II- JA SIURUANJOENTURVETUOTANTOALUEET,KALATALOUSTARKKAILU 2019

(1)

EUROFINS AHMA OYOY

Projektinro: 10773

II- JA SIURUANJOEN

TURVETUOTANTOALUEET,

KALATALOUSTARKKAILU 2019

(2)

Ii- ja Siuruanjoen turvetuotantoalueet Kalataloustarkkailu 2019 ______________________________________________________________________________

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY

II- JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEET, KALATALOUSTARKKAILU 2019

7.9.2020

Simo Paksuniemi, iktyonomi

Sisällysluettelo:

1. JOHDANTO ... 1

2. AINEISTO JA MENETELMÄT ... 1

2.1 KIRJANPITOKALASTUS ... 1

3. TULOKSET ... 2

4. YHTEENVETO ... 5

VIITTEET ... 5

LIITTEET

Liite 1. Kirjanpitokalastuksen pyynti- ja saalistiedot vuodelta 2019

96320 Rovaniemi p. +358 (0)40 1333 800

Pohjakartat: © Maanmittauslaitos

(3)

1. JOHDANTO

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueille on voimassa käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma vuosille 2013–2019 (Nikula ym. 2012). Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on hyväksynyt tarkkailuohjelman 13.2.2013 muutamin tarkennuksin (POPELY/401/07.00/2012). Kainuun ELY- keskus on hyväksynyt tarkkailuohjelman tarkennettuna 15.5.2013 (Dnro 103/5723-2013).

Tarkkailuohjelma sisältää Vapo Oy:n, Turveruukki Oy:n, Kuiva-Turve Oy:n, Pudasjärven Turvetyö Oy:n, Rasepi Oy:n ja Turvetuote Peat-Bog Oy:n turvetuotantoalueet. Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden kalataloustarkkailu toteutettiin vuonna 2019 kalataloustarkkailuohjelman mukaisesti.

Tässä raportissa esitetään vuoden 2019 kalataloustarkkailun tulokset. Tarkkailu piti sisällään vain kirjanpitokalastuksen, jonka tuloksista laadittiin ohjelman mukaan vain lyhyt työraportti. Tarkemmat tiedot turvetuotantoalueista, niiden päästö- ja vesistötarkkailun tuloksista, sekä tarkkailukauden sää- ja hydrologisista oloista löytyvät laaditusta käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportista (Näsi ym. 2020)

2. AINEISTO JA MENETELMÄT

2.1 Kirjanpitokalastus

Tarkkailuohjelman mukaan Siuruanjoen alaosalla välillä jokisuu-Siurua tulee olla kirjanpitäjinä 8 vapakalastajaa. Vuonna 2019 kirjanpitotiedot saatiin edelleen kuudelta kalastajalta, joista kaksi oli värvätty vuoden 2018 aikana. Osa pidempiaikaisista kirjanpitokalastajista on Siuruanjoella lopettanut kalastuksen ja uusien kalastajien rekrytointi Siuruanjoelle on ollut haastavaa.

Kirjanpitokalastajien kalastusaktiivisuuden vähentyminen tai pyynnin loppuminen mm.

ikääntymisestä johtuen on vaikeuttanut kirjanpitokalastuksen toteuttamista ohjelman mukaisesti.

Kalastajien pyynti- ja saalistiedot vuodelta 2019 on esitetty liitteessä 1. Pyynti- ja saalistiedoista on laskettu pyydys- ja lajikohtaiset yksikkösaaliit (g/kalastuskerta, kkr) kullekin saalislajille.

Yksikkösaaliin kehittymistä on lisäksi kuvattu kalalajeittain sekä todellisina vuosiarvoina että kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina. Vapakalastajia on ollut kirjanpitäjinä Siuruanjoella vuodesta 2007 lähtien. Tässä raportissa esitetään tulokset vuosilta 2004–2019. Vuosien 2004–2006 sekä vuosien 2015–2016 vapakalastuksen aineistot ovat keskimääräistä suppeampia, millä voi olla vaikutusta myös tuloksiin (Taskila 2013, Vaaramaa-Hiltunen ym. 2014, Salo 2015, Laitala &

Paksuniemi 2016, Laitala 2017).

Kirjanpitokalastuksen tuloksia tulkitessa tulee huomioida, että kirjanpitokalastuksen pyyntiponnistukset ovat jääneet useina vuosina varsin vähäisiksi, joka kasvattaa satunnaisvaihtelua. Kirjanpitokalastajien kalastuspaikat, kalastustavat ja tekniikat sekä pyyntiajat ja pyyntiponnistus vaihtelevat vuosien välillä johtuen mm. kalastajien mieltymyksistä ja erikoistumisesta tietyn lajin kalastukseen. Ii- Siuruanjoen kirjanpitokalastuksessa erityisesti verkkoja katiskapyynti sekä koukkukalastus ovat olleet riippuvaisia pääasiassa yksittäisten kirjanpitokalastajien pyyntiponnistuksesta. Lisäksi epävarmuutta kasvattavat kalastajien aktiivisuus kirjanpitoon sekä kalastajissa tapahtuva vaihtuvuus. Edellä mainittujen lisäksi ympäristöolosuhteet (mm. vedenkorkeudet, -lämpötilat ja virtaamat) vaikuttavat kirjanpitokalastuksen kulloiseenkin onnistumiseen virtavesissä.

(4)

3. TULOKSET

Vuonna 2019 kirjanpitokalastuksen kilomääräinen kokonaissaalis oli 267 kg ja vajaat sata kiloa suurempi verrattuna kolmen edeltävän vuoden saaliiden keskiarvoon nähden (162-196 kg).

Kirjanpitokalastajien kalastus keskittyi pääasiassa vapapyyntiin avovesikaudella (touko-syyskuu).

Kaksi kalastaneista pyysi myös katiskoilla. Yksi kalastaneista pyysi koukuilla talvikuukausina mateita ja käytti lisäksi keväällä muutaman kerran verkkoja. Kalastajien keskisaalis oli 44,5 kg/kalastaja.

Reilu puolet kokonaissaaliista (147 kg) saatiin vapapyydyksillä ja noin kolmannes (87 kg) katiskoilla. Koukkusaalis oli valtaosin madetta ja verkkosaalis haukea, ahventa ja särkikaloja.

Kalalajien saalisosuuksia tarkasteltaessa kokonaissaaliista haukea oli vajaa puolet (46 %), ahventa vajaa kolmannes ja madetta 8 %. Särkikalojen (lahna ja särki) osuus oli yhteensä 6 %. Harjusta oli pyytänyt kaksi kalastajaa. Heidän harjussaaliinsa oli yhteensä n. 16 kg (66 kpl) ja harjuksen osuus kokonaissaaliista oli 6 %. Toinen kalastajista oli harjoittanut pääosin ”pyydä ja päästä” kalastusta ja vapauttanut valtaosan harjuksista. Harjuksen pyynnin yhteydessä kalastaja sai kerran myös yhden 0,2 kg:n taimenen poikasen, joka todennäköisimmin oli istukas. Kirjolohta koonaissaaliissa ei esiintynyt. (Taulukko 3-1)

Taulukko 3-1. Kirjanpitokalastuksen kokonaissaaliit (kg) pyydyksittäin ja lajeittain v. 2019.

Pyydys Pyynti- Ahven Särki Hauki Taimen Made Harjus Lahna Yht.

ponnistus (kg)

Verkko 3 4 3 6 - - - 2 14

Katiska 49 41 1 28 - 4 - 13 87

Koukut 48 - - 1 - 19 - - 20

Vapakalastus 98 42 - 89 0,2 - 16 - 147

Yht. (kg) 86 4 124 0,2 23 16 14 267

Osuus % 32 1 46 0,1 8 6 5 100

Suhteuttamalla kirjanpitokalastajien saaliit heidän kalastusmääriinsä (ns. pyyntiponnistuksiin), mahdollistetaan vuosien välinen vertailu niin pyyntimuotojen kuin kalalajien saaliidenkin välillä.

Nämä niin sanotut yksikkösaaliit kertovat kunkin kalalajin keskimääräisen saaliin joko passiivisen pyydyksen kokukertaa kohden tai vapakalastuksen osalta kalassakäyntikertaa kohden.

Vuoden 2019 osalta yksikkösaaliit on esitetty taulukossa 3-2. Vuonna 2019 verkoilla sai yhden verkon kokukertaa kohden keskimäärin 4,6 kg:n saaliin, josta liki 2 kg oli haukea ja noin 1,2 kg ahventa. Heittokalastussaalis oli käyntikertaa kohden keskimäärin 1,5 kg ja siitä 0,9 kg oli haukea ja 0,4 kg ahventa. Harjusta heittokalastuskerralla sai vajaat 0,2 kg. Katiskalla saalista sai kokukertaa kohden keskimäärin 1,8 kg ja tästä ahventa oli n. 0,8 kg ja haukea 0,6 kg.

Koukkukalastajalla oli pyynnissä kerrallaan keskimäärin reilut viisi koukkua ja madetta sai yhtä koettua koukkua kohden keskimäärin vajaat 0,4 kg.

Taulukko 3-2. Kirjanpitokalastuksen yksikkösaaliit* (g) pyydyksittäin ja lajeittain v. 2019.

Pyydys Pyynti- Ahven Särki Hauki Taimen Made Harjus Lahna Yht.

ponnistus (g/pkk)

Verkko 3 1167 933 1967 - - - 533 4600

Katiska 49 833 18 580 - 80 - 261 1771

Koukut 48 - - 25 - 390 - - 415

Heittokalastus 98 423 - 905 2 - 167 - 1498

* vapavälineet g/kalassakäyntikerta, passiiviset pyydykset g/pyydyskokukerta

(5)

yksikkösaaliita. Tarkkailuhistorian aikana harjuksen yksikkösaaliit ovat vaihdelleet heikosta keskikertaiseen. Vuosina 2011–2013 harjussaaliit olivat keskinkertaisia, mutta heikkenivät vuosina 2014–2016 ja kasvoivat jälleen vuodesta 2017 lähtien. Harjuksen kokonaissaaliit ovat olleet varsin pieniä, jolloin mm. yksittäisten kalastajien pyynnin painotukset ja harjussaaliit vaikuttavat vuosien väliseen vaihteluun. Vuosien 2018-2019 tavanomaista paremmat harjussaaliit selittyvät lähinnä uudella kalastuskirjanpitäjällä, joka keskittyy vapakalastuksessaan paljolti harjuksen perhokalastukseen.

Kirjolohisaaliit ovat riippuvaisia istutuksista ja saaliit ovat romahtaneet istutustoiminnan vähentymisen johdosta. Vielä vuosina 2004 ja 2005 kirjolohta saatiin selvästi yli 500 grammaa kalassakäyntikertaa kohden, eli käytännössä vähintään joka toisella kalastuskerralla. Viime vuosina kirjolohta on esiintynyt saaliissa viimeksi vuonna 2018 (5,6 kg) (kuva 3-1).

Kuva 3-1. Vapakalastuksen kalastuskertakohtaiset harjuksen ja kirjolohen yksikkösaaliit v.

2004–2019.

0 20 40 60 80 100 120 140 160 180

2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019

g/ kkr

Harjus

0 100 200 300 400 500 600 700 800

2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019

g/ kkr

Kirjolohi

(6)

Heittokalastuksen kalastuskertakohtaiset haukisaaliit ovat vaihdelleet vuosien välillä kohtalaisesta hyvään. 2000-luvun toisella vuosikymmenellä yksikkösaaliit ovat olleet paria heikompaa vuotta lukuunottamatta lähes poikkeuksetta yli 800 grammaa kalassakäyntikertaa kohden. Hauen yksikkösaaliit vaikuttavat kasvaneen tarkkailuhistorian alkuvuosiin verrattuna. Ahvenen heittokalastuksen yksikkösaaliit ovat olleet huipussaan vuosina 2014-2017, minkä jälkeen ne ovat pienentyneet noin parillasadalla grammalla (kuva 3-2).

Kuva 3-2. Vapakalastuksen kalastuskertakohtaiset hauen ja ahvenen yksikkösaaliit v. 2004–

2019.

0 200 400 600 800 1000 1200

2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 g/ kkr

Hauki

0 100 200 300 400 500 600 700 800 900

2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 g/kkr

Ahven

(7)

4. YHTEENVETO

Vuonna 2019 Siuruanjoen tarkkailualueella kalasti kuusi kirjanpitokalastajaa ja kalastajakohtainen kokonaissaalis (44,5 kg/kalastaja) oli tarkkailuhistorian parhaimmasta päästä. Kalastus painottui avovesikauteen ja oli pääasiassa vapapyyntiä ja katiskakalastusta. Hauki ja ahven muodostivat pääosan kirjanpitokalastuksen saaliista. Hauen vapakalastuksen yksikkösaalis oli 905 g/käyntikerta ja viimevuosiin nähden keskimääräistä hieman parempi. Ahvenen osalta vapakalastuksen yksikkösaalis oli 423 g/käyntikerta ja edelleen vajaat 200 g heikompi kuin hyvinä saalisvuosina 2014-2017. Harjuksen vapakalastuksen yksikkösaalis oli 167 g ja edellisvuoden tasolla.

VIITTEET

Laitala, H., Jokinen, J., Paksuniemi, S. 2019. Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden kalataloustarkkailun raportti vuodelta 2018. Eurofin Ahma Oy, Rovaniemi. 59 s. + liitteet.

Laitala, H. 2017. Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden kalataloustarkkailun raportti vuodelta 2016. Ahma ympäristö Oy. Rovaniemi. 7 s. + liitteet

Laitala, H. & Paksuniemi, S. 2016. Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden kalataloustarkkailun raportti vuodelta 2015. Ahma ympäristö Oy. Rovaniemi. 14 s. + liitteet

Lapin Vesitutkimus Oy 2004. Iijoen yhteistarkkailu 2003. Käyttö-, kuormitus-, vesistö ja kalataloustarkkailun tulokset vuodelta 2003. Osa IV: Kalataloustarkkailu.

Lapin Vesitutkimus Oy 2006: Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 2006. Lapin Vesitutkimus Oy. Rovaniemi.

Nikula, A., Nopanen, A. & Taskila, E. 2012. Vapo Oy, Turveruukki Oy, Kuiva-Turve Oy, Latvasuon Turve Ky, Pudasjärven Turvetyö Oy, Rasepi Oy, Turvetuote Peat-Bog Oy.

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma vuosille 2013-2019. Pöyry Finland Oy. 18 s + liitteet.

Nikula, A. & Vaaramaa-Hiltunen, M. 2018. Vapo Oy, Turveruukki Oy, Kuiva-Turve Oy, Latvasuon Turve Ky, Pudasjärven Turvetyö Oy, Rasepi Oy, Turvetuote Peat-Bog Oy – Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 2017. Eurofins Ahma Oy. Rovaniemi. 56 s. + liitteet.

PSV –Maa ja Vesi OY 2005:Iijoen yhteistarkkailu v. 2004. Osa 3: Kalataloudellinen ja biologinen tarkkailu. – Oulu. Moniste.

PSV –Maa ja Vesi OY 2006:Iijoen yhteistarkkailu v. 2005. Osa 3: Kalataloudellinen ja biologinen tarkkailu. – Oulu. Moniste.

Salo, J. 2015. Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden kalataloustarkkailun raportti vuodelta 2014. Ahma ympäristö Oy. Rovaniemi. 6 s. + liitteet

Vaaramaa-Hiltunen, M., Salo, J., Paksuniemi, S., Nurkkala, A. & Tervaniemi, M. 2014. Iijoen ja Siruanjoen turvetutantoalueiden käyttö- päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 2013. Ahma ympäristö Oy.

Taskila, E. 2012. Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö- päästö- ja vaikutustarkkailu v 2011, osa III: Kalataloustarkkailu. Pöyry Finland Oy 2012.

Taskila, E. 2013. Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 2012. Pöyry Finland Oy 2013.

Näsi M-T., Leppänen E-M. & Åsbacka J. 2020. Vapo Oy, Turveruukki Oy, Latvasuon turve Ky,

Pudasjärven turvetyö, Rasepi Oy, Turvetuote Peat Bog Oy - Iijoen ja siuruanjoen turvetuotantoalueiden yhteistarkkailu vuonna 2019. Eurofins Ahma Oy. 88 s. + liitteeet

(8)

Kirjanpitokalastuksen kokonaissaalis (kg) pyydyksittäin ja lajeittain v. 2019.

Pyydys PP Ahven Särki Hauki Taimen Made Harjus Lahna Yht. (kg)

Verkot 3 3,5 2,8 5,9 - - 1,6 13,8

Katiska 49 40,8 0,9 28,4 - 3,9 - 12,8 86,8

Koukut 48 - - 1,2 - 18,7 - - 19,9

Vapakalastus 98 41,5 - 88,7 0,2 - 16,4 - 146,8

Yht. (kg) 85,8 3,7 124,2 0,2 22,6 16,4 14,4 267,3

Osuus % 32,1 1,4 46,5 0,1 8,5 6,1 5,4 100,0

Kirjanpitokalastuksen yksikkösaalis* (g) pyydyksittäin ja lajeittain v. 2019

Pyydys Pyynti- Ahven Särki Hauki Taimen Made Harjus Lahna Yht. (g)

Verkot 3 1167 933 1967 - - - 533 4600

Katiska 49 833 18 580 - 80 - 261 1771

Koukut 48 - - 25 - 390 - - 415

Vapakalastus 98 423 - 905 2 - 167 - 1498

*vapavalineet g/kalassakäyntikerta, verkko ja katiska g/pyydyskokukerta)