• Ei tuloksia

Vaelluskalakärkihankkeen tulokset

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Vaelluskalakärkihankkeen tulokset"

Copied!
35
0
0

Kokoteksti

(1)

Vaelluskalakärkihankkeen tulokset

Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2019, Mikkeli

Jouni Tammi

MMM/ Luonnonvaraosasto

(2)

Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyt- täminen Luontopolitiikan toimenpiteenä

Tavoitekokonaisuudet:

 Vaelluskalojen luontaisen lisääntymiskierron palauttaminen

kalatiestrategian kärkikohteista valittuihin pilottikohteisiin: toimenpiteiden suunnittelu, hankkeistaminen ja aikataulutus

 Kansallisen lohenkalastuksen säätelyjärjestelmän uudistaminen sekä

uhanalaisten kalalajien suojelun tehostaminen (uusi kalastuslaki ja -asetus)

 Uudet ratkaisut rakennettujen vesistöjen kalakantojen hoidossa.

=> Rahoitusta 7,85 milj. € vuosina 2016-2018

=> Strategista julkista vipurahoitusta, jolla luodaan edellytyksiä yhteistyölle, uudenlaisille hankkeille sekä kalakantojen hoito- ja elvyttämistoimenpiteiden jatkuvuudelle.

(3)

1. Lainsäädäntöhankkeet

• Uhanalaisten kalalajien suojelun tehostaminen (kalastuslaki ja –asetus 1/2016)

• Kansallinen lohenkalastuksen säätelyjärjestelmän uudistaminen lohi‐ ja

meritaimenstrategian mukaiseksi (kiintiöjärjestelmä ja uusi lohiasetus 2017)

Toimenpiteiden kolme koria

2. Selvitys-, innovaatio- ja tukihankkeet

• Selvitys Suomen pienvesivoimaloiden (alle 5 MW, 153 kpl) lupien kalatalous- ja virtaamavelvoitteista

• Kalasydän -innovaatiohanke, vaihtoehto perinteiselle kalatielle

• Luonnonvarakeskuksen asiantuntija- ja kehittämistehtävät

3

3. Vesistöhankkeet alueilla

• Toteutus käynnistyi kymmenellä vesistöalueella

• Vetureina maakuntaliitto, kuntayhteistyö, voimayhtiö tai ELY-keskus

• Rahoittajina voimayhtiöt, valtio, kunnat, maakuntaliitot, kalastusorganisaatiot, säätiöt, yritykset, EU-rahastot

(4)

Kuva 1.

Kalatiestrategian kärkikohdevesistöt.

(5)

Kuva 1.

Kalatiestrategian kärkikohdevesistöt.

Oulujoki

(6)

KYMIJOKI

Korkeakosken kalatie 2016

Pääuoman lisäkunnostukset (mm. helikopterisoraistukset) 2016

Ahvenkosken ja Klåsarön kalankulkuratkaisujen suunnittelu MUSTIONJOKI

Åminneforsin ja Billnäsin kalatiet 2017-2018

Poikasten alasvaellustutkimus

IIJOKI

Raasakan kalatie 2018

Alasvaelluksen pilottitutkimus Haapakoskella 2018-2019

Tuki-istutukset 2017-2018

Kalojen ylisiirrot 2016-2018

Raasakan vanhan uoman parantaminen 2018

LAPVÄÄRTINJOKI-ISOJOKI

Villamon padon poiston jälkeiset kunnostukset Freshabit 2017-2018

KISKONJOKI

Koskenkosken ja Hålldamin padon kalatiet Freshabit 2017-2018

OULUJOKI

Kalojen ylisiirtorakenne 2017

Hupisaarten purojen kunnostus 2018

LIEKSANJOKI

Koskialueiden kunnostukset 2016-2018

Tuki-istutukset 2016-2018

Emokalapyynnin ja ylisiirtojen tehostaminen 2016-2018

Saarijoen kalatie (sivujoki) 2017 KEMI-OUNASJOKI

Kalasydän I-III 2017-2018

Lohien ylisiirrot 2016-2017

Tuki-istutusohjelma 2017-2018

Isohaaran kalateiden kehittäminen

PIELISJOKI

Ala-Koitajoen lisäkunnostukset ja -istutukset 2016-2018

Emokalojen pyynnin ja ylisiirtojen tehostaminen 2016-2018

Saimaan järvilohen kärkihanke (Kuurnan voimalaitoksen tulvauoman kehittäminen lisääntymisalueena) 2017-2019

Kuva 2. Toteutettavat kärkihanketoimenpiteet pilottialueilla (ml.

Freshabit- kalatiekohteet).

SAARIJÄRVEN REITTI

Hietamankosken kalatie, Vattenfall Freshabit 2018-2019

(7)

Kuva 3. Esitetyt tai valmistelussa olevat kärkihanketoimenpiteet.

NILSIÄN REITTI

Juankosken ja Karjalankosken kalatiet 2018- 2019

HIITOLANJOKI

Voimalaitoksen käytöstä poisto (toteutunut) ja ohitusuoman rakentaminen 2018-2019

(8)

Mitä saatu aikaan vesistöhankkeissa?

(9)

Iijoen kärkihankkeessa…

• rakennetaan kalatie Iin Raasakan voimalaitoksen yhteyteen

• asennetaan kalanpoikasten alasvaellusohjuri Haapakosken voimalaitokselle

• on toteutettu pienpoikasten istutusohjelma ja siirretty lohia ja meritaimenia voimalaitosten yli

on kunnostettu elinympäristöjä Raasakan vanhassa uomassa

• Hankkeen kokonaiskustannukset 4,3 milj. euroa, valtion tuki 2,0 milj. euroa

• Rahoittajia PVO-Vesivoima Oy, kunnat (Oulu, Ii, Pudasjärvi,

Taivalkoski, Kuusamo), Pohjois-Pohjanmaan liitto, kalastusalueet

ja Metsähallitus.

(10)

IIjoen vesistöalue

(11)

6.6.2019 11

Havainnekuva Raasakan

Voimalaitoksen kalatiestä

(12)

Haapakoskelle suunniteltu

alasvaellusohjuri

(13)

6.6.2019 13

Luke: Haapakosken alasvaellusratkaisun yleissuunnitelma - virtausmallit

yläkanavassa ja vaelluspoikashavaintoja eri virtaamatilanteissa

(14)

Oulujoen kärkihanke

Montan kiinniottolaite

• Kiinniottolaite otettiin käyttöön elokuussa 2017

• Tavoite: lohen ja taimenen palauttaminen Oulujokeen

• Hankkeen kokonaiskustannukset 2,65 milj.€.

Fortum vastasi noin 80 %:sta kustannuksista, valtion osuus oli n. 11 %.

• Muita rahoittajia ja yhteistyötahoja: Muhos, Utajärvi ja Vaala, Pohjois-Pohjanmaan ELY- keskus

Oulun Hupisaarten purojen kunnostus

• Päärahoittajana Oulun kaupunki

• Valtion tuki 100 000 euroa 14

Luonnonvarakeskus istutti Oulussa Hupisaarten puroihin 40 emokalaa syksyllä 2018.

(15)

15

6.6.2019 15

(16)

Kemijoella on…

• tehty lohien ylisiirtoja, 2016 ja 2017

• käynnistetty istutusohjelma, 2017- 2019

• kehitetty Kalasydänratkaisua (kolme hanketta: Paltamo, Merikoski,

Isohaara)

• parannettu Isohaaran kalateiden toimintaedellytyksiä

• Valtion tuki em. hankkeille yhteensä n. 1 milj. euroa

(17)

Alustavat tulokset Kemijoella:

• Kemijoki tuottaa luonnonsmoltteja. Lohien

ylisiirroilla saatu aikaan luonnonlisääntymistä.

• Isohaaran kalatiet toimivat, lohta noussut Isohaaran altaaseen ennätysmäärä

• Kalasydän – tulokset lupaavia

17

(18)

18

Kymijoella…

• avattiin Korkeakosken kalatie kesäkuussa 2016

• pääuoman koskia kunnostettiin 2016 helikopterisoraistuksin (Ilmasilta II)

• Helsingin Energia jatkaa selvitys- ja suunnitteluhanketta kalan kulun

järjestämiseksi Kymijoen länsihaarassa (rahoitus: HELEN + valtio)

18

18

Kymijoen pääuoma

(19)

Pääuoman

helikopterisoraistusta

(20)

20

6.6.2019 20

Korkeakosken kalatie Kymijoella.

(21)

Mustionjoella…

• kalateiden rakentaminen kahteen alimpaan voimalaitokseen

Åminneforsiin ja Billnäsiin on käynnissä

• Hankkeen omarahoittajina kunnat, Koskienergia Oy ja EU-Freshabit – hanke. Valtion osuus hankkeessa n.

1,1 milj.€.

(22)

Billnäsin kalatien rakennustyömaa, kesäkuu 2019

Åminneforsin kalatien rakennustyömaa, elokuu 2018

(23)

Saarijärven reitti – Hietaman kalatie

• Rakentaminen alkoi toukokuussa, käyttöönotto keväällä 2020

• Kustannusarvio yhteensä 2,4 miljoonaa euroa

• Kalatien rakentamiseksi on saatu tukea EU:n Freshabit LIFE IP -hankkeen

kautta sekä valtion kärkihankerahaa

• Muilta osin kustannuksista vastaa

Vattenfall Oy Hietamankosken voimalaitos. Kuva: Vattenfall Oy

(24)

Lieksanjoella on…

• käynnistetty kolmevuotinen järvilohen ja järvitaimenen palautukseen ja tukitoimiin pohjautuva hanke, jossa

• on kunnostettu Lieksanjoen Pankajärven yläpuolisia koskialueita

• tehdään tehostettuja emokalojen ylisiirtoja sekä järvilohen ja järvitaimenen tuki-istutuksia

• Alueen omarahoittajina Kemijoki Oy, kunnat,

kalastusalueet ja Metsähallitus

(25)
(26)
(27)

Pielisjoella rakennetaan

• järvilohelle ja –taimenelle soveltuva lisääntymis- ja poikasalue Kuurnan voimalaitoksen yhteyteen (Saimaan järvilohen kärkihanke).

• Kuurnankoskeen johdetaan pysyvä 35 kuution virtaus läpi vuoden, joka

mahdollistaa järvilohen luontaisen lisääntymisen tulvauomassa

• Omarahoittajina Kuurnan Voima Oy sekä laaja joukko muita yrityksiä ja alueen kuntia

(UPM Energy Oy, Nestorisäätiö, Pohjois- Karjalan Kirjapaino Oyj, Joensuun kaupunki, Kontiolahden kunta, Fingrid Oyj, Oriveden kalastusalue, Joensuun kalastuskunta ja Pielisjoen kalastusalue, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto).

• Hankkeen kokonaiskustannus 2,5 – 2,8 M€. Valtion osuus n. 1,3 M€.

Kuurnan tulvauoma

(28)
(29)

29

(30)

30

Hankevalmistelu käynnissä

Hiitolanjoella Rautjärven kunta on lunastanut Vantaan Energialta Lahnasenkosken voimalaitoksen. Kunnostustöihin ja voimalaitoksen ohitukseen on suunnitteilla hanke, jonka kokonaiskustannukset ovat n. 0,8-0,9 milj.€. Aluerahoittajia hankkeessa ovat alueen kunnat sekä alueella toimivat säätiöt.

Nilsiän reitin Juankoskeen ja Karjalankoskeen on suunnitteilla kalatiet. Hankkeen kokonaiskustannus n. 0,8 milj.€. Päärahoittajana Savon Voima Oy. Luvanhaku käynnistynyt.

(31)

Kangaskoski 31

Ritakoski Lahnasenkoski

(32)

32

Yhteenveto

Yhteensä 7,85 milj. euron kärkihankemäärärahasta kohdennettu n. 7,7 milj. euroa

Hankkeiden kokonaiskustannus n. 20 milj. euroa

Yksittäisten hankkeiden valtionosuus vaihtelee 11 - 50%:n välillä

Rakentaminen käynnissä useassa kohteessa

Osa rakennushankkeista käynnistyy vuoden 2019- 2020 aikana. Vuoden 2018 budjetissa olleet

kärkihankemäärärahat käytössä vielä vuonna 2020.

(33)

Kiitos mielenkiinnosta!

Korkeakosken kalatien avajaiset 6.6.2016

(34)
(35)

KALATIESTRATEGIAN TOTEUTUMINEN

Kalatiestrategian kärkikohteiden osalta tarkasteltuna 12/2018

Kalatie rakenteilla tai rakentaminen alkamassa:

- Mustionjoen Åminnefors ja Billnäs, Iijoen Raasakka, Saarijärven reitin Hietama, Kiskonjoen Koskenkoski ja Hålldamin

säännöstelypato, Hiitolanjoen Lahnasenkoski (+Kangaskoski ja Ritakoski)

Kalatie rakennettu:

- Eteläjoki-Noormarkunjoen Makkarakoski, Mäntyharjun reitin Kissakoski, Kemijoki Isohaara 1 ja 2, Lestijoen Korpelankoski, Lapväärtin-Isojoen Sandgrundfors, Peruskoski ja Villamon pato, Siuntionjoen Munksinkoski, Kymijoen Korkeakoski

Ei toimenpiteitä toistaiseksi

Sysmän reitin Nuoramoisen pato

Suunnittelu tekeillä:

- Mäntyharjun reitin Voikoski, Kymijoen Ahvenkoski ja Klåsarö

Kalatiesuunnitelmat tehty (+ osassa lupahakemus):

- Eteläjoki-Noormarkunjoen Sahakoski ja Hanhijoen pato, Iijoen

voimalat 4 kpl, Saarijärven reitin Leuhunkoski, Virojoen Kantturakoski, Nilsiän reitin Juankoski ja Karjalankoski, Mustionjoen Peltokoski ja Mustio, Ala-Kemijoki

Yleissuunnittelua:

- Juojärven reitin Palokki, Sysmäen reitti Tainionvirta, Lieksanjoen Pankakoski ja Lieksankoski, Pielisjoen Kuurna ja Kaltimo,

Hyrynsalmen reitti, Joroisvirran reitin Liunankoski

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Aiesopimuk- sen osapuolina ovat Joensuun kaupunki, Hel- singin yliopiston Luonnontieteellinen keskus- museo, Itä-Suomen yliopisto, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto sekä

MTT:n johtamassa tutkimushankkeessa olivat mukana HK Ruokatalo Oy:n siipikarjaliiketoiminta ja sen sopimustuottajatilat sekä Biolan Oy, Huhtamäki Oyj, Ruokakesko Oy, Raisio

Yhteisjärjestelyistä osaa hoitaa alueellinen palveluyhtiö, Kankaan Palvelu Oy, osaa Jyväskylän kaupunki ja osaa Jyväs-Parkki Oy.. Kankaan Palvelu Oy on Jyväskylän kaupungin, YIT:n

KESY NENÄINNIEMEN MAANKAATOPAIKKA, JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI VL 4 KESY UPM Communication Papers Oy, PITKÄNIEMEN TÄYTTÖALUE, JÄMSÄ VL 3

Kemira-konserniin (Kemira Oyj) kuuluneet Harjavallan Torttilan teollisuus- alueen tuotantoyksiköt ovat toimineet aiemmin nimellä "Kemira Oy, Harja- vallan tehtaat". Kemira

1978 Historiallinen arkisto 66 SHS Forssan Kirjapaino Oy Suomen

1981 Turku 1928 Suomalaisuuden Liitto Suomalainen Suomi Suomalaisuuden liitto Forssan Kirjapaino Oy Suomen

1978 Historiallinen arkisto 66 SHS Forssan Kirjapaino Oy Suomen