25.8.2020
VAPO OY, TURVERUUKKI OY
SIIKAJOEN
TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU
VUONNA 2019
VAPO OY, TURVERUUKKI OY
SIIKAJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA 2019
Sisällysluettelo
YHTEENVETO ... 1
1 JOHDANTO ... 2
2 TARKKAILUALUEEN KUVAUS ... 4
2.1 SÄÄ JA HYDROLOGISET OLOT ... 5
3 TARKKAILUN TOTEUTUS VUONNA 2019 ... 7
3.1 VIRTAAMAMITTAUS JA KUORMITUSNÄYTTEENOTTO ... 7
3.2 KUORMITUSNÄYTTEIDEN ANALYSOINTI ... 7
3.3 VESISTÖTARKKAILUN TOTEUTTAMINEN ... 8
3.3.1 Vuosittainen tarkkailu ... 8
3.3.2 Alueellinen tarkkailu ... 9
3.4 KÄYTETYT MENETELMÄT ... 10
4 KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILUN TULOKSET VUONNA 2019 ... 12
4.1 HANGASNEVA (VAPO OY) ... 12
4.2 HANGASNEVA (TURVERUUKKI OY)... 13
4.3 HEVOSKORPI ... 13
4.4 HOURUNNEVA ... 14
4.5 HUHANNEVA ... 17
4.6 HUHTINEVA ... 17
4.7 ISO-MANNINEN ... 17
4.8 JOUSINEVA ... 18
4.9 JYLENNEVA ... 18
4.10 JYLETNEVA ... 19
4.11 JÄRVINEVA ... 19
4.12 KIVINEVA ... 19
4.13 KORTENEVA ... 22
4.14 KUPUKKANEVA ... 22
4.15 KÄRJENRIMPI ... 23
4.16 LAHNASNEVA ... 24
4.17 NAVETTARIMPI ... 24
4.18 MANKISENNEVA... 27
4.19 PALONEVA ... 28
4.20 PARKKISENRIMPI ... 28
4.21 PASKONNEVA ... 30
4.22 PEURANEVA ... 31
4.23 PIIPSANNEVA (OSA) ... 31
4.24 PIKARINEVA ... 31
4.25 PULLINNEVA ... 33
4.26 PURONRÄME ... 34
4.27 SAARINEVA ... 34
4.28 SAUVASUO ... 34
4.29 SAVALONEVA ... 35
4.30 TAHKONEVA ... 35
4.31 TERVASNEVA ... 36
4.32 VESILÄISENNEVA ... 36
5 VESISTÖTARKKAILUN TULOKSET VUONNA 2019 ... 38
5.1 VUOSITTAISEN TARKKAILUN TULOKSET ... 38
5.1.1 Siikajoki ... 38
5.1.2 Neittävänjoki ... 39
5.1.3 Lamujoki ... 39
5.1.4 Savaloja ... 39
5.1.5 Luohuanjoki ... 40
5.1.6 Veden laadun kehitys 2000-luvulla ... 40
5.2 ALUEELLISEN TARKKAILUN TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU ... 43
5.2.1 Hourunneva ... 43
5.2.2 Pullinneva ... 45
5.2.3 Kärjenrimpi-Puronräme, Navettarimpi ja Parkkisenrimpi ... 48
VIITTEET ... 52
LIITTEET ... 52
Liite 1. Karttakuva tarkkailuvelvollisista ja havaintopaikoista Liite 2. Vedenlaatutulokset, kuormitus
Liite 3. Vedenlaatutulokset, vesistö
25.8.2020
Eurofins Ahma Oy
Marja-Terttu Näsi Eeva-Maria Leppänen Jessica Åsbacka
Marja-Terttu Näsi Eeva-Maria Leppänen Jessica Åsbacka
Yhteystiedot Koivurannantie 1 40400 Jyväskylä
Sähköposti: EtunimiSukunimi@eurofins.fi www.eurofins.fi
YHTEENVETO
Tässä raportissa esitetään Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailun tulokset vuodelta 2019, joka oli tarkkailujakson 2012–2018 optiovuosi. Käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailuista on määrätty suokohtaisesti ympäristöluvissa ja uusimpien päätösten mukaan vaikutuksia vesistön tilaan on tarkkailtava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Vuonna 2020 alkaa tarkkailun seuraava kausi (2020–2024). Seuraavan kauden aikana laajaa tarkkailua suoritetaan vuosina 2020 ja 2023, jolloin suoritetaan käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailujen lisäksi myös pohjaeläin- ja kalataloustarkkailua (Laitala 2019, Puro 2018, Puro 2019 ja Pöyry 2012).
Siikajoen vesistöalueella oli vuonna 2019 tarkkailussa yhteensä 6 Vapo Oy:n (Hangasneva, Kivineva, Kärjenrimpi, Navettarimpi, Mankisenneva ja Parkkisenrimpi) ja 4 Turveruukki Oy:n (Hourunneva, Pikarineva, Pullinneva ja Tahkoneva) turvetuotantoaluetta. Näistä Hangasneva, Kärjenrimpi, Mankisenneva, Pikarineva, Pullinneva ja Tahkoneva kuuluivat Pohjois-Pohjanmaan vuosikuormitustarkkailuun ja niiden tulokset on raportoitu tarkemmin ko. tarkkailun raportissa (Afry Finland Oy, 2020).
Vuonna 2019 Siikajoen vesistöalueella oli turvetuotannossa yhteensä 2646 ha, kuntoonpanossa 150 ha, tuotantokunnossa 316 ha ja tuotannosta poistuneita alueita 202 ha. Turvetuotannon päästöt vesistöön vuonna 2019 olivat yhteensä 330 934 kg/a CODMn, 455 kg/a fosforia, 13 565 kg/a typpeä ja 100 542 kg/a kiintoainetta.
Osalla Eurofins Ahma Oy:n tarkkailussa olleista tuotantoalueista on asetettu ympäristöluvassa vaatimuksia liittyen lähtevän veden laatuun. Kivinevan pintavalutuskentällä 1 lupavaateet täyttyivät kaikilta osin.
Kivinevan pintavalutuskentällä 2 tehtiin ylimääräistä tarkkailua syys-lokakuussa ja reduktioita ei määritetty.
Pitoisuudet kuitenkin olivat lupaehtojen sallimissa rajoissa. Parkkisenrimmellä ainoastaan kiintoaineen puhdistusteho oli lupamääräyksen sallimissa rajoissa. Vuosikeskiarvopitoisuuksia tarkasteltaessa ravinnepitoisuudet olivat kuitenkin enimmäispitoisuuksia pienempiä. Koska reduktio- ja pitoisuusvaatimukset ovat vaihtoehtosia täyttyi lupavaade Parkkisenrimmellä kokonaisuutena. Hourunnevan ympäristöluvassa on esitetty raja-arvot lähtevän veden enimmäispitoisuuksille. Lupaehto täyttyi kokonaisfosforin ja kiintoaineen osalta, mutta kokonaistypen osalta vuosikeskiarvopitoisuus oli sallittua korkeampi. Navettarimmellä puhdistustehovaatimus täyttyi vain kokonaistypen osalta. Lupavaatimus ei täyttynyt kiintoaineen ja kokonaisfosforin osalta edes vuosikeskiarvopitoisuuksia tarkasteltaessa.
Vuonna 2019 Siikajoen turvetuottajien vesistötarkkailu koostui vuosittaisesta tarkkailusta (6 näytepistettä) sekä päästötarkkailusoiden mukaisesta vaihtuvasta alueellisesta tarkkailusta (10 näytepistettä). Vuonna 2019 vuosittaisen vesistötarkkailun havaintopisteiden vesi oli pääasiassa tummaa ja humuspitoista, pH-arvot vaihtelivat neutraalin molemmin puolin ja vesi oli rautapitoista. Siikajoen vedenlaadussa ei pääasiassa ollut merkittäviä eroja Rantsilan kohdalta ja alempaa Saarikosken kohdalta otetuissa näytteissä. Neittävänjoen vesi oli selvästi rautapitoisempaa ja sähkönjohtavuuden arvot olivat lievästi korkeampia kuin Siikajoen havaintopisteillä. Lamujoen vesi oli hieman parempilaatuista kuin Siikajoen. Savalojassa havaittiin vuonna 2019 vuosittaisen tarkkailun keskimäärin korkeimmat kokonaisravinne-, rauta- ja kiintoainepitoisuudet sekä sameus- ja väriarvot. Luohuanjoen vesi oli Savalojan suun havaintopisteen kaltaista.
Turvetuotantoalueiden päästötarkkailun ja vesistötarkkailun näytteenotto osui harvoin samalle päivälle, joten alueellisen vesistötarkkailun osalta on vaikea arvioida turvetuotantoalueiden kuormitusvaikutuksia.
Vesistötarkkailujen havaintopisteiden vedenlaatuerojen perusteella kuormitusvaikutukset olivat kuitenkin vähäisiä, mutta turvetuotanto saattaa ylläpitää esim. vesistön kiintoaine- ja rautapitoisuuksia.
1 JOHDANTO
Tässä raportissa esitetään Siikajoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailun tulokset vuodelta 2019, joka oli tarkkailujakson 2012–2018 optiovuosi. Käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailuista on määrätty suokohtaisesti ympäristöluvissa. Siikajoen vesistöalueen yhteistarkkailuun kuuluvat turvetuotantoalueet sekä niiden pinta-alat vuonna 2019 on esitetty Taulukossa 1. Liitteessä 1 on esitetty turvetuotantoalueiden sijainnit Siikajoen vesistöalueella.
Vuonna 2019 tarkkailussa oli yhteensä 10 turvetuotantoaluetta: Vapo Oy:n Hangasneva, Kivineva, Kärjenrimpi, Navettarimpi, Mankisenneva ja Parkkisenrimpi sekä Turveruukki Oy:n Hourunneva, Pikarineva, Pullinneva ja Tahkoneva. Näistä Kärjenrimpi, Hangasneva, Mankisenneva, Pikarineva, Pullinneva ja Tahkoneva kuuluivat Pohjois-Pohjanmaan vuosikuormitustarkkailuun ja niiden tulokset on raportoitu tarkemmin ko. tarkkailun raportissa (Afry Finland Oy, 2020).
Vuonna 2019 Siikajoen turvetuottajien vesistötarkkailu koostui vuosittaisesta tarkkailusta (6 näytepistettä) sekä päästötarkkailusoiden mukaisesta vaihtuvasta alueellisesta tarkkailusta (10 näytepistettä).
Siikajoen kuormitus- ja vesistötarkkailun toteuttamisesta on vastannut vuonna 2019 Eurofins Ahma Oy.
Taulukko 1 Siikajoen yhteistarkkailussa mukana olevien turvetuotantoalueiden pinta-alat vuonna 2019.
SIIKAJOKI
Tuotantoalue Haltija/tuottaja Vesistöalue Kuntoonpanossa
(ha) Tuotannossa
(ha) Tuotantokunnossa
(ha) Poistunut
(ha)
Pinta- yht. ala (ha)
Tarkkailtu Piipsanneva
(osa) Vapo Oy 57.068 36,9 1,9 38,8
Parkkisenrimpi Vapo Oy 57.048 47,1 4,5 51,6 X
Jousineva Vapo Oy 57.027 75 0 1,3 76,3
Navettarimpi Vapo Oy 57.048 53,8 53,8 X
Varisneva Vapo Oy 57.088 0
Jyletneva Vapo Oy 57.069 28,9 30,1 59
Kivineva Vapo Oy 57.028/57.069 180,3 26,5 206,8 X
Puronräme Vapo Oy 57.042 309,9 309,9
Kärjenrimpi Vapo Oy 57.048 279,6 279,6 X (PPO)*
Paskoneva Vapo Oy 57.068 95,5 95,5
Saarineva Vapo Oy 57.037 114,4 0,4 114,8
Sauvasuo Vapo Oy 57.033 30,5 30,5
Mankisenneva Vapo Oy 57.026 264,8 0,8 265,6 X (PPO)*
Korteneva Vapo Oy 57.063 107,8 107,8
Hangasneva Vapo Oy 57.065 85 85 X (PPO)*
Hourunneva Turveruukki Oy 57.021/57.026 37,7 37,6 75,3 X
Kupukkaneva Turveruukki Oy 57.024 18,2 1,4 19,6
Rahvaanneva Turveruukki Oy 57.021 0
Savaloneva Turveruukki Oy 57.073 82,2 18,3 100,5
Lahnasneva Turveruukki Oy 57.069 123,2 3,1 126,3
Peuraneva Turveruukki Oy 57.072 126,1 3 129,1
Tervasneva Turveruukki Oy/Paavolan
Turve Ky 57.017 79,5 8,2 87,7
Hevoskorpi Turveruukki Oy 57.017 92,9 1 93,9
Hangasneva Turveruukki Oy 57.092/57.081/57.013 4 4
Hukanneva Turveruukki Oy 57.083 0
Paloneva Turveruukki Oy 57.085 21,7 13,9 35,6
Järvineva Turveruukki Oy 57.013 53,3 4,1 57,4
Tahkoneva Turveruukki Oy 57.029 24,6 119,5 1,2 145,3 X (PPO)*
Huhanneva Turveruukki Oy 57.073 110,5 1 111,5
Huhtineva Turveruukki Oy 57.018 116,4 0,7 117,1
Iso-Manninen Turveruukki Oy 57.023/57.032 125,8 15,9 141,7
Jylenneva Turveruukki Oy 57.068 71,9 71,9
Pikarinneva Turveruukki Oy 57.018/57.071 41 73,5 21,3 135,8 X (PPO)*
Honkaneva Turveruukki Oy 57.084 0
Pullinneva Turveruukki Oy 57.014 48 48 X (PPO)*
Vesiläisenneva Matti Suni/Turveruukki Oy 57.073 37,2 1,4 38,6
vesistöalue yht. 150 2646 316 202 3314
*Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailussa: Afry Finland Oy
2 TARKKAILUALUEEN KUVAUS
Siikajoki alkaa Pyhännän kunnan alueella useiden pienten latvajokien yhtymäkohdasta ja virtaa Siikalatvan kunnan kautta laskien Siikajoen kunnan alueella Perämereen (Kuva 1). Siikajoen valuma-alueen koko (F) on 4318 km2 ja järvisyys 2,2 %. Suurin sivu-uoma on Lamujoki (F = 979 km2, järvisyys 3,7 %). Siikajoen vesistöön on rakennettu kaksi tekoallasta: Uljua ja Kortteinen. Molempien tekoaltaiden rakentaminen on liittynyt vesistötöihin, joiden tavoitteena on ollut ehkäistä tulvia, parantaa kuivatusta ja edistää voimataloutta.
Kuva 1 Siikajoen, Lamujoen ja alueen suurimpien järvien ekologinen tila vesienhoidon 2.
suunnittelukauden tulosten mukaisesti (OIVA-aineistopalvelu 2017).
Siikajoen alaosan ekologinen tila on arvioitu tyydyttäväksi ja Siikajoen keski- sekä yläosan ekologinen tila on arvioitu välttäväksi. Siikajoen suurimman sivujoen Lamujoen ekologinen tila on tyydyttävä. Siikajoen ekologisesti hyvän tilan saavuttamisen määräaikaa on jatkettu vuoteen 2021 asti. Määräaikaa on pidennetty luonnonolosuhteiden ylivoimaisuuden vuoksi. Ekologisen tavoitetilan saavuttaminen vaatii parannuksia
kalaston tilaan, joen hydrologiaan ja morfologiaan sekä typpi- ja fosforipitoisuuteen (OIVA-aineistopalvelu 2017).
Siikajoki on luokiteltu suureksi turvemaiden joeksi, jonka happamilla sulfaattimailla sijaitsevaan alaosaan kohdistuu maa- ja metsätalouden haja-kuormitusta sekä turvetuotannon ja yhdyskuntien pistekuormitusta.
Siikajoen vesieliöiden vapaata liikkumista rajoittavat useat ihmistoiminnan rakenteet, joista merkittävimmät ovat Ruukin ja Pöyryn voimalaitokset ja niiden padot. Siikajoen luontaista morfologiaa on muutettu sekä uitto- että tulvasuojeluperkauksin sekä patoamalla ja pohjapatoja rakentamalla. Myös joen säännöstely on lisännyt uomaeroosiota. Ravinteiden vähentyminen maaperässä sekä vesiekosysteemissä näkyy pitkällä aikaviiveellä vesimuodostuman ekologisessa tilassa, joten hyvä ekologinen tila arvioidaan saavutettavan vasta vuoteen 2021 mennessä (OIVA-aineistopalvelu 2017).
2.1 Sää ja hydrologiset olot
Vuoden 2019 keskilämpötila oli Siikajoen Ruukin mittausasemalla 3,3 ºC, mikä oli 0,7 ºC vertailukauden 1981–2010 keskiarvoa (2,6 ºC) korkeampi. Tavanomaista kylmempää oli tammi-, touko-, heinä-, loka- ja marraskuussa. Muut kuukaudet olivat vertailujakson keskiarvoja lämpimämpiä. Kylmin kuukausi oli tammikuu ja lämpimin kuukausi oli heinäkuu (Kuva 2).
Vuoden 2019 sadesumma oli 519 mm, mikä oli 22 mm vertailujakson keskiarvoa (541 mm) pienempi.
Tavanomaista sateisempaa oli helmi-, maalis-, touko-, kesä-, elo-, loka- ja marraskuussa. Sademäärä oli suurimmillaan elokuussa (noin 104 mm) ja alhaisimmillaan heinäkuussa (2,3 mm).
Kuva 2 Kuukauden keskilämpötila ja sademäärät Siikajoen Ruukin mittausasemalla vuonna 2019 sekä vertailujaksolla 1981–2010 (Ilmatieteen laitos 2020).
Siikajoen virtaamaa mitataan Länkelässä (F = 4 283 km2), joka sijaitsee joen alaosalla noin 15 km jokisuusta ylävirtaan. Tarkkailukauden 2019 päivittäiset sekä kuukauden keskimääräiset virtaamat sekä vertailujakson 1991–2010 kuukauden keskimääräiset virtaamat on esitetty Taulukossa 2. Tarkkailukaudella 2019 kevään tulvahuippu (165 m3/s) ajoittui huhtikuun loppupuolelle (23.4.). Maalis-, huhti-, marras- ja joulukuun kuukausikeskivirtaamat olivat suurempia kuin vertailujakson (1991–2010), muilta osin vuoden 2019 kuukausikeskivirtaamat olivat alhaisempia kuin vertailujaksolla (Taulukko 2 ja Kuva 3).
Taulukko 2 Keski-, yli- ja alivirtaamien tunnusluvut (m3/s) Länkelässä tarkkailukausilla 2012–2019 sekä vertailujaksolla 1991–2010.
m3/s 2019 2018 2017 2016 2015 2014 2013 2012 1991–
2010 MQ (vuosi) 32,9 36,9 46,4 52,2 63,7 46,5 39,0 69,3 39,9 MQ (kesä-syyskuu) 10,1 6,9 33,7 53,5 60,8 18,5 20,8 60,3 26,1 NQ (kesä-syyskuu) 1,8 2,4 5,7 8,2 8,2 5,0 4,9 10,2 19,4 HQ (kesä-syyskuu) 51,0 18,7 134,0 178,9 206,0 104,0 145,0 380,0 39,8
Kuva 3 Päivittäiset sekä kuukausikeskivirtaamat Siikajoen Länkelässä vuonna 2019 (Ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmä, poimittu 13.3.2020) sekä kuukausikeskivirtaamat vertailujaksolla 1991–2010. Kuvaan on myös merkitty Siikajoen vesistötarkkailupisteiden näytteenottoajankohdat.
3 TARKKAILUN TOTEUTUS VUONNA 2019
3.1 Virtaamamittaus ja kuormitusnäytteenotto
Tarkkailujakso oli kalenterivuosi 2019 (1.1.2019-31.12.2019). Vesienkäsittelynä Siikajoen vesistöalueen tuotantoalueilla on perustason lisäksi joko pintavalutuskenttä, kosteikko, kemikalointi tai haihdutus/imeytys.
Osalla tarkkailukohteista on jatkuvatoiminen virtaamanmittaus ja osalle virtaamat on laskettu hyödyntäen alueen valumaolosuhteita VEMALA vesistömallijärjestelmän avulla arvioiden tai hyödyntäen läheisen turvetuotantoalueen virtaamatietoja. Jatkuvatoiminen virtaamanmittaus tapahtuu mittakaivoissa pinnankorkeusmittalaitteilla.
Ympärivuotisessa päästötarkkailussa olevien soiden tarkkailunäytteet otettiin touko-lokakuussa kahden viikon välein, marras-huhtikuussa kerran kuukaudessa ja kevättulvan aikaan (yleensä 15.4.-15.5.) kerran viikossa. Kesäaikaisilla kohteilla näytteitä otettiin 1.5.-31.10. kahden viikon välein.
Vesienkäsittelymenetelmien tehoa on tarkkailtu ottamalla näytteet ennen ja jälkeen vesienkäsittelyn.
Kuormitustarkkailusta vastasi konsultti Eurofins Ahma Oy ja kesän ylivirtaama sekä muiden poikkeustilanteiden näytteet otti tuotantoalueen tuottaja. Eurofins Ahma Oy:n näytteenottotoiminta on FINAS akkreditointipalvelun akkreditoimaa toimintaa (tunnus T131).
3.2 Kuormitusnäytteiden analysointi
Eurofins Ahma Oy on FINAS akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio (tunnus T131).
Päästötarkkailunäytteistä tehtiin laboratoriossa seuraavat määritykset (suppea analyysivalikko):
• kiintoaine
• kemiallinen hapenkulutus (CODMn)
• kokonaistyppi (kok.N)
• kokonaisfosfori (kok.P)
• pH
Päästötarkkailunäytteistä määritettiin pääsääntöisesti kerran kuussa laajempi analyysivalikko, jossa analysoitiin suppean analyysivalikon lisäksi:
• Ammoniumtyppi (NH4-N)
• Fosfaattifosfori (PO4-P)
• Nitriitti- ja nitraattitypen summa (NO2+NO3)
• Rauta (Fe)
Näytteistä määritettiin aina hehkutushäviö, kun kiintoainepitoisuus oli yli 20 mg/l. Tällä pyritään selvittämään kiintoaineksen orgaanisen ja epäorgaanisen jakeen osuus. Turvetuotannon valumavesissä suurin osa kiintoaineesta on orgaanista.
Tuotantoaluekohtaisissa ympäristöluvissa voi olla määrätty analysoitavaksi myös muita analyysejä, koska kuormitustarkkailua suoritetaan kunkin tuotantoalueen ympäristöluvassa esitetyllä tavalla.
3.3 Vesistötarkkailun toteuttaminen
Vuonna 2019 Siikajoen turvetuotantoalueiden vesistötarkkailu koostui vuosittaisesta tarkkailusta (6 näytepistettä) sekä päästötarkkailusoiden mukaisesta vaihtuvasta alueellisesta tarkkailusta (10 näytepistettä). Vesistötarkkailupisteet on esitetty liitteen 1 kartalla ja vedenlaatutulokset taulukossa liitteessä 3.
Vaihtuvan ja vuosittaisen vesistötarkkailun näytteet otettiin tarkkailuohjelman mukaisesti huhti-, kesä-, heinä- ja elokuussa. Vesistötarkkailunäytteet otettiin samaan aikaan kuin päästötarkkailunäytteet lukuun ottamatta kevättalvea, jolloin turvetuotantoalueiden päästötarkkailu ei ollut kesäajan tarkkailussa olleiden kohteiden osalta vielä käynnistynyt.
Turvetarkkailun päästö- ja vesistönäytteissä on käytetty kiintoainepitoisuuksien määrittämisessä samaa suodatinkokoa 1,2 µm, joten tulokset ovat keskenään vertailukelpoisia (vuodesta 2009 lähtien ympäristöhallinnolla ollut käytössä vesistönäytteille pääasiassa suodatinkoko 0,4 µm).
Tarkkailuun kuuluu myös klorofylli-a:n pitoisuuksien määrittäminen kaikista tarkkailupisteistä. Klorofylli-a- pitoisuuksien on havaittu kuvaavan ravinteiltaan karumpia vesistöjä kuin ravinnepitoisuuksien perusteella voisi olettaa. Siikajoen valuma-alueen vesistöt ovat monin paikoin hyvin tummia ja sameita, mikä vähentää kasviplanktonin perustuotantoa ja pienentää a-klorofyllipitoisuuksia, eivätkä ne erityisesti pienissä ja tummissa virtavesissä välttämättä anna luotettavaa kuvaa vesistön ravinnetasosta.
3.3.1 Vuosittainen tarkkailu
Siikajoen pääuoman ja suurimpien sivuhaarojen vedenlaatua tarkkaillaan vuosittain. Näytteet otetaan Taulukossa 3 esitetyiltä paikoilta neljästi vuodessa; maalis-huhtikuussa sekä kesä-, heinä- ja elokuussa.
Vuonna 2019 näytteet otettiin 3.–4.4., 6.6., 4.7. ja 14.–15.8. Näytepiste Neittävänjoki Koskenkylä jäi kesäkuun kierroksella kokonaan hakematta konsultin virheen vuoksi.
Taulukko 3 Vuosittaisen tarkkailun havaintopaikat.
Havaintopaikka Tunnus Koordinaatit
(ETRS-TM35FIN) Vesistöalue
Siikajoki Saarikoski Si50 7167623–423351 57.014
Siikajoki Rantsila Si73 7153974–434954 57.021
Neittävänjoki Koskenkylä Ne2 7137561–466861 57.041
Lamujoki Pulkkilan yp Lam18 7126895–443850 57.061
Savalojan suu Sa0 7159472–430696 57.072
Luohuanjoki 86-tien silta Lu2 7166201–415349 57.081
Havaintopaikkojen näytteistä tehdään seuraavat määritykset:
• kiintoaine
• kokonaisfosfori (kok.P)
• kokonaistyppi (kok.N)
• kemiallinen hapenkulutus (CODMn)
• pH
• fosfaattifosfori (PO4-P)
• ammoniumtyppi (NH4-N)
• nitraatti- ja nitriittitypen summa (NO2+NO3-N)
• happipitoisuus
• sähkönjohtavuus
• rauta (Fe)
• väri
• sameus
• klorofylli-a-pitoisuus (kesä-, heinä- ja elokuussa)
3.3.2 Alueellinen tarkkailu
Vuosittaisen vesistötarkkailun lisäksi turvetuotannon vesistövaikutuksia tarkkaillaan suokohtaisen vesistötarkkailun avulla niinä vuosina, kun tuotantoalue on tehostetun päästötarkkailun piirissä.
Vesistötarkkailua tehdään myös kuntoonpanovaiheen päästötarkkailun aikana.
Alueellisen vesistötarkkailun näytteet otetaan maalis-huhtikuussa, kesä-, heinä- ja elokuussa yhtä aikaa kyseisen suon päästötarkkailunäytteiden kanssa. Näytteistä tehdään samat analyysit kuin vuosittaisen vesistötarkkailun näytteistä (Taulukko 4). Vuoden 2019 alueellisen vesistötarkkailun pisteet on esitetty taulukossa 7. Vuonna 2019 Hourunnevan vesistötarkkailun ajankohdat olivat 3.4., 6.6., 1.7. ja 13.8. ja Pullinnevan vesistötarkkailun ajankohdat olivat 3.4., 13.6., 4.7. ja 15.8. Pisteestä Pullinneva Vesioja yp otettiin lisäksi ylimääräinen näyte 6.6. Navettarimpi ym. vesistötarkkailun ajankohdat olivat 4.4., 1.7. ja 14.8., kesäkuun tarkkailukierros jäi kokonaan ottamatta konsultin virheen takia.
Taulukko 4 Alueellisen tarkkailun havaintopaikat.
Havaintopaikka Tunnus Koordinaatit
(ETRS-TM35FIN) Lisätieto
Pakkulanoja Pa1 Pa1 7148646–444650 Hourunneva yp
Pakkulanoja Pa0 Pa0 7143032–444531 Hourunneva ap
Selkämäänoja yläp Se18 Se18 7151159–443354 Hourunneva ap
Vesioja yp Vesyp 7164419–424930 Pullinneva yp
Vesioja Ves2 Ves2 7165326–424989 Pullinneva ap
Iso-ojan suu Iso 7167163–423928 Pullinneva ap
Neittävänjoki yp Ne yp 7145679–475276 Kärjenrimpi-Puronrämeen yp Neittävänjoki Leiviskä Ne11 7143808–470899 Kärjenrimpi-Puronrämeen yp.,
Navettarimmen yp., Parkkisenrimmen yp Veneoja ve Ve1 7143108–471269 Kärjenrimpi-Puronrämeen ap,
Navettarimmen ap, Parkkisenrimmen ap Neittävänj 5 (kotioja) Ko1 7139130–475198 Navettarimmen/Parkkisenrimmen
ap.
3.4 Käytetyt menetelmät
Ominaispäästöt laskettiin mitatun virtaaman ja veden laadun perusteella aina, kun se oli mahdollista. Niillä kohteilla, joilla virtaamamittausta ei ollut lainkaan, virtaamamittauksen aloitus viivästyi tai oli osan aikaa epäluotettavaa, laskettiin kuormitus pääasiassa vesistömallin avulla arvioidulla virtaamalla.
Näytteenotto tehtiin virtaamajakson keskellä (periodimenetelmä). Jos näytteenotto ajoittui ns.
virtaamapiikkiin, päästöt laskettiin kyseisen näytteen vedenlaatutietojen perusteella ko. jaksolle. Erimittaiset laskentajaksot otettiin huomioon keskimääräisiä ominaispäästöjä laskettaessa painottamalla kunkin jakson päästöä jakson pituudella. Mikäli pitoisuus oli alle määritysrajan, käytettiin päästöjä laskettaessa määritysrajaa, ts. todennäköisemmin hieman yliarvioitiin pitoisuutta.
Taustahuuhtouman laskennassa käytettiin seuraavia taustapitoisuuksia: kiintoaine 1 mg/l, fosfori 20 μg/l ja typpi 500 μg/l (Ympäristöministeriö 2017). Lasketuista brutto-ominaispäästöistä vähennettiin taustahuuhtouma, jolloin saatiin nettopäästöt. Happea kuluttavalle ainekselle (CODMn) ei ole esitetty taustapitoisuutta, eikä nettokuormitusta siten ole arvioitu.
Päästöt on laskettu tarkkailussa olleille kohteille kunkin tuotantoalueen omia tarkkailutuloksia hyödyntäen.
Muille kohteille hyödynnettiin Pohjois-Pohjanmaan ympärivuotisten ja kesäaikaisten tarkkailukohteiden keskimääräisiä ominaiskuormituslukuja (Afry Finland Oy, 2020) (Taulukko 5).
Taulukko 5 Pohjois-Pohjanmaan ympärivuotisten ja kesäaikaisten tarkkailukohteiden keskimääräiset ominaiskuormitusluvut vuonna 2019 (mukana vain edustavat kohteet), joita on käytetty vuosikuormitusten laskennassa (Afry Finland Oy, 2020).
4 KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILUN TULOKSET VUONNA 2019
Tässä kappaleessa käydään läpi vuoden 2019 kuormitustarkkailun tulokset tuotantoalueittain. Tuloksissa on keskitytty Eurofins Ahma Oy:n tarkkailussa olleisiin tuotantoalueisiin: Hourunneva, Kivineva, Navettarimpi ja Parkkisenrimpi. Kärjenrimpi, Hangasneva, Mankisenneva, Pikarineva, Pullinneva ja Tahkoneva kuuluivat vuonna 2019 Pohjois-Pohjanmaan vuosikuormitustarkkailuun (Afry Finland Oy, 2020), joten tässä raportissa niistä on käsitelty vain niiden keskeisimmät tulokset ja tarkempi tulosten käsittely löytyy ko. tarkkailun raportista. Muista Siikajoen vesistöalueen turvetuotantoalueista, jotka eivät ole olleet tarkkailukohteita vuonna 2019, on esitetty tässä raportissa vain vuosikuormitukset.
4.1 Hangasneva (Vapo Oy)
Hangasnevan pintavalutuskenttä 1 kuului vuonna 2019 Pohjois-Pohjanmaan vuosikuormitustarkkailun kuntoonpanokohteisiin (Afry Finland Oy, 2020). Tässä raportissa on esitelty Hangasnevan tulokset, mutta laajempi tulosten käsittely löytyy Pohjois-Pohjanmaan vuosikuormitustarkkailun raportista.
Vuonna 2019 Hangasnevalla oli kuntoonpanossa 85 ha. Pintavalutuskentän 1 minimi-, maksimi- ja keskivalumat eri tarkkailujaksoilla sekä pintavalutuskentän alapuolisen näytteenottopisteen vedenlaadut ovat esitettynä Taulukossa 6.
Taulukko 6 Hangasnevan (PPO) pintavalutuskentän 1 minimi- (Nq), maksimi- (Hq) ja ja keskivalumat (Mq) sekä alapuolisen näytteenottopisteen vedenlaadut vuonna 2019.
Tarkkailujakso Jakso d Mq
(l/s/km2) Nq
(l/s/km2) Hq
(l/s/km2) pH CODMn
(mgO2/l) Kok.P
(µgP/l) Kok.N
(µgN/l) Kiintoaine (mg/l)
PVK 1 (PPO)
Talvi 1.1.-10.4. 101 5,5 1,1 27,0 4,9 22 20 344 1
Kevät 11.4.-28.4. 17 112,7 2,2 275,6 5,5 12 34 290 20
Kesä 29.4.-14.9. 139 13,7 1,9 102,5 5,7 30 22 521 1
Alkusyksy 15.9.-31.10. 47 16,7 3,2 38,0 6,0 23 16 395 1
Loppusyksy 1.11.-31.12. 61 27,1 11,4 150,9 6,2 22 21 480 1
Vuosi 1.1.-31.12. 365 18,7 1,1 275,6 5,4 25 21 444 2,2
Hangasnevan pintavalutuskentän 1 ominaiskuormitukset eri tarkkailujaksoilla sekä tuotantoalueen kokonaiskuormitus ovat esitettynä Taulukossa 7. Pintavalutuskentän 1 kokonaiskuormitus on laskettu tarkkailutulosten perusteella.
Taulukko 7 Hangasnevan (PPO) pintavalutuskentän 1 ominaiskuormitukset eri tarkkailujaksoilla sekä tuotantoalueen kokonaiskuormitus vuonna 2019. Pintavalutuskentän 1 kokonaiskuormitus on laskettu tarkkailutulosten perusteella.
Ominaiskuormitus
Brutto g/ha/d Netto g/ha/d
Tarkkailujakso d CODMn Kok. P Kok. N Kiintoaine Kok. P Kok. N Kiintoaine
PVK 1 (PPO)
Talvi 101 103 0,1 1,6 5,9 0,00 0,00 1,2
Kevät 17 1520 4,3 36,7 2533 1,80 0,00 2406
Kesä 139 303 0,2 5,7 14,8 0,00 0,00 3,0
Alkusyksy 47 327 0,2 5,8 17 0,00 0,00 2,6
Loppusyksy 61 514 0,5 11 23,4 0,00 0,00 0,00
Kokonaiskuormitus
Rakenne
Brutto kg/a Netto kg/a
Vesistöalue CODMn Kok. P Kok. N Kiintoaine Kok. P Kok. N Kiintoaine PVK 1 (PPO) 57.065 10637,1 12,96 213,75 4074,68 2,56 0 3532,44
4.2 Hangasneva (Turveruukki Oy)
Hangasneva on jälkihoitovaiheessa eikä ollut vuonna 2019 tarkkailussa. Tuotantoalueella oli turvetuotannosta poistuneita alueita 4 ha. Hangasnevan kokonaiskuormitus (Taulukko 8) on laskettu hyödyntäen Pohjois-Pohjanmaan ympärivuotisten ja kesäaikaisten tarkkailukohteiden keskimääräisiä ominaiskuormituslukuja (Taulukko 5).
Taulukko 8 Hangasnevan kokonaiskuormitus vuonna 2019. Arvot on laskettu hyödyntäen Pohjois- Pohjanmaan ympärivuotisten ja kesäaikaisten tarkkailukohteiden keskimääräisiä ominaiskuormituslukuja (Afry Finland Oy, 2020).
Kokonaiskuormitus
Rakenne Vesistöalue
Brutto kg/a Netto kg/a
CODMn Kok. P Kok. N Kiintoaine Kok. P Kok. N Kiintoaine
LA 57.092 672,3 0,99 27,28 175,79 0,54 17,61 156,72
4.3 Hevoskorpi
Vuonna 2019 Hevoskorpi ei ollut tarkkailussa. Tuotantoalueella oli turvetuotannossa 92,9 ha ja turvetuotannosta poistuneita alueita 1 ha. Hevoskorven kokonaiskuormitus (Taulukko 9) on laskettu hyödyntäen Pohjois-Pohjanmaan ympärivuotisten ja kesäaikaisten tarkkailukohteiden keskimääräisiä ominaiskuormituslukuja (Taulukko 5).
Taulukko 9 Hevoskorven kokonaiskuormitus vuonna 2019. Arvot on laskettu hyödyntäen Pohjois- Pohjanmaan ympärivuotisten ja kesäaikaisten tarkkailukohteiden keskimääräisiä ominaiskuormituslukuja (Afry Finland Oy, 2020).
Kokonaiskuormitus
Rakenne Vesistöalue
Brutto kg/a Netto kg/a
CODMn Kok. P Kok. N Kiintoaine Kok. P Kok. N Kiintoaine
PVK 57.017 8645,4 13,33 372,88 1380,12 5,8 270,77 1180,36
4.4 Hourunneva
Vuonna 2019 Hourunnevalla tuotettiin jyrsinturvetta mekaanisella vaunulla. Tuotantoa oli 49 päivänä aikavälillä 12.6.-24.9.2019. Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin syys- ja lokakuussa. Pumppaus pintavalutuskentälle oli käynnissä 1.5.-6.11.2019 välisenä aikana. Sadanta oli yhteensä 156 mm aikavälillä 1.6.-31.8.2019.
Hourunnevalla oli vesistöalueella 57.021 turvetuotannossa 7,3 ha ja tuotannosta poistuneita alueita 25,5 ha.
Vesistöalueella 57.026 tuotannossa oli 30,4 ha ja tuotannosta poistuneita alueita 12,1 ha. Tuotantoalueella toteutettiin ympärivuotista kuormitustarkkailua pintavalutuskentän 1 ylä- ja alapuolelta. Pintavalutuskentän yläpuolisena tarkkailupisteenä toimi laskeutusaltaan 3 alapuoli (pumppuallas). Näytekierroksia oli yhteensä 23, joista 7 suoritettiin myös tehon tarkkailua. Alapuoliselta pisteeltä näyte jäi kerran ottamatta kuivuuden vuoksi. Lisäksi huhtikuussa oli kahdella näytekerralla padotusta. Omavalvontanäytteitä otettiin heinä- ja elokuussa happamuustarkkailun ja rankkasateiden takia yhteensä 5.
Hourunnevalla pintavalutuskentältä 1 alapuoliseen vesistöön johdettava vesi oli tarkkailuvuonna 2019 hapanta (pH keskim. 5,2). Keskimääräisen kokonaistyppipitoisuuden (1535 μg/l) perusteella vesi ilmensi erittäin rehevää veden tilaa ja kokonaisfosforipitoisuuden (fosfori 51 μg/l) perusteella rehevää veden tilaa.
Lähtevän veden keskimääräisen CODMn-pitoisuuden perusteella vesi oli erittäin runsashumuksista (43 mg/l).
Keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli 6,3 mg/l. Keskeisimmät kuormitustarkkailun vedenlaatutulokset ovat esitettynä Taulukossa 10 ja kokonaisuudessaan liitteessä 2.
Hourunnevan ympäristöluvassa on esitetty raja-arvot lähtevän veden enimmäispitoisuuksille: kokonaistyppi 1100 μg/l, kokonaisfosfori 100 μg/l ja kiintoaine 10 mg/l. Lupaehto täyttyi kokonaisfosforin ja kiintoaineen osalta, mutta kokonaistypen osalta vuosikeskiarvopitoisuus oli sallittua korkeampi.
Hourunnevan pintavalutuskentän 1 minimi-, maksimi- ja keskivalumat eri tarkkailujaksoille ja koko vuodelle 2019 on esitettynä Taulukossa 10. Valuma on arvioitu 1.1.-30.4.2019 sekä 7.11.-31.12.2019 käyttäen SYKE:n vesistömallijärjestelmän tietoja. Aikaväleillä 1.-13.5.2019 sekä 24.10.-6.11.2019 on käytetty Pullinneva pvk 1 valumatietoja. Jatkuvatoiminen virtaamamittaus on ollut käytössä 14.5.-23.10.2019 välisenä aikana.
Taulukko 10 Hourunnevan pintavalutuskentän 1 minimi- (Nq), maksimi- (Hq) ja keskivalumat (Mq) sekä pintavalutuskentän 1 alapuolisen näytteenottopisteen keskimääräinen vedenlaatu eri tarkkailujaksoilla vuonna 2019.
Tarkkailujakso Jakso d Mq
(l/s/km2) Nq
(l/s/km2) Hq
(l/s/km2) Huom. pH CODMn
(mgO2/l) kok.P
(µgP/l) Kok.N
(µgN/l) Kiintoaine (mg/l)
Talvi 1.1.-31.3. 90 4,35 0,84 26,23
1.1.-30.4.
virtaama arvioitu vesistömallista
6 36 137 2867 24
Kevät 1.4.-14.5. 44 25,81 2,47 87,56
1.-13.5.
käytetty Pullinnevan
valumaa
5,9 19 49 1388 7
Kesä 15.5.-15.9. 124 4,43 0 55,55 5,1 49 48 1426 6,6
Alkusyksy 16.9.-31.10. 46 10,52 0,67 86,06
24.10.-6.11.
Käytetty Pullinnevan
valumaa
5,3 37 53 1533 4,3
Loppusyksy 1.11.-31.12. 61 16,56 2,05 73,99
7.11.-31.12.
virtaama arvioitu vesistömallista
5,6 28 46 1800 5
Vuosi 1.1.-31.12. 365 9,78 0 87,56 5,2 43 51 1535 6,3
Hourunnevan pintavalutuskentän 1 ominaiskuormitukset eri tarkkailujaksoille sekä tuotantoalueen kokonaiskuormitus on esitetty Taulukossa 11. Pintavalutuskentän 1 kokonaiskuormitus on laskettu tarkkailutulosten perusteella. Kosteikon/laskeutusaltaan ja laskeutusaltaan kokonaiskuormitusten laskennassa on hyödynnetty Pohjois-Pohjanmaan ympärivuotisten ja kesäaikaisten tarkkailukohteiden keskimääräisiä ominaiskuormituslukuja (Taulukko 5). Hourunnevan pintavalutuskentän 1 puhdistustehot on esitetty Taulukossa 12
Taulukko 11 Hourunnevan pintavalutuskentän ominaiskuormitukset eri tarkkailujaksoilla sekä tuotantoalueen kokonaiskuormitus vuonna 2019. Pintavalutuskentän 1 kokonaiskuormitus on laskettu tarkkailutulosten perusteella. Kosteikon/laskeutusaltaan ja laskeutusaltaan kokonaiskuormitusten laskennassa on hyödynnetty Pohjois-Pohjanmaan ympärivuotisten ja kesäaikaisten tarkkailukohteiden keskimääräisiä ominaiskuormituslukuja.
Ominaiskuormitus
Brutto g/ha/d Netto g/ha/d
Tarkkailujakso d CODMn Kok. P Kok. N Kiintoaine Kok. P Kok. N Kiintoaine
PVK 1
Talvi 90 114,98 0,44 9,01 67,31 0,36 7,6 65
Kevät 44 313,88 0,76 24,69 114,22 0,31 23 111
Kesä 124 177,41 0,16 5,74 21,21 0,09 5,4 21
Alkusyksy 46 317,71 0,60 17,37 63,98 0,41 14 57
Loppusyksy 61 366,34 0,76 25,76 84,42 0,48 21 75
Kokonaiskuormitus
Rakenne Vesistöalue
Brutto kg/a Netto kg/a
CODMn Kok. P Kok. N Kiintoaine Kok. P Kok. N Kiintoaine PVK/LA 57.026 2385,5 4,79 142,91 625,84 3,02 123,14 589,35
KOS/LA 570.26 1354,2 2,78 65,59 326,5 1,9 58,06 312,13
yhteensä 3739,8 7,57 208,49 952,35 4,93 181,2 901,49
LA 57.021 4014,6 7,97 198,69 1127,29 5,16 158,39 1050,43
Taulukko 12 Hourunnevan pintavalutuskentän 1 puhdistustehot eri tarkkailujaksoilla vuonna 2019.
4.5 Huhanneva
Vuonna 2019 Huhanneva ei ollut tarkkailussa. Tuotantoalueella oli turvetuotannossa 110,5 ha ja turvetuotannosta poistuneita alueita 1 ha. Huhannevan kokonaiskuormitus (Taulukko 13) on laskettu hyödyntäen Pohjois-Pohjanmaan ympärivuotisten ja kesäaikaisten tarkkailukohteiden keskimääräisiä ominaiskuormituslukuja (Taulukko 5 ).
Taulukko 13 Huhannevan kokonaiskuormitus vuonna 2019. Arvot on laskettu hyödyntäen Pohjois- Pohjanmaan ympärivuotisten ja kesäaikaisten tarkkailukohteiden keskimääräisiä ominaiskuormituslukuja (Afry Finland Oy, 2020).
Kokonaiskuormitus
Rakenne Vesistöalue
Brutto kg/a Netto kg/a
CODMn Kok. P Kok. N Kiintoaine Kok. P Kok. N Kiintoaine
PVK 57.073 10265,9 15,8 442,77 1638,8 6,89 321,52 1401,6
4.6 Huhtineva
Vuonna 2019 Huhtineva ei ollut tarkkailussa. Tuotantoalueella oli turvetuotannossa 116,4 ha ja turvetuotannosta poistuneita alueita 0,7 ha. Huhtinevan kokonaiskuormitus (Taulukko 14) on laskettu hyödyntäen Pohjois-Pohjanmaan ympärivuotisten ja kesäaikaisten tarkkailukohteiden keskimääräisiä ominaiskuormituslukuja (Taulukko 5).
Taulukko 14 Huhtinevan kokonaiskuormitus vuonna 2019. Arvot on laskettu hyödyntäen Pohjois- Pohjanmaan ympärivuotisten ja kesäaikaisten tarkkailukohteiden keskimääräisiä ominaiskuormituslukuja (Afry Finland Oy, 2020).
Kokonaiskuormitus
Rakenne Vesistöalue
Brutto kg/a Netto kg/a
CODMn Kok. P Kok. N Kiintoaine Kok. P Kok. N Kiintoaine
PVK 57.018 10781,5 16,6 465 1721,11 7,24 337,66 1472
4.7 Iso-Manninen
Vuonna 2019 Iso-Manninen ei ollut tarkkailussa. Tuotantoalueella oli vesistöalueella 57.032 sijaitsevalla osalla turvetuotannossa 3,7 ha. Vesistöalueella 57.023 oli turvetuotannossa yhteensä 122,1 ha ja tuotannosta poistuneita alueita yhteensä 15,9 ha. Iso-Mannisen kokonaiskuormitus (Taulukko 15) on laskettu hyödyntäen Pohjois-Pohjanmaan ympärivuotisten ja kesäaikaisten tarkkailukohteiden keskimääräisiä ominaiskuormituslukuja (Taulukko 5 ).
Taulukko 15 Iso-Mannisen kokonaiskuormitus vuonna 2019. Arvot on laskettu hyödyntäen Pohjois- Pohjanmaan ympärivuotisten ja kesäaikaisten tarkkailukohteiden keskimääräisiä ominaiskuormituslukuja (Afry Finland Oy, 2020).
Kokonaiskuormitus
Rakenne Vesistöalue
Brutto kg/a Netto kg/a
CODMn Kok. P Kok. N Kiintoaine Kok. P Kok. N Kiintoaine
KOS 57.032 400,9 0,6 15,01 61,88 0,38 11,94 56,12
PVK/LA 57.023 6574,8 9 285,72 1614,02 3,82 184,95 1409,41
PVK kesä/KOST.ALLAS + LA talvi 57.023 11146,3 15,2 484,38 2736,26 6,48 313,54 2389,4
yhteensä 17721,1 24,2 770,1 4350,28 10,31 498,49 3798,81
4.8 Jousineva
Vuonna 2019 Jousineva ei ollut tarkkailussa. Tuotantoalueella oli turvetuotannossa 75 ha ja tuotannosta poistuneita alueita 1,3 ha. Jousinevan kokonaiskuormitus (Taulukko 16) on laskettu hyödyntäen Pohjois- Pohjanmaan ympärivuotisten ja kesäaikaisten tarkkailukohteiden keskimääräisiä ominaiskuormituslukuja (Taulukko 5).
Taulukko 16 Jousinevan kokonaiskuormitus vuonna 2019. Arvot on laskettu hyödyntäen Pohjois- Pohjanmaan ympärivuotisten ja kesäaikaisten tarkkailukohteiden keskimääräisiä ominaiskuormituslukuja (Afry Finland Oy, 2020).
Kokonaiskuormitus
Rakenne Vesistöalue
Brutto kg/a Netto kg/a
CODMn Kok. P Kok. N Kiintoaine Kok. P Kok. N Kiintoaine
PVK 57.027 7025 10,83 302,99 1121,44 4,71 220,02 959,12
Jousinevalla mitattiin vuonna 2019 lammen pinnankorkeus kerran kuussa touko-syyskuu välisenä aikana.
Kesäkuun mittauskerta jäi välistä, joten mittaustuloksia saatiin yhteensä neljä. Toukokuussa korkeus oli 65 cm, heinäkuussa 46 cm, elokuussa 30 cm ja syyskuussa 34 cm.
4.9 Jylenneva
Vuonna 2019 Jylenneva ei ollut tarkkailussa. Tuotantoalueella oli turvetuotannossa 71,9 ha. Jylennevan kokonaiskuormitus (Taulukko 17) on laskettu hyödyntäen Pohjois-Pohjanmaan ympärivuotisten ja kesäaikaisten tarkkailukohteiden keskimääräisiä ominaiskuormituslukuja (Taulukko 5).
Taulukko 17 Jylennevan kokonaiskuormitus vuonna 2019. Arvot on laskettu hyödyntäen Pohjois- Pohjanmaan ympärivuotisten ja kesäaikaisten tarkkailukohteiden keskimääräisiä ominaiskuormituslukuja (Afry Finland Oy, 2020).
Kokonaiskuormitus
Rakenne Vesistöalue
Brutto kg/a Netto kg/a
CODMn Kok. P Kok. N Kiintoaine Kok. P Kok. N Kiintoaine
PVK 57.068 6619,9 10,2 285,51 1056,77 4,44 207,33 903,81
4.10 Jyletneva
Vuonna 2019 Jyletneva ei ollut tarkkailussa. Tuotantoalueella oli tuotantokunnossa 28,9 ha ja tuotannosta poistuneita alueita 30,1 ha. Jyletnevan kokonaiskuormitus (Taulukko 18) on laskettu hyödyntäen Pohjois- Pohjanmaan ympärivuotisten ja kesäaikaisten tarkkailukohteiden keskimääräisiä ominaiskuormituslukuja (Taulukko 5).
Taulukko 18 Jyletnevan kokonaiskuormitus vuonna 2019. Arvot on laskettu hyödyntäen Pohjois- Pohjanmaan ympärivuotisten ja kesäaikaisten tarkkailukohteiden keskimääräisiä ominaiskuormituslukuja (Afry Finland Oy, 2020).
Kokonaiskuormitus
Rakenne Vesistöalue
Brutto kg/a Netto kg/a
CODMn Kok. P Kok. N Kiintoaine Kok. P Kok. N Kiintoaine KOS/LA 57.069 7007,8 9,6 289,96 1746,73 4,66 185,35 1538,19
4.11 Järvineva
Vuonna 2019 Järvineva ei ollut tarkkailussa. Tuotantoalueella oli turvetuotannossa 53,3 ha ja tuotannosta poistuneita alueita 4,1 ha. Järvinevan kokonaiskuormitus (Taulukko 19) on laskettu hyödyntäen Pohjois- Pohjanmaan ympärivuotisten ja kesäaikaisten tarkkailukohteiden keskimääräisiä ominaiskuormituslukuja (Taulukko 5).
Taulukko 19 Järvinevan kokonaiskuormitus vuonna 2019. Arvot on laskettu hyödyntäen Pohjois- Pohjanmaan ympärivuotisten ja kesäaikaisten tarkkailukohteiden keskimääräisiä ominaiskuormituslukuja (Afry Finland Oy, 2020).
Kokonaiskuormitus
Rakenne Vesistöalue
Brutto kg/a Netto kg/a
CODMn Kok. P Kok. N Kiintoaine Kok. P Kok. N Kiintoaine
PVK 57.013 5284,9 8,2 227,94 843,65 3,55 165,52 721,54
4.12 Kivineva
Kivinevalla oli vesistöalueella 57.028 turvetuotannossa 88,8 ha ja tuotannosta poistuneita alueita 26,3 ha.
Vesistöalueella 57.069 turvetuotannossa oli 91,5 ha ja tuotannosta poistuneita alueita 0,2 ha.
Tuotantoalueella toteutettiin vuonna 2019 ympärisvuotista tarkkailua pintavalutuskentän 1 ylä- ja alapuolelta.
Näytekierroksia oli yhteensä 20, joista 13 oli myös tehon tarkkailua. Kuivuuden vuoksi näytteitä jäi ottamatta molemmilta pisteiltä 5. Viikon 31 näyte jäi konsultin virheen vuoksi ottamatta. Pintavalutuskentällä 2 toteutettiin ylimääräinen tarkkailu syys- ja lokakuun ajan. Näytekierroksia oli kolme, mutta koska lokakuun alun näytekerralla virtaama oli liian pieni eikä edustavaa näytettä saanut, jäi tämän näytteenottokerran näyte ottamatta.
Kivinevan pintavalutuskentältä 1 alapuoliseen vesistöön johdettava vesi oli hapanta (pH-arvo keskim. 5,0).
Kokonaistyppipitoisuuden perusteella vesi oli rehevää (keskim. 710 μg/l), mutta kokonaisfosforipitoisuus ilmensi karua veden tilaa (keskim. fosfori 13 μg/l). Lähtevän veden CODMn pitoisuuden perusteella vesi oli keskihumuksista (keskim. 13 mg/l). Keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli avovesiajalle tyypillinen (2,6 mg/l). Keskeisimmät kuormitustarkkailun vedenlaatutulokset ovat esitettynä Taulukossa 20 ja kokonaisuudessaan liitteessä 2.
Kivineva pintavalutuskentältä 2 alapuoliseen vesistöön johdettava vesi oli hapanta (pH-arvo keskim. 6,4).
Kokonaistyppipitoisuuden (typpi keskim. 1250 μg/l) perusteella vesi oli rehevää ja kokonaisfosforipitoisuuden (fosfori keskim. 22 μg/l) perusteella lievästi rehevää. Lähtevän veden CODMn perusteella vesi oli keskihumuksista (keskim. 16 mg/l). Kiintoainepitoisuus oli avovesiajalle tyypillinen (keskim. 3,1 mg/l).
Keskeisimmät kuormitustarkkailun vedenlaatutulokset ovat esitettynä Taulukossa 20 ja kokonaisuudessaan liitteessä 2.
Kivinevan minimi-, maksimi- ja keskivalumat eri vesienkäsittelyrakenteilla eri tarkkailujaksojen osalta on esitettynä taulukossa. Pintavalutuskenttä 1:llä on ollut käytössä jatkuvatoiminen virtaamamittaus 1.1.- 31.12.2019. Pintavalutuskenttä 2:n valuma on arvioitu 1.9.-31.10.2019 käyttäen Kivineva pvk 1:n valumia.
Taulukko 20 Kivinevan pintavalutuskenttien 1 ja 2 minimi- (Nq), maksimi- (Hq) ja keskivalumat (Mq) sekä pintavalutuskenttien alapuolisten näytteenottopisteiden keskimääräiset vedenlaadut eri tarkkailujaksoilla vuonna 2019. Pintavalutuskentällä 1 ei saatu talvella näytteitä puuttuvan virtaaman vuoksi. Pintavalutuskentällä 2 toteutetiin tarkkailua syys-lokakuun ajan.
Tarkkailujakso Jakso d Mq
(l/s/km2) Nq
(l/s/km2) Hq
(l/s/km2) Huom. pH CODMn
(mgO2/l) kok.P
(µgP/l) Kok.N
(µgN/l) Kiintoaine (mg/l)
PVK 1
Talvi 1.1.-20.3. 79 0 0 0 0 0 0 0 0
Kevät 21.3.-17.5. 58 34,97 2,58 106,95 4,9 8 11 788 2,1
Kesä 18.5.-11.9. 117 4,63 0 41,23 5,2 24 20 555 4
Alkusyksy 12.9.-31.10. 50 12,92 0 59,57 5,1 3,3 3 593 1
Loppusyksy 1.11.-31.12. 61 9,76 0 62,29 4,5 7,5 8,8 1600 1,8
Vuosi 1.1.-31.12. 365 10,44 0 106,95
PVK 2
Alkusyksy 1.9.-31.10. 61 9,97 0 59,57
1.9.-31.10.
käytetty Kivineva pvk
1:n valumia
6,4 16 22 1250 3,1
Kivinevan pintavalutuskenttien 1 ja 2 ominaiskuormitukset eri tarkkailujaksoille sekä tuotantoalueen kokonaiskuormitus on esitetty Taulukossa 21. Pintavalutuskenttien kokonaiskuormitukset on laskettu tarkkailutulosten perusteella ja laskeutusaltaiden kokonaiskuormitusten laskennassa on hyödynnetty Pohjois-Pohjanmaan ympärivuotisten ja kesäaikaisten tarkkailukohteiden keskimääräisiä ominaiskuormituslukuja (Taulukko 5). Pintavalutuskentän 1 puhdistustehot on esitetty Taulukossa 22.
Taulukko 21 Kivinevan pintavalutuskenttien ominaiskuormitukset eri tarkkailujaksoilla sekä tuotantoalueen kokonaiskuormitus vuonna 2019. Pintavalutuskentällä 2 toteutetiin tarkkailua syys- lokakuun ajan. Pintavalutuskenttien kokonaiskuormitukset on laskettu tarkkailutulosten perusteella ja laskeutusaltaiden kokonaiskuormitusten laskennassa on hyödynnetty Pohjois-Pohjanmaan ympärivuotisten ja kesäaikaisten tarkkailukohteiden keskimääräisiä ominaiskuormituslukuja.
Ominaiskuormitus
Brutto g/ha/d Netto g/ha/d
Tarkkailujakso d CODMn Kok. P Kok. N Kiintoaine Kok. P Kok. N Kiintoaine
PVK 1
Talvi 79 0,00 0,00 0,00 0,00 0 0 0
Kevät 58 319,39 0,42 25,72 78,12 -0,2 23 74
Kesä 117 88,94 0,08 2,37 17,97 0 2,3 18
Alkusyksy 50 36,24 0,03 6,95 11,30 -0,2 3,6 4,7
Loppusyksy 61 128,63 0,15 27,44 30,87 0 27 31
PVK 2
Alkusyksy 61 156,9 0,2254 14,348 32,68522 0,05 11 27
Kokonaiskuormitus
Rakenne Vesistöalue
Brutto kg/a Netto kg/a
CODMn Kok. P Kok. N Kiintoaine Kok. P Kok. N Kiintoaine PVK 1 57.028 4075 4,69 400,27 959,01 -2,28 362,2 900,13
LA 57.028 1596,7 2,34 64,79 417,5 1,29 41,83 372,21
yhteensä 5671,7 7,03 465,06 1376,51 -0,99 404,1 1272,34
PVK 2 57.069 0 0 0 0 0 0 0
LA 57.069 3538,6 4,07 347,58 832,78 -1,98 314,5 781,65
yhteensä 3538,6 4,07 347,58 832,78 -1,98 314,5 781,65
Taulukko 22 Pintavalutuskentän 1 puhdistustehot eri tarkkailujaksoilla vuonna 2019. Talvella ei saatu näytteitä puuttuvan virtaaman vuoksi.
Kivinevan ympäristöluvassa on esitetty raja-arvot pintavalutuskenttien 1 ja 2 puhdistustehoille tai vaihtoehtoisesti lähtevän veden enimmäispitoisuuksille (Taulukossa 23). Pintavalutuskentälle 2 reduktioita ei laskettu. Molemmilla pintavalutuskentillä päästiin kuitenkin asetettuihin puhdistustavoitteisiin.
Taulukko 23 Kivinevan pintavalutuskenttien puhdistustehot ja vuosikeskiarvopitoisuudet verrattuna lupavaatimuksiin. Pintavalutuskentällä 2 ei laskettu reduktiota.
PVK 1 PVK 2
Kuormitusjae
Raja-arvot Tulokset Tulokset
Yksikkö
Reduktio (%) Reduktio (%) Reduktio (%)
Kiintoaine 50 89 - %
Kokonaisfosfori 50 63 - %
Kokonaistyppi 20 44 - %
Vuosikeskiarvopitoisuus Vuosikeskiarvopitoisuus Vuosikeskiarvopitoisuus
Kiintoaine 9 2,6 3,1 mg/l
Kokonaisfosfori 50 13 22 µg/l
Kokonaistyppi 1400 710 1250 µg/l
4.13 Korteneva
Vuonna 2019 Korteneva ei ollut tarkkailussa. Tuotantoalueella oli turvetuotannossa 107,8 ha. Kortenevan kokonaiskuormitus (Taulukko 24) on laskettu hyödyntäen Pohjois-Pohjanmaan ympärivuotisten ja kesäaikaisten tarkkailukohteiden keskimääräisiä ominaiskuormituslukuja (Taulukko 5).
Taulukko 24 Kortenevan kokonaiskuormitus vuonna 2019. Arvot on laskettu hyödyntäen Pohjois- Pohjanmaan ympärivuotisten ja kesäaikaisten tarkkailukohteiden keskimääräisiä ominaiskuormituslukuja (Afry Finland Oy, 2020).
Kokonaiskuormitus
Rakenne Vesistöalue
Brutto kg/a Netto kg/a
CODMn Kok. P Kok. N Kiintoaine Kok. P Kok. N Kiintoaine
PVK 57.063 9925,2 15,31 428,07 1584,42 6,66 310,85 1355,09
4.14 Kupukkaneva
Vuonna 2019 Kupukkaneva ei ollut tarkkailussa. Tuotantoalueella oli turvetuotannossa 18,2 ha ja tuotannosta poistuneita alueita 1,4 ha. Kupukkanevan kokonaiskuormitus (Taulukko 25) on laskettu hyödyntäen Pohjois-Pohjanmaan ympärivuotisten ja kesäaikaisten tarkkailukohteiden keskimääräisiä ominaiskuormituslukuja (Taulukko 5).
Taulukko 25 Kupukkanevan kokonaiskuormitus vuonna 2019. Arvot on laskettu hyödyntäen Pohjois- Pohjanmaan ympärivuotisten ja kesäaikaisten tarkkailukohteiden keskimääräisiä ominaiskuormituslukuja (Afry Finland Oy, 2020).
Kokonaiskuormitus
Rakenne Vesistöalue
Brutto kg/a Netto kg/a
CODMn Kok. P Kok. N Kiintoaine Kok. P Kok. N Kiintoaine
PVK/LA 57.024 2516,9 3,44 109,38 617,87 1,46 70,8 539,54
4.15 Kärjenrimpi
Kärjenrimpi kuului vuonna 2019 Pohjois-Pohjanmaan vuosikuormitustarkkailuun (Afry Finland Oy, 2020).
Tässä raportissa on esitelty Kärjenrimmen tulokset, mutta laajempi tulosten käsittely löytyy Pohjois- Pohjanmaanvuosikuormitustarkkailun raportista.
Vuonna 2019 Kärjenrimmellä oli tuotannossa 279,6 ha. Tuotantoalueen pintavalutuskentän 1 minimi-, maksimi- ja keskivalumat eri tarkkailujaksoilla sekä pintavalutuskentän alapuolisen näytteenottopisteen vedenlaadut ovat esitettynä Taulukossa 26.
Taulukko 26 Kärjenrimmen (PPO) pintavalutuskentän minimi- (Nq), maksimi- (Hq) ja keskivalumat (Mq) sekä alapuolisen näytteenottopisteen vedenlaadut vuonna 2019.
Tarkkailujakso Jakso d Mq
(l/s/km2) Nq
(l/s/km2) Hq
(l/s/km2) Huom. pH CODMn
(mgO2/l) kok.P
(µgP/l) Kok.N
(µgN/l) Kiintoaine (mg/l)
PVK 1 (PPO)
Talvi 1.1. - 4.4. 94 0,17 0,03 1,02 4,2 45 26 1043 1,0
Kevät 5.4. - 17.5. 43 34,78 2,38 87,83 4,6 23 16 536 8,0
Kesä 18.5. - 14.9. 120 1,04 0,00 6,73 4,7 43 43 1149 2,2
Alkusyksy 15.9. - 31.10. 47 6,00 0,28 34,37 4,9 51 70 1750 1,9
Loppusyksy 1.11. - 31.12. 61 8,66 1,93 55,38 Vesistömallin valumat 2.-
20.11. 4,3 37 16 560 1,0
Vuosi 1.1. - 31.12. 365 6,70 0,00 87,83 4,6 40 37 1051 3,2
Kärjenrimmen pintavalutuskentän 1 ominaiskuormitukset eri tarkkailujaksoilla sekä tuotantoalueen kokonaiskuormitus ovat esitettynä Taulukossa 27. Kokonaiskuormitus on laskettu tarkkailutulosten perusteella.
Taulukko 27 Kärjenrimmen (PPO) pintavalutuskentän 1 ominaiskuormitukset eri tarkkailujaksoilla sekä tuotantoalueen kokonaiskuormitus vuonna 2019. Kokonaiskuormitus on laskettu tarkkailutulosten perusteella.
Ominaiskuormitus
Brutto g/ha/d Netto g/ha/d
Tarkkailujakso d CODMn Kok. P Kok. N Kiintoaine Kok. P Kok. N Kiintoaine
PVK 1 (PPO)
Talvi 94 6,6 0,00 0,15 0,15 0,00 0,07 0,00
Kevät 43 728,8 0,50 15,38 295,87 0,00 0,35 265,82
Kesä 120 37,8 0,04 1,05 2,08 0,02 0,60 1,18
Alkusyksy 47 214,7 0,21 8,69 6,86 0,10 6,10 1,68
Loppusyksy 61 278,0 0,12 4,25 7,49 0,00 0,51 0,00
Kokonaiskuormitus
Rakenne
Brutto kg/a Netto kg/a
Vesistöalue CODMn Kok. P Kok. N Kiintoaine Kok. P Kok. N Kiintoaine PVK 1 (PPO) 57.048 17767,7 12,09 410,59 3848,72 1,97 115,02 3257,56
4.16 Lahnasneva
Vuonna 2019 Lahnasneva ei ollut tarkkailussa. Tuotantoalueella oli turvetuotannossa 123,2 ha ja tuotannosta poistuneita alueita 3,1 ha. Lahnasnevan kokonaiskuormitus (Taulukko 28) on laskettu hyödyntäen Pohjois-Pohjanmaan ympärivuotisten ja kesäaikaisten tarkkailukohteiden keskimääräisiä ominaiskuormituslukuja (Taulukko 5).
Taulukko 28 Lahnasnevan kokonaiskuormitus vuonna 2019. Arvot on laskettu hyödyntäen Pohjois- Pohjanmaan ympärivuotisten ja kesäaikaisten tarkkailukohteiden keskimääräisiä ominaiskuormituslukuja (Afry Finland Oy, 2020).
Kokonaiskuormitus
Rakenne Vesistöalue
Brutto kg/a Netto kg/a
CODMn Kok. P Kok. N Kiintoaine Kok. P Kok. N Kiintoaine PVK/LA+VS 57.069 16218,7 22,16 704,81 3981,45 9,43 456,23 3476,74
4.17 Navettarimpi
Vuonna 2019 Navettarimmellä tuotettiin jyrsinpolttoturvetta ja palaturvetta. Tuotantoa oli 34 päivänä aikavälillä 22.5.-28.8.2019. Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin toukokuusta joulukuuhun kuukausittain.
Navettarimmellä oli 53,8 ha turvetuotannossa. Tuotantoalueella toteutettiin vuonna 2019 ympärivuotista kuormitustarkkailua kemikalointiaseman ylä- ja alapuolelta. Kemikalointiaseman ala- ja yläpuoliset pisteet toimivat tarkkailupisteinä sulan maan aikana. Kun kemikalointi ei ollut käytössä, tarkkailupisteenä toimi laskeutusallas. Näytekierroksia oli yhteensä 20, joista kuudella suoritettiin myös tehon tarkkailua.
Syyskuussa näytteet jäivät molemmilta pisteiltä kerran ottamatta kuivuuden vuoksi. Viikon 23 laaja kierros jäi konsultin virheen vuoksi hakematta. Kemikalointiasema oli käytössä 15.4.-13.11.2019 välisenä aikana.
Navettarimmeltä alapuoliseen vesistöön johdettava vesi oli tarkkailuvuonna 2019 hapanta (pH keskim. 4,7).
Kokonaistyppipitoisuus ilmensi erittäin rehevää (keskim. 2471 μg/l) ja kokonaisfosforipitoisuus (keskim. 55 μg/l) rehevää veden tilaa. Lähtevän veden CODMn-pitoisuuden perusteella vesi oli runsashumuksista (keskim. 36 mg/l) ja kiintoainepitoisuus oli erittäin korkea (keskim. 23 mg/l). Keskeisimmät kuormitustarkkailun vedenlaatutulokset ovat esitettynä Taulukossa 29 ja kokonaisuudessaan liitteessä 2.
Navettarimmen kemikalointiaseman minimi-, maksimi- ja keskivalumat eri tarkkailujaksoille ja koko vuodelle 2019 on esitettynä Taulukossa 29. Valuma on arvioitu 1.1.-31.12.2019 käyttäen SYKE:n vesistömallijärjestelmän tietoja.
