 0,4-2 - - Pesuaineet ja mikro-
bientorjunta
prosessi 154 2-4 C, Xi, useita
Polyetyleeniglykoli päällyste 36 4 Xi 25322-68-3 Zirkoniumsuolat päällyste 7 1 Xi -
Polttoaineet
Vuonna 2003 raskasta polttoöljyä käytettiin höyryn tuotantoon noin 8 420 t (rikkipi- toisuus 0,95 % ) ja kevyttä polttoöljyä kiinteistöjen lämmitykseen ja työkoneiden polt- toaineena 97 t. Nestekaasua (propaania) käytettiin kartongin päällystyksen kuivaami- seen ja trukkien polttoaineena 97 t.
Varastointi
Puu varastoidaan puukentälle. Keskimääräinen varastointimäärä on noin 1 000 m3 ja pakastevarastoinnissa 4 000 m3.
Kemikaalit tulevat tehtaalle joko liuoksina tai säkkitavarana. Liuokset varastoidaan säiliöihin, jotka ovat vaarallisten kemikaalien osalta varustettu ylitäytön estolla. Vaa- rallisten kemikaalien säiliöt ja linjat on merkitty ja säiliöt varustettu pinnanmittauksin.
Kemikaaleja puretan kolmessa paikassa. Tehdasalueen yläpihalla sellu- ja kuivien kemikaalien varaston yhteydessä (purkauspaikka 1) puretaan pääasiassa kartongin valmistuksessa käytettäviä kemikaaleja. Purkuyhteydet ovat erillisessä pumppaushuo- neessa. Huone on viemäröity. Purkualue on asfaltoitu ja alueella on kaksi sade- vesikaivoa. Viemäri- ja sadevesikaivojen vedet johdetaan puskusäiliöön tai jäteveden- puhdistamolle.
Hiokkeen valmistuksessa käytetyt kemikaalit puretaan hiomolla (purkauspaikka 2).
Alue on sora/hiekkapintainen eikä aluetta ole viemäröity.
Kartonkitahtaalla käytettävän rikkihapon (purkauspaikka 3) purkuyhde on rikkihap- posäiliön varoaltaassa. Alue on asfaltoitu, muttei viemäröity.
Ruukin piha-alueen reunalla sijaitsevat raskaan polttoöljyn (tilavuus 5 000 m3, varus- tettuna maapohjaisella suoja-altaalla) ja nestekaasun varastosäiliöt (purkauspaikka 1).
Lisäksi ruukkirakennusten ja jokirannan välissä on kevyen polttoöljyn varastosäiliö (purkauspaikka 2). Purkausalueitta ei ole asfaltoitu eikä viemäröity.
Kuorimon puukentän reunalla on työkoneiden käyttöön tarkoitettu kevyen polttoöljyn säiliö (5 m3). Purkauspaikan 3 aluetta ei ole asfaltoitu eikä viemäröity.
Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus
Kartonkitehtaan tuotantoteknologian taso on vaihteleva verrattuna paperiteollisuuden 2001 BREF-dokumenttiin. Osa edustaa BAT-tekniikkaa ja osa on jo vanhentunutta tekniikkaa.
Kokonaisuutena mekaanisen massan valmistus on BAT-tasoa. Puunkäsittely on BAT- tekniikka kuorinnan edustaessa perinteisempää tekniikkaa. Hiomoprosessi käyttää vä- hän energiaa, valkaisukemikaalien käyttö, vedenkulutus ja päästöt ovat tavanomaisia verrattuna BAT-tasoon.
Kuivaksi puristettu kuorijäte myydään polttoaineeksi. Tulevaisuudessa kuori poltetaan ja energia hyödynnetään paikan päällä.
Kartonkikoneen eri osat edustavat eri teknologioita. Märkäprosessit ovat pääasiassa vanhoja, eivätkä edusta BAT-tasoa. Vedenkulutus on selkeästi korkeampi, kuin mihin tämän päivän tekniikalla päästäisiin. Tosin päästöt veteen (kg/tuotetonni) ovat alan keskiarvoja. Syynä on kuitujen korkea talteenottotaso ja prosessien lyhyet viipymät puuperäiset yhdisteiden liukenemiselle. Vedenkulutusta on tarkoitus vähentää BAT:n mukaisella ”kiekkosuodatin”-projektilla.
Tehtaan energiatehokkuus on selvitetty viimeksi vuonna 1998 ja osittain päivitetty ESCO-energiansäästöprojektin yhteydessä. Tehtaalla on suunnitteilla useita energian käyttöä muuttavia ja tehostavia hankkeita, joiden yhteydessä tarkastellaan myös ener- giatehokkuutta.
Stromsdal 2000-projektissa parannettiin tehtaan energiatehokkuutta nostamalla pohja- kartonkirainan kuiva-ainepitoisuus 37 %:sta 45-50 %:in. Lisäksi kartonkikoneen huk- kalämpöä pyritään hyödyntämään huuvan korvausilman, tehtaan ilmanvaihdon tuloil- man ja prosessivesien lämmitykseen. Suomessa ESCO-toiminta on osa kansallista energiansäästöohjelmaa.
”Kiekkosuodatin”-projekti vähentää vedenkäyttöä ja tehostaa lämpöenergian käyttöä.
Myös päällystyskoneen kuivatuskonseptia kehittämällä on tarkoitus lisätä energiate- hokkuutta.
YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN
Jätevedet ja päästöt vesiin
Tehtaasta ei päästetä jätevesiä vesistöön. Jätevedet johdetaan keräilysäiliöiden kautta sekä suoraan prosessista omaan esikäsittelyyn (selkeytysallas) ja edelleen Koillis- Savon Ympäristöhuolto Oy:n jätevedenpuhdistamolle. Jätevesien esikäsittelyä on mahdollista tehostaa (tarpeen vaatiessa) kemiallisella käsittelyllä.
Tehdas laskee suoraan vesistöön ainoastaan jäädytys- ja tiivistysvesiä sekä poikkeusti- lanteissa esiselkeytettyä jätevettä biologisen puhdistamon ohi.
Puhdistamolle on talvella 2004-2005 rakennettu tasausallas (1 500 m3), joka tasaa puhdistamon kuormitusta ja suojelee biologista prosessia onnettomuustilanteissa.
Tehdas tarkkailee päivittäin jätevedenpuhdistamolle johdettavien jätevesien laatua.
Näytteistä määritetään COD, BOD, N, P, kiintoaine, pH ja Q.
Jätevedenpuhdistamon toiminnasta vastaa Koillis-Savon Ympäristöhuolto Oy.
Päästöt ilmaan
Tehtaan ilmapäästöt johtuvat pääosin energian tuotannosta. Tehtaan rikkidioksidipääs- töt olivat vuonna 2003 noin 157 t, typenoksidipäästöt 66 t ja hiukkaspäästöt 13 t. Li- säksi liikenteestä ja kuorimon puukentältä aiheutuu ilmaan hajapäästöjä, kuten pölyä.
Melu
Vuonna 2004 tehdyn tehtaan ympäristömelua aiheuttavien toimintojen kartoituksen mukaan voimakkaimmat melulähteet ovat hiomon hiokepuiden katkaisupöytä (114 dB) ja kartonkikonesalin viiraosan poistoilmapuhallin (113 dB). Muita yli 100 dB:n melulähteitä ovat erilaiset puhaltimet ja tehtaan katolla olevat ulostulokanavat.
Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen
Jätteet lajitellaan syntypaikassaan ja varastoidaan kullekin jätelajille varatussa paikas- sa ennen niiden toimittamista hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi. Tehtaan sisällä on jäteastiat metalli-, kaatopaikka-, keräyspaperi- ja hylsyjätteelle. Ulkotiloissa on jäteka- lustoa kaatopaikka-, keräyspaperi-, metalli-, rakennus-, kuormalava- ja ongelmajätteil- le.
Toiminnassa syntyvät jätejakeet, niiden laatu ja määrä sekä käsittely on esitetty ohei- sessa taulukossa.
Jätelaji Numero- tunnus
Kokonais- paino (t/a)
Kuiva-aine
%
Tyyppi Vastaanottaja
Kuorimon kuiva kuori 030301 4 525 35 1 Biowatti Oy
Kuorimon kuiva kuori 030301 1 050 35 1 KSYH:n kompostikenttä Puutavaran katkaisu- ja tasauspätkät 030301 418 50 1 Biowatti Oy
Kuorimon tikkuroska 200138 174 25 1 KSYH:n kompostikenttä Kuorimon märkäkuori ja sahajauho 030301 3 909 35 1 KSYH:n kompostikenttä
Metalliromu 170407 1,5 100 1 Vartiaisen kuljetusliike
Sekajäte 200301 272 70 1 Outokummun kaato-
paikka Jäteöljy, vesipit. <20 % 130208 3,74 80 3 Lassila & Tikanoja Oyj Jäteöljy, kirkas 130208 1,81 100 3 Lassila & Tikanoja Oyj Öljyiset vedet ja emulsiot 130802 1,12 3 Lassila & Tikanoja Oyj Öljynerotuskaivon kokon nesteosa 130507 4,8 3 Lassila & Tikanoja Oyj Öljynerotuskaivon pohjasakka 130502 2,16 3 Lassila & Tikanoja Oyj Kiinteä öljypitoinen jäte 130899 6,12 3 Lassila & Tikanoja Oyj Öljysäiliön puhdistusjäte, neste 130701 0,3 3 Lassila & Tikanoja Oyj Liuotinjäte, halogenoimaton 140603 0,17 3 Lassila & Tikanoja Oyj Kiinteä maali-, liima- ja lakkajäte 080111 0,37 3 Lassila & Tikanoja Oyj Loisteputket 200121 0,33 3 Lassila & Tikanoja Oyj Paristojäte, lajittelematon 200133 0,037 3 Lassila & Tikanoja Oyj Laboratoriokemikaalijäte, lajiteltu 160506 0,54 3 Lassila & Tikanoja Oyj Polymeroituvat jätteet 030399 1,28 3 Lassila & Tikanoja Oyj Epäorgaaninen pienerä 030399 2,03 3 Lassila & Tikanoja Oyj Asbestijäte 170605 1,64 3 Lassila & Tikanoja Oyj Sähkö- ja elektroniikkaromu 160214 0,44 3 Lassila & Tikanoja Oyj
Tynnyrit 150102 0,35 3 Lassila & Tikanoja Oyj
Kertakäyttöestekontit, muovia 150106 1,75 3 Lassila & Tikanoja Oyj
Tynnyrit 150102 0,3 1 Useita
Kertakäyttöestekontit, muovia 150106 7,2 1 Useita Kartonkikoneen viirat ja huovat 200111 1 1 Useita Hylätyt kartonkierät, hyötykäyttöön 030308 2 699 1 Useita
1 = tavanomainen jäte, 2 = pysyvä jäte, 3 = ongelmajäte KSYH = Koillis-Savon Ympäristöhuolto Oy
TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN
Vaikutus pintavesiin
Tehdas laskee suoraan vesistöön ainoastaan jäähdytys- ja tiivistysvesiä eikä niillä ole vaikutusta vesistön tilaan.
Vaikutus maaperään ja pohjaveteen
Tehtaan alueella ei ole yhdyskuntien vedenottoon suunniteltuja pohjavesialueita, eikä alueella ole saastunutta maa-ainesta.
Vaikutus ilmaan
Päästöjen vähäisyyden ja leviämisen takia tehtaan päästöt eivät merkittävästi heikennä alueen ilmanlaatua. Myös tulevaisuudessa toiminnasta yhdessä muiden alueen päästö- lähteiden kanssa ei aiheudu niin suuria päästöjä ilmaan, että ne voisivat heikentää il- manlaatua valtioneuvoston asetuksessa annettujen raja- ja ohjearvojen lähelle. Juan- koskella ei ole tehty ilmanlaatuselvityksiä
Melu
Kartonkitehtaan aiheuttama päiväaikainen keskiäänitaso 55 dB(A) ulottuu noin 200- 300 metriä tehdasalueen ulkopuolelle. Kuitenkaan melu ei ylitä päiväajan ohjearvoa 55 dB(A) lähimpien asuinalueiden kohdalla.
Yöaikaiset melutasot ovat tehtaan länsi- ja eteläpuolella lähes samat kuin päivällä.
Hiomon etelä- ja itäpuolella yöaikaiset melutasot ovat alhaisemmat kuin päivällä, koska voimakkain melulähde, katkaisupöytä ei ole käytössä yöaikaan.
LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU
Käyttötarkkailu
Käyttötarkkailu on normaalia laitoksella tehtävää prosessien tarkkailua, jolla turvataan prosessin normaali toiminta ja eliminoidaan häiriötilanteita. Käyttöhenkilökunta tark- kailee tuotantoprosesseja mittalaitteilla ja tekemällä laadunvalvonta-analyyseja. Käy- tönvalvonnalla ja suunnitelluilla huoltotoimenpiteillä varmistetaan laitteiden toimi- vuus. Energian ja veden kulutus sekä jätemäärät tilastoidaan kuukausittain.
Sisäisillä ja ulkoisilla auditoinneilla tarkkaillaan ja kehitetään toimintatapoja ja ohjeis- tusta sekä ohjeiden noudattamista. Tehtaalla tehdään myös lakisääteiset paineastia-, palo- ja työsuojelutarkastukset.
Tulevien raaka-aineiden määrän ja laadun tarkistaa varastonhoitaja tai kemikaalimies.
He vastaavat myös, että tulevat kuormat puretaan asianmukaisesti varastoihin. Eri- koiskemiakaalien purkuputket ovat varustettua lukollisilla ”hatuilla”.
Tehdas tarkkailee käyttämänsä raakaveden määrää magneettisella mittalaitteella ja laatua analysoimalla kaksi kertaa viikossa kiintoaine- ja COD-pitoisuus, rautapitoi- suus, pH, johtokyky, sameus, kovuus ja permanganaattiluku.
Jäädytysvesien määrää ja laatua ei tarkkailla. Tiivistevesien määränä käytetään vuon- na 2003 määritettyä keskimääräistä vuorokausivirtaamaa. Tiivistevesilinjaan asenne- taan magneettinen määrämittaus. Tiivistevesistä määritetään vuorokauden keräilynäyt- teistä päivittäin COD- ja kiintoainepitoisuudet. Tiivistevedet ohjataan jätevedenpuh- distamolle kartonkikoneen seisokkitilanteissa, jolloin vesien kiintoainepitoisuus kas- vaa. Puhdistamon ohi juoksutettavasta esiselkeytetystä vedestä otetaan kokoomanäyte, veden määrä mitataan patomittauksena ja näytteestä mitataan pH, kiintoaines, COD, ammoniumtyppi ja liukoinen fosfori.
Puhdistamolle johdettavien vesien pH-tasoa seurataan jatkuvasti prosessinohjausjär- jestelmän avulla valvomoissa.
Molempien kattiloiden käyttöpäiväkirjaan kirjataan neljän tunnin välein mm. öljyn paine, lämpötila, emulsioveden määrä, öljyn määrämittarin lukema, höyryn paine ja määrä. Lisäksi kirjataan savukaasujen lämpötila, tummuus, happipitoisuus sekä ulos- puhallukset ja nuohoukset. Polttoaineiden määrät tilastoidaan kuukausittain.
Tehtaan toiminnoista syntyvien jätejakeiden määrät kirjataan raporttiin kuukausittain.
Kuivan kuoren, märän kuoren ja sahajauhon kuiva-ainepitoisuus ja ominaispaino mää- ritetään. Kokonaisjätemäärät kerätään vuosittain VAHTI-vuosiyhteenvetolomakkeelle ja toimitetaan viranomaisille sähköisessä muodossa. Ongelmajätehuollosta vastaava raportoi ongelmajätteistä.
Päästötarkkailu
Päästöjä tarkkaillaan viranomaisten hyväksymien tarkkailusuunnitelmien mukaisesti tehtaan itsetarkkailuna ja ulkopuolisten asiantuntijaorganisaatioiden tekemänä.
Tehtaan suoranaisia vesipäästöjä ovat Nash-pumppujen tiivistevedet. Tiivistevesien vuorokauden kokoomanäytteistä tehdään kuukauden yhdistelmänäyte, josta määrite- tään kemiallisen hapenkulutuksen (CODCr) ja kiintoainepitoisuuden. Myös virtaama- painotteisesta puhdistamon ohi juoksutettavasta esiselkeytetystä yhdistelmävesinäyt- teestä määritetään biologisen ja kemiallisen hapenkulutuksen kiintoaine sekä koko- naisfosfori ja –typpi.
Kattilaitosten päästöt ilmaan lasketaan vuosittain polttoaineiden kulutuksen, ominais- päästö- ja käyttöaikatietojen perusteella ja raportoidaan viranomaisille.
Kattiloiden hiukkaspäästöt mitataan kolmenvuoden välein. Vuoden 2002 mittausten mukaan päästötaso oli noin 10 mg/MJ.
Vaikutusten tarkkailu
Kartonkitehtaan päästöjen aiheuttama vaikutus alapuoliseen vesistöön sisältyy Koillis- Savon Ympäristöhuolto Oy:n jätevedenpuhdistamon vaikutustarkkailuun.
Pohjaveden laadun tai määrän tarkkailuun ei ole tarvetta. Myös tehtaan vaikutukset alueen ilma laatuun ovat niin vähäiset, ettei ilmaan kohdistuvien päästöjen vaikutus- tarkkailu ole tarpeen.
POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN
Riskinarviointi
Tehtaan ympäristöriskit on analysoitu vuonna 1994. Mahdollisia ympäristövahingon aiheuttamia kemikaaleja ovat raskas polttoöljy, kevyt polttoöljy, voiteluöljyt, rikki- happo, lipeä ja fosforihappo. Lisäksi poikkeuksellisen suuret massa-, päällystepasta- tai pigmenttipäästöt jäteveden mukana puhdistamolle voivat aiheuttaa välillisesti puh- distamon toimintahäiriöiden kautta ympäristövahingon. Ympäristöriskianalyysi päivi- tetään vuonna 2004 ja arvioidaan kemikaalien käsittelyyn ja varastointiin liittyvä vaa- ra. Tulokset toimitetaan viranomaisille.
Vuonna 2002 yhtiö täydensi öljyntorjuntakalustoa niin, että koko tehtaan alapuolinen vesialue voidaan tarvittaessa sulkea. Lisäksi tehtaan sisäisen vakavan öljyvuodon sat- tuessa voidaan öljypuomi laskea etuselkeyttimeen ja estää jätevedenpuhdistamon toi- minnan häiriintyminen.
Vuonna 2004 jätevedenpuhdistamon tasausallasta on laajennettu niin, että allastila- vuutta voidaan käyttää kemikaalionnettomuuksien varoaltaana. Tasausaltaan käyttö eri tilanteissa ohjeistetaan ja henkilöstö koulutetaan sen käyttöön.
Tehtaan pelastussuunnitelma on päivitetty vuonna 2004 ja vastuualueet ja –henkilöt on nimetty. Tehtaalla on oma palokunta.
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY
Lupahakemuksen täydentäminen
Lupahakemusta on täydennetty 8.7.2004 ja 7.12.2005.
Lupahakemuksesta tiedottaminen
Hakemuksesta on pyydetty lausunto Pohjois-Savon ympäristökeskukselta, Itä-Suomen lääninhallitukselta, Juankosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta ja tervey- densuojeluviranomaiselta sekä kaupunginhallitukselta. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla 18.10.–17.11.2004 ympäristölupavirastossa sekä Juankosken kaupun- gissa. Ilmoitus kuulutuksesta on julkaistu 18.10.2004 Savon Sanomat -nimisessä sa- nomalehdessä.
Lausunnot
Pohjois-Savon ympäristökeskus on lausunut, että kolmen polttoaineiden purkupai- kan ja yhden kemikaalien purkupaikan päällystäminen tiiviillä asfaltilla on tarpeen ai- neiden talteenoton helpottamiseksi vahinkotilanteissa. Polttoöljyjen purkupaikoilla tu- lee olla saatavilla imeytysmateriaalia. Alueet, joissa varastoidaan tai käsitellään nes- temäisiä polttoaineita, tulee olla varustettu öljynerotuskaivoilla. Lisäksi kemikaalien suora kulkeutuminen puhdistamolle tulee estää. Kemikaalit tulee säilyttää asianmukai- sissa tiloissa, joissa on tiiviit reunalta korotetut lattiat tai varoaltaat. Varoaltaiden tila- vuuden tulee vastata kemiakaalien varastointitilavuutta.
Laitoksen toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää keskiäänitasoa 55 dB(A) päivällä (klo 7–12) eikä yöllä (klo 22–7) tasoa 50 dB(A). Tehtaan melu on kapeakaistaista ja sisältää impulssimaisia ääniä. Melun vaihtelevuus ja häiritsevyys tulee huomioida ver- taamalla raja-arvoja yhden tunnin ajalta integroituihin mittaus- ja laskentatuloksiin.
Laitoksen aiheuttama melu ylittää yöajan 50 dB(A):n keskiäänitason läheisellä teh- dasalueen länsi- ja eteläpuoleisella asuinalueella. Suurimmat melukohteet ovet hio- mon katkaisupöytä sekä kartonkikonesalin viiraosan poistoilmapuhallin.
Stromsdal Oyj:n tulee tehdä tarpeelliset toimenpiteet vaaditun melutason saavuttami- seksi. Selvitys laitoksella tehdyistä toimista melun vähentämiseksi tulee toimittaa Poh- jois-Savon ympäristökeskukselle. Kartonkitehtaan toimintaa on suunnitelmien mu- kaan tarkoitus laajentaa. Laajennuksen yhteydessä tehtävissä investoinneissa tulee
myös huomioida meluntorjunta ja sen kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöönotto, jotta laitoksen melutaso ei entisestään kasvaisi.
Laitoksen melutaso tulee varmistaa tarkistusmittauksin meluntorjuntatoimenpiteiden valmistuttua. Mittaukset laitoksen aiheuttamasta melusta tulee lisäksi uusia vuonna 2009, jolloin suunnitellut laitoksen laajennustoimet on suoritettu.
Stromsdal Oyj:n ilmapäästöt koostuvat pääasiassa raskasta polttoöljyä käyttävien kat- tiloiden päästöistä sekä liikenteen ja kuorimon aiheuttamista pölypäästöistä. Hake- muksessa ei käy ilmi jäävätkö kattilat kokonaan käytöstä pois Juankosken Biolämpö Oy:n kiinteän polttoaineen kattilalaitoksen käyttöönoton jälkeen.
Molempien öljykattiloiden hiukkaspäästöt saavat ympäristökeskuksen esityksen mu- kaan olla enintään 40 mg/MJ. Raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus saa lisäksi olla enin- tään 1,0 painoprosenttia. Savukaasuista tulee mitata jatkuvatoimisesti lämpötilaa, hap- pipitoisuutta ja tummuutta. Lisäksi hiukkaspäästömittaukset tulee tehdä kolmen vuo- den välein. Mikäli raskaan polttoöljyn kattilat tullaan poistamaan käytöstä, tulee käy- tön loppumisesta ilmoittaa hyvissä ajoin laitoksen valvojalle.
Stromsdal Oyj:n jätevedet johdetaan käsiteltäväksi viereiselle Koillis-Savon ympäris- töhuolto Oy:n jätevedenpuhdistamolle. Suurin osa puhdistamon tulovirtaamasta ja tu- lokuormasta koostuu tehtaan vesistä. Tehtaan jätevesistä noin 80 % tulee kartonkiteh- taalta ja loput noin 20 % kuorimolta. Tehtaalta puhdistamolle johdettavan veden mää- rä vaihtelee tuotannon mukaan, vuonna 2004 tulovirtaaman ollessa keskimäärin 4 539 m3/d.
Kartonkitehdas ei vedenkulutuksen osalta ole parhaan käyttökelpoisen tekniikan mu- kainen. Tahtaalla on lisäksi suunnitelmissa laajentaa tuotantoa, minkä seurauksena tehtaan jätevesien määrä ja puhdistamolle aiheutuva kuormitus lisääntyy entisestään.
Hakemuksessa esitetään muutamia keinoja tehtaan jätevesien määrän ja kuorman vä- hentämiseksi. Muun muassa prosessiveden käytön vähentämiseksi, kiintoaineen tal- teen ottamiseksi sekä energiantarpeen vähentämiseksi kartonkikoneelle on suunnitteil- la kiekkosuodin. Suotimen mahdollista käyttöönottoajankohtaa ei kuitenkaan esitetä.
Stromsdal Oyj:n tehtaalla tulee aktiivisesti panostaa jätevesien määrän vähentämiseen.
Suunnitteilla olevan kiekkosuotimen tai muun vastaavalla tekniikalla toteutetun pro- sessin käyttöönotto on välttämätöntä, etenkin tehtaan tuotannon laajentuessa ja jäteve- sien määrän lisääntyessä. Menetelmä tulisi ottaa käyttöön ennen tuotannon huomatta- vaa laajentumista nykyisestään.
Seuraavan lupahakemuksen yhteyteen tulee lisäksi selvittää mahdollisuudet tehtaan ja kuorimon jätevesien määrän sekä kuorman vähentämiseksi entisestään muun muassa kuivakuorinnan käyttöönotolla.
Hakemusasiakirjoissa ei esitetä kattavia tietoja tehdystä ja suunnitelluista toimista jät- teiden määrän vähentämiseksi eikä tietoja tällä hetkellä hyödynnettävistä jätteistä tai niiden määristä. Tulevaisuudessa laitoksella esitetään olevan suunnitelmia reunanau- hasilpun ja hylsyjätteen hyödyntämiseksi sekä palavan jätteen toimittamiseksi polt- toon.
Jätteiden laatua ja määrää on seurattava säännöllisesti. Jätteet on lajiteltava ja ne on toimitettava käsittelyyn asianmukaisiin luvallisiin paikkoihin. Laitoksella muodostuu runsaasti hyödynnettäväksi kelpaavia jätejakeita, jotka tulisi hyödyntää ensisijaisesti aineena ja toissijaisesti energiana. Hakemuksessa ei käy ilmi muun muassa hylsyjät- teen tai kartongin reunanauhasilpun nykyinen sijoituskohde. Mikäli jätteet toimitetaan sekajätteen seassa kaatopaikalle, tulee laitoksen jätehuoltoa kehittää siten, että hyö- dyntämiseen kelpaavia jätteitä ei jatkossa toimitettaisi kaatopaikalle.
Hakemuksessa ei ole esitetty lumien läjittämispaikkaa. Laitoksen tulisi osoittaa tietty lumenkaatopaikka sekä tiedot alueen vesien johtamisesta.
Osa tehtaan puukentästä sijaitsee pohjavesialueella ja aivan kosken rannassa. Tukki- kenttä on sijoitettu sorapohjaiselle alueelle, eikä pihavesien laadusta sekä kulkeutumi- sesta alueella ole tietoa. Koska tukkikentän alueella on runsaasti toimintaa ja muuta liikennettä sekä alue sijoittuu osittain pohjavesialueelle ja vesistön läheisyyteen, tulee mahdollisuudet tukkikentän päällystämiseksi ja alueen hulevesien johtamiseksi asianmukaiseen paikkaan selvittää.
Stromsdal Oyj:n raskaan polttoöljyn kattilat ovat toimineet nykyisellä paikallaan jo useita kymmeniä vuosia, joten maaperän pilaantuminen öljyllä kattiloiden alueella on mahdollista. Mikäli kattilat poistetaan nykyisiltä paikoiltaan energiantuotannon mah- dollisesti siirtyessä Juankosken Biolämpö Oy:lle, tulee Stromsdal Oyj:n esittää suun- nitelma raskaan polttoöljyn kattiloiden käytöstä poistamisesta, maaperän pilaantunei- suuden tutkimuksista kattiloiden alueella sekä mahdollisesta maaperän kunnostami- sesta.
Stromsdal Oyj:n tulee koota kaikki hakemuksessa esitetyt laitoksen käyttö- ja päästö- tarkkailut sekä ympäristövaikutusten tarkkailut yhteen tarkkailusuunnitelmaksi. Tark- kailutiedot tulee raportoida sähköisesti ympäristökeskukselle jokaisen vuoden helmi- kuun loppuun mennessä.
Jätevesien osalta tarkkailusuunnitelman tulee sisältää käyttö- ja päästötarkkailut jäte- vesien esikäsittelyn, Nash-vesien sekä ohijuoksutettavien vesien osalta. Tiedot edellä mainitusta tarkkailusta tulee mainita myös Koillis-Savon Ympäristöhuolto Oy:n tark- kailuohjelmassa.
Puhdistamolta vesistöön johdettavan COD-kuorman laskentaan tulee lisätä Nash- vesistä määritettävä COD-kuorma.
Raskaan polttoöljyn kattiloiden päästötietojen tulee sisältää polttolaitoksen normaalin toiminnan aikaisten päästöjen lisäksi alas- ja ylösajojen ja häiriötilanteiden päästöt.
Raportoinnin yhteydessä tulee lisäksi ilmoittaa laskentatiedot, joilla esitettyihin pääs- töarvoihin on päästy. Luvan saajan tulee osallistua tarvittaessa Juankosken kaupungin ilmanlaadun seurantaan.
Tarkkailusuunnitelmassa tulee esittää toimintasuunnitelma laitoksen häiriö- ja poikke- ustilanteiden varalle. Laitoksella tapahtuvista poikkeustilanteista tulee ilmoittaa välit- tömästi ympäristökeskukselle sekä Juankosken kaupungille.
Laitoksella käytettävien raaka-aineiden ja kemikaalien laatua ja kulutusmäärää tulee tarkkailla. Ennen uusien prosessikemikaalien käyttöönottoa tulee asiasta ilmoittaa etu- käteen ympäristökeskukselle.
Pohjois-Savon ympäristökeskus esittää, että lupa myönnetään toistaiseksi voimassa olevana. Hakija tulisi velvoittaa jättämään lupaehtojen tarkistamista koskeva hakemus viimeistään 31.12.2012 mennessä.
Juankosken kaupungin ympäristönsuojelulautakunta lausuu, että Nash–tyhjiö- pumppujen vesi tulisi jatkossa ohjata Koillis-Savon Ympäristöhuolto Oy:n puhdista- molle, jolloin vesistöön tuleva kiintoaineskuorma vähenee.
Kartonkitehtaan tulisi jatkossa kiinnittää huomiota vedenkäyttöön koko tuotantopro- sessissa, pyrkiä vähentämään kuitujen joutumista jätevedenpuhdistamolle ja pääse- mään BAT:n mukaiseen toimintaan.
Stromsdal Oyj:n on tehtävä valvontasuunnitelma, miten menetellään, jos ympäristö- vahingon aiheuttavaa kemikaalia, raskasta polttoöljyä, kevyttä polttoöljyä, voiteluöl- jyä, rikkihappoa, lipeää, fosforihappoa tai poikkeuksellisen suuri massa-, päällystepas- ta- tai pigmenttipäästö pääsee jätevedenpuhdistamolle.
Juankosken kaupunginhallitus toteaa lausunnossa, että Nash-vesien sisältämät kiin- toainemäärät ovat vähäiset ja niiden ohjaaminen yhteispuhdistamolle lisäisi merkittä- västi puhdistamon hydraulista kuormitusta. Tämä haittaisi merkittävästi puhdistamon toimintaa lisäämällä virtausta ja nostamalla lietetä pintaan. Jos Nash-vesien ohjaami- sella sivuun saadaan puhdistamon toiminnan vakautumisena suurempi hyöty ympäris- tön kannalta, tulisi tämä ottaa lupamenettelyssä huomioon.
Koillis-Savon kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöterveydenhuolto lau- suu, että Juankosken kartonkitehtaan ympäristöön on alkujaan muodostunut lähinnä henkilökunnan tarpeisiin rakennettua asutusta. Tuotannon muuttuessa ja toimintatapo- jen tehostuessa toiminnan aiheuttama melu on lisääntynyt ja ylittää läheisiä asuinalu- eilla yöajan ohjearvot. Terveysviranomaiselle ei ole tehty meluvalituksia.
Kuorimon ja hiomon siirtyessä mahdollisesti toimimaan yöaikana melun häiritsevyys on otettava huomioon ja pyrittävä järjestelyihin, joilla estetään melun leviäminen asuinalueille.
Koillis-Savon Ympäristöhuolto Oy:n jätevedenpuhdistamoa hoitaa ja tarkkailee teh- taan henkilökunta. Puhdistamon toiminnassa on ollut pitkäaikaisia häiriöitä ja huonos- ti puhdistettua jätevettä on johdettu alapuoliseen vesistöön. Häiriötilanteista ei ole tie- dotettu ranta-alueiden asukkaille eikä terveysviranomaiselle. Merkittävistä puhdista- mon häiriöistä ja puhdistamattoman jätevedenjohtamisesta on välittömästi tiedotettava viranomaisille ja alueen asukkaille mahdollisten terveyshaittojen välttämiseksi.
Itä-Suomen lääninhallitus toteaa lausunnossa, että yöajan melupäästöä tulisi vähen- tää. Tehtaan toiminta tulisi järjestää niin, ettei siitä aiheudu melusta, jätteistä tai jäte- vesistä aiheudu terveyshaittaa ympäristön asukkaille.
Muistutukset ja mielipiteet
Muistutuksia ja mielipiteitä ei ole esitetty.
Hakijan selitys
Hakija on toimittanut selitykset lausuntoihin 4.3.2005.
Vuonna 2005 suunnitellaan kemikaalien purkupaikka 1:lle tarvittavat muutostyöt ja ne toteutetaan kesällä 2006.
Kemikaalien purkupaikka 3 toiminta on tarkoitus lopettaa vuoden 2006 aikana ja siir- tää toiminnot purkupaikalle 1.
Kemikaalien purkauspaikalle 2 ja polttoaineiden purkauspaikalle 3 suunnitellaan ke- vään 2005 aikana paikallisasfaltointi ja –viemäröinti. Suunnitelmat toteutetaan vuoden 2005 loppuun mennessä. Puukentän asfaltointi ja viemäröinti ei ole tarpeen, koska sen alla osittain oleva pohjavesialuetta ei koskaan tulla hyödyntämään vedenotossa. Lisäk- si hankeen kustannukset ovat kalliit (1,4 M€).
Raskaan polttoöljyn purkauspaikka 1 poistuu käytöstä, kun Juankosken biolämpölai- tos valmistuu. Paikkaa pidetään varalla ainakin vuoden 2007 loppuun saakka, jotta varmistutaan uuden kattilalaitoksen ja kartonkitehtaan yhteistoiminnan sujuvuudesta.
Nestekaasun vastaanotto ja varastointi on tarkoitus siirtää toisaalle tehdasalueelle pois ruukkimiljööstä. Aikataulu on vielä avoin.
Polttoaineiden purkupaikka 2 ei ole teollisessa käytössä, vaan varastosäiliön öljyä käytetään vain ruukkirakennusten lämmitykseen. Purkupaikan käyttö, mahdolliset muutokset tai siirrot sisällytetään perinnemiljööprojektiin.
Vuonna 2004 tehdyn ympäristömeluselvityksen mukaan Koivukosken asuntoalueen yöaikainen melu on suurimmaksi osin peräisin kartonkikonesalin viiraosan poistoil- mapuhaltimesta. Laitteeseen tehdään vuoden 2005 aikana tarvittavat muutokset melu- päästön vähentämiseksi.
Tuotantoa lisättäessä tai mikäli kuorimo alkaa toimia myös yöaikaan, tullaan melun- torjunta ottamaan huomioon suunnittelussa ja toiminnassa (mm. puun katkaisupöydän melun vähentäminen).
Keväällä 2006 on tarkoitus siirtyä käyttämään Juankosken Biolämpö Oy:n höyryä, jol- loin omat raskaan polttoöljyn kattilat poistuvat päivittäisestä käytöstä, mutta ne jäävät varalle ainakin vuoden 2007 loppuun saakka. Kattilat sijaitsevat betonilattian päällä tehtaan sisällä.
Jätevesien vähentäminen on tehtaan taloudellisen intressin mukaista ja jatkuvan kehit- tämisen kohteena. Kiekkosuotimen käyttöönotto säästäisi energiaa ja raaka-aineita se- kä paranaitasi jätevedenpuhdistusta (vähentää kuitupäästöjä 30–50 %, vesimäärää 30 %). Kiekkosuotimesta hankkeen suuruuden vuoksi tullaan päättämään erikseen.
Selvitys jätevesimäärän ja -kuorman pienentämisestä on ajankohtainen uuden lupaha- kemuksen yhteydessä.
Selvitys kuivakuorintaan siirtymisestä tehdään seuraavan lupahakemuksen yhteydes- sä. Arviolta vuonna 2012 nykyinen kuorimo tarvitsee perusteellisen kunnostuksen.
Käytännössä kuivakuorintaan siirtyminen edellyttää kuorimon uudelleen rakentamista ja kalliita investointeja (3-5 M€).
Jätehuoltoa tehostetaan. Juankosken Biolämpö Oy:n kattilalaitos hyödyntää maksi- maalisesti tehtaan sivutuotteita ja puhtaita jätteitä. Hylsyjätteen hyötykäytöstä materi- aalina on käyty alustavia neuvotteluja. Lisäksi hylsyjätteen soveltuvuus poltettavaksi selvitetään. Kartonkisilppu toimitetaan hyötykäyttöön (Veto Stop, Imatra).
Lumi läjitetään tehtaan piha-alueelle ja tarvittaessa osa Juankosken kaupungin osoit- tamalle lumenkaatopaikalle. Suuri osa lumesta käytetään kevättalvella raakapuun pa- kastevaraston valmistamiseen. Lumien sulamisvedet johtuvat luonnollisia kulkureitte- jä maastoon.
Kaikki voimassa olevat ympäristövaikutusten tarkkailusuunnitelmat ovat koottu jo nyt yhteen kansioon eikä tarkkailusuunnitelmien kirjoittamien samaan dokumenttiin lisää niiden käytettävyyttä.
Vaatimus "puhdistamolta vesistöön johdettavan COD-kuorman laskentaan tulee lisätä Nash-vesistä määritettävä COD" on epäselvä. COD-kuorma on jo nyt seurannassa ja sille on sovellettu Koillis-Savon Ympäristöhuolto Oy:n jätevesiluvan vastaavaa arvoa.
Jäähdytysvesien COD-kuorman lisääminen jätevesipuhdistamon aiheuttamaan vesis- tökuormaan sekoittaa kaksi erillistä asiaa keskenään.
Nash-pumppujen tiivistevesien käsittelyä, seurantaa tai ympäristökuormitusta ei ole tarpeen muuttaa. Nash-pumput aiheuttavat noin 5 mg/l lisäyksen jokiveden COD:hen, joka luonnostaan on tasolla 30-50 mg/l (keskiarvo 38 mg/l). Joen COD kuorma on laskennallisesti 164 t/vrk ja siihen nähden Nash-pumppujen aiheuttama kuormitus 7,5 kg/vrk on merkityksetön alapuolisen vesistön kannalta.
Nash-vesien johtaminen puhdistamolle ei ole sen toiminnan kannalta (lisää turhaan hydraulista kuormaa) järkevää, vaan pikemminkin haitallista. Vuonna 2005 otetaan
käyttöön lisäjärjestelmä, joka tarkkailee Nash-vesien laatua jatkuvasti ja tarvittaessa ohjaa vakavassa häiriötilanteessa likaantuneet vedet puhdistamolle.
Häiriö- ja poikkeustilanteiden toimintasuunnitelmaa kehitetään. Ympäristöriskiana- lyysi valmistuu toukokuussa 2005.
Kemikaalien laadun ja määrän tarkkailu ja raportointi tehdään jo nykyisen käytännön mukaan riittävän tarkasti ja ilmoitetaan vuosittain Vahti-tietokantaan.
Suuren päästön sattuessa ei tarvita erillistä valvontasuunnitelmaa, vaan toimitaan ti- lanteen ja tehtaan suojelusuunnitelman mukaan. Vuonna 2004 käyttöönotettu tasausal- laslaajennus toimii puskurivarastona. Tehtaalla on 200 m3 puskusäiliö häiriötilanteille.
Vakavien päästöjen yhteydessä tehdään ylimääräisiä vesistötarkkailuja.
Puhdistamon vakavista toimintahäiriöistä ilmoitetaan ympäristökeskukselle ja Juan- kosken kaupungin ympäristönsuojelusihteerille sekä puhdistamattoman kuntajäteve- den ohituksista myös kaupungin terveysviranomaisille. Huoltotöistä, joihin saattaa liit- tyä ohijuoksutuksia, voidaan ilmoittaa paikkakunnan lehdessä.
Neuvottelut ja tarkastukset
Ympäristölupavirasto on pitänyt 7.6.2005 tehtaalla tarkastuksen. Tarkastuskertomus on liitetty asiakirjoihin.
MERKINTÄ
Ympäristölupavirasto on antanut 11.11.2004 Juankosken Biolämpö Oy:n kattilalaitok- sen toimintaan ympäristöluvan nro 113/04/2. Laitos tuottaa höyryä kartonkitehtaalle.
Toiminta alkaa vuoden 2006 aikana.
YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU
KÄSITTELYRATKAISU
Ympäristölupavirasto on ratkaissut samanaikaisesti Koillis-Savon Ympäristöhuolto Oy:n jätevedenpuhdistamoa koskevan ympäristölupa-asian dnro ISY-2004-Y-106 ja antanut tänään sitä koskevan päätöksen nro 123/05/2.
LUPARATKAISU
Ympäristölupavirasto myöntää Stromsdal Oyj:lle Juankosken kartonkitehtaan toimintaan ympäristöluvan, joka koskee hakemuksen mukaista ja laajuista hiokkeen, kartongin ja energian tuotantoa Juankosken kaupungissa sekä antaa seuraavat lupa- määräykset.
Toiminnasta ei aiheudu ennalta arvioiden vesistön pilaantumiseen perustuvia vahinko- ja, joista olisi määrättävä ympäristönsuojelulain mukaisesti korvaukset ympäristölu- van myöntämisen yhteydessä. Ennakoimattomien vahinkojen varalta annetaan mää- räys.
Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi
Päästöt vesiin ja viemäriin
Prosesseissa muodostuvat jätevedet ja piha-alueiden likaiset valumavedet on kerättävä ja johdettava Koillis-Savon Ympäristöhuolto Oy:n jätevedenpuhdistamolle yhtiön kanssa tehtyä sopimusta noudattaen siten käsiteltynä, etteivät ne vaikeuta puhdistamon toimintaa tai lietteen hyötykäyttöä.
Puhtaat jäähdytys-, sade- ja rakenteiden kuivatusvedet voidaan johtaa suoraan vesis- töön. Laitoksesta suoraan vesistöön johdettavien vesien aiheuttamien päästöjen tulee olla mahdollisimman pienet. Nash-pumppujen tiivistysvesien määrää ja laatua on tarkkailtava jatkuvasti ja johdettava jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi COD-
päästön ylittäessä pitoisuuden 100 mg/l. Tarkkailun tulokset tulee sisältyä vuosiraport- tiin.
Normaalista jätevedestä poikkeavat, puhdistamon toimintaa ja puhdistustehoa oleelli- sesti heikentävät jätevedet on johdettava jätevedenpuhdistamon tasaus/varoaltaaseen.
Varoaltaan vedet on tarpeen mukaan käsiteltävä ennen johtamista puhdistamolle tai johdettava puhdistamolle niin pienellä virtaamalla, että puhdistamon toimintaa hait- taavia vaikutuksia ei synny.
Polttonesteiden ja kemikaalien käsittelyalueiden on oltava asfaltti- tai betonipintaisia ja niiltä tulevat sade- ja sulamisvedet on johdettava pinnan kallistuksin sadevesiviemä- reihin. Verkosto on varustettava lietteen ja hiekan erottimilla, öljynerottimilla ja sul- kulaitteilla siten, että viemärit voidaan tarvittaessa välittömästi sulkea. Näiden varus- teiden on oltava käytössä vuoden 2006 loppuun mennessä. Erottimet on tyhjennettävä säännöllisesti ja tyhjennyksistä on pidettävä kirjaa.
Kartonkitehtaan jätevesien määrän ja jätevedenpuhdistamolle johdettavan kuorman vähentämistoimia tulee tehostaa. Tavoitteena on, että jätevesimäärä on vähentynyt 1.1.2009 mennessä 30 % ja jätevesien sisältämien kuitujen määrä 40 %. Suunnitelma tehostamistoimista tulee esittää Pohjois-Savon ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi 30.6.2007 mennessä.
Luvan saajan on tulee selvittää mahdollisuudet kuorimon jätevesimäärän ja -kuorman vähentämiseksi. Myös tukkien varastointialueen päällystämisestä ja hulevesien ke- räämisestä ja hallitusta johtamisesta tulee laatia yksityiskohtainen selvitys kustannus- arvioineen. Selvitykset ja niihin perustuvat suunnitelmat toimenpiteistä on esitettävä lupamääräysten tarkistamishakemuksessa.
Polttoaineet
Laitoksella poltettavan raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 1,0 paino- prosenttia ja kevyen polttoöljyn enintään 0,1 painoprosenttia.
Päästöt ilmaan
Öljykattiloiden (11,1 ja 7,9 MW) hiukkaspäästö raskasta polttoöljyä käytettäessä saa olla enintään 140 mg/m3 (n) kuivaa savukaasua redusoituna 3 %:n happipitoisuuteen.
Hiukkaspäästö mitataan kolmen vuoden välein.
Päästöraja koskee normaalia käyttötilannetta, jolloin kattiloiden käynnistys- ja pysäy- tysjaksoja ei lueta tähän kuuluvaksi. Päästöraja katsotaan saavutetuksi, kun kolmen lyhytaikaisen, peräkkäisen päästömittauksen keskiarvo ei ylitä päästörajaa.
Melu ja pöly
Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää ympäristön asuinalueilla päivällä (klo 7–22) keskiäänitasoa 55 dB(A) eikä yöllä (klo 22–7) 50 dB (A).
Luvan saajan on toteutettava kartonkikonesalin viiraosan poistoilmapuhaltimen me- luntorjuntatoimet 1.4.2006 mennessä ja selvitettävä muut melun vähentämismahdolli- suudet sekä tehtävä meluntorjuntasuunnitelma. Suunnitelma tulee toimittaa Pohjois- Savon ympäristökeskukselle 31.12.2006 mennessä.
Tehtaan ulkotoiminnat, kuten raaka-aineiden ja jätteiden käsittely, liikenne sekä kuo- ren varastointi tulee toteuttaa ja järjestää niin, että ympäristön melu- ja pölyhaitat sekä roskaantuminen jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Pölyn, melun ja roskien leviämi- nen tehdasalueen ulkopuolelle on estettävä huolehtimilla riittävistä torjuntatoimenpi- teistä.
Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen
Tehtaalta tulevien jätteiden määrä on minimoitava. Jätteet on lajiteltava ja kerättävä erilleen ottaen huomioon eri jakeiden hyötykäyttömahdollisuudet.
Jätteet tulee käsitellä tai hyödyntää sellaisessa paikassa tai toiminnassa, jolla on toi- minnan edellyttämät asianmukaiset luvat tai jätelain vaatimukset täyttävä hyväksyntä.
Luvan saajan tulee pitää kirjaa kaikista jätteiden hyödyntämiskohteista ja niissä hyö- dynnettyjen jätteiden määrästä ja laadusta.
Ongelmajätteet on varastoitava niille varatussa paikassa asianmukaisesti merkityissä astioissa niin, etteivät ne pääse sekoittumaan keskenään tai muihin jätteisiin ja että mahdollisissa vuototapauksissa ne saadaan talteen. Vähintään kerran vuodessa ongel- majätteet on toimitettava laitokselta luvanvaraisille käsittelijöille, ellei pidempään va- rastointiin ole erityistä syytä.
Tehdasalueen maaperän mahdollinen pilaantuminen tulee selvittää ennen lisärakenta- mista, maamassojen kaivua tai alueiden käyttötarkoituksen muututtua. Selvitykset tu- lee toimittaa Pohjois-Savon ympäristökeskukselle sekä Juankosken kaupungin ympä- ristösuojelu- ja terveysviranomaiselle ennen toimenpiteisiin ryhtymistä.
Tehdasalueelta poistettava lumi on läjitettävä sellaisiin paikkoihin, joista kiintoaines ja roskat eivät pääse sulamisvesien mukana vesistöön. Jos lunta läjitetään tehdasalueelle, on läjityspaikat osoitettava selvillä merkinnöillä ja puhdistettava roskista ja jätteistä heti lumen sulamisen jälkeen.
Varastointi
Toiminnassa käytettävät raaka- ja tuotantoaineet, kemikaalit, polttoaineet ja prosessi- liuokset sekä muodostuvat jätteet on varastoitava ja käsiteltävä niin, ettei niistä aiheu- du haittaa tai vaaraa ihmisten terveydelle, epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa, maaperän, pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan hait- taa ympäristölle.
Polttoainesäiliöiden sekä kaikkien muidenkin kemikaalien lastaus- ja purkauspaikko- jen on oltava suojattuja niin, että mahdollisen polttoaine- tai kemikaalivuodon sattues- sa vuoto ei pääse maaperään tai vesiin. Täyttö- ja tyhjennyspaikkojen pinnoitteen kun- to on tarkastettava säännöllisesti ja todetut vauriot korjattava viipymättä.
Polttoöljy- ja kemikaalisäiliöt on sijoitettava riittävän suuriin, tiivisrakenteisiin suoja- altaisiin niin, että maaperän pilaantuminen säiliön täytön, purkamisen tai rikkoutumi-
sen seurauksena estyy. Kemikaalit on varastoitava kullekin kemikaalityypille tarkoite- tussa, asianmukaisesti merkityssä astiassa. Varastotilojen lattiakaivot on varustettava asianmukaisin suojakansin tai sulkuventtiilein.
Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet
Tehtaan prosessi- tai puhdistuslaitteiden vikojen tai häiriöiden lisätessä päästöjä tai muuttaessa niiden laatua haitallisemmaksi on luvan saajan ryhdyttävä toimenpiteisiin tällaisten päästöjen estämiseksi, niistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapah- tuman toistumisen estämiseksi. Laitteet ja toiminta tulee saattaa normaaliksi viivytyk- settä.
Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on laitosalueella oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia aina saatavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit, poltto- nesteet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen.
Poikkeustilanteiden ja onnettomuuksien varalta on huolehdittava prosessien sisäisten varojärjestelmien, säiliöiden varoaltaiden ja viemärijärjestelmien riittävistä sulkemis- mahdollisuuksista ja sade- ja jäähdytysvesiviemäreiden vesien johtamisesta vesistöön tarvittaessa varoaltaan ja/tai puhdistamon kautta. Tuotantoprosessit ja varojärjestelmät on pidettävä ajan tasalla, niitä käyttävä henkilöstö tulee olla riittävästi perehtynyt nii- den käyttöön ja järjestelmä on varustettava tarpeellisilla hälytys- ja mittalaitteilla.
Poikkeuksellisista tilanteista, joista saattaa aiheutua vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle, on ilmoitettava viipymättä Pohjois-Savon ympäristökeskukselle sekä Juankosken kaupungin ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaiselle.
Riskinhallintasuunnitelma on pidettävä ajan tasalla. Todetuista riskeistä, toimenpiteis- tä niiden poistamiseksi ja riskinhallintasuunnitelman muutoksista on raportoitava edel- lä mainituille viranomaisille vuosittain helmikuun loppuun mennessä vuosiraportoin- nin yhteydessä.
Energiatehokkuus
Laitoksen toimintaan liittyvää energian ja polttoaineiden kulutusta on seurattava ja toimenpiteitä energian säästämiseksi on kehitettävä Stromsdal Oyj:n, KTM:n ja TT:n väliseen energiansäästösopimukseen 10.11.1997 tekemän liittymisasiakirjan mukai- sesti. Kehityksestä on raportoitava Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Juankosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä muun vuosiraportoinnin yhteydessä.
Tarkkailu- ja raportointimääräykset
Tehtaan, kemikaalivarastojen sekä jätevesi- ja sadevesiviemärien toimintaa, käyttöä ja häiriötilanteita on tarkkailtava ja käyttötarkkailun tiedoista on pidettävä kirjaa.
Vesistöön johdettavien tiivistevesien päästötarkkailun on oltava laajuudeltaan vähin- tään hakemuksessa esitetyn tarkkailusuunnitelman mukainen.
Ympäristövaikutusten tarkkailut voidaan toteuttaa yhteistarkkailuina muiden kuormit- tajien kanssa. Luvan saajan tulee osallistua tarvittaessa Juankosken kaupungin ilman- laadun tarkkailuun.
Mittaukset, kalibroinnit, näytteenotot ja analysoinnit on tehtävä standardimenetelmien mukaisesti.
Luvan saajan on toimitettava Pohjois-Savon ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi 31.3.2006 mennessä tarkkailusuunnitelma, jossa käyttötarkkailu, jätehuollon tarkkailu ja päästötarkkailu on tarkennettuna, ajantasaistettuna ja kootusti esitetty. Tarkkailu- suunnitelmassa on esitettävä myös poikkeuksellisiin tilanteisiin liittyvät toimet ja tarkkailu.
Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarvittaessa muuttaa Pohjois-Savon ympäristökeskuk- sen hyväksymällä tavalla.
Tarkkailutulokset on toimitettava valvontaviranomaisille hyväksyttyjen tarkkailu- suunnitelmien mukaisesti. Päästöjä koskevat tarkkailutulokset on lähetettävä myös Juankosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.
Vuosiyhteenveto toiminnasta, käyttötarkkailutiedoista, jätehuollosta ja päästöistä on toimitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Juankosken kaupungin ympäris- tönsuojeluviranomaiselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä.
Vaadittaessa luvan saajan on annettava tarkkailun tulokset myös niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot voivat vaikuttaa.
Tehtaalla käytetyt kemikaalit on ilmoitettava vuosittain Pohjois-Savon ympäristökes- kukselle. Kemikaalien käytön muuttumisesta on ilmoitettava ennen uuden kemikaalin käyttöön ottoa ympäristökeskukselle.
Ennakoimattoman vahingon korvaaminen
Vesistön pilaantumisesta aiheutuvista korvattavista vahingoista, joita nyt ei ole enna- koitu aiheutuvan, on vahingonkärsijällä oikeus vaatia korvausta ympäristönsuojelulain 72 §:n mukaisesti ympäristölupavirastolle tehtävällä hakemuksella. Ennakoimatonta vahinkoa koskevan korvaushakemuksen yhteydessä voi esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahingon korvaamista koskevan vaatimuksen.
RATKAISUN PERUSTELUT
Luvan myöntämisen perustelut
Toiminnalle on asetettu lupamääräykset, jotta tehtaan toiminta täyttää ympäristönsuo- jelulaissa ja jätelaissa sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Päästöjä ehkäisevät ja rajoittavat lupamääräykset, joiden asettamisessa on otettu huomioon toiminnan luonne ja paikalliset ympäristöolosuhteet. Määräykset huomioiden toiminta ei aiheuta luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperään tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luon- nonolosuhteiden huononemista, yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttö-
mahdollisuuden vaarantumista ympäristössä tai eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.
Päätöksessä ja lupamääräyksissä on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantu- misen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavoitustilanne ja kaavamää- räykset.
Lupamääräysten yleiset perustelut
Edellä annetut lupamääräykset ovat tarpeen, jotta tehtaan toiminta täyttää ympäristön- suojelulaissa ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa mainitunlaiselle toiminnalle asetetut vaatimukset. Päätöksessä on annettu määräyksiä laitoksen päästö- rajoista, häiriö- ja muista poikkeuksellisista tilanteista, jätehuollosta ja tarkkailusta.
Ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi annetut lupamääräykset perustuvat ympä- ristönsuojelulain 43 §:ään, jätteitä ja jätehuoltoa koskevat määräykset ympäristönsuo- jelulain 45 §:ään ja tarkkailumääräykset ympäristönsuojelulain 46 §:ään. Määräyksis- sä on otettu huomioon vaatimus parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä päästöjen ehkäisemisessä ja rajoittamisessa sekä energian käytön tehokkuus toiminnassa.
Lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan luonne ja sen alueen omi- naisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuu- det toteuttaa nämä toimet.
Lupamääräysten yksilöidyt perustelut
Jätevesiä ja jätevesikuormitusta koskevat määräykset annetaan jätevesien tehokkaan käsittelyn varmistamiseksi ja jätevesistä vesistössä aiheutuvien vaikutusten vähentä- miseksi. Suoraan jokeen johdettavia jäähdytys- ja muita laimeita vesiä koskevalla määräyksellä varmistetaan, että jokeen ei pääse haitallisessa määrin veden laatua hei- kentäviä aineita. Toiminnan ja vaikutusten arvioimiseksi tarkkailutulokset on raportoi- tava vuosittain.
Viemärien varustaminen öljynerottimilla ja sulkulaitteilla on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Varusteet vähentävät riskiä, että jätevedenpuhdistamolle ja vesis- töön pääsee haitallisia aineita.
Kartonkitehtaan jätevesien määrä ja jätevedenpuhdistamolle johdettava kuorma ver- rattuina lähinnä vertailukelpoisiin massa- ja paperiteollisuuden toimialoihin ovat tuo- teyksikköä kohti laskettuina suhteellisen suuria ja niitä on vähennettävä. Toiminnan- harjoittajalle on varattu riittävästi aikaa selvittää vähentämistoimenpiteet ja toteuttaa ne kustannustehokkaasti.
Kuorimon jätevesien ja tukkien varastointialueen hulevesien selvitykset ovat tarpeen arvioitaessa mahdollisia vesiensuojelutoimenpiteitä ja niiden tarpeellisuutta.
Hiukkaspäästöjen rajoittamista koskeva määräys on annettu paikallisen ilman pilaan- tumisen ehkäisemiseksi ja raskaan polttoöljyn käytöstä aiheutuvien hiukkaspäästöjen aiheuttaman terveys- ja viihtyvyyshaitan vähentämiseksi. Päästöraja-arvoja annettaes- sa on huomioitu paras käyttökelpoinen tekniikka (Suomen ympäristökeskuksen julkai- sussa nro 649 annetut suositukset) sekä hakijan ilmoittamat arviot päästöjen epäpuh- tauspitoisuuksista. Öljykattiloille asetettu hiukkaspäästöjen raja-arvo 140 mg/m3 vas- taa ohjearvoa 40 mg/MJ.
Melua koskeva määräys on annettu laitoksen toiminnasta aiheutuvan melun rajoitta- mista terveyshaittojen ehkäisemiseksi ja asutuksen asumisviihtyvyyden lisäämiseksi.
Päiväaikaan melutaso on valtioneuvoston melutason ohjearvoista antaman päätöksen (993/1992) mukainen.
Meluntorjuntatoimet ovat tarpeen laitoksen toiminnasta aiheutuvan erityisesti öisen melutason vähentämiseksi ja annettujen määräysten noudattamiseksi. Meluntorjunta- suunnitelman avulla voidaan kohdentaa melun vähennystoimenpiteet tehokkaasti. Me- lun, pölyn ja roskien leviämisen estäminen on tarpeen haitallisten vaikutusten mini- moimiseksi.
Jätehuoltoon liittyvillä määräyksillä pyritään edistämään jätteiden ja sakkojen hyöty- käyttöä ja varmistamaan, ettei käytöstä aiheudu ympäristölle haittoja. Jätteen haltijaa
koskevat jätelain 6 §:n mukaiset yleiset huolehtimisvelvollisuudet jätehuollon järjes- tämisestä.
Jätteiden käsittelyä tai hyödyntämistä koskevat määräykset on annettu niistä aiheutu- vien mahdollisten ympäristöhaittojen minimoimiseksi ja sen varmistamiseksi, että valvovalla viranomaisella on tieto minne toiminnassa muodostuvia jätteitä sijoitetaan.
Tehdasalueella on ollut teollista toimintaa jo 1800-luvulta lähtien. Luvan saajan tulee varmistaa maaperän puhtaus ennen maaperään tai käyttötarkoituksen kohdistuvia toi- menpiteitä.
Lumen läjitystä koskeva määräys on tarpeellinen suojatoimi roskaantumisen ehkäise- miseksi ja lumen sulamisvesien aiheuttaman pilaantumisen estämiseksi.
Varastointia koskevat määräykset on annettu toiminnan järjestämiseksi rakenteellisin ja käyttöteknisin toimenpitein siten, että aineiden pääsy maaperää ja muualle ympäris- töön estetään.
Häiriö- ja poikkeustilanteisiin liittyvä määräys on tarpeen, koska toimintaan liittyy ympäristövahingon ja onnettomuuden vaara. Lisäksi kyseisiin tilanteisiin tulee varau- tua, varmistaa viranomaisten tiedonsaanti ja mahdollisten viranomaisohjeiden antami- nen.
Energiantuotannon ja –kulutuksen tehostaminen ja energian säästötoimien toteuttami- nen on tarpeen ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Toteutuneen kehityksen rapor- tointi antaa luotettavaa tietoa tehtyjen toimenpiteiden vaikuttavuudesta.
Tarkkailua, kirjanpitoa ja raportointia koskevat määräykset on annettu lupamääräysten noudattamiseksi ja niiden valvomiseksi sekä toiminnan vaikutusten selvittämiseksi.
LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN
Lupa on voimassa toistaiseksi.
Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä 30.6.2012 mennessä.
Asetuksen noudattaminen
Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan es- tämättä noudatettava.
Korvattavat päätökset
Tämä päätös korvaa lainvoimaiseksi tultuaan seuraavat toiminnalle annetut luvat ja päätökset.
Kuopion lääninhallituksen päätös 24 Y kartonkitehtaan ilmansuojeluilmoituksesta, 11.2.1991.
Pohjois-Savon ympäristökeskuksen päätös dnro 0697Y0013-121 Stromsdal Oy:n kar- tonkitehtaan toiminnasta, 28.11.1997.
VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN JA LAUSUNTOIHIN
Lausunnoissa ja muistutuksissa esitetyt vaatimukset on olennaisilta osin otettu huomi- oon luparatkaisussa ja sen määräyksissä ilmenevin tavoin. Esitetyistä yksilöidyistä vaatimuksista poikkeavien määräysten perusteluissa on selostettu määräyksen sisäl- töön vaikuttaneet seikat.
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET
Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 5, 41-47, 55, 56, 62, 64a ja 72 § Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 2, 3, 18, 19, 30 ja 37 §
Jätelaki (1072/1993) 6, 15, 51 ja 52 § Jäteasetus (1390/1993) 3, 3 a, 5, 6 ja 28 §
Valtioneuvoston asetus raskaan polttoöljyn ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuudesta Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996)
LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN
Ympäristönsuojelulain 54 §:n ja ympäristönsuojeluasetuksen 23 §:n mukaisesti päätös toimitetaan luvan saajalle, Pohjois-Savon ympäristökeskukselle, Itä-Suomen läänin- hallitukselle, Juankosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja terveyden- suojeluviranomaiselle sekä Suomen ympäristökeskukselle.
Päätöksen antamisesta ilmoitetaan niille, joille on annettu hakemuksesta erikseen tie- to.
Tieto päätöksestä julkaistaan Juankosken kaupungissa ja Savon Sanomat -nimisessä lehdessä.
KÄSITTELYMAKSUT
Lupa-asian käsittelymaksu on 15 420 euroa.
Ympäristönsuojelulain 105 § (86/2000).
Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003).
MUUTOKSENHAKU
Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.
Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasi- asta.
Valitusaika päättyy maanantaina 16.1.2006.
Muutosta tähän päätökseen saa hakea
1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea,
2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta- alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät,
3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutuk- set ilmenevät,
4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kun- nan ympäristönsuojeluviranomainen ja
5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen.
Valitusosoitus liitteenä.
