• Ei tuloksia

Broilerintuotannon ympäristövaikutukset on selvitetty

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Broilerintuotannon ympäristövaikutukset on selvitetty"

Copied!
3
0
0

Kokoteksti

(1)

Liite 22.10.2007 64. vuosikerta Numero 2 Sivu 7

Broilerintuotannon ympäristövaikutukset on selvitetty

Juha-Matti Katajajuuri, MTT

Broilerintuotannossa suurin rasitus ympäristölle aiheutuu broilerien kasvatuksesta ja rehujen viljelystä.

Ympäristövaikutusten hallinta on huomattavasti vaikeampaa alkutuotannossa kuin tuotantoketjun teollisissa prosesseissa.

Broileriketjussa ympäristöä eniten kuormittavat rehuviljan viljelystä tulevat ravinnehuuhtoumat ja broilerinlannasta haihtuva ammoniakki. Rehuviljan tuotanto aiheutti 41 % koko ketjun ympäristövaikutuksista. Rehuviljan viljelyssä vesistöihin huuhtoutuneet typpi ja fosfori muodostivat yhteensä 33 % tuotantoketjun

kokonaisympäristövaikutuksista.

Rehun viljelyn ravinnekuormitusta voidaan vähentää. Se onnistuu esimerkiksi alentamalla maan helppoliukoisen fosforin pitoisuutta korkeissa viljavuusluokissa ylläpitämällä peltomaalle edullista vesitaloutta ja rakennetta sekä

estämällä eroosiota muokkausta vähentämällä.

Huonotuottoisimmat ja vesiensuojelun kannalta kriittisimmät lohkot kannattaa myös poistaa aktiiviviljelystä ja muuttaa ne esimerkiksi suojavyöhykkeiksi.

Sopimustuottajien ja muiden paikallisten viljelijöiden motivointi broilerinlannan luovuttamiseen ja vastaanottoon olisi peltoviljelyn ravinnekuormituksen vähentämisen kannalta tärkeä aloite. Lannan osittainen siirtäminen lähialueen kasvinviljelytiloille pienentäisi broileritilojen ravinnekuormitusta ja samalla vähentäisi kasvinviljelytilojen väkilannoitetarvetta.

Tuotantoketjun toimijat mukana tutkimuksessa HK Ruokatalon broileriketjussa tehty tutkimus on

ensimmäinen laatuaan Suomessa, eikä vastaavia tutkimuksia ole raportoitu muuallakaan maailmassa. MTT:n johtamassa tutkimushankkeessa olivat mukana HK Ruokatalo Oy:n siipikarjaliiketoiminta ja sen sopimustuottajatilat sekä Biolan Oy, Huhtamäki Oyj, Ruokakesko Oy, Raisio Oyj, Suomen Rehu Oy ja Suomen ympäristökeskus.

(2)

HK Ruokatalo

Riikka Tanskanen

Broilerintuotantoketjussa suurin rasitus ympäristölle aiheutuu broilerien

kasvatuksesta ja rehujen viljelystä. Lopputuotteen

kylmäsäilytys vähittäiskaupassa kulutti 20 % tuotantoketjun energiatarpeesta, mutta kokonaisympäristövaikutusten osalta kaupan osuus oli vain noin 4 %.

Tutkittavina olivat Kariniemen kananpojan fileesuikaleet hunajamarinadissa ja tuotteen tuotantoketju. Tutkimus kohdistui broileriemojen ja broilerien kasvatukseen, rehun tuotantoon, teurastukseen, lopputuotteeseen, marinadin ja pakkauksien valmistukseen, kuljetukseen sekä

vähittäiskaupan toimintaan.

Broileri kuormittaa vähemmän kuin juusto

Yksi tapa hahmottaa elintarvikkeiden ympäristövaikutuksia on verrata niitä ihmisille tuttujen esimerkkituotteiden ympäristövaikutuksiin. Ihmisen päivittäin keskimäärin

syömän broileriannoksen kokonaisympäristövaikutukset ovat esimerkiksi kolmasosa juuston päiväannoksen vaikutuksista ja kaksinkertaiset ruisleivän päiväannokseen verrattuna.

Elintarvike-, rehu- ja pakkausteollisuuden prosessit

osoittautuivat jo lähtötasoltaan suhteellisen ekotehokkaiksi.

Esimerkiksi pakkausten osuus

kokonaisympäristövaikutuksista oli 2 %, eli saman verran kuin broilereiden teurastuksen ja lopputuotteen valmistuksen osuus kokonaisympäristövaikutuksista. Tuotantoketjun kaikki kuljetustapahtumat vastasivat noin 4 %:a koko

tuotantoketjun kokonaisympäristövaikutuksista.

Energiankäyttö oli suurinta broilerikanaloissa, joita

lämmitetäänkin yhä enenevästi kotimaisella energialla. HK Ruokatalolla saavutettiin hankkeen aikana energiasäästöjä kohteista, jotka havaittiin tuotantolaitoksen prosessien yksityiskohtaisella tarkastelulla.

Tulevaisuudessa tulisi edelleen kehittää rehuviljan viljelyä sekä ammoniakin, pölyn ja lämmön talteenoton menetelmiä

(3)

kanaloissa. Esimerkiksi lämmön talteenotto vähentäisi broilerintuotannon vaikutuksia ilmastonmuutokseen.

Lue lisää: Katajajuuri ym. 2006. Broilerin fileesuikaleiden tuotannon ympäristövaikutukset ja

kehittämismahdollisuudet. Maa- ja elintarviketalous 90.

Saatavissa internetistä:

http://www.mtt.fi/met/pdf/met90.pdf ja www.mtt.fi/foodchain.

Lisätietoja: juha-matti.katajajuuri@mtt.fi puh. 050 359 9772

Vastuullisuus puntarissa

Verkostoitunut ja vastuullinen ympäristöhallinta sekä toimintatapojen parantaminen ovat elintarvikeketjun yrityksille entistä tärkeämpiä kilpailutekijöitä.

Vastuullisuuden määrittämiseksi ja kehittämiseksi HK

Ruokatalo ja Suomen Rehu osallistuvat edelläkävijöinä MTT:n johtamaan ja yhdessä Kuluttajatutkimuskeskuksen kanssa toteuttamaan hankkeeseen, jossa tutkitaan kuluttajien ja muiden sidosryhmien näkemyksiä broilerituotteiden ja niiden tuotantoketjun vastuullisuudesta. Tätä kautta määritellään tuotannon vastuullisuuden kriteereitä ja mittareita.

Ympäristövaikutuksista tulee tietoa edellä mainitusta elinkaaritutkimuksesta.

Hankkeen muut tarkasteltavat tuotteet ja tuotantoketjut ovat Fazer Leipomoiden ruisleipä ja Keskon Pirkka-margariini, jonka valmistaa Raisio.

Voit tutustua hankkeeseen ja kommentoida sitä blogissa osoitteessa http://ktkblog.kuluttajatutkimus.fi/vastuu/.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

• Omarahoittajina Kuurnan Voima Oy sekä laaja joukko muita yrityksiä ja alueen kuntia. (UPM Energy Oy, Nestorisäätiö, Pohjois- Karjalan Kirjapaino Oyj, Joensuun kaupunki,

Vapo Oy, Turveruukki Oy, Kuiva-Turve Oy, Latvasuon Turve Ky, Pudasjärven Turvetyö Oy, Rasepi Oy, Turvetuote Peat-Bog Oy – Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-,

ASIA Päätös FIT Biotech Oyj Plc:n (ent. Oy Finnish Immunotechnology Ltd.) ympäristön- suojelulain 35 §:n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Tampereen kaupungissa si-

Norilsk Nickel Harjavalta Oy on 31.5.2019 toimittanut Varsinais-Suomen ELY-keskukselle ympäristönsuojelulain 80 §:n mukaisen selvityksen (Norils Nickel Harjavalta Oy,

Kemira-konserniin (Kemira Oyj) kuuluneet Harjavallan Torttilan teollisuus- alueen tuotantoyksiköt ovat toimineet aiemmin nimellä "Kemira Oy, Harja- vallan tehtaat". Kemira

Caruna Espoo Oy Haminan Energia Oy Lappeenrannan Energiaverkot Oy Rovaniemen Verkko Oy Keravan Energia Oy Tampereen Sähköverkko Oy Tunturiverkko Oy Turku Energia Sähköverkot Oy

Tark- kailuvelvollisia on ollut yhteensä kahdeksan toiminnanharjoittajaa: Påttin jätevesipuhdistamo, Kemira Oyj, Vaskiluodon Voima Oy ja PVO-Huippuvoima Oy, Wärtsilä Finland Oy

Voimassa oleviin lupiin liittyen hakijan toimeksiannosta yhdessä muiden tarkkailuvelvollisten (Metsä Board Oyj, Stora Enso Oy ja Kemin vesi Oy) kanssa toteutetaan Kemin