PÄÄTÖS
Nro 22/07/2
Dnro ISY-2006-Y-100 Annettu julkipanon jälkeen
20.3.2007
ASIA Leppävirran kirkonkylän jätevedenpuhdistamon ympäristölupa Kirkonkylän ja Sorsa- kosken taajamien jätevesien käsittelyyn vuoden 2010 loppuun saakka, Leppävirta.
HAKIJA Leppävirran kunta
PL 4
79100 LEPPÄVIRTA
ASIAN VIREILLETULO, LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN
Hakemus on tullut vireille ympäristölupavirastossa 8.6.2006 ja sitä on täydennetty 16.6.2006 ja 11.8.2006.
Leppävirran kunta hakee lupaa kirkonkylän jätevedenpuhdistamon toiminnan jatkami- selle ja Sorsakosken jätevesien väliaikaiselle johtamiselle kirkonkylän puhdistamolle enintään vuoden 2010 loppuun. Ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaan luvan saaneen toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun olennaiseen toiminnan muuttamiseen on oltava lupa.
Ympäristönsuojelulain 28 §:n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 13 a) kohdan mukaan jätevedenpuhdistamolla on oltava ympäristölupa.
Ympäristölupavirasto on asiassa toimivaltainen viranomainen ympäristönsuojeluase- tuksen 5 §:n 1 momentin 8) kohdan nojalla.
LAITOKSEN SIJAINTI JA ALUEEN KAAVOITUS
Jätevedenpuhdistamo sijaitsee Leppävirran kunnassa kunnan omistamalla tilalla Jäte- vedenpuhdistamo RN:o 116:0. Alueella sijaitsee jätevedenpuhdistamo ja sako- ja um- pikaivolietteen vastaanottoallas. Kompostointi- ja jälkikypsytyskenttä eivät sijaitse alueella.
Alue on kaavoitettu Leppävirran kirkonkylän rakennuskaavassa kunnallisteknisten ra- kennusten ja laitosten alueeksi (YT).
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET
Itä-Suomen vesioikeus on antanut 4.12.1998 päätöksen nro 83/98/2 koskien kirkonky- län jätevesien johtamista Leppävirtaan koskevan lupapäätöksen nro 13/Va/73, 8.3.1973 lupaehtojen tarkistamista Sorsakosken taajaman jätevesien käsittelemiseksi kirkonkylän puhdistamossa.
Vesiylioikeus on 22.6.1999 antamallaan päätöksellä muuttanut Itä-Suomen vesioikeu- den päätöstä kumoamalla päätöksessä määrätyn ammoniumtypen poistovaatimuksen.
Jätevesien johtaminen Leppävirtaan tapahtuu vesioikeuden 8.3.1973 antaman päätök- sen nro 13/Va/73 mukaisesti.
TOIMINNAN SIJAINTIPAIKAN YMPÄRISTÖ
Jätevedenpuhdistamo sijaitsee taajama-alueella, Leppävirran rannalla. Puhdistamon ympäristö on puistoaluetta (VP) ja asuinpientaloaluetta (AO, AR). Lähimmät asuinra- kennukset sijaitsevat alle 100 metrin etäisyydellä puhdistamorakennuksesta.
Jätevedet johdetaan purkuputkessa Unnukan Leppävirtaan 25 metrin päähän puhdis- tamon rannasta. Puhdistamon etäisyys Leppävirrasta on noin 10 metriä. Leppävirta on Vuoksen vesistöalueella, Haukiveden-Kallaveden alueella (4.2), tarkemmin Kallave- den alaosan Unnukan alueella (4.271). Vedet virtaavat Leppävirran kautta Kallavedes-
tä Unnukkaan ja edelleen Haukiveteen. Kallavedestä vesi virtaa osittain myös Suvas- veden kautta Varkauden alapuolelle Haukiveteen.
Vuoden 2004 vesistötarkkailun perusteella Leppävirta luokittui maaliskuussa niukkar- vainteiseksi ja elokuussa lievästi rehevöityneeksi. Vuosien 2000 – 2003 vedenlaatu- luokituksen perusteella Unnukan ja Leppävirran vesistö on luokiteltu käyttökelpoi- suusluokaltaan hyväksi.
Kirjanpitokalastuksen mukaan Unnukan Kaliselällä merkittävin saaliskala on ollut kuha ja muita merkittäviä saalislajeja ovat olleet hauki, lahna ja made.
Puhdistamo ei sijaitse tärkeällä pohjavesialueella. Lähin vedenottamo, Pohjukansalon vedenottamo, sijaitsee noin 3,5 km etäisyydellä puhdistamosta Pohjukansalon pohja- vesialueella (0842009). Lähialueella ei sijaitse luonnonsuojelualueita.
JÄTEVEDENPUHDISTAMO
Nykyinen toiminta ja prosessit
Kirkonkylän puhdistamo on rakennettu vuonna 1976 ja saneerattu 1980-luvun puoli- välissä. Puhdistamo on yksilinjainen biologis-kemiallinen rinnakkaissaostuslaitos.
Puhdistamo käsittää välppäyksen, hiekanerotuksen, ilmastuksen ja selkeytyksen. Pro- sessissa muodostuva aktiiviliete sakeutetaan, kuivataan lingolla ja kompostoidaan au- moissa Nikkilänmäen kompostointikentällä. Saostuskemikaalina käytetään ferrosul- faattia. Puhdistamolla on prosessiautomaatio, joka hälyttää laitoksen häiriöistä. Puh- distamon toimintaa valvotaan arkisin työaikana kaukovalvonnalla ja viikonloppuna päivystyksellä.
Kirkonkylän jätevedenpuhdistamon mitoitusvirtaama on 2 200 m3/d ja keskimääräinen virtaama 1 400 m3/d. Asukasvastineluku on 5 000. Vuonna 2005 puhdistamolle joh- dettiin jätevettä keskimäärin noin 1 480 m3/d. Puhdistamolla käsiteltiin sako- ja umpi- kaivolietteitä 3 000 m3. Kunnan viemäriin johdetaan muun muassa metalliteollisuuden jätevesiä.
Kirkonkylässä ja Sorsakoskella on tehty vuosina 2000 ja 2001 viemäriverkoston vuo- tovesitutkimukset, joiden perusteella verkostojen saneerausta ja kaivojen korjaamista jatketaan.
Toiminnan muutos
Leppävirran kunta on päättänyt lopettaa jätevesien käsittelyn kirkonkylän jäteveden- puhdistamossa ja johtaa jätevedet käsiteltäväksi Varkauteen Akonniemen puhdista- molle. Siirtoviemäri Leppävirran ja Varkauden välille valmistuu vuoden 2010 loppuun mennessä. Sorsakosken taajaman jätevesien johtaminen kirkonkylän puhdistamolle on tarkoitus aloittaa viimeistään vuoden 2008 alusta jo rakennettua siirtoviemäriä pitkin.
Sorsakosken jätevesien johtamislupa Osmajärveen umpeutuu 31.12.2007.
Muutoksen jälkeen puhdistamolle tuleva kuormitus on seuraava:
laatu Kirkonkylä Sorsakoski yhteensä Mitoitus
Virtaama, kesk. m3/d 1400 300 1700 2200
Virtaama, kesk. m3/h 80 20 100 130
Virtaama, maks. m3/h 180 40 220 250
BOD7, kesk. kg/d 330 30 360 400
Kok.P, kesk. kg/d 12 2 14 20
Kiintoaine, kesk. kg/d 430 40 470 400
Hakija on esittänyt seuraavia toimenpiteitä kapasiteettitarkastelun perusteella:
- tulopumppujen kuntotarkastus ja tarvittaessa uusiminen
- sakokaivolietteen vastaanottosäilön tilavuuden riittävyyden varmistaminen joko ra- kentamalla uusi allas tai järjestämällä ylijäämälietteen kuljetus Varkauteen Akonnie- men puhdistamolle
- poistetun hiekan käsittelyn tehostaminen esimerkiksi uusimalla hiekkapesuri - ilmastinkalvojen kuntoarvio ja tarvittaessa uusiminen
- jälkiselkeyttimen kilven, kilven kannatuksen ja pyörien uusiminen
- palautuslietteen mammut-pumpun ilma- ja nousuputkien suurentaminen tai pumpun uusiminen sähkökäyttöiseksi pumpuksi
- selkeytyskapasiteetin varmistamiseksi huippuvirtaamien (valumavedet) ja häiriöti- lanteiden aikana annostellaan prosessipolymeeriä nykykäytännön mukaisesti.
Toiminnan lopettaminen
Kirkonkylän jätevedenpuhdistamolle rakennetaan uusi tulopumppaamorakennus. Sa- ko- ja umpikaivolietteen vastaanotto jätevedenpuhdistamolla lakkaa, kun siirtoviemäri Varkauteen otetaan käyttöön vuoden 2010 loppuun mennessä. Asiaa selvitetään siirto- viemärin toteutussuunnitelman yhteydessä esimerkiksi sijoittamalla vastaanotto siirto- viemärilinjalla olevan pumppaamon yhteyteen. Nikkilänmäen kompostointikentällä toiminta jatkuu vuoden 2012 loppuun saakka kompostoitumisen saattamiseksi lop- puun.
Kemikaalit ja niiden varastointi
Puhdistamolla käytettiin vuonna 2004 ferrosulfaattia fosforin saostukseen noin 86 t ja polymeeriä lietteen kunnostamiseen noin 0,9 t. Ferrosulfaatti varastoidaan pinnoitetus- sa säiliöissä, joka täytetään muutaman kuukauden tarvetta varten. Polymeeri varastoi- daan irtosäkeissä.
Energian käyttö
Kirkonkylän puhdistamolla käytettiin vuonna 2005 sähköä noin 0,3 milj. kWh ja sen kulutus oli käsiteltyä jätevesikuutiota kohden 0,59 kWh. Sorsakosken jätevedenpuh- distamolla vastaavat kulutukset olivat 0,09 milj. kWh ja 0,81 kWh. Puhdistamoraken- nuksen lämmitykseen käytetään kevyttä polttoöljyä noin 23 m3 vuodessa.
TOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET
Päästöt vesiin
Kirkonkylän jätevedenpuhdistamon jätevedet on voimassa olevan lupapäätöksen mu- kaan käsiteltävä siten, että vesistöön johdettavan jäteveden BHK7ATU-arvo on enintään 20 mg/l ja kokonaisfosforipitoisuus enintään 1,0 mg/l. Puhdistustehon on oltava
BHK7ATU-arvon osalta vähintään 90 % ja kokonaisfosforipitoisuuden osalta vähintään 85 %.
Hakija esittää, että lupaehdot pysyvät entisinä. Lisäksi puhdistamon toiminnan tulee täyttää valtioneuvoston päätöksen 365/94 liitteen 1 taulukon 1 asettamat minimivaa- timukset. Lähtevän veden CODCr-arvo on enintään 125 mg/ ja puhdistusteho vähin- tään 75 % ja kiintoainepitoisuus enintään 35 mg/l tai poistotehon on oltava vähintään 90 %. BHK:n ja fosforin osalta arvot lasketaan neljännesvuosikeskiarvoina mahdolli- set ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien.
Kirkonkylän puhdistamo on vuosina 2004 ja 2005 toiminut seuraavin tuloksin:
BOD7ATU, mg/l Kok. fosfori, mg/l CODCr, mg/l Kiintoaine, mg/l Vuosi 1/2 2/2 1/2 2/2 1/2 2/2 1/2 2/2
2004 18 11 0,81 0,49 69 56 27 12
2005 13 11 0,43 0,82 56 51 17 15
Puhdistamo on toiminut lupamääräysten mukaisesti tarkastelujakson ajan.
Kirkonkylän puhdistamon vesistökuormitus vuosina 2004 ja 2005 on ollut seuraava:
Vuosi Virtaama, m3/d BOD7ATU, kg/d Kok. fosfori, kg/d Kok. typpi, kg/d
2004 1370 20 0,89 47
2005 1410 17 0,87 50
Jätevesien vaikutusta vesistöön on arvioitu tilanteessa, jossa kunta rakentaisi uuden puhdistamon ja siinä käsiteltäisiin kirkonkylän, Sorsakosken ja Oravikosken jätevedet.
Hakija esittää sitä sovellettavaksi myös hakemuksen mukaiseen tilanteeseen. Selvityk- sen mukaan, jota myös tarkkailutulokset tukevat, jätevesien vaikutus happitilanteeseen on hyvin vähäinen. Happipitoisuudessa ei ole havaittu eroja jätevesien purkupaikan yläpuolella ja alapuolella. Myös fosforikuormituksen vaikutukset jäävät vähäiseksi keskivirtaamatilanteessa. Alivirtaamatilanteessa pitoisuuslisäykset ovat nykyistä suu-
rempia, nykyisellä kuormituksella 0,4 µg/l ja muutoksen jälkeen 0,55 µg/l. Selvimmin kuormitus näkyy vesistössä kokonaistyppipitoisuuden nousuna. Leppävirran alapuo- lella Unnukka on fosforirajoitteinen, joten typpipitoisuuden lisäys Leppävirrassa ei ai- heuttane juurikaan perustuotannon lisääntymistä. Jätevesikuormituksen vaikutukset Unnukan veden laatuun jäänevät vähäisiksi.
Päästöt ilmaan
Prosessin häiriötilanteissa, lietteen kuivauspäivänä ja umpikaivokuormien purkamisen yhteydessä saattaa esiintyä lievää hajuhaittaa.
Laitoksen toiminnasta syntyy vähäisiä pölypäästöjä ajoneuvoliikenteestä. Liikenne on rajoitettu päiväaikaan. Puhdistamon piha- ja tiealueet on asfaltoitu, joten merkittävää pölyämistä ei tapahdu.
Muu kuormitus
Puhdistamon toiminta ei normaalioloissa vaikuta maaperään tai pohjavesiin. Lisäksi puhdistamon piha-alue on päällystetty.
Puhdistamolla syntyy melua lähinnä ajoneuvoliikenteestä. Toiminta ei aiheuta melu- haittaa lähistön asukkaille. Tieyhteys puhdistamolle kulkee Suomalanpurontien kautta.
Vuonna 2005 puhdistamolle tuotiin sako- ja umpikaivolietteitä 3 000 m3. Puhdistamon ylijäämälietteestä muodostui vuonna 2005 kuivattua lietettä yhteensä 1 450 m3. Välp- päjätettä syntyy noin 100 t vuodessa ja se toimitetaan Varkauden jätekeskukseen. Hie- kanerotusjätettä syntyy noin 50 t vuodessa ja se sijoitetaan kompostiin. Puhdistamolla muodostuu vähäisessä määrin tavanomaista yhdyskuntajätettä sekä pieniä määriä on- gelmajätteitä.
Vaikutus kalastoon ja pohjaeläimiin
Leppävirran ja Unnukan pohjaeläintutkimus on tehty vuonna 2004. Nykyisen purku- paikan ylä- ja alapuolella pohja on tutkimuksen mukaan keskirehevä.
Vaikutusta kalastuksen harjoittamiseen on selvitetty vuosina 2000 ja 2003 havasko- kein. Kiintoaineen ja klorofylli-a:n kertyminen verkkohavakseen on voimakkaimmil- laan jätevesien purkupaikan alapuolella. Limoittuminen on ollut keskimäärin kohta- laista.
PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA
Puhdistamolla käytössä oleva puhdistusprosessi on yleisesti käytössä vastaavanlaisissa ja ikäisissä laitoksissa Suomessa ja sillä voidaan saavuttaa nykyisin jätevedelle asete- tut puhdistusvaatimukset.
VARAUTUMINEN POIKKEUSTILANTEISIIN
Jätevesien puhdistamisesta ei normaalin toiminnan aikana aiheudu ympäristöriskiä.
Toimintahäiriöitä voivat aiheuttaa laitoksen kapasiteetin ylitykset, prosessin toiminta- häiriöt, sähkökatkokset tai korjaus- ja huoltotöiden edellyttämät erikoisjärjestelyt.
Poikkeukselliset jätevesipäästöt viemäriin ja edelleen puhdistamolle voivat aiheuttaa häiriöitä aktiivilieteprosessiin, jolloin mikrobitoiminta saattaa häiriintyä.
Puhdistamon aiheuttamat riskit kohdistuvat lähinnä purkuvesistöön, mikäli jätevettä joudutaan juoksuttamaan käsittelemättömänä tai osittain käsiteltynä vesistöön. Häiriö- tilanteessa prosessin siivilävälppäys voidaan ohittaa ja ohjata käsivälpälle tai koko prosessi voidaan ohittaa. Häiriötilanteista pidetään kirjaa ja puhdistamolla tapahtu- neista ohituksista ilmoitetaan viranomaisille.
Puhdistamolla käytettävistä kemikaaleista ei aiheudu erityistä turvallisuusriskiä eikä kemikaalipäästöjä toimittaessa kemikaalien käsittelyohjeiden mukaisesti. Laitoksen
käyttöhenkilökunta vastaa sekä prosessin että puhdistamotilojen turvallisuudesta ja toimintaan liittyvien riskien hallinnasta.
TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU
Jätevedenpuhdistamon ja purkuvesistön tarkkailua on tehty hakemukseen liitetyn Sa- vo-Karjalan vesiensuojeluyhdistys r.y.:n 11.3.1976 laatiman velvoitetarkkailuohjel- man mukaan.
Vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen on tarkkailtu Pohjois-Savon TE-keskuksen 24.9.1999 hyväksymän kalataloudellisen tarkkailuohjelman mukaan.
HAKIJAN ESITYS HAITTOJEN HYVITTÄMISEKSI
Hakija ei esitä jätevedenpuhdistamolta vesistöön johdetun jätevesikuormituksen kala- taloudelle aiheuttaman haitan kompensoimista.
HAKEMUKSEN KÄSITTELY
Hakemus on annettu kuuluttamalla tiedoksi Leppävirran kunnassa ja Itä-Suomen ym- päristölupavirastossa 1.9.2006 – 2.10.2006. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Pohjois-Savon ympäristökeskukselta, Pohjois-Savon TE-keskukselta sekä Leppävirran kunnan ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaiselta. Hakemuksen vireillä- olosta on ilmoitettu Soisalon Seutu -nimisessä sanomalehdessä. Hakemus on lisäksi annettu erikseen tiedoksi asianosaisille.
LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET
1) Pohjois-Savon ympäristökeskus puoltaa Sorsakosken jätevesien johtamista käsitel- täväksi kirkonkylän puhdistamolle. Sorsakosken taajaman jätevesien johtaminen voi- daan aloittaa luvan myöntämisen jälkeen, vaikka lupa ei olisi lainvoimainen.
Hakijan on käsiteltävä jätevedet ja saavutettava puhdistustulos siten, että vesistöön johdettavan jäteveden BHK7ATU-arvo on enintään 20 mg/l, kokonaisfosforipitoisuus
enintään 1,0 mg/l. Puhdistustehojen on oltava vähintään 90 % ja puhdistustulos laske- taan puolivuosikeskiarvona. Laskennassa otetaan huomioon kaikki puhdistustulokseen vaikuttavat häiriötilanteet, puhdistamon ohijuoksutukset ja puhdistamoon liitetyn vie- märiverkon ylivuodot.
Vesistöön johdetun jäteveden kemiallinen hapenkulutus CODCr-arvo saa olla enintään 125 mg/l ja poistoteho tulee olla vähintään 75 %. Kiintoainepitoisuus saa olla enintään 35 mg/l tai poistotehon tulee olla vähintään 90 %. Pitoisuus- ja puhdistustehovaati- mukset ovat näytekohtaisia. Tarkkailuvuoden aikana saa olla enintään kaksi sellaista näytettä, jotka eivät täytä määrättyjä raja-arvoja.
Viemäriverkostoon joutuvien hule- ja vuotovesien määrää tulee rajoittaa voimakkaasti erityisesti Sorsakosken taajaman alueella. Luvan saajan on toimitettava vuosittain ym- päristökeskukselle vuosiraportin yhteydessä selvitys viemäriin joutuvien hule- ja vuo- tovesien vähentämiseksi tehdyistä toimenpiteistä. Samaan selvitykseen on liitettävä tiedot hule- ja vuotovesien määrän edelleen vähentämiseksi suunnitelluista toimenpi- teistä aikatauluineen.
Hakijan on oltava selvillä viemäriverkkoon johdettavien teollisuusjätevesien laadusta, määrästä ja esikäsittelystä. Kyseiset tiedot on toimitettava tiedoksi Pohjois-Savon ym- päristökeskukselle.
2) Pohjois-Savon TE-keskus on lausunut, että jätevesien aiheuttama kalataloudellinen haitta tulee kompensoida istuttamalla Leppävirtaan vuosittain 2 000 kpl kesänvanhaa vähintään 75 mm pituista kuhanpoikasta. Koska puhdistamon toiminta loppuu, ei kala- taloudellisen tarkkailun jatkaminen ole enää tarpeen. Jätevesien vaikutuksia kalastuk- seen ja kalakantoihin on tarkkailtu vuonna 1998 annetun vesioikeuden luvan mukai- sesti. Jätevedet sekoittuvat virtaan, mutta purkupaikan alapuolella jätevesien vaikutus vedenlaatuun on havaittavissa. Haitta-alue rajoittuu pääosin Leppävirtaan, jossa on havaittu verkkojen limoittumista aiheuttavaa leväkasvua. Lisäksi jätevesien vaikutus Leppävirrassa heikentää sen yleistä kiinnostavuutta kalastuskohteena. Leppävirran merkitystä kalastuskohteena korostaa sen sijainti taajaman alueella.
3) Leppävirran kunnan rakennus- ja ympäristölautakunnalla ei ole ollut lausuttavaa kirkonkylän jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemuksesta.
HAKIJAN SELITYS
Pohjois-Savon ympäristökeskuksen lausunnosta hakija toteaa, että kunta toimittaa vuosittain vuosiraportin yhteydessä ympäristökeskukselle selvityksen viemäriin joutu- vien hule- ja vuotovesien vähentämiseksi tehdyistä toimenpiteistä sekä vuotovesien vähentämiseksi suunnitellut toimenpiteet aikatauluineen. Viemäriin jätevetensä johta- vat yritykset on lueteltu ympäristöluvan täydennyskirjeessä.
Pohjois-Savon TE-keskuksen kalatalousyksikön lausunnosta hakija toteaa, että kalais- tutuksiin ei ole ollut aiemmin velvoitetta, eikä niiden aloittamisella ole kunnan mieles- tä näin lyhyellä ajanjaksolla vaikutusta Leppävirran kalastoon. Kalataloudellisesta tarkkailusta luovutaan puhdistamon toiminnan lopettamisen jälkeen.
YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU
Ympäristölupavirasto myöntää Leppävirran kunnalle määräaikaisen ympäristöluvan, joka koskee kirkonkylän jätevedenpuhdistamon toimintaa vuoden 2010 loppuun saak- ka. Jätevedenpuhdistamolla voidaan käsitellä Leppävirran kirkonkylän sekä Sorsakos- ken ja Oravikosken taajamien jätevedet.
LUPAMÄÄRÄYKSET
Päästöt vesiin
1. Puhdistamolla käsitellyt jätevedet johdetaan Itä-Suomen vesioikeuden päätöksen nro 13/Va/73 mukaisesti rakennettua purkuputkea pitkin Leppävirtaan.
2. Jätevedet on käsiteltävä niin, että jätevedenpuhdistamosta vesistöön johdettavan jä- teveden BOD7ATU–arvo on enintään 20 mg/l ja kokonaisfosforipitoisuus enintään 1,0 mg/l. BOD7ATU:n poistotehon tulee olla vähintään 90 % ja fosforin vähintään 85 %.
Arvot lasketaan neljännesvuosikeskiarvoina mahdolliset ohitukset, ylivuodot ja poik- keustilanteet mukaan lukien.
Jäteveden käsittelyn on täytettävä myös valtioneuvoston päätöksen 888/2006 liitteen 1 taulukon 1 mukaiset vähimmäisvaatimukset; jätevedenpuhdistamosta johdettavan jä- teveden CODCr –arvo saa olla enintään 125 mg/l ja poistotehon tulee olla vähintään 75 %. Kiintoainepitoisuus saa olla enintään 35 mg/l tai poistotehon tulee olla vähin- tään 90 %. Arvot lasketaan näytekohtaisina. Tarkkailuvuoden aikana saa olla enintään kaksi sellaista näytettä, jotka eivät täytä määrättyjä raja-arvoja.
Jätevedet on käsiteltävä niin, ettei niistä aiheudu terveydellistä haittaa.
Puhdistamon ja viemäriverkon käyttö ja hoito
3. Puhdistamoa ja viemäriverkkoa on käytettävä ja hoidettava niin, että puhdistamolla saavutetaan mahdollisimman hyvä puhdistustulos ja että jätevesistä aiheutuvat haitat saadaan rajoitetuksi mahdollisimman vähäisiksi.
Puhdistamon hoidosta vastaavalla on oltava tehtävään riittävä koulutus ja ammattipä- tevyys. Puhdistamon hoidosta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava kirjallisesti Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Leppävirran kunnan ympäristön- suojeluviranomaiselle.
4. Viemäriverkkoon joutuvien sade-, vuoto- ja kuivatusvesien määrä on rajoitettava mahdollisimman vähäiseksi. Uusia viemäreitä rakennettaessa tai vanhoja viemäreitä uusittaessa viemäröinti on toteutettava pääasiallisesti erillisviemäröintinä ja jäteveden pumppaamot on liitettävä kaukovalvontaan. Viemäriverkon uusimista on jatkettava suunnitelmallisesti vuotovesien vähentämiseksi.
Luvan saajan on ilmoitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukselle viemäriverkossa tehdyistä saneerauksista, viemärien uusimisesta ja rakentamisesta vuosittain puhdis- tamon tarkkailun vuosiraporteissa tai muulla ympäristökeskuksen kanssa sovitulla ta- valla. Samalla on ilmoitettava tiedot sade-, vuoto- ja kuivatusvesien määrän edelleen vähentämiseksi suunnitelluista toimenpiteistä aikatauluineen.
Luvan saajan on huolehdittava siitä, että jätevesien käsittelykapasiteetti on kaikissa olosuhteissa riittävä.
5. Luvan saajan on osaltaan huolehdittava siitä, että viemäriverkkoon johdettavat teol- lisuus- ja muut tavanomaisesta poikkeavat jätevedet esikäsitellään riittävästi ja asian- tuntevasti, jotta ne eivät haittaa jätevedenpuhdistamon toimintaa, aiheuta haittaa vie- märiverkossa, vaikeuta lietteen hyötykäyttöä tai aiheuta haittaa purkuvesistössä.
Teollisuus- ja muiden tavanomaisesta poikkeavien jätevesien johtamisesta vesihuolto- laitoksen viemäriin tulee olla liittymissopimukset. Teollisuusjätevesisopimukset on lähetettävä tiedoksi Pohjois-Savon ympäristökeskukselle.
Melu ja päästöt ilmaan
6. Melutaso jätevedenpuhdistamon toiminnasta häiriintyvien kohteiden piha-alueilla ei saa ylittää melun A-painotettua ekvivalenttitasoa 55 dB klo 7-22 välisenä aikana eikä 50 dB klo 22-7 välisenä aikana.
7. Puhdistamon toiminta on järjestettävä niin, että ympäristölle ei aiheudu hajuhaitto- ja.
Puhdistamolle tulevat sako- ja umpikaivolietteet sekä ylijäämäliete on kuljetettava umpinaisissa säiliöissä. Puhdistamoliete on kuljetettava puhdistamolta suljetuissa kuormissa.
Jätteet
8. Toiminnassa syntyvät jätteet on lajiteltava Leppävirran kunnan jätehuoltomääräys- ten mukaisesti ja toimitettava hyötykäyttöön tai käsiteltäväksi tavanomaisen jätteen ja ongelmajätteen käsittelypaikoissa. Jätteistä on pidettävä kirjaa. Jätteet on kerättävä, varastoitava ja kuljetettava siten, ettei niistä aiheudu roskaantumista, päästöjä ympä- ristöön eikä terveys- ja viihtyisyyshaittoja.
Kemikaalien varastointi
9. Kemikaalien varastointi ja käsittely puhdistamolla on järjestettävä niin, että haital- listen aineiden pääsy ympäristöön estyy.
Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet
10. Jos puhdistamolla tai viemäriverkossa tapahtuu laadultaan tai määrältään poik- keuksellinen jätevesipäästö tai kemikaalipäästö, luvan saajan on ryhdyttävä viipymättä tehokkaisiin toimenpiteisiin päästön lopettamiseksi, aineen poistamiseksi, vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Luvan saajan on viivytyksettä il- moitettava tapahtumasta Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Leppävirran kunnan ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on selvitettävä ja havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä.
Häiriö- ja poikkeustilanteita varten puhdistamolla on oltava selkeät toimintaohjeet, jotka ovat puhdistamoa ja viemäriverkkoa hoitavien henkilöiden tiedossa.
Tarkkailu- ja raportointimääräykset
11. Jätevedenpuhdistamon toimintaa sekä jätevesien määrää, laatua, käsittelyn tehoa ja vaikutuksia vesistössä sekä muodostuvan lietteen määrää ja laatua on tarkkailtava ha- kemuksen liitteenä olevan tarkkailuohjelman mukaisesti.
Pohjois-Savon ympäristökeskus voi tehdä tarkkailuohjelmaan tarpeellisiksi ja tarkoi- tuksenmukaisiksi katsomansa muutokset ja lisäykset.
12. Tarkkailujen tulokset on säilytettävä ja jätevesien vaikutuksia koskevat tarkkailu- tiedot on annettava niiden nähtäväksi joiden oikeus tai etu voi olla tiedoista riippuvai- nen.
Jätevedenpuhdistamon toiminnasta sekä valvonta- ja tarkkailutiedoista on laadittava vuosittain raportti, joka on toimitettava seuraavan vuoden helmikuun loppuun men- nessä Pohjois-Savon ympäristökeskukselle sekä Leppävirran kunnan ympäristönsuoje- luviranomaiselle. Vesistötarkkailua koskeva raportti on lisäksi toimitettava Pohjois- Savon TE-keskukselle.
13. Luvan saajan on maksettava Pohjois-Savon TE-keskukselle vuosittain tammikuun loppuun mennessä 500 euron suuruinen kalatalousmaksu käytettäväksi kalataloudel-
listen vahinkojen ehkäisemiseen jätevesien vaikutusalueella. Vuoden 2007 kalatalo- usmaksu on maksettava kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Vii- meisen kerran kalatalousmaksu on maksettava siltä vuodelta, jonka kuluessa jätevesi- en lasku Leppävirtaan lopetetaan.
Toiminnan lopettamista koskevat määräykset
14. Luvan saajan on ilmoitettava puhdistamon toiminnan lopettamisajankohdasta etu- käteen Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Leppävirran kunnan ympäristönsuoje- luviranomaiselle.
Luvan saajan on jatkettava jätevesien vesistövaikutusten tarkkailua niin kauan kuin jätevesivaikutuksia vesistössä on havaittavissa, kuitenkin vähintään kaksi vuotta jäte- vesien johtamisen loppumisesta.
Puhdistamoaltaiden tyhjennyksen yhteydessä on jätevesilietteen kulkeutuminen vesis- töön estettävä. Puhdistamolla olevat kemikaalit on pyrittävä toimittamaan hyötykäyt- töön ja kaikki puhdistamolla olevat jätteet on toimitettava asianmukaiseen jätteiden käsittelyyn vuoden kuluessa puhdistamon toiminnan lopettamisesta. Puhdistamoon jäävät laitteet ja rakenteet on pidettävä sellaisessa kunnossa, ettei niistä voi aiheutua vaaraa.
ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON KORVAAMINEN
Vesistön pilaantumisesta aiheutuvista vahingoista, joita nyt ei ole ennakoitu aiheutu- van, on vahingonkärsijällä oikeus hakea korvausta ympäristönsuojelulain 72 §:ssä säädetyssä järjestyksessä.
LUVAN VOIMASSAOLO JA TARKISTAMINEN
Lupa on voimassa 31.12.2010 saakka.
Jos luvan saajalla on tarvetta jäteveden puhdistamon toiminnan jatkamiseen vuoden 2010 jälkeen, on toiminnanharjoittajan jätettävä tätä koskeva uusi lupahakemus ympä-
ristölupavirastoon 31.3.2010 mennessä. Tämä lupa on voimassa siihen asti kunnes lu- pahakemus on lainvoimaisesti ratkaistu.
Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 §:ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan.
ASETUKSEN NOUDATTAMINEN
Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta ja tarkistamisesta, on asetusta luvan es- tämättä noudatettava.
RATKAISUN PERUSTELUT
Luvan myöntäminen
Kirkonkylän jätevedenpuhdistamon sijoituspaikka on rakennuskaavan mukainen.
Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, mer- kittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pi- laantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai ylei- seltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutus- alueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasi- tusta. Päästöjen ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi annettavat lupamääräykset perustu- vat parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan.
Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla an- nettujen asetusten vaatimukset.
Jätevesikuormitus Leppävirtaan kasvaa nykytilaan verrattuna jonkin verran vuosina 2007 – 2010 Sorsakosken jätevesien aiheuttaman lisäkuormituksen johdosta. Luvan saajan velvoitetaan maksamaan kalatalousviranomaiselle vuodesta 2007 alkaen 500 euron suuruinen vuosittainen kalatalousmaksu, jonka käytöllä voidaan kompensoida
jätevesien aiheuttamaa vesistön lievän rehevöitymisen kalataloudellisia vaikutuksia.
Luvan mukaisesta jäteveden johtamisesta vesistöön ei ennalta arvioiden aiheudu jäte- vesien vaikutusalueella kenellekään korvattavia edunmenetyksiä. Ennakoimattomien vahinkojen varalta annetaan määräys.
Lupamääräysten yleiset perustelut
Jätevesien käsittelyä ja johtamista, puhdistamon käyttöä ja hoitoa, päästöjä vesistöön, tavanomaisesta poikkeavien jätevesien käsittelyä, vuoto- ja hulevesien määrää, jättei- tä, melupäästöjä, hajupäästöjä, häiriö- ja poikkeustilanteita sekä toiminnan lopettamis- ta koskevat määräykset on annettu ympäristönsuojelulain 43 ja 45 §:ien sekä ympäris- tönsuojeluasetuksen 19 §:n perusteella. Määräykset ovat tarpeen ympäristönsuojelu- lain 3 §:ssä tarkoitetun ympäristön pilaantumisen estämiseksi ja pilaantumisvaaran vähentämiseksi.
Tarkkailua ja tietojen toimittamista koskevat määräykset perustuvat ympäristönsuoje- lulain 46 §:n ja ympäristönsuojeluasetuksen 19 ja 30 §:n säännöksiin.
Määräyksissä on lisäksi otettu huomioon valtioneuvoston 23.11.2006 tekemä periaa- tepäätös vesiensuojelun suuntaviivoista vuoteen 2015. Sen mukaisesti yhdyskuntien jätevesihaittojen vähentämisessä on muun muassa kiinnitettävä erityistä huomiota viemäriverkostojen parantamiseen ja puhdistamon hyvään hoitoon sekä edelleen ra- vinteiden tehokkaaseen poistoon.
Lupamääräysten yksityiskohtaiset perustelut
Määräyksillä 1 ja 2 hyväksytään nykyisin käytössä oleva puhdistustekniikka ja purku- paikka. Määräysten mukainen jätevesien käsittely tapahtuu parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimusten edellyttämällä tavalla.
Hakijan esittämien puhdistamon toimivuuteen kohdistuvien toimenpiteiden lisäksi lupamääräyksissä 3 – 5 edellytetyllä puhdistamon asianmukaisella ja huolellisella käy- töllä ja hoidolla saavutetaan paras mahdollinen ja tasainen puhdistusteho. Jäteveden- puhdistamon toiminta tulee loppumaan hakijan esittämässä aikataulussa, eikä jäteve-
denpuhdistamon toimintaa voida tekniset ja taloudelliset edellytykset huomioiden kohtuudella edellyttää tehostettavaksi. Puhdistamon toimivuuden varmistamiseksi on laitoksella oltava jatkuvasti käytössä riittävä asiantuntemus laitoksen hoidosta ja käy- töstä.
Määräyksillä 6 ja 7 varmistetaan, ettei laitoksen toiminnasta aiheudu haitallista melu- tai hajupäästöä ympäristöön. Melupäästöä koskeva vaatimus vastaa valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaisia ohjearvoja melutasosta asumiseen käytettävillä alueilla.
Laitoksella syntyvät jätteet on käsiteltävä jätelain mukaisesti (määräys 8).
Määräys 9 kemikaalien varastoinnista on tarpeen maaperän, pinta- tai pohjavesien pi- laantumisen ehkäisemiseksi.
Häiriötilanteisiin varautumalla ehkäistään ympäristövahinkojen syntymistä (määräys 10).
Tarkkailu- ja raportointimääräykset 11 ja 12 ovat tarpeen valvontaa varten.
Kalatalousvelvoite (määräys 13) määrätään kalatalousviranomaisen istutusvelvoite- vaatimuksesta poiketen kalatalousmaksuna, koska velvoitteen toteuttamisaika on lyhyt (enintään neljä vuotta). Kalatalousviranomainen voi käyttää maksun tarkoituksenmu- kaisesti yhdistämällä sen alueen muuhun kalataloudelliseen hoitoon. Maksun suuruus (500 euroa) vastaa noin 2 000 kesänvanhan kuhan istutuskustannuksia.
Määräyksellä 14 taataan, että toiminnan lopettamiseen liittyvät toimenpiteet, joilla ennalta ehkäistään ympäristön pilaantumista, toteutetaan suunnitelmallisesti.
VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN
Pohjois-Savon ympäristökeskuksen vaatimukset on otettu pääosin huomioon lupamää- räyksistä ilmenevällä tavalla enemmälti hyläten. Ympäristölupavirasto ei ole katsonut tarpeelliseksi nostaa fosforin poistotehovaatimusta 85 %:sta 90 %:iin määräysten pe- rusteluissa esitetyistä syistä.
Pohjois-Savon TE-keskuksen vaatimukset otetaan huomioon asettamalla kalatalous- maksu.
KORVATTAVAT PÄÄTÖKSET
Tämä päätös korvaa lainvoimaiseksi tultuaan Itä-Suomen vesioikeuden päätöksen nro 83/98/2 (4.12.1998), jota vesiylioikeus on tietyiltä osin muuttanut päätöksellään 22.6.1999.
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET
Ympäristönsuojelulain 41, 42, 43, 44, 45, 46, 47, 52, 55, 56, 72 ja 90 §.
Ympäristönsuojeluasetuksen 5, 19, 30, 36 ja 37 §.
Jätelain 6, 12, 15, 19, 51 ja 52 §.
Jäteasetuksen 8 ja 10 §.
Valtioneuvoston päätös 365/1994 yleisestä viemäristä ja eräiltä teollisuudenaloilta ve- siin johdettavien jätevesien sekä teollisuudesta yleiseen viemäriin johdettavien jäteve- sien käsittelystä.
LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN
Ympäristönsuojelulain 54 §:n ja ympäristönsuojeluasetuksen 23 §:n mukaisesti päätös toimitetaan luvan saajalle, Pohjois-Savon ympäristökeskukselle, Pohjois-Savon työ- voima- ja elinkeinokeskukselle, Leppävirran kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja terveydensuojeluviranomaiselle sekä Suomen ympäristökeskukselle.
Päätöksen antamisesta ilmoitetaan niille, joille on annettu hakemuksesta erikseen tie- to.
Tieto päätöksestä julkaistaan Leppävirran kunnassa sekä Soisalon Seutu -nimisessä lehdessä.
KÄSITTELYMAKSU
Päätöksestä peritään käsittelymaksu 1 960 euroa.
Ympäristönsuojelulain 105 § (86/2000).
Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1237/2003)
MUUTOKSENHAKU
Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.
Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasi- asta.
Muutosta tähän päätökseen saa hakea
1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea,
2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta- alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät,
3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutuk- set ilmenevät,
4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kun- nan ympäristönsuojeluviranomainen ja
5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen.
Valitusosoitus liitteenä.
Marjo Kaikkonen
Antti Ylitalo Esko Vaskinen
Päivi Määttä
Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet johtaja Marjo Kaikkonen sekä ympäristöneu- vokset Antti Ylitaloa ja Esko Vaskinen. Asian on esitellyt Päivi Määttä.
PM/KK
Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 020 490 4981, 040 774 8087
Määräaika ja valitusmenettely
Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen anta- mispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauan- tai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraa- vana arkipäivänä.
Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeistään 19.4.2007 ennen virka-ajan päättymistä.
Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio
Postiosoite: PL 69, 70101 Kuopio
Puhelin: 020 490 120 Telekopio: 020 490 4999
Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi
Virka-aika: klo 8.00 - 16.15
Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla.
Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.
Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.
Valituskirjelmän sisältö
Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y- tunnus. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähkö- postiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä.
Valituskirjelmään on liitettävä
- ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle
- valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asia- miehen toimivallasta.
Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oikeudenkäyntimaksua 82 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräissä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista pe- rittävistä maksuista annetussa laissa.
