Ympäristölupayksikkö – Miljötillståndsenheten PÄÄTÖS
PL 262, Koulukatu 19, 65101 Vaasa Ympäristönsuojelulain 90 §:n mukaisessa asiassa PB 262, Skolhusgatan 19, 65101 Vasa
Puh.tfn 06-3675211 telefax 06-3675251 Päätös annettu julkipanon jälkeen
14.5.2004
Diaarinumero
LSU-2003-Y-1051
ASIA
Ympäristönsuojelulain 35 §:n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee kaatopaikan sul- kemisen yhteydessä tapahtuvaa kunnostusta.
HAKIJA
Lestijärven kunta Lestintie 39 69440 Lestijärvi
yhteyshenkilö: Olavi Syri TOIMINNAN SIJAINTI
Änäkkälän kaatopaikka, Änäkkälänkylä, Lestijärvi ASIAN VIREILLETULO
Lestijärven kunta on 17.12.2003 jättämällään hakemuksella hakenut Länsi-Suomen ympäristö- keskukselta ympäristönsuojelulain mukaista lupaa Änäkkälän kaatopaikan kunnostamiselle.
LUVANHAKEMISEN PERUSTE
Ympäristönsuojelulain 90 §:n mukaan luvanvaraista toimintaa harjoittanut vastaa edelleen tarvit- tavista toimista pilaantumisen ehkäisemiseksi, toiminnan vaikutusten selvittämisestä ja tarkkai- lusta.
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Länsi-Suomen ympäristökeskus on asiassa toimivaltainen viranomainen ympäristönsuojelulain 31 §:n 2 momentin 1 kohdan ja 3 momentin sekä ympäristönsuojeluasetuksen 6 §:n 1momentin 12 a kohdan perusteella.
TOIMINNAN LUPATILANNE
Kaatopaikan sulkemiselle ei ole annettu aikaisemmin lupapäätöstä.
TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Sijainti
Toiminta sijoittuu Änäkkälän kaatopaikan alueelle, kiinteistörekisteritunnus 20:12. Kaatopaikka sijaitsee maantieltä 759 Lestijärvi-Kinnula erkanevan paikallistien varressa noin 7 km etelään Lestijärven keskustasta.
Maaperä, pohja- ja pintavedet ja kaavoitustilanne
Jätetäyttö sijaitsee suolla, jota ympäröi moreenimaa. Pohjavesi virtaa todennäköisesti etelään suoalueelle. Kaatopaikalla muodostuvan suotoveden määräksi on arvioitu Ilmatieteenlaitoksen Nivalan säähavaintoaseman sadannan perusteella 490-980 m3/a. Alueelle on vahvistettu yleis- kaavamerkintä MM-3. Lähin asutus sijaitsee noin puolentoista kilometrin päässä kaatopaikasta itään.
Kaatopaikka ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin pohjavesiottamo on noin kolmen kilometrin päässä kaatopaikasta koilliseen sijaitsevalla pohjavesialueella, jonka reuna on noin 2,5 kilometrin päässä kaatopaikasta. Ottamolla ei ole havaittu kaatopaikkaveden vaikutusta.
TOIMINNAN KUVAUS
Änäkkälän kaatopaikan toiminta aloitettiin vuonna 1984. Jätteen vastaanotto lopetettiin 1992 ja lietteen vastaanotto 2001. Jätetäyttö koostuu yhdyskuntajätteestä. Metalliromu, autonrenkaat ja puujäte vietiin erilliseen paikkaan, joka on myöhemmin puhdistettu ja täytetty moreenilla.
Kaatopaikkaa ympäröi metsä muualla paitsi eteläpuolella, jossa on suota.
Jätepenkereen ala on 0,4 ha ja tilavuus arviolta 12 000 m3. Jätepenkereen korkeus on noin kolme metriä. Jätepenger on ympäröity ojalla.
Lieteallas, jossa on pintaveteen sekoittunutta lietettä, sijaitsee jätepenkereen itäpuolella. Allas on maanvarainen ja sen reunat on pengerretty. Altaan tilavuus on 3000 m3.
ARVIO TOIMINNAN VAIKUTUKSESTA YMPÄRISTÖÖN
Kaatopaikkavedet purkautuvat ympärysojasta kaatopaikan eteläpuolisiin suo-ojiin, jotka laskevat Salonpuron kautta Pappilanpuroon ja päätyvät lopulta Lestijärveen. Ennen Lestijärveen laskemis- taan kaatopaikkavedet kulkeutuvat noin 6 kilometriä. Veden on arvioitu puhdistuvan ennen jou- tumistaan Lestijärveen. Kuitenkin kylminä vuoden aikoina maan ollessa roudassa puhdistuminen voi olla epätäydellistä.
Kaatopaikka-alueen pintavesissä on havaittu korkea sähkönjohtokyky, ammonium- ja kokonais- typpipitoisuus. Näytteet on otettu suo-ojasta ja kaatopaikan ympärysojasta.
Kaatopaikan pohja on tiivistä moreenia, jonka läpi suotautuu vähäinen määrä kaatopaikkavettä pohjaveteen.
Kaasun tuotannon arvioidaan olevan pientä kaatopaikalla, koska jätettä on vähän.
KUNNOSTUS- JA VIIMEISTELYTOIMENPITEET Pintarakenteet
Kunnostuksen tavoite on vähentää muodostuvan suotoveden määrää jätetäytön pintarakenteilla ja ojituksilla. Ennen pintarakenteiden rakentamisen aloittamista poistetaan ympäristöstä roskat ja jätetäytön länsireumalta kaadetaan puustoa. Tämän jälkeen jätetäytön penkereet loivennetaan ja pinta muotoillaan, tasataan ja tiivistetään reunoille kaltevaksi.
Muotoillun ja tiivistetyn jätealueen päälle rakennetaan vesieristekerros tiiviistä maasta, jonka vedenläpäisevyyden vaatimuksena on K≤ 1,0*10-9 m/s. Eristekerroksen paksuudeksi ehdotetaan joko 0,3 metriä tai 0,5 metriä riippuen maan K-arvosta. Eristyskerroksen kaltevuudeksi esitetään 5% täyttöalueen reunoille päin.
Eristekerroksen päälle esitetään rakennettavaksi 0,3 metrin kuivatuskerros kivennäis-maalajeista.
Kuivatuskerroksen K-arvosuositus on K≥ 1,0*10-3 m/s. Kuivatuskerroksen päälle rakennetaan 0,3 metrin paksuinen kasvukerros turpeen ja lietteen sekoituksesta.
Kasvukerroksen liete otetaan lietealtaan täyttökohdasta, jossa liete on tiheintä. Kaatopaikan pin- nan annetaan metsittyä luontaisesti.
Lietealtaan vesienkäsittely
Lietealtaan, jonka tilavuus on arviolta 3000 m3, eteläpuolelle kaivetaan kaksoisoja altaasta joh- dettavien vesien pintavalutuskäsittelyä varten. Kokoojaojasta kaivetaan avo-oja lähimmälle suo- ojalle.
Lietealtaaseen lisätään saostuskemikaalia ja kiintoaines laskeutetaan. Nestefaasi pumpataan ete- läpuolisen ympärysojan kautta kokoojaojaan ja suo-ojaan. Kun vedet on johdettu pois, kokooja- oja täytetään. Kiinteä liete stabiloidaan kalkin ja turpeen avulla pH:ta nostamalla. Lietealtaan päälle rakennetaan pintakerros, jonka kaltevuus on reunoiltaan 5%.
Kaatopaikkakaasut
Kaatopaikkakaasuja ei esitetä käsiteltäviksi, koska sen määrän epäillään olevan merkityksetön.
Suotovedet
Suotovesien syntymistä estetään pintarakenteilla. Jätetäytön ympäriltä tulevat vedet katsotaan haitattomiksi johtuen alueen maastomuodoista ja ojituksesta jätetäytön ympärillä.
Syntyvät suotovedet johdetaan jätetäytön ympärysojaan. Vesien käsittelyksi suositellaan suo- imeytyksessä tapahtuvaa luontaista puhdistumista.
Kaatopaikan tarkkailu
Jätetäytön pintaa tarkkaillaan vuosittain silmämääräisesti. Tarvittaessa pintarakenteet korjataan.
Jos näyttää siltä, että kaatopaikkakaasua muodostuu, kaivetaan sille kulkeutumista varten metrin halkaisijaltaan oleva sorasilmäke, joka ulottuu jätetäyttöön.
Pintavesiä tarkkaillaan aluksi kerran vuodessa suurten virtaamien aikana kolmesta pisteestä. ve- sinäytteistä analysoidaan sähkönjohtavuus, lämpötila, pH, COD Cr, NH4, NO3, kok, P, Fe, O2 ja Cl. Tarkkailua suoritetaan kolmen vuoden ajan, jonka jälkeen päätetään jatkotarve. Pohjavesille ei esitetä tarkkailua.
Tarkkailusta kirjoitetaan vuosittain yhteenvetoraportti, joka toimitetaan lupaviranomaisille.
ASIAN KÄSITTELY
Hakemus on tullut vireille 17.12.2003.
Kuulutus
Ympäristöluvan vireille tulosta on kuulutettu Lestijärven kunnan ja Länsi-Suomen ympäristö- keskuksen virallisilla ilmoitustauluilla 14.1-12.2.2004 välisenä aikana. Kuulutus on julkaistu Keski-Pohjanmaa-lehdessä.
Tarkastuskäynti
Lestijärven kunnan edustaja ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksen edustaja ovat tehneet Änäkkä- län kaatopaikalle tarkastuskäynnin 25.4.2004.
Muistutukset ja mielipiteet
Ympäristölupahakemuksesta ei ole määräaikaan mennessä jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä.
Lausunnot
Ympäristölupahakemuksen johdosta ei ole tullut lausuntoja määräaikaan mennessä.
Lupahakemuksen täydentäminen
Lestijärven kunta on täydentänyt ympäristölupahakemusta 20.2.2004 saapuneella sähköpostilla ympäristökeskuksen pyydettyä sähköpostitse tietoja Änäkkälän kaatopaikalle viedyistä Yli- Lestin jätteistä ja lietealtaasta. Täydentävien tietojen mukaan Yli-Lestin kaatopaikan jätteet on kuljetettu Änäkkälän kaatopaikalle vuonna 1998 ja peitetty. Änäkkälän kaatopaikan lieteallasta ei ole tyhjennetty.
YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU
Länsi-Suomen ympäristökeskus on tarkastanut ympäristölupahakemuksen ja luvan myöntämisen edellytykset. Ympäristökeskus myöntää Lestijärven kunnalle ympäristönsuojelulain 90 §:n mu- kaisen ympäristöluvan kaatopaikan kunnostamiselle sen sulkemisen yhteydessä.
Kaatopaikalle on luvanhakijan mukaan kuljetettu yhdyskuntajätettä (20 00 00) ja sakokaivolietet- tä (20 03 04). Myös metallijätettä (20 01 06), puujätettä (20 01 08) ja autonrenkaita (16 01 03) on kuljetettu kaatopaikalle, mutta nämä on viety muualle myöhemmin. Ympäristökeskus on kirjoit- tanut jätekoodit ympäristöministeriön asetuksen 1129/2001 mukaan sulkeisiin.
LUPAMÄÄRÄYKSET Kaatopaikan hoito
1 Luvan hakijan tulee ilmoittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Lestijärven kunnan ympä- ristö- ja terveysviranomaiselle kunnostuksen aloittamisesta kirjallisesti. Samalla tulee ilmoittaa kunnostustyön valvojan nimi ja yhteystiedot. Valvoja vastaa kunnostuksesta ja kaatopaikan hoi- tamisesta kunnostuksen jälkeen. (YsA 20§, JA 10§)
2 Kunnostuksen aikana on huolehdittava siitä, että haitat kuten sortumat ja painumat, jotka voivat vahingoittaa rakenteita estetään. Ympäristön roskaantuminen, pöly, vahinkoeläinten aiheuttamat haitat ja tulipalot tulee ennakoida ja estää. Jätetäyttö tulee tiivistää ennen kunnostusta. (YsA 20§, JL 6§, JA 8§, VNp 861/1997, liite 1 kohta 7)
3 Suljetulle kaatopaikalle ei saa tuoda jätettä. Puhtaiden maamassojen, joita tarvitaan kunnostusra- kenteisiin, vastaanotto tulee tapahtua valvonnan alaisena, Massoista tulee olla tiedossa niiden al- kuperä, laatu, määrä ja sijoituspaikka kunnostettavalla kaatopaikalla. (YsL 5§, JL 51§, VNp 861/1997 6§)
4 Kaatopaikkaa tulee hoitaa siten, että estetään pintarakenteen tiivistys- ja eristekerrosten rikkoon- tuminen. (YsL 7 §, 8 §, JL 6§)
Pintarakenteet
5 Kaatopaikka tulee tiivistää ja muotoilla ennen pintarakenteiden tekemistä. Reunat tulee luiskata korkeintaan 1:3 kaltevuuteen. Päälliosissa kaltevuuden tulee olla vähintään 1:20. Tiivistyskerros rakennetaan esipeittokerroksen päälle 0,3 metrin paksuiseksi. Kerroksen veden läpäisevyyden tu- lee olla K<1x10-9 m/s.
Tiivistyskerros voidaan vaihtoehtoisesti rakentaa materiaalista, jonka vedenläpäisevyys on K<1x10-8 m/s. Tällöin kerroksen paksuuden tulee olla 0,5 metriä.
Tiivistyskerroksen päälle tulee rakentaa 0,3 metrin vahvuinen kuivatuskerros salaojasorasta tai vastaavasta materiaalista (K>1x10-3 m/s). Kuivatuskerroksen päälle tulee rakentaa vähintään 1,0 metrin vahvuinen kasvukerros. (YsL 43§, JL 8§, 9§, VNp 861/1997, liite1)
6 Lietealtaan lietteeseen tulee sekoittaa kalkkia ja turvetta happamuuden nostamiseksi ja lietteen sitomiseksi. Liete tulee poistaa altaasta ja kompostoida. Tämän jälkeen lieteallas tulee täyttää puhtaalla maalla. (YsL 43§, JL 8§, 9§, VNp 861/1997, liite1)
Suotovesien vesienkäsittely
7 Kaatopaikan ympärille tulee rakentaa salaojat suotovesien ohjaamista varten. Puhtaat pinta- ja pohjavedet on pidettävä erillään suotovesistä salaojien ympärillä kulkevien avo-ojien avulla.
Kaatopaikkarakenteen tiivistyskerroksen tulee jatkua salaojien yli ympärysojien pohjalle ja ulommalle reunalle saakka. Ennen suotovesien ohjaamista suo-ojaan vedet tulee käsitellä maa- suodattimessa. (YsL 43§)
Kaatopaikkakaasut
8 Kaatopaikan korkeimpaan kohtaan tulee rakentaa jätetäyttöön saakka ulottuva biosuodatin kaa- topaikkakaasujen biologista käsittelyä, keräämistä ja johtamista varten. Biosuodatin voidaan ra- kentaa esimerkiksi kompostoidun lietteen, hakkeen ja kivennäismaan seoksesta. (JL 51§, 52§, JA 9§)
Kaatopaikan rakenteiden laadun ja päästöjen tarkkailu
9 Kaatopaikan pintarakenteen tiivistyskerroksen materiaalista tulee tehdä vedenläpäisevyys-, tiive- ys- ja vesipitoisuustestit ennen kunnostusta. Testien tulokset tulee toimittaa Länsi-Suomen ympä- ristökeskukselle ennen tiivistyskerroksen rakentamista. Kaatopaikan suotovettä tulee tarkkailla karttaliitteessä (2) esitetyistä pisteistä 1, 2 ja 3 kerran vuodessa. Vedestä tulee analysoida kiinto- ainespitoisuus, sähkönjohtavuus, lämpötila, pH, COD Cr, N-tot, NO3, kok- P, Cl, Fe, O2, Zn, Cr, Pb ja fekaaliset streptokokit. (YsL 43§, YsA 9§, JL 8§, 9§, 51§, VNp 861/1997)
10 Luvan hakijan on asennettava pohjavesiputki sopivaan kohtaan kaatopaikan vaikutusten tarkkai- lemiseksi pohjavedessä. Pohjavesianalyysi on tehtävä kerran vuodessa ja kunnostustyön aikana.
Analysoitavat ominaisuudet ovat kiintoainespitoisuus, sähkönjohtavuus, lämpötila, pH, COD Cr, N-tot, NO3, kok- P, Cl, Fe, O2, Zn, Cr, Pb ja fekaaliset streptokokit. (YsL 43§, YsA 9§, JL 8§, 9§, 51§, VNp 861/1997)
11 Ehdotus pohjaveden tarkkailuputken sijainnista tulee toimittaa Länsi-Suomen ympäristökeskuk- seen kaksi viikkoa ennen kunnostuksen aloittamista. Ympäristökeskukselle on myös toimitettava suunnitelma suotovesien käsittelystä salaojituksen ja maasuodattimen avulla. (YsL 43§,46§, JL 6§, 51§,52§)
12 Tarkkailuraportti, josta käyvät ilmi suoto- ja pohjaveden analyysitulokset ja kaatopaikan pintara- kenteiden kunto, tulee toimittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle vuosittain. (YsL 43§,46§, JL 6§, 51§,52§)
PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet
Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan, koska kaatopaikan kunnostuksen ta- voitteena on vähentää ympäristö- ja terveysriskejä ja kaatopaikan kunnostus voidaan järjestää ympäristönsuojelu- ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti.
Kaatopaikan hoito
Suljetun kaatopaikan hoidon ja valvonnan järjestämiseksi on kaatopaikalle nimettävä valvoja.
Henkilöllä tulee olla riittävä asiantuntemus tehtävästä. (1)
Sortumat ja painumat on estettävä, koska ne saattavat vahingoittaa kaatopaikan pintarakenteita siinä määrin, että ympäristöön aiheutuu niiden takia päästöjä. Kunnostuksessa käytettävien mas- sojen puhtaus ja laatu tulee olla selvillä, että niistä ei aiheudu lisäkontaminaatiota ja että niistä rakennettavat kerrokset vastaavat tarkoitustaan. (2, 3, ja 4)
Pintarakenteet
Kaatopaikan päälliosan ja reunojen sopiva kaltevuus estää rakenteiden sortumisen kaatopaikan reunoilla ja vesien kerääntymisen kaatopaikan tiivistyskerrokseen. Esipeittokerros estää mineraa- lisen tiivistyskerroksen ja jätteen sekoittumisen. Tiivistyskerros estää sade- ja sulamisveden imeytymistä jätteeseen.
Kuivatuskerros vähentää tiivistyskerrokseen kohdistuvaa vesipainetta ja johtaa kasvukerroksen läpi suotautuvan veden pois rakenteesta. Kasvukerros suojaa tiivistyskerrosta kuivumiselta ja roudan aiheuttamilta vaurioilta. (5 ja 6)
Suotovesien käsittely
Kaatopaikkavedet tulee johtaa hallitusti suoalueelle maasuodattimen kautta vedestä aiheutuvien ympäristöriskien vähentämiseksi. (7)
Kaatopaikkakaasut
Pienilläkin kaatopaikoilla syntyy kaatopaikkakaasuja, jotka tulee johtaa kaasukaivon kautta pin- tarakenteiden toiminnan varmistamiseksi ja kasvillisuuden kasvuolosuhteiden turvaamiseksi kaa- topaikalla. (8)
Kaatopaikan rakenteiden laadun ja päästöjen tarkkailu
Rakenteessa käytettävien materiaalien laatu on varmistettava tarvittavilla testeillä rakenteen toi- mivuuden takaamiseksi. Pinta- ja pohjaveden laatua on tarkkailtava, että mahdolliset ympäristö- ja terveysvaikutukset voidaan ennakoida ja estää. Tarkkailuraportti toimii ympäristöviranomais- ten työvälineenä valvonnassa. (9, 10, 11 ja 12)
PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätös on voimassa toistaiseksi.
Mikäli kunnostustoimenpiteissä tapahtuu olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympä- ristölupa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman.
KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN
1347,50 €
Maksun suuruuden määrittelyssä on sovellettu valtion maksuperustelain 8 §:n nojalla annettua ympäristöministeriön asetusta alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista. Ympä- ristöilmoituksen käsittely on hinnoiteltu siinä 38,50€/h. Tässä tapauksessa maksu peritään 35 tunnin mukaan.
SOVELLETUT OIKEUSOHJEET
Ympäristönsuojelulaki (YSL/2000) 5 §, 7 §, 8 §, 43 §, 45 §, 46 § Ympäristönsuojeluasetus (YSA 169/2000) 9 §, 19 §, 20 §
Jätelaki (JL 1072/1993) 6 §, 51 §, 52 § Jäteasetus (JA 1390/1933) 9 §, 10 §
VNp 861/97
Ympäristöministeriön asetus nro 1237 maksullisista suoritteista (17.12.2003)
Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) PÄÄTÖKSESTÄ KUULUTTAMINEN
Ympäristökeskus kuuluttaa päätöksen Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla Vaa- sassa ja Lestijärven kunnan ilmoitustaululla. Ilmoitus päätöksestä julkaistaan Keski-Pohjanmaa- lehdessä
PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös
Hakijalle
Jäljennös päätöksestä
Lestijärven kunnan ympäristösuojeluviranomainen Lestijärven kunnan terveydensuojeluviranomainen
Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä
Hannu Änäkkälä, Lestijärventie 460, 69440 Lestijärvi Kalevi Änäkkälä, Änäkkälä-Mattilantie 42, 69440 Lestijärvi Pekka Änäkkälä, Lestijärventie 467, 69440 Lestijärvi MUUTOKSEN HAKU
Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmä tulee valitusosoituksen mukaisesti osoittaa Vaasan hallinto-oikeudelle ja toimittaa päätöksen teh-
neelle viranomaiselle eli Länsi-Suomen ympäristökeskukselle asianosaisten kuulemista ja pää- töksen tehneen viranomaisen lausuntoa varten.
Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella luvan hakija ja ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea sekä laitoksen sijaintikunnan kunnanhallitus ja sellaiset viranomaiset, joiden teh- tävä on valvoa asiassa yleistä etua.
Valitusosoitus on liitteenä.
Vanhempi insinööri Matti Seppälä
Ylitarkastaja Päivi Rajala
LIITTEET Valitusosoitus Sijaintikartta Näytepistekartta
