Linnankatu 7 PL 124, 90101 Oulu 020 490 111 Asiakaspalvelu 020 690 171 www.ymparisto.fi/ppo Torikatu 40 B, 67100 Kokkola 020 490 111 Asiakaspalvelu 020 690 171 www.ymparisto.fi/ppo
Annettu julkipanon jälkeen 14.12.2009 Dnro PPO-2008-Y-421-111
ASIA
Päätös ympäristönsuojelulain 35 §:n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Siikajoen taaja- man jätevedenpuhdistamon toiminnasta ja puhdistettujen jätevesien johtamisesta vesistöön 21.8.2001 annetun ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista ympäristönsuojelulain 55
§:n tarkoittamalla tavalla Siikajoen kunnassa.
LUVAN HALTIJA
Paavolan Vesi Oy Kyyräntie 33 92400 RUUKKI
LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI
Jätevedenpuhdistamo sijaitsee Siikajoen kunnan Siikajoen taajaman alueella osoitteessa Puh- distamontie kiinteistöllä Korvenmaa, RN:o 748-403-20-123. Kiinteistön omistaa Siikajoen kunta, joka on vuokrannut sen Paavolan Vesi Oy:lle.
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE
Toiminta on ympäristölupavelvollista ympäristönsuojelulain 28 §:n 1 momentin ja ympäris- tönsuojeluasetuksen 1 luvun 1 §:n 1 momentin kohdan 13 a) perusteella. Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskus on lupapäätöksessään Dnro 1100Y0319-121/21.8.2001 velvoit- tanut luvan haltijan jättämään hakemuksen lupamääräysten tarkistamiseksi vuoden 2008 lop- puun mennessä.
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Ympäristönsuojeluasetuksen 2 luvun 6 §:n 1 momentin kohdan 12 e) perusteella ympäristö- lupa-asian kyseisen toiminnan osalta ratkaisee alueellinen ympäristökeskus.
ASIAN VIREILLETULO
Lupahakemus on jätetty ympäristökeskukselle 12.12.2008 ja asiakirjoja on täydennetty 16.12.2008.
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE
Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on 21.8.2001 antamallaan päätöksellä Dnro
1100Y0319-121myöntänyt Paavolan Vesi Oy:lle ympäristöluvan, joka koskee Siikajo-
en taajaman jätevedenpuhdistamon ja puhdistettujen jätevesien johtamista puhdista- molta Siikajokeen. Lupamääräysten mukaan vesistöön johdettavan jäteveden BOD
7ATUon enintään 20 mg O
2/l, kokonaisfosforipitoisuus enintään 1,0 mg P/l ja puhdistusteho molempien näiden kuormitteiden osalta vähintään 80 %.
Jätevedenpuhdistamo ja lietteen kuivausaltaat sijaitsevat Siikajoen taajaman asema- kaava-alueen luoteisreunalla kunnan omistamalla kiinteistöllä. Puhdistamon alue on kaavassa osoitettu yhdyskuntateknisen huollon alueeksi (ET-1).
LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ
Jätevedenpuhdistamo sijaitsee noin 800 metriä luoteeseen Siikajoen Keskikylältä. Puhdista- mon tontti rajoittuu golfkenttään ja lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 250 metrin päässä. Puhdistamon läheisyydessä ei sijaitse pinta- eikä pohjavedenottamoita eikä puhdis- tamo sijaitse pohjavesialueella. Siikajoen suisto kuuluu Natura-ohjelmaan.
Puhdistamon läheisyydessä harjoitetaan maa- ja metsätaloutta. Lähistöllä ei sijaitse vilkaslii- kenteisiä teitä eikä ympäristölupavelvollista tai muutakaan, ympäristökuormitusta aiheuttavaa teollisuutta.
Puhdistamolla käsitellyt jätevedet johdetaan purkuputkella Siikajoen alaosalle noin 5 km en- nen merta. Valuma-alueen pinta-ala purkupaikan kohdalla on 4 306 km2 ja järvisyys noin 2,2
%.
Siikajoen virtaaman keski- ja ääriarvot noin Länkelän mittauspaikalla (F = 4283 km2) vuosi- na 1991 – 2007 on esitetty seuraavassa taulukossa.
Parametri Virtaama, m3/s
Ylivirtaama HQ 465
Keskiylivirtaama MHQ 283
Keskivirtaama MQ 39
Keskialivirtaama MNQ 4,90
Alivirtaama NQ 0,65
Siikajoen vesi on humuspitoista ja sen vuoksi väriltään tummaa johtuen turvemaiden ja avosoiden suuresta määrästä valuma-alueella. Tulvakausina veden humuspitoisuus ja väriar- vot sekä sameus vielä kohoavat valuma-alueelta tapahtuvan huuhtoutumisen vuoksi. Joen vesi on myös rautapitoista. Veden happitilanne on Siikajoella yleensä hyvä tai tyydyttävä.
Kevättalvisin veden happipitoisuutta alentavat yleensä Uljuan altaasta purkautuvat vähähap- piset vedet. Ympäristöhallinnon yleisessä käyttökelpoisuusluokituksessa Siikajoen pääuo- massa ja useimmissa sen sivu-uomissa vedenlaatu oli tarkastelujaksolla 2000 – 2003 välttävä.
Siikajoen valuma-alueella luonnonhuuhtouma mukaan lukien hajakuormituksen osuus vesis- töalueen kokonaiskuormituksesta on noin 95 - 98 %. Vuonna 2002 laaditun hajakuormitus- selvityksen tulosten mukaan pistekuormituksen osuus ravinnekuormituksesta kesäaikana on 3,6 - 5,2 %.
LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta
Jätevedenpuhdistamo on vuonna 1991 valmistunut bioroottorilaitos, jota on saneerattu vuosi- na 2007 - 2008. Laitoksen AVL on 600, mitoitusvirtaama qmit 220 m3/d ja Qmax 360 m3/d.
Jäteveden puhdistusprosessiin kuuluu virtaamamittaus, rakovälppä, esiselkeytys, bioroottori, kemikalointi (KEMPAC), väliselkeytys ja jälkiselkeytys, jonka jälkeen puhdistettu jätevesi
johdetaan Siikajokeen. Ylijäämäliete pumpataan turvepohjaisiin varastoaltaisiin, joiden yh- teistilavuus on 300 m3. Liete käytetään viherrakentamiseen ja suljettavan kaatopaikan ver- hoiluun.
Siikajoen kylällä vuonna 2005 toteutetun laaja haja-alueen viemäröintiprojektin johdosta aloitettiin puhdistamon tehostamisen suunnittelu ja tarvittavat prosessitekniset tehostamis- toimet saatiin päätökseen vuoden 2008 kesällä. Tuolloin mm. rakennettiin uusi jälkiselkeyt- tämöyksikkö (20 m2). Puhdistamon logiikka/automaatiojärjestelmä uusittiin vuonna 2006.
Laitosta voidaan ohjata myös Paavolan Vesi Oy:n keskusvalvomosta. Hälytykset tulevat työaikana valvomoon ja päivystysaikana, työajan ulkopuolella päivystäjälle (24 h).
Puhdistamolle tulevat jätevesi pumpataan tulopumppaamosta sähkömagneettisen putkimitta- uksen läpi tulolaatikkoon ja edelleen välppäykseen. Välppäysjäte, mitä muodostuu noin 6 m3 vuodessa, kerätään jäteastiaan ja kuljetetaan kaatopaikalle. Välppäyksen jälkeen vesi johde- taan esiselkeyttämöön, missä painavammat kiintoaineet laskeutuvat pohjalle ja kevyemmät jakeet nousevat pintalietteeksi. Pohjalle laskeutunut liete johdetaan venttiilijärjestelyin liete- pumppaamoon.
Esikäsitelty jätevesi johdetaan bioroottoriin, jossa jätevedessä liuenneessa muodossa olevat orgaaniset aineet sidotaan mikrobien avulla selkeyttämössä laskeutuvaan flokkimuotoon.
Bioroottori muodostuu vaakasuorassa pyörivään akseliin kiinnitetyistä pyöreistä, profi- loiduista muovilevyistä.
Bioroottorilta tuleva vesi kemikaloidaan lisäämällä siihen polyalumiinikloridia (KEMPAK).
Kemikaalipumppu käy virtausohjatusti. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää jotain muuta saos- tuskemikaalia, esimerkiksi ferrisulfaattia. Kemikaali säilytetään noin 6 m3 suuruisessa lasi- kuitusäiliössä, mihin kemikaali tuodaan tankkiautolla.
Selkeyttämössä pintaan kirkastunut vesi johdetaan selkeytyskourujen kautta uuteen jälkisel- keyttämöön ja edelleen purkuputkeen. Pohjaliete pumpataan lietelavoille. Esiselkeyttämön pohjalietteet pumpataan lietepumppaamon kautta lietelavoille.
Jälkiselkeyttämön kokonaispinta-ala on 30,9 m2, altaiden pinta-ala 10,9 + 20,0 m2 ja mitoi- tusvirtaamat qmit 11 m3/h ja qmax 18 m3/h. Jälkiselkeyttämön laajennusosa on otettu käyttöön kesäkuussa 2008.
Lietelavoina käytetään kahta turvepohjaista lieteallasta, jolloin toista täytettäessä toisessa ta- pahtuu lietteen kuivuminen ja tiivistyminen. Lietealtaiden pohjalla on kokeellisesti valittu, suodattimeksi mahdollisimman hyvin sopiva murskekerros, millä varmistetaan lietelavojen toiminta. Lietealtaiden yhteistilavuus on 300 m3. Lietteen määrä on noin 30 – 40 m3 vuo- dessa.
Puhdistamolle johdetaan Siikajoen kylän keskustan ja kuuden haja-asutusalueen kylän yhdys- kuntajätevedet. Puhdistamolla käsitelty jätevesimäärä on vuosina 2001 - 2007 vaihdellut va- jaasta 18 000 m3:stä runsaaseen 28 000 m3:iin ollen vuonna 2007 yhteensä 28429 m3, eli kes- kimäärin 78 m3/d.
Puhdistamon kuormitus- ja vesistövaikutusten tarkkailu sisältyy Siikajoen yhteistarkkailuoh- jelmaan vuosille 2008 - 2012, joka käsittää kuormitus-, vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelman sekä lisäksi pohjaeläintarkkailun. Tarkkailua esitetään jatkossakin toteutettavaksi vesistöalu- een yhteistarkkailun puitteissa.
Laitoksen saneerauksen jälkeen puhdistamo on saavuttanut kaikki lupamääräysten mukaiset puhdistustulokset ja mitoitus riittää hyvin myös vuoden 2020 tilanteeseen.
Puhdistamon toiminnan laajuus
Puhdistamolle vuosina 2001 - 2008 johdetun jäteveden ja kuormituksen määrä on esitetty seuraavassa taulukossa.
Vuosi Virtaama, Q m3/a
BOD7ATU
kg/d
Kok.P kg/d
Kok.N kg/d
Kiintoaine kg/d
2001 18 789 5,4 0,27 3,5 3,9
2002 18 299 6,2 0,24 3,7 4,7
2003 18 042 3,6 0,17 3,4 3,5
2004 19 685 11 0,62 4,4 8,2
2005 20 013 13 0,84 3,9 11
2006 26 900 22 1,2 7,2 26
2007 28 429 28 1,3 7,6 32
2008 33 701 27 1,1 6,3 36
Siikajoen jätevedenpuhdistamon viemäröintiin on liittynyt noin 500 asukasta. Seuraavan kymmenen vuoden aikana liittyjämäärä tulee kasvamaan arvioiden mukaan noin 50 uudella asukkaalla. Laitoksen mitoitusarvot vuodelle 2020 ennustettujen kuormitusarvojen mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
Parametri Lyhenne Mitoitusarvo
Liittyjämäärä AVL 550
Keskivirtaama Qkesk 100 m3/d
Maksimivirtaama Qmaks 210 m3/d
Keskivirtaama qkesk 5 m3/h
Mitoitusvirtaama qmit 6,5 m3/h
Orgaaninen kuorma BHK7 21,7 kg/d
Kokonaistyppikuorma Kok.N 8,1 kg/d
Kokonaisfosforikuorma Kok.P 1,1 kg/d
Kiintoainekuormitus Ka 16,5 kg/d
Käytettävät kemikaalit ja energiankulutus
Jätevedenpuhdistamolla käytettiin vuonna 2008 fosforin saostuskemikaalina polyalumiiniklo- ridia (KEMPAC) 10 309 kg eli keskimäärin 306 g/m3. Polymeeriä laitoksella on käytetty sel- keytystuloksen varmistamiseksi, mutta sen käytöstä ollaan luopumassa käytöstä saatavan hyö- dyn ollessa kyseenalaista.
Laitoksen sähkönkulutus on vuonna 2008 ollut 36 700 kWh/a eli 1,09 kWh puhdistettua jäte- vesi-m3:ä kohti.
YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jäteveden määrä, laatu ja päästöt vesiin
Puhdistamolle johdettavan jäteveden määrää ja kuormitusta on tarkasteltu edellä kohdassa
"LAITOKSEN TOIMINTA". Puhdistamolta vesistöön johdetun kuormituksen määrä vuosi- na 2001 – 2008 on esitetty seuraavassa taulukossa.
Vuosi BOD7ATU
kg/d
Fosfori kg/d
Typpi kg/d
Kiintoaine kg/d
2001 0,31 0,03 2,2 0,7
2002 0,32 0,03 2,5 0,7
2003 0,20 0,03 1,9 0,5
2004 0,22 0,05 2,3 1,1
2005 0,26 0,06 1,8 1,2
2006 0,60 0,17 5,9 1,5
2007 0,60 0,15 4,3 1,6
2008 0,69 0,06 4,3 1,3
Siikajoen jätevedenpuhdistamon lainvoimaisen ympäristöluvan määräysten mukaan jätevedet on käsiteltävä siten, että vesistöön johdettavan jäteveden BOD7ATU-arvo on enintään 20 mg/l O2 ja kokonaisfosforipitoisuus enintään 1,0 mg P/l. Puhdistustehon tulee molempien osalta olla vähintään 80 %.
Saneerauksen jälkeen vuodesta 2008 lähtien puhdistamo on toiminut lupamääräysten mukai- sesti. Vuonna 2008 BOD7ATU:n jäännöspitoisuus oli keskimäärin 7,5 mg O2/l puhdistustehon ollessa 97 % ja fosforin jäännöspitoisuus keskimäärin 0,7 mg P/l puhdistustehon ollessa 94
%. Vastaavasti vuoden 2009 kolmella eri näytteenottokerralla kyseiset arvot ovat vaihdelleet välillä 3,0 - 8,3 mg O2/l (reduktio 95 - 99 %) ja 0,23 - 0,35 mg P/l (reduktio 97 - 98 %).
Siikajoen jätevedenpuhdistamolla saavutetaan typenpoistossa aktiivilietelaitokselle tyypilli- nen 20 - 35 % kokonaisreduktio. Laitosta ei ole suunniteltu kokonaistypenpoistoon ja se vaa- tisi biologisen osan tilavuuden merkittävää kasvattamista ja mm. aktiivilietteen pumppausjär- jestelyjen kokonaisuudistusta. Lisäksi olisi taattava DN-prosessin mikrobeille riittävästi or- gaanista ainesta. Mikäli kokonaistypenpoistotehossa haluttaisiin päästä tasolle 70 %, olisi prosessiin järjestettävä ulkoinen hiililähde.
Siikajoen puhdistamon jätevesistä Siikajoessa aiheutuvat typpipitoisuusnousut ja jätevesien ammoniumtypen jokivedessä teoreettisesti aiheuttamat happipitoisuuden laskut ovat käytän- nössä merkityksettömiä. Siikajoen vedessä fosfaattifosforin ja epäorgaanisen typen pitoisuu- det ovat yleensä korkeahkoja tai korkeita, joten yleensä ravinteet eivät rajoita levätuotantoa.
Ylivoimaisesti suurin osa Siikajoen typpikuormasta on hajakuormituksen aiheuttamaa. Siika- joen puhdistamon osuus Siikajoesta mereen kohdistuvasta kuormituksesta on pieni, nykyti- lanteessa vuosikeskiarvona noin 0,1 % ja vuoden 2015 tilanteessa noin 0,3 %. Fosfori on Pe- rämeressä rehevyyden tasoa säätelevä ravinne (eli ns. minimiravinne), joten typpikuormituk- sen vähentäminen ei vaikuta rehevyystasoon merkittävästi. Näillä perusteilla typen poisto Siikajoen puhdistamolla ei ole vesistön veden laadun kannalta perusteltua. Kun ottaa huo- mioon, että Siikajoen nykyisen jätevedenpuhdistamon jäljellä oleva käyttöaika on noin 10 vuotta, jonka jälkeen jätevedet johdetaan alueen vesihuollon yleissuunnitelman mukaan käsi- teltäväksi Raahen jätevedenpuhdistamolle, typenpoiston tehostamisen edellyttämää inves- tointia ei voi pitää tarkoituksenmukaisena siitä saatavaan hyötyyn nähden.
Päästöt ilmaan ja maaperään sekä melu ja liikenne
Jäteveden puhdistusprosessit on suljettu erillisen käsittelyrakennuksen sisälle, jolloin käsitte- lystä aiheutuvat hajuhaitat on saatu minimoitua. Puhdistamon hajuhaitat ovat kokonaisuudes- saan vähäisiä ja paikallisia. Puhdistamon biologinen prosessi tuottaa ilmaan hiilidioksidia.
Puhdistamon toiminnasta ei aiheudu pölypäästöjä.
Puhdistamon prosesseista ei aiheudu päästöjä maaperään. Lietealtaiden suotovedet kerätään ja johdetaan takaisin prosessiin. Lietealtaiden maaperä on niin tiivis (Si/Sa), että veden imeytymistä maaperään ei tapahdu.
Puhdistamoprosessit eivät aiheuta ympäristöön melua eivätkä tärinää. Ainoastaan puhdista- molle suuntautuva liikenne voi lyhytaikaisesti aiheuttaa tärinää. Liikenne puhdistamolle ta- pahtuu pääasiassa arkipäivinä ja se on kemikaalikuljetuksia ja puhdistamon hoitohenkilökun- nan liikkumista. Kemikaalikuljetusten määrä on vähäinen, prosessikemikaalien rahteja on 1- 2 kertaa vuodessa. Puhdistamolle kohdistuvan liikenteen osuus alueelle kohdistuvan liiken- teen aiheuttamista päästöistä on vähäinen.
Puhdistamolla syntyvät jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen
Kuivattua lietettä syntyy vuosittain nykyisessä kuormitustasossa noin 30 – 40 m3. Kaikki syntyvä liete käytetään viherrakentamisessa ja kaatopaikan verhoilussa.
Tulevan veden siivilöinnistä syntyy kaatopaikkasijoitettavaa jätettä. Karkeasti arvioiden sii- vilöityä jätettä syntyy vuosittain noin 6 m3.
TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutukset pintavesiin ja niiden käyttöön
Vuosien 1995 - 2007 vesistötarkkailun tulosten perusteella Siikajoen veden laadussa ei ole näkynyt jätevesivaikutusta tai kuormituksen vaikutus on ollut pieni. Lähin puhdistamon ylä- puolinen suhteellisen jatkuvassa tarkkailussa ollut vesinäytepiste 4 sijaitsee 813 -tien sillalla noin kilometri puhdistamon yläpuolella ja lähin alapuolinen jatkuvan tarkkailun vesinäytepis- te Siikajoki Lippopaikka sijaitsee noin 1,5 kilometriä puhdistamon alapuolella. Tulosten tar- kastelua vaikeuttaa ajallisesti melko hajanainen vedenlaatuaineisto sekä matka näytepisteiden välillä (2,5 km), jolloin myös muualta ympäristöstä tulevat vedet voivat vaikuttaa veden laa- tuun.
Siikajoen puhdistamolla käsitellyt jätevedet johdetaan Siikajokeen, minkä keskivirtaama on 41,7 m3/s ja keskiylivirtaama 307 m3/s. Nykytilanteessa (puhdistamolla käsitelty vesimäärä keskimäärin n. 78 m3/d) jokeen johdettavan jäteveden virtaama on laskennallisesti noin 0,0009 m3/s. Ennusteen mukaan vuonna 2020 puhdistamolla käsitelty vesimäärä on keski- määrin 100 m3/d, jolloin jokeen johdettava jätevesivirtaama on laskennallisesti arvioituna noin 0,001 m3/s. Jätevesien johtamisesta aiheutuvat laskennalliset pitoisuusnousut Siikajoes- sa ovat erittäin pieniä ja käytännössä merkityksettömiä.
Vaikutukset kalastoon ja muihin vesieliöihin
Siikajoen vesistötarkkailun ja kalataloudellisen tarkkailun tuloksissa ei ole erikseen osoitet- tavissa Siikajoen puhdistamon vaikutusta pohjaeläimistöön, perifytoniin (eli alustaan kiinnit- tyneisiin leviin) tai kalastoon. Siikajoen jätevedenpuhdistamon virtaamat ovat, verrattaessa niitä Siikajoen virtaamiin, hyvin pieniä ja jäteveden aiheuttamat pitoisuusnousut jokivedessä jäävät merkityksettömiksi. Tällöin merkittäviä vaikutuksia kalastoon tai muihin vesieliöihin ei ole.
ARVIO VAHINGOISTA JA NIIDEN KORVAAMISESTA
Puhdistamon kuormituksen vesistö- ja kalatalousvaikutukset arvioidaan myös jatkossa koko- naisuudessaan sen tasoisiksi, että niistä ei aiheudu korvattavaa vahinkoa.
Hakija katsoo, et-
tä toiminnasta ei myöskään aiheudu korvattavaa haittaa purkupaikan alapuolella ole-
ville kiinteistöille
LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU
Paavolan Vesi Oy on laitoksen osalta mukana Siikajoen yhteistarkkailussa. Tarkkailu toteu- tetaan tällä hetkellä vuosille 2008 - 2012 laaditun yhteistarkkailuohjelman mukaan (Pöyry Environment Oy, 4.10.2007). Tarkkailuohjelma sisältää kuormitus-, vesistö- ja kalatalous- tarkkailuohjelman. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on hyväksynyt tarkkailuohjelman vesistötarkkailuosuuden päätöksellään Dnro PPO-2007-Y-55-129/26.11.2007 ja Kainuun TE- keskuksen kalatalousyksikkö kalataloustarkkailuosuuden päätöksellään Dnro 996/5723- 2007/14.12.2007.
Käyttö- ja päästötarkkailu
Voimassa olevan jätevesien johtamisluvan mukaan vesinäytteitä tulee ottaa neljä kertaa vuo- dessa tulevasta ja lähtevästä vedestä. Näytteenottokuukaudet ovat helmi-maaliskuu, touko- kesäkuu, elo-syyskuu ja marras-joulukuu. Näytteet kerätään virtaamaohjatusti kokoomanäyt- teinä. Näytteenotosta ja niiden analysoinnista vastaa nykyisin Lapin Vesitutkimus Oy. Näyt- teiden määrityksissä käytetään standardimenetelmiä tai asianmukaisesti validoituja menetel- miä. Raportoinnissa noudatetaan kulloinkin voimassa olevia ohjeita. Otetuista näytteistä tehdään seuraavan taulukon mukaiset analyysit, jotka perustuvat Pöyry Environment Oy:n laatimaan Siikajoen yhteistarkkailuohjelmaan vuosille 2008 - 2012 (osa I: Käyttö, päästö- ja vesistötarkkailuohjelma).
Käyttötarkkailun analyysivalikoima
Parametri Laatu
Näytteenottopiste
tuleva ilmastus
Palautus
liete lähtevä
pH X X
sähkönjohtavuus mS/m X X
kiintoaine mg/l X X X X
BHK7ATU mg/l X X
CODCr mg/l X X
kokonaisfosfori mg/l X X
kokonaistyppi mg/l X X
liukoinen fosfori mg/l X
fekaaliset koliformiset
bakteerit kpl/100 ml X
NH4-N mg/l X
NO3-N mg/l X
alkaliteetti mmol/l X X
alumiini (saostuske- mikaalin jäännöspi-
toisuus) mg/l X
PO4-P mg/l X
lämpötila oC X X
happipitoisuus mg O2/l X X
Jokaisella näytteenottokerralla määritetään lisäksi:
tuleva vesi:
- näytteenottovuorokauden virtaama [m3/d]
- näytteenottovuorokauden maksimivirtaama [m3/h]
selkeytys:
- selkeytysaltaiden näkösyvyys [cm]
- selkeytyksen pintakuorma [m/h]
- selkeytyksen kiintoainekuorma [kg MLSS/m2 d]
Kuivatun lietteen laatu tutkitaan kerran kolmessa vuodessa. Jos lietettä hyödynnetään pelto- viljelyyn (muu kuin viherrakentaminen), tutkitaan liete kerran vuodessa.
Lietteestä tehdään seuraavat määritykset:
- kuiva-aine [% TS]
- hehkutusjäännös [% TS]
- pH
- kokonaistyppi [% TS]
- kokonaisfosfori [% TS]
- kalsium [% TS]
- magnesium [% TS]
- kadmium [mg/kg]
- mangaani [mg/kg]
- koboltti [mg/kg]
- kromi [mg/kg]
- kupari [mg/kg]
- nikkeli [mg/kg]
- lyijy [mg/kg]
- sinkki [mg/kg]
- elohopea [mg/kg]
Puhdistamon käyttö- ja kuormitustarkkailun laajuus on kattava ja se esitetään säilytettävän ennallaan vuosina 2009 - 2019. Puhdistamon käyttötarkkailua suoritetaan päivittäin.
Vaikutusten tarkkailu
Vesistövaikutuksia tarkkaillaan edellä mainitussa Siikajoen yhteistarkkailuohjelmassa tar- kemmin selostetulla tavalla. Tarkkailuohjelmassa on veden laadun seurantaa varten erikseen määritelty vuosittain toistuva intensiivinen ja alueellinen tarkkailu sekä kolmen vuoden vä- lein toteutettava laaja alueellinen tarkkailu niihin sisältyvine määrityksineen. Näihin seuran- toihin kuuluvat puhdistamoa lähinnä sijaitseva näytteenottopiste Si3 (Siikajoki Lippopaikka) laitoksen alapuolella.
Puhdistamon mahdollisia vaikutuksia kalastoon ja kalatalouteen tarkkaillaan Siikajoen kala- taloustarkkailuohjelman mukaisesti, joka omana ohjelmaosanaan sisältyy vesistön yhteistark- kailuohjelmaan vuosille 2008 - 2012.
Kirjanpito ja raportointi
Puhdistamon hoidosta, virtaamista, kemikaalien annostusmääristä ja syntyvistä lietemääristä pidetään laitoksella käyttöpäiväkirjaa. Jätevedenpuhdistamon käyttö- ja kuormitustarkkailun tulokset toimitetaan välittömästi niiden valmistuttua tai viimeistään yhden kuukauden kulut- tua näytteenotosta tarkkailuvelvollisille, kunnan ympäristölautakunnalle ja Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Raportissa tulee olla analyysitulosten lisäksi kuvaus puhdistamon toiminnasta näytteenottohetkellä, mahdollisten käyttöhäiriöiden syyt ja toimen- pideohjeet puhdistamon toiminnan tehostamiseksi.
Kuormitustarkkailun yhteenvetoraportti (vuosiyhteenveto) toimitetaan maaliskuun puolivä- liin mennessä em. tahoille ja lisäksi vesistötarkkailua hoitavalle konsultille.
Jakso- ja vuosiyhteenvetotiedot raportoidaan lisäksi sähköisesti ympäristöhallinnon ohjeiden mukaisesti.
Vesistötarkkailun intensiivisen tarkkailun tulokset toimitetaan kalenterikuukausittain ja alu- eellisen seurannan tulokset heti niiden valmistuttua tai viimeistään kuukauden kuluttua näyt- teenotosta tarkkailuvelvollisille, tarkkailualueen ympäristönsuojelulautakunnille ja ympäris- tökeskukselle. Välivuosina (joka toinen vuosi) tarkkailusta laaditaan suppea raportti velvoite- tarkkailujen raportointikäytännön mukaisesti huhtikuun puoliväliin mennessä. Laajan tark- kailuvuoden jälkeen laaditaan perusteellinen yhteenvetoraportti toukokuun loppuun mennes- sä.
Kalataloustarkkailun tulokset raportoidaan hyväksytyn kalataloustarkkailuohjelman mukai- sesti.
HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen
Ympäristökeskus on tiedottanut hakemuksen vireilläolosta kuuluttamalla hakemuksesta Sii- kajoen kunnan ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen virallisilla ilmoitustauluilla 27.8.
– 25.9.2009. Hakemusasiakirjat ovat kuulutusaikana olleet saatavilla Siikajoen kunnassa ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksessa.
Kuulutuksen julkaisemisesta on ympäristönsuojelulain 38 §:n mukaisesti ilmoitettu paikallis- lehti Siikajokilaaksossa 27.8.2009 sekä erikseen kirjeellä 25.8.2009 tiedotettu asianosaisille.
Lausunnot
Ympäristökeskus on pyytänyt asiassa lausunnot Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksiköltä sekä Siikajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja kunnanhalli- tukselta. Kalatalousviranomainen ja Pyhäjoen kunnanhallitus antoivat hakemusasiassa lau- suntonsa, jälkimmäisen oli samalla Siikajoen ympäristöviranomaisen lausunto.
Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskustoteaa puhdistamolta Siikajokeen johdettavan kuormi- tuksen olevan pienehkön liittyjämäärän vuoksi vähäistä eikä myöskään merkittäviä kalata- loudellisia haittoja ole havaittu. Kalataloudellisen kompensaation määrääminen ei ole tar- peen, mutta tarkkailuvelvoitetta on syytä jatkaa ja määrätä tarkkailu tehtäväksi Kainuun TE- keskuksen hyväksymällä tavalla. Lausunnossa esitetään lupaehtojen tarkistamishakemuksen jättämistä vuoden 2018 loppuun mennessä ja purkuputken sijainnin korjaamista joen vesipin- nan alle purkavaksi.
Siikajoen kunnanhallitus puoltaa lausunnossaan hakemuksessa esitettyjä nykyisiä lupaehtoja ja esitettyä tarkistusväliä eikä näe tarvetta edellyttää tässä vaiheessa typenpoiston tehostamis- ta. Lausunnossa puhdistamon todetaan toimineen uuden jälkiselkeytysaltaan käyttöönoton myötä hyvin ja täyttäneen sille asetetut lupaehdot. Laitoksen toiminnasta ei ole viime vuosi- na tullut kunnan tietoon valituksia.
Lausunnossa tuodaan esille tarve viemäriverkoston ulkopuolisten sakokaivolietteiden vas- taanoton järjestämiselle kohtuuetäisyydellä, vuoto- ja hulevesien pääsyn estäminen mahdolli- simman tehokkaasti viemäriverkostoon ja jätevesilietteen hyötykäyttömahdollisuuksien ke- hittymisen seuranta. Kunta näkee tärkeänä, ettei Siikajoen hygieenistä tilaa heikennetä.
Ympäristöön vaikuttavista poikkeus- ja häiriötilanteista on välittömästi ilmoitettava ympäris- tökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.
Muistutukset ja mielipiteet
Lupahakemusasiassa ei sen kuulutusaikana jätetty muistutuksia eikä esitetty mielipiteitä asi- anosaisten taholta.
Tarkastukset, neuvottelut ja hakijan kuuleminen
Luvan hakijan ja lupaviranomaisen välinen neuvottelu lupa-asiassa ja toimintaan liittyvä lai- toskatselmus pidettiin 27.11.2009 Siikajoella. Neuvottelua ja katselmusta koskeva muistio on liitetty lupakäsittelyasiakirjoihin.
Lausunnoissa esitetyn osalta hakijan kanssa on neuvoteltu 11.12.2009. Kalataloustarkkailu- velvoitteeseen ei ole huomauttamista. Purkuputken sijainnin korjaamiseen hakija toteaa, että purku tapahtuu nykyiselläänkin Siikajoen vesipinnan alle ja TE-keskuksen lausunnossa esiin- tuodussa tapauksessa saattaa olla kyse muutaman vuoden takaisesta, sittemmin korjatusta putkirikosta lähempänä uoman rantaa.
Siikajoen kunnanhallituksen lausunnon osalta hakija toteaa, ettei sakokaivolietteen vastaanot- toa kyseessä olevan kokoluokan puhdistamolla ole teknistaloudellisesti tarkoituksenmukaista järjestää prosessin häiriintyvyyden vuoksi. Vastaanotto sakokaivolietteille on Raahessa ja myös Ruukin puhdistamolla. Vuoto- ja hulevesien pääsyn estäminen viemäriverkostoon on myös toiminnanharjoittajan intressien mukainen ja asiassa edetään suunnitelmallisesti sanee- raten viemäriverkostoa. Siikajoenkylän alueella vuotovesien pääsyn estäminen viemäriver- kostoon on jo varsin hyvin hallinnassa. Ylijäämälietteen vähäisestä määrästä huolimatta liet- teen ohjaamiselle muuhun hyötykäyttöön, esimerkiksi biokaasun tuotantoon, ei ole estettä täl- laisten käyttömahdollisuuksien lisääntyessä.
YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU
Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus tarkistaa 21.8.2001 Paavolan Vesi Oy:lle myöntämän- sä, Siikajoen jätevedenpuhdistamon toimintaa ja puhdistettujen jätevesien vesistöön johta- mista koskevan ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisen ympäristöluvan lupamääräystä 2 (Päästöt vesiin ja viemäriin) korvaten sen kolmannen kappaleen uudella sekä lupamääräystä 12 (Valvonta-, tarkkailu- ja raportointimääräykset) korvaten sen uudella jäljempänä esitetysti.
Muutoin ympäristölupa ja sen määräykset seuraavaa tarkistamisajankohtaa lukuun ottamatta pysytetään ennallaan.
Luvan haltijan tulee toiminnassaan noudattaa ympäristönsuojelulain säännöksiä ja tällä pää- töksellä ajantasaistettua, mainitun lain mukaista ympäristölupaa tarkistettuine lupamääräyk- sineen.
Vesialueeseen tai sen käyttöön kohdistuvaa korvattavaa vahinkoa tai edunmenetystä toimin- nasta ei ennalta arvioiden aiheudu.
Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin
Kainuun TE-keskuksen ja Siikajoen kunnan lausunnoissaan esittämät vaatimukset toimenpi- teistä, tarkkailusta ja tiedottamisesta sekä lupaehtojen tarkistamisesta tulee otetuksi riittävässä määrin huomioon ratkaisusta ja tarkistetun ympäristöluvan lupamääräyksistä ilmenevästi.
TARKISTETUT LUPAMÄÄRÄYKSET (muutos esitetty kursiivilla) Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi
--- Päästöt vesiin ja viemäriin
2. Siikajoen keskustaajaman jätevedet on puhdistettava hakemuksen mukaisesti ja johdettava purkuputkella nykyiselle purkupaikalle Siikajokeen.
Jätevedet on käsiteltävä siten, että vesistöön johdettavan jäteveden BOD7ATU-arvo on enin- tään 20 mg O2/l ja kokonaisfosforipitoisuus enintään 1,0 mg/l. Puhdistustehon tulee molem- pien osalta olla vähintään 80 %.
Puhdistamolta johdettavan jäteveden pitoisuuksien ja puhdistamon käsittelytehon on lisäksi täytettävä valtioneuvoston asetuksella nro 888/2006 määritellyt vähimmäisvaatimukset ky- seisen asetuksen edellyttämällä tavalla tarkkailtuna.
Puhdistusvaatimukset tulee saavuttaa puolivuosikeskiarvoina puhdistamolta ja muualta puh- distamon piirissä olevasta viemäriverkosta mahdollisesti tapahtuvat ohijuoksutukset ja yli- vuodot sekä poikkeustilanteet mukaan lukien.
Jäteveden käsittelyssä on pyrittävä mahdollisimman hyvään kokonaistypen poistoon.
--- Valvonta-, tarkkailu- ja raportointimääräykset
---
12. Jätevedenpuhdistamon käyttöä ja toimintaa, jätevesien määrää, laatua ja käsittelyn tehoa se- kä puhdistamolietteitä ja niiden käsittelyä on tarkkailtava hakemusasiakirjoissa 10.12.2008 esitetyllä ja tämän päätöksen kertoelmaosaan kirjatulla tavalla.
Toiminnan vaikutuksia vesistöön ja pohjaeläimistöön on tarkkailtava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen päätöksellä Dnro PPO-2007-Y-55-129/26.11.2007 hyväksytyllä tavalla.
Toiminnan vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen on tarkkailtava Kainuun TE-keskuksen päätöksellä Dnro 996/5723-2007/14.12.2007 hyväksytyllä tavalla.
Voimassa olevia tarkkailuohjelmia voidaan tämän päätöksen estämättä uusia tai muuttaa mainittujen valvontaviranomaisten hyväksymällä tavalla.
---
RATKAISUN PERUSTELUT Lupamääräysten tarkistaminen
Jätevedet käsitellään vuosina bioroottorilaitokseksi rakennetussa biologis-kemiallisessa puh- distamossa, jonka toimintaa on tehostettu vuosina 2007 - 2008 toteutetulla saneerauksella, jolloin jälkiselkeytyskapasiteettia on huomattavasti lisätty. Puhdistetut jätevedet johdetaan purkuputken kautta Siikajokeen. Puhdistamo sijaitsee Siikajoen taajaman asemakaavan ET- 1-merkinnällä varustetulla alueella.
Laitos on toiminut ympäristönsuojelulain (86/2000) nojalla annetun, 20.9.2001 lainvoiman saaneen lupapäätöksen mukaisesti. Saneerauksen myötä puhdistamon toimintateho myös fosforin poistamisessa käsiteltävistä jätevesistä on vakiintunut ja parantunut. Ympäristönsuo- jelulain perusteella toiminnan jatkamiselle lupamääräysten mukaisesti ei ole estettä.
Lupamääräykseen 2 tehty muutos perustuu säädösmuutokseen. Valtioneuvoston asetus yh- dyskuntajätevesistä (888/2006) tuli voimaan 1.11.2006 korvaten valtioneuvoston päätöksen 365/1994.
Lupamääräyksellä 12 hyväksytään esitetty käyttö- ja päästötarkkailuohjelma velvoittaen nou- dattamaan sitä sekä aiemmin valvontaviranomaisten päätöksellä hyväksyttyjä vesistö- ja ka- lataloustarkkailuohjelmia.
LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo
Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Luvan saajan on jätettävä 31.12.2019 mennessä hake- mus lupamääräysten tarkistamiseksi, mikäli toimintaa on tarkoitus jatkaa mainitun ajankohdan jälkeen. Kyseiseen hakemukseen tulee liittää selvitykset ja suunnitelmat puhdistamon toimin- nasta ja yhteenveto tarkkailun tuloksista sekä asian käsittelyn edellyttämät muut ympäristön- suojeluasetuksen 9 – 12 §:ssä mainitut selvitykset.
Muutoin luvan voimassaoloon ja muuttamiseen sovelletaan ympäristönsuojelulain 58 ja 59 §:n säännöksiä niissä mainituin edellytyksin.
Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen
Jos asetuksella annetaan tämän päätöksen määräyksiä ankarampia tai siitä poikkeavia sään- nöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta päätöksen estämättä noudatet- tava.
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET
Ympäristönsuojelulain (86/2000) 4, 5, 7, 43, 45 – 47, 52 – 56, 72 ja 90 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 6, 16 – 19, 22 ja 30 §
Jätelaki (1072/1993) 6, 12, 15, 19, 51 ja 52 § Jäteasetus (1390/1993) 7 ja 8 §
Valtioneuvoston asetus (888/2006) yhdyskuntajätevesistä
Valtioneuvoston asetus (1022/2006) vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista
KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Maksu lupa-asian käsittelystä on 1 095 euroa.
Maksu perustuu ympäristönsuojelulain 105 §:ään ja ympäristökeskuksen maksullisista suorit- teista annetun ympäristöministeriön asetuksen (1387/2006) 2 §:ään.
Sovelletut oikeusohjeet
Valtion maksuperustelaki (150/1992)
Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006)
LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN
Ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä siten kuin ympäristönsuojelulain 54 §:ssä on säädetty.
Päätös
Hakija Jäljennös päätöksestä
Siikajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus/valvoja Kainuun TE-keskus, kalatalousyksikkö Siikajoen kunnanhallitus
Suomen ympäristökeskus, kirjaamo Ilmoitus päätöksestä
Hakemuksesta tiedonannon saaneet
Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdissä
Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Siikajoen kunnan virallisella ilmoitustaululla ja pai- kallislehti Siikajokilaaksossa.
Lisätietoja päätöksestä
Lisätietoja päätöksestä saa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksesta vanhempi insinööri Aulis Kaasiselta, p. 020 490 6347.
MUUTOKSENHAKU
Tähän päätökseen ja siitä perittyyn maksuun saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallin- to-oikeuteen. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökes- kukselle 31.12.2009 saakka tai 1.1.2010 alkaen Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympä- ristölupavastuualueelle. Valitusaika päättyy13.1.2010.
Valitusoikeus on:
- sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea;
- rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta- alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät;
- toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutuk- set ilmenevät;
- alueellisella ympäristökeskuksella sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella;
- muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella.
Valitusosoitus on liitteenä.
Ympäristölupapäällikkö Martti Seppälä
Vanhempi insinööri Aulis Kaasinen
LIITE Valitusosoitus
Liite Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen päätökseen
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen
Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutostaVaasan hallinto-oikeudelta valituksella, joka on tehtävä kirjallisesti.
Valitusaika
Valitusaika onkolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä.Valitusaikaa laskettaes- sa ei antopäivää oteta lukuun. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavan arkipäivän.
Valituskirjelmän sisältö ja liitteet
Valituskirjelmässä on ilmoitettava:
1) päätös, johon haetaan muutosta
2) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi; sekä 3) perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta, sekä postiosoite ja puhelinnumero, joi- hin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valittajan, lailli- sen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä.
Valituskirjelmään on liitettävä:
1) päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä;
2) asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu vi- ranomaiselle.
Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, jollei päämies ole valtuuttanut häntä suullisesti Vaasan hallinto-oikeudessa. Asianajajan ja yleisen oikeusavustajan tulee kuitenkin esittää valtakirja ai- noastaan, jos hallinto-oikeus niin määrää.
Valituksen toimittaminen
Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen kirjaamoon 31.12.2009 saakka ja 1.1.2010 alkaen Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän voi toimittaa perille henkilökohtaisesti tai valtuutetun asiamiehen välityksellä. Sen voi omalla vastuulla lä- hettää myös postitse, lähetin välityksellä, telekopiona tai sähköpostitse. Toimitustavasta riippumatta va- lituskirjelmä on toimitettava niin ajoissa, että se on perillä viimeistään valitusajan päättyessä klo 16.15.
Oikeudenkäyntimaksu
Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/1993) nojalla säädetyn VNA 924/2008 mukaisesti muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksuna 89 euroa. Mainitussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
Yhteystiedot
1.1.2010 alkaen:
Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Pohjois-Suomen aluehallintovirasto/
Ympäristölupavastuualue
postiosoite: PL 124, 90101 OULU PL 113, 90101 OULU
käyntiosoite: Veteraanikatu 1, Oulu Veteraanikatu 1, Oulu
aukioloaika: 8.00 - 16.15 8.00 - 16.15
puhelin: 020 690 171 (asiakaspalvelu) 020 636 1020 (asiakaspalvelu)
telekopio: 08 8162869 08 8162870
sähköposti: kirjaamo.ppo@ymparisto.fi kirjaamo.pohjois@avi.fi
