YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen 15.11.2007 Drno KAI-2007-Y-80
ASIA Päätös ympäristösuojelulain 35 §:n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee tuotantosuunnan muuttamista maidontuotannosta itseuudistuvaan naudanli- hantuotantoon ja eläinsuojan rakentamista sekä olemassa olevien eläinsuojien uudis- tamista Kajaanin kaupungin Vuolijoen kaupunginosassa.
LUVAN HAKIJA
Jukka Karjalainen
Kirkkotie 1
88270 Vuolijoki
ELÄINSUOJAN SIJIANTI JA TOIMINTA
Nykyinen eläinsuoja sijaitsee Myllypellon tilalla Kajaanin kaupungin Vuolijoen kaupunginosassa, osoitteessa Kirkkotie 1, 88270 Vuolijoki. Tilan kiinteistörekisteri- tunnus on 205-416-14-163. Liike- ja yhteisötunnus on 1251335-6. Nykyisin tilalla harjoitetaan maidontuotantoa, mutta tuotantosuunta vaihdetaan itseuudistuvaan nau- danlihantuotantoon ja samalla rakennetaan uusi kylmäpihatto nykyisen lypsykar- janavetan läheisyyteen. Myös nykyinen lypsykarjanavetta jää käyttöön uudis- tuseläinten kasvatusta varten. Lisäksi jalostussonnit sijoitetaan erilliseen pihattoon.
Lupaa haetaan noin 300 eri-ikäisen naudan pitämiseen ( 684 eläinyksikköä). Eläin- suojaan kuuluvat lisäksi olemassa olevat lietesäiliöt, rakennettavat kuivalantalat se- kä jaloittelualueet.
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE
Ympäristönsuojelulain 28 §:n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 11a) kohdan perusteella eläinsuojalle, joka on tarkoitettu vähintään 30 lyp- sylehmälle, on oltava ympäristölupa.
YMPÄRISTÖKESKUKSEN TOIMIVALTA
Ympäristönsuojeluasetuksen 6 §:n 1 momentin kohdan 10 a) perusteella alueellinen ympäristökeskus ratkaisee lannantuotannoltaan yli 75 lypsylehmän eläinsuojaa vas- taavan toiminnan ympäristöluvan. Lannantuotannoltaan ja ympäristövaikutuksiltaan hakemuksen mukainen eläinsuoja on suurempi kuin 75 lypsylehmälle tarkoitettu eläinsuoja.
HAKEMUS Asian vireille tulo
Ympäristölupahakemus on toimitettu Kainuun ympäristökeskukseen 9.5.2007
Hakemuksen sisältö
Hakemus sisältää ympäristölupahakemuksen ja seuraavat hakemuksen liitteet: toi- minnankuvaus ja naapurien yhteystiedot ja karttakuvan alueesta sekä ilmakuvakartat tilan viljelyalueista. Hakemusta on täydennetty 27.6.2007 seuraavin piirroksin: ase- mapiirroksen, nykyisen ja tulevan eläinsuojan pohjapiirrokset, uuden eläinsuojan ja ruokintakatoksen julkisivu- ja leikkauskuvat, sekä avolantalan pohja- ja leikkausku- vat, lietelantasäiliöiden pohjapiirrokset.
Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne
Toiminnalla on Vuolijoen kunnan 5.5.1998 myöntämä ympäristölupa. Osa kylmäpihatosta on rakennettu talvella -07 edellisen ympäristöluvan perusteella. Täl- löin kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on katsonut, että toiminta ei oleellises- ti laajene, vaikka tuotantosuunta vaihtuu. Toiminnasta on tehty 8.2.2001 ympäris- tönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (113/2000) 6 §:n mukainen ilmoitus. Ilmoitus koski tilannetta, jossa tilalla oli 28 lypsylehmää, 17 hiehoa, 16 li- hanautaa ja 28 nuorkarjaan kuuluvaa eläintä. Toiminta on merkitty ympäristönsuoje- lun tietojärjestelmään ja siitä on annettu 17.1.2002 päivätty ote toiminnanharjoitta- jalle ja siirretty asian jatkokäsittely Vuolijoen kunnan ympäristönsuojeluviranomai- selle.
Tilalla on sopimus luonnonmukaisesta tuotannosta, joka on uusittu vuonna 2007. Ti- lalle on tehty uusi ympäristötukisopimus vuonna 2007.
Tilakeskus sijaitsee asemakaava-alueella Kajaanin kaupungin kaupunginosassa 23 (Vuolijoki). Asemakaava on saanut lainvoiman 15.6.2007. Kaavamerkintä ko. pai- kalla on M (maa- ja metsätalousalue).
Nykyisellä navetalla on kunnan myöntämä rakennuslupa. Lisäksi tilalla on rakennus- lupa siilon muuttamiseksi kylmäpihatoksi. Uusi kylmäpihattolaajennus tarvitsee myös kunnan rakennusluvan.
Laitoksen sijaintipaikka ja sen ympäristö
Tilakeskus sijaitsee asemakaava-alueella aivan taajama-alueen äärellä. Tila kuuluu Oulujoen vesistöalueen Vuolijoen valuma-alueella Nro 59.39. Uusi eläinsuoja sijoit- tuu nykyisestä navetasta kaakkoon noin 25 m etäisyydelle. Entinen siilorakennus on muutettu kylmäpihatoksi, jota edelleen laajennetaan. Jaloittelualueet sijoittuvat kyl- mäpihaton molemmille puolille. Entinen lypsykarjanavetta muutetaan uudis- tuseläimille pihatoksi ja siitossonnit sijoitetaan navetan yhteydessä olevaan pihat- toon.
Vuolijoki sijaitsee tulevasta eläinsuojasta noin 270 m etäisyydellä etelä- lounassuunnassa.
Lisäksi Vuolijoen kirkko sijaitsee 150 m ja terveysasema 300 m etäisyydellä poh- jois-koillisessa. Lähimmät lomakiinteistöt sijaitsevat noin 300 m etäisyydellä eteläs- sä Vuolijoen rannalla. Lähiympäristössä on kolme muuta karjatilaa.
Tilakeskus ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella, Natura 2000 – ohjelman alueel- la, luonnonsuojelualueella, eikä näiden läheisyydessä. Tilan pellot, joita on vuokra- peltoineen yhteensä 150 hehtaaria, sijaitsevat enintään 20 km etäisyydellä tilakes- kuksesta. Pellot eivät sijaitse luokitellulla pohjavesialueilla.
Talousvesi saadaan Kajaanin Vedeltä Honkamäen ja Kuusirannan vedenottamoilta sekä Vaalan kunnan vesihuoltolaitokselta.
Lupavelvollinen toiminta
Eläinsuojat ja tuotanto
Tilan tuotantosuunta muuttuu itseuudistuvaksi naudanlihantuotannoksi, josta osa vieroitetuista vasikoista myydään joko lihakasvatuksen tai emolehmiksi ja osa eläi- mistä jää tilalle uudistuseläimiksi. Tilalla on aiemmin ollut lietelantamenetelmällä toimivassa parsinavetassa 28 lypsylehmää, 40 hiehoa ja lihanautaa ja muutama va- sikka. Laajennuksen jälkeen kylmäpihatoon tulee sopimaan hakemuksen mukaan noin 150 emolehmää ja 100 vasikkaa. Nykyiseen lietelantamenetelmällä toimivaan navettaan sijoitetaan 50 uudistuseläintä ja kuivikepohjaiseen pihatoon neljä jalos- tussonnia. Kylmäpihatossa on painovoimainen ja lietelantamenetelmällä toimivassa navetassa koneellinen ilmastointi. Tulevaisuudessa tila tuottaa 34 600 kg lihaa vuo- dessa.
Eläinten ruokintaan käytettävä säilörehua valmistetaan esikuivattuna pyöröpaaleihin 2000-3000 tonnia vuodessa.
Lannan käsittely ja varastointi
Kylmä emolehmäpihatto toimii kuivikelantamenetelmällä. Kuivikkeena käytetään olkea ja turvetta. Lanta poistetaan kuukausittain pihaton lounaispuolella rakennetta- viin kahteen betonipohjaiseen avolantalaan. Lantaloiden yhteispinta-ala on noin 1000 m2 ja niissä on kolmella sivustalla betoniset 2,3 m korkeat reunat. Lantaloiden edustalla on kuormauslaatat. Eläinsuojassa, johon sijoitetaan uudistushiehot, muo- dostuva lanta käsitellään lietelantamenetelmällä ja lietekuilut toimivat padotustek- niikalla. Lietekuilujen tilavuus on 78 m3. Eläinsuojan itäpuolella noin 20 m etäi- syydellä sijaitsee tilavuudeltaan 350 m3 maanalainen lietelantasäiliö, johon liete- lanta johdetaan kyseisestä eläinsuojasta. Lietesäiliö täytetään päältä päin ja se on katettu. Toinen tilavuudeltaan 1200 m3 :n lietelantasäiliö sijaitsee tulevan kylmäpi- haton eteläpuolella avolantaloiden välissä. Lietelannan varastointitilaa on lietekuilu- jen tilavuuden huomioiden yhteensä 1688 m3. Sonnipihatossa tulee olemaan kuivi- kepohja ja kuivikkeena käytetään olkea. Kuivitetun alueen pinta-ala on n. 2000 m2 ja kuivikkeen paksuus 0-20 m. Kuivikepohjan betonisten reunojen korkeus on 60- 70 cm. Kuivikkeet tyhjennetään lantalaan 30-50 kertaa vuodessa. Eläinsuojien pe- suvedet johdetaan lietesäiliöön.
Jaloittelualueet
Kylmän emolehmäpihaton yhteyteen, kaakkois- ja luoteispuolelle tuotantorakennus- ta, rakennetaan piirustusten mukaan yhteispinta-alaltaan 2300 m2:n suuruiset jaloit-
telualueet. Jaloittelualueet ovat betonipohjaiset ja niissä on 0,5 m korkuiset reunuk- set. Jaloittelualueita käytetään 7-12 kuukautta vuodessa. Lanta tarhoista siirretään kerran viikossa lantalaan ja virtsa ja sadevedet johdetaan tilavuudeltaan 3,5 m3:n suuruiseen kokoojakaivoon ja siitä edelleen pumppaamalla lietelantasäiliöön. Jaloit- telualueet eivät ole katettuja, mutta niistä on ruokintakatokset.
Lannan levitys
Lanta käytetään lannoitteena peltoviljelyssä. Kuivikelanta kompostoidaan ennen käyttöä. Tilalla on lannan levittämiseen käytettävissä olevaa peltoa yhteensä 160 hehtaaria, josta omaa on 118 ja vuokrapeltoa 42 hehtaaria. Lanta levitetään pelloille kasvukauden aikana, elokuun puoliväliin mennessä.
Laidunnus
Hakemuksen mukaan emolehmiä, hiehoja ja vasikoita laidunnetaan ympäri vuoro- kauden 4-5 kuukautta vuodessa. Laidunalaa on yhteensä 60 hehtaaria. Pieni osa lai- tumista rajoittuu Vuolijokeen. Eläimiä juotetaan juottovaunusta, josta on pumppu- käyttöinen juottoastia. Pysyvää ruokintapaikkaa laitumilla ei hakemuksen mukaan ole, mutta laitumilla on kesästä riippuen kiertävä ruokintapaikka, jonka käyttöaika kesäisin on 60-90 vuorokautta ja ruokintapaikka on paikassaan noin 7 vuorokautta.
Muut ympäristönsuojelunäkökohdat
Polttoainetta varastoidaan nykyisin tilalla kahdessa, yhteistilavuudeltaan 5,5 m3:n polttoainesäiliöissä. Säiliöt on varustettu laponestolla. Tilan muita öljytuotteita, joi- ta on noin 400 l, säilytetään hallissa tai katoksen alla, joissa on sementtilattia. Säilö- rehu paalataan ilman säilöntäainetta. Torjunta-aineita ei käytetä.
Ympäristökuormitus, ympäristövaikutukset ja niiden tarkkailu sekä kuormituksen rajoittamiseksi esitetyt toimenpiteet
Toiminnassa syntyvät jätteet
Tilan toiminnassa syntyviä jätteitä ovat mm. muovit, pilaantunut rehu, sekajäte, kuolleet eläimet ja ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, akut, loisteputket. Toiminnassa syntyvät jätteet on tarkemmin lueteltu taulukossa 1. Toiminnassa syntyvät maatalo- usmuovit toimitetaan muovikeräykseen. Kuolleet eläimet toimitetaan raatokeräyk- seen. Jäteöljy ja muut ongelmajätteet toimitetaan kunnalliseen ongelmajätteiden ke- räilyyn. Metalliromu noudetaan tilalta. Pilaantunut rehu kompostoidaan lantalassa ja levitetään lannanlevityksen yhteydessä pellolle lannoitteeksi. Sekajätteen hakee so- pimusperusteinen jätteenkuljetus.
Taulukko 1. Tilan toiminnassa syntyvät jätteet:
luokitus 1) jätelaji määrä/v hyödyntäminen ja käsittely
02 01 06 lanta 1640 m3 pelloille lannoitteeksi
02 01 06 lietelanta 700 m3 pelloille lannoitteeksi 02 01 02 kuolleet eläimet 25 kpl Honkajoki Oy:n raatokeräys
13 03 08 öljyjäte 200 l Ongelmajätt. keräys
16 06 01 akut 1-2 kpl Ongelmajätt. keräys
20 01 21 loisteputket 10 kpl Ongelmajätt. keräys
02 01 10 metalliromu 100 kg Kuusakoski Oy
02 01 03 pilaantunut rehu 5 tonnia Kompostointi, pellolle lannoitteeksi
02 01 04 paalimuovi 1 tonni Muovikeräily
20 03 01 sekajäte 600 l/2 vkoa Sopimusperusteinen keräily, kaatopaikka
1) Ympäristöministeriön asetuksen yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) mukainen luokitus
Toiminnasta aiheutuva melu ja liikenne
Eläinsuojan toiminnasta ei aiheudu merkittävää melua. Eläinkuljetusauto käy tilalla 10 kertaa vuodessa. Säilörehua kuljetetaan tilalla kerran viikossa ja lantaa levitetään kaksi kertaa vuodessa 1-2 viikkoa kerrallaan.
Toiminnan vaikutukset ympäristöön ja niiden rajoittaminen
Eläinsuojan laajennusosa sijoitetaan pois päin lähimmistä naapurikiinteistöistä. Ha- kemuksen mukaan lietelantaa muodostuu tilalla 700 m3. Kun huomioidaan jaloitte- lualueille ja kattamattomiin lietesäiliöihin kertyvät sadevedet, lietelantaa muodostuu 1887 m3 vuodessa. Lietelanta varastoidaan tiiviissä säiliöissä ja toinen lietelantasäi- liö on katettu. Eläinsuojista tulevat ravinteet hyödynnetään peltoviljelyssä. Hakija on esittänyt, että toiminta on suunniteltu siten, että siitä on mahdollisimman vähän vaikutusta ympäristöön. Tilalla on riittävästi peltopinta-alaa lannan levitystä varten.
Hakija harjoittaa luonnonmukaista maataloustuotantoa ja on sitoutunut noudatta- maan ympäristötuen ehtoja. Lisäksi jaloittelualueilla on 0,5 m korkeat betoniset reu- nat.
Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu
Hakija ei ole esittänyt toiminnan tai sen vaikutusten tarkkailua.
Paras käyttökelpoinen tekniikka
Eläinsuojan lietekourut toimivat padotuksella, mikä voidaan katsoa hyvin toimivaksi ratkaisuksi, kun on kyse lietteen siirrosta eläinsuojasta lietesäiliöön. Säilörehun tuo- tannossa käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa, koska säilörehu valmistetaan esikuivattuna ja säilöntään ei käytetä säilöntäaineita, jolloin ympäristöön ei aiheudu puristenesteitä. Jaloittelualueen sade- ja valumavedet kerätään lietelantasäiliöön. Ja- loittelualueet ovat tiivispohjaisia, joista lanta on helppo siirtää lantalaan.
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen
Lupahakemuksesta on tiedotettu ympäristönsuojelulain 38 §:n mukaisesti kuuluttamalla 5.7. – 6.8.2007 Kainuun ympäristökeskuksen ja Kajaanin kaupungintalon ilmoitustauluilla sekä Kainuun ympäristökeskuksen internet- sivuilla. Kuulutus on myös julkaistu Kainuun Sanomat – nimisessä sanomalehdessä 5.7.2007. Hakemuksesta on lisäksi lähetetty erityistiedoksianto niille, joita asian on erityisesti katsottu koskevan.
Hakemusasiakirjat ovat kuulutusaikana olleet nähtävillä Kajaanin kaupungintalolla ja Kainuun ympäristökeskuksen kirjaamossa.
Lausunnot
Kainuun ympäristökeskus on pyytänyt ympäristönsuojelulain 36 §:n mukaisesti hakemuksesta lausunnot Kajaanin kaupungin hallitukselta ja ympäristöteknisen lau- takunnan lupajaostolta, Kainuun maakunta-kuntayhtymän sosiaali- ja terveyslauta- kunnan ympäristöterveydenhuollon tulosalueelta sekä Kajaanin seurakunnalta. Ka- jaanin kaupungin ympäristölautakunnan lupajaosto on pyytänyt 7.8.2007 lisäaikaa lausunnon antamiselle. Kainuun ympäristökeskus on myöntänyt lisäajan 31.8.2007 saakka.
Hakemuksesta on annettu määräajassa kolme lausuntoa. Kajaanin kaupunginhallitus ei ole antanut lausuntoa määräaikaan mennessä.
Kainuun maakunta-kuntayhtymän ympäristöterveydenhuolto esittää 2.8.2007 päivätyssä lausunnossaan, että lupamääräyksiä annettaessa tulee huomioida erityi- sesti vesistön läheisyys. Laidunalueiden ja Vuolijoen väliin tulee jättää riittävän le- veä suojakaistale ravinteiden ja bakteerien huuhtoutumisen vähentämiseksi. Lisäksi lausunnossa esitetään, että lannan varastoinnissa ja levityksessä tulee käyttää sellai- sia työtapoja, että vesistöhaitat ja asutuksen kokemat hajuhaitat jäävät mahdolli- simman vähäisiksi. Ympäristöterveydenhuolto esittää, että muutoin toiminnassa on noudatettava, mitä hakemuksessa esitetään.
Kajaanin kaupungin ympäristölautakunnan lupajaosto on esittänyt 30.8.2007 anta- massaan lausunnossaan, että ympäristölupa voidaan myöntää, kun lupamääräyksis- sä otetaan huomioon seuraavaa:
- Lannan varastointitilat tulee olla riittävät eläinsuojista ja jaloittelualueilta tulevalle lannalle. Varastojen tulee olla vesitiiviitä ja niiden kunto on tarkistettava vuosittain.
- Lannan levityksessä tulee ottaa huomioon tilan sijainti kirkonkylän keskellä ja lä- hellä asutusta. Levitysajankohtaa valittaessa on otettava erityisesti huomioon, että lannan levityksestä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa. Lantaa kuljetettaessa si- tä ei saa valua tielle ja tielle vahingossa valunut lanta on mahdollisimman pian pois- tettava.
- Laitumen ja vesistön väliin tulee jättää suojavyöhyke ja estää eläinten pääseminen veteen.
Kajaanin seurakunta ei 6.8.2007 päivätyn lausunnon mukaan näe estettä hankkeen toteuttamiselle edellyttäen, että hajuhaitat eivät muodostu kohtuuttomiksi.
Muistutukset ja mielipiteet
Hakemuksesta ei ole annettu muistutuksia määräaikaan mennessä.
Hakijan vastine
Hakijalle on varattu 7.9.2007 päivätyllä kirjeellä tilaisuus vastineen antamiseen lau- sunnon johdosta. Hakija on antanut vastineensa 10.10. 2007 kirjatulla kirjeellä. Ha- kija vastaa Kainuun maakunta kuntayhtymän ympäristöterveydenhuollon, Kajaanin kaupungin ympäristöteknisen lautakunnan ja Kajaanin seurakunnan lausunnoissa esitettyihin hajuhaittoja ja vesistöjen suojakaistaa koskeviin asiakohtiin seuraavasti:
Hajuhaitat minimoidaan lannan kompostoinnilla, noudattamalla ympäristötuen ehto- jen mukaisia levitysaikoja ja –tapoja eli lanta levitettään kasvukaudella ja se mulla- taan vähintään vuorokauden kuluessa levityksestä tai se levitetään letkulevittimellä.
Lisäksi hajuhaittoja vähennetään kiinteäpohjaisella ja -seinäisellä lantalalla, joka täyttää luonnonmukaisen tuotannon sekä ympäristösitoutuksen ehdot. Edelleen haki- ja huomauttaa, että lannanlevitysajankohtaa määrittäessä seurakunnan toimitukset otetaan huomioon mahdollisuuksien mukaan. Eläinten laitumien ja joen väliin jäte- tään vähintään ympäristösitoumusehtojen mukainen suojavyöhyke, jolla varmiste- taan, että ravinteita ja bakteereita ei pääse huuhtoutumaan vesistöihin. Lantaa ei le- vitetä vesistöjen varrella oleville suojavyöhykkeille.
Kajaanin kaupungin ympäristöteknisen lautakunnan esittämään lantavarastojen riit- tävää tilavuutta koskevaan asiakohtaan hakija vastaa seuraavasti: Lantavarastotilat mitoitetaan maksimikarjamäärän mukaisesti. Lantala on suunniteltu ympäristöehto- jen mukaiseksi, mm. se rakennetaan vesitiiviiksi. Varastot tarkistetaan aina tyhjen- nyksen yhteydessä, vähintään kerran vuodessa. Edelleen lausunnossa viitattuun toi- minnan keskeiseen sijaintiin hakija esittää edellä esitetyn lisäksi seuraavaa: Lanta levitettään siten, että siitä muodostuu mahdollisimman vähän haittaa. Uudet raken- nukset ovat ajanmukaisimmat ja niissä on lannanlastausalue estämässä lannan kul- keutumista työkoneiden renkaissa tiealueelle. Lannanlevityskalusto huolletaan sään- nöllisesti mahdollisten vuotojen huomaamiseksi ja korjaamiseksi. Mikäli tielle jou- tuu lantaa, se puhdistetaan mahdollisimman nopeasti ja tarvittaessa avuksi pyyde- tään esimerkiksi Vuolijoen vapaapalokuntaa.
Tarkastus
Tilalla on pidetty ympäristölupahakemukseen liittyvä lupapalaveri ja -tarkastus 5.7.2007. Tarkastuskäynnistä on laadittu muistio ympäristönsuojelun tietojärjestel- mään.
YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU
Kainuun ympäristökeskus myöntää Jukka Karjalaisen eläinsuojan toiminnalle ympä- ristönsuojelulain 28 §:n mukaisen ympäristöluvan. Toiminnassa on noudatettava ha- kemusta ja sen liitteitä sekä seuraavia lupamääräyksiä.
Lupamääräykset
1. Eläinsuojan sijainti sekä eläinsuojien ja lantavarastojen rakenteet
Uusi eläinsuoja lantavarastoineen on sijoitettava ja rakennettava Myllypellon tilalle (Rno 14:163) 15.6.2007 päivättyjen piirustusten mukaisesti. Kylmäpihattoon saa si- joittaa yhteensä 150 emolehmää vasikoineen ja entiseen lietelannalla toimivaan na- vettaan 50 hiehoa ja neljä sonnia (yhteensä 684 eläinyksikköä). Eläinmäärää voi muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto ei ylitä edellä mainittua eläinyksikkömää- rän lannantuotantoa.
Eläinsuojien katoilta ja ruokintakatoksilta valuvat sade- ja sulamisvedet on johdettava lannan varasto- ja käsittelytilojen ulkopuolelle. Eläinsuojien pohjaraken- teiden, lantavarastojen, lietesäiliöiden ja lietekuilujen rakenteiden on oltava vesitii- viitä. Rakenteet on pidettävä kunnossa, jottei lietettä eikä lantaa pääse valumaan ympäristöön. Lietesäiliön ympärillä on oltava aita ja maanalaisen lietesäiliön tyh-
jennysaukko suojattava katettuna ja rakenteet on pidettävä kunnossa niin, että ihmis- ten ja eläinten putoaminen lietesäiliöihin estetään.
2. Kuivikelannan, lietteen ja jätevesien varastointi ja käsittely
Kuivikelanta on varastoitava tiivisrakenteisessa lantalassa. Kuivikelannan varastoin- titilavuutta on oltava emolehmien laiduntaminen huomioon ottaen vähintään 1700 m3. Sadeveden valuminen suoraan katolta lantalaan tulee estää. Kuivalantalassa on oltava reunat ja ajoluiska niin, että lanta nesteineen ei valu lantalan ulkopuolelle.
Reunojen vähimmäiskorkeuden tulee olla 500 mm ja ajoluiskan tulee olla vähintään 500 mm:n korkuinen.
Kattamattoman kuivalantalan sade- ja sulamisvedet ja muut virtsansekaiset nesteet on kerättävä ja johdettava lietesäiliöön.
Tarvittavaa lietesäiliötilaa 12 kuukauden varastointia varten on oltava lietelannalle ja avolantalasta ja jaloittelualueilta kertyville virtsansekaisille sadevesille vähintään 1887 m3. Kattamattomissa lietesäiliöissä tulee mahdollisuuksien mukaan käyttää ammoniakin haihtumista vähentävää kelluvaa katetta.
Eläinsuojan sosiaalitilojen käymälävedet on käsiteltävä talousjätevesien käsittelyä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla koskevan valtioneu- voston asetuksen (542/2003) mukaisesti. Käymälävesiä ja sakokaivolietteitä ei saa levittää pellolle ravinteeksi ilman asianmukaista käsittelyä.
3. Jaloittelualue
Jaloittelualueen ulkopuoliset puhtaat pintavaluntavedet ja eläinsuojien räystäsvedet on ohjattava jaloittelualueiden ulkopuolelle. Jaloittelualue on rakennettava tiivispoh- jaiseksi ja muotoiltava niin, että likavedet voidaan kerätä talteen ja johtaa tiiviiseen säiliöön. Lanta on poistettava jaloittelualueelta riittävän usein.
4. Lannan hyödyntäminen
Kuivalantalat ja lietesäiliöt on tyhjennettävä ja niiden kunto tarkistettava vuosittain sekä havaitut puutteet ja vauriot korjattava viivytyksettä. Lietesäiliöitä ja lantaloita tyhjennettäessä ja lantaa kuljetettaessa on toimittava niin, että lantaa ei pääse hallit- semattomasti ympäristöön. Ympäristöön joutunut lanta on poistettava välittömästi.
Lannan kuljetusta ja levitystä tulee välttää yleisinä juhlapyhinä ja koulujen yms.
juhlatilaisuuksien aikana.
Lannan levitykseen soveltuvaa peltoalaa on hakemuksen mukaisella eläinmäärällä ja -koostumuksella oltava vähintään 77 ha.
Lantaa pelloille levitettäessä on oltava huolellinen varsinkin vesistöjen läheisyydessä ja vesistöön viettävien peltolohkojen osalta. Lanta on levitettävä pel- loille tasaisesti ja siten, että lannan ravinteet eivät pääse valumaan vesistöön. Ravin- teiden vesiin pääsyn estämiseksi on vesistön ja valtaojien varsille sekä talousvesien hankintaan käytettävien kaivojen ympärille jätettävä riittävän leveä suojavyöhyke, jolle lantaa ei levitetä. Suojavyöhykkeen leveys valtaojan varrella on oltava vähin- tään yksi metri ja vesistön varrella vähintään viisi metriä. Seuraavan viiden metrin
leveydellä typpilannoitteiden pintalevitys on kielletty, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia.
Lannan levitysmäärissä on otettava huomioon viljavuustutkimukset, keskimääräinen satotaso, lannan typpi- ja fosforipitoisuudet sekä kasvien ravinnetarve siten, että maan ravinnetasapaino säilyy. Lanta on käytettävä ensisijaisesti keväällä. Lantaa ei saa levittää lumipeitteiseen tai routaiseen maahan, eikä mahdollisille tulvavaaran alaisille pelloille. Lietettä levitettäessä on huolehdittava siitä, ettei naapureille ai- heudu kohtuutonta haittaa. Liete on mullattava tai pelto on kynnettävä mahdolli- simman nopeasti lietteen levittämisen jälkeen, mikäli lantaa ei levitetä kasvustoon.
Lietelannan levittämistä luokitellulle pohjavesialueelle on vältettävä.
5. Eläinten laiduntaminen
Eläinsuojiin johtavien karjakujien ja kulkuaukkojen on oltava päällysteeltään sellai- sia, että kulkuväylät eivät liety ja väylille kertyvä lanta voidaan poistaa.
Laiduntaminen on toteutettava siten, että pintavesien pilaantumisen vaara on mahdol- lisimman vähäinen, eikä pohjavesien pilaantumisvaaraa synny. Laidunalueiden on säilyttävä kasvipeitteisinä koko laidunkauden. Vesistöön rajoittuvilla laidunalueilla laidunnuksesta ei saa aiheutua maa-aineksen ja lannan huuhtoutumista vesistöön ja tätä kautta vesistön rehevöitymistä. Eläinten pääsy vesistöön on estettävä. Laitumella kiertävä juotto- ja ruokintapaikka on perustettava siten, että juotto- ja ruokintapaikan ympäristön liettyminen ja maaperän eroosio ovat mahdollisimman vähäisiä.
6. Kemikaalien ja jätteiden varastointi
Kemikaalit, polttoaineet ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, että niistä ei aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista tai maaperän, pinta- ja poh- javesien pilaantumisvaaraa, eikä muutakaan haittaa ympäristölle.
Kemikaalit ja ongelmajätteet on säilytettävä ehjissä, suljetuissa ja merkityissä asti- oissa tiiviillä alustalla tarkoitukseen soveltuvassa varastopaikassa.
Polttonestesäiliöt on sijoitettava katokselliseen suoja-altaaseen, elleivät säiliöt ole vuodonilmaisulla varustettuja 2-vaippaisia säiliöitä. Säiliöiden tyhjennysletkuissa on oltava laponesto. Tankkauspaikan läheisyydessä on oltava imeytysainetta polttoai- nevuotojen varalle. Tankkauspaikka on tehtävä määräyksen mukaiseksi 31.12.2008 mennessä.
7. Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen
Jätehuolto on hoidettava Kainuun jätehuollon kuntayhtymän jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet (esim. jäteöljyt, akut, öljynsuodattimet, käyttökelvotto- mat torjunta-aineet ja loisteputket) on toimitettava ongelmajätteiden vastaanottopis- teeseen vähintään kerran vuodessa. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet, kuten paperi-, pahvi-, metalli- ja lasi- sekä muovijätteet on lajiteltava ja toimitettava niille tarkoi- tettuihin keräyspaikkoihin, mikäli tällaisia on alueelle järjestetty. Jos vastaanotto- paikkoja ei ole järjestetty, ne on toimitettava kaatopaikalle. Sekajätteet on toimitet- tava kaatopaikalle. Jätteiden avopoltto on kielletty.
Pilaantunut rehujäte tulee käyttää pellolla maanparannusaineena.
Kuolleet eläimet tulee toimittaa käsiteltäväksi asianmukaisen luvan saaneeseen käsittelylaitokseen tai muulle laitokselle, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty ky- seisen jätteen vastaanottaminen. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää.
8. Paras käyttökelpoinen tekniikka
Luvanhaltijan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tekniikan käyt- töönottoon, mikäli se vähentää tilan toiminnasta ympäristöön kohdistuvan kuormi- tuksen määrää.
9. Häiriö- ja poikkeustilanteet
Häiriötilanteista sekä vahingoista ja onnettomuuksista, joista saattaa aiheutua merkittävää ympäristöhaittaa, on viipymättä ilmoitettava kunnan ympäristönsuoje- luviranomaiselle ja Kainuun ympäristökeskukseen sekä öljyvahinkotapauksista Kai- nuun pelastuslaitokselle.
10. Toiminnan muuttaminen
Uuden eläinsuojan rakentamisesta sekä toiminnan lisäämisestä, muuttamisesta tai lopettamisesta on ilmoitettava Kainuun ympäristökeskukseen.
11. Kirjanpito ja raportointi
Luvanhaltijan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Vuosiyhteenveto kirjanpidosta tulee esittää Kainuun ympäristökeskukselle helmikuun loppuun men- nessä. Vuosiyhteenvedossa tulee esittää ainakin seuraavat tiedot:
-eläinmäärät
-tilan lannan tuotanto ja lannan varastointitilavuuden riittävyys -lannanlevitysalat
-kuolleiden eläinten määrät ja muut jätteet sekä niiden käsittelytavat ja toimituspaikat
-lantavarastojen ja lietesäiliöiden toimintaan liittyvien rakenteiden tarkkailu -toiminnassa havaitut häiriöt ja poikkeukselliset tilanteet
12. Muut määräykset ja ohjeet
Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava ympäristökeskukselle eläinsuojan käyttöön- otosta.
Luvanhaltijan tulee edellä mainittujen lupaehtojen lisäksi noudattaa valtioneuvoston antamassa asetuksessa Nro 931/2000 maataloudesta peräisin olevien nitraattien ve- siin pääsyn rajoittamisesta annettuja määräyksiä ja ohjeita.
Kuolleiden eläinten käsittelyssä tulee noudattaa maa- ja metsätalousministeriön ase- tusta Nro 1022/2000 (muutos 6/2001) eläinjätteen käsittelystä.
RATKAISUN PERUSTELUT
Kainuun ympäristökeskus katsoo, että hakemuksen ja asetettujen lupamääräysten mukainen eläinsuojan toiminta sekä luvanhaltijan asiantuntemus täyttävät laissa ase- tetut ympäristöluvan myöntämisen edellytykset. Määräysten mukaisesta toiminnasta ei aiheudu ympäristön terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän, pohja- tai pintaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttö- mahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella. Toiminnasta ei myös- kään aiheudu naapureille kohtuutonta rasitusta, eikä toiminta sijoitu kaavamääräys- ten vastaisesti.
Vastaukset lausuntoihin
Kainuun maakunta-kuntayhtymän sosiaali- ja terveyslautakunnan ympäristötervey- denhuollon tulosalueen ja Kajaanin kaupungin ympäristölautakunnan lupajaoston lausunnoissa esitetyt lannan varastointia koskevat vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä 1, 2 ja 3. Edellä mainittujen viranomaisten lannan levitystä koske- vat asiakohdat on huomioitu lupamääräyksessä 4 ja vesistöjen suojakaistoja koske- vat vaatimukset lupamääräyksessä 5.
Lupamääräysten perustelut
Lupamääräysten tavoitteena on ehkäistä haitalliset ympäristövaikutukset ennakolta tai rajoittaa ne mahdollisimman vähäisiksi. Eläinsuojan sijoittamista koskevalla määräyksellä varmistetaan eläinsuojan sijoittaminen hakemuksessa esitettyyn paik- kaan.(1)
Eläinsuojan ja lantavarastojen asianmukaisella rakentamisella ja rakenteiden riittä- vällä huollolla ehkäistään ympäristöhaittojen syntyminen. Maa- ja metsätalousminis- teriön asetuksen Nro 100/01 liitteessä 12: MMM-RMO C4, Kotieläinrakennusten ympäristöhuolto, on annettu lantavarastojen, -kourujen ja säilörehuvarastojen raken- tamistekniset määräykset ja -ohjeet. (lupamääräys 1)
Lannan varastointitilavuuden mitoitus perustuu valtionneuvoston asetukseen 931/2000 maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta.
Asetuksen 4 §:n mukaan lannan varastointitilan tulee olla riittävän suuri, jotta siihen voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertynyt lanta lukuun ottamatta samana laidunkautena eläinten laidunnuksen yhteydessä laitumelle jäävää lantaa. Lisäksi ti- lavuuslaskelmissa on huomioitu kattamattomiin säiliöihin vuosittain kertyvät sade- ja sulamisvedet (0,3 m3/avopintainen säiliö-m2, 0,1 m3/avolantala-m2 ja 0,3 m3/jaloittelualue-m2 ). Lannan riittävällä varastointitilavuudella ehkäistään suoria ravinnevalumia ympäristöön ja mahdollistetaan lannan levittäminen ympäristön ja kasvukauden suhteen edullisimpaan aikaan. Sade- ja sulamisvesistä lantalaan kerty- vät nesteet on kerättävä ja johdettava tiiviiseen säiliöön tai imeytettävä kuivikkeisiin.
Tässä tapauksessa, kun kuivalantalan koko on melko tarkkaan mitoitettu, on sade- ja sulamisvedet kerättävä ja johdettava mieluummin nesteenä säiliöön kuin imeytettävä ne kuivikkeisiin. Tarvittaessa osan virtsansekaisesta sadevedestä voi imeyttää kui- vikkeisiin ja varastoida lantalaan. Avonaisten lietesäiliöiden kattamisella vähenne- tään ammoniakin haihtumista. (lupamääräys 2)
Haja-asutusalueella sijaitsevan elinkeinotoiminnan seurauksena syntyvä jätevesi on valtioneuvoston asetuksen (542/2003) talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitos- ten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla eli ns. jätevesiasetuksen mukaan käsi-
teltävä asetuksessa esitettyjen puhdistustehovaatimusten mukaisesti. Jätevesien joh- taminen lietelantasäiliöön ja niiden levittäminen sellaisenaan pellolle ravinteeksi ei ole asetuksen vaatimusten mukaista käsittelyä. (lupamääräys 2)
Lupamääräyksillä jaloittelualueesta estetään lannan ja virtsan leviäminen jaloittelu- alueen ulkopuolelle. (Lupamääräys 3)
Lantavarastojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan lantavarastojen hyötyti- lavuuden säilyminen suunnitelman mukaisena. Lannan levitystä varten tulee olla riittävästi peltoalaa, jotta lanta voidaan hyödyntää niin, ettei ylilannoituksen seura- uksena aiheudu vesistöjen rehevöitymistä tai pohjaveden pilaantumisvaaraa. (lupa- määräys 4)
Peltopinta-alavaatimus perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön ja kasvien fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuoje- lusta 30.9.1998 antaman ohjeen mukaisesti. Lannan levitysalaa tulee olla vähintään yksi peltohehtaari 1,5 lypsylehmää, neljää hiehoa tai kahdeksaa alle kahdeksan kuu- kauden ikäistä nautaeläintä kohden. (lupamääräys 4)
Lannan levittämistä koskevat ohjeet perustuvat valtioneuvoston asetukseen 931/2000 maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta.
Lannan tyhjentämistä ja kuljettamista sekä lannan levittämistä koskevilla määräyk- sillä ja ohjeilla ehkäistään hajuhaittoja ja ammoniakin haihtumista sekä pinta- ja pohjavesien pilaantumista ja rehevöitymistä. Toiminnasta ei saa aiheutua naapureille terveyshaittaa tai kohtuutonta viihtyvyyteen kohdistuvaa haittaa. (lupamääräys 4) Levitettäessä lantaa vesistöön rajoittuville pelloille, on oltava erityisen huolellinen, koska osa peltolohkoista sijaitsee vesistön varrella.
Toiminnasta ei saa aiheutua pinta- ja pohjavesien pilaantumista, eikä sen vaaraa.
Laitumien kasvipeitteisyyden säilymisellä voidaan vähentää eroosiota ja ravinteiden huuhtoutumista vesistöön. (lupamääräys 5)
Luvanhaltija on velvollinen huolehtimaan kemikaalien, ongelmajätteiden ja muiden jätteiden asianmukaisesta käsittelystä ja varastoinnista niin, ettei aiheudu maaperän, eikä pohja- ja pintavesien pilaantumista. Polttoainesäiliöitä ja tankkauspaikkaa kos- kevilla määräyksillä ehkäistään maaperän pilaantumista. Säiliöiden sijoittamisella tiiviiseen suoja-altaaseen mahdollistetaan polttoainevuotojen havaitseminen, este- tään polttoaineen joutuminen maaperään ja mahdollistetaan valuneen polttoaineen talteenotto. Varastointi- ja tankkauspaikan läheisyyteen varatulla öljynimeytysmate- riaalilla estetään maaperän laajamittainen pilaantuminen. (lupamääräys 6)
Jätteet tulee lajitella, varastoida ja käsitellä niin, että niistä ei aiheudu ympäristön pi- laantumista, terveyshaittaa, epäsiisteyttä eikä roskaantumista. Jätelain mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuutto- mia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisijai- sesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti jätteen sisäl- tämä energia. (lupamääräys 7)
Kuolleiden eläinten asianmukaiselle käsittelyllä estetään mahdollisten eläintautien leviäminen tilan ulkopuolelle. Eläinperäinen jäte on käsiteltävä EY:n eläinperäisiä sivutuotteita koskevan asetuksen mukaisesti laitoksessa, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä eläinperäisiä jätteitä. (lupamääräys 7)
Luvanhaltijan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ym- päristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämisvaikutuksista. Toiminnassa on pyrittävä käyttämään ympäristön kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. (lupa- määräys 8)
Ympäristönsuojelulain 62 §:n mukaan poikkeuksellista tilanteista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle. Valvontaviranomainen voi kyseisten tilanteiden seuraukse- na antaa tarpeellisia määräyksiä ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi tai vähen- tämiseksi. (lupamääräys 9)
Toiminnan olennaista muutosta koskevalla ilmoitusvelvollisuudella varmistetaan tiedonkulku ympäristöviranomaiselle. Ilmoituksen perusteella ympäristöviranomai- nen voi arvioida muutoksen vaikutusta voimassa oleviin lupamääräyksiin ja arvioida mahdollisen uuden ympäristöluvan tarvetta. Luvanhaltijan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista kuten suunnitelmista muuttaa lannan hyödyntämistapaa. (lupamääräykset 10 ja 12)
Kirjanpitoa ja raportointia koskevalla määräyksellä varmistetaan viranomaisen tie- donsaanti ja valvonnan järjestäminen. Toiminnasta saamansa tietojen perusteella vi- ranomainen voi seurata luvassa annettujen määräysten noudattamista. Lannanlevi- tysalojen kirjaamisella varmistetaan, että lannanlevitysalaa on riittävästi suhteessa syntyvän lannan määrään. (lupamääräys 11)
LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo
Tämä päätös on voimassa toistaiseksi tai siihen saakka, kunnes päätös mahdollises- ta uudesta lupahakemuksesta on saanut lainvoiman.
Jos lupavelvollinen toiminta oleellisesti laajenee tai muuttuu, on toiminnalle haetta- va uusi ympäristölupa.
Tarvittaessa ympäristökeskus voi ympäristönsuojelulain 58 §:ssä säädettyjen edel- lytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai ympäristönsuojelulain 59 §:ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä peruuttaa luvan.
Lupamääräysten tarkistaminen
Toiminnanharjoittajan tulee jättää lupamääräysten tarkistamista koskeva ympäristö- lupahakemus Kainuun ympäristökeskukselle 31.12.2017 mennessä. Hakemuksessa tulee olla selvitykset toiminnan laajuudesta, käytössä olevista ympäristönsuojelu- ratkaisuista ja arvioi parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta sekä muut ympäristönsuojeluasetuksen 8 – 12 §:n edellyttämät selvitykset soveltuvin osin.
Velvoite on annettu ympäristönsuojelulain 55 §:n nojalla.
Lupamääräyksiä ankaramman asetuksen noudattamisesta
Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn lu- van määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voi- massaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET
Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 2-8, 28,31,35-38, 41- 43, 45- 46, 52-59, 62, 76, 81, 90, 98, 105 §:t
Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 8 – 11, 16 – 19, 23, 37, 30 §:t Jätelaki (1072/93) 4, 6, 12, 15, 19, 51 – 52 §:t
Valtioneuvoston asetus (931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta
Ympäristöministeriön asetus (1129/2001) yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelosta
Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920, muutos 90/2000) 17, 19 §:t
Maa- ja metsätalousministeriön asetus (1022/2000, muutos (6/2001) eläinjätteen kä- sittelystä
Maa- ja metsätalousministeriön asetus (1374/2004) eläimistä saatavien sivutuottei- den hävittämisestä syrjäisillä alueilla sekä kuolleiden lemmikkieläinten hävittämi- sestä
Valtioneuvoston asetus talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkos- tojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003)
Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN
Maksu 1 570 euroa (alv 0%)
Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) ja ympäristöministeriön alu- eellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista antaman asetuksen (1387/2006) nojalla.
Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiassa.
PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Kuulutus
Ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla ympäristökeskuksen ja Kajaanin kaupungin ilmoitustaululla sekä ympäristöhallinnon www-sivuilla. Tieto päätöksestä julkaistaan Vuolijoki – sanomalehdessä 15.11.2007. Lupapäätös pide- tään nähtävänä Kajaanin kaupungintalolla ja Kainuun ympäristökeskuksen kirjaa- mossa sekä www-sivuilla valitusajan.
Jakelu
Päätös lähetetään hakijalle:
Jukka Karjalainen
Kirkkotie 1
88270 Vuolijoki
Jäljennös päätöksestä lähetetään:
Kajaanin kaupunginhallitus
Kajaanin kaupungin ympäristöteknisen lautakunnan lupajaosto Kajaanin seurakunta
Kainuun maakunta-kuntayhtymän sosiaali- ja terveyslautakunnan ympäristötervey- denhuollon tulosalue
Kainuun TE-keskuksen maaseutuosasto Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Oulun lääninhallitus
Päätöstä koskeva kuulutus lähetetään tiedoksi niille, joille on annettu erikseen tieto hakemuksen vireilläolosta.
MUUTOKSENHAKU
Tähän päätökseen ja päätöksen käsittelystä perittyyn maksuun saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen.
Valitusosoitus on liitteenä.
Ympäristölupayksikön päällikkö
ympäristölakimies Saara Ylisirniö
Ylitarkastaja Seija Schroderus-Härkönen
LIITE Valitusosoitus
Liite
VALITUSOSOITUS
Ympäristökeskuksen päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen kirjallisella valituksella.
Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa ympäristökeskuksen päätöksen antopäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapun- päivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä.
Valitusaika päättyy 17. 12. 2007 .
Valituskirjelmän toimittaminen
Valituskirjelmä on toimitettava valitusajassa Kainuun ympäristökeskuksen kirjaamoon. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukiolo- ajan päättymistä.
Kainuun ympäristökeskuksen osoite
Postiosoite Käyntiosoite
PL 115 Kalliokatu 4
87101 KAJAANI 87100 KAJAANI
Fax Sähköposti 020 490 6577 kirjaamo.kai@ymparisto.fi
Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen
Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava
− valittajan nimi ja kotikunta
− postiosoite ja puhelinnumero, joihin asian käsittelyä koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 VAASA)
− päätös, johon haetaan muutosta
− miltä kohdin ja mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi
− perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
− Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä taikka jos valituksen laati- jana on muu henkilö, on valitus-kirjelmässä ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta
Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä
− ympäristökeskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä
− asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitet- tu viranomaiselle.
Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa.
Oikeudenkäyntimaksu
Valittajalta peritään Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa, ellei valittaja tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain 7 §:n nojalla vapaudu maksuvelvollisuudesta.
