Kivihiilivarastolle on oltava ympäristölupa ympäristönsuojelulain 28 §:n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin kohdan 5 d) perustella

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO

Nro 18/2006/2

Dnro LSY-2004-Y-209

Helsinki Annettu julkipanon

jälkeen 17.7.2006

ASIA Kantvikin eteläsatamaa ja kivihiilivarastoa koskeva ympäristölupa- hakemus

LUVAN HAKIJA Finnsteve Oy Ab PL 225

00181 Helsinki SATAMA JA SIJAINTI

Kantvikin eteläsatama kivihiilivarastoineen sijaitsee Kirkkonummella Strömsbyn kylässä Pikkalanlahden ja Strömsbynlahden välisen sal- men suussa Kantvikin taajaman lounaispuolella kiinteistöillä 257- 481-0001-0123, 257-481-0001-0124 ja 257-481-0001-0125. Toimin- nanharjoittajana ja operaattorina toimii Finnsteve Oy Ab. Alueen omistaa Helsingin kaupunki.

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Pääosin kauppamerenkulun käyttöön tarkoitetun ja yli 1 350 tonnin vetoisille aluksille soveltuvan sataman tai lastaus- taikka purkulaitu- rin toimintaan on oltava ympäristölupa ympäristönsuojelulain 28 §:n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin koh- dan 12 a) perusteella.

Uudenmaan ympäristökeskus on 25.3.2004 päätöksellään No YS 317 velvoittanut Strömsby Invest Oy:n hakemaan sataman toimin- noille ympäristölupaa ympäristönsuojelulainsäädännön voimaan- panosta annetun lain (113/2000) 7 §:n perusteella.

Kivihiilivarastolle on oltava ympäristölupa ympäristönsuojelulain 28

§:n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin kohdan 5 d) perustella.

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Ympäristölupavirasto on asiassa toimivaltainen lupaviranomainen ympäristönsuojelulain 31 §:n 1 momentin kohdan 1) ja 4 momentin sekä 35 §:n 4 momentin, ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 mo- mentin kohdan 7 a) ja 7 §:n kohdan 5 b) perusteella.

Kantvikin eteläsataman alueen ympäristöluvanvaraisilla toiminnoilla on sellainen ympäristönsuojelulain 35 §:n 4 momentissa tarkoitettu tekninen ja toiminnallinen yhteys, että niiden ympäristövaikutuksia on tarpeen tarkastella yhdessä. Sataman ympäristölupa-asian rat- kaisee ympäristölupavirasto. Ympäristönsuojelulain 31 §:n 4 mo- mentin nojalla ympäristölupavirasto ratkaisee myös kivihiilivarastoa koskevan ympäristölupa-asian.

ASIAN VIREILLETULO

Hakemus on tullut ympäristölupavirastossa vireille 30.6.2004. Ha- kemusta on täydennetty 26.10.2004, 15.2.2005 ja 16.2.2005.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUS Päätökset

- Kirkkonummen kunnan lupa- ja valvontajaosto on 23.6.1998 (§ 73) myöntänyt sataman toiminnalle ympäristölupamenettelylain mukai- sen ympäristöluvan. Päätöksen mukaan sataman toiminta-aika on arkisin normaalisti klo 7-23; laivan purku tai lastaus voidaan kuiten- kin suorittaa myös muun aikana, mikäli laivan liikennöinti ja tehtaiden toiminta sitä vaatii. Tästä on kuitenkin ilmoitettava lähinaapureille vähintään vuorokausi ennen laivan satamaan tuloa. Satamalaiturin eteläreunalle rakennettavaksi esitetty pöly- ja meluseinä on raken- nettava valmiiksi viimeistään 31.8.1998 mennessä.

- Kirkkonummen kunnan lupa- ja valvontajaosto on 29.9.1998 melues- teen asentamisen ja melumittausten jälkeen todennut (§ 127), että sataman alueelle tehdään vielä melun vähentämiseksi lisätoimenpi- teitä istutusten ja lisäseinän muodossa. Kuorma-autojen ja lastaus- koneiden ääni heijastui mittausten aikana osaksi laivan kyljestä, mis- tä syystä rakennetun meluesteen ja satamanosturin väliselle osalle rakennetaan melueste, joka sulkee äänen heijastumisen.

- Kirkkonummen terveyslautakunta 14.12.1983 (§ 295) myöntänyt ki- vihiilivarastolle sijoituspaikkaluvan (koskien vanhaa varastoaluet- ta), jonka mukaan hiilivaraston korkeuden tulee pysyä vähintään 1 metri kallioleikkauksen korkeimman kohdan alapuolella ja hiilivaras- ton ja Sjöholmin alueiden väliselle rajalle on pölyn estämiseksi ra- kennettava aita. Pölyhaittojen minimoimiseksi on hiilivarastoa kastel- tava ja tarvittaessa käytettävä pinta-aktiivisia kosteutusaineita. Myös hiilivaraston liikenteeseen käyttämää alustaa on kuivana aikana kas- teltava. Tuulen suunnan ollessa purkamispaikalta Sjöholmille päin ja tuulen nopeuden ylittäessä 15 m/s ei hiiltä saa purkaa etelälaiturissa kuivissa sääoloissa (tuulen nopeus tulee tarkastaa Porkkalan luot- siasemalta). Hiiltä ei saa purkaa klo 23.00-07.00.

Uudenmaan lääninoikeus on 21.5.1985 (päätös nro 942/II) hylännyt terveyslautakunnan päätöksestä tehdyn Sjöholmien valituksen.

Kirkkonummen terveyslautakunta on 7.8.1985 selvityksessään kor- keimmalle hallinto-oikeudelle todennut, että hiilikentän uusi paikka tulee sijaitsemaan noin 100 m nykyistä pohjoisempana ja nykyinen hiilikenttä muutetaan ns. velvoitevarastoksi, jolloin hiilen käsittely sii- nä olennaisesti vähenee.

Korkein hallinto-oikeus on 28.10.1986 (taltio nro 4233) hylännyt Sjöholmien valituksen koskien tätä ns. vanhaa hiilivarastoa.

- Kirkkonummen terveyslautakunta on 28.8.1985 (221 §) myöntänyt Suomen Sokeri Oy:n ns. etelälaiturille johtavan tien pohjoispuolisel- le noin 15 000 m²:n alueelle sijoitettavalleuudelle hiilivarastolle si- joituspaikkaluvan. Päätöksen liitteen 2 mukaan alue pohjustetaan mm. muovikalvolla ja suodatinhiekalla sekä salaojitetaan.

- Uudenmaan lääninoikeus on 25.5.1988 päätöksellään nro 778 hy- lännyt Sjöholmien terveyslautakunnan päätöksestä tekemän valituk- sen.

- Korkein hallinto-oikeus on 21.2.1990 antamallaan päätöksellä tal- tio nro 628 on muuttanut ja täydentänyt terveyslautakunnan kivihii- livarastoa koskevaa päätöstä (221 §/28.8.1985). Voimassa olevat lupamääräykset kuuluvat seuraavasti:

1. Hiilen purusta, kuljetuksesta ja lastauksesta aiheutuva melu ei saa lähiasutusalueella ylittää seuraavia melutasoja: päivisin klo 7-23 si- sätiloissa LAeq=35 dB ja päivisin klo 7-23 ulkona piha-alueella LAeq=55 dB.

Koneiden hankinnassa pitää kiinnittää huomiota mahdollisimman al- haiseen melutasoon. Hiiltä ei saa purkaa klo 23-7.

2. Terveyslautakunnan toimesta suoritetaan melumittauksia Sjöhol- min tontilla. Mikäli aihetta ilmaantuu, voi terveyslautakunta teettää tarkistusmittauksia hakijan kustannuksella.

3. Pölyhaittojen vähentämiseksi pitää hiilivarastoa kastella. Tarvitta- essa on käytettävä pinta-aktiivista kosteutusainetta. Myös hiilen kul- jetukseen käytettävää alustaa täytyy kastella kuivalla säällä. Tarpee- tonta ajoneuvojen kulkua hiilivaraston alueella on vältettävä. Ajoneu- vojen on kuljettava hitaasti, jotta pölyäminen estyy.

4. Hiilikentän ympärille on jätettävä tai tarvittaessa istutettava suo- jaava puustovyöhyke.

5. Hakijan on suoritettava pölynkeräystutkimus kahden viikon mitta- usjaksoina neljä kertaa vuodessa terveyslautakunnan mahdollisesti antamien tarkempien määräysten mukaan varaston ollessa toimin- nassa. Pölyn keskiarvo ei saa mittausaikana ylittää 80 µg/m³ Sjö- holmien omistamalla kiinteistöllä Sjöhem RN:o 1:79.

6. Hakijoiden omistamaa ns. vanhaa hiilivarastoa saa käyttää aino- astaan varmuusvarastona. Terveyslautakunta saa kuitenkin hake- muksesta erityisestä syystä myöntää tilapäisen poikkeuksen sellai- sesta käytöstä. Hakijan tulee toimittaa terveyslautakunnalle asian- mukainen selvitys koskien vanhan hiilivaraston täyttämistä, käyttöä ja muita varaston toimintaan liittyviä seikkoja kahden kuukauden ku- luessa uuden sijoituspaikkaluvan voimaantulosta.

Kaavoitus

Sataman alue on Kirkkonummen kunnanvaltuuston vuonna 1997 hyväksymässä Kirkkonummen yleiskaavassa 2020 merkitty sata- ma-alueeksi (LS), sen etelänpuoleinen alue lähivirkistysalueeksi (VL) ja koillisenpuoleinen alue pienvenesatamaksi (LV). Sataman itäpuolella on yritystoiminnan alue (PT), joka on varattu yksityisiä palveluja, hallintoa, teollisuutta ja muuta yritystoimintaa varten.

Strömsbynlahden alueelle on suunniteltu lisättävän asuinalueita (varaukset yleiskaavassa), mutta yksityiskohtaisempi kaava puuttuu vielä.

TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ

Pikkalanlahti on Siuntion ja Kirkkonummen kuntien alueella sijaitse- van suuren merenlahden pohjoisosa. Pikkalanjoki (Siuntionjoen ala- osa) laskee Båtvikeniin Pikkalanlahden pohjoisimmassa osassa.

Kantvikin eteläsatama sijaitsee noin 800 metrin päässä Siuntion kunnan rajasta Båtvikenin itäpuolella Strömsbynlahteen johtavan salmen suussa. Salmen vastakkaisella rannalla parin sadan metrin päässä sijaitsee Kantvikin pohjoissatama sekä Suomen Sokeri Oy:n tehdasalue. Kantvikin eteläsataman itäpuolella Strömsbynlah- den pohjukassa sijaitsee pienvenesatama. Satama on metsikön ympäröimä laituri- ja lastausaluetta lukuunottamatta.

Lähin asutus, tila Sjöhem R:no 1:79 sijaitsee välittömästi sataman eteläpuolella. Kauempana Källuddissa on vapaa-ajan asutusta. Lä- hin koulu ja lasten päiväkoti sijaitsevat Kantvikin kylässä yli kilomet- rin päässä.

Kantvikin satamiin johtaa kulkusyvyydeltään 9,2 metrin laivaväylä.

Pikkalanlahdella on laivaliikenteen lisäksi runsaasti pienveneliiken- nettä. Uittoa ei vesialueella harjoiteta.

Sataman eteläpuolella on Kasabergetin muinaismuistolailla rauhoi- tettu kallioinen alue. Suojellut Stora Tallholmenin saaret vesialuei- neen sijaitsevat sataman länsipuolella Pikkalanlahdella parin kilo- metrin päässä. Noin 2 kilometriä satamasta kaakkoon sijaitsee luonnonsuojelualue, Lillträsk-järven rantasuo. Lähimmät Natura 2000 –verkostoon kuuluvat alueet ovat Meikon-Lappträskin metsä- alue pohjoisessa vajaan 3 kilometrin päässä ja Satfjärdenin- Tavastfjärdenin lintuvedet noin 5 kilometriä satamasta itään.

Satama ei sijaitse pohjavesialueella.

Merialueen kuormitus ja tila

Pikkalanlahteen tulee Pikkalanjoen kautta vuositasolla selvästi suu- rin ravinne- ja orgaanisen aineen kuormitus. Pikkalanlahtea kuormit- tavat pistemäisesti Kirkkonummen kunta, Siuntion kunta, Suomen Sokeri Oy, Upinniemen varuskunta, Pirelli Cables and Systems Oy

ja Nordic Aluminium Oyj. Myös lahden lähivaluma-alueelta huuhtou- tuu vesistöön ravinteita ja orgaanista ainetta hajakuormituksena.

Veden vaihtuminen Pikkalanlahden sisäosien ja ulkomeren välillä on kuitenkin melko tehokasta.

Jätevesikuormittajien toimesta Pikkalanlahden veden laatua tarkkail- laan yhteistarkkailuna vuosittain ja lähin havaintopiste (hp 6) sijait- see sataman koillispuolella Kantvikin pohjoissataman edustalla, jon- ka länsipuolelle johdetaan Suomen Sokeri Oy:n Kantvikin puhdista- mon jätevedet (prosessivesiä ja yhdyskuntajätevesiä). Jätevesivai- kutus on näkynyt kyseisessä pisteessä varsinkin kohonneina koli- bakteeripitoisuuksina. Typpi- ja fosforipitoisuudet olivat vuoden 2003 tarkkailun mukaan päällysvedessä vain hieman kohollaan sokeriteh- taan purkualueella; happipitoisuus sen sijaan oli hyvä.

Biologisista tutkimuksista pohjaeläintutkimus sisältyy uudistettuun Pikkalanlahden kalataloudelliseen yhteistarkkailuun, jonka ensim- mäinen tutkimusvuosi oli 2003. Tutkimus tehdään 4 vuoden välein ja se käsittää em. pohjaeläintutkimuksen ohella kalastuskyselyn, saa- liskirjanpidon ja kalojen käyttökelpoisuustutkimuksen. Lähin pohja- eläinten tutkimuslinja (Pe 4) sijaitsee sataman luoteispuolella Bild- uddenin kohdalla. Syvyydessä 2 m oli 18 taksonia ja pohjaeläinyh- teisö oli suhteellisen hyväkuntoinen. Syvyydessä 10 m pohja oli hie- noa lietettä, jossa oli hieman rikkivedyn hajua ja lajeja havaittiin 4 (valtalajina surviaissääsken toukat). Pohjaeläinyhteisö ilmensi huo- nokuntoista pohjaa, mutta tilanne oli parempi kuin edellisellä tutki- muskerralla syksyllä 2000, jolloin pohjaeläimiä ei havaittu lainkaan.

Pikkalanlahdella harjoitetaan kalastusta, lähinnä virkistys- ja kotitar- vekalastusta ja ammattikalastusta yhden kalastajan toimesta. Koko- naissaalis oli v. 2003 yhteensä 2 246 kg ja saaliit koostuivat pääasi- assa ahvenista, kuhista, särjistä, hauista, silakoista ja lahnoista. 48

% kalastustiedusteluun vastanneista piti runsaita leväkukintoja koh- talaisena tai huomattavana ongelmana, veden sameutta 55 %. Kalo- jen käyttökelpoisuustutkimusta varten pyydettiin syyskuussa 2003 Pikkalanlahdelta 5 kuhaa, samoin Pikkalanselältä. Molempien aluei- den kalanäytteet luokiteltiin aistinvaraisessa tutkimuksessa hyvän ja erittäin hyvän välille. Kalat olivat parempilaatuisia kuin aikaisemmis- sa tutkimuksissa vuosina 1995, 1996 ja 2000.

Ilman laatu

Energiantuotanto ja liikenne ovat Kirkkonummen alueella merkittä- vimmät ilman kuormittajat. Kirkkonummen ilmaa kuormittavat etu- päässä rikkidioksidi, typen oksidit, hiilivedyt, pienhiukkaset ja otsoni.

Lisäksi alueen ilmassa on häkää, metalleja, haihtuvia orgaanisia yh- disteitä, haisevia yhdisteitä ja hiilidioksidia, jota syntyy etenkin fossii- lisiin polttoaineisiin perustuvasta energiantuotannosta ja liikenteestä.

Vuosina 2000-2001 tehdyn Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakun- tien alueen ilmanlaadun bioindikaattoritutkimuksen mukaan sormi- paisukarve luokiteltiin selvästi vaurioituneeksi kahden taajaman ha-

vaintoalan lisäksi yksittäisillä havaintoaloilla, joista yksi sijaitsi Pikka- lanlahdella.

Alueen maaperän laatu

Maa ja Vesi Oy on tehnyt vuonna 2000 maaperäselvityksen Kantvi- kin eteläsataman alueella (tutkimus 002300is 27.11.2000). Maape- rän laatua selvitettiin ottamalla näytteitä alueella aikaisemmin sijain- neen vanhan hiilikentän alueelta (näytepisteet 1-3) sekä kallioon louhitulta uuden hiilikentän alueelta (näytepisteet 5-7). Alueelta otet- tujen näytteiden perusteella varastoalueiden (näytteet 1-3 ja 5-7) täyttömaan (louhe, hiili/tuhka, siltti, hiekka) metallipitoisuudet olivat pieniä. Ainoastaan arseenin pitoisuus 22,6 mg/kg pisteessä 3 (0,7 m:n syvyyteen) oli yli SAMASE-ohjearvon 10 mg/kg, mutta selvästi alle raja-arvon 50 mg/kg. Kadmiumin pitoisuus pisteessä 3 (0,89 mg/kg) ja pisteessä 7 (0,67 mg/kg) oli lievästi yli ohjearvon 0,5 mg/kg. Molybdeenipitoisuus pisteessä 3 (5,21 mg) on lievästi yli ai- neelle käytetyn ohjearvon 5 mg/kg. Ottaen huomioon, että näytteet sisälsivät hiiltä/tuhkaa, ei pitoisuuksien perusteella ole viitteitä maa- perän haitta-aineiden kohoamisesta.

Varastoalueiden ulkopuolella lähempänä laituria otetussa näytteessä (piste 4) ei havaittu SAMASE-ohjearvoista poikkeavia metallipitoi- suuksia. Missään näytteessä ei havaittu merkkejä öljystä tai liuotin- aineista aistinvaraisten havaintojen eikä vesikokeen perusteella.

Johtopäätöksenä tutkimuksesta oli, ettei alueella ollut havaittavissa satamatoiminnan tai hiilen varastoinnin aiheuttamaa maaperän li- kaantumista ja alue soveltuu satamakäyttöön koko tutkitulla alueella.

SATAMAN TOIMINTA

Yleiskuvaus toiminnasta

Satamassa käyvät alukset ovat pääosin irtolasti- ja kappaletavara- aluksia. Lasti on tuotantolaitosten raaka-aineita tai valmiita tuotteita.

Kantvikin eteläsatama toimii mm. sataman lähistöllä sijaitsevan Gyp- roc Oy:n raaka-aineen, kipsin tuontisatamana. Lisäksi sataman kaut- ta tuodaan kivihiiltä ja sementtiä. Kivihiilivarasto sijaitsee sataman alueella ja Finnsementin kolme sementtisiiloa sijaitsevat sataman välittömässä läheisyydessä, sataman itäpuolella metsän ympä- röimänä. Satamaa käytetään tarvittaessa myös Kantvikin pohjoissa- taman toimintojen täydentämiseen, palvelemaan sokeripuhdistamon, Voimavasu Oy:n kivihiilivoimalaitoksen ja Mildola Oy:n kasviöljyteh- taan toimintoja.

Sataman operaattorina toimii Finnsteve Oy Ab, joka vastaa satama- toiminnasta. Satamajärjestys (vuodelta 1991) on yhteinen Kantvikin pohjois- ja eteläsatamille. Kivihiilen ja kipsikiven kuormauksessa käytetään ulkopuolista urakoitsijaa.

Satamassa työskennellään läpi vuoden pääasiassa arkipäivisin kello 07-23 ja lauantaisin kello 07-15. Joidenkin laivojen (noin 20 %) kii- reellisen aikataulun johdosta joudutaan laivojen lastausta tai purkua tekemään ylityönä edellä mainittujen aikojen ulkopuolella. Vuoden 2003 liikennetietojen perusteella satamassa oli laiva noin 2370 tuntia eli noin 99 vuorokautena.

Sataman tavaramäärät ja liikenne

Satamassa kävi v. 2003 112 laivaa ja lastia käsiteltiin noin 660 000 tonnia. Maksimikapasiteetin toteutuminen tarkoittaisi noin 200 laiva- käyntiä vuodessa ja noin 1 milj. tonnia tavaraa.

Kivihiiltä tuotiin vuonna 2003 noin 300 000 tonnia 28 aluksella. Kip- sikiveä tuotiin noin 180 000 tonnia 24 aluksella. Sementtiä tuotiin noin 165 000 tonnia 46 aluksella. Muita lasteja, lähinnä sokeriteh- taan ja Mildola Oy:n kuljetuksia oli noin 20 000 tonnia. Lisäksi sata- maan on tuotu harjaterästä ja kivihiilipikitervaa.

Satamasta johtaa yksi ajoväylä, Strömsbyntie Upinniementielle. Tien varressa ei ole asutusta. Satamassa käsiteltävistä tuotteista tulee vuositasolla noin 16 500 kuorma- tai rekka-autokuormaa. Satamassa on lisäksi työkoneista aiheutuvaa liikennöintiä.

Sataman rakenteet ja varustus

Satamassa on yksi laituri, jonka pituus on noin 60 m ja syvyys 8 met- riä. Laiturilla käsitellään pääasiassa kivihiiltä, sementtiä ja kipsiä ja vähäisemmässä määrin kappaletavaraa. Laiturin koillispäästä lähtee umpinainen sementinkuljetin, jossa sementti siirretään laivasta se- menttisiiloihin.

Satama-alueella ei ole muuta laajaa varastoaluetta kuin hiilen väliva- rastointiin tarkoitettu avoin kenttäalue. Ns. vanhalla hiilikentällä sa- tama-alueen eteläosassa on mahdollista tarpeen vaatiessa varastoi- da erilaisia lasteja. Tällä hetkellä kenttä toimii masuunihiekan varas- tointialueena.

Vanhan kivihiilikentän ja meren välisellä alueella sijaitsevat sataman sosiaalitilat ja tullirakennus. Laiturin ja sosiaalitilojen välisellä alueel- la on tyhjistä konteista rakennettu meluseinä (pituus noin 60 m, le- veys 2,5 m ja korkeus paikoitellen 5 m). Meluseinän päässä sijaitse- vat jäteastiat. Sataman ja lähimmän asutuksen välissä on suoja- puusto, joka koostuu noin 5 m korkeista männyistä. Suojapuustoa on noin 20 metrin matkalla.

Satama-alue on osittain asfaltoitu. Asfaltoitu alue kattaa laiturialueen ja hiilikenttien välisen alueen. Satama on aidattu, vartioitu ja valaistu.

Satamassa on operaattorin käytössä kolme pienkuormaajaa, joita käytetään laivan ruumassa siivoukseen. Niiden käyttöaika laivaa

kohden on noin 4 tuntia. Kivihiilen ja kipsikiven kuormaukseen laitu- rilta käytetään ulkopuolista urakoitsijaa. Urakoitsijan koneet ovat Komatsu-merkkisiä. Operaattorin oma nosturi on Mantsisen konepa- jan tekemä materiaalinkäsittelykone. Se on polttomoottorikäyttöinen ja rakennettu Hitachin EX-1100 kaivinkoneen pohjalle. Operaattorin omat työkoneet pestään ja huolletaan Helsingissä sijaitsevassa ko- nekorjaamossa.

Lastien käsittely satamassa

Kivihiili puretaan ensin laiturille joko sataman tai laivan nosturilla.

Pyöräkuormaaja kuormaa tavaran autoihin, jotka siirtävät sen sata- massa olevalle välivarastoalueelle. Välivarastosta hiili kuljetetaan noin kahden viikon sisällä laivakäynnistä ensisijaisesti Vantaan Mar- tinlaaksoon. Purkauksen, kentälle ajon ja varastoinnin yhteydessä syntyy jonkin verran pölyhaittaa. Kivihiili luokitellaan vaaralliseksi ai- neeksi IMO:n BC:n (bulk code) liitteen B mukaan (coal – carbon ve- getable origin). Kivihiiltä voidaan käsitellä vuorokaudessa noin 10 000 t.

Kipsikivi puretaan laivasta sataman nosturilla laiturille, josta se lasta- taan pyöräkuormaajalla autoihin. Autot kuljettavat kiven noin kilomet- rin päässä olevaan Gyproc Oy:n varastoon. Purkauksessa aiheutuu jonkin verran pölyhaittaa. Kipsikiveä voidaan käsitellä noin 6 900 tonnia vuorokaudessa.

Sementin purkausjärjestelmä on täysin suljettu, joten sementistä ei aiheudu pölyhaittaa. Sementti kulkee laivan kyljestä tulevan umpi- putken kautta suljetussa tilassa olevalle kuljettimelle, joka vie sen Finnsementin siiloihin. Yhden sementtilaivan käynti kestää 8-10 tun- tia.

Harjateräs puretaan nipuissa nosturilla suoraan kuorma-autoihin, jotka kuljettavat sen edelleen vastaanottajan varastoon.

Kivihiilipikiterva puretaan laivasta suppilon kautta suoraan autoihin, jotka kuljettavat sen kuorma peitettynä Hyvinkäälle. Aine saattaa ai- heuttaa iho- ja limakalvoärsytystä, mutta ei ole IMO-luokiteltu.

Vesihuolto ja viemäröinti

Satamassa käytetään vettä satama-alueen puhtaanapitoon ja kivihii- likasan kasteluun. Lisäksi vettä myydään laivoille. Vesi ostetaan Suomen Sokeri Oy:ltä. Vuonna 2003 vettä myytiin laivoihin noin 540 m³. Talousveden kulutukseksi arvioidaan noin 10 m³/a. Sosiaalitila- rakennus on liitetty sokeritehtaan vesijohtoverkkoon.

Satama-aluetta ei ole liitetty kunnalliseen viemäriverkostoon. Jäte- vettä syntyy ainoastaan satamarakennuksen saniteettitiloissa ja sen määrä on erittäin vähäinen. Jätevesi johdetaan rakennuksen nurkal- la sijaitsevaan hajotuskaivoon, josta vesi imeytetään maaperään.

Sadevedet johdetaan satama-alueelta mereen. Satama-alueella ei ole erillisiä öljynerotuskaivoja. Kivihiilikentän keskivaiheilla on viemä- röintikartan mukaan lietteenerotin, jonka jälkeen kentältä tulevat ve- det kulkeutuvat mereen. Satamaan jätetyt käymäläjätevedet vas- taanotetaan nykyisin säiliöautoihin, joista ne tyhjennetään jäteve- denpuhdistamolle.

Puhdas lumi kipataan mereen jäälle tai satama-alueen reuna- alueelle. Mikäli lumen seassa on lastijäämiä tai roskia, lumi sijoite- taan sataman reuna-alueille. Kivihiilestä likaantunut lumi kasataan kivihiilikentän reunoille. Näiltä alueilta lumen sulamisvedet kulkeutu- vat sataman sadevesiviemäröintijärjestelmään.

Poltto- ja voiteluaineiden käyttö

Operaattori käyttää työkoneissaan rikitöntä polttoainetta. Ulkopuoli- nen urakoitsija käyttää vähärikkistä polttoainetta. Operaattorin nostu- ri kuluttaa kevyttä polttoöljyä noin 800 litraa 16 tunnissa. Pienkuor- maajat kuluttavat noin 15 l/h polttoöljyä. Ulkopuolisen urakoitsijan pyöräkuormaajat kuluttavat noin 25 l/h polttoöljyä. Kaikki koneet ei- vät kuitenkaan ole käytössä samanaikaisesti. Työkoneiden polttoai- neen kulutukseksi arvioidaan noin 68 m³/a.

Työkoneiden polttoaine varastoidaan noin 5 m³:n teräksisessä säili- össä, jolla on suoja-allas. Katettu polttoainevarasto sijaitsee jätepis- teen ja sosiaalitilarakennuksen välissä asfaltoidulla kentällä. Tank- kaus suoritetaan katoksen luona. Käytetty polttoaine on Essoheat LS tai Essolene LS, joiden rikkipitoisuus on alle 0,005 p-%. Koneiden öljynvaihto suoritetaan asfaltoidulla kentällä.

Satamanosturi tankataan suoraan säiliöautosta laiturialueella. Lisäk- si hiilikentän lähellä rannan tuntumassa on urakoitsijan oma polttoai- nesäiliö ilman suoja-allasta.

Energian käyttö

Satamassa energiaa kuluu lähinnä valaistukseen, satamarakennuk- sen toimintoihin ja työkoneiden lämmitykseen. Sataman sähkön käyttö oli vuonna 2003 noin 116 MWh. Öiseen aikaan satamassa on ainoastaan yleisvalaistus.

YMPÄRISTÖKUORMITUS JA –VAIKUTUKSET Päästöt mereen

Normaalitoiminnasta ei aiheudu vesistöpäästöjä. Lastien käsittelyssä käytettävä purkukauha puhdistetaan säännöllisesti. Lastauksen tai purkamisen jälkeen aluksen kansi ja laiturialue puhdistetaan ja tal- teenotettu aine kerätään lastin joukkoon. Ympäristön puhdistamisen helpottamiseksi satamaan on hankittu keräävä ja kasteleva harjako-

ne. Tästä huolimatta toiminnasta saattaa aiheutua pieniä päästöjä mereen (kivihiilipöly, muut irtolastit).

Sadevedet kulkeutuvat satama-alueelta mereen, joko suoraan pinta- valuntana tai viemäreiden kautta. Sadeveden mukana ei kuitenkaan normaalitoiminnassa kulkeudu kuormittavia aineita mereen. Laivois- ta ei myöskään normaalitilanteessa aiheudu nestemäisiä päästöjä merialueelle.

Välillisiä vaikutuksia syntyy laivoista aiheutuvista virtauksista niiden vaikuttaessa laivaväylän pohjaan ja rantoihin. Laivaliikenne on kui- tenkin vähäistä (100 tai enimmillään 200 aluskäyntiä vuodessa), jo- ten vaikutuksetkin jäävät vähäisiksi. Satamatoiminnalla ei siten kat- sota olevan merkittävää vaikutusta Pikkalanlahden merialueelle.

Päästöt ilmaan

Toiminnasta aiheutuu pakokaasupäästöjä ilmaan aluksista, sataman työkoneista ja liikenteestä satamassa. Työkoneiden ja liikenteen päästöt on arvioitu vähäisiksi. Lisäksi päästöjä aiheutuu pölyävistä ir- tolasteista (kivihiili, kipsi) ja kivihiilen varastoinnista.

Työkoneiden ja alusten päästöt ilmaan on arvioitu erikseen vuoden 2003 tietojen ja maksimikapasiteetin pohjalta. Vuonna 2003 laivojen polttoaineen kulutus oli 180 t (7 370 GJ) ja työkoneiden polttoaineen kulutus oli 68 m³. Maksimikapasiteetilla laivojen polttoaineen kulutus olisi 402 t/a (16 451 GJ) ja työkoneiden polttoaineen kulutus olisi 100 m³/a.

Päästöt ilmaan vuodessa laivaliikenteestä ja työkoneista:

Päästöt ilmaan Työkoneet ¹⁾ Laivaliikenne²⁾ max 2003 max 2003 Hiilivedyt HC 5 5 1 0,3 t SO2 0 0 11 4,8 t NOx 1 0,5 25 11,3 t CO2 300 200 1161 520 t CO 70 50 2 0,9 t Hiukkaset 0,5 0,5 0,3 0,2 t

1) Työkoneiden päästöt on laskettu työkoneiden polttoaineen kulutukseen perus- tuen VTT:n TYKO-mallin avulla

2) Laivaliikenteen päästöt on laskettu MEERI 2002 –laskentamallilla, jonka pe- rustana ovat satamien liikennöintitiedot. Satamapäästöihin lasketaan kuuluviksi kaikki laivojen satama-alueella aiheuttamat päästöt (sekä liikkuessa että laituris- sa) Käytetyt lähtöoletukset (polttoaineet, laivatyypit) ovat kaikille satamille samat.

Alusperäisten päästöjen rajoittamiseen ei satamalla ole nykyisellään valmiuksia. Kantvikin satamassa käyvillä rahtialuksilla ei ole sellaista tekniikkaa, joka mahdollistaisi sähkön vastaanoton laiturissa oloai- kana.

Vallitseva tuulensuunta alueella on lounaasta (270 vuorokautta vuo- dessa). Mahdolliset satama-alueen päästöt kulkeutuvat siten pää- osin Kantvikiin.

Pölypäästöjen leviäminen

Käsiteltävistä ja varastoitavista tuotteista aiheutuu myös jonkin ver- ran pölypäästöjä. Hiilikentälle on rakennettu kiinteä kastelujärjestel- mä pölyhaittojen minimoimiseksi. Laituri- ja käsittelyalue kastellaan erikseen tarvittaessa. Alueelle on myös istutettu puita ja pensaita ta- voitteena pölyn sitominen.

Pölypäästöistä on ajoittain tullut valituksia pienvenesatamasta sata- man koillispuolelta sekä lähinaapurilta sataman eteläpuolelta. Kant- vikin pienvenesataman laiturilla muutaman sadan metrin päässä sa- tamasta koilliseen mitattiin heinä-syyskuussa 2004 hiukkaspitoi- suuksia, lähinnä juuri eteläsataman toimintaan liittyen. Hengitettävi- en hiukkasten (PM10) suurimmat yksittäiset pitoisuudet esiintyivät etelä- ja lounaistuulilla (tuulen suunta 175 º - 270 º) ja tyynissä tilan- teissa. Pitoisuuksia kohottivat eteläsataman laivojen päästöt ja pö- lyävien lastien käsittely sekä varsinkin viikonloppuisin liikennöivät pienveneet. Suomen Sokeri Oy:n tuotantolaitosten suunnasta tuuli kävi mittausjaksolla vain muutaman kerran ja hiukkasten tuntipitoi- suuksien keskiarvo oli näillä tuulensuunnilla pienin.

Hengitettävien hiukkasten vuorokausipitoisuuksien keskiarvo oli 11 µg/m³. Mittausjaksolla 3.7.-30.9.2004 ei esiintynyt yhtään yli 50 µg/m³ vuorokausipitoisuutta (hengitettävien hiukkasten vuorokau- siarvon raja-arvo). Hengitettävien hiukkasten tuntipitoisuudet ovat ol- leet mittausjaksolla suurimman osan ajasta sekä tyynissä että tuuli- sissa tilanteissa korkeimmillaan tasolla noin 20-30 µg/m³. Kesä 2004 oli kuitenkin hyvin sateinen, mikä oli omiaan alentamaan hiukkaspi- toisuuksia. Lisäksi hiililaivan lastinpurun aikana tuuli ei käynyt Finn- steven laivalaiturin suunnasta mittauspisteeseen yhtenäkään tuntina.

Sataman eteläpuolella tilan Sjöhem pihapiirissä on mitattu pölypitoi- suuksia vuonna 1998, kun kipsikivilastia purettiin laivasta. Kokonais- pölypitoisuuden määrittämiseksi ilmaa imettiin noin 20 dm³/min no- peudella esipunnittujen Millipore AAWP 0037 –suodattimien läpi.

Suodattimille kertynyt pöly punnittiin ja läpi imettyjen ilmamäärien avulla laskettiin pölypitoisuudet, jotka ilmoitetaan yksikössä mg/m³. mittauksessa kerättyjen pölymäärien punnituksen tarkkuus oli ±20 % ja ilmamäärien mittauksen tarkkuus ±7 %. Mittauspäivänä tuuli pu- halsi kuitenkin lounasta 2-4 m/s nopeudella ja ilman kosteus oli 58 RH %. Pölypitoisuudet olivat pienet (0,01 mg/m³= 11 µg/m³) ja kuva- sivat tuolloin vallinneen lounaistuulen johdosta lähinnä meri-ilman hiukkaspitoisuutta.

Hiilipölyhaittojen ehkäisemiseksi hakija on ilmoittanut mm. seuraavat toimenpiteet: hiilen pudotuskorkeuden minimoiminen nosturin kah- marista, suolaliuoksen käyttö ajoväylillä, kuljetusliikkeiden sopimuk- siin edellytys kentän kastelusta (silloin kun satamaoperaattori ei itse

ole paikalla) ja nykyisen kastelujärjestelmän kehittäminen. Kiinteää kastelujärjestelmää voidaan käyttää ainoastaan pakkaskauden ulko- puolella.

Melu ja sen leviäminen

Melua aiheutuu laivojen lastauksessa tai purkamisessa käytettävis- tä työkoneista, laivojen apukoneiden käytöstä ja liikenteestä sata- ma-alueella. Satamatoiminnasta aiheutuva melu kohdistuu lähinnä sataman eteläpuolella sijaitsevaan Sjöhem-nimiseen tilaan.

Sataman läheisyydessä on tehty Uudenmaan aluetyöterveyslaitok- sen toimesta melumittauksia vuonna 1998 kipsikiven laivasta purun aikana ja "meluseinämän" asentamisen jälkeen kivihiilen tuonnin aikana sekä uuden nosturin (MSK 140) käyttöönoton jälkeen laivaa purettaessa vuonna 2003. Mittauspaikka sijaitsi naapuritilan (tila Sjöhem) pihapiirissä, sataman rajan tuntumassa.

Elokuussa 1998 tehdyssä mittauksessa sää oli aurinkoinen ja tuuli puhalsi lounaasta 2-4 m/s nopeudella. Mittaus tehtiin asuinraken- nuksen ja saunan välissä 10-20 metrin päässä satama-alueen lau- ta-aidasta ja 15-20 metriä rannasta. Mittauspaikalta noin 100 metriä pohjoiseen olevalla laiturilla tapahtui laivan purku ja autojen kuor- maus. Kipsikiveä tuotaessa kiviaines siirretään laivan avoimesta ruumasta laiturille kasaan, josta kauhakuormaaja nostaa sen kuor- ma-autojen lavalle.

Mitatun melutason, LAeq, keskiarvot viiden minuutin jaksoina vaihte- livat 55,6:sta 57,0:een dB. Laivanpurkutyön aikana syntyy melua erityisesti nosturin pudottaessa kauhassa olevan kivikuorman laitu- rille useamman metrin korkeudelta (61-62 dB), kauhakuormaajan kaasuttaessa (60-62 dB) ja kuormaajan pudottaessa kiviaineksen kuorma-auton lavalle (60-64 dB). Hetkittäistä melua syntyy myös kuorma-autojen kiihdyttäessä kuormattuna kohti satama-alueen porttia. Korkeimmat meluhuiput ovat metallin kolahduksia (77 dB) tai sokeritehtaan hälytyssireenin keskipäivän merkkiääni (77,5 dB).

Syyskuussa 1998 tehtiin melumittaus samassa mittauspaikassa ja samalla menetelmällä (Brüel & Kjaer 2231 –äänitasomittarilla).

Toistomittauksen tarkoituksena oli selvittää satamassa tehtyjen muutosten vaikutus melutasoon. Autojen lastauspaikan viereen oli koottu konteista (6 kpl) melun leviämistä rajoittava seinämä. Lisäksi autojen ajoreittiä oli muutettu niin, että se suuntautuu poispäin naa- pureista. Satamassa oleva laiva oli erilainen kuin edellisellä mitta- uskerralla, mutta lastin käsittely tapahtui samoilla välineillä ja sa- maan tapaan kuin aiemmin.

Tuulen suunta oli pohjoisesta ja tuulen nopeus alhainen, alle 0,5 m/s. Keskiäänitaso (LAeq) 5 minuutin jaksoina vaihteli 50,1:stä 52,1:een dB. Mitatuista keskiäänitasoista laskettu koko mittausajan keskiäänitaso (LAeq, 30 min) oli 51,5 dB. Edellisen mittauskerran vas- taavalla tavalla laskettu keskiäänitaso oli 56,2 dB. Äänitaso oli siten

laskenut mittauspisteessä noin 4,7 dB. Konteista rakennettu me- lueste vähentää melun leviämistä lastauspaikalta.

Tammikuussa 2003 mitattiin jälleen laivan lastin purun aikaista me- lutasoa tilan Sjöhem mittauspisteessä ja lisäksi kauempana, Djup- uddsvägen 51:ssä. Mittauksen aikana purettiin samanaikaisesti kahta laivaa. Uusi nosturi oli käynnissä eteläsatamassa. Mittaus tehtiin Brüel Kjaer 2260 –äänitasomittarilla. Vallitseva tuulen suunta oli etelästä ja tuulen suunta oli alle 1 m/s.

A-painotettu keskiäänitaso (LAeq) oli tilan Sjöhem mittauspisteessä 7 minuutin mittausjakson aikana nosturin käydessä 61 dB ja suurin hetkellinen äänitaso (LAFmax) mittauksen aikana oli 70 dB. Mittaus- pisteessä Djupuddsvägen 51 keskiäänitaso (LAeq) oli nosturin olles- sa käynnissä 51 dB ja suurin hetkellinen äänitaso (LAFmax) oli 61 dB.

Kun nosturi ei ollut käytössä, saatiin LAeq:ksi 44 dB ja LAFmax:ksi 60 dB (äänilähteinä olivat tuolloin laivan apukoneet ja autoliikenne lai- turilla).

Pohjoissatamasta aiheutuu huomattavasti vähemmän melua, osak- si sen takia, että satamassa oleva alus toimii kulloinkin meluestee- nä eteläsataman suuntaan. Lisäksi pohjoissatamassa on hiljainen sähkökäyttöinen nosturi. Kesällä 2005 Kantvikin pohjoissataman osalta tehdyn, mittauksiin ja laskentamalliin perustuvan meluselvi- tyksen mukaan pohjoissataman nykyisestä toiminnasta aiheutuva yli 45 dB(A):n keskiäänitason melualueen läheisyydessä on vain muutama loma-asutukseen tarkoitettu rakennus. Meluisinta on ta- varan nouto ja kuljetus kuorma- ja rekka-autoilla.

Valo Sataman valaistusta on pyritty suuntaamaan siten, että sen haitta- vaikutukset ympäristöön ovat mahdollisimman pienet. Yöaikaan sa- tamassa on ainoastaan yleisvalaistus.

Päästöt maaperään ja niiden estäminen

Aluetta ei ole luokiteltu tärkeäksi pohjavesialueeksi. Normaalitoi- minnasta ei myöskään aiheudu päästöjä maaperään tai pohjave- teen. Toiminnasta aiheutuva maaperän pilaantumisriski on arvioitu vähäiseksi käsiteltävien lastien laadusta johtuen. Toinen työkonei- den polttoainesäiliö sijaitsee valuma-altaassa. Tankkauspiste on asfaltoitu. Vuonna 2000 tehdyssä maaperäkartoituksessa (Maa ja Vesi Oy) alueella ei ollut havaittavissa satamatoiminnan tai hiilen varastoinnin aiheuttama maaperän pilaantumista.

Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen

Sataman operaattori vastaa sataman jätehuollosta. Jätteistä syntyy lähinnä alusten satamaan jättämistä jätteistä, jotka ovat pääosin yhdyskuntajätteitä ja öljyisiä jätteitä. Laivoilta tuleva yhdyskuntajäte kerätään 8 m³:n konttiin ja toimitetaan kaatopaikalle. Vuonna 2003 kaatopaikalle toimitettiin noin 7 tonnia jätettä. Syntyvä puujäte kerä- tään vaihtolavalle ja toimitetaan rakennusjätteen käsittelylaitokselle.

Metalliromu kerätään niin ikään lavalle ja toimitetaan Finnsteve Oy Ab:n keräyspisteeseen Helsingin Länsisatamaan. Jäteastiat sijait- sevat laiturialueen läheisyydessä. Biojätettä satamassa ei erikseen kerätä.

Kansainvälinen ruokajäte pidetään täysin erillään muista jätteistä.

Aluksien on tehtävä ilmoitus aikoessaan jättää kyseistä jätettä sa- tamaan. Alukselle toimitetaan erikoismerkityt jätesäkit, joihin jäte laitetaan. Jätesäkki laitetaan satamassa lukittuun astiaan, josta jäte toimitetaan asianmukaiseen, KTTK:n hyväksymään loppusijoituk- seen.

Satamaan jätetyt alusten käymäläjätevedet vastaanotetaan säiliö- autoihin, joista ne tyhjennetään kunnan jätevesilaitokselle. Pilssive- det pumpataan tankkiautoon, jolla ne toimitetaan ongelmajätelai- tokselle. Raskasta polttoöljyä sisältäville jätteille tilataan ilmoituksen perusteella erillinen kuljetus jätehuoltoyhtiöltä, joka toimittaa ne on- gelmajätelaitokselle.

Ongelmajätteitä (käytöstä poistetut loisteputket ym.) ei muutenkaan varastoida satamassa, vaan niille tilataan kuljetus jätehuoltoyhtiöltä.

Satama perii jokaiselta laivalta öljyjätemaksun, vaikka ko. jätettä ei jätettäisikään satamaan. Vuonna 2003 laivoilta vastaanotettiin lä- hes 53 tonnia öljyisiä jätteitä

Jätteet vuonna 2003:

*)1 = tavanomainen jäte, 2 = pysyvä jäte, 3 = ongelmajäte

TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU

Sataman käyttötarkkailu käsittää satamassa käyneiden alusten määrän, laiturissaolon ja laiturien käyttöasteen kirjaamisen. Lisäksi kirjataan tavaralaji, määrä ja käsittelytapa, aluksilla syntyneiden jät-

Jätelaji Nro-

tunnus

Kertymä t/a

Alkuperä Jätteen tyyppi^*)

Jätteen sijoitus Käsittely tai vastaanotta- ja

metalliromu 160117 vähäistä alukset 1 raaka-aineeksi Tikkurilan Romu Oy

puujäte vähäistä alukset 1 rak.jätteen käsit-

telylaitos

Espoo yhdyskuntajäte 200301 7 alukset 1 kaatopaikka L & T pilssivesi, öljypit.

< 10 %

130402 29 alukset 3 ongelmajätelaitos pilssivesi, öljypit.

10-60 %

130402 19 alukset 3 ongelmajätelaitos raskaspoltto-

öljyjäte

130208 4 alukset 3 ongelmajätelaitos loisteputket 200121 vähäistä satamarak. 3 ongelmajätelaitos

teiden laji, määrä, varastointi, käsittely ja toimituspaikka. Poikkeuk- selliset tilanteet ja korjaustoimenpiteet kirjataan niin ikään.

Kivihiilestä aiheutuvaa pölyämistä seurataan yhteistyössä veneker- hon kanssa ja melumittauksia tehdään tarvittaessa. Muuta vaikutus- tarkkailua ei sataman osalta suoriteta. Vastakkaisella puolella sal- mea pohjoissataman lähellä sijaitseva Suomen Sokeri Oy on osalli- sena Pikkalanlahden yhteistarkkailussa veden laadun seurannan osalta (yksi tarkkailupiste sijaitsee sataman koillispuolella) kuin myös Pikkalanlahden kalataloudellisessa yhteistarkkailussa (yksi pohjaeläinlinja sijaitsee sataman lähettyvillä, sen luoteispuolella).

POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN

Sataman riskien kartoitus on suoritettu 17.5.2004. Suoritetun ris- kinarvioinnin perusteella ympäristöriskit arvioitiin vähäisiksi. Merkit- tävin ympäristövaikutus aiheutuisi alusperäisestä onnettomuudesta merialueella (esim. karilleajo). Pienempiä ympäristövaikutuksia voi- si aiheutua laivojen polttoaineen tankkauksessa tai työkoneiden tankkauksessa ja työkoneiden polttoaineiden varastoinnissa tapah- tuvasta onnettomuudesta.

Laiturialueet ovat asfaltoituja. Laivojen tankkaus suoritetaan tarkan valvonnan alla. Polttoaine johdetaan tankkiautosta letkulla suoraan laivaan, jossa laivan konemestari tarkkailee tilannetta. Laiturialueel- la puolestaan tankkiauton kuljettaja tarkkailee jatkuvasti tankkausta.

Mikäli laivan tankkauksen yhteydessä tapahtuu onnettomuus ja öl- jyä pääsee valumaan laiturialueelle, on satamassa valmiina imey- tysainetta. Lisäksi tarvittaessa hälytetään pelastuslaitos jälkihoi- toon. Sataman vastakkaiselle rannalle Strömsbynlahden suulle on sijoitettu kontti (yhteinen etelä- ja pohjoissatamalle), jossa on öljyn- torjuntakalustoa. Näin pystytään mahdollisen öljyvahingon sattues- sa nopeasti sulkemaan lahden pohjukka öljypuomeilla.

Mahdollisen tulipalon varalle on varauduttu alkusammutuskalustol- la. Sataman toiminta-aikana ei ole tiedossa sattuneita tulipaloja.

Pölyräjähdyksen vaara käsiteltäessä lastia avoimella alueella on erittäin pieni. Eteläsatamassa kivihiiltä varastoidaan vain lyhytaikai- sesti, joten sitä ei tampata kasoihin edes kivihiilikentällä. Koska ki- vihiiltä ei tampata varastoalueella, on itsesyttymisriski pieni.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Tiedottaminen

Hakemus on ympäristönsuojelulain 38 §:n mukaisesti annettu tie- doksi kuuluttamalla siitä ympäristölupavirastossa sekä Kirkkonum- men kunnassa 18.8.-19.9.2005. Kuulutuksesta on lisäksi ilmoitettu Kirkkonummen Sanomissa ja ruotsiksi Västra Nyland –nimisessä sanomalehdessä. Hakemuksesta on vielä erikseen annettu tieto tie- dossa oleville asianosaisille.

Lausunnot

Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 36 §:n nojalla pyydetty lau- sunnot Uudenmaan ympäristökeskukselta, Kirkkonummen kunnalta sekä Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojelu- ja terveydensuoje- luviranomaisilta.

1) Uudenmaan ympäristökeskus on katsonut, että sataman ja kivi- hiilivaraston toiminta voidaan käsitellä yhdessä ympäristölupaviras- tossa. Hakemuksessa ei ole selvitetty, miten kivihiilivarasto on ra- kennettu (esim. onko ympärysojia). Sataman tulisi selvittää, voitai- siinko pölyhaittoja vähentää kivihiilen ja kipsikiven purkaussysteemiä kehittämällä. Pölyämisen vähentymistä tulee seurata mittauksin.

Melulähteet tulee kartoittaa ja melun vähentämisestä tulee esittää vähentämisohjelma. Melun leviämisen tarkkailua tulee tehdä kolmen vuoden välein. Sekä melu- että pölyhaittojen arvioinnissa tulee eri- tyisesti huomioida ns. Meri-Kantvikin alueen suunniteltu maankäyttö.

Kapasiteetin lisäyksen aiheuttaman liikenteen lisääntymisen vaiku- tukset Upinniementielle ja heijastusvaikutukset kantatien 51 liikenne- järjestelyihin tulee arvioida.

Päästöjen vähentämiseksi tulee selvittää, mikä vaikutus meluun ja päästöihin ilmaan saavutetaan, jos satama varustetaan maasähkö- kytkennöin tai edellytetään vähärikkisen polttoaineen käyttöä laivo- jen ollessa laiturissa. Tällä hetkellä sataman sosiaalitilojen jätevesi johdetaan saostuskaivon kautta mereen. Ympäristökeskus katsoo, että sataman jätevesille on järjestettävä käsittely tai ne on toimitetta- va jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Lisäksi tule selvittää, voi- daanko aluksista toimitettavat käymäläjätevedet johtaa viemäriver- kostoon. Jätehuoltosuunnitelman edellyttämää tiedottamista myös käymäläjätevesien vastaanottamisesta tulee tehdä laivayhtiöille. Sa- tama-alueelta ja laiturialueelta sadevedet tulee kerätä ja laskeuttaa kiintoaineen erottamiseksi ennen mereen johtamista. Näiden vesien laatua ja määrää tulee seurata.

Jätehuoltosuunnitelmasta ei selviä, käytetäänkö laivojen huollossa prioriteettiaineeksi luokiteltuja aineita (1,2-diklooribentseeni).

Pikkalanlahden yhteistarkkailuun sisältyy myös joka 5. vuosi tehtävä sedimenttitutkimus, mutta näytepaikat eivät ulotu sataman läheisyy- teen. Satamatoiminnan vaikutusten selvittämiseksi tulisikin tutkia sa- tama-alueiden sedimenttejä kertaluonteisesti ja tarvittaessa jatkaa tutkimuksia tarkkailuna. Luvassa satama tulisi määrätä esittämään suunnitelma sedimenttiselvityksistä ympäristökeskuksen hyväksyttä- väksi vuoden 2008 loppuun mennessä.

Luvan tarkistamista koskeva hakemus tulee määrätä tehtäväksi sa- maan aikaan kuin pohjoissataman ja alueen teollisuuslaitostenkin osalta. Hakemukseen tulee sisällyttää yhteinen ympäristövaikutusten selvitys (satamat, teollisuus ja voimalaitos).

2) Kirkkonummen kunnan lupa- ja valvontajaosto toteaa, että sa- tamalle vuonna 1998 myönnetyssä ympäristöluvassa todetaan kivi- hiilen käsittelyn loppuvan satamassa eikä luvassa näin ollen ole an- nettu kivihiiltä koskevia lupaehtoja. Vaaralliseksi aineeksi luokiteltua kivihiiltä on satamasta kuitenkin toimitettu vuosittain 300 000- 500 000 tonnia mm. Vantaan Energialle Martinlaaksoon. Sataman lupa- hakemuksessa todetaan sataman voivan käsitellä teoreettisesti noin 1 milj. tonnia tavaraa vuodessa. Mikäli kivihiiltä toimitetaan jatkossa- kin satamaan, tulee sille asettaa ajantasaiset lupaehdot sisältäen mm. vesistöntarkkailuehtoja sekä toimenpiteitä kivihiilen pölyämisen estämiseksi. Kivihiilen pölyhaitoista on suoritettava uusi tutkimus, koska aikaisemman tutkimuksen olosuhteet eivät olleet tyypilliset.

Kivihiilen maantiekuljetusten haittojen eliminoimiseksi on mm. kuor- mat peitettävä pölyämisen estämiseksi.

Satamasta johtaa vain yksi tie ja risteys Upinniementiehen on erittäin vaarallinen. Lupaehtoihin tulisi liittää velvoite risteyksen turvallisuu- den parantamiseksi yhteistyössä Tiehallinnon ja alueella toimivien yritysten kanssa. Sataman mahdollisessa kehittämisessä on myös huomioitava, että mahdollisesti tarvittavien ruoppausten yhteydessä on ruoppausmassojen raskasmetallipitoisuudet tutkittava, koska alu- een teollisuuden jäljiltä pohjalietteessä voi olla raskasmetalleja. Ym- päristöluvan määräysten tarkistamisaikarajaksi lautakunta esittää viittä vuotta.

Muistutukset ja mielipiteet

3) Siuntion kunnan ympäristölautakunta toteaa muistutukses- saan, että kuntien välinen raja Pikkalanlahdella on noin 0,8 kilomet- rin etäisyydellä satamasta ja katsoo, että hakemuksesta olisi tullut kuuluttaa myös Siuntiossa. Hakemuksessa on jätetty selvittämättä satamien yhteisvaikutukset, kuten melun ja ilmansaasteiden leviämi- nen Siuntion puolelle rajaa. Vaikutuksia Stora Tallholmenin ym.

saarten luonnonsuojelualueisiin ei ole selvitetty, vaikka saarten vesi- alueet ja merenpohja on suojeltu. Kaavaillun satamatoiminnan ja lii- kenteen rajun kasvun vaikutuksia näihin alueisiin ei ole arvioitu ha- kemuksessa. Laivaliikenteen kasvun riskinarviointi tulisi suorittaa myös Siuntion osalta.

4) Meri-Kantvik ry, joka on viereistä 290-paikkaista venesatamaa hallinnoiva yhdistys, huomauttaa, että hiilen purku laivoista, väliva- rastointi ja edelleen kuormaus maantiekuljetuksia varten on kulunei- na vuosina aiheuttanut ajoittain erittäin voimakasta pölyämistä ja ve- neiden likaantumista. Tuulen mukana kulkeutuvan hiilipölyn poisto veneiden kansilta, purjeista ja köysistöstä on hankalaa ja osin jopa mahdotonta. Mikäli hiilen tuontiin ja välivarastointiin myönnetään uu- si lupa, on lupaehtojen oltava sellaiset, että ympäristölle ei aiheudu hiilipölystä haittaa. Lupaehtojen noudattamista on viranomaisten myös valvottava.

5) Kantvikin Purjehtijat ry, jonka jäsenillä on veneitä viereisessä venesatamassa, on toimittanut samansisältöisen muistutuksen kuin Meri-Kantvik ry edellä.

6) Kantvikin Asukasyhdistys ry toteaa, että satama perustettiin alunperin paikallisen teollisuuden tarpeisiin, mutta satamaa on käy- tetty myös hiilen tuontiin ilman sitä koskevaa ympäristölupaa. Sata- man nykyistä ympäristölupaa haettaessa (lupa myönnetty v. 1998) ei ole haettu lupaa hiilen käsittelyyn ja varastointiin. Hiilen kuljetusta on kuitenkin tehty lähes koko ajan Suomenojalle ja Vantaan Martinlaak- soon. Tietoon on tullut, että myös Kuusakoski Oy on varastoinut sa- tamaan metalliromua ja vienyt sitä Baltiaan. Mihin lupiin tämä perus- tuu? Sataman alkuperäinen käyttötarkoitus (paikallisten yritysten toi- minnan palveleminen) on jo olennaisesti muuttunut ja sitä pyritään nähtävästi edelleen muuttamaan. Epäiltävissä on, että hiilivarastoin- tia ja kuljetusta entisestään lisätään lupahakemuksen myötä. Kuiten- kin jo nyt esim. pölyhaitat alueella ovat niin huomattavat, että toimin- taa tulee supistaa. Koviin tuuliolosuhteisiin alueella ei voi vaikuttaa, koska kyseessä on avoin kenttä. Kostutusta ei voi käyttää lähellä nollarajaa tai pakkasella.

Kuljetusliikkeiden tai tilaajien kanssa ei ole sopimuksia kuormien peittämisestä hiilen kuljetuksissa ja ilmavirroista johtuen hiilikuormis- ta karisee hiiltä tielle, joka sitten murskaantuu ja leviää ympäristöön ja asuinalueille. Mustasta pöly- ja nokihaitasta johtuen pyykki no- keentuu, ilmansuodattimia joutuu vaihtamaan tiuhaan ja pienvenesa- taman veneet nokeentuvat. TVL:n kanssa ei ole selvitystä siitä, mi- ten Upinniementien turvallisuutta parannetaan Gyprocintien ja Soke- ritehtaantien välillä, jossa ei erillistä ole kevyen liikenteen väylää. Tie on kapea, mutkainen ja vilkas. Pelkästään Upinniementien varressa on ainakin neljä uusasutusaluetta olevan asutuksen lisäksi ja asu- kastilaisuudessa näytettiin Meri-Kantvikin alueen ideasuunnitelmaa.

Alueelle kaavaillaan 1 000 asukkaan asuinaluetta. Asukasyhdistys vaatii, että eteläsataman toiminta keskeytetään, kunnes asioista on saatu selvitykset ja luvat ovat voimassa

7) Kirkkonummen ympäristöyhdistys ry on vaatinut, että ympäris- tölupaa ei hakemuksen mukaisena myönnettäisi. Eteläsataman hii- len vastaanottotoiminnat ovat olleet vailla asianmukaisia lupia jo usean vuoden ajan. Asianmukaiset selvitykset hiilen käsittelystä ja hankkeen vaikutuksista puuttuvat hakemusasiakirjoista. Satamalii- kenteen aiheuttamiin pölyhaittoihin ja Upinniementien liittymän vaa- rallisuuteen tulee lupamenettelyssä puuttua. Eteläsataman lupaha- kemuksen mukaisista toiminnoista tulee tehdä YVA-menettelyn har- kinta, koska satamatoimintojen muuttaminen edellyttää YVA-lain mukaan YVA-menettelyä. Sataman nykyisten toimintojen ja laajen- tamisen kokonaisvaikutukset vireillä olevaan Meri-Kantvikin osayleis- kaavaan tulee huomioida. Mahdollisista pilaantuneista maista ja poh- jasedimenteistä etenkin raskasmetallien ja TBT:n yms. osalta tulee tehdä selvitykset.

8) Pro Strömsby ry toteaa muistutuksessaan, että kivihiilen ja kipsi- kiven käsittely monessa vaiheessa (välipurkaus laiturin kautta) aihe- uttaa voimakkaita pölyhaittoja. Laiturin siivoaminen tapahtuu tällä hetkellä niin, että laiturilla oleva purkujäte huuhdellaan suoraan me- reen nosturin kauhalla nostettavan meriveden avulla, mikä ei ole hy- väksyttävää. Korkeimman hallinto-oikeuden 21.2.1990 antaman pää- töksen mukaan kivihiiltä ei saa purkaa klo 23-07, jota päätöstä tulee noudattaa. Puiden ja pensaiden istutus pölynsidontamielessä ja me- luhaittojen torjuntamielessä pitää suorittaa siinä laajuudessa, että sii- tä on käytännön hyötyä. Hakemuksessa kuvattu meluseinämä vai- mentaa ainoastaan kauhakuormaajan melua. Eri vuorokaudenaikoi- na voimassa olevia enimmäismelutasoja pitää noudattaa, myös sil- loin, kun eniten melua aiheuttavia kivihiiliproomuja puretaan. Laivo- jen nosturit ja sataman oma nosturi aiheuttavat myös melua. Öljyn- torjuntakalusto on mitoitettava sataman kapasiteetin ja öljynpäästö- riskin mukaan.

9) AA, BB ja CC (Sjöhem 1:79) ilmoittavat, ettei Kantvikin eteläsa- tama ja kivihiilivarasto suinkaan sijaitse Kantvikissa, vaan Strömsbyn kylässä Kirkkonummella. He tähdentävät, että voimassa on edelleen korkeimman hallinto-oikeuden päätös koskien ns. uutta kivihiilivaras- toa. Lisäksi on olemassa kunnan lupa- ja valvontajaoston päätös 29.9.1998 (§ 127) vaadittavista meluntorjuntatoimista. Satamaope- raattori ei kuitenkaan ole noudattanut em. lupaehtoja. Katsomme, et- tä lähtökohtana uudessa luvassa tulee pitää näitä olemassa olevia lupaehtoja ja tietyiltä osin lupaehtoja on syytä tarkentaa ja muuttaa.

Oleellisinta on ollut se, ettei kukaan ole valvonut lupien noudattamis- ta, jolloin toiminnanharjoittaja on voinut toimia kuten lystää. Esimer- kiksi kivihiililastia on purettu laivoista lähes poikkeuksetta klo 23-7, vaikka voimassaolevan sijoituspaikkaluvan mukaan hiililastin purku on kielletty klo 23-7. Tällöin melutaso ylittää hyväksytyn melutasora- jan. Ympäristöluvassa on kielletty lakaisemasta tai huuhtelemasta lastijäämiä laiturilta mereen. Kiellosta huolimatta huuhdellaan laituri- alue yhä puhtaaksi nosturikauhaan nostetun meriveden avulla joka kerta irtolastin käsittelyn päätteeksi. Näin menetellään edelleen, vaikka satamaan on kuulemma hankittu keräävä harjakone.

Sataman aikaisempi sähkönosturi on korvattu meluisammalla die- selmoottorilla vastoin sijoituspaikkaluvan määräystä. Tällä on merki- tystä, koska moottori sijaitsee korkeammalla kuin ns. meluseinämän yläreuna. Rumat ruosteenkirjavat melukontit vaimentavat jossain määrin kauhakuormaajan melua, mutta eivät vaimenna nosturime- lua. Sijoituspaikkaluvassa edellytettiin neljä kertaa vuodessa pölymit- tauksia, mutta näin ei ole tehty, vaikka hiiltä käsitellään ja varastoi- daan jatkuvasti. Myöskään lastausaluetta ja hiilivarastoa ei ole kas- teltu niin kuin olisi pitänyt. (Muistutuksen liitteenä on valokuvia osoi- tuksena pölyämisestä.) Sopivalla tuulella pöly leviää muistuttajien alueelle ja tarttuu rakennusten, autojen, veneiden ja pihakalusteiden pinnoille, pyykkeihin ym. Kunnan lupa- ja valvontajaoston päätöksen (127 §/1998) mukaan "alueen melutason vähentämiseksi edelleen ryhdytään lisätoimenpiteisiin istutusten ja lisämeluseinämän muo-

dossa". Raja-aidan lähelle istutettiin kuusi kuusentainta, joista yksi kuoli. Kuusten kasvaminen suojaksi melua ja pölyä vastaan tulee kestämään vuosia. Lisäseinämää, josta päätöksessä oli puhe, ei ole vieläkään rakennettu. Nämä esimerkit osoittavat, kuinka tärkeää oli- si, että lupapäätösten noudattamista myös valvottaisiin. Lukuisat rek- lamaatiot kunnan ympäristönsuojelupäällikölle eivät ole johtaneet mihinkään.

Mikäli hiilen purku ja siirto laivasta tapahtuisi suljetusti kuljettimella kuten sementin kohdalla, voitaisiin lastaus (kuorma-autoihin) tehdä kaukana asutuksesta ja vähemmän tuulelle alttiissa paikassa. Se- mentin purkaus laivasta ei aiheuta juurikaan pöly- eikä meluhaittoja.

Pöly- ja melumittausten tulokset tulee toimittaa tilojen Sjöhem ja Källudd omistajille. Lupaehtoihin tulee myös sisällyttää satamalle velvoite sataman ja muistuttajien välisen aidan yllä- ja kunnossapi- dosta.

10) DD, EE ja suuri joukko asukkaita Kantvik-Upinniementien alueelta kiinnittävät myös huomiota liikenneturvallisuusongelmaan Upinniementiellä ja kivihiilikuormia kuljettavien rekkojen pölyhaittoi- hin. Eteläsataman toiminnasta aiheutuvat ympäristövaikutukset on arvioitu pieniksi liian kevein perustein eikä kaikkia vaikutuksia ole otettu huomioon.

11) FF (Pickala 1:42) ja GG (Pickala 2:6) vastustavat sataman laa- jentamista nykyisestä ja katsovat, että kapasiteetin nostot tulee kes- kittää suursatamiin, kuten Vuosaareen.

12) HH ym. toteavat, että jo tällä hetkellä on erittäin riskialtista liik- kua Upinniementiellä jalan tai pyörällä Kantvikista Upinniemeen päin kevyen liikenteen väylän puuttuessa. Eteläsatamaan kulkevan liiken- teen kasvun salliminen edellyttää Upinniementien kevyen liikenteen väylän jatkamista Kantvikista etelään. Melu- ja saasteongelmat tulisi arvioida puolueettomasti eikä vain hakijan näkemyksenä.

13) II ja JJ, 14) KK, 15) LL sekä 16) MM ja NN valittavat, että hiilen ja kipsin käsittely monessa vaiheessa (välivarastointi laiturialueella) aiheuttaa merkittävää pölyhaittaa. Laiturin puhdistus lastinpurkauk- sen jälkeen tapahtuu nosturinkauhan avulla merivedellä, jolloin lasti- pöly huuhtoutuu mereen. Kaikki päästöt mereen on estettävä ja säännöksiä on noudatettava. Kasvillisuuden istuttaminen tulee tehdä sellaisessa laajuudessa, että sillä on merkitystä. Korkeimman hallin- to-oikeuden päätöksen mukaista rajoitusta (hiilen purku kielletty klo 23-7) on noudatettava ja muutenkin melurajoja on noudatettava. Öl- jyntorjuntakalusto on mitoitettava riittäväksi.

17) OO kertoo joutuneensa pesemään talonsa kesällä 2005 ennen seinän maalaamista, koska Sokerimestarintien varressa sijaitsevan talon etelä- ja länsiseinät olivat pienten hiilipilkkujen peittämät. Ete- läsataman hiilikenttä sijaitsee suoraan lounaassa ja vallitseva tuulen suunta on lounaasta. Nykyisessä ympäristöluvassa on maininta kivi- hiilen varastoinnin loppumisesta, joten luvan jatkaminen kivihiilen osalta on turhaa. Lisäksi muistuttaja valittaa katepillarin melusta sen ajaessa eteläsatamasta pohjoissatamaan ja päinvastoin.

18) PP katsoo, että harkittaessa eteläsataman toiminnan lisäämistä on ensiarvoisen tärkeää ymmärtää, mitä lisähaittoja raskaan liiken- teen lisääntyminen Upinniementiellä aiheuttaa tien varren asukkaille erityisesti melun muodossa. Raskaan liikenteen nopeusvalvontaan on myös kiinnitettävä huomiota. Luvasta päätettäessä on ehdotto- masti asetettava selkeät aikataulut meluvallien tai meluaitojen raken- tamiselle tien varteen.

19) QQ ja RR vastustavat kivihiilivaraston sallimista ympäristöluval- la. Ympäristöhaittaa aiheuttavat toiminnot, kuten hiilen tuonti ja va- rastointi tulisi keskittää alueille, joilla sen haittoihin on varauduttu ja joilla hiilen asianmukainen käsittely on varmistettu. Ei ole esitetty minkäänlaisia selvityksiä siitä, miksi hiilen tuonti ja varastointi Kant- vikissä tuottaisi logistista etua kuljetuskustannusten ym. muodossa.

Ilman asianmukaista ympäristölupaa harjoitetulle toiminnalle ei tule automaattisesti myöntää lupaa pelkästään toimijan mahdollisten ta- loudellisten menetysten estämiseksi.

20) SS Hällnäs-Loviselundin yksityistien tiekunnan puolesta ha- luaa kiinnittää huomiota ko. tien ja Upinniemen liittymän korjauk- seen. Liittymän kohdalle tulisi Upinniementielle rakentaa levennys, jossa Upinniementielle nousevat suuret autot ja koneet voivat pysäh- tyä ennen Upinniementielle kääntymistään.

21) TT, 22) UU, 23) VV ja 24) ZZ ilmoittavat vastustavansa Kantvikin satamatoiminnan laajentamista kasvavien liikennemäärien ja muiden ympäristöhaittojen vuoksi.

Hakijan kuuleminen ja vastine

Hakijalle on varattu tilaisuus antaa vastine lausuntojen ja muistutus- ten johdosta.

Finnsteve Oy Ab tähdentää 27.2.2006 päivätyssä vastineessaan, että ympäristölupaa haetaan nykyistä liikennettä suuremmalle, mak- simikapasiteettia vastaavalle toiminnalle, koska sataman on voitava palvella alueen teollisuuden tulevaisuuden tarpeita. Muun muassa Gyproc Oy:lle vuonna 2004 myönnetty ympäristölupa mahdollistaa kipsikiven maksimikäyttömääräksi 280 000 t/a, kun nykyisin sataman kautta toimitetaan kipsikiveä vajaat 200 000 t/a. Eteläsatamaa ei ole tarkoitus laajentaa.

Kivihiilen tuontia ja varastointia on tarkoitus jatkaa nykyisen kaltaise- na. Kivihiiltä toimitetaan vuosittain noin 140 000-160 000 tonnia Van- taan Energialle. Kivihiiilen toimituksen kannalta on tärkeää, että toi- minta voi jatkua Kantvikin eteläsatamassa. Vaihtoehtoiset kivihiilen tuontisatamat sijoittuvat myös ruuhkaisen kantatien 51 yhteyteen.

Varautumalla kivihiilen tuonnissa enimmäismäärään 500 000 t/a voi- daan Kantvikin satamaa käyttää tarvittaessa varatoimituksiin. Esi- merkiksi vuonna 2003 tuotiin Kantvikin sataman kautta normaalia enemmän kivihiiltä poikkeuksellisen kovan jäätalven takia.

Sataman maksimikapasiteetin toteutuminen ei ole suoraan sidoksis- sa maaliikennemäärien kasvamiseen. Gyproc Oy:lle toimitettava kip- sikivi kuljetetaan satamasta läheiselle tehtaalle, joten kyseiset kulje- tukset eivät ulotu Upinniementielle asti.

Uuden ympäristölainsäädännön mukaan Uudenmaan ympäristökes- kus velvoitti Kantvikin satamat jättämään toiminnastaan ympäristölu- pahakemukset 30.6.2004 mennessä, kuten myös meneteltiin. Kivihii- livaraston osalta tilanne on ollut vastaava eli uutta lupaa on tullut ha- kea muuttuneen lainsäädännön johdosta. Kivihiilivarastoalueelle on aiemmin ollut Kirkkonummen kunnan sijoituspaikkalupa.

Hakijan mielestä kivihiilen nykyinen purkausmenetelmä on toimiva ja menettely on käytössä myös muissa satamissa. Aluksesta puretta- essa lasti on kosteaa eikä aiheuta merkittävää pölyämistä laiturialu- eella. Pölyämistä tapahtuu pääasiassa kivihiilikentällä kuivalla ja tuu- lisella säällä. Pölyämistä voidaan rajoittaa kastelujärjestelmällä. Pö- lyämistä on mitattu Ilmatieteen laitoksen toimesta heinä-syyskuussa 2004. Johtopäätöksissä ei suositeltu lisämittauksia. Bulk-lastien kä- sittelyä koskevien lupamääräysten tulee vastata muiden satamien määräyksiä, kuten esimerkiksi Loviisan sataman.

Hakija ilmoittaa kartoittaneensa melulähteet hakemuksen täyden- nyksessä, jossa on kuvattu myös jo toteutetut toimet melun vähen- tämiseksi. Satamatoimintaa koskien ei ole tullut valituksia melusta eteläsataman läheisiä kiinteistöjä lukuun ottamatta. Kyseisillä kiin- teistöillä on suoritettu melumittauksia ja ne on esitetty hakemukses- sa. Meri-Kantvikin suunnitellun maankäytön osalta satamaa ei voida velvoittaa ympäristöluvassa uusiin selvityksiin.

Mitä pakokaasupäästöihin tulee, niihin tulee vaikuttamaan 19.5.2006 voimaan astuva IMO:n määräys alusten polttoaineiden rikkipitoisuu- den enimmäisrajoituksen laskemisesta Itämerellä 4,5 %:sta 1,5

%:iin. Maasähkön käytölle ei ole olemassa standardia eikä laivoilla yleisesti ole maasähkön vastaanottovalmiuksia eikä satamassa ole nykyisellään riittävää kapasiteettia maasähkön tarjoamiseen.

Alusten satamaan jättämät käymäläjätevedet ovat niin vähäisiä, ettei kiinteän johtamisjärjestelmän rakentaminen ole perusteltua. Nykyi- nen menetelmä, jossa imuauto noutaa tilauksesta aluksen jätevedet, on riittävä. Satamarakennuksen osalta viemäröinti voidaan toteuttaa umpikaivolla, joka tyhjennetään loka-autolla.

Prioriteettiaineiden tai muiden kemikaalien käyttöä laivojen kunnos- sapidossa ei satamalla ole mahdollisuuksia valvoa. Laivoilla on il- moitusvelvollisuus sataman kautta toimitettavista ongelmajätteistä sataman jätehuoltosuunnitelman mukaisesti. Sataman käyttämä jä- tehuoltoyritys vastaa jätteen asianmukaisesta loppusijoituksesta.

Sedimenttien osalta hakija huomauttaa, että satamien ympäristölu- papäätöksissä ei satamia ole velvoitettu tutkimaan sedimenttejä eikä yksittäistä toiminnanharjoittajaa tule asettaa eriarvoiseen asemaan.

Mikäli alueella tehdään ruoppauksia, käsitellään ne ja niiden yhtey- dessä vaadittavat sedimenttitutkimukset vesilain mukaisesti omana lupaprosessinaan.

Tieliikennejärjestelyjä koskeviin vaatimuksiin hakija toteaa, ettei toi- minnanharjoittajalle voida ympäristöluvassa asettaa vaatimuksia koskien liikenneväylien uudelleenjärjestelyjä tai parannuksia. Liiken- neväylät eivät ole toiminnanharjoittajan omistuksessa tai määräys- vallassa eivätkä ne kuulu ympäristöluvan soveltamisalaan. Myös- kään alusten potkurivirtojen haittavaikutukset eivät kuulu ympäristö- luvan piiriin.

Mitä Siuntion kunnan ympäristölautakunnan muistutukseen tulee, hakija toteaa, että sataman aiheuttamasta melusta ei ole naapurikiin- teistöjä lukuun ottamatta tullut valituksia. Ilmaan joutuvien päästöjen osalta hakija huomauttaa, että alueella vallitseva tuulen suunta on lounaasta eli Siuntion kunnasta poispäin. Päästöjen vaikutukset ei- vät siten kohdistu ensisijaisesti Siuntion alueella sijaitseviin luonnon- suojelualueisiin, jotka sijaitsevat 1,6 kilometrin päässä satamasta.

Alusten väylällä aiheuttamat päästöt eivät puolestaan kuulu sataman ympäristöluvan soveltamisalaan. Nykyisellä toiminnalla ei ole arvioitu olevan vaikutusta Siuntion kunnan alueisiin.

Laiturien puhdistuksen osalta hakija toteaa, että lastien käsittelyssä käytetään tekniikkaa, jolla pölypäästöjä ei synny merkittäviä määriä.

Aluksia ahdattaessa peitetään alusten valumisaukot, jolloin mahdol- lisesti kannelle variseva aine ei pääse mereen. Lastauksen/purka- misen jälkeen aluksen kansi ja laiturialue puhdistetaan ja talteenotet- tu aine kerätään lastin joukkoon. Ympäristön puhdistamisen helpot- tamiseksi on satamaan hankittu keräävä ja kasteleva harjakone. Lai- turialue huuhdotaan vedellä vasta puhdistustoimien jälkeen. Purku- kauha huolletaan säännöllisesti.

Öljyntorjuntakalusto on sijoitettu sataman pohjukan puoleiselle ran- nalle, josta se on nopeasti käyttöönotettavissa.

Hakija katsoo, että luvan tarkistamisaika jo viiden vuoden kuluttua olisi liian aikainen ja esittää 10:tä vuotta kuten Uudenmaan ympäris- tökeskus on esittänyt lausunnossaan. Toiminnalle ei tule asettaa kel- lonaikaan sidottuja vaatimuksia.

Tarkastukset ja neuvottelut

Ympäristölupaviraston toimesta on käyty tarkastuksella Kantvikin eteläsatamassa 30.5.2006. Tarkastuspöytäkirja on liitetty asiakirjoi- hin.

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU

Ympäristölupavirasto myöntää Finnsteve Oy Ab:lle ympäristöluvan Kantvikin eteläsataman ja sataman koillisosassa sijaitsevan kivihiili- varaston toimintaan Kirkkonummen Strömsbyssä.

Meluhaittojen vähentäminen

1. Satamatoiminta, kuten laivojen purkaus ja lastaus sekä lastin muu käsittely, on sallittu maanantaista perjantaihin klo 7-23 ja lauantai- sin klo 7-15. Alusten purkua ja lastausta saadaan suorittaa klo 23-7 vain erityisestä syystä. Tällöin nykyistä satamanosturia saadaan käyttää vain, mikäli sen meluntorjuntaa on parannettu esim. kote- loimalla moottori.

2. Sataman toiminnasta ja kivihiilivaraston käytöstä aiheutuva meluta- so ei saa eniten melulle altistuvan, naapurikiinteistöllä sijaitsevan asuinrakennuksen ulko-oleskelualueella ylittää päivällä (klo 7-22) ekvivalenttimelutasoa (LAeq) 55 dB eikä yöllä (klo 22-7) ekvivalent- timelutasoa (LAeq) 50 dB.

3. Satamassa on lisäksi meluhaittojen ehkäisemiseksi toteutettava seuraavat toimenpiteet:

- Konttiseinämää on jatkettava maa-alueen suuntaan vähintään yh- dellä kontilla (12 m) ja korotettava vähintään kahden kontin korkui- seksi.

- Konttiseinämän laiturinpuoleiseen päätyyn on lisäksi rakennettava laivasta heijastuvan melun leviämistä ehkäisevä noin 10 metriä pit- kä melueste laiturinsuuntaisesti.

Toimenpiteet on toteutettava 1.5.2007 mennessä.

Lisäksi melua on pyrittävä suunnitelmallisesti vähentämään esi- merkiksi työkoneiden uusimisella, varoitusääniä säätämällä ja lastin pudotuskorkeuksia alentamalla.

Pölyhaittojen vähentäminen

4. Kivihiiltä voidaan varastoida hakemuksen mukaisella kivihiilikentällä enintään 60 000 tonnia kerrallaan. Kivihiilivaraston korkeus ei saa ylittää varastoaluetta reunustavan kallioleikkauksen ylärajaa. Kent- tää ympäröivä puusto on säilytettävä suojapuustona.

Ns. vanhaa kivihiilikenttää sataman eteläosassa ei saa käyttää kivi- hiilen eikä muun pölyävän lastin avovarastointiin.

5. Kivihiilivarastoa, kivihiilikentän aluetta ja kulkuväyliä satamassa on tarpeen vaatiessa, esim. tuulisella tai kuivalla säällä, kostutettava pölyämisen estämiseksi. Satamasta lähtevät autokuormat on peitet- tävä ympäristön likaantumisen ja pölyhaittojen ehkäisemiseksi.

6. Sataman ja naapurikiinteistön rajalla olevaa lauta-aitaa on jatketta- va rantaan asti tai istutuksin toteutettava suojavyöhyke pölyn ja me- lun leviämisen vähentämiseksi. Sataman on huolehdittava aidan kunnossapidosta.

Maaperän pilaantumisen estäminen

7. Kivihiilikentän ja sataman asfaltoidun alueen pintarakenteet on pi- dettävä kunnossa ja vauriot korjattava mahdollisimman pian.

Päästöt mereen

8. Laiturialue ja asfaltoitu kenttä on viipymättä puhdistettava lastipö- lystä keräävää harjakonetta käyttäen pölyävien lastien käsittelyn jälkeen. Laiturialueen ja kentän puhdistuksessa syntyvää lakaisujä- tettä ei saa päästää mereen. Nosturikauha on puhdistettava huolel- lisesti ennen sen huuhtelemista.

9. Kivihiilen varastointikentän reunaojan ja lietteenerottimen kunnosta on huolehdittava. Erottimeen kertyvä liete ja mahdollinen öljy on poistettava tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään kerran vuodessa.

10. Satamarakennuksen saniteettitilojen jätevedet on johdettava umpi- kaivoon ja toimitettava käsiteltäväksi jätevedenpuhdistamolle.

Jätehuolto

Aluksista vastaanotettavat jätteet

11. Luvan saajan tulee noudattaa hakemukseen sisältyvää jätehuolto- suunnitelmaa (22.6.2004). Suunnitelma on pidettävä ajan tasalla.

Jätehuoltosuunnitelma tai sen nojalla annetut yksityiskohtaiset oh- jeet tulee antaa laivoille myös englanninkielisenä.

Lisäksi on noudatettava seuraavia määräyksiä:

- Erityyppisten jätteiden keräyspisteet ja –astiat on osoitettava sel- västi eri värein ja tekstein (myös englannin kielellä).

- Satamassa on oltava myös ongelmajätekontti tai vastaava, johon voidaan jättää laivoista peräisin olevat maalijätteet, patterit, akut, loisteputket ym. kiinteämmät ongelmajätteet.

- Satamanpitäjä on velvollinen huolehtimaan siitä, että satamassa on riittävät vastanottolaitteet vaarallisia nestemäisiä aineita sisältä- vien jätteiden ja seosten sekä käymäläjätevesien vastaanottami- seksi aluksilta.