YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA
Borealis Polymers Oy
Uusi maanalainen kalliosäiliö
Copyright © Pöyry Finland Oy
Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Finland Oy:n antamaa kirjallista lupaa. Projektinumero 101007701.
YHTEYSTIEDOT JA NÄHTÄVILLÄOLO
Hankkeesta vastaava:
Borealis Polymers Oy Perttu Hihnala
perttu.hihnala@borealisgroup.com puh. 050 379 4991
www.borealisgroup.com/porvoo Yhteysviranomainen:
Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus Ylitarkastaja Erika Heikkinen
erika.heikkinen@ely-keskus.fi puh. 02950 21142
http://www.ely-keskus.fi/web/ely/ely-uusimaa YVA-konsultti:
Pöyry Finland Oy
YVA-projektipäällikkö Anna-Katri Räihä anna-katri.raiha@poyry.com
puh. 050 409 4934 www.poyry.fi
Arviointiohjelma on nähtävillä seuraavissa paikoissa:
Porvoon pääkirjasto, Papinkatu 20, 06100 Porvoo,
Porvoon kaupungin Palvelupiste Kompassi, Rihkamatori B, 06100 Porvoo Sipoon kunta, Kuntala, Iso Kylätie 18, 04130 Sipoo
Arviointiohjelma on saatavissa sähköisesti osoitteista:
www.ymparisto.fi/BorealisPolymersYVA www.miljo.fi/BorealisPolymersMKB
SISÄLLYSLUETTELO
YHTEYSTIEDOT JA NÄHTÄVILLÄOLO ...3
SISÄLLYSLUETTELO ...4
YVA-TYÖRYHMÄ...6
TIIVISTELMÄ SUOMEKSI ...7
SAMMANDRAG PÅ SVENSKA ... 11
1 JOHDANTO ... 17
2 HANKKEEN KUVAUS JA ARVIOITAVAT VAIHTOEHDOT... 18
2.1 HANKKEESTA VASTAAVA ... 18
2.2 HANKKEEN TAUSTA, TARKOITUS JA AIKATAULU ... 18
2.3 HANKKEEN SIJAINTI JA MAANKÄYTTÖTARVE ... 18
2.4 ARVIOITAVAT VAIHTOEHDOT ... 19
2.5 HANKKEEN LIITTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN ... 20
3 TEKNINEN KUVAUS ... 21
3.1 KALLIOSÄILIÖN RAKENTEET JA RAKENTAMINEN ... 21
3.2 TOIMINTAPERIAATE ... 22
3.3 RAAKA-AINEET, KEMIKAALIT JA POLTTOAINEET ... 23
3.4 VEDEN TARVE JA HANKINTA SEKÄ JÄTEVEDET ... 23
3.5 JÄTTEET JA SIVUTUOTTEET ... 24
3.6 PÄÄSTÖT ILMAAN ... 24
3.7 KULJETUKSET JA HENKILÖLIIKENNE ... 24
3.8 MELU JA TÄRINÄ... 24
3.9 PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA(BAT) ... 24
3.10 KÄYTTÖIKÄ ... 24
4 YVA-MENETTELY ... 25
4.1 YVA-MENETTELYN TARVE JA OSAPUOLET ... 25
4.2 YVA-MENETTELYN TAVOITE JA SISÄLTÖ ... 25
4.3 YVA-MENETTELYN AIKATAULU ... 29
4.4 OSALLISTUMINEN, VUOROVAIKUTUS JA TIEDOTUS ... 30
Arviointiohjelmasta kuuluttaminen ja nähtävillä olo ... 30
4.4.1 Tiedotus- ja keskustelutilaisuudet yleisölle ... 30
4.4.2 Muu viestintä ... 30
4.4.3 5 YMPÄRISTÖN NYKYTILA ... 31
5.1 MAANKÄYTTÖ JA RAKENNETTU YMPÄRISTÖ ... 31
Sijainti ja alueen nykyiset toiminnot ... 31
5.1.1 Asutus ja herkät kohteet ... 32
5.1.2 Kaavoitus ja muut maankäytön suunnitelmat ... 33
5.1.3 5.2 LIIKENNE ... 36
5.3 MELU ... 36
5.4 TÄRINÄ ... 36
5.5 PÄÄSTÖT ILMAAN JA ILMANLAATU ... 37
5.6 MAA- JA KALLIOPERÄ SEKÄ POHJAVEDET ... 38
5.7 KASVILLISUUS, ELÄIMISTÖ JA SUOJELUKOHTEET ... 43
5.8 VESISTÖT SEKÄ KALASTO JA KALATALOUS ... 45
Teollisuusalue ... 45
5.8.1 Merialue ... 45
5.8.2 5.9 MAISEMA JA KULTTUURIYMPÄRISTÖ ... 46
6.2 VAIKUTUKSET YHDYSKUNTARAKENTEESEEN, MAANKÄYTTÖÖN JA RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN ... 47
6.3 KULJETUKSET JA NIIDEN VAIKUTUKSET LIIKENTEESEEN ... 48
6.4 MELUVAIKUTUKSET ... 48
6.5 TÄRINÄVAIKUTUKSET ... 48
6.6 PÄÄSTÖT ILMAAN JA NIIDEN VAIKUTUKSET ILMANLAATUUN ... 48
6.7 VAIKUTUKSET MAA- JA KALLIOPERÄÄN SEKÄ POHJAVESIIN ... 49
6.8 VAIKUTUKSET KASVILLISUUTEEN, ELÄIMIIN JA SUOJELUKOHTEISIIN ... 49
6.9 VAIKUTUKSET VESISTÖIHIN ... 49
6.10 JÄTTEIDEN JA SIVUTUOTTEIDEN KÄSITTELYN JA LOPPUSIJOITUKSEN VAIKUTUKSET ... 49
6.11 VAIKUTUKSET LUONNONVAROJEN KÄYTTÖÖN ... 50
6.12 VAIKUTUKSET MAISEMAAN, KAUPUNKIKUVAAN JA KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN ... 50
6.13 VAIKUTUKSET IHMISTEN TERVEYTEEN, ELINOLOIHIN JA VIIHTYVYYTEEN SEKÄ ELINKEINOIHIN JA AINEELLISEEN OMAISUUTEEN ... 50
6.14 ONNETTOMUUS- JA HÄIRIÖTILANTEIDEN VAIKUTUKSET ... 50
6.15 KÄYTÖSTÄ POISTON VAIKUTUKSET ... 51
6.16 NOLLAVAIHTOEHDON VAIKUTUKSET ... 51
6.17 YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINTI ... 51
6.18 VAIKUTUSTEN VERTAILU JA MERKITTÄVYYDEN ARVIOINTI ... 51
6.19 EPÄVARMUUSTEKIJÄT ... 52
6.20 HAITTOJEN LIEVENTÄMINEN JA VAIKUTUSTEN SEURANTA ... 52
7 HANKKEEN EDELLYTTÄMÄT LUVAT, SUUNNITELMAT JA PÄÄTÖKSET ... 53
7.1 YMPÄRISTÖ- JA VESILUPA ... 53
7.2 KEMIKAALILUPA ... 53
7.3 RAKENTAMISEN AIKAISET LUVAT JA LAUSUNNOT ... 53
8 TERMIT JA LYHENTEET ... 55
9 LÄHDELUETTELO ... 56
Kuvien pohjakartat: Maanmittauslaitoksen peruskartta-aineisto, avoin data 2018, ellei toisin mainita.
YVA-TYÖRYHMÄ
Ympäristövaikutusten arviointiohjelman laatimisesta on vastannut konsulttityönä Pöyry Finland Oy.
YVA-työryhmän asiantuntijat on esitetty oheisessa taulukossa.
Taulukko 1-1. YVA-konsultin työryhmä ja heidän pätevyytensä.
Koulutus Nimi Rooli Kokemus
MMM Ympäristöeko-
nomia Anna-Katri Räihä
Projektipäällikkö.
Liikenne;
Luonnonvarojen käyt- tö;
Ilmasto ja ilmanlaatu.
Ympäristöasiantuntija, ympäristökon- sultointi. Työkokemus 9 vuotta. Usei- ta YVA-projekteja projektipäällikön ja projektikoordinaattorin roolissa. To- teuttanut lukuisia vaikutusarviointeja ja päästölaskentoja.
DI
Energiatek- niikka ja ympä- ristönsuojelu
Minna Jokinen
Projektipäällikön vara- henkilö, laadunvarmis- tus
Johtava asiantuntija, ympäristökon- sultointi. Työkokemus 11 v. Useita YVA-projekteja ja vaikutusarviointeja eri rooleissa.
FM Geologia Riku Hakoniemi Maa- ja kallioperä,
pohjavedet
Pohjavesiasiantuntija. Yli 12 vuoden kokemus pohjavesiselvityksistä, poh- javesivaikutuksien arvioinneista ja virtausmallintamisesta.
DI Energiatek-
niikka Carlo Di Napoli Melu
Johtava asiantuntija. Teollisuusmelu ja akustiikka. 16 v työkokemus me- luselvityksistä ja -mallinnuksista.
Tkl, DI
Geotekniikka ja pohjaraken- taminen
Sakari Lotvonen Tärinä
Johtava geoinsinööri. Yli 25 v. koke- mus projekteista, joissa tärinävaiku- tukset erityisosaamisena.
MMM Limnologia Lotta Lehtinen Vesistövaikutukset
Vesistöasiantuntija, ympäristötutki- mukset. Työkokemus 15 v. Useita YVA-projekteja ja pintavesien vaiku- tusarviointeja asiantuntijan roolissa.
FM Biologia Soile Turkulainen Kasvillisuus, eläimistö ja suojelukohteet
Ympäristöasiantuntija. Yli 10 vuoden työkokemus luontoselvityksistä ja Natura- ja vaikutusarvioinneista.
YTL, FM
Sosiologia,
taloustiede Kalle Reinikainen Ihmiset ja yhteiskunta
SVA eritysasiantuntija. Yli 20 vuoden työkokemus useista YVA-hankkeista.
Toteuttanut lukuisia asukaskyselyitä, pienryhmätyöpajoja ja muita vuoro- vaikutusmenetelmiä.
FM Maantiede,
YKS 513
Miia Nurminen- Piirainen
Maankäyttö, maisema ja kulttuuriperintö
Johtava konsultti, maankäyttö. Lähes 15 vuoden kokemus kaavoituksesta, maankäytön selvityksistä ja vaikutus- ten arvioinneista.
FM Työ- ja teolli- suushygienia
Anna-Liisa Koski- nen
Jätteet ja sivutuotteet sekä niiden käsittely;
Onnettomuustilanteet
Johtava asiantuntija, ympäristökon- sultointi. Työkokemusta 25 vuotta, johon sisältyy YVA-menettelyjä sekä erilaisia riski- ja turvallisuusarvioita.
Ympäristötek- Paikkatietoaineisto, Ympäristöasiantuntija, ympäristökon-
TIIVISTELMÄ SUOMEKSI
Hanke ja hankkeesta vastaava
Borealis Polymers Oy:n Porvoon Kilpilahdessa sijaitseva eteenilaitos käyttää raaka-aineena teollisuusbensiiniä ja nestekaasua. Teolli- suusbensiiniä on tähän saakka varastoitu Nes- te Oyj:ltä vuokratussa säiliössä Kilpilahdessa.
Vuokratun säiliön käyttäminen ei ole Borealik- selle enää mahdollista vuoden 2020 jälkeen, minkä vuoksi vaihtoehtoinen varastointipaikka
vaaditaan laitoksen syöttöaineen turvaamisek- si. Vuokrasopimuksen päättymisen johdosta Borealis selvittää oman teollisuusbensiinin ja/tai butaanin varastointiin tarkoitetun maan- alaisen kalliosäiliön rakentamista Kilpilahteen Borealiksen nykyiselle säiliöalueelle. Maan- alaisen varaston koko tulee olemaan noin 50 000–100 000 m3.
YVA-menettely ja arvioitavat vaihtoehdot Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä so- velletaan hankkeisiin ja niiden muutoksiin, joil- la on todennäköisesti merkittäviä ympäristö- vaikutuksia. Hanke kuuluu YVA-menettelyn piiriin, sillä YVA-lain (252/2017) mukaisesti arviointimenettelyä sovelletaan öljyn, petro- kemian tuotteiden tai kemiallisten tuotteiden varastoihin, joissa näiden aineiden varastosäi- liöiden tilavuus on yhteensä vähintään 50 000 kuutiometriä.
YVA-menettelyssä tarkastellaan yhtä toteutus- vaihtoehtoa, jossa maanalaisen varaston koko on enimmillään noin 100 000 m3. Nollavaih-
toehto eli hankkeen toteuttamatta jättäminen ei ole realistinen vaihtoehto, koska varastoin- nin jatkaminen Nesteen tiloissa ei ole mahdol- lista enää vuoden 2020 jälkeen
Tämä ympäristövaikutusten arviointiohjelma on suunnitelma (työohjelma) ympäristövaiku- tusten arviointimenettelyn järjestämisestä ja siinä tehtävistä selvityksistä. Ympäristövaiku- tusten arviointiohjelman laatimisesta on vas- tannut konsulttityönä Pöyry Finland Oy. Yh- teysviranomaisena YVA-menettelyssä toimii Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristö- keskus.
Hankkeen tekninen kuvaus
Kalliosäiliö on n. 60−80 metrin syvyyteen pe- ruskallioon louhittu tila, jonka varastointikapa- siteetti on 50 000−100 000 m3. Säiliön raken- taminen tapahtuu alueella olemassa olevan ajotunnelin yläosaa hyödyntäen, josta louhi- taan noin 200 metriä uutta ajotunnelia. Louhin- tatöiden lopuksi kalliosäiliön tila lujituspulta- taan ja ruiskubetonoidaan, säiliöön johtava ajotunneli suljetaan vesipaineen kestävällä paineseinällä ja tarvittava suojaputkisto asen- netaan.
Kalliosäiliössä varastoitava tuote on ensisijai- sesti teollisuusbensiini, minkä lisäksi mahdolli- suutena on varastoida myös n-butaania. Teol- lisuusbensiinin tarve on vuositasolla noin 150–
250 kt. Teollisuusbensiini puretaan kalliosäili- öön uutta purkulinjaa pitkin Nesteen laitureilta ja rautatieterminaalista kuten tähänkin men- nessä. Kalliosäiliöstä teollisuusbensiini pum-
pataan Borealiksen olefiiniyksikön syöttöai- neeksi uutta siirtolinjaa pitkin.
Kalliosäiliön toiminta perustuu pohjaveden hydrostaattiseen paineeseen, mikä pitää va- rastoitavan teollisuusbensiinin säiliössä.
Suunnitellun paineen säilyminen kalliossa edellyttää, että pohjaveden pinta pysyy lähellä maanpintaa. Tämä tapahtuu normaalin sa- dannan kautta, jos säiliöitä ympäröivä kallio on riittävän tiivistä. Mikäli kalliosta vuotaa vettä enemmän säiliöön kuin mitä sadanta pystyy korvaamaan, voidaan pohjaveden paineen säilyminen varmistaa syöttämällä kallioon vet- tä vesiverhotunnelin ja/tai porakaivojen kautta.
Säiliön vuotovedet kerääntyvät painovoimai- sesti säiliön pohjalle, kuilun alapuolella sijait- sevaan pumppaussyvennykseen, josta ne pumpataan vesipumpuilla edelleen jäteveden- puhdistamolle tai takaisin säiliön vesiverhoon.
Hankkeen ympäristönäkökohdat
Hankkeen keskeiset ympäristönäkökohdat on kuvattu oheisessa taulukossa:
Osa-alue Ympäristönäkökohta Veden tarve ja
hankinta sekä jätevedet
Ennen louhinnan aloittamista olemassa olevaan ajotunneliin vuotanutta pohjavettä sekä aikaisemmin tunnelin täyttämiseen käytettyä Mustijoen vettä pumpataan pois noin 15 000 m3. Poispumpattavan veden käsittelyn tarve ja johtaminen maastoon arvioidaan näyttei- den perusteella.
Rakentamisen aikana käytetään kallioporauslaitteessa porausvetenä teollisuusvettä. Kal- liosäiliön rakennustöiden aikaisten työmaavesien yhteismäärä on arviolta noin 10 000 m3. Työmaalta poispumpattavat vedet voivat sisältää jossain määrin räjäytysaineista peräisin olevia typpiyhdisteitä sekä kiintoainesta. Poispumpattavat vedet tullaan käsittelemään las- keutusaltaissa, Puhdistetut työmaavedet on tarkoituksena johtaa maastoon sopivaan paikkaan, mikäli se on analyysitulosten perusteella mahdollista.
Kalliosäiliön vuotovedet pumpataan tarvittaessa luolan pohjalta ja ne toimitetaan eteen- päin asianmukaiseen käsittelyyn. Puhtaat vedet voidaan käyttää kalliosäiliön vesiverhon täyttämiseen, jolla varmistetaan riittävä hydrostaattinen paine säiliössä.
Jätteet ja sivu- tuotteet
Rakentamisen aikana louhetta syntyy noin 120 000 kiintokuutiometriä. Valittava urakoitsija tulee lähtökohtaisesti käyttämään olemassa olevia fasiliteetteja murskaustoimintoon ja uusia välivarastointialueita ei tarvita. Kallioluolan normaalikäytössä ei synny jätettä.
Päästöt ilmaan Rakentamisen aikana päästöjä ilmaan aiheuttaa ajoneuvoliikenne ja louhinta (mm. räjäh- dekaasut, pöly).
Kallioluolan normaalitoiminnassa operoinnissa ei synny hönkäkaasuja. Suurimpien teolli- suusbensiinilaivojen purun yhteydessä säiliöstä voidaan joutua poistamaan kaasua soih- tujärjestelmään. Kalliosäiliöstä poistettava kaasu on pääosin typpeä.
Kuljetukset ja henkilöliikenne
Rakentamisen aikana alueen raskas liikenne lisääntyy louhintamateriaalin kuljetusten seu- rauksena.
Teollisuusbensiini tuodaan Kilpilahteen joko laivoilla tai rautateitse. Käytönaikaiset liiken- nemäärät eivät muutu nykytilanteesta.
Melu ja tärinä Rakentamisen aikana melua ja tärinää syntyy kallion louhinnasta sekä lisääntyneestä ajo- neuvoliikenteestä. Louheen murskaustoiminnot tehdään hankealueen ulkopuolella.
Kalliosäiliön toimintavaiheessa ei synny melua tai tärinää.
Hankealueen ja sen ympäristön kuvaus Sijainti ja toiminnot
Hankealue sijaitsee Borealis Polymers Oy:n omistamalla kiinteistöllä Porvoon Kilpilahden teollisuusalueella. Kilpilahden teollisuusalue on Suomen suurimpia teollisuusalueita ja Poh- joismaiden suurin öljynjalostuksen ja kemian- teollisuuden keskus. Kilpilahden teollisuusalu- eeseen kuuluu noin 1 300 ha maata ja noin 300 ha vesialuetta, joista suurinta osaa käyt- tää Neste Oyj:n öljynjalostamo.
Kilpilahden teollisuusalueella toimii Neste Oyj:n öljyjalostamon ja Borealis Polymers Oy:n petrokemian tehtaiden lisäksi mm. Bo- realis Polymers Oy:n muovitehtaat, Ashland Finland Oy:n polyesterihartseja valmistavat
polystyreenimuovia valmistava tehdas, Gasum Oy:n nesteytetyn maakaasun tuotantolaitos, Innogas Oy:n nestekaasun täyttölaitos sekä Oy Aga Ab:n ilmakaasutehdas ja vedyntuotan- tolaitos. Kilpilahden satama- ja teollisuusalu- eella on noin 3 500 vakituista työpaikkaa.
Liikenne Kilpilahden teollisuusalueelle kulkee Porvoonväylältä (valtatie 7) joko Nesteentietä (maantie 148) pitkin tai vaihtoehtoisesti Kilpi- lahdentietä (maantie 11746) pitkin. Kilpilah- dessa on Neste Oyj:n operoima satama (Sköldvikin satama), joka palvelee koko teolli- suusalueen merikuljetustarpeita. Sataman vä- littömässä läheisyydessä sijaitsee rautatie-
Kaavoitus ja asutus
Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa koko Kilpi- lahden teollisuusalue on osoitettu teollisuus- toimintojen alueeksi. Sköldvikin osayleiskaa- vassa hankealue on osoitettu teollisuusalu- eeksi (T) ja asemakaavassa merkitty teolli- suus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T).
Kilpilahden teollisuusalueen välittömässä lä- heisyydessä ei ole asutusta. Kalliosäiliön han-
kealueen lähimmät asuin- ja lomarakennukset sijaitsevat Nikubyn alueella etelässä noin 750 metrin päässä. Teollisuusalueen läheisyydes- sä ei nykyisin ole kouluja tai päiväkoteja tai muita vastaavia herkkiä kohteita. Porvoon keskusta sijaitsee hankealueesta noin 17 ki- lometrin päässä.
Melu ja tärinä
Kilpilahden teollisuusalueen ympäristölupavel- volliset toimijat seuraavat tuotantolaitostensa melutilannetta vuosittain. Borealis Polymers Oy:n petrokemian tehtaiden meluselvityksen päivityksen perusteella melun yöajan ohjearvo 50 dB(A) ei ylity tehdasalueen ulkopuolella.
Kilpilahden alueella tärinää aiheutuu pääosin raskaasta liikenteestä sekä raideliikenteestä ajoteiden ja junaradan lähiympäristöön.
Päästöt ilmaan ja ilmanlaatu
Ilmanlaatu on Porvoossa keskimäärin melko hyvä. Kilpilahden alueella on raskasta teolli- suutta ja energiantuotantoa, joista aiheutuu rikkidioksidin, typen oksidien, haihtuvien or- gaanisten yhdisteiden (VOC) ja hiukkasten päästöjä ilmaan. Kilpilahden teollisuusalueen päästöt heikentävät ajoittain lähialueen ilman-
laatua. Teollisuusalueen typen oksidien ja VOC-yhdisteiden päästöt ovat laskeneet viime vuosikymmeninä. Rikkidioksidin päästöt ovat pysyneet keskimäärin samalla tasolla. Rikkidi- oksidi- ja typen oksidipitoisuudet ovat viime vuosina alittaneet ilmanlaadun raja- ja ohjear- vot.
Luonnonolot
Yleispiirteiltään hankealue on teollisten toimin- tojen voimakkaasti muokkaamaa rakennettua ympäristöä.
Hankealueella ei ole erityisiä maisema- ja kult- tuuriympäristöarvoja. Alue on luonnontilaltaan voimakkaasti muuttunutta eikä alueella esiinny juurikaan alkuperäistä kasvillisuutta tai eläi- mistöä. Alue ei sijaitse tärkeällä tai muulla ve- denhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesi- alueella.
Lähin Natura-alue sijaitsee noin 1,5 kilometrin päässä ja lähin luonnonsuojelualue noin kilo-
metrin päässä hankealueesta. Noin 2,5 kilo- metrin päässä sijaitsee Suomen tärkeisiin FINIBA-lintualueisiin kuuluva alue.
Kilpilahden teollisuusalue sijaitsee Porvoon edustan rannikolla Svartbäckinselän pohjois- osassa. Kilpilahden teollisuusalueen pohjois- puolelle Kulloonlahteen laskee Mustijoki ja Kuggsundin salmen kautta alueelle kulkeutuu myös Porvoonjoen vesiä. Kilpilahden alueelta pintavedet virtaavat useaa pienehköä puroa ja ojastoa pitkin tai suoraan pintavaluntana me- reen.
Arvioitavat ympäristövaikutukset ja arviointimenetelmät Tässä hankkeessa ympäristövaikutuksilla tar-
koitetaan hankkeen aiheuttamia välittömiä ja välillisiä vaikutuksia ympäristöön. YVA-lain mukaisesti arvioinnissa tarkastellaan hank- keen aiheuttamia ympäristövaikutuksia:
− väestöön sekä ihmisten terveyteen, elin- oloihin ja viihtyvyyteen
− maahan, maaperään, vesiin, ilmaan, il- mastoon, kasvillisuuteen sekä eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen
− yhdyskuntarakenteeseen, aineelliseen omaisuuteen, maisemaan, kaupunkiku- vaan ja kulttuuriperintöön
− luonnonvarojen hyödyntämiseen sekä
− näiden tekijöiden keskinäisiin vuorovaiku- tussuhteisiin.
YVA-selostuksessa ympäristövaikutusten merkittävyyttä tullaan arvioimaan muun muas- sa vertaamalla ympäristön sietokykyä kunkin ympäristörasituksen suhteen ottaen huomioon alueen nykyinen ympäristökuormitus ja hank- keen aiheuttama muutos nykytilanteeseen.
Ympäristövaikutusten arviointi tehdään asian- tuntijatyönä hyödyntäen olemassa olevaa tie- toa Kilpilahden ympäristön nykytilasta sekä hankkeen teknisiä suunnittelutietoja ja Bo- realis Polymers Oy:n aiemmin toteuttaman kallioluolan rakentamisessa ja käytössä saatu- ja kokemuksia.
Osallistumis- ja tiedottamissuunnitelma YVA-menettely on avoin prosessi, johon asuk- kailla ja muilla intressiryhmillä on mahdollisuus osallistua. Asukkaat ja muut asianomaiset voi- vat osallistua hankkeeseen esittämällä näke- myksensä yhteysviranomaisena toimivalle Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristö- keskukselle sekä myös hankkeesta vastaaval- le tai konsultille.
Ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta jär- jestetään yleisölle avoin tiedotus- ja keskuste- lutilaisuus, jossa esitellään arviointiohjelmaa.
Tilaisuudessa yleisöllä on mahdollisuus esittää näkemyksiään ympäristövaikutusten arvioin- nista. Toinen tiedotus- ja keskustelutilaisuus järjestetään ympäristövaikutusten arvioin- tiselostuksen valmistuttua.
Aikataulu
Hanke on tällä hetkellä esiselvitysvaiheessa.
Seuraavana vaiheena vuoden 2018 aikana on esisuunnitteluvaihe, jonka kanssa samanai- kaisesti toteutetaan YVA-menettely. Alustavan aikataulusuunnitelman mukaan YVA-selostus
jätettäisiin viranomaiselle ennen kesää 2018.
Projektin toteutus ajoittuu suunnitelmien mu- kaan aikavälille marraskuu 2018 – elokuu 2020.
SAMMANDRAG PÅ SVENSKA
Projekt och projektansvarig
Borealis Polymers Oy:s etenanläggning i Sköldvik i Borgå använder industribensin och flytgas som råvara. Industribensinen har hittills lagrats i en cistern som hyrts av Neste Oy i Sköldvik. Efter 2020 går det inte längre för Bo- realis att använda den hyrda cisternen och därför krävs en alternativ lagringsplats för att trygga materialtillförseln till anläggningen. På
grund av att hyresavtalet upphör utreder Bo- realis möjligheterna att bygga en egen under- jordisk bergscistern avsedd för lagring av in- dustribensin och/eller butan i Sköldvik på Bo- realis nuvarande cisternområde. Det underjor- diska lagrets storlek kommer att bli cirka 50 000–100 000 m3.
MKB-förfarande och alternativ som bedöms Förfarandet vid miljökonsekvensbedömning tillämpas på projekt och deras ändringar, om de sannolikt medför betydande miljökonse- kvenser. Projektet omfattas av MKB- förfarandet, eftersom bedömningsförfarande enligt MKB-lagen (252/2017) ska tillämpas på lagring av olja, petrokemiska produkter eller kemiska produkter, då lagringscisternerna för dessa ämnen har en volym på totalt minst 50 000 kubikmeter.
I MKB-förfarandet granskas ett alternativ att genomföra projektet där det underjordiska lag- ret är högst cirka 100 000 m3. Ett nollalterna-
tiv, alltså att inte genomföra projektet, är inte ett realistiskt alternativ, eftersom det inte mera går att fortsätta lagringen i Nestes utrymmen efter 2020.
Det här programmet för miljökonsekvensbe- dömning är en plan (ett arbetsprogram) för hur förfarandet vid miljökonsekvensbedömning ska ordnas och vilka utredningar som då krävs. Programmet för miljökonsekvensbe- dömning har utarbetats av Pöyry Finland Oy som konsultarbete. Kontaktmyndighet i MKB- förfarandet är Nylands närings-, trafik- och mil- jöcentral.
Tekniskt beskrivning av projektet
Bergscisternen är ett utrymme som bryts till ca 60−80 meters djup i urberget. Dess lagrings- kapacitet är 50 000−100 000 m3. Vid cistern- bygget utnyttjas övre delen av områdets be- fintliga körtunnel. Därifrån bryts cirka 200 me- ter ny körtunnel. Brytningsarbetet avslutas med att bergscisternens utrymme förstärks genom bultning och betongsprutning, körtun- neln till cisternen stängs med en tryckvägg som tål vattentryck och behövliga skyddsrör installeras.
Produkten som ska lagras i bergscisternen är i första hand industribensin. Dessutom är det möjligt att lagra n-butan. Behovet av industri- bensin är på årsnivå cirka 150–250 kt. Indu- stribensinen överförs till bergscisternen längs en ny ledning från Nestes kaj och från järn- vägsterminalen liksom hittills. Från bergs- cisternen pumpas industribensinen som
materialtillförsel till Borealis olefinenhet längs en ny transportledning.
Bergscisternens funktion är baserad på grundvattnets hydrostatiska tryck som håller den lagrade industribensinen i cisternen. För att det planerade trycket ska bibehållas i ber- get krävs att grundvattennivån hålls nära mar- knivån. Det sker via normal nederbörd, om berget som omger cisternen är tillräckligt tätt.
Om det läcker mera vatten från berget in i ci- sternen än vad nederbörden kan ersätta kan grundvattentrycket bibehållas genom att vat- ten matas in i berget via en vattenridåtunnel och/eller borrbrunnar. Läckvattnet i cisternen samlas på grund av gravitationen på cister- nens botten, i en pumpningsfördjupning ne- danför schaktet, och därifrån pumpas det vi- dare med vattenpumpar till avloppsrenings- verket eller tillbaka till cisternens vattenridå.
Figur 1. Bergscisternens konstruktioner.
Figur 2. Bergscisternens fuktionsprincip.
Projektets miljöaspekter
Viktiga miljöaspekter i projektet beskrivs i nedanstående tabell:
Delområde Miljöaspekt Vattenbehov
och -försörjning samt avlopps- vatten
Grundvatten som har läckt in i den befintliga körtunneln innan brytningen börjar samt vat- ten från Svartsån som tidigare har använts för att fylla tunneln pumpas bort, cirka 15 000 m3. Behovet av att behandla vattnet som pumpas bort och att avleda det till terrängen be- döms utgående från prover.
Under byggtiden används industrivatten som borrvatten i bergsborrningsutrustningen.
Den totala mängden byggplatsvatten från bergscisternens byggtid uppskattas till cirka 10 000 m3.
Vattnet som ska pumpas bort från byggarbetsplatsen kan i någon mån innehålla kväve- föreningar från sprängämnen samt fast substans. Vattnet som pumpas bort kommer att behandlas i sedimenteringsbassänger. Avsikten är att det renade byggplatsvattnet ska ledas ut i terrängen på lämplig plats, om det utgående från analysresultaten är möjligt.
Läckvattnet i bergscisternen pumpas vid behov från bottnen av bergrummet och leds vi- dare till lämplig behandling. Rent vatten kan användas för att fylla bergscisternens vatten- ridå för att säkerställa tillräckligt hydrostatiskt tryck i cisternen.
Avfall och bi- produkter
Under byggtiden uppkommer cirka 120 000 fastkubikmeter sprängsten. Man utgår ifrån att den entreprenör som väljs kommer att använda de befintliga faciliteterna för krossning, och inga nya mellanlagringsområden behövs. Vid normal användning av bergrummet uppkommer inget avfall.
Utsläpp i luften Under byggtiden uppkommer utsläpp i luften från fordonstrafiken och brytningen (bl.a.
spränggaser, damm).
I den normala användningen av bergscisternen uppkommer inga gaser som ska ledas ut.
I samband med att de största fartygen med industribensin ska lossas kan man bli tvungen att leda bort gas från cisternen till fackelsystemet. Gasen som leds bort från bergscister- nen består till största delen av kväve.
Transporter och persontrafik
Under byggtiden ökar den tunga trafiken på området till följd av transporterna av material från brytningen.
Industribensin levereras till Sköldvik antingen med fartyg eller per järnväg. Trafikmäng- derna under driften ändras inte från nuvarande situation.
Buller och vib- rationer
Under byggtiden uppkommer buller och vibrationer från brytningen i berget samt den ökade fordonstrafiken. Krossningen av sprängsten sker utanför projektområdet.
Då bergscisternen används uppkommer varken buller eller vibrationer.
Beskrivning av projektområdet och dess omgivning Läge och funktioner
Projektområdet ligger på en fastighet som Bo- realis Polymers Oy äger på Sköldviks industri- område i Borgå. Industriområdet i Sköldvik är ett av de största i Finland och utgör centrum för Nordens största oljeraffinaderi och kemiska industri. Industriområdet i Sköldvik omfattar cirka 1 300 ha mark och cirka 300 ha vatten- område, varav största delen används av Neste Oy:s oljeraffinaderi.
På industriområdet i Sköldvik finns Neste Oyj:s oljeraffinaderi och Borealis Polymers Oy:s petrokemiska fabriker samt bl.a. Borealis Polymers Oy:s plastfabriker, Ashland Finland
Oy:s fabriker som tillverkar polyesterhartser, Bewi Styrochem Oy:s fabrik som tillverkar ex- panderbar polystyrenplast, Gasum Oy:n pro- duktionsanläggning för flytande naturgas, In- nogas Oy:s anläggning för påfyllning av flytgas samt Oy Aga Ab:s luftgasfabrik och fabrik för väteproduktion. På hamn- och industriområdet i Sköldvik finns cirka 3 500 stadigvarande ar- betsplatser.
Trafiken till Sköldviks industriområde går från Borgåleden (riksväg 7) antingen längs Neste- vägen (landsväg 148) eller alternativt längs Sköldviksvägen (landsväg 11746). I Sköldvik
finns den hamn som Neste Oyj driver (Sköld- viks hamn) och som betjänar hela industriom- rådets behov av sjötransporter. I hamnens
omedelbara närhet finns en terminal för loss- ning av järnvägsvagnar.
Figur 3. Projektområdets läge och byggd miljö.
Planläggning och bebyggelse
I Östra Nylands landskapsplan är hela Sköld- viks industriområde anvisat som område för industri. I delgeneralplanen för Sköldvik är pro- jektområdet utmärkt som industriområde (T) och i detaljplanen som kvartersområde för in- dustri- och lagerbyggnader (T).
I den omedelbara närheten av Sköldviks indu- striområde finns ingen bebyggelse. De bo-
stads- och fritidshus som finns närmast bergscisternens projektområde finns i Niku- byområdet cirka 750 meter söder om området.
I närheten av industriområdet finns numera inga skolor eller daghem eller andra motsva- rande känsliga objekt. Borgå centrum ligger cirka 17 kilometer från projektområdet.
Buller och vibrationer
Sköldvik industriområdes aktörer, vars verk- samhet kräver miljötillstånd, följer årligen upp bullersituationen vid sina produktionsanlägg- ningar. Enligt uppdateringen av bullerutred- ningen vid Borealis Polymers Oy:s petroke- miska fabriker överskrids riktvärdet för buller nattetid 50 dB(A) inte utanför fabriksområdet.
På Sköldviksområdet är det främst den tunga trafiken samt spårtrafiken som orsakar vibrat- ioner i näromgivningen kring körvägarna och järnvägen.
Utsläpp i luften och luftkvalitet
Luftkvaliteten i Borgå är i genomsnitt ganska god. På Sköldviksområdet finns tung industri och energiproduktion som ger upphov till ut- släpp av svaveldioxid, kväveoxider, flyktiga organiska föreningar (VOC) och partiklar i luf- ten. Utsläppen från Sköldviks industriområde försämrar tidvis luftkvaliteten i närområdet.
Utsläppen av kväveoxider och VOC-föreningar från industriområdet har minskat under de senaste årtiondena. Utsläppen av svaveldioxid har hållits på i genomsnitt samma nivå. Hal- terna av svaveldioxid och kväveoxider har un- der de senaste åren understigit gräns- och riktvärdena för luftkvaliteten.
Naturförhållanden
Projektområdets allmänna framtoning präglas av att det är en byggd miljö som starkt har omvandlats av industriella funktioner.
På projektområdet finns inga särskilda land- skaps- och kulturmiljövärden. Området har kraftigt förändrats från naturtillstånd och på området förekommer nästan ingen ursprunglig växtlighet eller fauna. Området ligger inte på något grundvattenområde som är viktigt eller lämpligt för vattenförsörjning.
Närmaste Naturaområde ligger på cirka 1,5 kilometers avstånd och närmaste natur-
skyddsområde cirka en kilometer från projekt- området. På cirka 2,5 kilometers avstånd finns ett område som hör till Finlands viktiga FINIBA-fågelområden.
Sköldviks industriområde ligger vid kusten ut- anför Borgå vid norra delen av Svartbäckfjär- den. Norr om Sköldviks industriområde rinner Svartsån ut i Kulloviken, och vatten från Borgå å kommer också till området via Kuggsund.
Från Sköldviksområdet rinner ytvattnet längs flera mindre bäckar och diken eller direkt som ytavrinning ut i havet.
Miljökonsekvenser som ska bedömas och bedömningsmetoder Med miljökonsekvenser avses i det här pro-
jektet direkta och indirekta konsekvenser som projektet orsakar i miljön. Enligt MKB-lagen ska bedömningen undersöka projektets miljö- konsekvenser för:
− befolkningen samt människornas hälsa, levnadsförhållanden och trivsel
− jord, mark, vatten, luft, klimat, vegetation, organismer och naturens mångfald
− samhällsstruktur, materiell egendom, land- skap, stadsbild och kulturarv
− utnyttjande av naturresurser samt
− växelverkan mellan dessa faktorer.
I MKB-beskrivningen kommer miljökonse- kvensernas betydelse att bedömas bland an- nat genom jämförelse av miljöns tolerans för varje enskild miljöbelastning med beaktande av områdets nuvarande miljöbelastning och
den förändring projektet medför jämfört med nuläget.
Miljökonsekvensbedömningen görs som ex- pertarbete med utnyttjande av befintlig inform- ation om nuläget i omgivningen kring Sköldvik samt projektets tekniska planeringsdata och tidigare erfarenheter från det bergrum som Borealis Polymers Oy tidigare har byggt och använt.
Program för deltagande och informering MKB-förfarandet är en öppen process som invånarna och andra intressegrupper har möj- lighet att delta i. Invånarna och andra intres- senter kan delta i projektet genom att framföra sina åsikter till Nylands närings-, trafik- och miljöcentral, som är kontaktmyndighet, samt också till den projektansvariga eller konsulten.
För allmänheten ordnas ett öppet informat- ions- och diskussionstillfälle om programmet för miljökonsekvensbedömning där bedöm- ningsprogrammet presenteras. Då har allmän- heten möjlighet att framföra sina åsikter om miljökonsekvensbedömningen. Ett annat in- formations- och diskussionstillfälle ordnas då miljökonsekvensbeskrivningen är färdig.
Tidsplan
Projektet är för närvarande i förundersök- ningsstadiet. Sedan följer förplanering under år 2018. Samtidigt genomförs MKB- förfarandet. Enligt den preliminära tidsplanen
kommer MKB-beskrivningen att lämnas in till myndigheten före sommaren 2018. Enligt pla- nen kommer projektet att genomföras under perioden november 2018 – augusti 2020.
Figur 4. Planerad tidsplan för projektets MKB-förfarande.
1 2 3 4 8 9 10 11 12
MKB förberedande förhandling Del 1: MKB-program
MKB-program utarbetas
MKB-programmet till kontaktmyndigheten MKB-programmet offentligt framlagt
Kontaktmynd. utlåtande om MKB-programmet Del 2: MKB-beskrivning
MKB-beskrivning utarbetas
MKB-beskrivningen till kontaktmyndigheten MKB-beskrivningen offentligt framlagd Kontaktmyndighetens motiverade slutsats
2018
5 6 7
1 JOHDANTO
Borealis Polymers Oy:n Porvoon Kilpilahdessa sijaitseva eteenilaitos käyttää raaka- aineena teollisuusbensiiniä ja nestekaasua. Teollisuusbensiiniä on tähän saakka varas- toitu Nesteeltä vuokratussa säiliössä Kilpilahdessa. Vuokratun säiliön käyttäminen ei ole Borealikselle enää mahdollista vuoden 2020 jälkeen, minkä vuoksi vaihtoehtoinen varastointipaikka vaaditaan laitoksen syöttöaineen turvaamiseksi. Vuokrasopimuksen päättymisen johdosta Borealis on käynnistänyt esiselvityksen oman teollisuusbensiinin ja/tai butaanin varastointiin tarkoitetun maanalaisen kalliosäiliön rakentamiseksi Kilpi- lahteen Borealiksen nykyiselle säiliöalueelle.
Hankkeen YVA-menettelyn tarve määräytyy YVA-laista (252/2017), jonka liitteessä 1 on lueteltu hankkeet, joihin ympäristövaikutusten arviointimenettelyä sovelletaan. Siinä esitetyn hankeluettelon 8d-kohdan nojalla YVA-lain mukaista arviointimenettelyä sovel- letaan öljyn, petrokemian tuotteiden tai kemiallisten tuotteiden varastot, joissa näiden aineiden varastosäiliöiden tilavuus on yhteensä vähintään 50 000 kuutiometriä.
Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä tarkastellaan yhtä toteutusvaihtoehtoa, jos- sa maanalaisen varaston koko on enimmillään noin 100 000 m3. Nollavaihtoehto eli hankkeen toteuttamatta jättäminen ei ole realistinen vaihtoehto, koska varastoinnin jat- kaminen Nesteen tiloissa ei ole mahdollista enää vuoden 2020 jälkeen.
Tässä ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa esitetään tiedot hankkeesta ja sen vaihtoehdoista, suunnittelun aikataulusta, suunnitelma siitä, mitä ympäristövaikutuksia tämän menettelyn yhteydessä selvitetään ja miten selvitykset tehdään sekä suunnitel- ma osallistumisen ja tiedottamisen järjestämisestä.
Hanke on tällä hetkellä esiselvitysvaiheessa. Seuraavana vaiheena vuoden 2018 aika- na on esisuunnitteluvaihe, jonka kanssa samanaikaisesti toteutetaan YVA-menettely.
Projektin toteutus ajoittuu suunnitelmien mukaan aikavälille marraskuu 2018 – elokuu 2020.
2 HANKKEEN KUVAUS JA ARVIOITAVAT VAIHTOEHDOT
2.1 Hankkeesta vastaava
Borealis Polymers Oy tuottaa Kilpilahden viidessä tuotantoyksikössään olefiineja (eteeni, propeeni, butadieeni), fenolia, polyeteeniä, polypropeenia ja Borstar- polyeteeniä. Borealiksen valmistamat polyeteeni- ja polypropeenimuovit menevät pää- asiassa putkituotteisiin, teräsputkenpäällystykseen, pakkauksiin sekä kaapelituotteisiin.
Borealis Polymers Oy kuuluu kansainväliseen Borealis-konserniin, jonka pääkonttori on Itävallassa. Suomen Borealiksen henkilöstömäärä on noin 900.
2.2 Hankkeen tausta, tarkoitus ja aikataulu
Borealiksen Porvoon eteenilaitos käyttää raaka-aineena teollisuusbensiiniä ja neste- kaasua (LPG:tä). Teollisuusbensiiniä on tähän saakka varastoitu Nesteeltä vuokratus- sa säiliössä, joka sijaitsee Kilpilahdessa Nesteen alueella. Vuokratun säiliön käyttämi- nen ei ole Borealikselle enää mahdollista vuoden 2020 jälkeen, minkä vuoksi vaihtoeh- toinen varastointipaikka vaaditaan laitoksen syöttöaineen turvaamiseksi.
Vuokrasopimuksen päättymisen johdosta Borealis on käynnistänyt esiselvityksen oman teollisuusbensiinin ja/tai butaanin varastointiin tarkoitetun maanalaisen kalliosäiliön ra- kentamiseksi Kilpilahteen Borealiksen nykyiselle säiliöalueelle. Borealis on toteuttanut vuosien 2015–2017 aikana LPG:n maanalaisen kalliosäiliöprojektin, jonka kokemukset ovat hyvät. Tämän johdosta myös teollisuusbensiinin varastointiin on tarkoituksena in- vestoida maanalainen kalliosäiliö.
Hanke on tällä hetkellä esiselvitysvaiheessa. Seuraavana vaiheena vuoden 2018 aika- na on esisuunnitteluvaihe, jonka kanssa samanaikaisesti toteutetaan YVA-menettely.
Alustavan aikataulusuunnitelman mukaan YVA-selostus jätettäisiin viranomaiselle en- nen kesää 2018 (ks. Kuva 4-2). Projektin toteutus ajoittuu suunnitelmien mukaan aika- välille marraskuu 2018 – elokuu 2020.
2.3 Hankkeen sijainti ja maankäyttötarve
Hankealue sijaitsee Porvoon Kilpilahden teollisuusalueella, Borealiksen nykyisen säi- liöalueen alapuolella (Kuva 2-1). Maanalaisen varaston koko tulee olemaan noin 50 000–100 000 m3. Maanpäällistä pinta-alaa hanke tarvitsee säiliön kuilualueelle noin 100 m2, jonka lisäksi hyödynnetään Kilpilahden alueella pääosin jo olemassa olevia putkisiltoja.
Kuva 2-1. Hankkeen suunniteltu sijaintipaikka ja liitynnät.
2.4 Arvioitavat vaihtoehdot
Hankkeella on yksi toteutusvaihtoehto (VE1), jossa tarkastellaan uuden maanalaisen kalliosäiliön rakentamista Porvoon Kilpilahteen. Teollisuusbensiinin ja/tai butaanin va- rastointiin tarkoitetun kalliosäiliön koko on noin 50 000–100 000 m3.
Hankkeesta vastaavan esiselvityksissä on aiemmin tarkasteltu vaihtoehtona myös maanpäällistä varastotilaa, mutta maanalaisen kalliosäiliön on todettu olevan turvalli- suuden ja ympäristön kannalta parempi varastointitapa kuin maanpäällinen varasto. Li- säksi Borealiksella ei ole osoittaa maa-aluetta maanpäällisen säiliön rakentamiseen.
Nollavaihtoehto eli hankkeen toteuttamatta jättäminen ei ole realistinen vaihtoehto, koska varastoinnin jatkaminen Nesteen tiloissa ei ole mahdollista enää vuoden 2020 jälkeen.
2.5 Hankkeen liittyminen muihin hankkeisiin
Maanalainen kalliosäiliö ja sen tarve liittyy keskeisesti Borealiksen olemassa olevan eteenilaitoksen toimintaan. Muihin käynnissä tai suunnitteilla oleviin hankkeisiin tällä ei ole liittymäpintaa.
3 TEKNINEN KUVAUS
3.1 Kalliosäiliön rakenteet ja rakentaminen
Hankkeeseen kuuluu seuraavat kokonaisuudet (Kuva 2-1):
− Kalliosäiliö (varastointikapasiteetti 50 000−100 000 m3) ja ajotunneli
− Teollisuusbensiinin purkulinja Nesteen alueelta, joka on noin 3 km pituinen
− Syöttölinja kalliosäiliöstä olefiiniyksikköön, joka on noin 1,5 km pituinen
Kalliosäiliö on maanpinnasta n. 60–80 metrin syvyyteen peruskallioon louhittu tila, joka lujituspultataan ja ruiskubetonoidaan louhinnan yhteydessä.
Säiliön rakentaminen tapahtuu olemassa olevan ajotunnelin yläosaa hyödyntäen, josta louhitaan noin 200 metriä uutta ajotunnelia. Ajotunneli tarvitaan louhintakaluston liik- kumiseen, rakennusmateriaalien siirtoihin, syntyvän louheen poiskuljettamiseen sekä säiliön halutun syvyysaseman saavuttamiseen. Lopuksi säiliöön johtava ajotunneli sul- jetaan vesipaineen kestävällä paineseinällä.
Kalliosäiliön louhinnan jälkeen tarvittava suojaputkisto asennetaan maanpäältä säiliöön ulottuvan erillisen kuilun tai useamman erillisreiän kautta. Suojaputkiston sisään asen- netaan varsinaiset tuoteputket sisään / ulos meneville virtauksille sekä vaadituille inst- rumentoinneille. Suojaputkien asennusten jälkeen kalliopinnan ja suojaputkien välinen tila valetaan umpeen betonilla tai juotoslaastilla. Maanpäällisessä toteutuksessa käyte- tään hyödyksi olemassa olevia putkisiltoja, joita laajennetaan tarpeen mukaan. Kallio- säiliön rakenteet on kuvattu yleispiirteisesti oheisessa kuvassa (Kuva 3-1).
Kuva 3-1. Kalliosäiliön rakenteet.
3.2 Toimintaperiaate
Varastoitava tuote on ensisijaisesti teollisuusbensiini. Mahdollisuutena on varastoida myös n-butaania, mikä määrittää säiliön syvyysaseman.
Hiilivetyjä varastoitaessa säiliöiden kaasutilaan kehittyy kaasunpaine, jonka suuruus riippuu hiilivedyn höyrynpaineesta varastointilämpötilassa. Säiliötä ympäröivässä kalli- ossa vallitsee pohjaveden korkeudesta riippuva hydrostaattinen paine, joka pitää va- rastoitavat hiilivedyt säiliössä. Suunnitellun paineen säilyminen kalliossa edellyttää, että pohjaveden pinta pysyy lähellä maanpintaa. Tämä tapahtuu normaalin sadannan kaut- ta, jos säiliöitä ympäröivä kallio on riittävän tiivistä. Mikäli kalliosta vuotaa vettä enem- män säiliöön kuin mitä sadanta pystyy korvaamaan, voidaan pohjaveden paineen säi- lyminen varmistaa syöttämällä kallioon vettä vesiverhotunnelin ja/tai porakaivojen kaut- ta.
Säiliö varustetaan täyttöputkilla, uppopumpuilla (tuote + vesi), hiilivedyn / veden raja- pintamittarilla, hiilivedyn pintamittareilla, lämpömittareilla ja painemittarilla. Täyttöput- ket, pumput ja instrumentointi sijoitetaan suojaputkiin säiliön päässä sijaitsevaan kui- luun (D=4-5 m). Säiliön vuotovedet kerääntyvät painovoimaisesti säiliön pohjalle, kuilun alapuolella sijaitsevaan pumppaussyvennykseen, josta ne pumpataan vesipumpuilla edelleen jätevedenpuhdistamolle tai takaisin säiliön vesiverhoon. Samalle alueelle juuri valmistuneen LPG-kalliosäiliön kokemusten perusteella alueen kallioperä on tiivistä ja lujaa, jonka seurauksena kalliosäiliöön tihkuva vesimäärä on erittäin pieni. Oheisessa kuvassa on kuvattu kalliosäiliön toimintaperiaate (Kuva 3-2).
Kuva 3-2. Kalliosäiliön toimintaperiaate.
3.3 Raaka-aineet, kemikaalit ja polttoaineet
Teollisuusbensiinin tarve on vuositasolla noin 150–250 kt, jonka tuonti Kilpilahteen ta- pahtuu joko laivoilla tai rautateitse. Kilpilahden alueen teollisuusbensiinin tuontimäärät tai logistiikka eivät muutu projektin johdosta, muutoksena on vain varastointipaikan siir- tyminen paikasta toiseen.
Teollisuusbensiini puretaan kalliosäiliöön uutta purkulinjaa pitkin samoilta Nesteen lai- tureilta sekä Nesteen rautatieterminaalista, mikä on myös tämän hetken toimintatapa.
Kalliosäiliöstä teollisuusbensiini pumpataan olefiiniyksikön syöttöaineeksi kalliosäiliöön asennettavilla pumpuilla uutta siirtolinjaa pitkin.
Kalliosäiliön suunnittelussa otetaan huomioon mahdollisuus myös butaanin varastoin- nille tulevaisuudessa.
Toiminnan aikana ei käytetä muita kemikaaleja tai polttoaineita.
Kalliosäiliön rakennusurakoitsija vastaa räjähdysaineiden hankinnasta, varastoinnista sekä viranomaisvaateiden täyttämisestä. Myös raskaiden kuljetusajoneuvojen polttoai- neiden hankinta ja varastointi on rakennusurakoitsijan vastuulla.
3.4 Veden tarve ja hankinta sekä jätevedet
Olemassa olevaa ajotunnelia hyödynnetään kalliosäiliön rakentamisessa. Ennen lou- hinnan aloittamista ajotunneliin vuotanutta pohjavettä sekä aikaisemmin tunnelin täyt- tämiseen käytettyä Mustijoen vettä pumpataan pois noin 15 000 m3, jotta päästään uu- den kalliosäiliön louhinnan aloituspisteeseen. Ajotunnelin tyhjennysvaiheessa pois- pumpattavan veden käsittelyn tarve ja johtaminen maastoon arvioidaan näytteiden pe- rusteella.
Rakentamisen aikana käytetään kallioporauslaitteessa porausvetenä teollisuusvettä.
Vettä tarvitaan porauksessa syntyvän porasoijan poishuuhtelemiseen sekä poranterien jäähdyttämiseen. Teollisuusvesi toimitetaan rakennustyömaalle alueen teollisuus- vesilinjaan tehtävän liitännän kautta erillistä putkea pitkin. Kalliosäiliön rakennustöiden aikaisten työmaavesien yhteismäärä on arviona noin 10 000 m3.
Työmaalta poispumpattavat vedet sisältävät jossain määrin räjäytysaineista peräisin olevia typpiyhdisteitä sekä kiintoainesta. Poikkeustilanteissa veteen voi myös päätyä öljyä, esimerkiksi rikkoutuneesta hydrauliikkaletkusta. Poispumpattavat vedet tullaan käsittelemään laskeutusaltaissa siten, että veden sisältämät kiintoaineet laskeutetaan pohjalle ja mahdolliset öljyt poistetaan pinnalta. Näin puhdistetut työmaavedet on tar- koituksena johtaa maastoon sopivaan paikkaan, mikäli se on analyysitulosten perus- teella mahdollista.
Poispumpattavien työmaavesien laatua tullaan seuraamaan etenkin typen osalta koko louhintaprojektin ajan. Edellisen kallioluolan louhinnan aikana vuosina 2015–2016 teh- tyjen pohjavesianalyysien perusteella typpiyhdisteiden pitoisuudet pysyivät seurannan aikana likimain samalla tasolla kuin ennen louhintaa (Golder Associates Oy 2015 &
2016). Analysoitujen pohjavesinäytteiden perusteella louhinnalla ei siis ollut merkittä- vää vaikutusta alueen pohjavesiin.
Kalliosäiliön normaalin toiminnan aikana vuotovedet pumpataan aina tarvittaessa luo- lan pohjalta ja ne toimitetaan eteenpäin asianmukaiseen käsittelyyn riippuen niihin liuenneiden hiilivetyjen pitoisuudesta. Puhtaat vedet voidaan käyttää kalliosäiliön vesi- verhon täyttämiseen, jolla varmistetaan riittävä hydrostaattinen paine säiliössä.
3.5 Jätteet ja sivutuotteet
Rakentamisen aikana louhetta syntyy noin 120 000 kiintokuutiometriä. Louhittava kivi- materiaali on tämän hetkisten suunnitelmien mukaan lähtökohtaisesti urakoitsijan vas- tuulla ja urakoitsijan ympäristöluvan piirissä. Valittava urakoitsija tulee lähtökohtaisesti käyttämään olemassa olevia fasiliteetteja murskaustoimintoon ja uusia välivarastointi- alueita ei tarvita.
Kallioluolan normaalikäytössä ei synny jätettä.
3.6 Päästöt ilmaan
Rakentamisen aikana päästöjä ilmaan aiheuttaa lisääntynyt ajoneuvoliikenne (louhe- kuljetukset), louhinnan yhteydessä syntyvät räjähdyskaasut sekä lisäksi alueella voi syntyä paikallista pölyämistä rakentamistoiminnoista.
Kallioluolan normaalitoiminnassa operoinnissa ei synny hönkäkaasuja tai muita ilma- päästöjä. Suurimpien teollisuusbensiinilaivojen purun yhteydessä säiliöstä voidaan jou- tua poistamaan kaasua soihtujärjestelmään paineen nousun johdosta. Kalliosäiliöstä poistettava kaasu on pääosin typpeä.
3.7 Kuljetukset ja henkilöliikenne
Rakentamisen aikana alueen raskas liikenne lisääntyy, kun louhittu maa-aines lasta- taan kuorma-autoihin ja toimitetaan eteenpäin jatkokäsittelyä varten.
Teollisuusbensiini tuodaan Kilpilahteen joko laivoilla tai rautateitse. Kilpilahden alueen teollisuusbensiinin tuontimäärät tai logistiikka eivät muutu projektin johdosta, muutok- sena on vain varastointipaikan siirtyminen paikasta toiseen. Normaalitoiminnassa luo- lan operointi ei aiheuta lisääntynyttä liikennettä.
3.8 Melu ja tärinä
Kalliosäiliön rakentamisen aikana melua ja tärinää syntyy kallion louhinnasta sekä li- sääntyneestä ajoneuvoliikenteestä, kun louhittu kallioaines toimitetaan eteenpäin jatko- käsittelyä varten. Louheen murskaustoiminnot tehdään hankealueen ulkopuolella.
Normaalitoiminnassa kalliosäiliön operointi ei aiheuta melua.
3.9 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)
BAT-päätelmillä (BAT, Best Available Techniques) tarkoitetaan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskevan asiakirjan (ns. BREF-dokumentit) päätelmiä tekniikasta, sen sovellettavuudesta sekä päästötasoista, tarkkailusta ja kulutustasoista. Laajamit- taisen kemikaalien käsittelyn BAT-päätelmät on julkaistu joulukuussa 2017. Kalliosäiliö suunnitellaan parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan perustuen.
3.10 Käyttöikä
Kalliosäiliön suunnitteluperusteena pidetään 100 vuoden käyttöikää. Kalliosäiliön käy- töstä poisto tapahtuu tyhjäksi pumppaamalla sekä huuhtelemalla säiliö vedellä.
4 YVA-MENETTELY
4.1 YVA-menettelyn tarve ja osapuolet
Ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA-menettely) on lakisääteinen. Suomessa siitä on säädetty YVA-lailla (252/2017) ja -asetuksella (277/2017). Lainsäädäntö ympä- ristövaikutusten arviointimenettelystä uudistettiin toukokuussa 2017. YVA- arviointimenettelyä sovelletaan hankkeisiin ja niiden muutoksiin, joilla on todennäköi- sesti merkittäviä ympäristövaikutuksia.
YVA-menettelyn tarve määräytyy YVA-laista (252/2017), jonka liitteessä 1 on lueteltu hankkeet, joihin ympäristövaikutusten arviointimenettelyä sovelletaan. Siinä esitetyn hankeluettelon 8d-kohdan nojalla YVA-lain mukaista arviointimenettelyä sovelletaan öl- jyn, petrokemian tuotteiden tai kemiallisten tuotteiden varastot, joissa näiden aineiden varastosäiliöiden tilavuus on yhteensä vähintään 50 000 kuutiometriä.
Hankevastaavana tässä hankkeessa toimii Borealis Polymers Oyj ja yhteysviranomai- sena Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Tämän ympäristövaikutus- ten arviointiohjelman laatimisesta on vastannut konsulttityönä Pöyry Finland Oy, jonka YVA-työryhmä on esitetty YVA-ohjelman alussa olevassa taulukossa.
Hankevastaava on varmistanut tässä hankkeessa yhteysviranomaisena toimivalta Uu- denmaan ELY-keskukselta, että hankkeelle on toteutettava YVA-menettely.
4.2 YVA-menettelyn tavoite ja sisältö
YVA-lain tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja arvioinnin yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa. Samalla tavoitteena on lisätä kaikkien osapuolten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia.
Hankkeen ympäristövaikutukset on selvitettävä lain mukaisessa arviointimenettelyssä hankesuunnittelun mahdollisimman varhaisessa vaiheessa vaihtoehtojen ollessa vielä avoinna. Viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseen tai tehdä muuta siihen rinnastettavaa päätöstä ennen arvioinnin päättymistä. YVA-menettelyssä ei teh- dä hanketta koskevia päätöksiä, vaan sen tavoitteena on tuottaa tietoa päätöksenteon perustaksi.
YVA-menettelyn keskeiset vaiheet on esitetty kuvassa 4-1.
Kuva 4-1. YVA-menettelyn vaiheet.
Ennakkoneuvottelu
Ennen YVA-menettelyn aloittamista tai sen kuluessa voidaan järjestää ennakkoneuvot- telu yhteistyössä hankkeesta vastaavan ja keskeisten viranomaisten kanssa. Ennakko- neuvottelun tavoitteena on edistää hankkeen vaatimien arviointi-, suunnittelu- ja lupa- menettelyjen kokonaisuuden hallintaa, hankkeesta vastaavan ja viranomaisten välistä tiedonvaihtoa sekä parantaa selvitysten ja asiakirjojen laatua ja käytettävyyttä sekä su- juvoittaa menettelyjä.
YVA-ohjelma
Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn ensimmäisessä vaiheessa laaditaan ympäris- tövaikutusten arviointiohjelma. YVA-arviointiohjelma on suunnitelma (työohjelma) ym- päristövaikutusten arviointimenettelyn järjestämisestä ja siinä tarvittavista selvityksistä.
Ohjelmassa esitetään muun muassa perustiedot hankkeesta, sen vaihtoehdoista ja ar- vio hankkeen aikataulusta. Lisäksi kuvataan hankkeen ympäristön nykytilaa ja esite- tään ehdotus ympäristövaikutusten arviointimenetelmiksi sekä suunnitelma osallistumi- sen järjestämisestä.
Ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa esitetään tarpeellisessa määrin seuraavat tiedot:
YVA-menettely käynnistyy virallisesti, kun YVA-ohjelma jätetään yhteysviranomaiselle.
Yhteysviranomainen tiedottaa YVA-menettelyn alkamisesta ja YVA-ohjelman nähtävil- läolosta sähköisesti omilla internetsivuillaan ja hankkeen todennäköisen vaikutusalu- een kunnissa. Nähtävilläoloaika alkaa kuulutuksen julkaisemispäivästä ja kestää 30 päivää (erityisestä syystä aikaa voidaan pidentää enintään 60 päivän mittaiseksi). Tänä aikana YVA-ohjelmasta voi esittää mielipiteitä yhteysviranomaiselle. Yhteysviranomai- nen myös pyytää lausuntoja ohjelmasta eri viranomaisilta. Yhteysviranomainen kokoaa ohjelmasta annetut mielipiteet ja lausunnot ja antaa niiden perusteella oman lausun- tonsa hankkeesta vastaavalle kuukauden kuluessa nähtävillä olon päättymisestä.
• Kuvaus hankkeesta, sen tarkoituksesta, suunnitteluvaiheesta, sijainnista, koosta, maankäyttötarpeesta ja hankkeen liittymisestä muihin hankkeisiin.
• Tiedot hankkeesta vastaavasta sekä arvio hankkeen suunnittelu- ja toteuttamisaika- taulusta.
• Hankkeen vaihtoehdot ja nollavaihtoehto.
• Tiedot hankkeen toteuttamisen edellyttämistä suunnitelmista ja luvista.
• Kuvaus todennäköisen vaikutusalueen ympäristön nykytilasta ja kehityksestä.
• Ehdotus tunnistetuista ja arvioitavista ympäristövaikutuksista (ml. yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa).
• Tiedot ympäristövaikutuksia koskevista laadituista ja suunnitelluista selvityksistä sekä aineiston hankinnassa ja arvioinnissa käytettävistä menetelmistä ja niihin liitty- vistä oletuksista.
• Tiedot arviointiohjelman laatijoiden pätevyydestä.
• Suunnitelma arviointimenettelyn ja siihen liittyvän osallistumisen järjestämisestä se- kä näiden liittymisestä hankkeen suunnitteluun.
• Arvio arviointiselostuksen valmistumisajankohdasta.
YVA-selostus
Ympäristövaikutusten arviointiselostus laaditaan arviointiohjelman ja yhteysviranomai- sen siitä antaman lausunnon pohjalta. YVA-selostuksessa esitetään muun muassa tie- dot hankkeesta, kuvaus ympäristön nykytilasta, kuvaus hankkeen ja sen vaihtoehtojen todennäköisesti merkittävistä ympäristövaikutuksista, niiden lieventämisestä, seuran- nasta ja vaihtoehtojen vertailusta sekä tiedot ympäristövaikutusten arviointimenettelyn toteuttamisesta. Arviointiselostus sisältää myös yleistajuisen yhteenvedon.
Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa esitetään tarpeellisessa määrin seuraavat tiedot:
• Kuvaus hankkeesta, sen tarkoituksesta, sijainnista, koosta, maankäyttötarpeesta, ja tärkeimmistä ominaisuuksista ottaen huomioon hankkeen rakentamis- ja käyttö- vaiheet sekä mahdollinen purkaminen ja poikkeustilanteet.
• Tiedot hankkeesta vastaavasta, hankkeen suunnittelu- ja toteuttamisaikataulusta, toteuttamisen edellyttämistä suunnitelmista, luvista ja niihin rinnastettavista pää- töksistä sekä hankkeen liittymisestä muihin hankkeisiin.
• Selvitys hankkeen ja sen vaihtoehtojen suhteesta maankäyttösuunnitelmiin sekä hankkeen kannalta olennaisiin luonnonvarojen käyttöä ja ympäristönsuojelua kos- keviin suunnitelmiin ja ohjelmiin.
• Kuvaus vaikutusalueen ympäristön nykytilasta ja sen todennäköisestä kehitykses- tä, jos hanketta ei toteuteta.
• Arvio ja kuvaus hankkeen ja sen vaihtoehtojen todennäköisesti merkittävistä ym- päristövaikutuksista. Todennäköisesti merkittävien ympäristövaikutusten arvio ja kuvaus kattaa hankkeen välittömät ja välilliset, kasautuvat, lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin pysyvät ja väliaikaiset, myönteiset ja kielteiset vaikutukset sekä yhteisvaikutukset muiden olemassa olevien ja hyväksyttyjen hankkeiden kanssa.
• Arvio mahdollisista onnettomuuksista ja niiden seurauksista.
• Vaihtoehtojen ympäristövaikutusten vertailu.
• Tiedot valitun vaihtoehdon tai vaihtoehtojen valintaan johtaneista pääasiallisista syistä, mukaan lukien ympäristövaikutukset.
• Ehdotus toimiksi, joilla vältetään, ehkäistään, rajoitetaan tai poistetaan tunnistettu- ja merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia.
• Ehdotus mahdollisista merkittäviin haitallisiin ympäristövaikutuksiin liittyvistä seu- rantajärjestelyistä.
• Selvitys arviointimenettelyn vaiheista osallistumismenettelyineen ja liittymisestä hankkeen suunnitteluun.
• Luettelo lähteistä, joita on käytetty selostukseen sisältyvien kuvausten ja arvioin- tien laadinnassa, kuvaus menetelmistä, joita on käytetty merkittävien ympäristö- vaikutusten tunnistamisessa, ennustamisessa ja arvioinnissa sekä tiedot vaadittu- ja tietoja koottaessa todetuista puutteista ja tärkeimmistä epävarmuustekijöistä.
• Tiedot arviointiselostuksen laatijoiden pätevyydestä.
• Selvitys siitä, miten yhteysviranomaisen lausunto arviointiohjelmasta on otettu huomioon
• Yleistajuinen ja havainnollinen tiivistelmä.
Yhteysviranomainen tiedottaa valmistuneesta arviointiselostuksesta samalla tavoin kuin arviointiohjelmasta. Arviointiselostus on nähtävillä vähintään 30 päivää ja enintään 60 päivää, jolloin viranomaisilta pyydetään lausunnot ja asukkailla sekä muilla intressi- ryhmillä on mahdollisuus esittää mielipiteensä yhteysviranomaiselle. Annetut mielipiteet ja lausunnot viranomainen ottaa huomioon omassa perustellussa päätelmässään.
Perusteltu päätelmä
Yhteysviranomainen tarkistaa ympäristövaikutusten arviointiselostuksen riittävyyden ja laadun sekä laatii tämän jälkeen perustellun päätelmänsä hankkeen merkittävistä ym- päristövaikutuksista. Perustellussa päätelmässä esitetään yhteenveto YVA- selostuksesta annetuista muista lausunnoista ja mielipiteistä.
Perusteltu päätelmä on annettava kahden kuukauden kuluessa YVA-selostuksen lau- suntojen antamiseen ja mielipiteiden esittämiseen varatun määräajan päättymisestä.
YVA-menettely päättyy, kun yhteysviranomainen toimittaa perustellun päätelmän sekä muut lausunnot ja mielipiteet hankkeesta vastaavalle. Lisäksi yhteysviranomaisen on toimitettava perusteltu päätelmä tiedoksi hanketta käsitteleville viranomaisille, hank- keen vaikutusalueen kunnille sekä tarvittaessa maakuntien liitoille ja muille asianomai- sille viranomaisille sekä julkaistava yhteysviranomaisen internetsivuilla.
4.3 YVA-menettelyn aikataulu
YVA-menettelyn keskeiset vaiheet ja suunniteltu aikataulu on esitetty oheisessa kuvas- sa (Kuva 4-2). Aikataulu kuulemisiin ja yhteysviranomaisen lausunnon ja perustellun päätelmän antamiseen varatun ajan osalta on esitetty maksimikeston mukaisesti.
Yhteysviranomaisen kanssa käytiin ennakkoneuvottelu 24.1.2018. Ennakkoneuvotte- luun kutsuttiin yhteysviranomaisen, hankevastaavan ja YVA-konsultin lisäksi eri viran- omaistahojen edustajat.
Kuva 4-2. Hankkeen YVA-menettelyn suunniteltu aikataulu.
1 2 3 4 8 9 10 11 12
YVA ennakkoneuvottelu Osa 1: YVA-ohjelma YVA-ohjelman laadinta
YVA-ohjelma yhteysviranomaiselle YVA-ohjelman nähtävillä
Yhteysviranomaisen lausunto YVA-ohjelmasta Osa 2: YVA-selostus
YVA-selostuksen laadinta
YVA-selostus yhteysviranomaiselle YVA-selostus nähtävillä
Yhteysviranomaisen perusteltu päätelmä
2018 6 7 5
4.4 Osallistuminen, vuorovaikutus ja tiedotus
YVA-menettely on avoin prosessi, jonka yhtenä tavoitteena on lisätä kaikkien osapuol- ten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. YVA-menettelyyn osallistumisella tar- koitetaan hankkeesta vastaavan, yhteysviranomaisen, muiden viranomaisten ja niiden, joiden oloihin tai etuihin hanke saattaa vaikuttaa, sekä yhteisöjen ja säätiöiden, joiden toimialaa hankkeen vaikutukset saattavat koskea, välistä vuorovaikutusta ympäristö- vaikutusten arvioinnissa. Osallistumisen yhtenä keskeisenä tavoitteena on eri osapuol- ten näkemysten kokoaminen.
Arviointiohjelmasta kuuluttaminen ja nähtävillä olo 4.4.1
Yhteysviranomainen kuuluttaa YVA-ohjelman nähtävillä olosta internet-sivuillaan. Kuu- lutuksessa kerrotaan, missä YVA-ohjelma on nähtävillä kunnassa sekä mihin mennes- sä ohjelmaa koskevat lausunnot ja mielipiteet tulee toimittaa. Nähtävilläoloaikana hankkeen lähialueen yhteisöt, asukkaat ja muut asianomaiset voivat esittää mielipi- teensä esimerkiksi hankkeen vaikutusten arvioinnin selvitystarpeesta sekä siitä, ovatko YVA-ohjelmassa esitetyt tiedot ja suunnitelmat riittäviä.
YVA-menettelyn aikainen osallistuminen ja se, miten osallistumisen aikana saadut mie- lipiteet ja kannanotot on otettu huomioon tehdyissä selvityksissä, kuvataan YVA- selostuksessa.
YVA-menettelyn myöhemmässä vaiheessa myös arviointiselostus tulee olemaan näh- tävillä ja siitä voi vastaavalla tavalla antaa lausuntoja ja mielipiteitä.
Tiedotus- ja keskustelutilaisuudet yleisölle 4.4.2
Ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta järjestetään yleisölle avoin tiedotus- ja kes- kustelutilaisuus YVA-ohjelman nähtävilläoloaikana. Tilaisuudessa esitellään hanketta ja arviointiohjelmaa. Yleisöllä on tilaisuudessa mahdollisuus esittää näkemyksiään ympä- ristövaikutusten arviointityöstä, saada tietoa sekä keskustella YVA-menettelystä hank- keesta vastaavan, yhteysviranomaisen ja YVA-ohjelman laatineiden asiantuntijoiden kanssa.
Toinen tiedotus- ja keskustelutilaisuus järjestetään ympäristövaikutusten arviointiselos- tuksen valmistuttua. Tilaisuudessa esitellään ympäristövaikutusten arvioinnin tuloksia.
Yleisöllä on mahdollisuus esittää näkemyksiään tehdystä ympäristövaikutusten arvioin- tityöstä ja sen riittävyydestä.
Muu viestintä 4.4.3
Hankkeesta ja sen ympäristövaikutusten arvioinnista tiedotetaan myös yleisen tiedon- välityksen yhteydessä, kuten lehdistötiedotteiden, lehtiartikkelien ja hankkeesta vas- taavan internet-sivujen välityksellä.
YVA-menettelyn kuluessa tapahtuvassa vuorovaikutuksessa seurataan paikallisten si- dosryhmien näkemystä tiedonsaannin riittävyydestä. Hankkeesta ja sen YVA- menettelystä tiedottamista pyritään suunnittelemaan ja toteuttamaan niin, että se vas- taa mahdollisimman hyvin tiedon tarpeeseen.
5 YMPÄRISTÖN NYKYTILA
5.1 Maankäyttö ja rakennettu ympäristö
Sijainti ja alueen nykyiset toiminnot 5.1.1
Hankealue sijaitsee Borealis Polymers Oy:n omistamalla kiinteistöllä Kilpilahden teolli- suusalueella (Kuva 5-1). Kilpilahden teollisuusalue sijoittuu lähelle Porvoon kaupungin ja Sipoon kunnan välistä rajaa, noin 17 kilometriä Porvoon keskustasta lounaaseen.
Sipoon kunnan raja on lähimmillään noin 700 metrin päässä teollisuusalueen rajasta lounaaseen.
Helsinki-Porvoo-moottoritie kulkee noin 3 kilometrin päässä teollisuusalueen pohjois- puolella. Kilpilahden teollisuusalue rajoittuu sen pohjois−itä-suunnassa merialueeseen, Svartbäckinselkään, jonka vastarannalla sijaitsevat Tolkkinen ja Emäsalo.
Kilpilahden teollisuusalue on Suomen suurimpia teollisuusalueita ja Pohjoismaiden suurin öljynjalostuksen ja kemianteollisuuden keskus. Kilpilahden teollisuusalueeseen kuuluu noin 1 300 ha maata ja noin 300 ha vesialuetta, joista suurinta osaa käyttää Neste Oyj:n öljynjalostamo.
Kilpilahden teollisuusalueella toimii Neste Oyj:n öljyjalostamon ja Borealis Polymers Oy:n petrokemian tehtaiden lisäksi mm. Borealis Polymers Oy:n muovitehtaat, Ashland Finland Oy:n polyesterihartseja valmistavat tehtaat, Bewi Styrochem Oy:n soluuntuvaa polystyreenimuovia valmistava tehdas, Gasum Oy:n nesteytetyn maakaasun tuotanto- laitos, Innogas Oy:n nestekaasun täyttölaitos sekä Oy Aga Ab:n ilmakaasutehdas ja vedyntuotantolaitos. VR Oy Cargo vastaa alueen junaliikenteestä. Kilpilahdessa sijait- see myös alueen teollisuutta palveleva teknologiakeskus. Lisäksi alueella toimii lukuisia edellä mainittuja toiminnanharjoittajia palvelevia yrityksiä. Kilpilahden satama- ja teolli- suusalueella on noin 3 500 vakituista työpaikkaa.
Kuva 5-1. Hankealueen sijainti ja rakennettu ympäristö.
Asutus ja herkät kohteet 5.1.2
Kilpilahden teollisuusalueen välittömässä läheisyydessä ei ole asutusta. Kalliosäiliön hankealueen lähimmät asuin- ja lomarakennukset sijaitsevat Nikubyn alueella etelässä noin 750 metrin päässä. Teollisuusalueen läheisyydessä ei nykyisin ole kouluja tai päi- väkoteja tai muita vastaavia herkkiä kohteita.
Kilpilahden teollisuusalueen läheisyydessä sijaitsee Keravan kaupungin Nikuvikenin ul- koilualue sekä Porvoon kaupungin Nybyn ulkoilualue. Nikuvikenin ulkoilualue käsittää venesataman sekä kesäaikana toimivan ravintolan. Alue on myös kahden venekerhon käytössä. Nybyn ulkoilualueella on uimalaituri ja kalastusmahdollisuus. Porvoon kau- punki omistaa myös Emäsalonselällä olevan Furuholmenin ulkoilusaaren, jossa on ui- maranta. Kulloonlahden rannalla on myös Rantakylän uimaranta. Emäsalon eteläpääs-
Merialue on sekä veneilijöiden että kalastajien käytössä. Svartbäckinselän ja koko Por- voon edustan alueella on myös runsaasti rantakiinteistöjä, joiden omistajat, haltijat tai muut käyttäjät hyödyntävät merialuetta kalastuksen ohella myös muihin virkistystarkoi- tuksiin. Svartbäckinselkä on kalastusaluetta, kuten myös muut osat Porvoon edustan merialueesta.
Kaavoitus ja muut maankäytön suunnitelmat 5.1.3
Maakuntakaava
Ympäristöministeriön 15.2.2010 vahvistamassa (KHO 6.4.2011) Itä-Uudenmaan maa- kuntakaavassa koko Kilpilahden teollisuusalue on osoitettu teollisuustoimintojen alu- eeksi (T/kem: Teollisuus- ja varastoalue, jolla on/jolle saa sijoittaa merkittävän, vaaralli- sia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen). Teollisuusalueen ympärille on osoitettu Seveso II -direktiivin mukainen konsultointivyöhyke (sev 1), jossa on rajoitettu asumista. Lisäksi teollisuusalueen ulkopuolelle on osoitettu Kilpilahden alueen suoja- vyöhykkeet (sv 1 ja sv 2), jotka rajoittavat maankäyttöä (mm. virkistysalueiden, uuden asutuksen, kaupallisten toimintojen ja oppilaitosten sijoittaminen alueille on kielletty).
Teollisuusalueen ranta on osoitettu satamatoimintojen alueeksi (LS). Lisäksi Kilpilah- den uusi tieyhteys on osoitettu maakuntakaavassa.
Lainvoimaisessa Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa teollisuusalueelle on osoitet- tu tasavirtakaapelin Estlink 2 yleispiirteinen sijainti (e2). Merkintään liittyy MRL 33 §:n 1 mom. nojalla rakentamisrajoitus.
Voimaan tulleessa Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa on osoitettu pieniä tarkis- tuksia Kilpilahden edustan laivaväyliin.
Valmistelussa on Uusimaa-kaava 2050, jonka valmisteluaineiston on tarkoitus tulla nähtäville alkuvuodesta 2018. Uusimaa-kaavan aikatähtäin on vuodessa 2050 ja kaava koostuu yleispiirteisestä pitkän aikavälin rakennekaavasta ja sitä tarkentavista seutujen vaihemaakuntakaavoista.
Kuva 5-2. Ote voimaassa olevien maakuntakaavojen yhdistelmästä. Yhdistelmä sisältää voimassa olevat merkinnät kaavoista: Uudenmaan maakuntakaava, Uudenmaan 1., 2., 3.
ja 4. vaihemaakuntakaavat, Itä-Uudenmaan maakuntakaava, Itä-Uudenmaan 1.- 4.
vaiheseutukaavat sekä Maakuntakaava 2000. (Uudenmaan liitto 2018)
Yleiskaava
Hankealue kuuluu vuonna 1988 vahvistetun (lainvoimaiseksi 1989) Sköldvikin osayleiskaavan alueeseen. Osayleiskaavassa hankealue on osoitettu teollisuusalueek- si (T). Osayleiskaavassa teollisuusalueen ulkopuoliset lähialueet on pääasiassa merkit- ty maatalousalueeksi (MT).
Alueen muuttuneiden tiejärjestelyjen, Kilpilahden uuden tieyhteyden ja maankäytön muutostarpeiden johdosta Sköldvikin osayleiskaavan muuttaminen on vireillä ja kaavan perusselvitysten laadinta on käynnistynyt. Osayleiskaavan aikataulun mukaisesti kaa- van osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistuu keväällä 2018.
