2020 nro 766/20

(1)

Vaasan edustan merialue/

Ehdotus vesistötarkkailuohjelmaksi vuosille 2021-2030

KVVY Tutkimus Oy

RAPORTTI

2020

nro 766/20

(2)

Vaasan edustan merialue/ Ehdotus vesistötarkkailuohjelmaksi vuosille 2021-2030

KVVY Tutkimus Oy. 2020. Vaasan edustan merialue/ Ehdotus vesistötarkkailuohjelmaksi vuosille 2021-2030. Tutkimusraportti nro 766/27, 16.6.2020

Tekijä:

KVVY Tutkimus Oy / Tampere Ossi Vuoksenvaara, vesistötutkija Tilaaja:

Vaasan kaupunki Vaasan Vesi Vaasan Satama Vaskiluodon Voima Oy Wärtsilä Oy

Kemira Oyj

(3)

SISÄLTÖ

1. JOHDANTO ... 1

1.1 Tarkkailun perusteet ... 2

1.2 Vaikutustarkkailun osakokonaisuudet ... 3

2. MERIALUEEN KUVAUS ... 3

3. SÄÄ ... 4

4. KUORMITUS ... 5

4.1 Pistemäinen kuormitus ... 5

4.1.1. Påttin jätevedenpuhdistamo ... 5

4.1.2. Kemira OYj ... 7

4.1.3. Vaskiluodon Voima Oy ja PVO-Huippuvoima Oy ... 8

4.1.4. Muut pistemäiset kuormittajat ... 9

4.1.5. Pistemäisen kuormituksen kokonaismäärä... 10

4.2 Muu kuormitus ... 10

5. VESISTÖTARKKAILUOHJELMA ... 14

5.1 Vedenlaadun tarkkailu ... 14

5.1.1. Vedenlaatututkimus ... 14

5.1.2. Intensiiviseuranta ... 17

5.1.3. Kasviplanktonmääritykset ... 17

5.1.4. Satunnaispäästöt ... 18

5.1.5. Haitalliset ja vaaralliset aineet ... 18

5.2 Pohjaeläintarkkailu ... 18

5.2.1. Vuosittainen seuranta ... 18

5.2.2. Laaja seuranta ... 18

5.3 Sedimenttitutkimukset... 19

5.4 Erillisselvitykset... 19

6. RAPORTOINTI ... 19

6.1 Tulokset ja laadunvarmistus ... 19

6.2 Yhteenvedot ja raportointi... 20

LIITTEET

Liite 1. Tarkkailuvelvolliset ja lupamääräykset Liite 2. Havaintopaikkakartta

Liite 3. Analyysivalikoima havaintokierroksilla Liite 4. Määritysrajat

Liite 5. Havaintopaikat, -syvyydet ja havaintokierrokset

(4)

(5)

(6)

(7)

Vaasan edustan merialue/

Ehdotus vesistötarkkailuohjelmaksi vuosille 2021-2030

1. Johdanto

Vaasan edustan merialueen yhteistarkkailuun osallistuvat Vaasan edustan merialuetta kuormittavat laitokset, joilla on ympäristölupaviranomaisten päätöksiin perustuva vesistön tarkkailuvelvoite. Tark- kailuvelvollisia on ollut yhteensä kahdeksan toiminnanharjoittajaa: Påttin jätevesipuhdistamo, Kemira Oyj, Vaskiluodon Voima Oy ja PVO-Huippuvoima Oy, Wärtsilä Finland Oy (Delivery Center Vaasa, Vaasa Engine Laboratory ja Vaskiluoto Engine Laboratory ja Vaasan Satama. Myös Snickarsin ja Hell- bergin kalankasvatuslaitokset Mustasaaren Norra Vallgrundissa ovat tarkkailuvelvollisia, mutta toiminta on sittemmin loppunut. Kuormittajien ympäristölupien tiedot on esitetty liitteessä 1.

Vaasan edustan merialuetta kuormittavat Vaasan kaupungin ja osin myös Mustasaaren kunnan jä- tevedet, sekä Tuovilanjoen ja saariston hajakuormitus. Påttin jätevesipuhdistamolla käsitellään Vaa- san kaupungin sekä osin Mustasaaren ja Maalahden kuntien jätevedet (yhteensä noin 65 000 asu- kasta). Puhdistamo sijaitsee Palosaarella. Jätevedet johdetaan mereen noin 180 m pit-kää purkuput- kea myöten Varisselälle. Kemira Oyj:n Erikoiskemikaalitehtaan toiminta on loppunut vuonna 2009;

aikaisemmin sieltä johdettiin jätevesiä Infjärdenin luusuaan, josta vedet kulkeutuivat Onkilahteen. Ny- kyisin tarkkailu koskee vain tehdasalueelta tulevia kuivatusvesiä ja jäte-alueen ojan vesiä. Vaskiluo- don Voima Oy:ltä ja PVO-Huippuvoima Oy:ltä jätevedet johdetaan yhteiseen laskeutusaltaaseen, josta edelleen mereen Vaskiluodon länsipuolelle. Wärtsilä Finland Oy:n Engine Laboratory sekä teh- das Delivery Centre Vaasa, on omissa erillisissä luvissaan velvoi-te. Wärtsilä Finland Oy:n Engine Labo- ratory ottaa lauhdevetensä Onkilahdesta ja Waskiluoto Validation Center merestä Vaskiluodon luoteispuolelta. Näiden laitosten aiheuttama kuormitus mereen on lähinnä lämpökuormaa. Myös Vaa- san Satama osallistuu yhteistarkkailuun.

Vesistön tarkkailuvelvoitteet perustuvat Länsi-Suomen ympäristölupaviraston (LSY), Vaasan hallinto- oikeuden (VHO) ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksen (LSU) päätöksiin. Lupapäätösten mukaan jäte- vesien vaikutuksia vesistöön on tarkkailtava Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ja/tai vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen Pohjanmaan TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. Pää- tökset, tarkkailuvelvoitteisiin liittyvät lupamääräykset ja päästörajat ovat koottu liitteeseen 1.

(8)

Tämä tarkkailuohjelma sisältää vesistötarkkailuohjelman ajanjaksolle 2021-2030. Ohjelma sisältää ve- denlaatutarkkailun ja kasviplanktonmääritykset. Vedenlaatu- ja perifytontarkkailu tehdään vuosit- tain.

Tämä ohjelma korvaa Vaasan kaupungin ympäristölaboratorin laatiman Vaasan edustan merialueen yhteistarkkailuohjelman 2009-2018.

1.1 Tarkkailun perusteet

Påttin jätevesipuhdistamolla on Länsi-Suomen ympäristölupa-viraston myöntämä vesilain mukainen lupa 34/2006/1 (LSY-1999-Y-106; 28.12.2006) johtaa jätevesiä Påttin puhdistamolta mereen. Vaasan hallinto-oikeus on vahvistanut päätöksellään 08/055/2 (28.10.2008) tämän päätöksen. Tarkkailuvel- voite koskee sekä vesistö- että kalataloustarkkailua. Aikaisemman luvan oli myöntänyt Länsi-Suomen vesioikeus 31.5.1995 (N:o 35/1995/3, DN:o 92371). Uusi lupa on hallinto-oikeuden käsittelyssä.

Kemira Oyj:llä on 6.6.2005 Länsi-Suomen ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa LSU-2003-Y- 500(111), jonka mukaan sillä on velvoite tarkkailla kuivatusvesien, jätealueen ojan ja Erikoiskemikaali- tehtaan jätevesien vaikutuksia merialueeseen. Vuodesta 2010 tarkkailuvelvoite on koskenut vain kui- vatusvesiä. Velvoite koskee vain vesistötarkkailua.

Vaskiluodon Voima Oy:llä ja PVO-Huippuvoima Oy:llä on Länsi-Suomen ympäristölupaviraston myön- tämä lupa jäähdytysveden ottamiseen, sekä jäähdytysveden ja jätevesien johtamiseen mereen:

Vaskiluodon Voima Oy:llä koskien Vaskiluodon laitosta Vaskiluoto 2: nrot 1/2008/ ja 2/2008/2, Dnro:t LSY-2003-Y-263 ja LSY-2005-Y-384, sekä PVO-Huippuvoima Oy:llä koskien Vaskiluodon voimalaitosta Vaskiluoto 3: nro 4/2008/2, DnroLSY-2003-Y-264. Laitosten on osallistuttava sekä vesistö- että kalataloustarkkailuun.

Wärtsilä Finland Oy:n Engine Laboratoryn tarkkailuvelvoite koskee jäähdytysvesien vaikutusta ja sillä on Länsi-Suomen ympäristökeskuksen 15.6.2007 myöntämän luvan LSU-2006-Y-125 (111) mukainen velvoite osallistua vesistötarkkailuun.

Wärtsilä Finland Oy:n Vaskiluoto Engine Laboratory (aikaisemmin Wasa Pilot Power Plant) on voima- laitoksen jäähdytysvesien takia velvoite osallistua sekä vesistö- että kalataloustarkkailuun, Länsi-Suo- men ympäristökeskuksen 15.6.2007 myöntämä lupa LSU-2006-Y-126 (111).

Wärtsilä Finland Oy:n Delivery Centre Vaasa tarkkailuvelvoite koskee jäähdytysvesien vaikutusta ja sillä on Länsi-Suomen ympäristökeskuksen 9.12.2009 myöntämän luvan LSU-2007-Y-784 (111) mukainen velvoite osallistua vesistötarkkailuun.

Vaasan Sataman on Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 11.7.2005 päätöksen nro 13/2005/2, LSY- 2004-Y-113 mukaan osallistuttava sekä vesistö- että kalataloustarkkailuun.

Vuodesta 2010 lähtien on noudatettu uuden luvan mukaista tarkkailuohjelmaa (Alanne & Aaltonen, 2009), jonka Länsi-Suomen ympäristökeskus on hyväksynyt 22.9.2009 (LSU-2001-Y-4525(121). Merialu- etta tarkkaillaan 24:llä havaintopaikalla. Vesinäytteitä on tarkkailuohjelman mukaisesti otettava kerran jääpeitteisenä aikana ja kuusi kertaa avovesiaikana. Pohjaeläinnäytteet otetaan syksyllä. Ha- vaintopaikkojen ja analyysien määrä vaihtelee eri näytteenottokerroilla.

(9)

1.2 Vaikutustarkkailun osakokonaisuudet

Vaasan edustan merialueen vaikutustarkkailu koostuu seuraavista yhteistarkkailuun osallistuvien toi- minnanharjoittajien kuormitustekijöistä johdetuista osakokonaisuuksista. Tarkkailukokonaisuuksien ajoittuminen on esitetty liitteessä 4.

Vedenlaadun ja rehevöitymisen seuranta (ravinne- ja lämpökuormituksen vaikutustarkkailu) - vedenlaatukartoitus

- vedenlaadun intensiiviseuranta - kasviplanktonseuranta

- hygieniaindikaattorien seuranta yhdyskuntajätevesien purkualueen läheisillä havaintopaikoilla

- uimarantavesien tuloskoosteet

Vaaralliset ja haitalliset aineet (teollisuuden ja yhdyskunnan jätevedet) - vaarallisten aineiden seurannan tarpeen arviointi

- sedimenttien metallimääritykset Erikoistilanteet

- varautuminen satunnaispäästöjen vaikutusten tarkkailuun

2. Merialueen kuvaus

Tutkimusalue käsittää Vaasan edustan merialueen (Liite 2). Merialueella on runsaasti saaria, kareja ja matalikoita. Saarien rantaviivan pituus Vaasan kaupungin alueella on noin 315 km. Maankohoamisen seurauksena rantaviiva muuttuu ja väylät mataloituvat. Rannat ovat matalia, lohkareisia ja kivikkoi- sia. Pohja on matalilla alueilla kivistä, syvemmillä alueilla liejua tai savea. Suurimmat syvyydet (n. 15 m) ovat tarkkailualueen uloimmilla reunoilla. Pääosin alueen syvyys on kuitenkin alle 10 metriä ja laa- joilla alueilla etenkin kaupungin edustalla korkeintaan 3-5 metriä. Pääasiallinen veden virtaussuunta on pohjoisesta Strömsön salmen läpi Varisselän kautta kohti Korshamnsfjärdeniä. Merialueelle purkau- tuu kaksi jokea Eteläisen Kaupunginselän kautta: Laihianjoki (MQ 3,5 m3/s) ja Sulvanjoki (MQ 1,0 m3/s).

Veden suolapitoisuus on 4-5 ‰. Sisälahdissa, Onkilahdessa ja Eteläisellä Kaupunginselällä suolapitoisuus on ajoittain alhaisempi. Veden pH on pohjan läheisyydessä avovesiaikaan n. 7-8. Jokien vedet ja muut valumavedet (Infjärdenistä tulevat vedet) kuormittavat merialuetta ylivirtaamakausilla. Run- saiden sateiden jälkeen vedet ovat olleet varsin happamia, jolloin hapan vesi ja ravinteet leviävät pintakerroksessa myös merialueelle. Myrgrundin sillalla ja Palosaaren sillalla on usein keväisin mitattu alhaisia, välillä 4-5 olevia pH-arvoja. Laihianjoen vuosikuorma merialueelle on vaihdellut viimeisen vuosikymmen aikana fosforin osalta 6,5-15 tn, typen osalta 280-470 tn ja kiintoaineen osalta 1500-4100 tn. Ilmastonmuutoksen myötä leudot talvet aikaansaavat valuman ja ravinteiden lisääntymistä.

Pohjasedimenttien orgaanisen aineksen pitoisuus vaihtelee 2-22 %. Korkeimmat pitoisuudet ovat On- kilahdessa ja Eteläisellä Kaupunginselällä ja matalimmat pitoisuudet ulkosaaristossa Yttre Torngrun- dissa ja Storfjärdenillä. Onkilahden pohjasedimentissä on todettu melko korkeita raskasmetallipitoi- suuksia.

(10)

Tutkimusaluetta kuormittavat asutuksen ja teollisuuden jätevedet. Ennen Påttin jätevesipuhdistamon käyttöönottoa vuonna 1971 jätevedet johdettiin osittain käsittelemättöminä ja osittain pienpuhdistamoiden kautta lähinnä Eteläiselle ja Pohjoiselle Kaupunginselälle sekä Isolahteen. Merialueeseen koh- distuva pistemäinen BOD7- ja kokonaisfosforikuormitus on vähentynyt 1980-luvun alun lukemista yh- teen kymmenesosaan, mikä johtuu tehostuneista puhdistusmenetelmistä ja pienpuhdistamoiden liit- tymisestä kaupungin jätevesipuhdistamoon. Laihianjoelta tuleva kuormitus kohdistuu suurimmalta osaltaan Eteläiseen Kaupunginselkään, josta virtausolosuhteiden myötä lähisaaristoon. Raskasmetal- lien osalta merialuetta kuormittavat Påttin puhdistamon lisäksi myös Kemira Chemicals Oyj ja Vaski- luodon voimalaitokset.

Vedenlaatu tutkimusalueella on ollut huonointa sisäsaaristossa Isolahdessa, Onkilhadessa ja Eteläi- sellä Kaupunginselällä, parasta tutkimusalueen länsiosassa. Veden a-klorofyllipitoisuuden perusteella vesistö on jaoteltu rehevöitymisluokkiin: rehevä, lievästi rehevöitynyt, rehevöitymässä oleva ja karu.

Påttin jätevedenpuhdistamon lähialue on useimmiten kuulunut luokkaan rehevä. Lievästi rehevöity- neitä vesiä on kaupungin välittömässä läheisyydessä ja Vaskiluodon eteläpuolella, kun taas muu merialue on luokiteltu rehevöitymässä olevaksi tai karuksi.

Vaasan edustan merialueella on paljon virkistyskäyttöä. Tarkkailualueella on yli 3000 kesämökkiä ja alueella on paljon veneilyä. Alueella on myös useita vene- ja kalasatamia. Tarkkailualueella on 12 valvottua uimarantaa, joista EU-rantoja on viisi. Ne ovat Strömsö, Mansikkasaari, Hietasaari, Kustaan- linna ja Ahvensaari. Vaasassa on myös seitsemän pientä yleistä uimarantaa. Ne ovat Paratiisisaari, Tropiclandia, Kronvik, Viikinga, Isolahti ja Leirintäalue.

3. Sää

Säätiedot ovat ilmatieteenlaitoksen havaintoasemilta. Lämpötilahavainnot ovat Vaasan lentoase- malta, sekä sadanta tiedot vuodesta 1959-1995. Vuosien 2012-2019 sadantahavainnot ovat Vaasan Klemettilän havaintoasemalta (kuva 1).

Keskimääräinen lämpötila on ollut viime vuosikymmenen noin asteen korkeampi kuin vertailuaineiston keskimääräinen lämpötila. Suurin ero on havaittavissa helmi-maaliskuun lämpötiloissa.

Keskimääräinen sadanta on vuosien 2012-2019 aikana noin 618 mm, ja vertailuaineiston 1959-1995 keskimääräinen sadanta on ollut 505 mm. Sadanta on kasvanut viimeisen vajaan vuosikymmenen aikana noin 22 % Vaasassa. Selvimmin muutokset ovat havaittavissa lopputalvesta, keväästä sekä loppuvuodesta, etenkin joulukuusta.

Lämpötilan nousu ja sadannan - valuman lisääntyminen lisää ravinteiden ja kiintoaineksen huuh- toumaa, joka kasvattaa merialueen kuormitusta.

(11)

Kuva 1. Keskimääräiset kuukausilämpötilat 1959-2009 ja 2009-2019, sekä sadesummat 1959-1995 ja 2012-2019 Vaasan lentoaseman ja Klemettilän havaintopaikoilla (Ilmatieteenlaitos 2020).

4. Kuormitus

4.1 Pistemäinen kuormitus 4.1.1. Påttin jätevedenpuhdistamo

Påttin puhdistamolla käsitellään Vaasan kaupungin jätevedet sekä osa Mustasaaren ja Maalahden kuntien jätevesistä. Puhdistamo on rakennettu vuonna 1971 ja sitä on laajennettu ja sen toimintaa on parannettu useita kertoja. Puhdistusprosessi koostuu monesta eri vaiheesta sisältäen esikäsittelyn, esi- selkeytyksen, ilmastuksen, jälkiselkeytyksen sekä jälkisuodatuksen. Tarkemmat tiedot prosessista ja ve- simääristä löytyvät Vaasan Veden internetsivuilta Påttin jätevedenpuhdistamo- valikosta.

Puhdistetut jätevedet johdetaan 180 metrin pituisessa purkuputkessa Varisselälle. 2000 luvulla orgaa- ninen kuormitus (BOD7) on ollut noin 70 tn/v, fosforia (P) noin 3 tn/v ja typpeä (N) noin 220 tn/v. Uu- distustöiden ansiosta kuormitus tulee pienenemään. Tämä näkyi jo 2012 tuloksissa.

Länsi-Suomen ympäristölupaviraston lupapäätöksen nro 34/2006/1 mukaan Påttin puhdistamon on 1.7.2012 alkaen noudatettava seuraavia ehtoja: puhdistetun jäteveden BOD7 (ATU)- pitoisuus saa olla korkeintaan 10 mg/l ja fosforipitoisuus korkeintaan 0,3 mg/l. Puhdistustehon on oltava sekä fosforin, että BOD7:n suhteen vähintään 95 %. Kemiallisen hapenkulutuksen (CODCr), O2 on oltava alle 75 mg/l ja sen vähimmäistehon on oltava 85 %. Luvut koskevat neljännesvuosikeskiarvoja. Kokonaisty- pen reduktion on oltava yli 70 % vuosikeskiarvona. Taulukossa 2 on yhteenveto Påttin puhdistamon vesistölle aiheuttamasta vuosikuormituksesta ja saavutetuista puhdistustuloksista.

-10 -5 0 5 10 15 20

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12

Sadesumma 1959-1995 Sadesumma 2012-2019 Lämpötila 1959-2009 Lämpötila 2009-2019

mm °C

(12)

Taulukko 1. Påttin puhdistamon vesistölle aiheuttama kuormitus (t/a) ja saavutettu puhdistusteho (%) vuonna 2019 (Vesala 2020), 2018 ja 2017.

Kuormitus 2019 2018 2017

BOD7 (ATU) t/a 86 78 74

" puhdistusteho % 94 95 95 Kokonaisfosfori t/a 1,2 0,9 1,1

" puhdistusteho % 98 98 98 Kokonaistyppi t/a 137 151 134

" puhdistusteho % 64 57 63 Ammoniumtyppi t/a 1,5 14 2,9

" puhdistusteho % 100 96 99

CODCr t/a 363 361 343

Kiintoaine t/a 34 29 35

Virtaama x 1000 m3 6712 6243 6719

Kuvassa 3 on esitetty Vaasan edustalle johdettu pistemäinen jätevesikuormitus BOD7:n, kuvassa 4 fosforin ja kuvassa 5 typen osalta vuosina 1980–2019. Påttin puhdistamolta tulevat BOD7- ja fosfori- kuormitukset laskivat selvästi 1980- ja 90- lukujen taitteessa ja olivat jotakuinkin samalla tasolla koko 1990-luvun. 2000-luvulla BOD7-kuormitus on laskenut edelleen ja vakiintunut viimeisen 15:sta vuoden aikana kuvassa 4 esitetylle tasolle. Viimeisen neljän vuoden aikana BOD7-kuormitus on kuitenkin hie- man kasvanut. Myös fosforikuormitus on laskenut edelleen koko 2000-luvun ja vakiintunut viimeisen viiden vuoden aikana kuvassa 5 esitetylle tasolle. Typpikuormitus laski huomattavasti 1980-luvun puo- livälissä, mutta oli sen jälkeen hienoisesti kasvusuunnassa. Vuoden 2012 jälkeen tehtyjen parannustöi- den takia typpipitoisuudet ovat laskeneet edelleen huomattavan paljon.

Kuva 2. Vaasan edustan merialueelle johdettu pistemäinen BOD7 -kuormitus vuosina 1980–2019.

0 100 200 300 400

1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019

tn/a BOD₇-kuormitus

Pått Muu

(13)

Kuva 3. Vaasan edustan merialueelle johdettu pistemäinen fosforikuormitus vuosina 1980–2019.

Kuva 4. Vaasan edustan merialueelle johdettu pistemäinen typpikuormitus vuosina 1980–2019.

4.1.2. Kemira OYj

Kemira Oyj:n Erikoiskemikaalitehtaan jätevedet on aikaisemmin pumpattu putkessa Infjärdenin jälkei- seen, Hartwallin entisen panimoalueen alla kulkevaan betoniputkeen, jonka kautta Infjärdenin vedet virtaavat mereen. Tehtaan toiminnan lisäksi entiseltä teollisuuskaatopaikalta suotautuu haitta-aineita ns. jätealueen ojaan, joka johtaa purona Infjärdeniin. Myös pohjoisen tuotantoalueen osittain likaan- tuneesta maaperästä suotuu haitta-aineita kuivatusvesiin ja edelleen Infjärdeniin. Erikoiskemikaali- tehtaan vahantuotanto on loppunut vuonna 2009 ja näin ollen tehtaalta ei ole enää vuodesta 2010 alkaen tullut suola-, tolueeni- ja trietyyliamiinipäästöjä.

0 5 10 15 20

1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019

tn/a Fosforikuormitus

Pått Muu

0 50 100 150 200 250 300

1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019

tn/a Typpikuormitus

Pått Muu

(14)

Voimassa olevan ympäristöluvan lupaehtojen mukaan kuivatusvesistä aiheutuva kuormitus saa olla korkeintaan 5 kg kuparia ja 5 kg arseenia vuodessa. Jätealueen ojan kautta tuleva kuparikuormitus saa olla korkeintaan 10 kg ja arseenikuormitus korkeintaan 10 kg vuodessa.

Vuonna 2019 kuivatusvesien aiheuttamaa kuormitusta ei ollut. Vuonna 2019 jätealueen ojan kuparikuormitus oli noin 1,28 kg (v. 2018 n. 0,7 kg) ja arseenikuormitus noin 2,95 kg.

Kuva 5. Kemira Oyj:n aiheuttama arseeni- ja kuparikuormitus vuosina 1997 – 2019.

4.1.3. Vaskiluodon Voima Oy ja PVO-Huippuvoima Oy

Vaskiluodon Voima Oy:llä ja PVO-Huippuvoima Oy:llä on voimassa Länsi-Suomen ympäristölupavi- raston lupa jäähdytysveden ottamiseen, sekä jäähdytysveden ja jätevesien johtamiseen mereen:

Vaskiluodon Voima Oy:llä koskien Vaskiluodon voimalaitosta Vaskiluoto 2: Nro 29/2010/1 Dnro ESAVI/39/04/08/2010, sekä PVO-Huippuvoima Oy:llä koskien Vaskiluodon voimalaitosta Vaskiluoto 3:

4/2008/2, 14.1.2010.

Vaskiluodon alueella toimii Vaskiluodon Voima Oy:n voimalaitos VL2. Vuonna 2013 otettiin virallisesti käyttöön Kaasutinlaitos, johon kuuluu polttoaineenvastaanotto, kuivuri ja kaasutin. Tuotekaasu johdetaan suoraan VL2:n kattilaan. Biopolttoaineen käytön tehostamiseksi vuonna 2015 otettiin käyt- töön käyttöpaikkamurska. Öljyä käyttävä VL3 on poistettu käytöstä.

Voimalaitoksilla on yhteinen jätevesien laskeutusallas, ns. tuhka-allas, josta vedet johdetaan sulku- porttien kautta mereen. Altaaseen tulee Vaskiluoto 2:lta kivihiilen poltossa syntyvän kuonan sammu- tusvedet. Lisäksi altaaseen johdetaan voimalaitosalueelta rikinpoistolaitoksen puhdistetut jätevedet, rikinpoistolaitoksen gavon-pesuvedet sekä noin kaksi kertaa viikossa ioninvaihtohartsien elvytysvedet.

Vaskiluodon alueen jäähdytysvedet johdetaan yhteistä kanaalia pitkin Vaasan satama-altaaseen.

Laskeutusaltaaseen johdetut jätevesimäärät vuosina 2010 - 2019 ovat esitetty taulukossa 3.

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Kemira Oyj:n aiheuttama arseeni- ja kuparikuormitus (kg/a)

vuosina 1997 - 2019

As Cu

(15)

Taulukko 2. Vuosina 2010 - 2019 laskeutusaltaaseen johdetut vesimäärät (m³).

Lupamääräysten mukaan mereen johdettavan jäähdytysveden lämpötila ei saa viikkokeskiarvona ylittää +33 ºC. Vuoden 2008 ympäristöluvan mukaan mereen johdettavien jätevesien sisältämien haitta-aineiden päästöt on katsottu niin pieniksi, ettei niille nykytilanteessa ole ollut tarpeen asettaa raja-arvoja.

Kuormitustiedot vuosilta 2013 - 2019 on esitetty taulukossa 4. Voimalaitokset aiheuttivat mereen läm- pökuorman, joka oli noin 1308 TJ. Tarkemmat tiedot jätevesien pitoisuuksista, vesimääristä, puhdistus- prosenteista ja kuormituksesta on esitetty Vaskiluodon Voiman vuosiyhteenvedossa (KVVY Tutkimus 264/2020).

Taulukko 3. Laskeutusaltaasta mereen johdettu vuosikuorma (kg/a), sekä jäteveden suhteelliset keskipitoisuudet (mg/l) vuosina 2013-2019 (*-merkityt tulokset osoittavat kuinka monta osanäytettä oli alle määritysrajan).

4.1.4. Muut pistemäiset kuormittajat

Wärtsilä Finland Oy:n Engine Laboratory käyttää moottoreiden jäähdytykseen merivettä, joka otetaan Onkilahdesta. Laitoksen aiheuttama vesistökuormitus on ainoastaan lämpökuormaa. Merivesi johdetaan takaisin ja veden lämpötila nousee pari astetta kierron aikana. Jäähdytysvettä käytetään noin 4 milj. m3/vuosi. Onkilahden ruoppaushankkeet käsitellään kukin erikseen joko ilmoitus- tai lupa- menettelyssä ja niiden vaikutuksia tarkkaillaan tapauskohtaisesti.

Wärtsilä Finland Oy:n Delivery Centre Vaasa käyttää moottoreiden jäähdytykseen merivettä, joka otetaan Onkilahdesta. Laitoksen aiheuttama vesistökuormitus on ainoastaan lämpökuormaa. Meri- vesi johdetaan takaisin ja veden lämpötila nousee pari astetta kierron aikana. Jäähdytysvettä käy- tetään noin 3 milj. m3/vuosi. Onkilahden ruoppaushankkeet käsitellään kukin erikseen joko ilmoitus- tai lupamenettelyssä ja niiden vaikutuksia tarkkaillaan tapauskohtaisesti.

Vaskiluodossa sijaitseva Vaskiluoto Engine Laboratory käyttää moottoreiden jäähdytykseen meri- vettä. Vesi otetaan merestä Vaskiluodon luoteispuolelta ja johdetaan takaisin mereen. Laitos aiheuttaa vain lämpökuormaa. Laitos käyttää jäähdytysvettä noin 1 m3 /s eli n. 3 milj. m3/vuosi. Vaskiluodon alueen jäähdytysvedet johdetaan yhteistä kanaalia pitkin Vaasan satama-altaaseen.

Vaskiluodon Voima 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019

VL2 105480 94333 98093 95470 104000 97600 103040 87808 104640 77824

+ rikinpoistolaitos 73156 68870 56076 31387 60340 66444 65277 63672 62523 43921

+ pesu- ja elvytysvedet 7447 6406 5281 9254 10497 8401 10460 7432 8742 5761

Yhteensä laitokselta 186083 169609 159450 136111 174837 172445 178777 158912 175906 127506

Keskimäärin m³/d 510 465 437 373 479 472 490 435 482 349

2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019

Haihd.jäänn. 747849 979609,1 949128 1031613 969148 816606,2 113338,04 5561 5600 5400 5475 5150 5686 5160 Kiintoaine 5736 1782,107 3598 2851 2375,032 6691,414 1190,4708 42,7 10,5 19,75 14,75 12,38 34,55 9,48 Arseeni (As) 0,25 0,317791 0,64 0,55 0,310579 0,485496 0,256 0,0019 0,0019 0,0036 0,0029 0,0017 0,0026 0,02 Elohopea (Hg) <0,012 <0,0087 0,03 0,005** 0,001391 0,016* <0,0012* <0,0001 <0,0001 0,00019 0,00003 0,001 <0,000006 <0,000006

Fosfori (P) 7,85 7,696276 13,3 17,1 18 20,61087 8,480 0,058 0,045 0,075 0,0898 0,095 0,109 0,067

Kadmium (Cd) 0,085 <0,023 0,023 0,05 0,027861 0,069031 0,019 0,0006 <0,0001 0,00013 0,00026 0,0002 0,0003 0,0002 Koboltti (Co) <0,30 0,445825 0,48 0,66* 0,476199 0,55* 0,436 <0,0022 0,0025 0,0026 0,0029 0,0018 <0,002 0,0041 Kromi (Cr) 0,24 0,511752 0,66 0,73* 0,700569 0,95**** <0,638**** 0,0018 0,0029 0,0036 0,0033* 0,0029 <0,005 <0,005 Kupari (Cu) 0,62 3,156022 0,6 1,18* 1,130364 1,90**** <1,275**** 0,0046 0,0175 0,0033 0,0072* 0,0048 <0,01 <0,01 Lyijy (Pb) 0,14 0,692477 0,18 0,20* 0,065644 0,14** <0,057*** 0,001 0,0045 0,001 0,0011* 0,0003 <0,0008 <0,000045 Nikkeli (Ni) 0,69 1,670886 1,81 2,14* 1,246375 2,00** <1,275**** 0,005 0,0095 0,00998 0,0106* 0,0055 <0,0107 <0,01

Rauta (Fe) 57 69,74188 115 99 101 142,8471 45,88 0,425 0,408 0,635 0,515 0,528 0,7325 0,36

Sinkki (Zn) 1,23 2,850104 3,5 4,55* 1,79 6,71** <2,684** 0,009 0,017 0,0198 0,021* 0,006 <0,039 <0,021 Vanadiini (V) 0,31 0,502181 0,72 0,727 1,22 0,833842 0,422 0,0023 0,0028 0,0041 0,0039 0,0024 0,0046 0,0031

kg/a mg/l

(16)

Vaasan Sataman hulevesiä lasketaan syntyvän öljysatamassa noin 15 000 m3/vuosi ja muualla sata- massa noin 60 000 m3/vuosi. Hulevedet johdetaan mereen öljynerotuskaivon kautta. Hulevedet voivat aiheuttaa merialueelle vähäistä ravinnepitoisuuksien nousua.

Mustasaaren Norra Vallgrundissa sijainneilla Nils-Erik Snickarsin ja Henry Hellbergin kalankasvatuslai- toksilla on ollut omat vesistötarkkailuohjelmat. Laitosten aiheuttama kuormitus veteen on ollut vuodessa fosforia yhteensä noin 250 kg ja typpeä yhteensä noin 2000 kg. Laitokset osallistuneet Vaasan edustan merialueen yhteistarkkailun kalataloustarkkailuun. Vuosina 2011 - 2018 laitoksilla ei ole ollut toimintaa.

4.1.5. Pistemäisen kuormituksen kokonaismäärä

Vaasan merialueelle jätevesien mukana vuonna 2019 tullut pistemäinen kuormitus on esitetty taulukossa 4 ja kuvassa 6.

Taulukko 4. Vaasan edustan merialueelle johdettu pistemäinen kuormitus vuonna 2019.

BOD7 Ptot Ntot As Cd Cr Cu Ni Pb Zn Hg

tn/a tn/a tn/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Pått jvp. 86 1,2 137 3,29 0,29 9,13 185,8 78,1 9,49 473 0,0146

Kemira Oyj 2,95 2,08 1,28 0,001

Vaskiluodon Voima Oy 0,009 0,26 0,02 0,64 1,3 1,3 0,06 3 0,001 Yhteensä 2019 86 1,209 137 6,5 0,31 11,85 188,38 79,4 9,55 476 0,0166 Yhteensä 2018 78 0,92 151 4,51 0,07 10,975 175,245 80,11 <5,5 395 0,0167 Påttin jäteveden puhdistamon osuus oli 98 % merialueelle tulleesta pistemäisestä ravinnekuormituk- sesta, sekä >85 % kaikesta pistemäisestä kuormituksesta (taulukko 4). Kuvassa 6 on esitetty mereen johdettu pistemäinen metallikuormitus vuosina 2000–2019.

4.2 Muu kuormitus

Merkittävin osa muusta merialueelle tulevasta kuormituksesta on hajakuormitusta, joka tulee valun- tana rannikon lähivaluma-alueelta, sekä puroja ja jokia myöten. Selkämerelle arvioidaan tulevan ha- jakuormituksena 25000 t typpeä ja 1000 t fosforia vuodessa. Vaasan edustan merialueelle, Eteläiselle Kaupunginselälle laskee Tuovilanjoki (Laihianjoen vesistöalue), jonka mukana arvioidaan kulkeutuvan mereen noin 600 t typpeä ja noin 18 t fosforia vuodessa (SYKE 2017). Suurin osa tästä jää Eteläisen Kaupunginselän pohjukkaan. Sinne laskevat myös Vanhan Vaasan kanaalin vedet, joihin on sekoit- tunut Suvilahden lakkautetun kaatopaikan puhdistettuja jätevesiä. Näiden vesien laatua tarkkaillaan Suvilahden kaatopaikan vesitarkkailun yhteydessä. Vuonna 2019 tehdyn tarkkailun mukaan vuoden 2019 typpikuormitus oli 7,2 kg/v ja fosforikuormitus 0,4 kg/v (KVVY Tutkimus Oy 2020). Päästöt olivat huomattavasti alle sallittujen raja-arvojen. Vuonna 2014 aloitettu Tuovilan- ja Sulvan jokien ruoppaus on aikaansaanut ravinnepitoisuuksien nousua ainakin Eteläisellä Kaupunginselällä. Kuvissa 7-10 on havainnollistettu Tuovila-Sulvanjokien ruoppauksen aiheuttama ravinnelisäys havaintopaikalla M01 Eteläinen kaupunginselkä (KVVY Tutkimus Oy 2019).

(17)

0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019

kg/a Arseeni, As

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019

kg/a Kromi, Cr

0 100 200 300 400 500 600 700 800 900

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019

kg/a Kupari, Cu

0 50 100 150 200 250

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019

kg/a Nikkeli, Ni

0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019

kg/a Sinkki, Zn

(18)

Kuva 7. Kokonaistyppipitoisuudet (µg/l) virtaaman suuntaisesti havaintopisteiltä 1 ” Vaasa-Pori Mts”, 2 ”Svartön 23” ja 3 ”M01” vuosina 2013 – 2018.

Kuva 8. Kokonaisfosforipitoisuudet (µg/l) virtaaman suuntaisesti havaintopisteiltä 1 ” Vaasa-Pori Mts”, 2 ”Svartön 23” ja 3 ”M01” vuosina 2013 – 2018.

. 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000

02.05.2013 07.05.2013 11.06.2013 30.07.2013 16.09.2013 24.01.2014 25.02.2014 10.04.2014 25.04.2014 05.06.2014 05.08.2014 09.10.2014 02.02.2015 02.03.2015 13.04.2015 20.04.2015 04.06.2015 05.08.2015 26.10.2015 25.01.2016 24.02.2016 21.03.2016 12.04.2016 18.04.2016 20.06.2016 09.08.2016 30.11.2016 02.03.2017 09.03.2017 05.04.2017 04.05.2017 12.05.2017 26.06.2017 31.07.2017 08.02.2018 12.02.2018 13.03.2018 26.03.2018 23.04.2018 02.05.2018 25.06.2018 30.07.2018 14.11.2018

Kok. N µg/l (1) Vaasa-Pori mts (2) Svartön 23 (3) Et. Kaup. Selkä M01

0 50 100 150 200 250

02.05.2013 02.07.2013 02.09.2013 02.11.2013 02.01.2014 02.03.2014 02.05.2014 02.07.2014 02.09.2014 02.11.2014 02.01.2015 02.03.2015 02.05.2015 02.07.2015 02.09.2015 02.11.2015 02.01.2016 02.03.2016 02.05.2016 02.07.2016 02.09.2016 02.11.2016 02.01.2017 02.03.2017 02.05.2017 02.07.2017 02.09.2017 02.11.2017 02.01.2018 02.03.2018 02.05.2018 02.07.2018 02.09.2018 02.11.2018

Kok. P µg/l (1) Vaasa-Pori mts (2) Svartön 23 (3) Et. Kaup. Selkä M01

(19)

Kuva 9. Kokonaistyppipitoisuuksien kehitys havaintopisteeltä M01 Eteläinen Kaupunginselkä vuosina 1997-2018

Kuva 10. Kokonaisfosfori sekä klorofylli-a-pitoisuuksien kehitys havaintopisteeltä M01 Eteläinen Kaupunginselkä vuosina 2000-2019.

0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000

27.1.1997 7.7.1997 27.1.1998 6.7.1998 1.2.1999 12.7.1999 7.3.2000 9.8.2000 27.3.2001 6.8.2001 19.3.2002 5.8.2002 17.3.2003 4.8.2003 16.3.2004 9.8.2004 22.3.2005 8.8.2005 21.3.2006 2.10.2006 26.5.2008 6.10.2008 6.7.2009 15.3.2010 30.8.2010 6.6.2011 12.10.2011 23.5.2012 13.8.2012 8.7.2013 12.5.2014 1.10.2014 3.8.2015 16.2.2016 9.8.2016 2.3.2017 12.5.2017 3.7.2017 18.10.2017 2.7.2018

M01 kokN (µg/l)

y = 0,0555x + 7,3723 R² = 0,13

0 5 10 15 20 25 30 35

0 20 40 60 80 100 120 140

7.3.2000 27.3.2001 19.3.2002 17.3.2003 16.3.2004 22.3.2005 21.3.2006 26.5.2008 6.7.2009 30.8.2010 12.10.2011 13.8.2012 11.6.2013 24.1.2014 7.7.2014 23.2.2015 5.8.2015 24.2.2016 28.6.2016 2.3.2017 3.7.2017 13.3.2018 30.7.2018 14.10.2019

µg/l Kokonaisfosfori a-klorofylli Lin. (a-klorofylli)

(20)

5. Vesistötarkkailuohjelma

5.1 Vedenlaadun tarkkailu 5.1.1. Vedenlaatututkimus

Vedenlaadun seurannan perusta muodostuu neljä kertaa vuodessa tehtävästä vedenlaatukartoi- tuksesta. Talvinäytteet otetaan jään alta helmi-maaliskuussa, tai leutona talvena mahdollisuuksien mukaan. Tavoitetilassa jääpeite on eristänyt vesimassan mahdollisimman pitkään. Avovesinäytteet otetaan touko-, elo- ja lokakuussa. Touko- ja lokakuussa havainnoidaan vesimassan sekoittumistilan- netta ja elokuussa tavoitellaan kerrostuneisuustilannetta. Näytteet tulisi saada koko alueelta 1-2 (pe- rättäisten) päivän aikana. Vedenlaatukartoituksen tarkoituksena on selvittää ravinteiden ja mahdol- listen jätevesien leviämistä horisontaalisesti ja vertikaalisesti. Havaintopaikat ovat esitetty kartassa (liite 2) ja taulukossa 5. Vedenlaatukartoituksen havaintopaikat ovat M01, M03, M07, M08, M09, M10, M11, M12, M14, M16, M18, M19, M20, M27, M30, M33, M34, M35, M36 ja M37 (tulukko 5).

Havaintopaikkoja esitetään lisättäväksi M04 Onkilahti, Svartö 23 ja Vaasa-pori mts. Onkilahti ja Eteläi- nen Kaupunginselvä ovat kuormitukselle herkkiä alueita. Svartö 23 ja Vaasa-Pori mts havaintopai- koista saadaan tietoa Tuovilanjoen (Laihianjoen) kuormituksesta merialueelle, sekä mahdollisen kuormituksen vaikutuksista Eteläiseen kaupunginselkään.

(21)

Taulukko 5. Vaasan edusta merialueen havaintopaikat koordinaatteineen (YKJ):

Havainto-

paikka YKJ-koordinaatisto

Tunnus Nimi

M01 Eteläinen Kaupunginselkä 6997030 1531010 M03 Pohjoinen Kaupunginselkä 7000040 1530240 M06 Varisselkä, Pättin lähialue 7001303 1529490

M07 Isolahti 7001750 1529720

M08 Varisselkä 7000810 1528040

M09 Tuomarinkarinselkä 7002270 1527560

M10 Strömsösund 700460 1527600

M11 Öljysatama 6997940 1528360

M12 Vaskiluoto 6999400 1527900

M14 Varisselkä, länsiosa 7000900 1526760

M16 Korshamnsfjärden 6999380 1525460

M18 Nagelbrick 7000500 1521840

M19 Iskmon väylä 7001650 1522340

M20 Stora Högskär 7003470 1522820

M21 Tistronskärsbådan 7005450 1523660

M27 Yttre Torngrund 6999320 1528440

M29 Boskär, eteläpuoli 7002560 1526030

M30 Boskär, pohjoispuoli 7004370 1525070

M32 Storfjärden 7008200 1524230

M33 Kantfjärden 6993430 1523600

M34 Palosaaren silta 7000060 1520560

M35 Myrgrundin silta 6997580 1529200

M36 Paperisilta 7000660 1520980

M37 Norrgrynnan 7002920 1515980

Uudet pisteet: ETRS35

M4 Onkilahti 7008896 228101

M23 Svastö 23 7003940 229195

Vaasa-Pori mts Vaasa-Pori maantiesilta 7000984 234254

Havaintopaikat on sijoitettu siten, että niiden avulla voidaan selvittää jätevesien kulku saaristoon (luoteeseen ja lounaaseen) ja avomerelle (länteen). Etäisimmät pisteet (vertailupisteet) sijaitsevat noin 13 km länteen (M37, Norrgrynnan, avomeri) ja 11 km länteen (M27 Yttre Torngrund, ulkosaaristo), 10 km lounaaseen (M33 Kantfjärden, sisäsaaristo) ja 8 km luoteeseen (M32 Storfjärden, Alskatin-Raippa- luodon välinen merialue).

Vesinäytteistä tehtävät määritykset ovat veden laadun yleisluonnehdintaan käytettäviä analyysejä (näkösyvyys, lämpötila, pH, sähkönjohtavuus/saliniteetti) ja tarkkailussa mukana olevien kuormittajien vaikutuksen selvittämiseksi tarvittavia analyysejä. Happea kuluttavan orgaanisen kuormituksen vaikutusten seuraamiseksi määritetään veden happipitoisuus ja hapen kyllästysaste. Lähinnä yhdyskun- tajätevesien aiheuttamaa hygieenistä likaantumista seurataan bakteerimäärityksin. Påttin

(22)

puhdistamolta tulevan, rehevöitymistä aiheuttavan kuormituksen vaikutuksia seurataan veden sameus-, väri-, ravinne- ja a-klorofylli-määritysten avulla. Rehevöitymisen seuraamiseksi määritetään myös fosfaattifosfori (PO4P), ammoniumtyppi (NH4N) ja nitriitti- ja nitraattitypensumma (NO2+3N) - pitoisuudet, joiden perusteella voidaan mm arvioida laskennallisesti tuotannon minimiravinne kullakin näytteenottopaikalla ja -tilanteissa. Näytteet otetaan kokonaissyvyydestä riippuen 1 m, 5 m, 10 m jne. ja 1 m pohjasta (-1 m), jotta voidaan selvittää vesipatsaan kerrostuneisuus.

Näytteenottopäiviltä kirjataan kenttähavainnot:

- ilman lämpötila, tuuli, tuulen suunta ja pilvisyys Kultakin havaintopaikalta mitataan

- kokonaissyvyys - näkösyvyys

- jään ja lumen paksuus

Näytteistä (1m ja -1 m) tehdään seuraavat analyysit:

- lämpötila - pH

- sähkönjohtokyky ja saliniteetti - happipitoisuus + kyllästysaste - väri

- sameus

- kokonaistyppi, nitraattinitriittitypensumma ja ammoniumtyppi - kokonaisfosfori ja fosfaattifosfori

- avovesiajalla a-klorofylli 0-2 m kokoomanäytteestä

- E.coli ja suolistoperäiset enterokokit (M3, M6, M7, M8 ja M36)

Välisyvyyksien näytteistä (5 m, 10 m tai 15 m) tehdään kerrostuneisuuden selvittämiseksi seuraavat määritykset:

- lämpötila

- sähkönjohtokyky ja saliniteetti

Havaintopaikkojen syvyydet ja otettavien näytteiden lukumäärät ilmenevät liitetaulukosta 5. Analyy- siluettelo ja vaaditut määritysrajat ovat liitteessä 4. Näytteet tulee kuljettaa ja säilyttää ympäristöhal- linnon ohjeistuksen mukaisesti sekä analysoida näytteenottoa seuraavan 24 tunnin aikana.

Kemira Oyj:n tarkkailunäytteet otetaan pisteestä M36 (Onkilahden Paperisilta). Näytteistä määrite- tään em. määritysten lisäksi sinkki- (Zn), nikkeli- (Ni), kupari- (Cu), kromi- (Cr), arseeni- (As) ja elohopeapitoisuudet (Hg) kolme kertaa vuodessa.

Lisäksi seurataan lumien sulamisvesien vaikutusta merialueeseen havaintopaikoilta M34 (Palosaaren silta) ja M35 (Myrgrundin silta) otettujen näytteiden avulla. Näytteet otetaan kaksi kertaa keväällä ylivirtaamien aikana, tavallisesti huhtikuussa. Näytteenottosyvyydet ovat 1 m ja p -1 m , ja niistä mää- ritettään lämpötila, pH, sähkönjohtavuus, saliniteetti, happi ja hapen kyllästys-%, väri, sameus, kokonaistyppi ja kokonaisfosfori.

(23)

5.1.2. Intensiiviseuranta

Vedenlaatukartoitusten lisäksi tarvitaan tiheävälisempää havainnointia rehevöitymisen seuraamiseksi. Intensiiviseurannan näytteet otetaan vedenlaatukartoituskierrosten välillä kaikilta havaintopaikoilta. Suppeat intensiivikierrokset (klorofyllikierrokset) tehdään kesäkuussa ja laajennettu intensii- vikierros heinäkuun loppupuolella.

Suppeilla intensiivikierroksella (klorofyllikierrokset) näytteistä määritetään:

- lämpötila (1m) - näkösyvyys

- a-klorofylli 0-2 m kokoomanäytteestä

Laajennetulla intensiivikierroksella näytteet otetaan 1m syvyydestä ja niistä määritetään:

- lämpötila - näkösyvyys - pH

- väri

- sähkönjohtokyky/saliniteetti - sameus

- kokonaistyppi, nitraattinitriittitypensumma ja ammoniumtyppi - kokonaisfosfori ja fosfaattifosfori

- a-klorofylli 0-2 m kokoomanäytteestä

5.1.3. Kasviplanktonmääritykset

Uudessa ohjelmassa korvataan aikaisempi perifytontutkimus kasviplanktontutkimuksella. Uusi mene- telmä antaa luotettavammat tulokset rehevöitymisen vaikutuksista. Alla tiivistetysti menetelmästä (SYKE 2012):

”Kasviplankton on hyvä vesien tilan indikaattori, sillä se reagoi nopeasti mm. ravinnepitoisuuden ja happamuuden muutoksiin vesistössä. Kasviplanktonin määrää ja koostumusta käytetään arvioita- essa vesistöjen tilaa EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD) edellyttämässä sisä- ja rannikkovesien ekologisessa luokittelussa (European Commission 2000, Vuori ym. 2009). EU:n meristrategiadirektiivi (MSD) edellyttää kuvauksen vallitsevan elinympäristön kasviplanktonyhteisöstä (European Commis- sion 2008). Myös Itämeren suojelukomissio seuraa Itämeren rannikkovesien ja avomeren tilaa ja muu- toksia kasviplanktonin avulla (HELCOM 2008). Kasviplanktonin käyttö vesien tilan seurannassa, luokittelussa, vertailuolojen määrittämisessä ja ihmistoiminnan aiheuttamien muutosten arvioinnissa edel- lyttää, että laskentatulokset ovat luotettavia ja vertailukelpoisia.”

Kasviplanktontutkimus tehdään samoilla vaikutusalueilla kuten aikaisempi perifytontutkimus; seitse- mällä havaintopaikalla (M1, M6, M7, M8, M9, M12, M14) ja kahdella vertailupaikalla (M16 ja M32).

Kasviplanktontutkimus toteutetaan SYKE:n ohjeistuksen mukaisesti (SYKE 2011 Kasviplanktonin lasken- tamenetelmät). Laskenta tehdään laajalla kasviplanktonmenetelmällä. Näytteet otetaan kaksi kertaa kesässä, heinä- ja elokuussa. Näytteenotto tapahtuu ”SYKE 2019 Meren kasviplankton seuranta menetelmäohje ELY-keskuksille” -ohjeistuksen mukaisesti.

(24)

5.1.4. Satunnaispäästöt

Satunnaispäästöjen tai poikkeustilanteiden varalle tehdään tarvittaessa erillinen seurantasuunni- telma. Suunnitelmaan tulee sisällyttää mahdollisuus tästä ohjelmasta poikkeaviin havaintopaikkoihin, ajankohtiin ja analyysivalikoimaan. Luvanhaltijat noudattavat oman ympäristönhallintajärjestel- mänsä mukaista tapaa reagoida poikkeuksellisiin tilanteisiin.

5.1.5. Haitalliset ja vaaralliset aineet

Vesiympäristöön voi päätyä haitallisia ja vaarallisia aineita mm. puhdistettujen jätevesien mu-kana ja/tai hajakuormituksesta. Useiden aineiden kohdalla jätevesiä suurempia kuormittajia ovat huuh- toumat pelloilta, kaduilta ja maanteiltä sekä laskeumana vesistöihin ja maanpinnalle päätyvät kau- kokulkeutuvat aineet. Jätevesiin aineita joutuu viemäröintialueen teollisuudesta ja kotitalouksista sekä hulevesien mukana.

Haitta-aineiden lähteitä voivat olla myös talousvesi, viemäriverkosto sekä itse puhdistamo. Viemäri- verkoston materiaaleista voi liueta veteen haitallisia aineita, ja esimerkiksi raskasmetallien suurimmat sallitut määrät talousvedessä (STM 1352/2016) ovat korkeammat kuin niille määrätyt ympäristönlaa- tunormit (VNA 1308/2015).

Valtioneuvoston asetus (1022/23.11.2006) vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista sisältää tarkkailuvaatimuksen, jonka mukaan liitteissä mainittujen aineiden tarkkailu on sisällytettävä pintave- den tarkkailuun, mikäli niitä päästetään tai huuhtoutuu vesistöön (7 §).

Haitallisten- tai vaarallisten aineiden tarkkailu tehdään erillisselvityksenä, jos siihen ilmenee tarvetta.

5.2 Pohjaeläintarkkailu 5.2.1. Vuosittainen seuranta

Vuosittaista pohjaeläinseurantaa jatketaan ottamalla pohjaeläinnäytteet lokakuussa havaintopaikoilta M6 ja M8 (liite 2) lähistöltä 200 x 200 m alueelta. Havaintopaikalta tehdään viisi nostoa. Viidestä nostosta tehdään kokoomanäyte, josta analysoidaan lajisto ja biomassa. Pohjaeläinnäytteet seulo- taan seulalla, jonka silmäkoko on 1,0 mm ja 0,5 mm. Havaintopaikkojen tulokset on esitettävä merialueen yhteistarkkailuraportissa omana osionaan.

Pohjaeläinten määrityksissä noudatetaan vähintään ympäristöhallinnon asettamaa tavoitetakso- nomiaa (Järvinen ym. 2019). Kaikki pohjaeläinmääritystulokset tallennetaan ympäristöhallinnon Hertta-tietokannan pohjaeläinrekisteriin. Näyteasemille lasketaan soveltuvat ekologisen tilan luokit- telun mukaiset indeksit (Aroviita ym. 2019).

5.2.2. Laaja seuranta

Vaasan edustan merialueen pohjaeläimiä on tutkittu 1970-luvulta lähtien. Laajat pohjaeläinkartoituk- set on tehty kuusi kertaa: vuosina 1983, 1986, 1991, 1996, 2001 ja 2006, 2011 ja 2018. Näytteet on otettu

(25)

12 havaintopaikalta (M1, M3, M4, M6, M8, M9, M12, M16, M27, M32 (referenssipaikka), M33 ja M43 (liite 3).

Laajat pohjaeläinkartoitukset tehdään edelleen viiden vuoden välein, seuraavan kerran vuonna 2023. Kartoitukset tehdään siten, että ne ovat vertailukelpoisia aikaisempien tutkimusten kanssa (Axell et al.1983, Vainonen 1987, Nyman 1992, Alanne & Nyman 1998, Alanne & Mäensivu 2003, Alanne 2009, KVVY Tutkimus Oy 2019). Näytteenotossa ja määrityksissä menetellään samoin kuin vuosittai- sessa pohjaeläinkartoituksessa.

5.3 Sedimenttitutkimukset

Vaasan edustan merialueen on määritetty sedimentistä ravinne- ja metallipitoisuudet neljä kertaa.

Näytteet on otettu vuosina 1991, 1996, 2001 ja 2006 seitsemältä havaintopaikalta, kultakin kahdesta syvyydestä (0-3 cm ja 8-12 cm). Havaintopaikat ovat olleet M1, M4, M8, M12, M27, M32 ja M33. Näyt- teistä on määritetty kuiva-ainepitoisuus (%), hehkutusjäännös (%), kokonaistyppi- kokonaisfosfori-, arseeni-, kadmium-, kromi-, kupari-, lyijy-, nikkeli-, sinkki- ja elohopeapitoisuudet. Vuonna 2006 ravinne- ja metallipitoisuudet olivat suurimmat Onkilahdella ja Varisselällä ja pienimmät ulkosaaristossa. Saas- tuneille maille asetettu raja-arvo ylittyi yhdessä näytteessä, Onkilahdella arseenin osalta. Onkilahtea lukuun ottamatta pitoisuudet olivat vuonna 2006 joko ennallaan tai pienempiä kuin vuonna 2001.

Koska Vaasan edustan merialueella ei ole metallikuormitusta, sedimenttitutkimuksia jatketaan vain Onkilahden (M4) osalta. Vertailupisteenä käytetään havaintopaikkaa M33 (Kantfjärden). Sediment- titutkimus tehdään seuraavan kerran vuodesta 2021 lähtien viiden vuoden välein. Näytteenot- tosyvyydet ja määritykset ovat samoja kuin aikaisemmissa tutkimuksissa.

5.4 Erillisselvitykset

Erillisselvitysten ohjelmat esitetään tässä ohjelmassa hyväksyttäväksi aihe- ja periaatetasolla. Myös muita erillisselvityksiä voidaan tehdä sen mukaan mitä esimerkiksi haitallisten ja vaarallisten aineiden kartoituksen perusteella arvioidaan tarpeelliseksi. Kutakin selvitystä varten tehdään tarkempi ohjelma viranomaisten kommentoitavaksi selvitystä edeltävän vuoden loppuun mennessä. Samalla tarken- netaan vastuutahot. Erillisselvityksen raportteihin on sisällytettävä ehdotus kyseisen selvityksen jatko- tarpeesta, minkä perusteella tarkkailuohjelmaa päivitetään.

6. Raportointi

6.1 Tulokset ja laadunvarmistus

Vesistötarkkailun tuloskooste, ja lyhyt asiantuntijalausunto lähetetään kuukauden kuluessa näytteen- otosta kohdasssa 6.2 mainituille tahoille. Tulokset toimitetaan vedenlaaturekisteri Herttaan näytteen- ottovuoden loppuun mennessä.

Näytteet ottavat sertifioidut näytteenottajat ja näytteet tulee analysoida akkreditoidussa laboratori- ossa vuorokauden kuluessa näytteenotosta.

(26)

Näytteet tulee kuljettaa ja säilyttää ohjeistuksen mukaisesti ja analysoida määritysmenetelmien edel- lyttämissä määräajoissa.

6.2 Yhteenvedot ja raportointi

Vedenlaatu- ja pohjaeläintarkkailun vuosittaisen seurannan tiedot raportoidaan yhteisessä vuosiyhteenvedossa, jonka tulee olla valmis tarkkailuvuotta seuraavan vuoden toukokuun loppuun men- nessä. Vuosiyhteenvetoon kootaan uimarantojen valvontatulokset merialueelta.

Raportoinnissa noudatetaan ympäristöhallinnon yleisesti hyväksymiä tapoja ja ohjeita.

Tätä tarkkailuohjelmaa voidaan muuttaa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla.

Raportit ja tulokset lähetetään seuraaville tahoille:

Etelä-Pohjanmaan ELY-Keskus Vaasan kaupunki, ympäristöosasto Vaasan Vesi ja Påttin puhdistamo Vaskiluodon Voimalaitos

Vaasan Satama Wärtsilä Finland Oyj Kemira Oyj

Liiteluettelo

1. Yhteistarkkailuun osallistuvat toiminnanharjoittajat 2. Tarkkailualueen kartta

3. Viimeisin vastaava tutkimus 4. Aikataulu

5. Havaintopaikkaluettelo

6. Analyysiluettelo, määritysrajat ja mittausepävarmuudet

KVVY Tutkimus Oy

Tekijä:

Vesistötutkija Ossi Vuoksenvaara

Hyväksynyt:

Vesiosaston johtaja Jukka Lammentausta

(27)

Jakelu

Vaasan kaupunki/ ympäristöosasto Vaasan Vesi

Påttin puhdistamo Vaasan Satama Vaskiluodon Voima Wärtsilä Finland Oyj Kemira Oyj

Jakelu sähköisenä

Viitteet

KVVY Tutkimus Oy 2020. Vaasan edustan merialueen vedenlaatutarkkailu 2019. KVVY Tutkimus Oy, tutkimus nro 478/20.

Ilmatieteenlaitos 2020.

Kyröläinen, H. 1997. Minimiravinne ja rehevyys Vaasan edustan merialueella. Vaasan kaupungin ympäristölaboratorio.

Tarkkailuun osallistuvat teollisuuslaitokset ja ympäristöluvat Liite 1

Toiminnanharjoittaja Lupa Päästörajat ja puhdistustehot

Vaasan Vesi Nro 34/2006/1

Pått jv-puhdistamo nro 34/2006/1 ^BOD7ATU <10mg/l,

>95 % kok-P <0,3mg/l,

>95 %

kok-N >70 %

CODCR <75 mg/l,

>85 %

Kemira Oyj LSU-2003-Y-500(11)

jätealueen oja As <10 kg/a

Cu <10 kg/a

(28)

Hg <0,1 kg/a

Vaskiluodon Voima ESAVI/39/4/08/2010 ei pääs-

törajoja

PVO-Huippuvoima Oy ESAVI/39/4/08/2010 ei pääs-

törajoja Wärtsilä Finland Oy

Engine Laboratory Delivery Centre Vaasa

LSU-2006-Y-125 (111)

LSU 2007-Y-784 (111)

ei pääs- törajoja ei pääs- törajoja Wärtsilä Finland Oy

Vaskiluoto LSU-2006-Y-126

(111) ei pääs-

törajoja

Vaasan Satama Dnro LSY-2004-Y-

113 ei pääs-

törajoja

(29)

Havaintoaluekartta Liite 2