Jokitalkkari 2012-2016 -hanke
Sipoonjoki, Mustijoki-Mäntsälänjoki,
Porvoonjoki, Ilolanjoki, Koskenkylänjoki, Loviisanjoki &
Taasianjoki
Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari Lahti 16.8.2013
Sampo Vainio
Hankkeen toiminta- alueena 7 jokea Sipoonjoki
Mustijoki-
Mäntsälänjoki Porvoonjoki Ilolanjoki
Koskenkylänjoki Loviisanjoki
Taasianjoki
Hankkeen tavoitteet:
• Palauttaa luontaisesti lisääntyvät taimenkannat hankealueen virtavesiin
• Edistää muidenkin arvokkaikaina pidettyjen lajien menestystä virtavesissä (esim. muut lohi- ja vaelluskalat, nahkiainen, ravut...)
• Lisätä kalastusta sekä kohottaa virtavesien arvoa ja statusta
Hankkeen toimintatavat:
• Lohikalojen mätijyväistutus
• Kalataloudellinen kunnostustoiminta
• Kalateiden toiminnan seuranta ja kehittäminen
• Kalakantojen kehittymisen ja istutusten tuloksellisuuden seuranta (sähkökoekalastus, koeravustus)
• Tiedotus (raportointi, lehdistötilaisuudet...)
• Kalastuksen ohjaus, neuvonta ja osallistuminen kalastuksen valvontaan
• Kalavesien hoitosuunnitelmien laatiminen
• Mikä tahansa toiminta, jonka katsotaan olevan tarpeellista hankkeen
tavoitteiden toteuttamiseksi
Hankkeen tausta
• Lohikalaa Suomenlahdelta
Salpausselälle -hanke 2007-2011 (5 jokea)
• Kalataloudellinen jokikunnostushanke 2002-2006 (3 jokea)
• Porvoonjoki eläväksi -hanke 1999-2001
Jokitalkkarit
• Vesiensuojeluyhdistyksen 4
työntekijää (Iktyonomi, limnologi, biologi, ekologi)
• Jokitalkkarit suunnittelevat ja
toteuttavat toiminnan, seuraavat töiden vaikutuksia ja raportoivat toiminnasta hankkeen eri
osapuolille.
Jokitalkkari-hankkeen rahoitus
• 28 rahoittajatahoa
• vuosibudjetti reilut 100 000 €
Rahoittajia:
• ELYjen kalatalousryhmät: Uusimaa ja Häme
• Kunnat ja kaupungit: Askola, Iitti, Kärkölä, Lahti,
Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Mäntsälä, Pornainen, Porvoo, Pukkila, Sipoo
• Kalastusalueet: Itäinen Uusimaa, Lapinjärvi, Mäntsälä- Pornainen, Porvoonjoki, Sipoo-Porvoo
• Yritykset ja laitokset: Borealis Polymers Oy, Fortum
Oy, Lahti Aqua Oy, Mäntsälän Sähkö Oy, Nastolan
vesihuoltolaitos, Neste Oil Oyj, Orimattilan Vesi Oy,
Porvoon Energia Oy, Porvoon vesi
Miksi hankkeessa istutetaan lohikaloja mätijyvinä?
Perinteinen lohikalojen poikasistutus
-Poikasistusten tarkoitus on yleensä ollut merialueen kalastuksen tukeminen, mäti-istutusten tavoite on luonnonkantojen palauttaminen
-Poikasistutusten tuotto heikentynyt radikaalisti
-Poikasistutuksessa joudutaan toimimaan liikaa kalanviljelyn ehdoilla
Lohikalakantojen mätijyväistutuksen etuja verrattuna poikasistutukseen
• Mätijyvien istuttaminen onnistuu laajemmalle alueelle ja parempiin poikasympäristöihin kuin autokuljetuksen vaativat kasvatetut poikaset.
• Mäti-istutuksessa poikaset ”leimautuvat” haluttuihin paikkoihin, eli niille muodostuu kohde, minne ne kasvuvaelluksensa jälkeen palaavat kutemaan. Poikasistutuksissa leimautuminen on usein epävarmaa.
• Poikasten oppivat välttämään petoja. Poikasten perimä ja toisilta oppiminen vaikuttavat siihen, miten kalat oppivat selviytymään istutuskohteessa.
• Mätijyvinä istutetut poikaset oppivat luonnonkalojen tavoin käyttämään istutuspaikassa saatavilla olevaa ravintoa.
• Luonnossa kasvavat poikaset ovat terveitä ja yleiskunnoltaan parempia kuin laitospoikaset.
• Laitoksissa kasvaneilla poikasilla, jotka istutetaan luonnonvesiin, on huomattavasti heikommat mahdollisuudet muodostaa luontaisesti lisääntyviä kantoja verrattuna luonnossa kasvaneisiin poikasiin.
Mätijyväistutuksen toteuttaminen
- Istutus maaliskuussa
- Taimenet pieniin virtavesiin hyviin poikasympäristöihin
- Lohille luontaisia suuret kosket
Mätirasioiden sijoittamisessa käytettyjä menetelmiä
Sijoitus metallikoriin
Välivarastointi, hapetettu jäävesi
Sijoitus sellaisenaan kivikkoon
Sijoitus metalliritilälle
Mätijyvät rasian ylähyllyllä
Whitlock-Vibert rasian Toimintaperiaate
(Federation of Flyfishers)
Poikaset kuoriutuvat rasiassa samoin kuin soran sisällä luonnossa. Aluksi kasvu tapahtuu
ruskuaispussin ravinnon turvin. Myöhemmin poikaset hakeutuvat itse ulos rasiasta.
Vas. Rasiat noudetaan pois touko-
kesäkuun taitteessa, jolloin mätijyvien kuoriutuminen voidaan todeta.
Yllä. Istutusten tuloksia seurataan sähkökalastuksin elo-lokakuussa.
Vas. Sähkökalastuksen saaliissa yhden ja kahden kesän ikäisiä taimenen
poikasia.
Mätijyväistutukset 2003-2013
2013
Taimen 155 000 kpl 169 rasiaa
54 istutuskohdetta
2012
Taimen 132 000 kpl 152 rasiaa
58 istutuskohdetta Lohi 89 000 kpl
100 rasiaa
13 istutuskohdetta
2003-2011
Taimen n. 770 000 kpl
Lohi n. 220 00 kpl
Harjus 15 000 kpl
Kalataloudelliset kunnostustoimenpiteet
-toteutetaan pääosin pienissä virtavesissä -lupabyrokratia pyritään pitämään pienenä
-toimitaan yhteistyössä paikallisten tahojen kanssa -paikallisia tahoja usein mukana talkoilla
-kunnostuskohteilla pitkäaikainen seuranta ja ”huolto”
Kutusoraikkojen kunnostus
Poikasalueiden kunnostus
Vaellusesteiden poistaminen
Köylinkoski 1
Köylinkoski 2
Köylinkoski 3
Monninkylän kalatie Porvoonjoki, Askola
Keiturinkosken kalatie Porvoonjoki, Orimattila
Köylinkosken ohitusuoma Koskenkylänjoki, Orimattila
