1 ASIA
Ympäristönsuojelulain 28 §:n mukainen ympäristölupa Leppävirran kunnan Halolan ky- län Lievolanlahti-tilalla (kiinteistötunnus 420-402-11-8) sijaitsevan lypsykarjanavetan toiminnalle.
2 HAKIJAT
Minna ja Hans Hall Lievolantie 96 79150 Konnuslahti
3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE
Hakemuksen mukaan eläinsuojassa on nykyisin paikat 43 lypsylehmälle, 28 hieholle ja 13 alle puolivuotiaalle vasikalle (52 nautayksikköä). Laajennuksen jälkeen paikkoja on 58 lypsylehmälle, 53 hieholle ja 26 vasikalle (76 nautayksikköä).
Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin kohdan 11 a) mukaan vähintään 30 lyp- sylehmän eläinsuojalla on oltava ympäristölupa.
Ympäristönsuojelulain 28 §:n 3 momentin mukaan toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa. Hakemuksen mukainen eläinpaikkojen määrän lisääminen katsotaan olennaiseksi muutokseksi. Ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 5 §:n 2 momentin mukaan lupa on haettava koko toimintaan, jos toiminnan muutta- miseen tarvitaan ympäristölupa.
4 TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN
Alueellinen ympäristökeskus ratkaisee hakemuksen mukaisen yli 75 lypsylehmän (nau- tayksikön) eläinsuojaa vastaavan toiminnan ympäristöluvan.
(Ympäristönsuojelulaki 31 §:n 3 momentti ja ympäristönsuojeluasetus 6 §:n 1 momentti kohta 10 a)
5 HAKEMUS
5.1 Asian vireille tulo
Ympäristölupahakemus on toimitettu Pohjois-Savon ympäristökeskukseen 3.4.2009.
Dnro PSA-2009-Y-130-113
Annettu julkipanon jälkeen 29.5.2009
Tätä päätösversiota on muokattu huomioiden henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyy- den suojasta.
5.2 Toimintaa koskevat luvat ja alueen kaavoitustilanne sekä muut maankäyttöra- joitukset
Leppävirran rakennus- ja ympäristölautakunta on antanut Minna ja Hans Hall'n eläin- suojan toiminnalle ympäristöluvan 13.2.2002.
Talouskeskuksen alueella ei ole merkintöjä ympäristöministeriön 4.9.1995 vahvistamas- sa Varkauden seudun pohjoisosan seutukaavassa.
5.3 Sijaintipaikka ja sen ympäristö
Eläinsuoja sijaitsee maatalousvaltaisella haja-asutusalueella. Lähin naapuri on 250 met- rin päässä lännessä oleva vapaa-ajanasunto. Muihin naapureihin on matkaa yli 300 met- riä. Niittyniemellä talouskeskuksen eteläpuolella on Lievolan laitumet – perinnemaisema-alue.
Eläinsuojan lähistöllä ei ole luonnonsuojelualueita eikä muita suojeltavia tai häiriintyviä kohteita.
Eläinsuoja lantavarastoineen sijaitsee Vuoksen vesienhoitoalueella Haukiveden - Kalla- veden alueella ja siellä tarkemmin Kallaveden alaosan alueen Kallaveden alueella (04.272).
5.4 Eläinsuojan toiminta
Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään meneillään olevaksi tukikaudeksi. Vuonna 2009 rakennetaan entisen navetan laajennusosa ja tehdään muutostöitä olemassa olevissa tiloissa. Eläinmäärä on täysi arviolta vuoden 2010 aikana. Laajennuksen jälkeen karjara- kennuksessa on paikat 58 lypsylehmälle, 53 hieholle ja 26 vasikalle. Tilalla on hake- lämmitys. Navetan sosiaalitilat ja vasikkakarsinat lämmitetään lattialämmityksellä. Na- vetassa on ilmanvaihdossa koneellinen poisto.
Lypsylehmäpaikoista 52 on lietelantajärjestelmässä, ja muut paikat ovat kuivalantame- netelmässä. Talouskeskuksessa on ennestään kattamaton 830 m³:n lietesäiliö. Lisäksi on kolme vuokrattua säiliötä, joiden tilavuudet ovat 210 m³, 190 m³ ja 620 m³. Toinen pie- nistä vuokrasäiliöistä on katettu. Lietekuilut ovat matalat. Lietteen varastointitilavuutta on yhteensä 1850 m3. Lietesäiliöt on tehty betonista. Talouskeskuksessa oleva säiliö täy- tetään altapäin valuttamalla ja etäsäiliöt päältäpäin. Kattamattoman betonisen kuivalan- talan ala on 360 m², reunojen korkeus 2,3 metriä ja tilavuus 1190 m³. Lantalassa on kuormauslaatta.
Hiehot ja ummessa olevat lehmät laiduntavat kesäisin viiden (5) kuukauden ajan. Eläi- met ovat öisin sisällä. Laidunalaa on 10 hehtaaria. Laidun rajoittuu Kallaveteen, mutta eläinten pääsy järveen on estetty aitauksella. Laitumella on juoma-altaat, jotka täytetään vesijohtovedellä. Osa laitumesta (2,5 ha) on metsälaidunta Lievolanlahteen rajoittuvalla Niittyniemellä. Laidun rajoittuu järveen noin 370 metrin matkalta. Eläimet laiduntavat tällä laitumella 1-2 kuukautta vuodessa ja voivat juoda järvestä.
Jaloittelutarha on tarkoitettu lypsylehmien (52 kpl) ympärivuotiseen käyttöön. Tarhan ala on 380 m², pohja on betonia ja reunuksen korkeus 15 cm. Lanta siirretään traktorilla lantalaan ja nesteet johdetaan lietesäiliöön.
Eläinsuojasta tulee jätevesiä noin 300 m3 vuodessa. Jätevedet johdetaan liöön. Myös WC-vedet eläinsuojasta johdetaan lietesäiliöön.
Hakija tekee esikuivattuna säilörehua 850 tonnia vuodessa laakasiiloihin ja 300 tonnia pyöröpaaleihin. Laakasiiloista puristeneste johdetaan lietesäiliöön. Rehunteossa käyte- tään biologista säilöntäainetta.
Hakija on esittänyt käyttävänsä lannan peltoviljelyssä lannoitteena. Tilalla on lannanle- vitykseen käytettävissä peltoa noin 71 hehtaaria, josta omaa peltoa on noin 32 hehtaaria ja vuokrapeltoa noin 39 hehtaaria. Lannasta 50 % levitetään keväällä ja 20 % kesällä ja 30 % syksyllä. Urakoitsija levittää lietteen multaavalla levittimellä.
Polttoöljyä varastoidaan enimmillään yhteensä 3 m3 kahdessa säiliössä. Säiliöt ja tank- kauspaikka ovat maapohjaiset. Vuosittainen polttoaineenkulutus on 7-8 m3. Muita öljy- tuotteita on enimmillään 1000 litraa konehallissa betonilattialla. Vuosittain käytettävä määrä torjunta-aineita varastoidaan kuivassa varastossa. Keinolannoitteita enimmillään 40 tonnia varastoidaan konehallissa suursäkeissä.
Tilalla käytetään Kallavedestä otettua hiekkasuodattimella käsiteltyä vettä.
5.5 Ympäristökuormitus ja sen rajoittaminen
Eläinsuojan toiminnassa syntyy seuraavia jätteitä:
Luokitus 1) jätelaji määrä/v hyödyntäminen ja käsittely
02 01 06 lietelanta 1248 m32) lietesäiliö, pelloille lannoitteeksi 02 01 06 kuivikelanta 1043 m32) kuivalantala, pelloille lannoitteeksi
02 01 02 kuolleet eläimet 2 t nautojen keräily, Honkajoki
20 03 01 yhdyskuntajäte jätteenkeräys
20 01 01 paperi ja pahvi poltto
13 03 08 jäteöljyt 0,5 t ongelmajätekeräys
20 01 33 akut ongelmajätekeräys
20 01 21 loisteputket ongelmajätekeräys
02 01 04 muovi 1 t jätteenkeräys, poltto
02 01 10 metalli 0,5 t kierrätys
02 01 02 tuotantoon kelpaamaton maito vasikoille, lietesäiliöön 02 01 03 pilaantunut rehu 20 t lantala, pellolle lannoitteeksi
1) Ympäristöministeriön asetuksen yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) mukainen luokitus 2) Määrä arvioitu eläinmäärän perusteella ns. nitraattiasetuksen (931/2000) liitteen 2 mukaisesti
Kuolleiden eläinten kuljetus hakee raadot viimeistään kolmen päivän kuluessa ilmoituk- sesta. Raadot säilytetään lantalassa pressulla peitettynä odottamassa kuljetusta. Yhdys- kuntajätteen keräys käy tilalla kaksi kertaa kuukaudessa. Ongelmajätteet varastoidaan si- sätiloissa konehallissa. Muovijäte varastoidaan ulkona kasassa.
Tavanomaisen tilan oman työkoneliikenteen lisäksi raskaiden ajoneuvojen käyntejä on keskimäärin viisi (5) viikossa.
5.6 Arvio ympäristövaikutuksista
Hakija arvioi, että liikenne tilalla lisääntyy. Lannanlevityksessä tullaan käyttämään osit- tain urakoitsijaa ja lietteen multausta. Tällöin hajuhaitat ja valumat ympäristöön pie- nenevät. Tilan normaalitoiminnasta ei pitäisi tulla kohtuuttomia hajuhaittoja. Lähimmät naapurit sijaitsevat 300 metrin etäisyydellä. Tilapäistä hajua naapurustoon voi levitä lan- taa käsiteltäessä.
Hajuhaittoja vähentää lietesäiliön alatäyttö. Muuten hajuhaittoja aiheutuu hieman liet- teen levitysaikoina. Lietesäiliöistä ei juuri aiheudu ilmapäästöjä normaalioloissa, koska lanta kuorettuu. Lietelannasta vapautuu haisevia yhdisteitä etenkin silloin, kun lantaa kä- sitellään. Lannasta haihtuu myös ammoniakkia ja metaania, joka on voimakas kasvihuo- nekaasu. Eläinsuojasta haihtuu em. aineita pinnoilta, joilla on lantaa ja ovat märkiä.
Jätteistä ei aiheudu haittaa ympäristölle, kun ne toimitetaan kierrätykseen tai keräykseen ja ongelmajätteet varastoidaan asianmukaisesti. Raadoista ei aiheudu ympäristö- tai ter- veyshaittaa, kun ne toimitetaan asianmukaiseen vastaanottopaikkaan ja varastoidaan suojatussa paikassa. Lannoitteet ovat suursäkeissä, mikä vähentää syntyvän jätteen mää- rää.
Toiminnasta syntyvät jätevedet johdetaan lietesäiliöön ja levitetään hallitusti lietteen mukana peltoon.
Häiriötilanteiden aikana syntyy poikkeuksellisia päästöjä. Tulipalosta aiheutuu hajua, savua ja nokea sekä kiinteitä jätteitä ja palaneita eläimiä ja polttoainevuodosta öljyistä imeytysainetta. Lietesäiliön tai -vaunun vuodosta pääsee lantaa ympäristöön. Eläinten massakuolemassa syntyy taudin saastuttamaa eläinjätettä.
5.7 Poikkeustilanteisiin varautuminen ja toiminta häiriötilanteissa
Tilalle on tehty laatukäsikirja ja eläinten hyvinvointisopimus. Sähkökatkosten varalle on aggregaatti.
Eläintautiepidemiat pyritään estämään ennakolta. Navettaan menevät ulkopuoliset henki- löt vaihtavat tilan varusteet päälle. Ostoeläinten salmonellatodistukset tarkistetaan. Tuli- palon varalle on alkusammutuskalustoa. Mahdollisista polttoainevuodoista ilmoitetaan pelastuslaitokselle. Lietesäiliön vuototilanteissa pumpataan liete omaan toiseen säiliöön tai etsitään lähialueelta säiliö, johon lanta varastoidaan väliaikaisesti. Tyhjennetty säiliö korjataan välittömästi.
5.8 Parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltaminen
Yksi lietesäiliöistä on katettu. Lietelanta levitetään multaavalla levittimellä. Parasta käyttökelpoista tekniikkaa tilalla on lisäksi säilörehun tekeminen esikuivattuna, maitoti- lan laatujärjestelmä ja siihen kuuluva omavalvontasuunnitelma, lannoitteiden hankkimi- nen suursäkeissä (vähentää syntyvän jätteen määrää), tiiviit eläinsuojan ja varastojen ra- kenteet, ruokinnan optimointi sekä tilojen ja laitteiden tarkkailu ja huolellinen kunnossa- pito.
6 ASIAN KÄSITTELY
6.1 Asian vireilläolosta tiedottaminen
Lupahakemuksesta on tiedotettu ympäristönsuojelulain 38 §:n mukaisesti kuuluttamalla 17.4. - 18.5.2009 Pohjois-Savon ympäristökeskuksen ja Leppävirran kunnanhallituksen ilmoitustauluilla. Hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä Pohjois-Savon ympäristö- keskuksessa sekä Leppävirran kunnanvirastolla kuulutusajan. Hakemuskuulutus on jul- kaistu Soisalon Seutu -lehdessä 16.4.2009. Hakemuksen vireilläolosta on 14.4.2009 päi- vätyllä kirjeellä tiedotettu naapurikiinteistöjen haltijoita.
6.2 Lausunnot
Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Leppävirran kunnanhallitukselta ja Keski-Savon ympäristölautakunnalta.
Keski-Savon ympäristölautakunta 2.3.2009
Keski-Savon ympäristölautakunta kunnan ympäristö- ja terveydensuojeluviranomaisena antaa Minna ja Hans Hallin eläinsuojan laajentamista koskevasta ympäristölupahake- muksesta seuraavan lausunnon:
Ympäristölautakunta ei näe estettä ympäristöluvan myöntämiselle. Eläinsuojan
suojaetäisyydet lähimpiin naapureihin ovat riittävät. Tilalla on käytössä lannan levityk- seen riittävästi peltoalaa ja lannan varastointitilavuus riittää 12 kuukauden aikana kerty- välle lannalle. Toiminnassa on kuitenkin ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi huomioitava seuraavat asiat:
Eläinsuojan, jaloittelutarhan, lantavarastojen, lannansiirtolaitteiden sekä säilörehuvaras- tojen rakenteiden tulee olla vesitiiviitä ja ne on pidettävä kunnossa niin, etteivät lanta, virtsa ja muut niihin tulevat nesteet pääse valumaan ympäristöön. Lantavarastot tulee tyhjentää vuosittain siten, että niiden kunto ja mahdolliset vuodot voidaan tarkastaa.
Lannan kuljetukset vuokrasäiliöihin ja kauempana oleville peltoalueille on järjestettävä siten, ettei lantaa pääse leviämään hallitsemattomasti tilan ulkopuolella oleville tiealueil- le ja muille vastaaville alueille. Tarvittaessa kuljetuskalusto on puhdistettava lannasta.
Eläinmäärän lisääntyessä ja lypsylehmien lannan käsittelyn muuttuessa lietelannalle tu- levat toiminnasta aiheutuvat hajuhaitat kasvamaan nykyisestä. Eläinsuojan toiminta tulee järjestää siten, että hajuhaitat voidaan estää mahdollisimman hyvin. Avoimet lietelan- tasäiliöt tulee tarvittaessa kattaa esim. kevytkatteella hajupäästöjen minimoimiseksi.
Suositeltavana voi pitää myös kuivalantalan kattamista. Sekä hajuhaittojen että ravintei- den huuhtoutumisen ehkäisemiseksi lietelannan levitys olisi hyvä tehdä sijoituslevityk- senä. Lannan levityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien ve- siin pääsyn rajoittamisesta annettua valtioneuvoston asetusta (931/2000).
Maatilan vedenhankinnan perustuessa järviveden käyttöön tulee laidunnettavan karjan pääsy vesirajaan saakka estää tarvittaessa aitauksella siltä osin kun vedenotolle voi ai- heutua haittaa.
Polttoainesäiliöiden ja tankkauspaikan alustan on oltava tiiviitä niin, että mahdolliset vuodot varastoinnissa tai tankkauksessa voidaan kerätä talteen. Varastointi- ja tankkaus- paikan läheisyydessä tulee olla imeytysainetta mahdollisten vuotojen varalle.
6.3 Muistutukset ja mielipiteet sekä esitetyt vaatimukset
Hakemuksesta on jätetty yksi muistutus.
Henkilö A.A. 13.5.2009
Nykyinen navetan kattamaton lietesäiliö antaa jo nyt ajoittain sietämätöntä hajua, kun tuulee pohjoisesta. Muistuttaja ehdottaa, että hajuhaittojen pienentämiseksi lietesäiliö pi- tää kattaa. Tällöin myös ammoniakin pääsy ulkoilmaan vähenee ja ilman saastuminen hieman vähenee.
Karja laiduntaa kesäisin rannan tuntumassa, jolloin ulostetta pääsee suoraan
sistöön (rehevöityminen), kun eläimet kahlaavat vedessä. Muistuttaja ehdottaa, että uksella estetään eläinten pääsy rantaveteen.
6.4 Hakijan vastine
Hakijalle on 19.5.2009 päivätyllä kirjeellä varattu tilaisuus esittää vastineensa annetuista lausunnoista.
Minna ja Hans Hall 26.5.2009
Muistuttajan kesämökki sijaitsee 700 metrin päässä navetasta Varpasaaressa. Navetta- remontin yhteydessä lehmäpuoli muutetaan lietelannalle. Liete kuorettuu pinnasta, eikä päästä hajua ilmaan. Lannan siirrosta ja levityksestä aiheutuvilta hajuhaitoilta ei voi vält- tyä. Liete levitetään suurimmaksi osaksi multaavalla vaunulla hajuhaittojen ja valumien minimoimiseksi.
Karjasta laiduntavat hiehot ja mahdollisesti ummessa olevat lehmät. Muut pääsevät ul- kotarhaan. Jatkuvassa laidunnuksessa olevat pellot on aidattu myös rannasta. Varpasaa- resta 300 metrin päässä sijaitseva Niittyniemi on perinnemaisema, jonka hoitoon kuuluu karjan laidunnus. Aluetta laidunnetaan lyhyen aikaa kerrallaan maisemanhoidollisesti.
Laidunnus kestää 1-2 kuukautta vuodessa. Metsälaidunta ei lannoiteta.
6.5 Tarkastukset ja neuvottelut
Hakijan tilalla on hakemuksen johdosta pidetty tarkastus 26.5.2009. Tarkastuskäynnistä on laadittu pöytäkirja. Se on liitetty asiakirjoihin. Tarkastuksella tarkennettiin tietoja ra- kentamisen aikataulusta, toiminnassa syntyvistä jätteistä, polttoaineiden varastoinnista, lannanlevitysalasta, toiminnan ympäristövaikutuksista, poikkeustilanteisiin varautumi- sesta sekä parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä.
7 RATKAISU
Ympäristökeskus myöntää Minna ja Hans Hall'n eläinsuojan toiminnalle ympäristönsuo- jelulain 28 §:n mukaisen ympäristöluvan. Toiminnassa on noudatettava hakemusta ja jäl- jempänä seuraavia lupamääräyksiä.
7.1 Kumottava päätös
Tällä päätöksellä kumotaan Leppävirran rakennus- ja ympäristölautakunnan 13.2.2002 Minna ja Hans Hall'n eläinsuojalle antama ympäristölupa.
7.2 Vastaus yksilöityihin lausuntoihin
Muistuttajan mukaan Lievolanlahti -tilan lietesäiliö aiheuttaa sietämätöntä hajua pohjois- tuulella. Hakijan navetassa on nykyisin kuivalantajärjestelmä, jossa virtsa johdetaan eril- liseen säiliöön. Navetta muutetaan lietelantajärjestelmälle tulevan toiminnan laajennuk- sen yhteydessä. Naudan lietelanta kuorettuu normaalioloissa, kun säiliö täytetään alta- päin. Kuori vähentää merkittävästi haisevien ja muiden yhdisteiden vapautumista lannas- ta. Kuivalantamenetelmässä on mahdollista tarvittaessa lisätä kuivikkeen määrää haju- haittojen ehkäisemiseksi. Vallitsevat tuulensuunnat hakijan eläinsuojan sijaintipaikalla ovat etelä ja länsi. Muistuttajan vapaa-ajanasunto sijaitsee saaressa 700 metrin päässä
navetasta ja lietesäiliöstä etelään. Ympäristöministeriön eläinsuojia koskevien
etäisyyssuositusten mukaan hakemuksen mukaisen eläinsuojan etäisyys häiriintyvistä kohteista tulisi olla suotuisissa olosuhteissa 225 metriä ja vaativissa olosuhteissa noin 300 metriä. Ympäristökeskus arvioi, että hakijan lietesäiliöstä ei aiheudu kohtuutonta haittaa muistuttajalle.
Hakija on aidannut talouskeskuksen läheisyydessä olevan laitumen siten, etteivät eläimet pääse järveen. Metsälaitumelta eläimet pääsevät veteen. Rannalla ja vedessä käydessään eläimet syövät ranta- ja vesikasvillisuutta ja vähentävät siten kasveista veteen aiheutuvaa ravinnekuormitusta. Ympäristökeskus katsoo, ettei hakijan nautojen laiduntaminen met- sälaitumella Niittyniemessä aiheuta vesistön pilaantumista.
Muut lausunnossa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä tai päätök- sen perusteluissa.
7.3 Lupamääräykset
7.3.1 Lantavarastojen tyhjennys ja lietteen kuljetus
Lietelantasäiliöt ja kuivalantala on tyhjennettävä ja niiden kunto tarkastettava vuosittain.
Havaitut viat on korjattava välittömästi. Lantavarastoja tyhjennettäessä ja lantaa kuljetet- taessa on toimittava niin, että lantaa ei pääse hallitsemattomasti ympäristöön. Jos vuotoja aiheutuu esimerkiksi lietteen pumppauksessa tai kuivalantaa tippuu ajoväylille, on varas- tojen ympäristö ja siirtotiet siistittävä. (YSL 7-8 §, 43 §, JäteA 7 §, VNA maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn ehkäisemiseksi 4 §)
Perustelu: Lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan va- rastojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Säiliön pohjalle kerty- neet mahdolliset saostumat poistetaan. Samalla rakenteet voidaan tarkastaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Toiminnasta ei saa aiheutua ympäristön asukkaille tai muille asianosaisille kohtuutonta viihtyvyyteen tai terveyteen kohdistuvaa rasitusta.
7.3.2 Päästöt ilmaan
Eläinten valkuaisruokinta tulee optimoida niin, että lietteeseen ja lantaan joutuvien typ- piyhdisteiden määrä on mahdollisimman vähäinen. Eläinsuojan sisätilojen siisteydellä ja sisäilman mahdollisimman alhaisella lämpötilalla on hajujen muodostuminen ja muiden ilmapäästöjen määrä pidettävä mahdollisimman vähäisenä. (YSL 43 §)
Perustelu: Tutkimusten mukaan eläinsuojien aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olen- naisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan jossain määrin alentaa lietteeseen ja lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrää ja siten alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen, ammoniakin ja metaanin muodostumista ja haihtu- mista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuoja puhtaana ja viileänä.
7.3.3 Laiduntaminen
Navetan ja laitumen välisen kulkuväylän tulee olla kovapohjainen niin, että lanta voi- daan poistaa kulkuväylältä. Laidunta tulee hoitaa niin, ettei sille tule nurmesta vapaita paikkoja, joissa muodostuu eroosiota. (YSL 7, 8, 43 §, VNA 440/2003)
Perustelut: Laiduntavien eläinten tiheys ei saa ylittää laitumen maaperän ja
villisuuden kestävyyttä. Nurmesta vapailta paikoilta voi kulkeutua vesistöön kiintoainet- ta ja sen mukana ravinteita.
7.3.4 Raaka-aineiden, polttonesteiden ja jätteiden varastointi
Rehut, polttonesteet, kemikaalit ja jätteet mukaan lukien lanta on varastoitava ja käsitel- tävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuu- tonta hajuhaittaa tai maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Haittaeläimiä tulee torjua rakenteiden kunnon turvaamiseksi ja li- kaantumisen estämiseksi. Avoimet lietesäiliöt tulee tarvittaessa kattaa kelluvalla katteel- la.
Polttonestesäiliöiden alustan ja polttonesteen tankkauspaikan on oltava tiivis siten, että vuodot säiliöistä tai tankkauksessa voidaan kerätä talteen. Polttonesteen varastointi- ja tankkauspaikka on tehtävä määräyksen mukaiseksi 30.9.2010 mennessä. Tankkauspai- kan läheisyydessä tulee olla imeytysainetta polttoainevuotojen varalle. Polttoainesäili- öissä tulee olla lukitus, lapon- ja ylitäytönesto. (YSL 7, 8, 43, 45 §)
Perustelut: Kemikaalien, kuten torjunta- sekä pesuaineiden, varastoinnissa ja käytössä tulee ottaa huomioon kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annetut määräykset.
Haittaeläimiä, kuten rottia ja hiiriä, tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen sekä eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Ym- päristöön leviävät muovin palat hajoavat hitaasti ja aiheuttavat epäsiisteyttä ja roskaan- tumista.
Maaperän pilaamiskieltoa koskevan ympäristönsuojelulain 7 §:n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maa- perän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa ympäristölle tai tervey- delle. Hakija tekee polttoöljysäiliöille tiiviin alustan. Tiiviin tankkauspaikan vaatimuk- sella ehkäistään maaperän ja pohjaveden pilaantumista. Imeytysainetta voidaan käyttää öljyvahinkojen ensitorjunnassa ja siten estää öljyvuodosta aiheutuvia enempiä haittoja.
Säiliön varustus pienentää säiliön täyttämisen ja tankkaamisen yhteydessä syntyvää öl- jyvuotoriskiä.
7.3.5 Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen
Ongelmajätteet, esim. jäteöljyt, akut ja loisteputket, tulee toimittaa ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen vähintään kerran vuodessa. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet tulee lajitella ja toimittaa niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin. Jätteiden avopoltto ja poltto tulisijassa on kielletty. (YSL 43, 45 §, JäteL 4, 6, 12, 15 §)
Perustelu: Ongelmajätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen sekä ympäristöön kohdistuvia riskejä. Maatalousmuovit ovat hyötykäyttökelpoista jätettä, joka on toimitettava ensisijaisesti hyötykäyttöön. Jätteiden avopoltto ja poltto tulisijassa on kielletty, koska hallitsemattomassa poltossa syntyy hai- tallisia savukaasuja. Jätteiden avopoltto tai poltto tulisijassa ei täytä jätelain 6 §:n edel- lyttämiä jätteenkäsittelyvaatimuksia. Lämmityskattilassa poltettavaksi soveltuvat jätteet voidaan polttaa. Lämmityskattilassa poltettavaksi soveltuvat paperi, pahvi ja käsittele- mätön, puhdas puujäte. Paperi ja pahvi tulisi kuitenkin ensisijaisesti toimittaa keräyk- seen hyödynnettäväksi materiaalina.
7.3.6 Paras käyttökelpoinen tekniikka
Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. (YSL 4, 5, 43 §, YSA 19 §)
Perustelu: Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten ympäristövaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja siinä mielessä seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan.
7.3.7 Toiminnan muuttaminen ja lopettaminen
Toiminnan valvonnan ja päästöjen lisääntymisen kannalta olennaisista muutoksista tulee tehdä ilmoitus hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä Pohjois-Savon ympäris- tökeskukselle. Toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava ympäristökeskukselle. (YSL 28, 43, 46, 83, 90 §, YSA 30 §)
Perustelu: Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toi- minnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muu- toksista, kuten suunnitelmista muuttaa lannan varastointitapaa. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määrä- yksiin ja arvioi, onko lupaa tarpeen muuttaa. Toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uuden luvan hakemista.
Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristö- riskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku vi- ranomaiselle myös mainituissa tilanteissa.
7.3.8 Häiriö- ja poikkeustilanteet
Häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Juankosken ympäristönsuojeluviranomaiselle.
(YSL 4 - 5 §, 43 § 1 mom. kohta 3, 76 §, JäteL 4 ja 6 §)
Perustelu: Toiminnassa on meneteltävä toiminnan edellyttämällä huolellisuudella ja va- rovaisuudella ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Toiminnassa tulee ottaa huomi- oon toiminnan aiheuttaman pilaantumisen vaaran todennäköisyys, onnettomuusriski se- kä mahdollisuudet onnettomuuksien estämiseen ja niiden vaikutusten rajoittamiseen.
Haitalliset ympäristövaikutukset tulee ehkäistä ennakolta. Milloin niitä ei voida ehkäistä kokonaan ennakolta, ne on rajoitettava mahdollisimman vähäisiksi. Toiminnanharjoitta- jan on oltava riittävästi selvillä toimintansa riskeistä, niiden ympäristövaikutuksista ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ilmoitus tulee tehdä ainakin seu- raavissa tilanteissa: lietesäiliön rikkoontuminen tai ylivuoto, polttoainesäiliön rikkoutu- minen, epidemia tai muu vastaava tapahtuma, jossa kuolee paljon eläimiä.
7.3.9 Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi
Toiminnanharjoittajan on tarkkailtava eläinsuojan toimintaa ja pidettävä kirjaa eläin- suojan toiminnasta ja tarkkailusta.
Kirjanpidon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat:
- eläinmäärät
- lannanlevityspeltojen mahdollisten vuokra- ja lannan luovutus- ja vastaanottosopimus- ten ja levitysalojen muutokset
- toteutuneet lantamäärät ja lannan varastointitilavuuden riittävyys - mahdollisuuksien mukaan lannan levityssuunnitelma
- lietteestä ja lannasta tehtyjen lanta-analyysien tulokset (kokonaistyppi, liukoinen typpi ja liukoinen fosfori) vähintään viiden vuoden välein
- jätteet, niiden määrät, toimituspaikat ja käsittelytavat
- eläinsuojan, jaloittelutarhan ja lantavarastojen rakenteiden tarkkailu - polttoainevaraston tarkkailu
- eläinsuojan sekä lanta- ja rehuvarastojen salaojavesien tarkkailu aistinvaraisesti vuosit- tain
- toiminnassa havaitut häiriötilanteet tai muut poikkeukselliset tilanteet.
Jätetiedot, eläinmäärä, kuolleiden eläinten määrä, syntyneen lannan määrä ja lannanlevi- tysala on ilmoitettava vuosiraportissa helmikuun loppuun mennessä Pohjois-Savon ym- päristökeskukselle. Muut kirjanpitotiedot tulee olla valvovan ympäristöviranomaisen tarkastettavissa tilalla.
(YSL 4, 5, 43, 46 §, YSA 30 §, Jäte 51, 52 §)
Perustelu: Lantavarastojen vuodoista aiheutuvat muutokset salaojaveden laadussa on mahdollista todeta tarkkailukaivossa olevasta vedestä. Toiminnanharjoittajalle on annet- tu kirjanpito- ja raportointivelvoite laitoksen toiminnan osalta viranomaisen tiedonsaan- nin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen perus- teella viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettu- jen määräysten noudattamista. Lannan vastaanottosopimuksien kirjaamisella ja rapor- toimisella varmistetaan, että myös lannan vastaanottosopimuksen tehneet käsittelevät ja levittävät lantaa voimassa olevien säännösten mukaisesti.
8 RATKAISUN PERUSTELUT
8.1 Luvan laajuus
Aikaisemmasta toiminnasta ja toiminnan laajennuksesta aiheutuu yhteisiä ympäristövai- kutuksia samalle vaikutusalueelle. Ympäristöluvan käsittelyssä on tarpeen huomioida koko toiminnan ympäristövaikutukset ja antaa lupa koko toiminnalle.
8.2 Luvan myöntämisen edellytykset
Ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset (YSL 41 §). Luvan myöntämisen edelly- tykset ovat (YSL 42 §, Jäte 6 §):
1. Toiminnasta ei aiheudu asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huo- mioon ottaen terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaa- rantumista toiminnan vaikutusalueella, naapurille, ympäristön tai kiinteistön asukkaille tai omistajille kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pö- lystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muusta vastaavasta vaikutuksesta.
2. Toimintaa ei ole sijoitettu asemakaavan vastaisesti.
3. Toiminnassa käytetään parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdol- lisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Jätteet hyödynnetään, jos se on teknisesti mahdollista eikä aiheuta kohtuuttomia lisäkustannuksia.
Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä ympäristönsuojelulain 6 §:ssä säädetään.
Sanottu lainkohta koskee sijoituspaikan valintaa. Tämän mukaan ympäristön pilaantumi- sen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toi- minnasta aiheudu pilaantumisen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Toimin- nan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon:
1. Toiminnan luonne ja pilaantumisen todennäköisyys sekä onnettomuusriski.
2. Alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset.
3. Muut mahdolliset sijoituspaikat alueella.
8.3 Luvan myöntämisen yleiset perustelut
Eläinsuoja sijoittuu maatalousvaltaiselle haja-asutusalueelle. Karjatalouden harjoittami- nen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Hakemus koskee talouskeskuk- sessa olemassa olevan eläinsuojan toiminnan laajentamista. Tilalla on harjoitettu karjan- hoitoa jo pitkään ja kyseessä on olemassa olevan karjarakennuksen laajennus siten, että siihen voidaan sijoittaa suurempi eläinmäärä. Lähimpään naapuriin on matkaa karjara- kennuksesta 250 metriä.
Toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa tai kohtuutonta muuta haittaa. Luvan myön- tämisen edellytyksenä ei ole, että toiminta olisi täysin haitatonta. Luvan saaja velvoite- taan lupamääräyksellä 7.3.4 toimimaan siten, ettei toiminnasta aiheudu kohtuutonta ha- ju- tai muutakaan haittaa naapureille. Voimakkain hajuhaitta syntyy yleensä lannan kä- sittelystä lannanlevityksen yhteydessä. Tämä haitta kestää muutamia päiviä vuodessa.
Lannan käsittelyn ajankohtaa valitessa on mahdollista ottaa huomioon mm. tuulensuun- ta, jolloin haitat naapureille jäävät mahdollisimman pieniksi.
Rannoilla tai ojien varsilla olevilta pelloilta ei huuhtoudu ravinteita vesistöön tai pohja- veteen, kun levityksessä noudatetaan nitraattiasetuksen määräyksiä. Lannanlevityspelto- jen läheisyydessä ei ole käytössä olevia talousvesikaivoja.
Lannan varastointitilavuuksien tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotila- vuutta. Varastointitilojen mitoituksessa on otettu huomioon myös navetan jätevedet, kat- tamattomien lantavarastojen sadevedet, jaloittelutarhan nesteet sekä säilörehun puris- teneste. Hakemuksen mukaan hakijalla on lietelannan varastotilaa käytettävissä 1850 m3. Eläinmäärien perusteella laskettuna lietelantaa syntyy vuosittain 1250 m3. Jätevesiä syn- tyy navetasta 300 m3 vuodessa. Kattamattomiin lietesäiliöihin kertyy sade- ja sulamisve- siä noin 130 m3 vuodessa, nesteitä jaloittelutarhasta ja kuivalantalasta kummastakin noin 80 m³ sekä puristenestettä noin 40 m3. Kuivalantaa syntyy 1040 m³ vuodessa ja lantalan tilavuus on 1190 m³. Lannan varastointitilavuudet ovat riittävät 12 kuukauden aikana syntyvän lannan, rehutähteiden ja varastoihin johdettavien vesien varastointiin.
Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pelloilla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, että ei tapahdu ylilannoitusta eikä aiheudu siitä tai virheelliseen ajankohtaan suoritetusta levi-
tyksestä johtuvaa ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Peltoalavaatimus on laskettu
tässä siten, että käytettävissä on vähintään yksi peltohehtaari puoltatoista lypsylehmää, neljää yli kahdeksan kuukauden ikäistä hiehoa ja kahdeksaa alle kahdeksan kuukauden ikäistä vasikkaa kohden. Tarvittava pinta-ala on noin 54 hehtaaria. Vaatimus perustuu eläinten lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräi- seen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön kotieläintalou- den ympäristönsuojelusta 30.9.1998 antaman ohjeen mukaisesti. Tilalla on käytettävissä lannan levitykseen omaa tai vuokrattua peltoa noin 76 hehtaaria. Käytettävissä oleva pel- toala on riittävä eläinsuojassa syntyvän lantamäärän hyödyntämiseen. (YSL 43, 45 §, YSA 4 §)
Kuolleet eläimet tulee toimittaa hyödynnettäviksi tai käsiteltäviksi eläinjätteen käsittely- laitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä. Ha- kijoiden eläinsuojasta raadot toimitetaan Honkajoen eläinjätteenkäsittelylaitokseen. Kul- jetusta odottavat raadot säilytetään suojatussa säilytyspaikassa. Muut jätteet toimitetaan säännöllisesti asianmukaisiin vastaanottopaikkoihin lupamääräyksen 7.3.5 mukaisesti.
Polttoainesäiliö varustetaan ja tankkausalueesta tehdään tiivis lupamääräyksen 7.3.4 mu- kaisesti. Säiliöiden kuntoa tarkkaillaan niiden käytön yhteydessä. Tankkauspaikan lä- heisyyteen sijoitetaan imeytysainetta öljyvuotojen ensitorjuntaan. Polttonestevuodot maaperään estetään.
Eläinsuojan rakenteet ja lietesäiliöt rakennetaan tiiviiksi maa- ja metsätalousministeriön antamien rakentamismääräysten ja -ohjeiden (MMM-RMO-C4, 7.1.2001) mukaisesti.
Rakenteiden kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti. Salaojavesien tarkkailukaivosta seura- taan lietesäiliöistä tulevia vuotoja. Poikkeuksellisista tilanteista, esim. polttoneste- vuodosta tai lietesäiliön vaurioitumisesta ilmoitetaan ympäristönsuojeluviranomaisille, että viranomaiset voivat antaa ohjeet ympäristövahinkojen rajoittamiseksi. Pohjaveden ja pintavesien pilaantuminen estetään.
Eläinsuojan rakentamisessa ja toiminnassa on käytössä alan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa esimerkiksi rehujen valmistuksessa, lannanlevityksessä, lämmityksessä, pu- ristenesteen ja jaloittelutarhan vesien talteenotossa sekä rakenteiden kunnossapidossa.
Tilalla toimitaan maitotilan laatujärjestelmän mukaisesti. Lupamääräyksellä 7.3.6 vel- voitetaan luvan saaja ottamaan käyttöön toimialan parasta käytettävissä olevaa tekniik- kaa tilalle soveltuvassa laajuudessa.
Edellä olevan perusteella ympäristökeskus katsoo, että eläinsuojan toiminta täyttää luvan myöntämisedellytykset, kun toiminta järjestetään esitetyn hakemuksen ja tämän päätök- sen määräysten mukaan. Lupa voidaan myöntää.
9 LUVAN VOIMASSAOLO
Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Uusi lupahakemus tulee jättää, jos toiminnan päästöt tai ympäristövaikutukset lisääntyvät olennaisesti. (YSL 55, 57 §)
9.1 Lupamääräysten tarkistaminen
Hakemus lupaehtojen tarkistamiseksi on jätettävä 31.5.2019 mennessä. Hakemuksessa on esitettävä ainakin kuvaus sen hetkisestä toiminnasta, eläinmääristä, lannanlevitysalas- ta, parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä, muutoksista alueen maankäytössä ja ar- vio toiminnan ympäristövaikutuksista.
9.2 Asetuksen ja muiden säännösten noudattaminen
Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolos- ta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 §).
Lannan varastoinnissa, käsittelyssä ja levityksessä tulee noudattaa valtioneuvoston ase- tuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) annettuja määräyksiä ja ohjeita.
Lantavarastojen ja -kourujen rakentamistekniikassa tulee noudattaa maa- ja metsätalo- usministeriön rakentamismääräyksissä ja -ohjeissa: Kotieläinrakennusten ympäristön- huolto, (MMM-RMO-C 4, 7.1.2001) annettuja ohjeita.
10 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET
Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4-8, 28, 41-43, 45, 46, 55, 56, 76, 81, 83, 90, 96, 97, 100, 103, 105 §
Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 30 § Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 12, 15, 19, 51, 52 § Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §
Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001)
Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoit- tamisesta (931/2000)
Valtion maksuperustelaki (150/92) 8 §
Ympäristöministeriön asetus alueellisten ympäristökeskusten maksullisista suoritteista (1387/2006)
Lisäksi on otettu huomioon Ympäristöministeriön ohje Kotieläintalouden ympäristön- suojelusta 30.9.1998 sekä Maa- ja metsätalousministeriön ohje Kotieläinrakennusten ympäristönhuolto, (MMM-RMO-C 4, 7.1.2001).
11 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN
Toiminnanharjoittajalta peritään tästä päätöksestä valtion maksuperustelain (150/92) ja ympäristöministeriön asetuksen (1387/2006) perusteella suoritemaksua 1570 euroa.
Perustelu: Hakemuksen mukaisen eläinsuojan ympäristöluvan käsittelymaksu on ympä- ristöministeriön asetuksen liitteenä oleva maksutaulukon mukaan 1570 euroa.
12 MUUTOKSENHAKU
Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Muutosta voi hakea myös pelkästään käsittelymaksun määräämiseen. Valitus on toimitettava Poh- jois-Savon ympäristökeskukseen. Valitusosoitus on liitteenä.
Ylitarkastaja Ossi Tukiainen
Ylitarkastaja Raili Pärjälä 13 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN
Päätös Minna ja Hans Hall
Jäljennös päätöksestä (maksutta)
Leppävirran kunnanhallitus
Keski-Savon ympäristölautakunta Muistuttaja
Suomen ympäristökeskus (sähköisesti)
Ilmoitus päätöksestä Asianosaiset
Ilmoittaminen ilmoitustaululla
Tästä päätöksestä ilmoitetaan Juankosken kaupunginhallituksen ja Pohjois-Savon ympä- ristökeskuksen ilmoitustauluilla valitusajan.
Liitteet Valitusosoitus
Eläinsuojan käyttötarkkailu –lomake
VALITUSOSOITUS
Liite Pohjois-Savon ympäristökeskuksen antamaan ympäristölupapäätökseen Dnro PSA-2009-Y-130 Valitusviranomainen
Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen.
Valitusoikeus Valitusoikeus on:
1) sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea;
2) rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuo- jelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät;
3) toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät;
4) alueellisella ympäristökeskuksella sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristön- suojeluviranomaisella;
5) muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella.
Valitusaika
Päätös on annettu 29.5.2009. Valitus aika on 30 päivää tästä päivästä tätä päivää lukuun ottamatta.
Valitusaika päättyy 29.6.2009.
Valituksen toimittaminen
Valitus on jätettävä Pohjois-Savon ympäristökeskuksen kirjaamoon.
Käyntiosoite: Sepänkatu 2 B, 70100 Kuopio
Postiosoite: PL 1049, 70101 Kuopio
Sähköpostiosoite: kirjaamo.psa@ymparisto.fi
Telefax: 020 610 1777
Asiakaspalvelu: 020 690 167
Valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä (au- kioloaika klo 8.00 - 16.15). Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä. Pos- tiin asiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukiolo- ajan päättymistä.
Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmässä, joka on osoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava:
valittajan nimi ja kotikunta
postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa
päätös, johon haetaan muutosta
miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
perusteet, joilla muutosta vaaditaan
Valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä on allekirjoitettava valituskirjelmä (sähköisesti jätetyssä vali- tuksessa ei tarvita allekirjoitusta). Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä:
päätös, johon haetaan muutosta alkuperäisenä tai jäljennöksenä
asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomai- selle.
Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakijalta peritään Vaasan hallinto-oikeudessa muutoksenhakuasian käsittelystä oikeudenkäyntimaksuna 89 euroa.
