LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Lupaviranomainen on Lounais-Suomen ympäristökeskus

•

•

•

•

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS

Nro 12 YLO

Dnro LOS-2005-Y-1227-121

Annettu julkipanon jälkeen 12.3.2007

ASIA Päätös Pyhärannan kunnan ympäristönsuojelulain 35 §:n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Pyhärannan kunnan Ihoden jätevedenpuhdistamon toimintaa. Kyseessä on ole- massa oleva toiminta.

LUVAN HAKIJA

Pyhärannan kunta

Pajamäentie 4, 23950 Pyhäranta Yhteisötunnus: 0204403-1 LAITOS JA SEN SIJAINTI

Pyhärannan kunnan Ihoden jätevedenpuhdistamo sijaitsee Ihoden taajamassa, Ihodenjoen eteläpuolella, kunnan omistamalla kiinteistöllä Jokiranta RN:o 7:0.

Osoite: Myllytie, 23950 Pyhäranta

Kiinteistörekisteritunnus: 631-411-0007-0000

Jätevedenpuhdistamon sijaintipaikan koordinaatit yhtenäiskoordinaatistossa:

Itä: 3207095 Pohjoinen: 6775450

Puhdistamossa käsitellyt jätevedet johdetaan Ihodenjokeen puhdistamon kohdalla.

Purkupaikan koordinaatit yhtenäiskoordinaatistossa: Itä: 3207060 Pohjoinen: 6775460 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Ympäristönsuojelulain 28 §:n 1 momentti

Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 13 a kohta

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen 6.4.2004 antama päätös nro VPL 129 dnro 0295Y0769-123, jolla ympäristökeskus on velvoittanut Pyhärannan kunnan hakemaan ympäristölupaa Ihoden jätevedenpuhdistamon toiminnalle.

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Lupaviranomainen on Lounais-Suomen ympäristökeskus.

Ympäristönsuojelulain 31 §:n 2 momentti

Ympäristönsuojeluasetuksen 6 §:n 1 momentin 12 e kohta HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO

Hakemus on tullut vireille Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa 16.12.2005. Hakemus koskee Pyhärannan kunnan Ihoden taajaman viemärilaitoksen jätevesien käsittelyä ole-

massa olevassa puhdistamossa ja käsiteltyjen jätevesien johtamista Ihodenjokeen nykyiseen purkupaikkaan puhdistamon kohdalla.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE

Luvat Vesi- ja ympäristöhallitus on antanut 4.2.1988 Pyhärannan kunnalle lausunnon kunnan tekemän, vesien suojelua koskevista ennakkotoimenpiteistä annetussa asetuksessa (283/1962) tarkoitetun ilmoituksen johdosta koskien Ihoden taajaman jätevesien käsitte- lyä ja johtamista Ihodenjokeen. Vesi- ja ympäristöhallitus on lausunnossaan katsonut, et- tä jätevedet eivät aiheuta vesilain tarkoittamaa pilaantumista eikä niiden johtamiseen tar- vita vesilain 10 luvun 24 §:n tarkoittamaa lupaa, mikäli jätevedet käsitellään Turun vesi- ja ympäristöpiirin 18.1.1988 antamassa lausunnossa esitetyllä tavalla. Turun vesi- ja ym- päristöpiiri on lausunnossaan katsonut, ettei jäteveden johtamislupaa tarvita, mikäli jäte- vedet käsitellään siten, että puhdistusteho BHK7 ATU –arvon ja fosforin osalta on vähin- tään 85 % ja vesistöön johdettavan jäteveden BHK_{7 ATU} –arvo enintään 25 mg/l ja fosfo- ripitoisuus enintään 1,5 mg/l. Mainitut arvot lasketaan vuosikeskiarvoina ja mahdolliset ohijuoksutukset ja poikkeustilanteet mukaan lukien.

Turun vesi- ja ympäristöpiiri on antanut 4.12.1991 Pyhärannan kunnalle lausunnon jäte- vedenpuhdistamon kokonaisvastuurakentamisen urakkaohjelmasta. Vesi ja ympäristöpiiri on lausunnossaan ilmoittanut katsovansa, että puhdistamo tulee toteuttaa siten, että sillä saavutetaan myös tehokas ammoniumtypen poisto (vähintään 85 %:n nitrifikaatioaste vuosikeskiarvona laskettuna).

Kaavoitustilanne

Puhdistamokiinteistö on osoitettu Ihoden rakennuskaavassa 27.5.1992 yhdyskuntateknis- tä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueeksi (ET). Puhdistamon ympä- ristö on samassa rakennuskaavan muutoksessa merkitty maa- ja metsätalousalueeksi (M).

Puhdistamon pohjoispuolella on erillispientalojen korttelialue (AO).

LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Puhdistamon lähiympäristö

Ihoden jätevedenpuhdistamo sijaitsee Ihoden taajaman eteläosassa, Ihodenjoen eteläpuo- lella, valtatie 8:n ja vanhan Turuntien länsipuolella. Puhdistamokiinteistöllä ei ole jäteve- den käsittelyn ja puhdistamolietteen käsittelyn (lietteen kuivaaminen turvesuodatusal- taassa ja aumakompostointi) lisäksi muuta toimintaa. Puhdistamon ympäristö on maata- lousaluetta, pääosin avointa peltoa. Puhdistamorakennus muistuttaa ulkonaisesti asuinra- kennusta ja se sulautuu hyvin ympäristöön. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 180 metrin etäisyydellä puhdistamon etelä-, itä- ja pohjoispuolella.

Maaperän ja pohjaveden tila

Hakemuksessa ei ole esitetty selvitystä maaperän eikä pohjaveden tilasta puhdistamoalu- eella. Puhdistamo ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Puhdistamon lähettyvillä ei ole käytössä olevia talousvesikaivoja.

Suojeltavat kohteet

Jätevedenpuhdistamon ja vesistöön johdettavien jätevesien vaikutusalueella ei ole luon- nonsuojelukohteita.

Ihodenjoki laskee 4,6 km jätevesien purkupaikan alapuolella Ropan (1 luokan pohjavesialue, tunnus 0263151V) ja Miilunpohjan (2 luokan pohjavesialue, tunnus 0240008V) pohjavesialueiden yhtymäkohdassa Ropanjärveen.

VESISTÖ

Vesistön yleiskuvaus

Ihodenjoki alkaa Otajärvestä. Ihoden jätevedenpuhdistamon purkupaikka on 4,0 km Ota- järven luusuan alapuolella. Ihodenjoki laskee 4,6 km jätevesien purkupaikan alapuolella Ropanjärveen ja noin 10 km Ropanjärven alapuolella mereen Mannervesi –nimisen lah- den eteläpäähän.

Vesistön tila ja veden laatu

Ihoden- ja Kodisjoen sekä Otajärven tarkkailututkimusten vuosiraportin 1999 ja 2002 mukaan Ihoden puhdistamon jätevesien vaikutus Ihodenjoen veden laatuun näkyi lähinnä typpipitoisuuden lievänä kasvuna. Ihodenjoki oli luokiteltavissa lievästi likaantuneeksi.

Ihodenjoen veden laadullinen käyttökelpoisuus (VYH:n yleisluokitus) oli tyydyttävä- välttävä. Käyttökelpoisuutta heikensivät veden hapenvajaus ja etenkin kesällä havaittu välttävä hygieeninen tila. Lisäksi jokivesi oli ajoittain erittäin hapanta.

Vuoden 2005 helmikuussa Ihoden jätevesien vaikutukset Ihodenjoen veden laatuun nä- kyivät mahdollisesti jokiveden typpipitoisuuden lievänä kasvuna, mutta satunnaisvaihtelu voi selittää havaitut erot havaintopaikkojen 8 (Ihoden jätevedenpuhdistamon purkupaikan yläpuolinen havaintopaikka) ja 10 (alapuolinen havaintopaikka) välillä. Ihodenjoki oli molemmissa havaintopaikoissa luokiteltavissa ammoniumtyppipitoisuutensa ja selvän hapenvajauksen perusteella lievästi likaantuneeksi. Veden hygieeninen tila oli entero- kokkien kaltaisten bakteerien määrän perusteella hyvä.

Elokuussa 2005 Ihoden jätevesien vaikutukset Ihodenjoen veden laatuun näkyivät joki- veden typpipitoisuuden ja enterokokkimäärän kasvuna. Joen virtaama oli kuitenkin suuri ja jätevesien laimeneminen tehokasta; vedenlaadun erot havaintopaikkojen 8 ja 10 välillä voivat selittyä muutenkin. Ihodenjoki oli molemmissa havaintopaikoissa luokiteltavissa lievästi likaantuneeksi. Veden hygieeninen tila oli välttävä. Vedessä oli selvä hapenvaja- us. Klorofyllipitoisuuden perusteella havaintopaikassa 10 oli melko vähän leviä; pitoi- suus oli samaa suuruusluokkaa kuin lievästi rehevissä järvissä.

Suomen ympäristökeskuksen ja alueellisten ympäristökeskusten pintavesien uudessa käyttökelpoisuusluokituksessa selvitettiin järvien, jokien ja merialueiden tilaa vuosina 2000-2003. Tuloksia verrattiin edellisen luokituksen tuloksiin (vuosilta 1994-1997). Sel- vityksen mukaan Ihodenjoen tila, joka oli ennen hyvä, on heikentynyt tyydyttäväksi.

Vesistön käyttö

Otajärveen laskevaan Kodisjokeen johdetaan Kodisjoen taajaman viemärilaitoksen käsi- tellyt jätevedet. Kodisjoen jätevedet tultaneen johtamaan Rauman kaupungin viemäri- verkkoon vuoden 2007 aikana.

Luvan hakijan tiedon mukaan Ihodenjoessa ei harrasteta merkittävää kalastus-, elinkeino- eikä virkistystoimintaa. Hakijan tiedossa ei ole, että Ihodenjoen rannalla olisi vapaa- ajanasutusta, joka kärsisi puhdistamon toiminnasta.

JÄTEVEDENPUHDISTAMON TOIMINTA Yleiskuvaus viemärilaitoksesta

Pyhärannan kunnan Ihoden taajaman viemärilaitoksen jätevedet käsitellään vuonna 1993 rakennetussa yksilinjaisessa biologis-kemiallisessa bioroottorilaitoksessa, jossa fosfori poistetaan jätevedestä jälkisaostuksella alumiinisulfaattia käyttäen. Puhdistamorakennus on lämpöeristetty ja varustettu sähkölämmityksellä.

Ihoden taajaman jätevesiviemäriverkon pituus oli vuonna 2002 yhtensä 8,6 km. Viemäri- verkko on rakennettu muoviputkista, mutta siinä on betonirenkaista tehtyjä tarkastus- kaivoja. Viemäriverkossa on yhteensä 6 jätevedenpumppaamoa (5 pienempää ja 1 suu- rempi ns. turvapumppaamo), joiden lisäksi puhdistamolla on tulopumppaamo. Turva- pumppaamossa on ylivuotoputki, josta häiriötilanteessa voi Ihodenjokeen päästä käsitte- lemätöntä jätevettä. Muissa pumppaamoissa ei ole ohitus- eikä ylivuotomahdollisuutta.

Viemäriverkkoon liitettyjen kiinteistöjen asukasmäärä oli vuonna 2002 noin 330 henki- löä ja liittymisaste Ihoden taajamassa 83 %. Viemäriverkkoon ja jätevedenpuhdistamolle johdetaan talousjätevesien lisäksi vain alueella olevan pienteollisuuden saniteettivesiä.

Puhdistamolla ei käsitellä sakokaivolietteitä eikä umpisäiliöjätevesiä. Puhdistamoliete sakeutetaan tiivistämössä ja kuivataan turvesuodatusaltaassa sekä aumakompostoidaan puhdistamokiinteistöllä.

Jätevedenpuhdistamon mitoitusarvot

Jätevedenpuhdistamon mitoitusarvot ovat:

- keskimääräinen jätevesivirtaama vuorokaudessa (Q_kesk) 120 m³/d

- enimmäisvirtaama (qmaks) 12 m³/h

- BHK7 -kuorma 38,5 kg/d

- fosforikuorma 2,2 kg P/d

- typpikuorma 8,6 kg N/d

- asukasvastineluku (avl) 420 asukasta

Jäteveden käsittelyprosessi

Puhdistamo on yksilinjainen biologis-kemiallinen bioroottorilaitos, jossa fosfori poiste- taan jätevedestä jälkisaostuksella alumiinisulfaattia käyttäen. Puhdistamossa on seuraavat jätevedenkäsittelyvaiheet ja –yksiköt:

- tulopumppaamo (2 uppopumppua) puhdistamorakennuksessa - porrasvälppä

- alkalointikemikaalin (lipeä) syöttö

- kaksiosainen bioroottori yhdellä akselilla (pituus 3,6 m + 1,2 m, halkaisija 3,5 m, teo- reettinen levypinta-ala yhteensä 5 850 m², levypintakuorma mitoituskuormituksella 6,6 g BHK₇/m² d)

- saostuskemikaalin (alumiinisulfaatti) syöttö ja pikasekoitus - hämmennys

- jälkiselkeytys (tilavuus 38 m³, pinta-ala 12,6 m², pintakuorma enimmäisvirtaamalla 0,95 m/h)

- virtaaman mittaus (kolmiopato)

Lietteenkäsittely

Puhdistamolla ei käsitellä sakokaivolietteitä eikä umpisäiliöjätevesiä. Puhdistamon jäl- kiselkeytyksestä poistettava liete sakeutetaan tiivistämössä. Tiivistämöstä lietettä siirre- tään loka-autolla keskimäärin kerran kuukaudessa kuivattavaksi puhdistamokiinteistöllä olevaan, turvetta sisältävään lietealtaaseen. Turvesuodatusaltaassa kuivunut liete noste- taan altaasta kaivinkoneella ja siihen sekoitetaan haketta, minkä jälkeen liete-turve- hakeseosta aumakompostoidaan puhdistamon pihalla noin 2 vuotta aumaa välillä kääntä- en. Mikäli kaikki puhdistamolla muodostuva liete ei mahdu lietealtaaseen, ylimääräinen osa kuljetetaan Uudenkaupungin Häpönniemen jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi.

Puhdistamolla käytettävät kemikaalit ja energian kulutus

Puhdistamolla käytetään alumiinisulfaattia (Kemwater ALG) fosforin saostamiseen jäte- vedestä. Alumiinisulfaatti kuljetetaan ja varastoidaan puhdistamolla säkeissä kuormala- voilla. Säkeistä alumiinisulfaatti puretaan ruuvikuljettimella syöttösiiloon, josta kemikaa- li syötetään virtausmittarin ohjaamana ja sekoitetaan automaattisesti vesijohtoveteen sekä syötetään liuoksena prosessiin. Puhdistamolla on vuosina 2000-2004 käytetty alumiini- sulfaattia 9 400 - 12 100 kg vuodessa eli keskimäärin 26-33 kg/d.

Puhdistamolla käytetään ajoittain lipeää (NaOH) alkalointikemikaalina. Lipeä sekoite- taan syöttösäiliöön, josta se pumpataan prosessiin. Lipeän annostelu tapahtuu samanai- kaisesti alumiinisulfaatin syötön kanssa. Vuonna 2004 lipeää syötettiin noin kuuden kuu- kauden ajan. Lipeää syötetään jäteveteen noin 80 g/m³.

Puhdistamolla käytetään vettä sosiaalitilojen lisäksi mm. koneiden, altaiden ja laitteiden pesussa sekä teknisenä vetenä kemikaalien syötössä. Vuonna 2003 puhdistamolla käytet- tiin vettä yhteensä 4291 m³ eli keskimäärin 12 m³/d. Puhdistamolla oli tuolloin käytössä rumpusiivilä. Nykyään vedenkäyttö on huomattavasti vähäisempää porrasvälpän ansios- ta.

Puhdistamon sähkönkulutus on vuosina 2000-2004 ollut 38 600 – 63 700 kWh/a eli käsi- teltyä jätevesimäärää kohden 1,3 – 1,8 kWh/m³. Sähkönkulutus sisältää myös puhdista- morakennuksen lämmityksen.

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)

Jätevedenpuhdistamo on otettu käyttöön vuonna 1993, joten sen tekniikka on melko uut- ta. Rumpusiivilän porrasvälpäksi uusimisen jälkeen puhdistamolla on ns. vanhaa tekniik- kaa ainoastaan kemikaalin syöttölaitteet, jotka on tarkoitus uusia kunnan talousarvion mahdollistamassa aikataulussa. Puhdistamolla ei ole nykyaikaista automaatio- eikä kau- kovalvontajärjestelmää.

YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevesien määrä ja koostumus

Ihoden jätevedenpuhdistamolle johdettujen jätevesien määrä on vuosina 2000-2005 ollut:

Vuosi Vuotuinen Vuorokautinen Vuorokautinen Ohitusvesi-

jätevesimäärä jätevesivirtaama enimmäis- määrä

m³/a keskimäärin virtaama vuodessa

m³/d m³/d m³/a

2000 34 905 95 375 0

2001 30 768 84 377 0

2002 29 962 82 652 0

2003 26 483 73 388 0

2004 35 274 96 404 0

2005 35 255 97 340 0

Puhdistamolle tulevan jäteveden keskimääräiset pitoisuusarvot ja puhdistamon tulo- kuormituksen keskimääräiset arvot ovat vuosina 2000-2005 olleet:

Vuosi BHK_{7 ATU} Fosfori Typpi Kiintoaine

mg O2/l kg O2/d mg P/l kg P/d mg N/l kg N/d mg/l kg/d

2000 160 15 9,7 0,93 44 4,2 580 55

2001 120 10 5,8 0,49 36 3,0 210 18

2002 150 12 6,8 0,56 40 3,3 150 12

2003 180 13 8,0 0,58 51 3,7 210 15

2004 190 18 7,2 0,69 45 4,3 190 18

2005 200 19 8,6 0,83 50 4,8 340 33

Jätevesien puhdistustulos

Ihoden jätevedenpuhdistamolta Ihodenjokeen johdetun jäteveden keskimääräiset pitoi- suusarvot ja käsittelytehot puhdistamolla ovat vuosikeskiarvona laskettuna olleet (ohitus- vesiä ei ole ollut):

Vuosi BHK_{7 ATU} Fosfori Typpi NH₄-N Kiintoaine

mg O2/l % mg P/l % mg N/l % mg N/l %* mg/l %

2000 9,4 94 0,88 91 25 43 18 60 22 96

2001 4,9 96 0,42 93 18 50 9,0 75 12 94

2002 5,1 97 0,50 93 30 24 11 73 12 92

2003 4,7 97 0,45 94 30 41 19 62 11 95

2004 3,8 98 0,70 90 27 40 8,8 80 16 92

2005 3,1 98 1,4 83 28 44 5,6 89 18 95

Käsittely-

vaatimus < 25 > 85 < 1,5 > 85 > 85

* Nitrifikaatioaste

Päästöt vesistöön

Ihoden jätevedenpuhdistamolta Ihodenjokeen johdettu kuormitus on vuosikeskiarvona laskettuna ollut (ohitusvesiä ei ole ollut):

Vuosi BHK7 ATU Fosfori Typpi NH4-N Kiintoaine

kg O2/d kg P/d kg N/d kg N/d kg/d

2000 0,90 0,084 2,4 1,7 2,1

2001 0,41 0,035 1,5 0,76 1,0

2002 0,42 0,041 2,5 0,90 0,99

2003 0,34 0,033 2,2 1,4 0,80

2004 0,37 0,067 2,6 0,85 1,5

2005 0,30 0,14 2,7 0,54 1,7

Päästöt ilmaan

Ihoden jätevedenpuhdistamolta tapahtuvat päästöt ilmaan ovat lähinnä hajupäästöjä. Ha- juhaitta on kuitenkin todettu vähäiseksi. Ainoastaan aumakompostia käännettäessä (noin kerran vuodessa) syntyy voimakkaampi hajupäästö, mutta tällöinkin haitta on lyhytaikai- nen.

Päästöt maaperään ja pohjaveteen

Kaikki jäteveden kanssa tekemisiin joutuvat rakenteet puhdistamolla on tehty vesitiiviistä materiaalista, eikä altaissa ole havaittu vuotoja. Tiedossa ei ole, että maaperään olisi päässyt mitään haitallisia aineita. Puhdistamo ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella, eikä sen vaikutusalueella ole käytössä olevia talousvesikaivoja.

Melu ja tärinä

Jätevedenpuhdistamolla ei ole kovaa melua tuottavia laitteita, joten prosessista ei synny sellaista melua, joka aiheuttaisi häiriötä ympäristössä.

Liikennöintiä puhdistamolle aiheuttaa laitoksen hoito, lietteen kompostointi ja kompostin hoito. Puhdistamonhoitaja käy laitoksella arkipäivinä. Sakeutettua lietettä siirretään tii- vistämöstä pihalla olevaan lietealtaaseen imuautolla keskimäärin kerran kuukaudessa.

Liete siirretään lietealtaasta aumaan kaivinkoneella. Myös auman kääntäminen tapahtuu kaivinkoneella. Liikennöinnistä aiheutuvat melupäästöt ja tärinä ovat vähäisiä.

Jätteet ja niiden käsittely sekä hyödyntäminen

Jäteveden esikäsittelyssä muodostuvan välppäjätteen määräksi arvioidaan noin 300 l/kk eli noin 3,6 m³ vuodessa. Välppäjäte kuljetetaan nykyään jäteautolla Uudenkaupungin Munaistenmetsän kaatopaikalle.

Jätevedenkäsittelyn biologiskemiallisessa prosessissa muodostuva liete sakeutetaan tii- vistämössä. Lietettä poistetaan tiivistämön (lietevaraston) pohjalta kesäaikana keskimää- rin kerran kahdessa kuukaudessa ja muina vuodenaikoina noin kerran kuukaudessa. Lie- tettä poistetaan tiivistämöstä kerrallaan 10-20 m³ ja yhteensä 110-140 m³ vuodessa. Liete siirretään loka-autolla puhdistamon takapihalla olevaan turvetta sisältävään lietealtaaseen kuivumaan. Lietealtaasta kuivunut liete nostetaan kaivinkoneella ja sekoitetaan hakkee- seen, minkä jälkeen seos jätetään aumaan kypsymään. Aumassa liete saa kypsyä noin

kaksi vuotta. Aumaa käännetään tänä aikana noin kaksi kertaa. Kompostoitu liete on loppusijoitettu viljelykäyttöön tai viherrakentamiseen.

Puhdistamolla muodostuu normaalia talousjätettä sekä kemikaalipakkauksista peräisin olevaa muovi- ja paperijätettä arviolta yhteensä 0,5 m³ vuodessa.

Poikkeuksellisten tilanteiden aikana syntyvät päästöt ja jätteet

Normaalisti toimivasta jätevedenpuhdistuksesta ei aiheudu merkittävää ympäristöriskiä.

Häiriötilanteissa jätevedenpuhdistamon todennäköisin ympäristöriski aiheutuu ohijuok- sutuksista. Ihoden jätevedenpuhdistamon virtausjärjestelmään on tehty yksi ohitusmah- dollisuus. Flokkausaltaan jälkeen jätevedet on mahdollista johtaa mittapadon kautta pur- kuviemäriin. Koska saostuskemikaali syötetään flokkausaltaaseen, voidaan myös ohitet- tavat jätevedet käsitellä kemiallisesti. Saostunutta fosforia ei kuitenkaan saada talteen ohitustilanteessa. Puhdistamon suuresta kapasiteetista johtuen ohitustilanteita ei ole vii- me vuosina ollut. Vuoden 1992 jälkeen ohituksia on tapahtunut ainoastaan vuonna 1999.

Viemäriverkoston saneeraustoimenpiteiden takia on odotettavissa, että puhdistamolle tu- leva vuotovesimäärä vähenee tulevaisuudessa, joten ohijuoksutukset ovat myös tulevai- suudessa epätodennäköisiä.

Viemäriverkostoon mahdollisesti tulevasta kemikaalipäästöstä johtuva toimintahäiriö biologisessa puhdistusprosessissa voi johtaa siihen, että puhdistamo toimii vain kemialli- sena puhdistamona. Tällöin vesistöön johdettava jätevesi on puutteellisesti käsitelty eri- tyisesti orgaanisen kuormituksen (BHK₇) osalta. Tällaisesta toimintahäiriöstä saattaa ai- heutua myös hajuhaittaa. Kemiallinen puhdistus jatkuu kuitenkin biologisen osan häiriös- tä huolimatta ainakin lähes normaalina.

Kemiallisen osan toimintahäiriön aikana käsitellyn jäteveden fosforipitoisuus nousee.

Häiriö voi johtua mm. saostuskemikaalin syöttöhäiriöstä.

Puhdistamolla ei ole käytössä kaukovalvontajärjestelmää eikä myöskään kaukohälytys- järjestelmää. Puhdistamolla käydään päivittäin arkipäivinä. Puhdistamolla ei ole vara- voimajärjestelmää.

Mahdolliset ohitukset kulkevat mittapadon kautta, jolloin ne mitataan automaattisesti.

Ihoden jätevedenpuhdistamolla käytetään alumiinisulfaattia ja lipeää. Alumiinisulfaatti tuodaan puhdistamolle 35 kg:n ja lipeä 25 kg:n säkeissä. Puhdistamonhoitaja purkaa alumiinisulfaatin ruuvikuljettimella siiloon, josta kemikaali syötetään ja sekoitetaan vesi- johtoveteen prosessiin syötettäväksi. Lipeäliuoksen puhdistamonhoitaja valmistaa kaata- malla jauhemaista natriumhydroksidia 200 litran muovisäiliöön, johon lisätään vettä si- ten, että saadaan haluttu konsentraatio. Kemikaalinannostelupumpulla lipeäliuos syöte- tään välpättyyn jäteveteen ennen bioroottoria.

Prosessin ja puhdistamotilojen turvallisuudesta ja riskien hallinnasta vastaa asianmukai- sen koulutuksen saanut käyttöhenkilökunta. Puhdistamonhoitaja on käynyt puhdistamon- hoitajan peruskurssin.

TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Päästöjen vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön

Ihodenjokeen johdettavien käsiteltyjen jätevesien vaikutus näkyy joessa lähinnä typpipi- toisuuden nousuna. Joki on luokiteltu lievästi likaantuneeksi, eikä sen luokitus muutu jä- tevesien purkupaikalla. Jätevesien vaikutuksia kalastoon ja vesieliöihin ei ole tutkittu, mutta ne oletetaan vähäisiksi. Koska joessa ei harjoiteta merkittävää kalastus- eikä virkis- tystoimintaa, ei puhdistamon toiminnalla katsota olevan vaikutusta kalastukseen eikä muuhun vesistön käyttöön.

Toiminnan muut vaikutukset ympäristöön

Ihoden jätevedenpuhdistamolla ei ole satunnaisten ja lievien hajupäästöjen lisäksi muita päästöjä ilmaan, joten ilmapäästöillä ei katsota olevan vaikutuksia alueen ilman laatuun.

Puhdistamo ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Kompostointikentän ja lietealtaan kuivatusjärjestelmät on rakennettu siten, että kuivatusvedet johdetaan käsiteltäviksi puh- distamoon, joten niistä ei aiheudu eikä puhdistamon toiminnoista muutoinkaan aiheudu päästöjä maaperään eikä pohjaveteen. Puhdistamolla ei ole voimakasta melua tai tärinää aiheuttavia laitteita. Liikenteestä aiheutuu jonkin verran melua, mutta sen ei katsota ole- van merkittävää.

LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu

Ihoden jätevedenpuhdistamoa tarkkaillaan Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry:n 25.11.1993 tekemän ja Turun vesi- ja ympäristöpiirin 13.1.1994 hyväksymän tarkkai- luohjelman mukaan.

Puhdistamonhoitajan työpäivinä suorittamaan käyttötarkkailuun kuuluu seuraavat mitta- ukset ja havainnoinnit: puhdistamolla käsitelty jätevesimäärä, puhdistamolla tapahtuneet ohitukset ja saostuskemikaalin kulutus. Lisäksi tarkkaillaan mm. jälkiselkeyttämön nä- kösyvyyttä, liukoisen fosforin määrää käsitellyssä jätevedessä, prosessista poistetun yli- jäämälietteen määrää ja puhdistamolta pois vietyä lietemäärää sekä sähkönkulutusta.

Päästötarkkailu

Edellä mainitun tarkkailuohjelman mukaan puhdistamolla tehdään vuosittain neljä pääs- tötarkkailututkimusta. Puhdistamolle tulevasta ja sieltä lähtevästä jätevedestä kerätään virtaamaan verrannolliset näytteet automaattisesti koko vuorokauden ajalta.

Kokoomanäytteistä tehdään seuraavat määritykset:

- pH-arvo - alkaliteetti

- kemiallinen hapenkulutus

- biologinen hapenkulutus, BHK7 ATU –arvo - kokonaistyppi

- kokonaisfosfori - kiintoaine

Käsitellyn jäteveden näytteestä määritetään lisäksi:

- liukoinen fosfori - ammoniumtyppi

- nitraatti- ja nitriittitypen summa - kokonaisalumiini

Hyötykäytetyn lietteen laatu tutkitaan kerran vuodessa.

Vesistövaikutusten tarkkailu

Ihoden puhdistamolta vesistöön johdettavien käsiteltyjen jätevesien vaikutusta Ihodenjo- essa tutkitaan yhteistarkkailuna Kodisjoen tarkkailun kanssa Turun vesi- ja ympäristöpii- rin 18.7.1994 hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti.

Ihodenjoesta näytteet otetaan kahdesta paikasta (jätevesien purkupaikan ylä- ja alapuolel- ta) helmi- ja elokuussa joka kolmas vuosi (viimeksi vuonna 1999, 2002 ja 2005). Näyt- teistä tutkitaan:

- näkösyvyys - lämpötila - happipitoisuus - happikyllästys - sameus

- kiintoaine - sähkönjohtavuus - pH-arvo

- BHK7 -arvo - kokonaistyppi - ammoniumtyppi - kokonaisfosfori - enterokokit Kalataloustarkkailu

Ihoden jätevedenpuhdistamolle ei ole määrätty kalataloustarkkailua.

Raportointi

Puhdistamon päästötarkkailun tulokset ilmoitetaan heti niiden valmistuttua Lounais- Suomen ympäristökeskukselle ja puhdistamonhoitajalle. Vuosittain käyttö- ja päästötark- kailun tuloksista laaditaan vuosiyhteenveto, jossa saavutettua tulosta verrataan lupaehtoi- hin. Yhteenveto toimitetaan edellä mainittujen lisäksi Pyhärannan kunnan ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisille.

Myös vesistövaikutusten tarkkailutulokset toimitetaan välittömästi niiden valmistuttua Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja niistä laaditaan vuosittain yhteenveto, jossa tarkastellaan vesistön tilaa ja kuormituksen mahdollisia vesistövaikutuksia. Yhteenveto lähetetään tiedoksi Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Pyhärannan kunnan ympä- ristön- ja terveydensuojeluviranomaisille.

POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN

Viitataan edellä kohdassa "Poikkeuksellisten tilanteiden aikana syntyvät päästöt ja jät- teet" esitettyyn.

TOIMENPIDE- JA KORVAUSESITYS

Hakija katsoo, ettei jätevesien vesistöön johtamisesta aiheudu sellaista vahinkoa, joka edellyttäisi esimerkiksi vesistön kunnostamista. Puhdistamon toimintaa tehostamalla py- ritään jätevesien käsittelyn tasoa edelleen parantamaan, minkä ansiosta vesistöön aiheu- tuva kuormitus vähenee.

Hakija katsoo, ettei puhdistamon toiminnasta aiheudu sellaista vesistön pilaantumista tai muita ympäristöhaittoja, jotka edellyttäisivät vahinkojen korvaamista.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen

Lounais-Suomen ympäristökeskus on tiedottanut lupahakemuksesta kuuluttamalla siitä ilmoitustaulullaan 18.8.-17.9.2006, Pyhärannan kunnan ilmoitustaululla 21.8.-20.9.2006 ja Laitilan kaupungin ilmoitustaululla 22.8.-22.9.2006. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Laitilan Sanomissa 25.8.2006. Kuulutuksesta on annettu 18.8.2006 erikseen tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee.

Lausunnot Lounais-Suomen ympäristökeskus on 18.8.2006 pyytänyt hakemuksesta lausunnon Pyhä- rannan kunnanhallitukselta, Pyhärannan kunnan tekniseltä lautakunnalta, Laitilan kau- punginhallitukselta, Laitilan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnalta sekä Varsi- nais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksiköltä.

Pyhärannan kunnanhallitus ilmoittaa lausuntonaan 23.10.2006 (253 §), ettei kunnanhalli- tuksella ole mitään lisättävää hakemukseen.

Pyhärannan kunnanhallitus on pyytänyt ympäristölupahakemuksesta Laitilan-Pyhärannan kansanterveystyön kuntayhtymän terveydensuojeluviranomaisen lausunnon. Laitilan- Pyhärannan kansanterveystyön kuntayhtymä puoltaa 10.10.2006 antamassaan lausun- nossa luvan myöntämistä edellyttäen, että puhdistamoa hoidetaan siten, ettei siitä aiheudu terveyshaittaa ympäristölle.

Pyhärannan kunnan tekninen lautakunta (kunnan ympäristönsuojeluviranomainen) toteaa lausunnossaan 3.10.2006 (54 §), ettei ympäristölupahakemuksesta ole jätetty määräai- kaan mennessä yhtään mielipidettä eikä muistutusta ja ettei lautakunnalla ole mitään li- sättävää hakemuksessa esitettyihin kohtiin.

Laitilan kaupunginhallitus toteaa lausuntonaan 16.10.2006 (209 §) ja Laitilan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta lausuntonaan 11.10.2006 (54 §), että luvan myöntämi- selle ei kaupunginhallituksen/lautakunnan mielestä ole estettä. Mahdollisten häiriötilan- teiden havaitsemiseksi ja korjaustoimenpiteiden nopean toteuttamisen takia puhdistamol- le pitäisi asentaa vähintään kaukohälytysjärjestelmä.

Muistutukset ja mielipiteet

Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä.

Hakijan kuuleminen ja vastine

Lounais-Suomen ympäristökeskus on varannut 25.1.2007 hakijalle tilaisuuden vastineen antamiseen ympäristölupahakemuksen johdosta annetuista lausunnoista. Hakija ei ole an- tanut vastinetta.

Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset

Ihoden jätevedenpuhdistamolla 1.2.2007 tehdyn tarkastuksen muistio on liitetty hake- musasiakirjoihin.

YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU

Lounais-Suomen ympäristökeskus myöntää Pyhärannan kunnalle ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisen ympäristöluvan Ihoden jätevedenpuhdistamon toimintaan. Lupa myön- netään hakemuksessa tarkoitettujen jätevesien käsittelyyn olemassa olevassa puhdista- mossa ja käsiteltyjen jätevesien johtamiseen nykyiseen purkupaikkaan Ihodenjokeen Py- härannan kunnassa. Lupa myönnetään edellyttäen, että seuraavia lupamääräyksiä nouda- tetaan ja muilta osin toimitaan hakemuksessa esitetyllä tavalla. Ympäristölupa koskee myös turvesuodatusaltaassa kuivatun puhdistamolietteen aumakompostointia puhdista- mokiinteistöllä edellyttäen, että kompostointitoiminta järjestetään lannoitevalmistelalain (539/2006) edellyttämällä tavalla ja että siitä tehdään lannoitevalmistelain 11 §:ssä tar- koitettu ilmoitus Elintarviketurvallisuusvirastolle.

Jäteveden johtamisesta ei aiheudu ennalta arvioitavissa olevaa korvattavaa haittaa, minkä vuoksi korvauksia ei määrätä.

Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon annetuista määräyksistä ja perus- teluista ilmenevällä tavalla.

Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Jäteveden käsittely ja päästöt vesistöön

1) Jätevedet on käsiteltävä hakemuksen mukaisesti biologis-kemiallisesti tai vastaavalla tavalla siten, että jätevesipäästöt vesistöön ja muut päästöt ympäristöön jäävät mahdolli- simman vähäisiksi.

2) Puhdistamolla ja sen piirissä olevasta viemäriverkosta tapahtuvat ohijuoksutukset ja ylivuodot sekä muut poikkeustilanteet mukaan lukien vuosikeskiarvoina laskettujen, ve- sistöön johdetun jäteveden pitoisuuden ja käsittelytehon arvojen on täytettävä seuraavat vaatimukset:

Pitoisuus Käsittelyteho

enintään vähintään

Biologinen hapenkulutus (BHK7 ATU) 15 mg O2/l 90 % Kemiallinen hapenkulutus (KHK_Cr) 100 mg O₂/l 80 %

Fosfori 0,7 mg P/l 90 %

Kiintoaine 20 mg/l 90 %

Jätevedenpuhdistamon käytön tavoitteena on lisäksi oltava mahdollisimman tehokas ammoniumtypen nitrifikaatio. Puhdistamon bioroottori on viimeistään 31.1.2008 men- nessä kunnostettava siten, että siihen lisätään kaikki puuttuvat kennot. Nitrifikaation te- hostamiseksi puhdistamolla on tarvittaessa käytettävä alkalointikemikaalia siten, että jä- teveden pH-arvon aleneminen ei rajoita nitrifikaatiota eikä vaikeuta fosforin saostamista.

Selkeytystuloksen parantamiseksi puhdistamolla on tarvittaessa käytettävä polymeeriä.

Vesistöön johdettava jätevesi ei saa sisältää haitallisessa määrin raskasmetalleja eikä muita terveydelle tai ympäristölle vaarallisia aineita.

Päästöt ilmaan

3) Toiminnassa on pyrittävä siihen, että haitallisia päästöjä ilmaan syntyy mahdollisim- man vähän. Hajupäästöjä aiheuttavat työvaiheet, ennakoitavissa olevat huolto- ja korjaus- työt mukaan lukien, on pyrittävä ajoittamaan ja toteuttamaan siten, että niistä aiheutuva hajuhaitta on mahdollisimman pieni.

Melu

4) Häiritsevän melun aiheuttamista on vältettävä. Melua aiheuttavat työvaiheet ja toimin- taan liittyvä liikenne on pyrittävä keskittämään sellaisiin ajankohtiin, jolloin meluhaitat ovat vähäisimmät.

Puhdistamon toiminnasta aiheutuva melu ei saa ympäristön lähimmissä melulle altistu- vissa kohteissa ylittää päivällä klo 07-22 ekvivalenttimelutasoa 55 dB (L_Aeg) eikä yöllä klo 22-07 ekvivalenttimelutasoa 50 dB (LAeg). Luvan saajan on tarvittaessa selvitettävä toiminnasta aiheutuva melu ja sen leviäminen.

Viemärilaitoksen käyttö ja hoito

5) Luvan saajan on huolehdittava siitä, ettei toiminnasta aiheudu haittaa eikä vaaraa ter- veydelle.

Puhdistamoa ja sen piirissä olevaa viemäriverkostoa kokonaisuudessaan on käytettävä ja hoidettava siten, että saavutetaan mahdollisimman hyvä puhdistustulos ja että toiminnas- ta aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi.

Kaikki viemärilaitoksen toiminta-alueella muodostuvat jätevedet, joiden käsittely yhdys- kuntajätevesien kanssa on tarkoituksenmukaista, on pyrittävä johtamaan puhdistamolle.

Puhdistamolla on oltava asianmukaisen pätevyyden omaava vastuunalainen hoitaja, jon- ka nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Pyhä- rannan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Viemäriverkon kunnostus

6) Puhdistamon piirissä olevaa viemäriverkkoa on kunnostettava siten, että hule- ja vuo- tovesien joutuminen jätevesiviemäreihin on mahdollisimman vähäistä. Luvan saajan on toimitettava vuosittain Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Pyhärannan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle selvitys vuoto- ja kuivatusvesien vähentämiseksi teh- dyistä verkoston kunnostustoimenpiteistä ja niiden vaikutuksista.

Kaikki puhdistamon piirissä olevan viemäriverkon ohitus- ja ylivuotokohdat on varustet- tava viimeistään vuoden 2008 loppuun mennessä sulkuventtiilein tai sellaisin laittein, jot- ka rekisteröivät ohijuoksutuksen ja ylivuodon kestoajan summaavasti. Ohitus- ja yli- vuotoputkien sulkuventtiilit on pidettävä normaalissa käyttötilanteessa suljettuna siten, että ohitusta tai ylivuotoa voi tapahtua vain hallitusti ja sen kestoaika tiedetään.

Poikkeavat jätevedet

7) Luvan saajan on osaltaan huolehdittava siitä, että viemäriverkkoon ja puhdistamolle johdettavien teollisuusjätevesien ja muiden talousjätevedestä olennaisesti poikkeavien jä- tevesien haitallisuutta vähennetään asianmukaisten esikäsittely-, tasaus- tai muiden toi- menpiteiden avulla ja asianomaisia sopimuksia ja määräyksiä noudattaen.

Sellaiset laitokset, joista jätevesiin saattaa joutua öljyä tai muita puhdistamon tai viemä- riverkon toiminnalle haitallisia aineita, on varustettava riittävillä varolaitteilla tällaisten aineiden viemäriverkkoon pääsemisen estämiseksi.

Luvan saajan on oltava selvillä poikkeavien jätevesien laadusta, määrästä ja esikäsittely- toimenpiteistä. Tiedot näistä ja jäljennökset tehdyistä liittymissopimuksista on toimitet- tava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Pyhärannan kunnan ympäristönsuojeluvi- ranomaiselle puhdistamon käyttö- ja päästötarkkailun yhteydessä tai muulla tavalla.

Puhdistamoliete ja muut toiminnassa syntyvät jätteet

8) Mikäli luvan saaja jatkaa turvesuodatusaltaassa kuivatun puhdistamolietteen auma- kompostointia puhdistamokiinteistöllä, luvan saajan on tehtävä Elintarviketurvallisuusvi- rastolle lannoitevalmistelain (539/2006) 11 §:ssä tarkoitettu ilmoitus toiminnan rekiste- riin merkitsemiseksi. Muussa tapauksessa puhdistamolla turvesuodatusaltaassa kuivattu tai tiivistämössä sakeutettu nestemäinen puhdistamoliete on vietävä jatkokäsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa tai vastaavassa päätöksessä kyseisen lietteen käsittely on hyväksytty. Menettelystä on toimitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Pyhärannan kunnan sekä lietteen mahdollisen muun sijoituskunnan ympäristönsuojeluvi- ranomaiselle niiden tarpeelliseksi katsomat tiedot.

9) Puhdistamoliete on kuljetettava siten, ettei kuljetuksesta aiheudu ympäristön likaan- tumista eikä hajuhaittaa.

10) Muut hyödyntämiskelpoiset jätteet on kerättävä erilleen ja toimitettava hyödynnettä- viksi. Vain hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet, ellei niitä ole luokiteltava ongelmajät- teiksi, voidaan toimittaa kaatopaikalle tai jätteenkäsittelylaitokseen, jonka ympäristölu- vassa tai vastaavassa päätöksessä kyseisten jätteiden vastaanotto on hyväksytty.

11) Ongelmajätteet on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa tai vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty.

Varastointi

12) Kemikaalit, voiteluaineet ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä niin, ettei niistä ai- heudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa, maaperän taikka pinta- tai pohjaveden pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle.

Häiriö- ja muut poikkeustilanteet

13) Jos ympäristöön on joutunut tai uhkaa joutua öljyä, myrkyllistä ainetta tai muuta laa- dultaan tai määrältään tavanomaisesta poikkeavaa päästöä, luvan saajan on viipymättä ilmoitettava siitä Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Pyhärannan kunnan ympäris- tön- ja terveydensuojeluviranomaisille sekä ryhdyttävä heti toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi.

Puhdistamolle on hankittava kaukohälytysjärjestelmä viimeistään vuoden 2008 loppuun mennessä.

Tarkkailu- ja raportointimääräykset Käyttö- ja päästötarkkailu

14) Jätevesien käsittelyä koskeva toiminnan käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava ha- kemuksessa esitetyllä, mutta tämän päätöksen lupamääräykset huomioon ottaen tarkiste- tulla tavalla.

Puhdistamolle tulevasta ja vesistöön johdettavasta jätevedestä on otettava vähintään kah- det kokoomanäytteet vuodessa kuuden kuukauden välein. Kokoomanäytteet on kerättävä automaattisilla näytteenottimilla yhden vuorokauden ajalta.

Mittaukset, kalibroinnit, näytteenotot ja analysoinnit on suoritettava standardimenetelmi- en ja valtioneuvoston asetuksen 888/2006 mukaisesti.

Käyttö- ja päästötarkkailuohjelmaa on tarkistettava, mikäli se on tarpeen luotettavan tu- loksen saamiseksi, puhdistamon käytön ohjaamiseksi tai viemärilaitostoiminnan kehittä- miseksi muilta osin.

Ympäristövaikutusten tarkkailu

15) Jäteveden vaikutuksia purkuvesistön tilaan, veden laatuun ja eliöstöön on tarkkailtava Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla.

Vesistövaikutusten uusi tarkkailusuunnitelma on toimitettava Lounais-Suomen ympäris- tökeskukselle hyväksyttäväksi vuoden 2007 loppuun mennessä. Siihen saakka, kunnes uusi tarkkailusuunnitelma tulee hyväksytyksi, on vesistötarkkailua jatkettava aiemmin hyväksytyn ohjelman mukaisesti.

Kirjanpito

16) Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailun mittauksista, kalibroinneista, näytteenotosta ja analyyseistä on pidettävä yksityiskohtaista kirjanpitoa, johon liitetään kunkin mittauksen tulokset ja muut mittausta tai toimenpidettä koskevat olennaiset tiedot, selvitys päästöjen laskentatavasta ja arvio tulosten edustavuudesta.

Samoin on pidettävä kirjaa muun muassa:

- puhdistamon ja viemäriverkon käytöstä mukaan lukien energian ja kemikaalien kulutus - puhdistamon ja viemäriverkon huolto- ja korjaustoimista

- puhdistamon tulokuormitukseen, toimintaan ja ympäristöpäästöihin vaikuttavista muista tekijöistä kuten viemärilaitokseen johdetuista poikkeavista jätevesistä

- puhdistamolietteen ja muiden toiminnassa syntyneiden jätteiden määrästä, laadusta, luokituksesta, alkuperästä, varastoinnista, hyötykäytöstä, sijoituskohteista, kuljetusajan- kohdista ja kuljettajista sekä

- mahdollisista poikkeus- ja häiriötilanteista, niiden ajankohdista, kestoajasta, niiden ai- heuttamista päästöistä sekä toimista, joihin niiden johdosta on ryhdytty.

Raportointi

17) Kaikkien tarkkailujen tulokset on raportoitava Lounais-Suomen ympäristökeskuksel- le ja Pyhärannan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ympäristövaikutusten tark- kailujen tulokset on raportoitava lisäksi Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokes- kukselle.

Käyttö- ja päästötarkkailun vuosiraportit on toimitettava asianomaisille valvon-

taviranomaisille seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ja vaikutustarkkailujen vuosiraportit seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä, ellei viranomaisten kanssa toisin sovita. Vuosiraportteihin on soveltuvin osin liitettävä kirjanpito tai sitä koskeva yh- teenveto ja muut lupamääräysten noudattamisen valvomiseksi ja tulosten edustavuuden ja luotettavuuden arvioimiseksi tarvittavat selvitykset. Muilta osin tarkkailutulokset on ra- portoitava edellä mainituille viranomaisille niiden kanssa sovittavalla tavalla.

Tarkkailujen tulokset on pyydettäessä esitettävä sellaiselle asianosaiselle, jonka oikeus tai etu sitä vaatii.

Ennakoimattomat vahingot

Vesistön pilaantumista koskevista vahingoista on vahingonkärsijällä oikeus hakea korva- usta ympäristönsuojelulain 72 §:ssä säädetyssä järjestyksessä.

RATKAISUN PERUSTELUT

Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset

Hakemuksen ja tämän päätöksen mukaisesti järjestetty toiminta täyttää ympäristönsuoje- lulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Laitoksen toimin- nasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaa- raa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontu- mista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei ole sijoitettu asemakaavan vastaisesti.

Lupa-asiaa ratkaistaessa on otettu huomioon toiminnan ja muiden toimintojen yhteisvai- kutus. Päätöksessä on annettu ympäristönsuojelulain, jätelain ja niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten täyttämiseksi tarpeelliset määräykset. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusris- ki sekä aluetta oikeusvaikutteisessa kaavassa koskevat määräykset.

Lupamääräysten perustelut

Lupamääräykset perustuvat ympäristönsuojelulain 43 §:ään, ympäristönsuojeluasetuksen 19 §:ään ja määräyskohtaisissa perusteluissa erikseen mainittuihin säännöksiin. Lupa- määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pi- laantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja- arvoja sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevat lupamääräykset perustuvat parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan.

Jäteveden käsittelyä ja vesistöpäästöjä koskevissa lupamääräyksissä 1) ja 2) on otettu huomioon valtioneuvoston periaatepäätös 23.11.2006 vesiensuojelun suuntaviivoista vuoteen 2015 ja vaatimus käyttää parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Käsittelyvaatimuk- set perustuvat olemassa olevalla puhdistamolla saavutettavissa olevaan puhdistustulok- seen, kun puhdistamoa käytetään ja hoidetaan parhaalla mahdollisella tavalla. Puhdista- molla saavutettava ammoniumtypen nitrifikaatiotulos riippuu muun muassa puhdistamon biologisessa yksikössä (bioroottorissa) olevasta aktiivilietemäärästä, mikä puolestaan riippuu bioroottorin levypinta-alasta. Mahdollisimman tehokas ammoniumtypen nitrifi- kaatio edellyttää, että bioroottorin rikkoutuneet kennot korvataan viipymättä uusilla ken- noilla. Tehokas nitrifikaatio edellyttää alkalointikemikaalin käyttöä siten, että jäteveden

pH-arvon aleneminen ei rajoita nitrifikaatiota eikä vaikeuta fosforin saostamista.

Selkeytystä on mahdollista tehostaa puhdistamolla polymeeriä käyttämällä.

Päästöjä ilmaan ja melua koskevat lupamääräykset 3) ja 4) ovat tarpeen eräistä naapu- ruussuhteista annetun lain 17 §:ssä tarkoitetun, naapureille aiheutuvan kohtuuttoman rasi- tuksen välttämiseksi. Melutason raja-arvot lupamääräyksessä 4) perustuvat valtioneuvos- ton päätökseen 993/1992 melutason ohjearvoista.

Viemärilaitoksen käyttöä ja hoitoa, viemäriverkon kunnostusta sekä poikkeavia jätevesiä koskevien lupamääräysten 5) - 7) mukainen menettely on tarpeen parhaan käyttökelpoi- sen tekniikan käyttöä koskevan vaatimuksen täyttämiseksi. Viemäriverkoston kunnosta- minen hule- ja vuotovesien vähentämiseksi on tarpeen vaaditun käsittelytehon saavutta- miseksi. Viemäriverkosta mahdollisesti tapahtuvien ohitusten ja ylivuotojen kontrolloi- miseksi ohitus- ja ylivuotokohdat on varustettava vähintään sellaisin laittein, jotka rekis- teröivät ohijuoksutuksen ja ylivuodon kestoajan summaavasti. Vaihtoehtona edellä mai- nitulle kontrollointilaitteelle on ohitus- ja ylivuotoputken varustaminen sulkuventtiilillä.

Venttiili on pidettävä suljettuna normaalissa käyttötilanteessa. Ympäristönsuojeluasetuk- sen 36 §:n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset yleiseen vie- märiin johdettavien teollisuusjätevesien asianmukaisen esikäsittelyn varmistamiseksi.

Puhdistamolietettä ja muita toiminnassa syntyviä jätteitä koskevat lupamääräykset 8) - 11) perustuvat ympäristönsuojelulain 45 §:ään, jätelain 6 §:ään, jäteasetuksen 7 §:ään ja eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:ään. Mikäli turvesuodatusaltaissa kuivatun puhdistamolietteen aumakompostointia puhdistamokiinteistöllä tullaan jatkamaan, on toiminnassa otettava huomioon myös lannoitevalmistelain (539/2006) säädökset. Kom- postointitoiminnasta on tehtävä Elintarviketurvallisuusvirastolle lannoitevalmistelain 11

§:ssä tarkoitettu ilmoitus toiminnan rekisteriin merkitsemiseksi.

Varastointia ja häiriöitä koskevat lupamääräykset 12) ja 13) ovat tarpeen, koska kemikaa- lien ja jätteiden varastointiin ja käsittelyyn, poikkeaviin jätevesiin sekä mahdollisiin toi- mintahäiriöihin liittyy onnettomuuden ja ympäristövahingon vaara. Poikkeustilanteita koskeva ilmoitusvelvoite perustuu ympäristönsuojelulain 62 §:ään ja ympäristönsuojelu- asetuksen 30 §:ään. Kaukohälytysjärjestelmä on puhdistamolla tarpeellinen, koska laitos toimii automatiikalla ohjattuna ja suurimman osan ajasta miehittämättömänä.

Tarkkailua, kirjanpitoa ja raportointia koskevat lupamääräykset 14) – 17) ovat tarpeen lupamääräysten noudattamiseksi ja valvomiseksi sekä toiminnan vaikutusten selvittämi- seksi. Jätevesien vesistövaikutusten tarkkailuohjelma on tarpeen uudistaa ottaen huomi- oon vesipolitiikan puitedirektiivi sekä vesienhoitolain toimeenpanon asettamat vaatimuk- set vaikutustarkkailulle. Vesistövaikutusten tarkkailua uudistettaessa on otettava huomi- oon myös se, että Kodisjoen taajaman jätevedet tultaneen johtamaan Rauman kaupungin viemäriverkkoon vuoden 2007 aikana. Uusi tarkkailusuunnitelma on esitettävä määrä- ajassa ympäristökeskuksen erikseen hyväksyttäväksi. Kirjanpitoa ja raportointia koskevat vaatimukset perustuvat jätteitä koskevin osin myös jätelain 51 ja 52 §:iin.

Vastaus lausunnoissa ja muistutuksissa esitettyihin yksilöityihin vaatimuksiin

Ympäristökeskus on ottanut huomioon lausunnoissa esitetyt vaatimukset päätöksestä il- menevällä tavalla. Vastauksena yksilöityihin vaatimuksiin ympäristökeskus viittaa edellä esitettyihin lupamääräyksiin ja niiden perusteluihin.

LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen

Tämä lupa on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muutta- miseen on oltava lupa.

Luvan saajan on viimeistään 31.5.2017 jätettävä toimivaltaiselle ympäristölupaviran- omaiselle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Hakemukseen tulee liittää yhteenve- to tehtyjen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailujen tuloksista, arvio parhaan käyttökelpoi- sen tekniikan soveltamisesta toiminnassa sekä muut ympäristönsuojeluasetuksen 8-12

§:ssä mainitut selvitykset soveltuvin osin.

Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen

Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poik- keavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 5, 7, 8, 28, 35-38, 41-43, 45- 47, 52-56, 62, 72, 96, 97 ja 105 §

Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 8-11, 16-19, 23, 30 ja 37 § Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 19, 51 ja 52 §

Jäteasetus (1390/1993) 7 ja 8 §

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §

Valtioneuvoston päätös (993/1992) melutason ohjearvoista Valtioneuvoston asetus yhdyskuntajätevesistä (888/2006)

Ympäristöministeriön asetus (1237/2003) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista

KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 1400 €.

Maksun suuruus perustuu ympäristöministeriön asetukseen (1237/2003) alueellisen ym- päristökeskuksen maksullisista suoritteista ja sen liitteenä olevan maksutaulukon koh- taan: puhdistamo, joka on tarkoitettu vähintään asukasvastineluvultaan 100 henkilön asumisjätevesien käsittelemiseen.

LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

Päätös Pyhärannan kunta

Pajamäentie 4, 23950 Pyhäranta Jäljennös päätöksestä

Pyhärannan kunnan tekninen lautakunta Laitilan kaupunginhallitus

Laitilan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta

Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus, kalatalousyksikkö Suomen ympäristökeskus

Ilmoitus päätöksestä Asianosaiset

Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä

Pyhärannan kunnan ilmoitustaulu Laitilan kaupungin ilmoitustaulu Laitilan Sanomat

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian kä- sittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.

Valitusoikeus tähän päätökseen on:

- sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea;

- rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, tervey- den- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toi- minta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät;

- toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövai- kutukset ilmenevät;

- toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella;

- muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella.

Valitusosoitus on liitteenä.

Vanhempi insinööri Mikko Anttalainen

Vanhempi insinööri Risto Lehtoranta

LIITE valitusosoitus