Vaelluskalakärkihankkeen tulokset
Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2019, Mikkeli
Jouni Tammi
MMM/ Luonnonvaraosasto
Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyt- täminen Luontopolitiikan toimenpiteenä
Tavoitekokonaisuudet:
Vaelluskalojen luontaisen lisääntymiskierron palauttaminen
kalatiestrategian kärkikohteista valittuihin pilottikohteisiin: toimenpiteiden suunnittelu, hankkeistaminen ja aikataulutus
Kansallisen lohenkalastuksen säätelyjärjestelmän uudistaminen sekä
uhanalaisten kalalajien suojelun tehostaminen (uusi kalastuslaki ja -asetus)
Uudet ratkaisut rakennettujen vesistöjen kalakantojen hoidossa.
=> Rahoitusta 7,85 milj. € vuosina 2016-2018
=> Strategista julkista vipurahoitusta, jolla luodaan edellytyksiä yhteistyölle, uudenlaisille hankkeille sekä kalakantojen hoito- ja elvyttämistoimenpiteiden jatkuvuudelle.
1. Lainsäädäntöhankkeet
• Uhanalaisten kalalajien suojelun tehostaminen (kalastuslaki ja –asetus 1/2016)
• Kansallinen lohenkalastuksen säätelyjärjestelmän uudistaminen lohi‐ ja
meritaimenstrategian mukaiseksi (kiintiöjärjestelmä ja uusi lohiasetus 2017)
Toimenpiteiden kolme koria
2. Selvitys-, innovaatio- ja tukihankkeet
• Selvitys Suomen pienvesivoimaloiden (alle 5 MW, 153 kpl) lupien kalatalous- ja virtaamavelvoitteista
• Kalasydän -innovaatiohanke, vaihtoehto perinteiselle kalatielle
• Luonnonvarakeskuksen asiantuntija- ja kehittämistehtävät
3
3. Vesistöhankkeet alueilla
• Toteutus käynnistyi kymmenellä vesistöalueella
• Vetureina maakuntaliitto, kuntayhteistyö, voimayhtiö tai ELY-keskus
• Rahoittajina voimayhtiöt, valtio, kunnat, maakuntaliitot, kalastusorganisaatiot, säätiöt, yritykset, EU-rahastot
Kuva 1.
Kalatiestrategian kärkikohdevesistöt.
Kuva 1.
Kalatiestrategian kärkikohdevesistöt.
Oulujoki
KYMIJOKI
Korkeakosken kalatie 2016
Pääuoman lisäkunnostukset (mm. helikopterisoraistukset) 2016
Ahvenkosken ja Klåsarön kalankulkuratkaisujen suunnittelu MUSTIONJOKI
Åminneforsin ja Billnäsin kalatiet 2017-2018
Poikasten alasvaellustutkimus
IIJOKI
Raasakan kalatie 2018
Alasvaelluksen pilottitutkimus Haapakoskella 2018-2019
Tuki-istutukset 2017-2018
Kalojen ylisiirrot 2016-2018
Raasakan vanhan uoman parantaminen 2018
LAPVÄÄRTINJOKI-ISOJOKI
Villamon padon poiston jälkeiset kunnostukset Freshabit 2017-2018
KISKONJOKI
Koskenkosken ja Hålldamin padon kalatiet Freshabit 2017-2018
OULUJOKI
Kalojen ylisiirtorakenne 2017
Hupisaarten purojen kunnostus 2018
LIEKSANJOKI
Koskialueiden kunnostukset 2016-2018
Tuki-istutukset 2016-2018
Emokalapyynnin ja ylisiirtojen tehostaminen 2016-2018
Saarijoen kalatie (sivujoki) 2017 KEMI-OUNASJOKI
Kalasydän I-III 2017-2018
Lohien ylisiirrot 2016-2017
Tuki-istutusohjelma 2017-2018
Isohaaran kalateiden kehittäminen
PIELISJOKI
Ala-Koitajoen lisäkunnostukset ja -istutukset 2016-2018
Emokalojen pyynnin ja ylisiirtojen tehostaminen 2016-2018
Saimaan järvilohen kärkihanke (Kuurnan voimalaitoksen tulvauoman kehittäminen lisääntymisalueena) 2017-2019
Kuva 2. Toteutettavat kärkihanketoimenpiteet pilottialueilla (ml.
Freshabit- kalatiekohteet).
SAARIJÄRVEN REITTI
Hietamankosken kalatie, Vattenfall Freshabit 2018-2019
Kuva 3. Esitetyt tai valmistelussa olevat kärkihanketoimenpiteet.
NILSIÄN REITTI
Juankosken ja Karjalankosken kalatiet 2018- 2019
HIITOLANJOKI
Voimalaitoksen käytöstä poisto (toteutunut) ja ohitusuoman rakentaminen 2018-2019
Mitä saatu aikaan vesistöhankkeissa?
Iijoen kärkihankkeessa…
• rakennetaan kalatie Iin Raasakan voimalaitoksen yhteyteen
• asennetaan kalanpoikasten alasvaellusohjuri Haapakosken voimalaitokselle
• on toteutettu pienpoikasten istutusohjelma ja siirretty lohia ja meritaimenia voimalaitosten yli
• on kunnostettu elinympäristöjä Raasakan vanhassa uomassa
• Hankkeen kokonaiskustannukset 4,3 milj. euroa, valtion tuki 2,0 milj. euroa
• Rahoittajia PVO-Vesivoima Oy, kunnat (Oulu, Ii, Pudasjärvi,
Taivalkoski, Kuusamo), Pohjois-Pohjanmaan liitto, kalastusalueet
ja Metsähallitus.
IIjoen vesistöalue
6.6.2019 11
Havainnekuva Raasakan
Voimalaitoksen kalatiestä
Haapakoskelle suunniteltu
alasvaellusohjuri
6.6.2019 13
Luke: Haapakosken alasvaellusratkaisun yleissuunnitelma - virtausmallit
yläkanavassa ja vaelluspoikashavaintoja eri virtaamatilanteissa
Oulujoen kärkihanke
Montan kiinniottolaite
• Kiinniottolaite otettiin käyttöön elokuussa 2017
• Tavoite: lohen ja taimenen palauttaminen Oulujokeen
• Hankkeen kokonaiskustannukset 2,65 milj.€.
Fortum vastasi noin 80 %:sta kustannuksista, valtion osuus oli n. 11 %.
• Muita rahoittajia ja yhteistyötahoja: Muhos, Utajärvi ja Vaala, Pohjois-Pohjanmaan ELY- keskus
Oulun Hupisaarten purojen kunnostus
• Päärahoittajana Oulun kaupunki
• Valtion tuki 100 000 euroa 14
Luonnonvarakeskus istutti Oulussa Hupisaarten puroihin 40 emokalaa syksyllä 2018.
15
6.6.2019 15
Kemijoella on…
• tehty lohien ylisiirtoja, 2016 ja 2017
• käynnistetty istutusohjelma, 2017- 2019
• kehitetty Kalasydänratkaisua (kolme hanketta: Paltamo, Merikoski,
Isohaara)
• parannettu Isohaaran kalateiden toimintaedellytyksiä
• Valtion tuki em. hankkeille yhteensä n. 1 milj. euroa
Alustavat tulokset Kemijoella:
• Kemijoki tuottaa luonnonsmoltteja. Lohien
ylisiirroilla saatu aikaan luonnonlisääntymistä.
• Isohaaran kalatiet toimivat, lohta noussut Isohaaran altaaseen ennätysmäärä
• Kalasydän – tulokset lupaavia
17
18
Kymijoella…
• avattiin Korkeakosken kalatie kesäkuussa 2016
• pääuoman koskia kunnostettiin 2016 helikopterisoraistuksin (Ilmasilta II)
• Helsingin Energia jatkaa selvitys- ja suunnitteluhanketta kalan kulun
järjestämiseksi Kymijoen länsihaarassa (rahoitus: HELEN + valtio)
18
18
Kymijoen pääuoma
Pääuoman
helikopterisoraistusta
20
6.6.2019 20
Korkeakosken kalatie Kymijoella.
Mustionjoella…
• kalateiden rakentaminen kahteen alimpaan voimalaitokseen
Åminneforsiin ja Billnäsiin on käynnissä
• Hankkeen omarahoittajina kunnat, Koskienergia Oy ja EU-Freshabit – hanke. Valtion osuus hankkeessa n.
1,1 milj.€.
Billnäsin kalatien rakennustyömaa, kesäkuu 2019
Åminneforsin kalatien rakennustyömaa, elokuu 2018
Saarijärven reitti – Hietaman kalatie
• Rakentaminen alkoi toukokuussa, käyttöönotto keväällä 2020
• Kustannusarvio yhteensä 2,4 miljoonaa euroa
• Kalatien rakentamiseksi on saatu tukea EU:n Freshabit LIFE IP -hankkeen
kautta sekä valtion kärkihankerahaa
• Muilta osin kustannuksista vastaa
Vattenfall Oy Hietamankosken voimalaitos. Kuva: Vattenfall Oy
Lieksanjoella on…
• käynnistetty kolmevuotinen järvilohen ja järvitaimenen palautukseen ja tukitoimiin pohjautuva hanke, jossa
• on kunnostettu Lieksanjoen Pankajärven yläpuolisia koskialueita
• tehdään tehostettuja emokalojen ylisiirtoja sekä järvilohen ja järvitaimenen tuki-istutuksia
• Alueen omarahoittajina Kemijoki Oy, kunnat,
kalastusalueet ja Metsähallitus
Pielisjoella rakennetaan
• järvilohelle ja –taimenelle soveltuva lisääntymis- ja poikasalue Kuurnan voimalaitoksen yhteyteen (Saimaan järvilohen kärkihanke).
• Kuurnankoskeen johdetaan pysyvä 35 kuution virtaus läpi vuoden, joka
mahdollistaa järvilohen luontaisen lisääntymisen tulvauomassa
• Omarahoittajina Kuurnan Voima Oy sekä laaja joukko muita yrityksiä ja alueen kuntia
(UPM Energy Oy, Nestorisäätiö, Pohjois- Karjalan Kirjapaino Oyj, Joensuun kaupunki, Kontiolahden kunta, Fingrid Oyj, Oriveden kalastusalue, Joensuun kalastuskunta ja Pielisjoen kalastusalue, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto).
• Hankkeen kokonaiskustannus 2,5 – 2,8 M€. Valtion osuus n. 1,3 M€.
Kuurnan tulvauoma
29
30
Hankevalmistelu käynnissä
• Hiitolanjoella Rautjärven kunta on lunastanut Vantaan Energialta Lahnasenkosken voimalaitoksen. Kunnostustöihin ja voimalaitoksen ohitukseen on suunnitteilla hanke, jonka kokonaiskustannukset ovat n. 0,8-0,9 milj.€. Aluerahoittajia hankkeessa ovat alueen kunnat sekä alueella toimivat säätiöt.
• Nilsiän reitin Juankoskeen ja Karjalankoskeen on suunnitteilla kalatiet. Hankkeen kokonaiskustannus n. 0,8 milj.€. Päärahoittajana Savon Voima Oy. Luvanhaku käynnistynyt.
Kangaskoski 31
Ritakoski Lahnasenkoski
32
Yhteenveto
• Yhteensä 7,85 milj. euron kärkihankemäärärahasta kohdennettu n. 7,7 milj. euroa
• Hankkeiden kokonaiskustannus n. 20 milj. euroa
• Yksittäisten hankkeiden valtionosuus vaihtelee 11 - 50%:n välillä
• Rakentaminen käynnissä useassa kohteessa
• Osa rakennushankkeista käynnistyy vuoden 2019- 2020 aikana. Vuoden 2018 budjetissa olleet
kärkihankemäärärahat käytössä vielä vuonna 2020.
Kiitos mielenkiinnosta!
Korkeakosken kalatien avajaiset 6.6.2016
KALATIESTRATEGIAN TOTEUTUMINEN
Kalatiestrategian kärkikohteiden osalta tarkasteltuna 12/2018
Kalatie rakenteilla tai rakentaminen alkamassa:
- Mustionjoen Åminnefors ja Billnäs, Iijoen Raasakka, Saarijärven reitin Hietama, Kiskonjoen Koskenkoski ja Hålldamin
säännöstelypato, Hiitolanjoen Lahnasenkoski (+Kangaskoski ja Ritakoski)
Kalatie rakennettu:
- Eteläjoki-Noormarkunjoen Makkarakoski, Mäntyharjun reitin Kissakoski, Kemijoki Isohaara 1 ja 2, Lestijoen Korpelankoski, Lapväärtin-Isojoen Sandgrundfors, Peruskoski ja Villamon pato, Siuntionjoen Munksinkoski, Kymijoen Korkeakoski
Ei toimenpiteitä toistaiseksi
Sysmän reitin Nuoramoisen pato
Suunnittelu tekeillä:
- Mäntyharjun reitin Voikoski, Kymijoen Ahvenkoski ja Klåsarö
Kalatiesuunnitelmat tehty (+ osassa lupahakemus):
- Eteläjoki-Noormarkunjoen Sahakoski ja Hanhijoen pato, Iijoen
voimalat 4 kpl, Saarijärven reitin Leuhunkoski, Virojoen Kantturakoski, Nilsiän reitin Juankoski ja Karjalankoski, Mustionjoen Peltokoski ja Mustio, Ala-Kemijoki
Yleissuunnittelua:
- Juojärven reitin Palokki, Sysmäen reitti Tainionvirta, Lieksanjoen Pankakoski ja Lieksankoski, Pielisjoen Kuurna ja Kaltimo,
Hyrynsalmen reitti, Joroisvirran reitin Liunankoski