Ympäristö ja lähimmät häiriintyvät kohteet

ts?

4.9.2015 Annettu julkipanon jälkeen

Asia

Päätös ympäristönsuoj&ulain (527/2014) 136 §:n mukaisen pilaantu neen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen johdosta.

Ilmoituksen tekijä

Kiinteistö Oy, Loviisa, Porvoonkatu 10 Asiamies:

Öljyalan Palvelukeskus Oy, JASKA-hanke c/o Pöyry Finland Oy

JASKA-kohdenumero 07900-13-81307 Kunnosteftavan alueen sijainti

Porvoonkatu 10 Loviisa

RN:o 434-6-601-3 Kunnostettavan kiinteistön omistaja

Fastighets Ab Lovisa Borgågatan 10 Toiminta kunnostettavalla alueella

Kohteessa on toiminut huoltoasema vuodesta 1969 vuoteen 1991. Enti sessä huoltoasemarakennuksessa toimii nykyisin katsastusasema.

Huoftoaseman polttoainesäiliöt on poistettu maasta vuonna 1999 tai 2000. Kunnostettava alue sijaitsee entisen huoltoasemarakennuksen piha-alueella.

Toiminnan ilmoitusvelvollisuus ja viranomaisen toimivalta

Ympäristönsuojelulaki 136

§

Maksu _1100€

UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 021 000 Opastinsilta 12 85 krs, PL 36

wweIy-keskus fi/uusimaa 00520 Helsinki 00521 Helsinki

UUDELY/665/07.00/2013 2/18

Asian vireilletulo

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukainen ilmoitus pilaantuneen maape rän puhdistamisesta toimitettiin 25.6.2015 Uudenmaan elinkeino-, lii kenne- ja ympäristökeskukselle.

Tutkimus- ja suunnitelma-asiakirjat

- Kunnostussuunnitelma, toimintansa lopettanut huoltoasema, Por voonkatu 10, LovHsa. Vahanen Environment Oy. 17.6.201 5.

- Työselitys, öljyhNlivedyillä pilaantuneen maaperän in situ —käsittely ja massanvaihto, Loviisa Porvoonkatu 10. Nordic Envicon Oy.

28.5.2015.

- Maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuuden perustutkimusraportti, toimintansa lopettanut huoltoasema, Porvoonkatu 10, 07900 Lovii sa. Vahanen Environment Oy. 19.11.2013.

Ympäristö ja lähimmät häiriintyvät kohteet

Kunnostettava kohde sijaitsee Loviisassa osoitteessa Porvoonkatu 10 (INte 1.). Kohde sijaitsee pienteollisuusalueella. Kunnostettava alue si jaitsee välittömästi nykyisin katsastusaseman toimivan huoltoasemara kennuksen vieressä sekä sen pohjoispuolella. Kunnostettavan alueen länsipuolella, samalla kNnteistöllä sijaitsee rakennus, jossa toimii autolN ke. Kunnostettavan alueen itäpuolella on katualue.

Huoltoaseman alue on merkitty vuoden 1978 asemakaavassa moottori ajoneuvojen huoltoasemien korttelialueeksi. Muilta osin kiinteistö on merkitty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi. Vuoden 1987 yleiskaavassa alue on merkitty teollisuus- ja varastoalueeksi.

Alueen maaperä-, pohja ja pintavesiolosu hteet

Luonnonmaa kohteen alueella on hiekkamoreenia. Kallio on rapakivi granhttia, joka kenttätutkimuksissa havaittiin pinnaltaan rikkonaiseksi.

Kallionpinta havaittiin osassa tutkimuspisteitä 5 ^— 7 metrin syvyydellä, paikoitellen yli 7 metrin syvyydellä.

Kohteen alueella maanpinta laskee pohjoiseen ja loivasti itään päin.

Kunnostusalue on asfaltoitu, sadevedet ohjataan kaivojen kautta kun nalliseen sadevesiviemärBn.

Kohde suaitsee 1-luokan pohjavesialueen (Panimonmäki) eteläosassa, pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolella. Kallion pinnan ja maas ton muotojen perusteel!a arvioitu pohjaveden virtaussuunta on koilli seen/itään. Panimonmäen vedenottamo sijaitsee kohteesta noin 850 metriä koilliseen. Alueella tehdyissä maaperätutkimuksissa havait tiin pohjavettä säiliöalueella ja sen koillispuolella noin 5,5 ^- 7 metrin sy vyydellä maanpinnasta.

Kiinteistöllä tehdyt aikaisemmat maaperän kunnostustoimenpiteet

Kunnostettavan kohteen pohjoispuolella, samalla kNnteistöllä, on sijain nut diesel-polttoaineenjakelupiste. Jakelupisteen toiminta loppui vuonna 2003. Diesel-pisteen alueen maaperä kunnostettNn vuonna 2004. Kun- nostamista koskien on annettu Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös No YS 827/23.7.2004. Diesel-pisteen viereen asennettiin pohjavesiputki (GA1), josta otettiin vesinäytteitä vuosina 2004 ja 2005. Uudenmaan ympäristökeskus hyväksyi maaperän kunnostamisen loppurapodin 12.8.2005 ja pohjavesiseurannan lopettamisen 31.1.2006. Diesel pisteen alueelle ei jäänyt pilaantunutta maata eikä viimeisimmissä poh javesinäytteissä todettu öljyhiilivetyjä.

Alueella tehdyt maaperätutkimukset

Kunnostettavalla alueella tehtiin maaperä- ja pohjavesitutkimuksia syk syllä 2013, syksyllä 2014 ja keväällä 2015. KNnteistölle tehtiin kairaa maIla yhteensä 34 maaperän tutkimuspistettä. Tutkimuspisteiden sijain nit on esitetty INtteissä 2. ja 3. Maaperänäytteenotto ulotettiin 4 ^— 7 met rin syvyyteen asti, jossa tutkimukset päättyivät kallioon tai kivUn. Maape ränäytteistä tutkittiin kentällä PID-mittarilla haihtuvien hiilivetyjen esiin tymistä ja Petroflag-kenttitestillä äljyhiilivetyjen kokonaispitoisuutta. La boratoriossa analysoithn 23 maanäytteestä öljyhiilivedyt C5 ^— BTEX-yhdisteet, TAME, TAEE, MTBE ja ETBE.

Syksyllä 2013 tehtyjen perustutkimusten perusteella maaperän pilaan tuneisuuden todettiin sijoittuvan pääasiassa entiselle säiliöalueelle (tut kimuspisteet NP11 ja NP12) ja ulottuvan 2—3 metristä maanpinnasta pohjaveden vaihteluvälin ylimpään tasoon, yli 5 metriä maanpinnasta.

Korkein todettu bensiinihiilivetypitoisuus oli 2 600 mg/kg (NP12, syvyys 3—4 m), öljyhiilivetyjen keskitisleiden pitoisuus 5 100 mg/kg (NP 9, syy.

3 ^— 4 m) ja raskaiden öljyjakeiden pitoisuus 820 mg/kg (NP11, syy.

5 ^- 6 m). BTEX-yhdisteistä todettiin enimmillään bentseeniä 0,04 mg/kg, tolueenia 15 mg/kg, etyylibentseeniä 21 mg/kgja ksyleenejä 166 mg/kg.

Entisen mittarikentän alueella ei todettu kohonneita haitta ainepitoisuuksia.

Syksyllä 2014 ja keväällä 2015 tehtyjen lisätutkimusten perusteella maaperän pilaantuminen jatkuu perustutkimuksissa todetulta alueelta koilliseen kapeana vyöhykkeenä. Näytepisteissä NP21, 22, 25, 26, 27 ja 29 todettiin pilaantumaa kallionpinnan ja pohjavedenpinnan tasossa 5 ^- 6 metrin syvyydellä maanpinnasta. Pohjavedenpinnan yläpuolisessa maakerroksessa pilaantumista ei todettu. Säiliöalueella tapahtuneen päästön arvioidaan levinneen kalliopainanteessa 20 ^— 25 metriä koilli seen. Maanäytteissä säiliöalueen ulkopuolella korkeimmat analysoidut pitoisuudet olivat benshnihiilivedyille 4 300 mg/kg (NP27, syy. 5 ^- 5,5 m) ja öljyhNlivetyjen keskitisleille 3 800 mglkg (NP22, syy. 5,5, ^- 6 m).

UUDELYI665/07.0012013 4118

Kohteen alueelle asennetuista pohjavesiputkista otetuissa vesinäytteis sä todettiin öljyhiilivetyjä sekä pieniä pitoisuuksia BTEX-yhdisteitä. Ve sinäytteissä korkeimmat pitoisuudet todettiin PVP3:ssä (NP22): bensh nijakeita 120 mg/l, öljyhiilivetyjen keskitisleitä 140 mg/l ja raskaita öljyja keita 33 mg/l. Pohjavesiputkessa PVP4 todettiin bensiinijakeita 1,6 mg/I, öljyhhlivetyjen keskitisleitä 8,4 mg/l ja raskaita äljyjakeita 2,1 mg/l. Put kessa PVP1 todettiin bensUnijakeita 2,7 mg/l ja äljyhiilivetyjen keskitis leitä 4,8 mg/l.

Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi

Kohteen maaperän pilaantuneisuutta ja puhdistustarvetta on arvioitu valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Kohteessa todettiin kohonneita hailla-ainepitoisuuksia vanhan säiliöalueen kohdalla ja siitä koilliseen päin ulottuvana kapeana vyöhykkeenä. Maaperässä todettiin ylemmän ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia ksyleenejä, bensiinijakeita

- C10 ja äljyhiilivetyjen keskitisleitä C10 ^— C21. Tolueenia, etyylibent seeniä ja äljyjakeita C21 ^— C40 todettiin alemman ohjearvon ylittävinä pi toisuuksina. Pilaantuneen maa-aineksen kokonaismäärän arvioidaan olevan noin 1100 m3itd.

Nykyisessä tilanteessa kohteen maaperässä todetut haitta-aineet eivät aiheuta ekologisia riskejä ja mahdolliset terveysriskit on arvioitu merki tyksellämän pieniksi.

Haitta-aineita on kuitenkin kulkeutunut maaperästä pohjaveteen ja pit kän aikavälin kuluessa ne voivat kulkeutua pohjaveden mukana koh teen ulkopuolelle, vaikka merkkejä kulkeutumisesta ei tällä hetkellä ole todettu. Tällä hetkellä haitta-aineita ei ole todettu Purokadun toiselle puolelle pohjaveden oletettuun virtaussuuntaan asennetusta pohjavesi putkesta. Polttoaineen jakelu on päättynyt jo 25 vuotta sitten, joten kul keutumisen arvioidaan jo rajoittuneen nykyiselle laajuudelleen.

Kulkeutumisriskin pienentämiseksi esitetään, että maaperän pitoisuuk sia vähennetään, jotta haitta-aineita ei kulkeudu pohjaveden mukana kohteen ulkopuolelle pitkänkään aikavälin kuluessa. Toimenpiteiden avulla voidaan lisätä tehdyn riskitarkastelun varmuutta.

Kunnostustarve koskee vanhaa säiliöaluetta ja siitä koilliseen ulottuvaa kapeaa kaistaletta. Rakennuksen maanalaisen polttoöljysäiliön ympäril lä maaperässä ei todettu kunnostustarvetta. Säiliö jätetään paikalleen, ellei poistamista todeta täysin turvalliseksi.

Kunnostettavan alueen pinta-ala on noin 250 m2:n, arvioitu massamää rä on noin 800 m3ktr eli noin 1650 tonnia.

Esitetty kunnostussuunnitelma

Kunnostusmenetelmä ja kunnostustavoitteet

Kunnostus toteutetaan massanvaihdon ja in situ —biostimulaatio käsittelyn yhdistelmänä. Massanvaihdolla kunnostetaan säiliöalueen pi laantunut maaperä 3 ^— 4 metrin syvyydelle sakka. In situ —biosti mulaatiolla kunnostetaan syvemmällä säiliöalueella ja siitä koilliseen oleva pilaantuma. In situ —kunnostusta tehostetaan pohjaveden suoja pumppaukseua.

Kunnostustavoitteeksi maaperälle esitetään valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisia ylempiä ohjearvoja benshnihiilivedyille C5 ^— C10, äl jyhNlivedyille Cio ^— C4a ja BTEX-yhdisteille. Pohjaveden kunnostusta soksi esitetään pitoisuuksien alentamista 90 % nykyisestä. Kunnostus tavoite perustuu alueen maankäyttöön (pienteollisuusalue) ja shhen, et tä ehdotettu kunnostustaso on riittävä kulkeutumisriskin pienentämisek si haitattomalle tasolle pitkänkin ajan kuluessa.

Mikäli ympäröivien rakennusten, rakenteiden tai maassa olevien laittei den vuoksi ei kunnostustavoitteisiin päästä, tehdään riskinarvio maape rän ja pohjaveden kunnostuksen rHttävyyden arvioimiseksi.

Kunnostuksen toteuttaminen

Kunnostuksen kestoksi arvioidaan massanvaihdolla ja in situ —biostimu laation yhdistelmällä noin 1 ^— 2 vuotta. Kunnostus on tarkoitus aloittaa syksyllä 2015.

Massan vaihto

Kunnostusalue merkitään pilaantuneen maan kunnostuksesta sekä työmaasta kertovin kyltein. Kunnostusaloitetaan massanvaihdolla. Säi liöalueella massanvaihto ulotetaan maaperäolosuhteista riippuen noin 3 ^— 5 metrin syvyydelle tai niin syvälle kuin se kaivuteknisesti on mah dollista. Kaivannon laajuudeksi arvioidaan 100 m2. Pinnasta poistetaan ensin 1 ^— 2 metriä kenttämittausten perusteella puhtaaksi todettua maa ta. Pilaantuneet massat poistetaan ja toimitetaan luvanvaraiseen vasta nottopaikkaan. Poistettavaa pilaantunutta maata on arviolta 200 m3ktr.

Pilaantuneiden maiden kaivua ohjaa ympäristötekninen valvoja. Haitta ainepitoisuudet varmistetaan näytteenotolla.

In situ -biostimulaatio

Massanvaihdon päätyttyä kaivannon pohja putkitetaan vaakaputkilla in situ —käsittelyä varten ja kaivanto täytetään puhtailla massoilla. Lisäksi asennetaan pystykaivo pohjaveden pumppausta varten lähelle tutki-

UUDELY/665107.00/2013 6118

muspistettä NP12, jos se on kaivuteknisesti mahdollista. In situ —kun nostusta ohjataan ja sen tehokkuutta seurataan näytteenotoin.

Biostimulaatiossa haitta-aineiden biohajoamista tehostetaan lisäämällä maaperään happea, ravinteita, bakteereja ja lämpöä tarpeen mukaan.

Käsittely tehdään pumppaamalla pohjavettä massanvaihdon yhteydes sä asennettavasti kaivosta ja pisteiden NP22 ja NP27 läheisyyteen asennettavista porakaivoista. Pumpattu vesi syötetään massanvaihto kaivannon pohjalle asennettavien vaakaputkien ja porakaivojen muo dostamalle linjalle asennettavien vaakaputkien kautta takaisin maape raa n.

Pumpatusta vedestä johdetaan viemärNn vähintään 10 ^— 20 % vesilai toksen lupaehtojen mukaisesti. Viemäröitävä vesi käsitellään tarvittaes sa. ViemärNnjohtamisen avulla varmistetaan pohjaveden virtaus käsitte lyalueelle päin ja estetään pilaantuman leviäminen.

Vettä pumpataan maksimiantoisuuden mukaan, jotta saadaan aikaan tehokas huuhtelu- ja ilmastusvaikutus. Pumpatun veden määrää ja laa tua tarkkaillaan vesimittareilla ja vesinäytteillä. Jos kierrätysveden öljypi toisuus ylittää 5 mg/l, käsitellään vesi öljynerottimen ja/tai aktHvihflhi suodattimen avulla. Pumpattavan veden määrä on pieni verrattuna koko kNnteistön pohjavesitilavuuteen, joten pumppauksella ei aiheuteta pysy viä muutoksia pohjaveden tilaan. Pumppauksen vaikutuksen arvioidaan ulottuvan enintään 10 metrin päähän kaivosta.

Syöttöliuoksen määrä määräytyy kunnostuksen aikana kaivojen antoi suuden perusteella. Antoisuuden arvioidaan olevan kohtalainen tai huo no. Ravinteiden määrät ja seossuhteet suhteutetaan kierrätysveden määrään. Ravinteiden ja apuaineiden lisäys tehdään 1 —2 kk:n välein.

Käytettävät ravinteet ovat ihmiselle ja ympäristölle vaarattomia, yleisesti kasvinviljelyssä käytettyjä ja biologisesti helposti hajoavia. Menetelmän käyttö ei aiheuta lyhyt- tai pitkäaikaista rasitusta kunnostettavalle alueel le eikä haittaa pohjavedelle.

Kunnostustyön laadunvalvonta

Massanvaihdon aikana kunnostuksen valvoja ottaa näytteitä kaivetta vasta maa-aineksesta. Näytteistä tutkitaan öljyhNlivetypitoisuudet Pet roflag-kenttätestillä. Kenttätestejä tehdään vähintään yksi kaivettua 40 m3itd maa-aineserää kohti. Laboratoriossa analysoidaan bensNnihiili vedyt (C5 ^— Cio), öljyhNlivedyt (Cio ^— C40) ja BTEX-yhdisteet jokaista 100 m3itd maa-aineserää kohden.

Massanvaihdon lopputulos varmistetaan ottamalla massanvaihto kaivannosta jäännöspitoisuusnäytteitä pohjalta 1 kpl/50 m2 kaivettua pinta-alaa kohti. Kaivannon reunoilta jäännöspitoisuusnäytteitä otetaan

yksi per 10 metriä. Jokaisesta kaivannosta otetaan kuitenkin vähintään neUä jäännöspitoisuusnäytettä. Jäännöspitoisuusnäytteistä tutkitaan Ja boratoriossa benshnihhlivedyt (C5 ^— Cio), öljyhNlivedyt (C1o ^— C4o) ja BTEX-yhdisteet.

In situ —kunnostuksen etenemistä seurataan maaperä-ja pohjavesinäyt teenotolla. Maaperänäytteitä otetaan kunnostuksen aikana riittävän usein ja siinä laajuudessa, kuin se on tarpeen kunnostuksen ohjauksen kannalta. Kunnostuksen lopputulos varmistetaan maaperänäyttein.

Näytteistä analysoidaan ainakin öljyhhlivedyt Cio ^— C40 sekä haihtuvat yhdisteet. Pohjaveden tarkkailua tehdään pohjavesiputkista PVP4 ja PVP5 otettavilla näytteillä. Pohjavesinäytteet otetaan ennen in situ -kunnostuksen aloittamista, kerran kunnostuksen aikana sekä kunnos tuksen jälkeen. Näytteistä analysoidaan öljyhHlivedyt, haihtuvat yhdis teet ja ravinteet (typpi, fosfori). Lisäksi kierrätykseen käytettävästä ve destä otetaan näytteitä kolmen kuukauden välein.

Kaivettujen maa-ainesten käsittely

Kaivettavat maa-ainekset lajitellaan haitta-ainepitoisuuksien mukaisesti.

Maa-ainekset, joiden haitta-ainepitoisuus ylittää kynnysarvot, toimite taan vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisillä öljyhHli vedyillä pilaantuneita maa-aineksia.

Pilaantunut maa-aines pyritään lastaamaan suoraan kaivannosta kuor ma-auton lavalle tai tarvittaessa se kaivetaan kasalle. Maita voidaan ly hytaikaisesti varastoida kunnostusalueen asfaltoidulla alueella ilman eri tyistoimenpiteitä. Mikäli massat sisältävät haihtuvia yhdisteitä, ne peite tään varastoinnin ajaksi. Pilaantuneiden maiden kuormat peitetään kul jetuksen ajaksi.

Maa-ainekset, joiden haitta-ainepitoisuudet alittavat kynnysarvot ja ovat rakennusteknisesti sopivia käytettäväksi kNnteistöllä, pyritään hyödyn tämään uudelleen rakentamisessa. Mikäli maa-aineksia ei voida hyö dyntää, ne toimitetaan maankaatopaikalle.

Kunnostuksen aikaisten ympäristöhaittojen ehkäisy

Pilaantuneen maan leviäminen kuljetuskaluston renkaiden mukana alu een ulkopuolelle estetään mahdollisimman hyvin. Tarvittaessa renkaat puhdistetaan. Jos maata kulkeutuu ympäristön kaduille, puhdistetaan kadun tarpeen mukaan. Maa-aineksen pölyämisen estämiseen varau dutaan massanvaihtokunnostuksen aikana.

UUDELY/665/07.00/2013 8/18

Toiminta poikkeuksellisissa tilanteissa

Rankkasateiden ja myrskyjen aikana kaivua ei tehdä. Tarvittaessa esim.

viikonloppuna sovitaan päivystysjärjestelmä, jossa työmaalla käydään tarvittavin väliajoin tarkistamassa työmaan tilanne. Tarkistettavia asioita ovat esim. vesien johtaminen, pressujen paikallaan pysyminen ja ai taukset.

Mikäli kohteesta löytyy uusia haitta-aineita tai pilaantuneisuus on huo mattavasti arvioitua laajempaa, tiedotetaan asiasta välittömästi tilaajaa ja viranomaisia.

Kirjanpito ja raportointi

Työmaavalvoja seuraa ja ohjaa kunnostustyön etenemistä ja kirjaa suo ritetut toimenpiteet ja tapahtumat työmaapäiväkirjaan. Myös poikkeamat ja poikkeustilanteet kirjataan. Otetuista kontrollinäytteistä pidetään kir jaa. In situ —kunnostuksesta vastaava urakoitsija toimittaa sovituin vä liajoin toimenpideraportteja työn etenemisestä (kolme kertaa vuodessa) ja laatN in situ —vaiheen loppuraportin valvojalle käytettäväksi kunnos tuksen loppuraportissa.

Alueen kunnostamisen jälkeen kunnostuksen valvoja laath loppurapor tin, jossa esitetään mm. kunnostuksen toteutus ja lopputulos, analytNk ka, alueen viimeistely, riskinarvio kunnostuksen jälkeisestä tilanteesta ja johtopäätökset. Loppuraportti toimitetaan Uudenmaan ELY-keskukselle

kolmen kuukauden kuluessa kunnostuksen päättymisestä.

Tiedottaminen

Kunnostuksesta vastaavan henkilön yhteystiedot ilmoitetaan kaikille kunnostukseen INttyville osapuolille (ympäristöviranomaiset, naapurit, muut osapuolet). Myös kunnostuksen aloittamisesta ja lopettamisesta tiedotetaan em. osapuolille. Mahdollisista poikkeustilanteista (esim. uu det haitta-aineet) informoidaan ympäristöviranomaisia välittömästi.

Viranomaisen ratkaisu

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut il moituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista Lovfl sassa osoitteessa Porvoonkatu 10 sijaitsevalla kNnteistöllä RN:o 434-6-601-3, ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin:

Kunnostustavoitteet

1.1. Alueen maaperä ja pohjavesi on puhdistettava siten, ettei niistä voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Maaperän kunnostuksen tavoitepitoisuuksina ovat maaperässä todetuille haitta-aineille (bensiinijakeet (C5 ^— Cio), öljyhiilivetyjen keskitisleet (>Cjo ^— C21), raskaat öljyjakeet (>C21 ^— C40), BTEX-yhdisteet) valtio neuvoston asetuksen 21412007 mukaiset ylemmät ohjearvotasot.

Pohjaveden osalta puhdistustoimenpiteiden riittävyys ja pohjave teen mahdollisesti jääneiden haitta-aineiden aiheuttamat terveys-, ympäristö- ja kulkeutumisriskit on arvioitava seikkaperäisesti puh distustoimenpiteiden jälkeen. Arviointi on liitettävä määräyksessä 12.5. edellytettyyn kunnostuksen loppuraporttiin.

1.2. J05 maaperässä todetaan valtioneuvoston asetuksen 21412007 mukaiset kynnysarvot tai alueen taustapitoisuudet ylittävinä pitoi suuksina muita kuin määräyksessä 1.1. mainittuja haitta-aineita, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 21412007 mukai sesti. Arviointi on toimitettava hyväksyttäväksi Uudenmaan ELY keskukselle ja tiedoksi Loviisan kaupungin ympäristönsuojeluvi ranomaiselle.

Massanvaihdon toteuttaminen

Kaivutyön aikaiset maaperätutkimukset

2. Kaivutyön aikana on otettava maaperänäytteitä pilaantuneiden maa-alueiden laajuuden, kaivusyvyyden ja kaivettavien maa- ainesten haitta-ainepitoisuuksien selvittämiseksi. Näytteet on otet tava siten, että eri käsittelypaikkoihin toimitettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet on edustavasti selvitetty. J05 näytteiden tut kimisessa käytetään kenttämittauslaitetta, on kenttämiftaustulok sista vähintään joka kymmenennen näytteen, kuitenkin vähintään kahden näytteen tulos jokaiselta kaivualueelta, tarkastettava labo ratoriomittauksilla. Laboratorionäytteistä on analysoitava vähin tään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet.

UUDELY/665/07.00/2013 10/18

Alueen yleinen hoito fa färiestys

3.1. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, ^että pi laantunutta maa-ainesta ei leviä ympäristöön. Kaivun aikana on huolehdittava, ettei kunnostamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa kunnostettavalla alueella tai sen lähistöllä oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä.

3.2. Kaivetut pilaantumattomat maa-ainekset ja eri käsiifelypaikkoihin toimitettavat haifta-ainepitoiset maa-ainekset on pidettävä erillään kaivun, esikäsittelyn, lastaamisen ja kuljetuksen aikana.

Kaivualueiden fäännäspitoisuudet

4. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen on kaivantojen seinämistä ja pohjista otettava edustavia maanäytteitä. Näytteenot totiheys on valittava siten, että kaivantojen seinämien ja pohjien haitta-aineiden jäännöspitoisuudet tulevat tarkasti ja luoteifavasti selvitetyiksi. Jokaiselta pilaantuneen maan kaivualueelta on otet tava kuitenkin vähintään kaksi edustavaa näytettä. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet.

Pilaantuneiden maa-ainesten kuliettaminen

5. Pilaantuneet maa-ainekset on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Pilaan tuneen maa-aineksen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja, joka on oltava mukana kuljetuksen aikana ja luovutettava jätteen vas taanottajalle. Jätteen saa antaa kuljetettavaksi vain jätehuoltorekis teriin hyväksytylle toiminnanharjoittajalle.

Haiffa-ainepitoisten maa-ainesten käsittely

6. Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset on luokiteltava seuraa vasti:

- kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset

- tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset

- vaarallisiksi jätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset.

Pilaantuneet maa-ainekset sekä alueelta poisteifavat kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti loppukäsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jonka ym päristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely.

Massanvaihtokaivantoihin kertyvän yllaantuneen veden käsittely

7. Massanvaihtokaivannoista mahdollisesti poistettavan veden haitta ainepitoisuudet on selvitettävä. Pilaantunut vesi on poistettava esimerkiksi imuautolla tai vesi on puhdisteifava paikan päällä tar koitukseen soveltuvalla laitteistolla. Jos kaivantoihin kertyvä vesi viemäröidään, on veden viemäröintiin pyydettävä lupa alueen ve sihuollosta vastaavalta laitokselta ja noudatettava sen antamia oh jeita ja määräyksiä.

Talteenotettu haitta-aineita sisältävä jäte on toimitettava käsiteltä väksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jäfteen käsittely. Vaarallisen jätteen kuljetuksesta on tehtävä siir toasiakirja. Siirtoasiakirja on oltava mukana jätteiden siirron aika na ja se on luovutettava jätteiden vastaanottajalle.

In situ —kunnostuksen ja pohjaveden pumppauksen toteuttaminen 8. Biologinen in situ —kunnostus ja pohjaveden pumppaus, käsittely

ja johtaminen on toteutettava siten, ettei niistä aiheudu terveys- haittaa tai —vaaraa kunnostusalueella tai sen lähialueella oleskele ville tai haittaa tai vaaraa ympäristölle.

9. Viemäriin johdeifava pumpattu pohjavesi sekä takaisin maaperään kierrätettävä pumpattu pohjavesi on tarvittaessa käsiteltävä tarkoi tuksen soveltuvalla puhdistuslailleistolla. Veden viemäröintiin on pyydettävä lupa alueen vesihuollosta vastaavalta laitokselta ja noudettava sen antamia ohjeita ja määräyksiä.

Maaperänäytteenotto

10. Maaperän puhdistuminen in situ —kunnostuksen jälkeen on varmis tettava ottamalla alueelta edustavia maaperänäytteitä. Maaperä näytteistä on tutkittava vähintään kunnostusalueella tehdyissä tut kimuksissa todeifujen haitta-aineiden pitoisuudet. Näytteenotosta on tehtävä suunnitelma, joka on toimitettava tarkastettavaksi Uu denmaan ELY-keskukselle ennen näytteenottoa.

Vesitarkkallu

11.1. Pumpattavan pohjaveden määrää ja laatua on seurattava kunnos tuksen aikana. Viemäriin johdettavan veden tarkkailu on tehtävä alueen vesihuollosta vastaavan laitoksen edellyttämällä tavalla.

Viemäriin johdettavasta vedestä sekä takaisin maaperään kierrätet tävästä vedestä on otettava vesinäytteitä kuitenkin vähintään kol men kuukauden välein. Vesinäytteistä on analysoitava vähintään bensiinijakeiden C5 ^— C0, öljyhiilivetyjen keskitisleiden >Cio ^— raskaiden öljyjakeiden >C21 ^—C40, BTEX-yhdisteiden sekä fosfori- ja typpiyhdisteiden pitoisuudet.

UUDELY/665/07.00/2013 12/18

11.2. In situ —kunnostuksen ja pohjaveden pumppauksen vaikutusta alueen pohjaveden laatuun on seurallava kunnostuksen aikana.

Pohjavesinäytteitä on otettava pohjavesiputkista PVP4, PVP5 ja GAI sekä kunnostusalueella mahdollisesti olevista muista käyttö kelpoisista pohjavesiputkistal-kaivoista ainakin ennen kunnostuk sen aloittamista, kuuden kuukauden välein kunnostuksen aikana sekä kerran kunnostuksen jälkeen. Vesinäytteistä on analysoitava vähintään bensiinijakeiden C5 ^— C10, öljyhiilivetyjen keskitisleiden

— C21, raskaiden öljyjakeiden >C21 ^— C40, BTEX-yhdisteiden se kä fostori- ja typpiyhdisteiden pitoisuudet.

11.3. Kunnostuksen jälkeisen pohjaveden laadun tarkkailun tarve on ar vioitava kunnostuksen aikaisten näytteenottotulosten ja muiden kunnostuksen aikaisten havaintojen perusteella. Selvitys pohjave den tarkkailutarpeesta ja mahdollinen tarkkailusuunnitelma on esi tettävä määräyksessä 12.5. edellytetyssä kunnostuksen loppura portissa.

Tiedottaminen, valvonta,

kirjanpito ja raportointi

12.1. Kunnostustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräyksien noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. Vai vonnasta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot sekä kunnostuk sen aloittamisajankohta on ilmoitettava kiinteistön omistajalle ja kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuk selle ja Loviisan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle en nen kunnostustöiden aloittamista. Edellä mainituille tahoille on il moitettava myös kunnostuksen lopettamisajankohta.

12.2. Puhdistuslaifteistojen merkittävistä toimintahäiriöistä, oleellisista poikkeamista suunnitelmista, merkittävästi aikaisemmista poik keavista näyfteenottotuloksista tai muista poikkeuksellisista tilan teista on viipymäifä ilmoitettava Uudenmaan ELY-keskukselle.

12.3. Massanvaihdon aikana on pidettävä kirjaa maaperänäytteenotosta ja eri käsittelypaikkoihin toimiteifavan maa-aineksen haitta ainepitoisuuksista sekä haitta-ainepitoisen maa-aineksen määristä ja sijoituskohteista.

12.4. In situ —kunnostuksen ja pohjaveden pumppauksen aikana on pi dettävä kirjaa tehtävistä toimenpiteistä ja näytteenotoista. Yhteen- veto tehdyistä toimenpiteistä, näytteenottotulokset ja arvio kun nostuksen etenemisestä ja jatkotoimenpiteistä on toimitettava nel jän kuukauden välein Uudenmaan ELY-keskukselle, Loviisan kau pungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kiinteistön omistajalle.

12.5. Maaperän ja pohjaveden puhdistustoimenpiteiden jälkeen on teh tävä loppuraportti, joka on toimitettava Uudenmaan ELY keskukselle, Loviisan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle

ja kiinteistön omistajalle kahden kuukauden kuluessa puhdistus töiden lopettamista.

Massanvaihdon osalta loppuraportissa on esitettävä vähintään kaivutyön toteuttaminen ja karttapiirustus toteutuneista kaivualu eista ja kaivusyvyyksistä, kuvaus työn aikaisista näytteenottome netelmistä ja kaivutyön aikaiset näytteenottotulokset, jäännöspi toisuusnäytteiden analyysitulokset ja näytteenottopaikkojen si jainnit karttapiirustuksessa esiteftynä, kirjanpitotiedot poistetuista haitta-ainepitoisista maa-aineksista sekä yhteenveto mahdollisen kaivantoveden poistamisesta ja käsittelystä ja vesinäytteenottotu loksista. Raporttiin on liitettävä yhteenveto pilaantuneiden maa- ainesten siirtoasiakirjoista.

In situ —kunnostuksen ja pohjaveden pumppauksen osalta loppu- raportissa on esitettävä vähintään kuvaus käytetyistä puhdistus menetelmistä, tehdyt toimenpiteet, pumpatut vesimäärät ja pum paifujen vesien johtaminen, kunnostuksen aikaiset näytteenottotu lokset (maaperä- ja vesinäytteet), maaperän puhdistumisen var mistusnäytteiden analyysitulokset ja näytteenottopaikkojen sijain nit karttapiirustuksessa esitettynä sekä arvio kunnostustavoittei den toteutumisesta.

Loppuraportista tulee lisäksi tehdä tiivistelmä julkishallinnon säh köistä lomakepalvelua käyttäen (www.suomi.fi, Pilaantuneen maa perän puhdistamisen loppuraporttitiivistelmä YM027)

Päätöksen perustelut Käsitteet

Päätöksessä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävällä maa aineksella tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-aine pitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen kyn nysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Kohonneita haitta ainepitoisuuksia sisältävällä maa-aineksella ei tässä päätöksessä tar koiteta maa-aineksia, joiden kohonneet haitta-ainepitoisuudet ovat ky seisessä maa-aineksessa luontaisesti esiintyviä.

Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon ja jota ei luokitella vaaralliseksi jätteeksi.

Valtioneuvoston asetuksen jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (86/2015) INtteen 4 jäteluettelossa vaarallisiksi jätteiksi on merkitty maa- ja kiviainekset, jotka sisältävät vaarallisia aineita (17 05 03). Vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa aineksella tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, joka sisältää vaarallisia

UUDELY/665/07.0012013 14/18

aineita sellaisina pitoisuuksina, että maa-aineksella katsotaan olevan jokin asetuksen 86/2015 lBtteessä 4 mainituista vaaraominaisuuksista.

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukaan maaperän ja pohja- veden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yh teydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä te kemällä siitä ilmoitus valtion valvontaviranomaiselie (ELY-keskus). Val tion valvontaviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen johdosta päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset pilaantu neen alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa- aineksen hyödyntämisestä sekä tarkkailusta.

Perustelut ku nnostusta koskeville määräyksille

Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdis tustarpeen arvioinnista (214/2007) on säädetty maaperässä yleisimmin esiintyvien haitallisten aineiden kynnysarvot, aiemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot, joita käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli yhden tai useamman haitta- aineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon, on maaperän pilaan tuneisuus ja puhdistustarve arvioitava. Maaperää pidetään yleensä pi laantuneena, jollei arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdas sa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylit tää säädetyn alemman ohjearvon.

Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 liitteessä on säädetty kohteessa todetuille haitta-aineille ylemmäksi ohjearvoksi bensHnijakeille (C5^- Cia) 500 mg/kg, öljyhiilivetyjen keskitisleille (>Cio ^— C21) 1 000 mg/kg, ras kaille öljyjakelllle (>C21 ^— C4o) 2 000 mg/kg, bentseenlllle 1 mg/kg, tolu eenille 25 mglkg, etyylibentseenille 50 mg/kg ja ksyleenelllle 50 mg/kg.

Alemmaksi ohjearvoksi on säädetty bensiinijakeille (Cs^- Cia) 100 mg/kg, öljyhBlivetyjen keskitisleille (>C10 ^— C21) 300 mg/kg, raskailie äljyjakeille (>C2i ^— C4o) 600 mg/kg, bentseenille 0,2 mg/kg, tolueenille 5 mg/kg, etyylibentseenille 10 mg/kg ja ksyleeneille 10 mg/kg. Öljyhiili vetyjen Cia ^— C40 kynnysarvoksi on säädetty 300 mg/kg, bentseenin kynnysarvoksi 0,02 mg/kg ja TEX-yhdisteiden kynnysarvoksi 1 mg/kg.

Päätöksessä on edellytetty maaperä ja pohjavesi puhdistettavaksi siten, ettei niistä voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.

Maaperän kunnostustavoitteeksi on hyväksytty ilmoituksessa esitetyn mukaisesti ylempi ohjearvotaso kohteessa todetuille haitta-aineille. Koh teeseen laaditun maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen mu kaan ylempi ohjearvotaso on riittävä kunnostustavoite alueen maan- käyttö ja haitta-aineiden kulkeutumisriski huomioon ottaen. Pohjaveden

osalta päätöksessä ei ole asetettu varsinaista numeerista kunnostusta voitetta, vaan puhdistustoimenpiteiden riittävyys ja pohjaveteen mahdol lisesti jäävien haitta-aineiden aiheuttamat riskit on edellytetty arvioita vaksi puhdistuksen jälkeisessä tilanteessa. Kunnostussuunnitelmassa tavoitteellisena pohjaveden kunnostustasona esitetään haitta ainepitoisuuksien pienenemistä 90 % nykyisestä. AMoinnilla varmiste taan, että tehdyt puhdistustoimenpiteet ovat olleet riittäviä sHhen, ettei alueelle jäävistä haitta-aineista aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. (Määräys 1.1.)

Mikäli alueella todetaan kynnysarvot tai alueen luontaiset taustapitoi suudet ylittävinä pitoisuuksina muita kuin määräyksessä 1.1. mainittuja haitta-aineita, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mu kaisesti. Arvioinnin avulla asetetaan näiden haitta-aineiden kunnostus tavoitteet. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväk syy arvioinnin. (Määräys 1.2.)

Kaivutyön aikaisella näytteenotolla selvitetään tarvittava kaivusyvyys ja pilaantuneen alueen laajuus sekä kaivettavien maa-ainesten haitta ainepitoisuudet. Tutkiminen on edellytetty toteutettavaksi siten, että kenttämittaustulokset varmennetaan laboratoriossa maa-aineserä kohtaisesti ja että tulosten perusteella voidaan erotella toisistaan vaaral liseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset, tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset sekä kohonneita haitta ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimi tettavat maa-ainekset. (Määräys 2.1.)

Pilaantuneen maa-aineksen kaivu ja muut työvaiheet on edellytetty teh täväksi siten, ettei niistä aiheudu haittaa tai vaaraa työmaan ulkopuoli sille tahoille. Poistettavat pilaantunutta maa-ainesta sisältävät kuormat on edellytetty peitettäviksi ja haitta-ainepitoiset kaivetut maa-ainekset on edellytetty pidettäviksi erillään pilaantumattomista maa-aineksista, jotta haitta-ainepitoisista maa-aineksista ei aiheudu haittaa tai vaaraa

terveydelle tai ympäristölle. (Määräykset 3.1., 3.2. ja 5.)

Jäännöspitoisuusnäytteenotolla todennetaan maaperän haitta-ainepitoi suudet massanvaihdon jälkeen. (Määräys 4.)

Jätelain (646/2011) 121 §:n mukaan jätteen haltijan on laadittava siir toasiakirja pilaantuneesta maa-aineksesta. Siirtoasiakirja on oltava mu kana jälleen sHrron aikana ja se on annettava jätteen vastaanottajalle.

Siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (Määräys 5.)

Jätelain (646/2011) 29 §:n mukaan jätteen saa luovuttaa vain jätelain 11 luvun mukaiseen jätehuoltorekisterNn hyväksytylle kuljettajalle. (Mää räys 5.)

UUDELY/665107.00/2013 16/18

Jätelain (646/2011) 8

§

edellyttää, että kaikessa toiminnassa on mah dollisuuksien mukaan noudatettava jätelain etusijajärjestystä. Etusijajär jestyksen mukaan vain sellaiset jätteet, joita ei ole mahdollista uudel

leenkäyttää, kierrättää tai hyödyntää, loppukäsitellään. (Määräys 6.) Kaivetut pilaantuneet maa-ainekset toimitetaan käsiteltäväksi vastaan ottopaikkaan, jolla on voimassa oleva ympäristölupa käsitellä kyseisiä maa-aineksia. Kaatopaikalle toimitettavien pilaantuneiden maa-ainesten kaatopaikkakelpoisuus arvioidaan kaatopaikoista annetun valtioneuvos ton asetuksen 331/2013 mukaisesti. Alueelta poistettavat kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset on edellytetty toimitetta viksi asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. (Määräys 6.)

Mikäli massanvaihtokaivantoihin kertyy poistettavaa vettä, on veden laatu edellytetty selvitettäväksi ja vesi käsiteltäväksi asianmukaisesti.

Määräyksellä varmistetaan, ettei kaivannosta poistettavista vesistä ai heudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräys 7.) In situ -kunnostus ja pohjaveden pumppaus, käsittely ja johtaminen on edellytetty toteutettavaksi siten, ettei niistä aiheudu terveys- tai ympäris töhaittaa. (Määräys 8.)

Tarvittaessa tehtävällä pumpatun veden käsittelyllä poistetaan vedestä haitta-aineita ja varmistetaan veden viemäröinti-/kierrätyskelpoisuus.

(Määräys 9.)

Maaperän haitta-aineiden pitoisuudet on edellytetty tarkistettavaksi in si tu -kunnostuksen jälkeen. Näytteenotolla selvitetään maaperän haitta ainepitoisuudet kunnostuksen jälkeen ja varmennetaan kunnostustavoit teiden toteutuminen. Edellytetty suunnitelma on tarpeen viranomaisval vonnan kannalta. (Määräys 10.)

Kunnostuksen aikaisella pumpatun veden seurannalla ja pohjaveden laadun tarkkailulla seurataan puhdistustoimenpiteiden vaikutusta pohja- veden laatuun ja seurataan tarvittaessa pumpatun veden käsittelylait teiston toimintaa. Kunnostuksen aikana pohjavesinäytteitä on edellytetty otettavaksi puolen vuoden välein. Kunnostuksen kestoksi on ilmoituk sessa arvioitu 1 ^— 2 vuotta. Ilmoituksessa esitettyä näytteenottotiheyttä (kerran kunnostuksen aikana) ei ole katsottu rflttäväksi ottaen huomioon kunnostuksen keston. Pohjavesinäytteitä on edellytetty otettavaksi il moituksessa esitettyjen pohjavesiputkien (PVP4 ja PVP5) lisäksi myös kunnostusalueen pohjoispuolella olevasta pohjavesiputkesta GA1, jotta kunnostuksen mahdolliset vaikutukset pohjavedessä myös tuolla suun nalla voidaan havaita. Mikäli kunnostusalueella on tai sinne asennetaan muita pohjavesitarkkailuun soveltuvia putkia tai kaivoja, myös niistä on edellytetty otettavaksi pohjavesinäytteitä, jotta kunnostuksen vaikutuk set pohjaveteen saadaan mahdollisimman luotettavasti selville. (Mää räykset 11.1 ja 11.2.)

Kunnostuksen jälkeisen vesitarkkailun tarpeen selvittämisellä ja tarvitta essa tehtävällä tarkkailulla varmistetaan, ettei alueelle jääneistä haitta- aineista aiheudu terveys- tai ympäristöhaittaa alueella. (Määräys 11.3.) Aloitusilmoitus ja vastuuhenkilön nimeäminen ovat tarpeen viranomais valvonnan kannalta. (Määräys 12.1.)

Poikkeavista tilanteista ilmoittaminen on tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 12.2.)

Kirjanpidolla ja loppuraportilla dokumentoidaan tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Dokumentointi on tarpeen viran omaisvalvonnan kannalta. Sähköisen lomakepalvelun käyttö on maksu tonta ja se helpottaa viranomaisen tiedon tallentamista. Lomake ja sen täyttöohje löytyvät Internet-osoitteesta: http://www.suomi.fi/suomifi/

suomi/asioiverkossa/lomakkeet/ym3m027 (Määräykset 12.3. ^— 12.5.)

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 84, 85, 136, 190, 191 §

Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 24, 25, 26 §

Jätelaki (646/2011)6, 8, 13, 15, 29, 121, 122 §

Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 3, 4, 11, 24§

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustar peen arvioinnista (214/2007)

Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2015 (1397/2014)

Käsittelymaksun määräytyminen

Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, lii kenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksul lisista suoritteista vuonna 2015 (1397/2014) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 55 € kultakin asian käsitte lyyn kuluvalta tunnilta. Tämän päätöksen käsittelyyn kului 20 tuntia.

Päätöksestä tiedottaminen Päätös

Öljyalan Palvelukeskus Oy c/o Pöyry Finland Oy Sanna Pyysing Valtakatu 25

53100 Lappeenranta

uUDELY/665/07.00/2013 18/18

Tiedoksi

Loviisan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen

Fastighets Ab Lovisa Borgågatan 10 cfo Bjarne Mattson, Sateenkaari 3, 07900 Loviisa

Suomen ympäristökeskus (sähköisenä)

Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla

Uudenmaan elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskus tiedottaa tästä pää töksestä kuuluttamalla Loviisan kaupungin ilmoitustaululla ympäristön suojelulain 85 §:n mukaisesti.

Tietojärjestelmään merkitseminen

Kiinteistöjen maaperää koskevat tiedot merkitään/päivitetään valtakun nalliseen maaperän tilan tietojärjestelmään.

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on ilmoituksen tekijällä ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on lNt teenä (INte 4.).

Ylitarkastaja Hanna Valkeapää

Ylitarkastaja esa Suominen

Liitteet LHte 1. Kunnostettavan kohteen sijainti Lfltteet 2. ja 3. Tutkimuspisteiden sijainnit LNte 4. Valitusosoitus

$‘Tr*nb4e

1

Vu^{i IJD} Et’ ^4;’

‘I

10

1 ‘Ii

L4

1

77

II

1 .a1

0

0

j1-j

03

22

lOOm

,‘bk 1øvns2n kaupunki

‘Dudenmaar antamaan

Helsingissä

1

flCLbs ^1’L1 La

2.9.20 15 http://kartta.loviisa.fi/ims/fi/Map/Print

4

«3

“ci

tOt

c«1

(30

U)J

00

0

Uwq

U.JE’L

W31 r0(0

( ‘:j 00

m

0> 0>:3Nah

z r

Jci

w0

jacijaD

‘ja «50> (.0-0^‘1>

:3

E

CN Lfl 0^E

ui

o

.1

o

c0)0xx00

01.)

—r•

ww(0(t6E0)-e

D

cE

DNRO(.JuOCLYk.)fl/GI

&7

1

Loviisa, Porvoonkatu 10 JASIM 07900.13.81307 Llsätutkjmus 201412015

17-34 Nordic Envjcon Oy Tuomas PieppO 20.2.2015

C’k ‘t±• 3

/

Neste 0-Piste:

.massanvalht ^V.2004

( )

.kalvant 3,5-Sm SYv1nteeq ^—, POistettu 2X1$m3

j’OIStettg, yht. 417t pimaa

O

_—

,

1

/

,.

1

1

28

0 Perustutkimukses

arvioitu

alue

15 22

t200

*

*21

7 8 U23

0 iria -024

cc

^W2

0 1 0c 0

0

0 c

0 0

E

käyt Poistettu larnmitysöq51i•

arviolta >I0m3

jO —

£2

--

g

‘4

1 1I”’

-

3

1ttyy Unmaan ELY^-

IWrdK9S?F1katu tänään antamaan päätökseen

^-—

1•

1%

5äm3om O todettu Pilaantuma

o ^arvioitu

Par’na

6

1

________ _________

‘3

Valitusviranomainen

Uudenmaan elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskuksen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muu tosta Vaasan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella.

Valitusaika

Valitus on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäi vä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seu raavana arkipäivänä.

Valituksen sisältö

Valituskirjelmässä on ilmoitettava -valittajan nimi ja kotikunta

-postiosoiteja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa

-päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteilla muutosta vaaditaan.

Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatUa na onjoku muu henkilö, valituskiijelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituskhjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekiijoitettava.

Valituksen liitteet

Valituskiijelmään on liitettävä

- ELY-keskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä

-asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä olejo aikaisemmin toimitettu viranomaisell e

-asiamiehen valtakiija Valituksen toimittaminen perille

Valituskhjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuulla lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä. Postiin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä viraston aukioloaikana.

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 97 €.

Tuomioistuinten ja eräiden oikeudenkäyntiviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa (701/1993) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

Vaasan hallinto-oikeus Korsholmanpuistikko 43 PL 204

65101 Vaasa

Puhelin 029 5642611 Telekopio 029 56 42760

Sähköposti vaasa.hao@oikeus.fl

Kirjaamo on auki maanantaista perjantaihin kello 8.00 - 16.15