KÄYNTIOSOITE: POSTIOSOITE: PUHELIN: TELEFAX: WWW-OSOITE:
Linnankatu 7, 90100 Oulu PL 124, 90101 Oulu Vaihde (08) 3158 300 (08) 3158 549 http://www.ymparisto.fi/ppo Kalajokilaakson osasto:
Torikatu 40 B, Kokkola 67100 Kokkola Vaihde (06) 3676 397 (06) 3676 360
Annettu julkipanon jälkeen 12.6.2006 Dnro PPO-2005-Y-211-131
ASIA
Päätös ympäristönsuojelulain 35 §:n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee puolustusvoimien Oulun Sotilasläänin Hiukkavaaran ampumaradan toimintaa. Kyseessä on olemassa oleva toiminta.
LUVAN HAKIJA
Puolustusvoimat
Oulun Sotilasläänin Esikunta PL 108
90101 OULU
LAITOS JA SEN SIJAINTI
Hiukkavaaran ampumarata,
Kiinteistötunnus: 564-404-15-5, 565-404-90-8 ja 564-404-23-37 Kiinteistön nimi: Hiukkavaaran harjoitusalue
Toimialatunnus: L7522
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE
Toiminta on ympäristölupavelvollista ympäristönsuojelulain 28 §:n 1 momentin ja ympäristönsuoje- luasetuksen 1 §:n 1 momentin kohdan 14 a mukaan.
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Ympäristönsuojelulain 31 §:n 2 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 6 §:n 2 momentin perus- teella lupaviranomainen on Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus.
ASIAN VIREILLETULO
Lupahakemus on jätetty ympäristökeskukselle 30.5.2005.
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalla ei ole aiempia lupia.
Puolustusvoimat on vuokrannut ampumaradat käyttöönsä. Alueella olevat ratarakenteet kuten raken- nukset, katokset ja vallit omistaa Senaatti-kiinteistöt, maapohjaa ja ympäröiviä metsiä hallinnoi Met- sähallitus. Lisäksi yksityisillä seuroilla on hallinnassaan ratarakenteita. Ampumaradan lähialueet omistaa Metsähallitus, joka vuokraa ne puolustusvoimille. Metsähallitus vastaa alueiden metsänhoi- dosta ja luonnonsuojelusta.
Taululaitteet omistaa Oulun Sotilasläänin Esikunta. Puolustushallinnon Rakennuslaitos
huolehtii ampumarata-alueiden kunnossapidosta. Esikunta on tehnyt ampumaradan käyttöoikeuksis- ta ulkopuolisten käyttäjien kanssa sopimuksia 16 kpl.
Puolustusvoimien ja Senaatti-kiinteistöjen luvalla ampumaradan käyttäjä voi rakentaa alueelle lait- teen tai muun rakenteen, joista käyttäjä itse vastaa.
Yleiskaava
Oulun kaupungin yleiskaavassa 2020 puolustusvoimien käytössä tällä hetkellä oleva alue on osoitet- tu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, joka varataan puolustusvoimien käyttöön. Hiukkavaaraan esitetyt uudet rakenteet painottuvat Vaalantien varteen, johon on esitetty aluekeskus, työpaikka- alueita, kerrostalovaltaista asuinaluetta, pientalovaltaista asuinaluetta sekä tiivistä pientalovaltaista asuinaluetta. Muilta osin Hiukkavaara on osoitettu virkistysalueeksi sekä maa- ja metsätalousvaltai- seksi alueeksi, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta. Niiles- ja Valkiaisjärven rannoille on yleiskaavassa osoitettu loma-asuntoaluetta ja niiden läheisyyteen virkistysaluetta sekä maa- ja met- sätalousvaltaista aluetta, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta.
Talvikankaalle on osoitettu uusi n. 245 asunnon pientalovaltainen asuntoalue (Talvikankaan II- vaihe).
Asemakaava
Maankäytön toteuttamisohjelman 2006 – 2010 mukaan Hiukkavaaran asemakaavoitus ajoittuu vuo- desta 2008 eteenpäin. Alueelle on yleiskaavan mukaisella rakenteella arvioitu sijoittuvan n. 5 000 asuntoa.
TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ
Hiukkavaaran ampumarata sijaitsee Hiukkavaara-kukkulan ympärillä 1,5 km päässä Hiukkavaaran kasarmialueesta. Lähimmät asuinalueet ovat Talvikankaalla ja Rannanperällä noin 1 kilometrin pääs- sä. Talvikangas II:n asemakaavoitettu alue tulee sijoittumaan noin 1 kilometrin etäisyydelle ampuma- radasta. Haapalehdon asuinalueen lähimpiin taloihin sekä Hiukkavaaran alueen asuinkerrostaloihin on matkaa ampumaradalta noin 1,5 km. Lähimpinä häiriintyvinä kohteina on mainittu mm. Korven- suoran ja Hiukkavaaran päiväkodit.
Valkiais- ja Niilesjärviin sekä alueella olevaan loma-asutukseen ja uimarantaan on matkaa ampuma- radalta noin 1,5 kilometriä ja lähimmältä radalta (haulikkorata) matkaa noin 1,3 kilometriä.
Alueen metsät ovat metsätalouskäytössä ja metsähallitus hoitaa niitä metsätaloussuunnitelman mu- kaisesti.
Ampumarata ei sijaitse pohjavesialueella. Talousvesikaivoja ei ole alueella. Haukkasuon- Haukkalammen luonnonsuojelualue on noin 2 500 metrin etäisyydellä.
TOIMINTA
Puolustusvoimat tarvitsevat ampumarataa puolustusvoimien henkilöstön kenttäkelpoisuuden ylläpi- tomahdollisuuksien turvaamiseksi, puolustusvoimien ohjeiden mukaisten palvelusammuntojen to- teuttamiseen, kertaus- ym. harjoitusten toteuttamiseen, vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen tu- kemiseen sekä sodan ajan joukkojen perustamiseen liittyviin valmiudellisiin asioihin. Oulun kaupun- gin alueella ei ole muuta ampumatoimintaan vastaavalla tavalla soveltuvaa paikkaa.
Hiukkavaaran ampumarata on ollut puolustusvoimien ampuma- ja harjoitustoimintakäytössä vuosi- kymmeniä. Ampumaradalla on suoritettu puolustusvoimien kouluammuntoja. Lisäksi taistelukoulu- tusta ja –ammuntoja on suoritettu jalkaväen kevyillä ja raskailla aseilla, kuten kevyillä ja raskailla kranaatinheittimillä sekä panssarintorjunta-aseilla. Räjäytysharjoituksia on järjestetty ampumaradan lisäksi ampumarata-alueen läheisyydessä sijaitsevan Haapaselän alueella. Alueella on varastoraken- nus ("paviljonki") ja kolme ulkokäymälää.
Ampumarata on sotilas- ja siviilikäytössä ympärivuotisesti. Sitä käyttävät puolustusvoimat, rajavar- tiolaitos, poliisi ja maanpuolustuskoulutus ry. Lisäksi ratoja käyttävät ratojen käyttösopimukset teh- neet Oulun metsästys- ja Ampumaseura ry, Securitas Oy, Range Masters ry, Pohjanmaan Akateemi- nen Maanpuolustusseura, Oulun kihlakunnan poliisilaitos, Oulun Tulli, Oulun Varuskunnan metsäs- täjät, Kemiran ampujat, Oulun reserviupseerikerho, Oulun reserviläiset ry, Noptel Oy, Segment Oy, Asesepänliike Täsmäase, Oulun vankila, Merikosken Ammatillinen koulutuskeskus ja Segment Se- curity Oy.
Selvityksen ampumaradan merkityksestä toiminnalleen ovat liitäneet Oulun Metsästys- ja Ampuma- seura ry, Range Masters ry, Oulun kihlakunnan poliisilaitos, Oulun Varuskunnan metsästäjät ry ja Pohjanmaan Akateeminen Maanpuolustusseura ry.
Hiukkavaaran ampumaradalla voidaan järjestää kouluammuntojen lisäksi taisteluammunta-tyyppisiä sovellettuja ammuntoja kiväärikaliiperisilla aseilla. Kouluampumaratojen luoteispuolella sijaitsevan taisteluampumapaikan ryhmän pesäkkeen taistelijapari-poterot (5 kpl) on siirretty Haukkasuon etelä- laitaan vuonna 2004. Kyseisessä paikassa OMAS:n riistamaali- ja haulikkoratojen välissä voidaan järjestää kertausharjoituksiin tai puolustusvoimien johtamiin vapaaehtoisiin harjoituksiin tai MPK:n sotilaallisiin kursseihin liittyen puolustusvoimien varomääräysten mukaisia sovellettuja ammuntoja rynnäkkökiväärillä (edellyttää lyhyen kantaman patruunoita), haulikolla ja pistoolilla. Sovellettujen ammuntojen järjestäminen edellyttää vaara-alueen eristämistä ja vartiointia sekä ammunnoista il- moittamista varomääräysten edellyttämässä laajuudessa. Sovellettujen ammuntojen ampumapaikkaa kehitetään ampumapaikan ja maalialueen osalta tulevaisuudessa. Räjäytyksiä tekee puolustusvoimien ja Maanpuolustuskoulutuksen lisäksi Poliisi hävittämällä löytöräjähteitä räjäytyspaikassa.
Hiukkavaaran ampumarataa voidaan käyttää ammuntoihin päivittäin. Ampumaradan käyttöön oikeu- tetut henkilöt ja yhteisöt voivat ampua aamusta aina iltayhdeksään. Iltaisin ampumaradan vartioinnis- ta vastaava Oulun Sotilasläänin Esikunnan vartiosto sulkee alueelle johtavan Valkiaisen tien puomin.
Radan käyttöä sunnuntai-aamuisin on rajoitettu.
Ampuma-alueen käyttöä koordinoi Oulun Sotilasläänin Esikunnan henkilöstöosasto. Ampumaradat ovat puolustusvoimien käytössä pl. hirvi-, villikarju- ja haulikkoratoja, jotka ovat Oulun Metsästys- ja Ampumaseuran käytössä. Puolustusvoimat voivat käyttää näitä ratoja omiin harjoituksiinsa. Radat ovat ampumaseurojen ja niiden jäsenten käytettävissä silloin, kun ne eivät ole palveluskäytössä tai muussa ennalta varatussa käytössä. Taisteluampuma-alue on puolustusvoimien käytössä.
Puolustusvoimien toiminnassa ampuma-alueella noudatetaan puolustusvoimien varomääräyksiä ja muita niitä täydentäviä ohjeita sekä alueen johtosäännön ohjeita. Ammunnan, harjoitusten tai kilpai- lun johtaja vastaa määräysten noudattamisesta. Yksittäisten henkilöiden ammunnoissa vastuu on ko.
henkilöllä itsellään.
Ampumaradalle tulo on ohjattu Valkiaisjärven kautta. Ampumaradalle pääsee Hiukkavaaran kasar- mialueelta vain puolustusvoimien johtamien harjoitusten ja Maanpuolustuskoulutus ry:n (MPK) kurssien aikana vartioston kanssa erikseen sovittavalla tavalla.
Hiukkavaaran ampumaradalla oleva radat
Ampumaradalla on yhteensä 12 erilaista ampumarataa, joista osassa on ampumakatokset. Alueella olevat kaksi 150 metrin kiväärirataa ja panssaritorjuntarata on poistettu käytöstä.
Ampumaratojen lisäksi Hiukkavaaran ampuma-alueeseen kuuluu taisteluampumapaikka, jossa on taisteluampumapaikka maalialueineen, kranaatinheittimistön tuliasemia, - maalialue, käsikranaatin- heittopaikat, räjäytysharjoitusalue ja vaara-alue. Taisteluammuntojen ja kranaatinheitinammuntojen maalialueet on määritelty johtosäännössä.
Taulukko 1. Ampumaradat, ampumapaikkojen lukumäärä ja ammuttujen laukausten määrät vuosina 2004 ja 2002.
Rata,
ampumamatka
Ampuma- paikkojen lukumäärä
Laukauksia vuonna 2004 kes- kimäärin
Laukauksia vuonna 2002 kes- kimäärin
Kivääri 150 m 30 80 000 50 000
Kivääri 300 m 60 43 000 10 000
Pistooli A/B 30/30 64 000 40 000
Pienoiskivääri 40 62 000 ei käytössä
Hirvi 100 m 1 20 000 20 000
Practical 3 150 000 20 000
Villikarju 1 50 000 50 000
Haulikko 4 25 000 120 000
Yhteensä 494 000 310 000
Ampumarata-alueella voidaan ampua koulutuskäytössä olevilla aseilla, joilla ampuminen puolustus- voimien varomääräyksiä ja tämän johtosäännön määräyksiä noudattaen on mahdollista. Panssaritor- junta-aseista ainoastaan kertasinkojen sisäpiippupatruunoiden ja kevyen kertasingon harjoituskranaa- tin ampumien on sallittu. Taistelu- ja kranaatinheitinammunnoissa alue eristetään johtosäännön mu- kaisesti. Taisteluampumapaikan eteläpuolella on kaksi käsikranaatinheittopaikkaa.
Räjäytysharjoitusalueella saa räjäyttää alle 5 kg:n panoksia. Taistelumiinojen räjäytys on kiellettyä.
Poliisi voi käyttää räjäytysaluetta omaan raivaamistoimintaansa.
Radan käyttöajat ja käyttömäärät
Ampumaradan käyttö on vähentynyt Pohjan Prikaatin lakkauttamisen jälkeen. Tällä hetkellä vuosit- taisten laukaisumäärien mukaan ratojen käyttö jakaantuu siten, että puolustusvoimien osuus on 25 % ja muiden käyttäjien osuus on 75 %. Siviiliampujat käyttävät rataa pääsääntöisesti iltaisin toukokuus- ta lokakuuhun. Virkatoimintoihin liittyen ampumarataa käyttävät puolustusvoimat, rajavartiolaitos, poliisi, tulli ja vankeinhoitolaitos.
Taulukko 2. Ampumaradan käyttö, puolustusvoimat
Rata Ma-pe klo Vrk/kk Viikonloppuisin
klo
Vrk/vuosi
Kivääri 8 - 16 2 - 5 7 - 18 4 - 5
Pistooli 8 - 16 2 - 5 satunnaisesti satunnaisesti
Taulukko 3. Ampumaradan käyttö, siviiliampujat
Rata Ma-pe klo Vrk/kk Viikonloppuisin
klo
Vrk/vuosi
Kivääri 16 - 22 3 - 5 10 - 18 5 - 15
Pistooli 16 - 22 5 - 7 10 - 18 20 - 30
Hirvi 16 - 22 2 - 5 10 - 18 15 - 20
Villikarju 16 - 22 2 - 5 10 - 18 15 - 20
Haulikko 16 - 22 10 - 20 10 - 18 20
TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN
Talvikankaan II-vaiheen kaavoitusta varten on tehty Hiukkavaaran ampumaradan ympäristömelumit- taukset vuonna 2003. Tehtyjen melumittausten ja melumalliselvityksen perusteella ohjearvot (LAImax
65 dB) ylittävää laukausmelua tulee 150 m ja 300 m kivääriratoja sekä hirvirataa käytettäessä.
Haulikkoradan ampumasuunta on pohjoiseen Haukkasuolle päin. Hakija on esittänyt haulikkoradan osalta melukäyrästön, joka perustuu Suomen Ampujaurheiluliiton ampumarataoppaaseen. Melukäyrä sovitettuna Hiukkavaaran haulikkoradalle ja sijoitettuna peruskartalle osoittaa, että haulikkoammun- tojen melukäyrä LAImax 65 dB ei ulotu Valkiaisjärven virkistysasunnoille saakka. Melukäyrä on ns.
maksimikäyrä eli se kuvaavaa teoreettisesti melun kannalta pahinta mahdollista tilannetta, jolloin sääolosuhteet ovat melun kulkeutumisen kannalta edullisimmat eikä maasto vaimenna melun etene- mistä.
YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Melu
Ampumaradan merkittävimmät vaikutukset ovat laukausmelu sekä luotien ja haulien sisältämän lyi- jyn joutuminen ympäristöön. Melukuormitukseen vaikuttavat radalla käytettävät aseet sekä niillä ammuttu laukausmäärä. Laukausmelu koostuu suupamauksesta, luodin lentoäänestä ja luodin osu- maäänestä. Ympäristömelun kannalta merkittäviä ovat suupamaus ja luodin lentoääni. Suupamaus syntyy aseesta purkautuvasta räjähdyskaasusta, joka suuntautuu voimakkaimmin eteenpäin aseen etusektoriin. Luodin lentoääni syntyy yliäänennopeudella lentävästä luodista, jonka aaltorintama suuntautuu lentoradalta etuviistoon.
Aseiden laukausmäärä vaikuttaa arvioitaessa melukuormitusta pitemmällä aikavälillä. Laukausmelu on impulssimaista ja siksi se on häiritsevämpää kuin tasainen melu.
Melun vähentämistoimet
Hiukkavaaran ampumaradalle suunniteltujen melun vähentämiskeinoja on tarkasteltu Scc Viatekin tekemässä meluntorjuntatarkastelussa, jossa on suunniteltu meluesteratkaisut 150 m:n ja 300 m:n ra- doille sekä hirviradalle siten, että suunnitellulla Talvikangas II kaava-alueella ratojen käytöstä ei ai- heudu ampumamelun ohjearvo LAImax ylittymistä.
Ramboll Oy on tehnyt 26.10.2004 Hiukkavaaran ampumaradan meluesteiden rakennussuunnitelman.
Melutason alentamiseksi tullaan tekemään seuraavat toimenpiteet:
- kiväärirata 150 m: sivuvallin korotus noin 3,5 m ja taustavallin korotus 1 – 4 m.
- kiväärirata 300 m: sivuvallin korotus 3 – 4 m - hirvirata: sivu- ja taustavallin korotus 0 – 6 m
- hirviradalle rakennetaan meluaita vasempaan reunaan (pituus 30 m ja korkeus 4 m)
150 metrin kivääriradan vasemman sivuvallin korotus ja levitys on suunniteltu kokonaan käytöstä poistetun radan puolelle.
Vuoden 2005 syksyn aikana on aloitettu vallien korotukset. Toimenpiteet on tarkoitus saada valmiik- si vuoden 2006 aikana.
Ampumaseura on rakentanut hirviradalle suunnitelmansa mukaisen ampumakopin ja rakentaa kesän 2006 aikana meluntorjuntasuunnitelman mukaisen aidan.
Lyijy ja muut metallit
Lyijyn ja muiden haitallisten metallien kertymiseen vaikuttavat ammuttu laukausmäärä ja yksittäisen laukauksen sisältämän haitallisen aineen määrä. Kivääri- ja pistooliratojen taustavalleihin kertyy luo- tien sisältämä lyijy lähinnä iskemäkohtiin. Ampumapaikkojen etupuolen pintamaassa on puolustus- voimien tekemissä selvityksissä todettu selvästi kohonneita lyijy-, kupari- ja sinkkipitoisuuksia.
Hiukkavaaran ampumaradan ratojen ampumapaikkojen etupuolen ja kenttäalueen pitoi-
suuksia ei ole selvitetty. Haulikkoradalla on lisäksi savikiekoista peräisin olevia PAH-yhdisteitä (pin- tamaanäytteessä 790 mg/kg).
Laukausten lukumäärän perusteella oli vuonna 2004 lyijykuormitus maaperään 2 800 kg. Eniten maaperään joutui practical-ammunnoista (750 kg), kivääriradoilta (740 kg), haulikkoradalta (610kg) ja pistooliradoilta (320 kg). Lyijykuormitus on arvioitu aseiden patruunoiden sisältämän lyijyn (hau- likko 24 g, kivääri 6 g ja pistooli 5 g laukausta kohti) perusteella.
Ampumaradalle on kertynyt aiemmasta ampumatoiminnasta johtuen runsaasti lyijyä ja muita metal- leja (lyijyä arviolta 100 – 200 tonnia).
Pintavesinäytteestä, joka on otettu käytöstä poistetun 150 m radan päätyvallin etupuolella olevasta ojasta, on todettu hieman kohonnut (38 mg/kg) määrä lyijyä. Haulikkoradan läheltä pohjavesiputkes- ta otetussa näytteessä on todettu jonkin verran (71 mg/kg) lyijyä. Pohjaveden pilaantumisen arvioi- miseksi ei hakijan mukaan ole ohjearvoja ja talousveden laatuvaatimukset eivät sovellu pohjevesien laadun arviointiin. Lisäksi hakija esittää, että pohjavettä ei tarvitse seurata, koska alue ei ole pohja- vesialueella ja alueella eikä sen läheisyydessä ole talousveden ottoa.
Kunnostustoimet
Puolustushallinnon rakennuslaitos on teettänyt tutkimuksen raskasmetallien ympäristövaikutuksista puolustusvoimien pistooli- ja kivääriampumaradoilla. Tutkimuksen yhteenvedon mukaan pilaantu- neen maaperän kunnostustarve pitkällä aikavälillä on ilmeinen, mutta pilaantumisesta ei näytä aiheu- tuvan akuuttia terveys- tai ympäristöhaittaa. Jos ampumaratatoiminta jatkuu, raportin mukaan ratojen kunnostukseen ei ole pääsääntöisesti välitöntä tarvetta. Kunnostustarve syntyy, jos ampumatoiminta päättyy ja rata-alue otetaan asuinkäyttöön. Puolustusvoimissa on meneillään valtakunnallinen selvi- tystyö ratojen kunnostustarpeesta ja käsittelymenetelmistä.
Jätteet
Vuonna 2004 ei alueella syntyvän jätteen osuutta voida erotella muista varuskunnan jätteistä. Ra- doilla kerätään hylsyt talteen ja toimitetaan ladattavaksi. Pahvi kerätään talteen ja toimitetaan kierrä- tykseen. Alueella olevat käymälät ovat kuivakäymälöitä.
Puolustusvoimat vastaavat omasta toiminnastaan syntyvistä jätteistä, muut ampujat ja ampumaseurat hoitavat omalta osaltaan jätehuollon.
Vesihuolto, viemäröinti
Alueella oleva varastorakennus "paviljonki" on liitetty vesi- ja viemäriverkostoon. Alueella on 3 kpl.
kuivakäymälöitä.
TARKKAILU JA RAPORTOINTI
Ampumaradan käyttöä seurataan vuosittaisten laukausmäärien avulla. Puolustusvoimat ja muut radan käyttäjät pitävät kirjaa ammutuista laukauksista. Käytöstä laaditaan vuosiraportti, josta ilmenee am- mutut laukaukset radoittain, käyttäjät ja toiminta-ajat.
Oulun Sotilasläänin Esikunta kokoaa tarkkailujen ja seurannan tuloksista ampumaradan vuosirapor- tin, joka toimitetaan Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle vuosittain helmikuun loppuun men- nessä.
Pintavesien tarkkailu
Pintavesien laatua seurataan kahdesta alueelta pois johtavasta ojasta. Tarkkailupaikat ovat lopetetun 150 m:n kivääriradan (rata 1.) taustapenkasta länteen ja 300 m:n kivääriradalta (rata 4.) länteen. En- simmäisellä näytteenottokerralla paikoista mitataan koordinaatit, jolloin pisteiden sijainti tarkentuu.
Paikat merkitään myös maastoon. Kartta suunnitelluista tarkkailupaikoista sivulla 2.
Raskasmetallien liukenemista pintavesiin seurataan joka kolmas vuosi otettavalla vesinäyt- teellä. Vesinäytteestä analysoidaan lyijy, antimoni, arseeni, kromi, kupari, sinkki, nikkeli ja pH.
Maaperän tarkkailu
Päästöjä maaperään seurataan vuotuisten laukausmäärien perusteella. Maaperässä olevan lyijyn ja muiden raskasmetallien määrää ei seurata maaperänäytteiden avulla.
Meluvaikutukset
Melua seurataan radoittain päivittäisen ja vuotuisten laukausmäärien perusteella. Jos radoilla suorite- taan rakenteellisia tai toiminnallisia muutoksia, mitataan niiden vaikutus melutilanteeseen. Oulun So- tilasläänin Esikunta vastaa melutilanteen seurannasta ja ilmoittamisesta Pohjois-Pohjanmaan ympä- ristökeskukselle.
Ampumaradan melusta aiheutuvat häiriöilmoitukset kootaan ampumaradan vuosiraporttiin.
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen
Ympäristökeskus on tiedottanut hakemuksen vireilläolosta kuuluttamalla hakemuksesta Oulun kau- pungin ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen virallisilla ilmoitustauluilla 16.09. – 17.10.2005 sekä ilmoittanut siitä sanomalehti Kalevassa 30.9.2005. Hakemusasiakirjat ovat kuulutusaikana olleet saatavilla Oulun seudun ympäristövirastossa ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksessa.
Kuulutuksen julkaisemisesta on ympäristönsuojelulain 38 §:n mukaisesti tiedotettu asianosaisille.
Tarkastukset ja neuvottelut
Neuvottelu on pidetty 12.4.2006. Neuvottelusta tehty muistio on liitetty hakemusasiakirjoihin.
Lausunnot
Oulun kaupunginhallituksen lausunto
Kaupunginhallituksen mukaan Talvikankaan yleis- ja asemakaavan mukaisilla virkistysalueilla am- pumamelun ohjearvot (60 dB) ylittyvät selvästi. 100 m hirviradan ampumaratamelu ylittää melusel- vityksen mukaan asumiseen käytettävän alueen ohjearvot Rannanperän alueella Koivikkotien ja Makkarasuontien liepeillä. Lisäksi Haukkasuon laidalla sijaitsevasta haulikkoradasta ei ole esitetty melumittauksia. Valkeisjärvi on rajattu mittausalueen ulkopuolelle. Avoimen suoalueen laidalla si- jaitseva haulikkorata todennäköisesti aiheuttaa ohjearvon ylittävää melua lähistön virkistys- ja loma- asuntoalueille. Pitkällä aikavälillä siviiliampumaurheilu siirretään Hiukkavaarasta seudulliseen moni- toimikeskukseen.
Oulun kaupunki on sitoutunut puolustusvoimien toimintaedellytysten ylläpitämiseen Hiukkavaaras- sa. Alueen käytössä ja rakentamisessa tulisi kuitenkin huomioida myös Hiukkavaaran valinta Oulun tulevaksi kasvusuunnaksi. Kaupungin hallitun kehittämisen näkökulmasta voitaneen alueen käytön edellytyksiä arvioida uudelleen esimerkiksi yleiskaavan 2020 tarkistamisen yhteydessä.
Oulun seudun ympäristölautakunta
Lausunnossa todetaan, että puolustusvoimat käyttävät kivääri- ja pistooliratoja, taisteluammunta- paikkaa sekä räjäytyspaikkaa. Muut alueella toimivat 14 eri tahoa käyttävät kaikkia alueen ratoja te- kemiensä sopimusten mukaisesti. Muiden kuin puolustusvoimien käytön osuus Hiukkavaaran am- pumaradalla ammutuista laukauksista on yli puolet.
Oulun seudun ympäristölautakunnan mielestä ympäristökeskuksen tulisi lupaa harkitessaan kiinnittää huomiota erityisesti siihen, että maaperään on joutunut ja joutuu edelleen runsaasti raskasmetalleja, etenkin lyijyä. Vaikka toiminta alueella jatkuisikin, ympäristöviraston mielestä luvanhakijan tulee jo
nyt velvoittaa käynnistämään alueen maaperän kunnostamisen suunnittelu. Lisäksi tulisi harkita haulikkoradan varustamista sopivalla haulien keruujärjestelmällä.
Lisäksi lupaharkinnassa tulee kiinnittää huomiota jätehuollon toimivuuteen ja alueen siisteyteen Hyödyntämiskelpoiset jätejakeet tulee kerätä erikseen ja toimittaa hyötykäyttöön tai kierrätykseen.
Savikiekot ja niiden jätteet tulee kerätä säännöllisesti pois haulikkoradalta. Hakijan tulee selvittää mahdollisuutta myös haulikon patruunoiden toimittamiseksi hyötykäyttöön sekä mahdollisuutta kerä- tä ammutut luodit penkoista. Huomiota on myös kiinnitettävä ampumarata-alueella sijaitsevien tais- teluampumapaikkojen, räjäytyspaikan sekä muiden aseiden kuten panssaritorjunta-aseiden ja kranaa- tinheittimien aiheuttamiin melu- ja ympäristöhaittoihin, joista lupahakemuksessa ei ampumaradan johtosäännön lisäksi ole esitetty tarkempia tietoja.
Ympäristölautakunnan käsityksen mukaan haulikkoradan aiheuttama melutaso kohteessa ylittää val- tioneuvoston päätöksen mukaisen melutason.
Ympäristöviraston mielestä tarkkailuohjelmaa tulee täydentää pohjaveden seurannalla.
Ympäristövirasto toteaa, että Hiukkavaaran ampumaradan käyttö on muuttunut varusmieskoulutuk- sen loputtua yhä selvemmin puolustusvoimien koulutusammunnoista siviilikäyttöön. Samalla ympä- röivän alueen maankäyttö on muuttunut ja muuttuu edelleen otettaessa entisiä varuskunta-alueita muuhun käyttöön. Koska Hiukkavaaran ampumarata tulee jatkossa olemaan yhä selvemmin kaupun- kirakenteen sisällä, toiminnan kehittäminen kyseisellä paikalla ei ole mahdollista, vaan ampumara- dan melutasoa ja käyttöastetta tulee saada alennetuksi.
Ympäristövirasto esittää, että lupaharkinnassa siviiliammuntaa tarkasteltaisiin määräaikaisena ja hait- toja vähennettäisiin toimintaa ja toiminta-aikoja rajoittamalla. Tavoitteena on siviiliammunnan siir- täminen alueelta kokonaan pois. Puolustusvoimien toiminnan tarpeellisuutta ja tarkoituksenmukai- suutta ko. alueella voitaisiin tarkastella luvassa määriteltävän lupaehtojen tarkistamisen yhteydessä.
Muistutukset ja mielipiteet
Muistutuksia tai mielipiteitä ei ole jätetty.
Hakijan kuuleminen ja vastine
Hakija on jättänyt vastineensa 26.4.2006. Vastineessa mainitaan, että puolustusvoimien näkemyksen mukaan asemakaavan lähivirkistysalueelle ei tulisi soveltaa 60 dB:n ohjearvoa, koska asuntoalueen keskellä tai välittömässä läheisyydessä sijaitseva lähivirkistysalue ei ole melulle erityisen herkkää aluetta. Myöskään olemassa olleisiin toimintoihin (ampumarata ja ulkoilureitti) ei tulisi suoraan so- veltaa ampumaratojen aiheuttaman melutason ohjearvoja, vaan tapauskohtaisesti toimintojen luonne huomioon ottaen.
100 metrin hirviradan melu ei ylitä ohjearvoa, kun radan sivussa on meluaita, kuten meluntorjunta- suunnitelmassa todetaan. Ampumaseura (OMAS) on rakentanut hirviradalle suunnitelmansa mukai- sen ampumakopin ja rakentaa ensi kesän aikana meluntorjuntasuunnitelman mukaisen aidan.
OMAS on todennut, että haulikkoradan ampumasuunta ei ole Valkiaisjärvelle päin. Järven suunnassa on lisäksi peitteistä (mm. korkeita puita) maastoa.
Suomen Ampumaurheiluliiton ampumarataoppaan melukäyrä sovitettuna Hiukkavaaran haulikkora- dalle osoittaa, että haulikkoammuntojen melun tason 65 dB:n käyrästö ei yllä Valkiaisjärven virkis- tysasunnoille saakka.
Alueella on pohjavedestä otettu kaksi näytettä, haulikkoradan läheisyydestä ja kivääriradan pohjois- puolelta. Pohjaveden pilaantumisen arvioimiseksi ei ole ohjearvoja. Talousveden laatuvaatimukset eivät sovellu pohjavesien laadun arviointiin.
Puolustushallinnon rakennuslaitos on teettänyt tutkimuksen raskasmetallien ympäristövaikutuksista puolustusvoimien pistooli- ja kivääriradoilla. Sen perusteella tehdyn yhteenvetoraportin mukaan pi-
laantuneen maaperän kunnostustarve pitkällä aikavälillä on ilmeinen, mutta pilaantumista ei
näytä aiheutuvan akuuttia terveys- tai ympäristöhaittaa. Jos ampumaratatoiminta jatkuu, ei kunnos- tukseen pääsääntöisesti ole tarvetta. Kunnostustarve syntyy, jos ampumaratatoiminta päättyy ja rata- alue otetaan asuinkäyttöön. Oulun Metsästys- ja Ampumaseura (OMAS) vastaa haulikkoradan toi- minnasta ja OULSLE seuraa sekä valvoo tilannetta radan käyttösopimuksen mukaisesti.
Puolustusvoimat vastaavat omassa toiminnassaan syntyvistä jätteistä, muut ampujat ja ampumaseurat hoitavat omalta osaltaan jätehuollon. OMAS vastaa haulikkoradan toiminnasta ja OULSLE valvoo asianhoitoa käyttösopimuksen mukaisesti
Puolustusvoimissa on meneillään valtakunnallinen selvitystyö ratojen kunnostustarpeesta ja käsitte- lymenetelmistä sekä kokonaiskehittämishanke, jossa priorisoidaan puolustusvoimien ampumaratojen kehittäminen ja selvitetään kustannustehokas ratarakenneratkaisu, jossa on huomioitu ympäristöasiat.
Ampumarata-aluella sijaitsevat taisteluampumapaikat, räjäytyspaikka sekä muiden aseiden (panssa- rintorjunta-aseet ja kranaatinheittimet) eivät kuulu ampumaratatoimintaan tai lupahakemukseen, vaan ovat tilapäisiä harjoitus- ja ampumaratatapahtumia, jotka liittyvät puolustusvoimien normaaliin har- joitustoimintaan. Ympäristönsuojeluasetuksessa ei ole säädetty ampuma- ja harjoitusalueen lupatar- peesta Puolustusvoimien harjoituksissa.
Räjäytystoiminta on viranomaisten (puolustusvoimat, poliisi, rajavartiolaitos) hoitamaa räjähteiden hävittämstä tai OULSLE:n normaaliin koulutustoimintaan kuuluvaa räjäytyskoulutusta. Viranomais- toiminnassa hävitetään vanhoja tai takavarikoituja räjähteitä tai ilotulitteita. Kertalatauksen määrä on yleensä alle 5 kg.
Puolustusvoimat toimii kuitenkin kaikkien harjoitusten tai ammuntojen aikana siten, että toiminnasta aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ympäristölle ja lähialueelle. Esimerkiksi harjoituksista tiedo- tetaan lähiseudun asukkaita tilapäistä melua aiheuttavan tapahtuman periaatteiden mukaisesti.
Puolustusvoimien ampumaradoilla tehdyissä selvityksissä ampumatoiminnasta aiheutunutta pohja- veden pilaantumista ei ole todettu, vaikka monet tutkituista radoista ovat olleet käytössä kymmeniä vuosia. Pohjaveden seurannan poisjättämistä perustellaan sillä, että alue ei ole pohjavesialueella ja et- tä alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole talousveden ottoa. Lisäksi esitys perustuu lyijyn leviämistä selvittäviin tutkimuksiin ja Hiukkavaaran alueen maa-aineksen laatuun.
Lupapäätöstä tehtäessä pyydetään ottamaan huomioon seuraavat seikat:
Ampumaratojen päivittäinen käyttöaika käytännössä päättyy yleensä ennen klo 21.00 vartioston sul- kiessa alueen tiestön portit. Siviiliampujien ratojen käyttö ajoittuu pääsääntöisesti toukokuun alusta lokakuun loppuun. Puolustusvoimat tarvitsevat harjoitus- ja koulutuskäytössä 150 m:n ja 300 m:n ki- vääriratoja sekä 25 m:n pistoolirataa, joiden käyttö ajoittuu pääasiassa virka-aikaan. Puolustusvoimil- le annettujen tehtävien täyttäminen edellyttää, että puolustusvoimilla on käytössä tarvittava määrä ra- toja ja alueita ammuntatoimintaa varten.
Vuosittaisten laukausmäärien mukaan ratojen käyttö jakautuu siten, että puolustusvoimien osuus on n. 25 % ja muiden käyttäjien osuus on 75 %.
Ympäristönsuojelulainsäädännön uudistamisen yhteydessä kumottiin meluntorjuntalaki, joka ei kos- kenut sotilaskäyttöön tarkoitettuja puolustusvoimien eikä rajavartiolaitoksen alueita, rakennuksia tai kalustoa. Vaikka meluntorjuntalaki kumottiin, sen nojalla annettu valtioneuvoston päätös melu- tasojen ohjearvoista (53/1997) jäi voimaan. Ohjearvot on tarkoitettu sovellettavaksi silloin, kun am- pumaratojen läheisyyteen kaavoitetaan, rakennetaan tai myönnetään poikkeuslupia. Päätöksen tarkoi- tus on ensisijaisesti estää melulle herkkien toimintojen sijoittaminen ampumaratojen läheisyyteen ei- kä asettaa välitöntä meluntorjuntavelvollisuutta ampumaratojen pitäjille.
Lisäksi esitetään, että valtioneuvoston päätöstä ei sovelleta täysimääräisesti puolustusvoimien toi- mintaan. Vnp:n 53/1997 3 § antaa mahdollisuuden ohjearvokäytännön väljempään soveltamiseen.
Päätöksen mukaan ohjearvoja sovellettaessa on otettava huomioon ampumatoiminnan luonne, kuten ampuma-ajat, laukaisumäärät ja ampumalajit sekä alueen todellinen käyttö ja merkitys.
POHJOIS-POHJANMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU
Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus myöntää Oulun Sotilasläänin Esikunnalle ympäristöluvan am- pumaradan toiminnalle Hiukkavaaraan. Ampumaradalla on toimittava hakemuksessa esitetyllä taval- la ellei lupamääräyksissä muutoin määrätä.
Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin
Oulun kaupunginhallituksen esittämät asiat on huomioitu lupamääräyksissä 2 ja 4 sekä määräämällä lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus tehtäväksi 31.12.2011 mennessä.
Oulun ympäristöviraston lausunto on huomioitu lupamääräyksissä 1, 2, 3, 4, 6 ja 8 sekä määräämällä lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus tehtäväksi 31.12.2011 mennessä.
Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi 1. Käyttöajat
Ampumarataa saa käyttää maanantaista perjantaihin kello 8.00 – 21.00 välisenä aikana. Lauantaina ja sunnuntaina ratoja saa käyttää kello 10.00 – 18.00 välisenä aikana. Puolustusvoimien toiminnan, ker- tausharjoitusten ja maanpuolustusjärjestöjen harjoitusten sekä kilpailujen aikana ratoja voidaan käyt- tää normaaleista käyttöajoista poiketen vuodessa enintään 15 erillisen tapahtuman aikana.
Poikkeuksellisista ammunnoista (kuten ammunnat panssarintorjunta-aseilla ja kranaatinheittimillä) ja räjäytyksistä tulee ilmoittaa lähiasutukselle riittäväksi katsottavassa laajuudessa.
2. Selvitys toimenpiteistä häiritsevän melun vähentämiseksi
Hakijan tulee tehdä 31.12.2009 loppuun mennessä selvitys, jossa esitetään mahdollisuudet ammun- noista aiheutuvan häiritsevän melun vähentämiseksi lähialueella. Selvityksessä tulee esittää vaihto- ehdot häiritsevän melun vähentämiseksi iltaisin ja viikonloppuna. Vaihtoehtoina tulee esittää vähin- tään ammuntakertojen ja laukausmäärien vähentäminen käyttöaikojen rajoittamisella ja häiritsevien ammuntojen/ratojen siirtämisen pois ampumarata-alueelta. Selvityksen tulee lupamääräyksen 4 pe- rusteella tehtävien melumittausten tulosten ja mahdollisten vähentämisesitysten lisäksi sisältää esi- tyksen ja toteutusaikataulun häiritsevien toimintojen rajoittamisesta tai niiden pois siirtämisestä sekä arvio muutoksista toiminta-aikana sotilas- ja siviilikäytön suhteissa (esim. käyttöajat, laukausmäärät).
Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus antaa tarvittaessa selvitystä koskevia ohjeita.
3. Radan käytöstä tiedottaminen
Ampumaradan käytöstä ja käyttöajoista on tiedotettava ampumarata-alueelle sijoitetuin tauluin ja muulla tavoin siten, että kaikki rataa käyttävät ovat niistä tietoisia. Jos kilpailuja järjestetään normaa- leista käyttöajoista poiketen, tulee siitä ilmoittaa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Oulun seudun ympäristövirastolle vähintään kaksi viikkoa aiemmin.
Ampumarata-alue on merkittävä selkeästi alueen rajoille asetettavien varoitustauluin.
4. Melu ja sen mittaaminen
Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää A-painotettuna enimmäistasona impulssiaikavakiolla mää- ritettynä arvoa (LAImax) 65 dB asumiseen käytettävillä alueilla ja 60 dB Valkiaisjärven loma-asutus- ja virkistysalueella.
Hakijan on tehtävä melua koskevat mittaukset 31.8.2007 mennessä melumittaussuunnitelman perus- teella. Mittauksin on selvitettävä luotettavalla tavalla kivääriradoilta, pistooli- ja practicalradoilta se- kä haulikkoradalta ympäristöön leviävän melun taso. Tuloksia on verrattava tämän lupamääräyksen arvoihin. Mikäli nämä arvot ylittyvät, tulee hakijan esittää melun vähentämistä koskevat toimenpiteet ympäristökeskukselle.
Mittaussuunnitelma on toimitettava kahta kuukautta aikaisemmin ympäristökeskuksen hyväksyttä- väksi. Suunnitelmassa tulee esittää mittauspaikat (asuntoalueet ja Valkiaisjärven alue), mittausajan- kohdat ja käytettävät aseet sekä mitattavat ampumaradat.
Mittaustulosten perusteella ympäristökeskus voi antaa melun vähentämistä koskevia määräyksiä.
5. Jätehuolto
Radan jätehuollossa on noudatettava Oulun kaupungin jätehuoltomääräyksiä. Hyödyntämiskelpoiset jätteet (kuten hylsyt, pahvi ja paperi) on toimitettava hyödynnettäväksi. Eri radoilla on oltava riittä- västi jäteastioita ja ratojen käyttö ei saa aiheuttaa roskaantumista tai epäsiisteyttä.
6. Tarkkailu ja raportointi Tarkkailu
Hakijan tulee ilmoittaa ampumaradan ympäristönsuojelusta vastaavan henkilön yhteystiedot Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskukselle.
Ampumaradan käytöstä on pidettävä kirjaa, josta tulee käydä ilmi käyttäjien määrät radoittain am- muntapäivien lukumäärät ja ammuttujen laukausten määrä asetyypeittäin. Lisäksi on kirjattava ylös erilaiset tapahtumat (mm. kertausharjoitukset, kilpailut), häiriöilmoitukset ja toteutetut ympäristön- suojelutoimet. Kirjanpito on tarvittaessa esitettävä viranomaisille.
Pintavesien ja pohjaveden tarkkailu
Vedenlaatua tulee seurata kahdesta alueelta pois johtavasta ojasta sekä kahdesta pohjevesiputkesta.
Tarkkailupaikat ovat lopetetun 150 m:n kivääriradan (rata 1.) taustapenkasta länteen ja 300 m:n ki- vääriradalta (rata 4.) länteen.
Pohjavesinäytteet tulee ottaa haulikkoradan vieressä olevasta pohjavesiputkesta (PP91) sekä kivääri- ratojen taustapenkan läheisyydestä (joko olemassa oleva putki tai sinne asennettava putki). Näytepis- teiden sijainti tulee toimittaa valvontaviranomaisille ensimmäisten näytetulosten mukana.
Raskasmetallien määrää tulee seurata joka kolmas vuosi otettavalla vesinäytteillä, josta tulee analy- soida lyijy, antimoni, arseeni, kromi, kupari, sinkki, nikkeli ja pH. Ensimmäiset näytteet tulee ottaa syyskuun 2006 loppuun mennessä.
Tulokset tulee toimittaa niiden valmistuttua Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Oulun seudun ympäristövirastolle.
Raportointi
Hakijan tulee ilmoittaa Pohjanmaan ympäristökeskukselle helmikuun loppuun mennessä edellistä vuotta koskeva ympäristönsuojelun yhteenvetotiedot. Yhteenvedossa tulee esittää radoittain ammut- tujen laukausten määrä asetyypeittäin ja maaperään joutuneiden metallien määrä sekä ammuntapäivi- en lukumäärä. Tiedoista tulee käydä lisäksi ilmi puolustusvoimien ja muiden käyttäjien ampumien laukausten suhde sekä laukaukset jaettuna päiväaikaan ja iltaisin ammuttuihin.
Lisäksi tulee esittää kaatopaikalle ja hyötykäyttöön toimitettujen jätteiden määrä eriteltynä jakeittain (mm. hylsyt, yhdyskuntajäte, pahvi, paperi). Jätteiden yhteismäärässä tulee huomioida myös muiden kuin puolustusvoimien keräämät jätteet.
Vesinäytteiden tulosten perusteella on esitettävä sanallinen arvio ampumaradan ympäristövaikutuk- sista.
Kopio raportista on toimitettava myös Oulun seudun ympäristövirastolle.
7. Poikkeukselliset tilanteet
Poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan ta- vanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan, vesistöön tai maaperään, on välittömästi ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen estämiseksi, päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Kyseisistä tilanteista on ilmoitettava välittömäs- ti Pyhäjärven kaupungin ympäristölautakunnalle ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle.
*Oulun seudun ympäristölautakunnalle 8. Muutokset toiminnassa
Toiminnan kannalta olennaisista muutoksista, kuten muutoksista hakemuksessa esitetyistä toiminta- ajoista, maamassojen siirroista rata-alueella, on hyvissä ajoin ennen niiden toteuttamista ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Ilmoitus on tehtävä myös toiminnan pysyvästä tai pitkä- aikaisesta keskeyttämisestä taikka toiminnanharjoittajan vaihtumisesta.
Mikäli toiminta loppuu ja alueen maankäyttö muuttuu nykyisestä, on alueella tehtävä tarkemmat selvitykset maaperän puhtaudesta mm. raskasmetallipitoisen maaperän puhdistamismahdollisuuksis- ta ja -menetelmistä hyvissä ajoin, viimeistään 12 kk ennen toiminnan lopettamista. Selvitysten pe- rusteella on Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista ja lopettamisen jälkeisestä ympäristön tilan tarkkailusta.
RATKAISUN PERUSTELUT
Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus katsoo, että toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelu- ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti. Ympäristökeskus on ottanut harkinnassa huomioon mitä on säädetty yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi.
Luvan myöntämisen edellytykset
Annetut lupamääräykset ja toiminnan sijaintipaikka huomioon ottaen, toiminnasta ei aiheudu, yksi- nään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantu- mista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonon- tumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantu- mista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annatusta laissa tarkoitettua kohtuu- tonta rasitusta naapureille. Alueella ei ole asemakaavaa. Voimassa olevassa yleiskaavassa alue on osoitettu puolustusvoimien käyttöön.
Toiminta sijoittuu siten, ettei siitä aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja pilaantuminen voidaan eh- käistä.
Toiminta voidaan järjestää siten, että luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti. Tässä päätöksessä annettujen määräysten lähtökohtana on parhaan käyttökel- poisen tekniikan sekä mahdollisimman hyvän terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmien sovel- taminen laitoksen toimintaan.
Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen täyttää jätelain vaatimukset.
Lupamääräysten perustelut Yleiset perustelut
Lupamääräykset on annettu, jotta ympäristönsuojelulaissa tarkoitetut luvan myöntämisen edellytyk- set ja asetuksessa olevat vaatimukset täyttyvät. Lupamääräyksiä antaessaan ympäristökeskus on pyr- kinyt siihen, että ympäristön pilaantuminen estetään.
*Päätöstä korjattu hallintolain (434/2003) 51 §:n nojalla 23.8.2006 / Juha Koskela
Lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan luonne, sijainti, ympäristö- vaikutukset sekä toiminnanharjoittajan mahdollisuudet ehkäistä haittojen syntyminen.
Lupamääräysten yksilöidyt perustelut
Ympäristökeskus katsonut, että ympäröivälle asutukselle aiheutuvaa häiritsevää melua voidaan vä- hentää rajaamalla arki-iltaisin kello 21.00 ja 22.00 välinen aika pois käyttöajoista. Viikonloppuna on syytä rajata käyttöaikaa aamusta ja illasta. Poikkeustapauksissa on mahdollista käyttää rataa muina- kin aikoina ilman lähiasutuksen viihtyvyyden kärsimättä. Naapureille aiheutuvan kohtuuttoman rasi- tuksen välttämiseksi on ympäristökeskus katsonut tarpeelliseksi rajata tapahtumien, joissa ratoja käy- tetään muina kuin lupamääräyksessä mainittuina aikoina, määrää vuoden aikana.
Käsiaseita raskaammilla aseilla ammuttaessa on syytä ilmoittaa ammunnoista naapurustolle riittäväl- lä tavalla. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan voidaan ilmoittaa paikallisesti ilmestyvässä leh- dessä, ilmoitustauluilla, postilaatikkojakelulla tms. tähän soveltuvalla tavalla. (määräys 1)
Oulun kaupungin tarkoituksena on asemakaavoittaa lähialueita mm. asumiskäyttöön ja sen vuoksi lä- hialueen maankäyttö on muuttumassa. Tulevina vuosina asutuksen ja asukkaiden määrän lisääntymi- nen lisää ampumamelun häiritsevyyttä varsinkin iltaisin ja viikonloppuisin kesäaikaan, jolloin oles- kellaan runsaasti ulkona ja pihoilla. Ympäristökeskuksen mielestä hakijan on syytä varautua ampu- maradan käyttöaikojen rajaamiseen tulevaisuudessa ja on hyvä hakijan ja ampumaradan muiden käyttäjien selvittää mahdollisuudet siirtää käyttöä päiväaikaan, käyttöaikojen rajaamiseen tai siirtää osa toiminnoista vähemmän haitalliseen paikkaan. Tämän vuoksi on hakijaa pyydetty selvittämään mahdollisuudet vähentää kesäaikaista ampumaradan käyttöä häiritsevinä aikoina. Toiminnanharjoit- tajan tulee olla selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista ja selvittämällä edellytetyt vaihtoehdot voidaan tämä velvoite ympäristökeskuksen mielestä täyttää. (määräys 2)
Radan käyttäjät koostuvat puolustusvoimien henkilöstöstä ja ampumaseurojen jäsenistä sekä yksittäi- sistä ampujista. Jotta tieto radan käyttöajoista ja käyttöä koskevista ohjeista tulisi kaikkien käyttäjien tietoon, on syytä asentaa riittävä määrä opastauluja alueelle. Jotta valvontaviranomaiset olisivat tie- toisia poikkeuksellisista radan käyttöajoista, on niistä syytä ilmoittaa riittävän ajoissa viranomaisille.
(määräys 3)
Ampumaradan aiheuttamista haitoista on merkittävin melu, joka koetaan impulssimaisuuden vuoksi häiritseväksi. Ympäristökeskus on katsonut tarpeelliseksi määrittää melutasojen ylärajat asumiseen, virkistykseen ja loma-asumiseen käytettävillä alueilla. Aiemmin voimassa ollut meluntorjuntalaki ei koskenut puolustusvoimien toimintaa eikä valtioneuvoston päätöstä ampumaratojen aiheuttaman me- lutason ohjearvoista voisi suoraan soveltaa puolustusvoimien toimintaan. Hiukkavaaran ampumara- dan käyttäjistä on tällä hetkellä noin 75 % muita kuin puolustusvoimiin kuuluvia. Ympäristökeskuk- sen näkemyksen mukaan valtioneuvoston päätöstä 53/1997 tulee soveltaa tapauksessa, jossa alueen pääasiallisia käyttäjiä ovat muut kuin puolustusvoimat. Mikäli ampumarata olisi pelkästään puolus- tusvoimien käytössä ja pääasiallinen ampumakäyttö arkisin päiväaikaan, olisi tilanne erilainen ja asi- aa pitäisi selvittää uudelleen.
Ympäristökeskus katsoo, että melutaso on syytä selvittää, jotta voidaan varmistua, ettei annettuja oh- jearvoja ylitetä. Toiminnanharjoittajan ympäristövaikutusten selvillälovelvoite voidaan melumittauk- sen tekemisellä täyttää. Tarvittaessa on hakijan ryhdyttävä selvittämään toimenpiteet, jolla voidaan saada alitettua lupamääräyksen ohjearvot ja lähiympäristöön aiheutuvat haitat pienennettyä.
Ympäristökeskuksen on syytä tutustua mittaussuunnitelmaan riittävän aikaisessa vaiheessa, jotta voi- daan varmistua mittausten riittävyydestä. Melun vähentämistä koskevat määräykset on syytä antaa toiminnanharjoittajan selvityksen ja mittaustulosten perusteella, jotta voidaan saada saavutettua val- tioneuvoston asettamat ohjearvot. (määräys 4)
Huolehdittaessa asianmukaisesta jätehuollosta on hyödyntämiskelpoiset jätteet eroteltava kaatopai- kalle menevistä jätteistä ja hyödynnettävä ensisijaisesti materiaalina. Jätehuollon ja kierrätyksen toi- mivuuden sekä roskaantumisen ehkäisyn edellytyksenä on se, että eri radoilla on riittävästi astioita eri jätejakeille. (määräys 5)
Tarkkailu ja raportointi valvontaviranomaisille on tarpeen valvonnan mahdollistamiseksi.
Lisäksi toiminnanharjoittajan on oltava selvillä ympäristövaikutuksista ja se on mahdollista riittävällä tarkkailulla ja kirjanpidolla. Pintavesinäytteiden lisäksi on katsottu tarpeelliseksi velvoittaa hakija seuraamaan myös pohjaveden laatua. Tällöin voidaan varmistus pohjavedenlaadun tilasta ja toimin- nan harjoittajan oman toimintansa ympäristövaikutuksista täyttyy. Lupamääräysten täyttymisen voi- daan todentaa kirjanpidon ja raportoinnin avulla. (määräys 6)
Ilmoitusvelvollisuus häiriö- ja poikkeustilanteista on määrätty viranomaisten tiedonsaannin varmis- tamiseksi, valvonnan toteuttamiseksi ja mahdollisten annettavien viranomaisohjeiden vuoksi. Mää- räys välittömiin torjuntatoimenpiteisiin ryhtymisestä päästöjen torjumiseksi on annettu välittömän pilaantumisen ehkäisemiseksi ja poikkeuksellisista päästöistä aiheutuvien haittojen minimoimiseksi.
Ympäristönsuojelulain 62 §:n mukaan toiminnasta vastaavan on tehtävä ilmoitus valvontaviran- omaiselle mm. onnettomuudesta, tuotantohäiriöstä aiheutuvasta päästöstä tai syntyvästä jätteestä, josta voi aiheutua välitöntä tai ilmeistä ympäristön pilaantumisen vaaraa. (määräys 7)
Toiminnassa tapahtuvista olennaisista muutoksista, toiminta-aikojen muutoksista, toiminnan pysy- västä tai pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee riittävän ajoissa ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Ilmoi- tuksen perusteella viranomainen voi tarkastella muutosten vaikutusta ympäristöön ja laitoksen lupa- määräyksiä sekä arvioida vastaako ilmoitettu toiminta ympäristöluvan lupamääräyksiä. Maaperän pi- laantumisluokittelussa on alueelle, joka on ampumaratakäytössä, maaperälle eri raja- ja tavoitearvot, kuin asumiseen käytettävälle. Tämän vuoksi on alueen käyttötarkoituksen muuttuessa tehtävä riittä- vän tarkka selvitys maaperän pilaantumisesta. Ympäristökeskus on katsonut, ettei välittömiä puhdis- tustoimia tarvita tässä vaiheessa. Ympäristön pilaantumisen riski ja alueella tehtävä tarkkailu huo- mioiden on riittäväksi toimenpiteeksi katsottu erillisen suunnitelman tekeminen riittävän ajoissa toi- minnan loppuessa tai muuttuessa. Toiminnanharjoittajan on syytä olla yhteydessä ympäristökeskuk- seen ennen selvitysten tekoa, jotta voidaan varmistua riittävän kattavan selvityksen tekemisestä. Li- säksi ympäristönsuojelulain mukaan ympäristökeskus käsittelee maaperän puhdistamiseksi tehtävät ilmoitukset ja voi tarvittaessa määrätä alueen puhdistettavaksi.
Ympäristönsuojelulain mukaan ympäristöluvassa on annettava määräykset toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista. Ympäristökeskus on katsonut, ettei tässä vaiheessa ole tarpeen antaa yksityis- kohtaisia määräyksiä toiminnan lopettamisesta ja maaperän puhdistustoimista, vaan tarvittavat mää- räykset annetaan erillisen suunnitelman perusteella. (määräys 8)
LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo
Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu olennainen muutos, on toiminnal- le haettava uusi ympäristölupa. Tämä päätös on voimassa siihen saakka, kunnes uudesta lupahake- muksesta tehty päätös on saanut lainvoiman.
Lupamääräysten tarkistaminen
Toiminnanharjoittajan tulee jättää 31.12.2011 mennessä lupamääräysten tarkistamista koskeva ha- kemus Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle.
Hakemuksessa lupamääräysten tarkistamiseksi on esitettävä ainakin seuraavaa:
- lupamääräyksessä 2 vaaditun selvityksen perusteella tehdyt toimenpiteet häiritsevän melun vähen- tämiseksi
- melumittausten tulokset ja mahdolliset mittausten perusteella tehdyt meluntorjuntatoimet
- yhteenveto lupakauden aikana radoilla ammutuista laukauksista, käyttöpäivien määristä sekä maa- perään joutuneiden raskasmetallien määristä sekä muutoksista ratojen käytössä
- yhteenveto otettujen vesinäytteiden tuloksista ja arvio toiminnan vaikutuksista pinta- ja pohjevesiin - selvitys mahdollisista valituksista ja yhteydenotoista ja niiden perusteella tehdyistä toimista
- yhteenveto hyötykäyttöön ja kaatopaikalle toimitettujen jätteiden määristä
Hakemukseen on lisäksi liitettävä muut tarpeelliset, ympäristönsuojeluasetuksen 3 luvussa mainitut tiedot ja selvitykset.
ASETUKSEN NOUDATTAMINEN
Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET
Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4 – 9 §, 28 §, 31 §, 35 – 38 §, 41 – 43 §, 45 - 46 §, 52 – 56 §, 81
§, 96 §, 105 §
Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1 §, 6 §, 16 – 19 §, 23 §, 30 § Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 8, 51- 52 §
Jäteasetus (1390/1993) 5 – 7 §
Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1993)
Valtioneuvoston päätös ampumaratojen aiheuttaman melutason ohjearvoista (53/1997) 1- 3 § Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §
KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN
Maksu euroa 2117 € (ei arvonlisäverollista myyntiä)
Ympäristöministeriön asetuksessa alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista määrä- tään julkisoikeudellisten suoritteiden maksuista. Asetuksen mukaan, kun kyseessä on muu kuin ase- tuksen taulukissa mainittu toimintoa koskeva ympäristölupa-asia, peritän asian käsittelystä maksu, jonka suuruus on 38,50 €/tunti. Ympäristöluvan käsittelyyn on käytetty 55 tuntia. Täten luvan hin- naksi tulee 2117 €
Sovelletut oikeusohjeet
Valtion maksuperustelaki (150/1992)
Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista 1237/ 2003
LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN
Ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä siten kuin ympäristönsuojelulain 54 §:ssä on säädetty.
Päätös
Hakijalle saantitodistuksella suoritemaksua vastaan Jäljennös päätöksestä
Oulun kaupunginhallitus
Oulun seudun ympäristölautakunta
Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus, valvoja Suomen ympäristökeskus, kirjaamo
Ilmoitus päätöksestä
Hakemuksesta tiedonannon saaneet
Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdessä
Päätöksestä ilmoitetaan Oulun kaupungin ilmoitustaululla ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuk- sen ilmoitustauluilla sekä sanomalehti Kalevassa.
Lisätietoja päätöksestä
Lisätietoja päätöksestä saa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksesta ylitarkastaja Juha Koskelalta p. 020496360.
MUUTOKSENHAKU
Tähän päätökseen ja siitä perittyyn maksuun saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto- oikeuteen. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Va- litusaika päättyy12.7.2006.
Valitusoikeus on:
- sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea;
- rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden tai luon- nonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysy- myksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät;
- toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset il- menevät;
- alueellisella ympäristökeskuksella sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympä- ristönsuojeluviranomaisella;
- muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella.
Valitusosoitus on liitteenä.
Ympäristölupapäällikkö Martti Seppälä
Ylitarkastaja Juha Koskela
LIITE Valitusosoitus
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen
Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valituksella, joka on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmä on osoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle jatoimitettava valitusajan ku- luessaPohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle.
Valitusaika
Valitusaika onkolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä.Valitusaikaa laskettaessa ei an- topäivää oteta lukuun. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavan arkipäivän.
Valituksen toimittaminen
Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen kirjaamoon. Valituskir- jelmän voi toimittaa perille henkilökohtaisesti, postitse, lähetin välityksellä telekopiona tai sähköpostitse. Toi- mitustavasta riippumatta valituskirjelmä on toimitettava niin ajoissa, että se on perillä viimeistään valitusajan päättyessä klo 16.15.
Valituskirjelmän sisältö ja liitteet
Valituskirjelmässä on ilmoitettava:
1) päätös, johon haetaan muutosta
2) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi; sekä 3) perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta, sekä postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on jo- ku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valittajan, laillisen edusta- jan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä.
Valituskirjelmään on liitettävä:
1) päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä;
2) asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomai- selle.
Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, jollei päämies ole valtuuttanut häntä suullisesti Vaasan hallinto-oikeudessa. Asianajajan ja yleisen oikeusavustajan tulee kuitenkin esittää valtakirja ainoastaan, jos hallinto-oikeus niin määrää.
Oikeudenkäyntimaksu
Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/1993, muut. 974/2001, 1024/2002 ja 1280/2005) nojalla muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksuna 82 euroa. Mainitussa laissa on erikseen säädetty eräistä ta- pauksista, joissa maksua ei peritä.
Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen yhteystiedot:
postiosoite: PL 124, 90101 OULU käyntiosoite: Isokatu 9, 90100 OULU aukioloaika: 8.00 - 16.15
puhelin: 020 490 111 telekopio: 020 490 6305
sähköposti: kirjaamo.ppo@ymparisto.fi
