Tätä päätösversiota on muokattu huomioiden henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta
YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS ANTTI NISKASEN ELÄINSUOJALLE
1 ASIA
Ympäristönsuojelulain 28 §:n mukainen ympäristölupa Iisalmen kaupungin Haapajärven kylän Pesola-tilalla (kiinteistötunnus 140-404-0024-0068) sijaitsevan lihakarja- ja emo- lehmänavetan toiminnalle.
2 HAKIJA
Antti Niskanen Pesolanniementie 255 74595 Runni
3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE
Hakemuksen mukaan eläinsuojassa on nykyisin 53 nautayksikköä, laajennuksen jälkeen yksiköitä on noin 87.
Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin kohdan 11 a) mukaan vähintään 30 lyp- sylehmän tai ympäristövaikutuksiltaan sitä vastaavalla eläinsuojalla on oltava ympäristö- lupa.
Ympäristönsuojelulain 28 §:n 3 momentin mukaan toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa. Hakemuksen mukainen eläinpaikkojen määrän lisääminen katsotaan olennaiseksi muutokseksi. Ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 5 §:n 2 momentin mukaan lupa on haettava koko toimintaan, jos toiminnan muutta- miseen tarvitaan ympäristölupa.
4 TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN
Alueellinen ympäristökeskus ratkaisee hakemuksen mukaisen lannantuotannoltaan yli 75 lypsylehmän eläinsuojaa vastaavan toiminnan ympäristöluvan.
(Ympäristönsuojelulaki 31 §:n 3 momentti ja ympäristönsuojeluasetus 6 §:n 1 momentti kohta 10 a)
5 HAKEMUS
5.1 Asian vireille tulo
Ympäristölupahakemus on toimitettu Pohjois-Savon ympäristökeskukselle 15.9.2005.
Dnro PSA-2005-Y-240-131
Annettu julkipanon jälkeen 8.12.2005
5.2 Lisäselvitykset
Ympäristölupahakemusta täydennettiin tarkastuskäynnillä 28.10.2005 mm. tiedoilla emolehmäpihaton rakenteissa käytettävistä käytöstä poistetuista kyllästetyistä sähköpyl- väistä.
5.3 Sijaintipaikka, sen ympäristö ja kaavoitustilanne sekä muut maankäyttörajoitukset
Eläinsuoja sijaitsee maatalousvaltaisella haja-asutusalueella Pesolanniemellä. Lihakarja on vanhassa navetassa, joka sijaitsee noin 50 metrin päässä Haapajärven rannasta. Maas- to laskee melko jyrkästi rantaan. Emolehmäpihatto rakennetaan pellolle noin 250 metrin päähän vanhasta navetasta lounaaseen. Pihatosta on lyhyimmillään matkaa järven ran- taan noin 100 metriä. Pohjois- Savon 3. seutukaavassa talouskeskuksen alue on merkitty maa- ja metsätalousalueeksi (MT).
Lähin naapuri on vanhasta navetasta 90 metriä etelään oleva ympärivuotinen asunto.
Maasto laskee navetasta naapuriin päin. 200 metrin päässä navetasta pohjoiseen on maa- tila. Haapajärven rannalla 250 metrin päässä vanhasta navetasta etelään ja 200 metrin päässä uudesta emolehmäpihatosta on vapaa-ajanasunto. Hieman yli sata metriä emo- lehmäpihatosta länteen on lisäksi yksi vakituisesti asuttu talo. Eläinsuojat eivät sijaitse pohjavesialueella.
Eläinsuojat lantavarastoineen sijaitsevat Iisalmen reitin valuma-alueella Poroveden alu- een Haapajärven alueella (04.522).
5.4 Eläinsuojan toiminta
Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään meneillään olevaksi tukikaudeksi. Toimin- nan laajennukseen liittyvät rakennustyöt on aloitettu. Uusi kuivalantala on tarkoitus ra- kentaa vuonna 2006. Emolehmille ja niiden vasikoille rakennetaan makuuparsipihatto.
Pihaton tukirakenteissa käytetään käytöstä poistettuja kyllästettyjä pylväitä noin 90 kap- paletta. Lihanaudat kasvatetaan vanhassa navetassa. Lupahakemuksen mukainen eläin- määrä on todennäköisesti täynnä vuoden 2006 loppuun mennessä. Eläinsuojissa on laa- jennuksen jälkeen lihanaudoille 120, emolehmille 76, siitossonneille 3 ja alle kuuden kuukauden ikäisille vasikoille 76 paikkaa.
Emolehmät ja niiden vasikat ovat kuivikelantajärjestelmässä. Virtsa imeytetään kuivik- keeseen. Kuivikkeena käytetään olkea ja turvetta. Lihanaudoilla on kestokuivikepohja.
Sen tilavuus on noin 350 m3. Pohja tyhjennetään 2 – 3 kertaa vuodessa. Nykyisin käy- tössä oleva kuivalantavarasto on pellon keskellä oleva matalareunainen betonialusta.
Siinä ei ole kuormauslaattaa. Lantalan tilavuus on 430 m3. Rakennettavan kuivalantalan tilavuus on 1330 m3. Hakijalla on aikomus vuokrata lisää lannanvarastointitiloja lähei- seltä maatalousalan koululta sekä varastoida lantaa patterissa. Kaikki lantavarastot ovat kattamattomia.
Hakija on esittänyt käyttävänsä lannan peltoviljelyssä lannoitteena. Tilalla on lannanle- vitykseen käytettävissä peltoa yhteensä noin 90 hehtaaria, josta omaa peltoa on 41 heh- taaria ja vuokrattua peltoa 49 hehtaaria. Lantaa levitetään viikosta 20 alkaen. Pieni osa lannasta levitetään keväällä ja suurin osa syksyllä.
Emolehmiä, niiden vasikoita ja siitossonneja laidunnetaan 4 kuukautta vuodes-
sa. Eläimet ovat ulkona koko vuorokauden. Laidunala on 27 hehtaaria. Laitumet rajoit- tuvat noin 500 metrin matkalta Haapajärveen. Eläimet pääsevät veteen juomapaikoilla.
Laitumella on juoma-altaita ja osa eläimistä pääsee juomaan emolehmänavettaan.
Eläinsuojista ei tule juurikaan pesuvesiä.
Hakija tekee tuorerehua 900 tonnia vuodessa esikuivattuna laakasiiloihin ja 450 tonnia pyöröpaaleihin. Rehu tehdään muurahaishappopohjaisella säilöntäaineella. Suurin varas- toitava hapon määrä on 4600 litraa. Happo varastoidaan ulkona 200 litran astioissa. Pu- risteneste johdetaan siiloista 10 m3:n umpikaivoon.
Polttoöljyä varastoidaan kahdessa säiliössä, joiden koot ovat 2,6 m3 ja 1,6 m3. Toinen säiliö on kolme vuotta vanha ja toinen on peruskorjattu vuonna 2002. Säiliöissä on luki- tus ja laponesto. Säiliöt ja tankkauspaikka ovat maapohjalla. Muita öljytuotteita on kor- jaamossa betonilattialla tynnyreissä enintään 300 litraa.
Tilalla käytetään oman porakaivon ja Iisalmen kaupungin verkoston vettä.
5.5 Ympäristökuormitus ja sen rajoittaminen
Eläinsuojan toiminnassa syntyy seuraavia jätteitä:
luokitus 1) jätelaji määrä/v hyödyntäminen ja käsittely
02 01 06 kuivikelanta 3289 m32) pelloille lannoitteeksi
02 01 02 kuolleet eläimet 2 t nautojen keräily, Honkajoki
20 03 01 yhdyskuntajäte 4 t jätteenkeräys
20 01 01 paperi ja pahvi paperinkeräys ja sekajäte
13 03 08 jäteöljyt 0,2 t ongelmajätekeräys
20 01 33 akut 0,05 t ongelmajätekeräys
20 01 21 loisteputket ongelmajätekeräys
02 01 04 muovi 0,3 t poltto
02 01 10 metalli 1 t romunkeräys
02 01 03 pilaantunut rehu 5 t lantalaan ja sieltä pellolle lannoitteeksi
1) Ympäristöministeriön asetuksen yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta mukainen luokitus 2) Määrä arvioitu eläinmäärän perusteella
Kuolleiden eläinten kuljetus hakee raadot viimeistään kolmen päivän kuluessa ilmoituk- sesta. Raadot voidaan säilyttää pressun päällä peitettynä odottamassa kuljetusta. Yhdys- kuntajätteen keräys käy tilalla kolmen kuukauden välein. Muovit poltetaan tilalla. Pi- laantunut rehu kompostoidaan kuivalantalassa. Jäteöljyt varastoidaan tynnyrissä korjaa- mossa.
Ulkopuolista liikennettä tilalle on pääasiassa eläinkuljetusauton ja kuivikeauton käynti 6 kertaa vuodessa. Rehukuljetus käy noin 15 kertaa vuodessa. Sisäinen liikenne on nor- maalia maa- ja karjatalouteen liittyvää liikennettä. Liikenne on voimakkainta ajoittaisesti erityisesti lannanlevitys- ja säilörehuntekoaikaan. Lantaa kuljetetaan noin 200 kuormaa keväällä, kesällä ja syksyllä.
5.6 Parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttö
Hakemus ei sisällä erityistä selvitystä parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä eläin- suojan toiminnassa.
5.7 Arvio ympäristövaikutuksista
Hakija arvioi, että tilan toiminta ei aiheuta merkittävää haittaa ympäristölle. Lannan ajon yhteydessä syntyy lannan hajua, joka ei poikkea normaalista maaseudun hajusta. Toi- minnasta ei aiheudu merkittävää meluhaittaa. Lähialueella ei ole pohjavesialueita ja alue kuuluu kunnallisen vesijohtoverkon piiriin. Lähin vesistö on Haapajärvi. Tuotannossa syntyvät valumat ja lanta johdetaan kaikki lantaloihin. Lannan ajossa noudatetaan nit- raattiasetuksen ohjeita. Toiminnasta ei synny päästöjä ilmaan, ainoastaan lannan ajon yhteydessä pieniä määriä typpeä. Päästöt maahan estetään asianmukaisesti rakennetuilla lannan varastotiloilla ja säiliöillä. Niiden kunnosta pidetään säännöllisesti huolta. Lan- nan ajon yhteydessä huolehditaan ajokaluston kunnosta ja hyvästä hygieniasta.
5.8 Poikkeustilanteisiin varautuminen
Navetassa ei ole helposti syttyviä toimintoja eikä siellä säilytetä koneita tai helposti syt- tyviä aineita. Paloturvallisuudesta huolehditaan ennaltaehkäisevästi sammuttimilla. Hä- tänumero on muistissa.
Laidunalueen aitaukset pidetään hyvässä kunnossa. Niissä käytetään sähkövirtaa. Aita- ukset tarkastetaan päivittäin. Liharotuiset eläimet ovat yleensä luonteeltaan rauhallisia.
Vierailuja kasvattamoon sallitaan rajoitetusti. Vierailujen yhteydessä huolehditaan suo- javaatetuksesta. Mahdollisissa tautiepäilyissä otetaan yhteys kunnan eläinlääkäriin.
Mikäli aiheutuu maaperän pilaantumista, esim. polttoainesäiliön vuodosta, saastunut maaperä poistetaan ja viedään kunnan osoittamaan ongelmajätepisteeseen. Tilalla on turvetta, johon maahan vuotanut polttoaine voidaan imeyttää tarvittaessa.
6 ASIAN KÄSITTELY
6.1 Asian vireilläolosta tiedottaminen
Lupahakemuksesta on tiedotettu ympäristönsuojelulain 38 §:n mukaisesti kuuluttamalla 7.10. – 8.11.2005 Pohjois-Savon ympäristökeskuksen ja Iisalmen kaupunginhallituksen ilmoitustauluilla. Hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä Pohjois-Savon ympäristökes- kuksessa sekä Iisalmen kaupungintalon neuvonnassa kuulutusajan. Hakemuskuulutus on julkaistu Iisalmen Sanomat -lehdessä 8.10.2005. Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu 5.10.2005 lähetetyllä kirjeellä naapurikiinteistöjen haltijoita.
6.2 Tarkastukset ja neuvottelut
Hakijan tilalla on hakemuksen johdosta pidetty tarkastus 28.10.2005. Tarkastuskäynnistä on laadittu pöytäkirja. Se on liitetty asiakirjoihin. Hakemukseen on lisätty saatavilla ole- vat tiedot emolehmäpihaton tukirakenteissa käytettävistä kyllästetyistä käytetyistä pyl- väistä. Hakemuksessa kuvattuja rakentamissuunnitelmia sekä tietoja eläinsuojan toimin- nassa syntyvistä jätteistä ja laiduntamisesta on täydennetty tarkastuskäynnin yhteydessä.
Tiedot on kirjattu hakemukseen ja tarkastuspöytäkirjaan.
6.3 Lausunnot
Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Iisalmen kaupunginhallitukselta, Ylä-Savon ter- veydenhuollon kuntayhtymän ympäristölautakunnalta ja Itä-Suomen lääninhallitukselta.
Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymän ympäristölautakunta 11.11.2005 § 147
Luvan saajan on huolehdittava siitä, että hänellä on käytössään riittävä määrä lantalatila- vuutta vuoden 2007 alusta alkaen. Nitraattiasetuksen (931/2000) mukaan lannan varas- tointi patteroimalla on sallittu vain työteknisistä syistä ja lantalat tulee mitoittaa 12 kuu- kauden varastointia varten. Tilalla on kiinnitettävä huomiota lannan kuljetukseen ja re- hujen varastointiin. Näin estetään ympäristöön kohdistuvat päästöt.
Luvan saajan tulee olla selvillä, minkä ikäisiä ja laatuisia hänen eläinsuojassa käyttä- mänsä kyllästetyt tukipylväät ovat. Valtioneuvoston asetus (440/2003) kyllästettyjen tuotteiden käytöstä, uudelleenkäytöstä ja markkinoinnista asettaa vaatimukset vanhojen pylväiden uudelleenkäytölle. Niiden käyttö on luvitettava tämän lupahakemuksen yhtey- dessä.
Itä-Suomen lääninhallitus 23.6.2005
Lantaa levittäessä talousvesikaivojen ympärille tulee jättää riittävä suojavyöhyke. Re- hun-, eläinten- ja lannankuljetuksen ajoreitit on pyrittävä järjestämään siten, etteivät ne risteä keskenään.
Euroopan parlamentin ja neuvoston muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimis- tä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä antaman asetuksen (EY N:o 1774/2002) mukaan kuolleet, kuolleina syntyneet ja lopetetut nautaeläimet kuuluvat luokan 1 ainek- siin. Ne on poltettava hyväksytyssä eläinjätteen polttolaitoksessa tai käsiteltävä vastaa- vassa käsittelylaitoksessa. Kaiken ikäiset naudat kuuluvat raatojen keräilyn piiriin keräi- lyalueella. Tuottajien tulee hävittää naudat toimittamalla ne eläinjätteen käsittelylaitok- seen.
Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläimistä saatavien sivutuotteiden hävittämisestä syrjäisillä alueilla sekä kuolleiden lemmikkieläinten hävittämisestä (1374/2004) määrää, että edellä esitetystä saa poiketa seuraavasti: Kuolleena syntyneet vasikat ja nautojen ko- titeurastuksessa syntyneet teurasjätteet saa haudata tai toimittaa valtioneuvoston päätök- sen (861/1997) mukaisesti hyväksytylle kaatopaikalle. Hautaamisen tulee tapahtua ase- tuksen (1374/2004) 7 §:n mukaisesti. Hautaamisesta tulee tehdä saman asetuksen 8 §:n mukainen ilmoitus kunnaneläinlääkärille ja 9 §:n mukaiset toimenpiteet (kirjanpitovel- vollisuus).
Raatojen poistoon osastoista on oltava selkeä suunnitelma. Raadoille on oltava suojattu, tiivispohjainen säilytyspaikka noutoa varten. Haittaeläimet eivät saa päästä käsiksi raa- toihin.
Tuotanto-olosuhteiden ja rakenteiden vaatimuksista on tarkemmin säädetty maa- ja met- sätalousministeriön normeilla.
Hakijan tulee tunnistaa toimintaansa uhkaavat erityistilanteet ja varautua niihin jo enna- kolta. Sellaisia voivat olla esimerkiksi salmonellan pääsy karjaan vasikoiden tai rehun mukana ja sen seurauksena suuren salmonellan saastuttaman lantaerän ja navetan puh-
distus. Pitkäkestoinen sähkökatkos, ongelmat talousveden saannissa tai tulipa- lossa kuolleiden nautojen käsittely saattavat aiheuttaa erityistilanteen.
Toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa hajun, melun tai jätevesipäästöjen muodossa.
Iisalmen kaupunginhallitus 16.6.2005
Kaupunginhallituksella ei ole huomautettavaa Antti Niskasen ympäristölupahakemuk- sesta.
6.4 Muistutukset ja mielipiteet sekä esitetyt vaatimukset
Henkilö A.A. ja kaksi muuta allekirjoittajaa 3.11.2005
Nykyinen Pesola-tilan toiminta on aiheuttanut haju-, kärpäs- ja meluhaittoja ja ilmeisesti päästöjä ympäristöön.
Toimintaa laajennettaessa on huolehdittava, että em. epäkohdat korjataan eikä uusia haittoja naapureille aiheudu.
Aivan rajallamme ja vesistössäkin (mm. uimarantamme vieressä) tapahtuva laiduntami- nen on lisännyt haju- ja kärpäshaittoja.
Laiduntamisen ja tilan muun toiminnan on tapahduttava lain ja ympäristökeskuksen oh- jeiden mukaisesti ja ympäristökeskuksen jatkuvassa valvonnassa.
6.5 Hakijan vastine muistutukseen
Hakijalle on 22.11.2005 päivätyllä kirjeellä varattu tilaisuus esittää vastineensa annetuis- ta lausunnoista ja muistutuksesta.
Antti Niskanen 26.11.2005
Pesolan tila on toiminut ennen ja toimii nyt ja tulevaisuudessa vallitsevien lakien ja oh- jeiden mukaan.
Pesolan perinteiset laidunmaat on palautettu alkuperäiseen käyttöönsä. Kunkin ihmisen kokemukset haju- ja kärpäshaitoista ovat hyvin subjektiivisia. Laiduntavat eläimet viih- tyvät pääsääntöisesti avonaisella laidunmaalla. Muistuttajien kesämökit eivät sijaitse avonaisten laidunmaiden lähellä. Eläinten juomapaikka on aidattu siten, että se on mah- dollisimman kaukana rannan kesämökistä (vähintään 200 metriä). Laidunmaita käyte- tään kierrättäen, joten lehmät vasikoineen eivät ole koko laidunaikaa kyseisellä rantaan rajoittuvalla laitumella.
Pesola ei ole museoitu perinnetila vaan nykyaikainen maatalousyritys, jossa käytetään moderneja työvälineitä. On ikävää, että hakijan harjoittaessa elinkeinoaan naapurit ko- kevat tulleensa häirityiksi. Hakija ei pysty vaikuttamaan siihen, että maatalouden kiirei- sin sesonki sattuu juuri samaan ajankohtaan, jolloin suurin osa suomalaisista on lomalla.
7 RATKAISU
Pohjois-Savon ympäristökeskus myöntää Antti Niskasen eläinsuojan toiminnalle ympä- ristönsuojelulain 28 §:n mukaisen ympäristöluvan. Toiminnassa on noudatettava hake- musta ja seuraavia lupamääräyksiä.
7.1 Vastaus yksilöityihin lausuntoihin
Ympäristölupaan ei sisälly eläintautien ehkäisemiseen ja leviämiseen liittyviä vaatimuk- sia, koska ympäristökeskus ei ole toimivaltainen ko. asiassa. Muut lausunnoissa ja muis- tutuksessa esitetyt asiat, joita ei ole esitetty hakemuksessa, on otettu huomioon lupamää- räyksissä tai päätöksen perusteluissa.
7.2 Lupamääräykset
7.2.1 Lantavarastot, niiden tyhjennys ja lannan kuljetus
1. Tiivistä lannan varastointitilaa tulee olla riittävästi niin, että siihen voidaan varastoida 12 kuukauden aikana syntyvä lanta. Luvan saajan tulee toimittaa 30.4.2006 mennessä Pohjois-Savon ympäristökeskukselle selvitys lannan varastoinnin järjestämisestä.
2. Lantavarastot on tyhjennettävä ja niiden kunto on tarkastettava vuosittain. Lantavaras- toja tyhjennettäessä ja lantaa kuljetettaessa on toimittava niin, että lantaa ei pääse hallit- semattomasti ympäristöön. Jos vuotoja aiheutuu esimerkiksi kuivalannan kuormaami- sessa, on varastojen ympäristö ja siirtotiet siistittävä. (YSL 7-8 §, 43 §, JäteA 7 §, VNA maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn ehkäisemiseksi 4 §)
Perustelut: Lanta tulee varastoida tiiviissä varastossa siten, ettei varastoinnista aiheudu vesistöjen pilaantumista tai muuta ympäristöhaittaa. Luvan saajan eläinsuojien toimin- nassa syntyy kuivikelantaa 12 kuukauden aikana lupahakemuksen mukaisella täydellä eläinmäärällä noin 3300 m3. Lantavarastoja on olemassa uuden kuivalantalan rakentami- sen jälkeen 1760 m3. Lannan varastointitilavuus ei ole riittävä, vaikka emolehmien lai- duntaminen otetaan huomioon tarvittavaa tilavuutta laskettaessa. Luvan saajan on mah- dollista lisätä varastointitilavuutta esimerkiksi vuokraamalla käytöstä poistettu lantala tai rakentamalla tiivispohjainen lantavarasto lannanlevityspellon läheisyyteen. Selvityksen perusteella valvova viranomainen voi arvioida, varastoidaanko lanta siten, ettei siitä ai- heudu ympäristöhaittaa.
Lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Säiliön pohjalle kertyneet mah- dolliset saostumat poistetaan. Samalla rakenteet voidaan tarkastaa mahdollisten vaurioi- den havaitsemiseksi. Toiminnasta ei saa aiheutua ympäristön asukkaille tai muille asian- osaisille kohtuutonta viihtyvyyteen tai terveyteen kohdistuvaa rasitusta.
7.2.2 Raaka-aineiden, polttoaineiden ja jätteiden varastointi
Rehut, polttonesteet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa, maaperän tai pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristöl- le. Kuolleet eläimet tulee säilyttää tiiviillä alustalla ja huolellisesti peitettynä.
Polttonestesäiliöiden alustan ja polttonesteen tankkauspaikan on oltava tiivis si-
ten, että vuodot tankkauksessa voidaan kerätä talteen. Polttoöljysäiliöt tulee sijoittaa tii- viille alustalle siten, etteivät mahdolliset vuodot voi päästä maaperään ja ne voidaan ha- vaita. Polttonesteen varastointi- ja tankkauspaikka on tehtävä määräyksen mukaiseksi 30.9.2006 mennessä. Varastointi- ja tankkauspaikan rakentamissuunnitelma tulee toi- mittaa viimeistään kolme kuukautta ennen rakentamisen aloittamista Pohjois-Savon ym- päristökeskukselle. Tankkauspaikan läheisyydessä tulee olla imeytysainetta polttoaine- vuotojen varalle.
(YSL 7 §, 8 §, 43 §, VNA 440/2003)
Perustelut: Säilörehu tulee tehdä tiiviille alustalle ja puristenesteen keräys on järjestettä- vä siten, ettei siitä aiheudu valumia ja ympäristön pilaantumista.
Maatalouskiinteistöissä oleviin polttoaineen jakelupisteisiin on mahdollista soveltaa Suomen standardisoimisliiton 8.11.2004 vahvistettua Palavien nesteiden jakeluasema – standardia (SFS 3352, 4. painos). Sen mukaan maatilojen polttonestesäiliöt tulee sijoittaa tiiviiseen altaaseen, josta puhtaat sade- ja sulamisvedet voidaan laskea pois vesitysyh- teen kautta. Öljyvuodon sattuessa öljy voidaan kerätä pois altaasta. Altaan ja tiiviin tankkauspaikan vaatimuksella ehkäistään maaperän pilaantumista. Imeytysainetta voi- daan käyttää öljyvahinkojen ensitorjunnassa ja siten estää öljyvuodosta aiheutuvia enempiä haittoja.
Valvova viranomainen voi ennen rakentamista esitettävien suunnitelmien perusteella ar- vioida, suojaavatko suunnitellut rakenteet riittävän hyvin ympäristöä pilaantumiselta.
Kemikaalien, kuten torjunta- sekä pesuaineiden, varastoinnissa ja käytössä tulee ottaa huomioon kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annetut määräykset. Haitta- eläimiä, kuten rottia ja hiiriä, tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyi- syyteen sekä eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi.
7.2.3 Kyllästettyjen pylväiden uudelleenkäyttö
Tiedot emolehmäpihaton rakentamisessa käytettävien kyllästettyjen vanhojen sähköpyl- väiden alkuperästä, käytettyjen pylväiden määrästä, niiden sijainnista rakenteissa ja kyl- lästysaineesta tulee olla tarkastettavissa ympäristöluvan valvojan tilakäynnillä. (VNA 8/2003 ja 440/2003)
Perustelu: Käytöstä poistetut arseenilla tai kreosootilla kyllästetyt pylväät ovat ongelma- jätettä. Niiden käyttö on sallittua kohteissa, joissa käyttö on hyväksytty ympäristöluvas- sa. Kosteutta kestävän, kyllästetyn puun käyttö eläinsuojan rakenteissa on tarpeen ihmis- ten ja karjan turvallisuuden kannalta. Emolehmäpihatossa käytöstä poistetut sähköpyl- väät tulevat kantaviksi pilareiksi katon alle. Ne eivät ole alttiina sään vaikutuksille.
Työntekijöille ei tule ihokosketusta pylväisiin. Pylväiden käytöstä emolehmäpihaton ra- kenteissa ei ole haittaa ympäristölle tai terveydelle. Pylväiden käyttö pihaton tukiraken- teissa on jätelain mukaista jätteiden hyötykäyttöä.
7.2.4 Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen
Ongelmajätteet, esim. jäteöljyt, akut ja loisteputket, tulee toimittaa ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen vähintään kerran vuodessa. Kyllästettyjen sähköpylväiden työstö- jätteet on toimitettava ongelmajätteenkeräilyyn. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet tulee toimittaa niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin, mikäli tällaisia on alueelle järjestetty.
Jätteiden avopoltto on kielletty. (YSL 43 §, 45 §, JäteL 4 §, 6 §, 12 §, 15 §)
Perustelu: Ongelmajätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää
niiden aiheuttamia terveyteen sekä ympäristöön kohdistuvia riskejä. Maatalousmuovit ovat hyötykäyttökelpoista jätettä, joka on toimitettava ensisijaisesti hyötykäyttöön. Jät- teiden avopoltto on kielletty, koska hallitsemattomassa poltossa syntyy haitallisia savu- kaasuja. Lämmityskattilassa poltettavaksi soveltuvat jätteet voidaan polttaa. Esimerkiksi paperi, pahvi ja käsittelemätön, puhdas puujäte soveltuvat poltettavaksi lämpökattilassa.
7.2.5 Laiduntaminen
Karjan pääsy on estettävä ranta-alueille, joilla eläimet voivat veteen päästessään aiheut- taa liettymistä, samentumista tai hygieniahaittaa. (YSL 42, 43 §, VNA 931/2000)
Perustelu: Tilan laitumet sijaitsevat 500 metrin matkalta Haapajärven rannalla. Laitumi- en läheisyydessä on kesäasutusta. Haapajärven veden laatu on todettu välttäväksi. Järvi on Pesolanniemen läheisyydessä olevalta Kynkänlahdelta otettujen vesinäytteiden perus- teella luokiteltu erittäin reheväksi. Eläinten pääsy veteen voi huonontaa veden laatua en- tisestään. Määräys on annettu vesistön pilaantumisen ja viihtyvyyshaitan estämiseksi.
7.2.6 Paras käyttökelpoinen tekniikka
Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. (YSL 4 §, 5 §, 43 §, YSA 19 §)
Perustelu: Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten ympäristövaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja siinä mielessä seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan.
7.2.7 Toiminnan muuttaminen ja lopettaminen
Sellaisista toiminnan valvonnan ja päästöjen lisääntymisen kannalta olennaisista muu- toksista, joita ei ole tässä luvassa huomioitu, tulee tehdä ilmoitus hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä Pohjois-Savon ympäristökeskukselle. Toiminnan lopettami- sesta on ilmoitettava ympäristökeskukselle. (YSL 28, 43, 46, 83, 90 §, YSA 30 §)
Perustelu: Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toi- minnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muu- toksista, kuten suunnitelmista muuttaa lannan varastointitapaa. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määrä- yksiin ja arvioi, onko lupaa tarpeen muuttaa. Toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uuden luvan hakemista.
Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristö- riskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku vi- ranomaiselle myös mainituissa tilanteissa.
7.2.8 Häiriö- ja poikkeustilanteet
Häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Iisalmen ympäristönsuojeluviranomaiselle.
(YSL 4 - 5 §, 43 § 1 mom kohta 3, 76 §, JäteL 4 ja 6 §)
Perustelu: Toiminnassa on meneteltävä toiminnan edellyttämällä huolellisuu-
della ja varovaisuudella ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Toiminnassa tulee ottaa huomioon toiminnan aiheuttaman pilaantumisen vaaran todennäköisyys, onnetto- muusriski sekä mahdollisuudet onnettomuuksien estämiseen ja niiden vaikutusten ra- joittamiseen. Haitalliset ympäristövaikutukset tulee ehkäistä ennakolta. Milloin niitä ei voida ehkäistä kokonaan ennakolta, ne on rajoitettava mahdollisimman vähäisiksi. Toi- minnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa riskeistä, niiden ympäristö- vaikutuksista ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ilmoitus tulee tehdä ainakin seuraavissa tilanteissa: lietesäiliön rikkoontuminen tai ylivuoto, polttoai- nesäiliön rikkoutuminen, epidemia tai muu vastaava tapahtuma, jossa kuolee paljon eläimiä.
7.2.9 Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi
Luvanhaltijan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta.
Kirjanpidon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat:
- eläinmäärät
- lannanlevityspeltojen vuokra- ja mahdollisten lannan luovutus- ja vastaanottosopimus- ten ja levitysalojen muutokset
- toteutuneet lantamäärät ja lannan varastointitilavuuden riittävyys - mahdollisuuksien mukaan lannan levityssuunnitelma
- jätteet, niiden määrät, toimituspaikat ja käsittelytavat - eläinsuojan rakenteiden tarkkailu
- toiminnassa havaitut häiriötilanteet tai muut poikkeukselliset tilanteet.
Jätetiedot on ilmoitettava vuosiraportissa helmikuun loppuun mennessä Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Iisalmen ympäristönsuojeluviranomaiselle. Muut kirjanpitotie- dot tulee olla valvovan ympäristöviranomaisen tarkastettavissa tilalla. (YSL 4 §, 5 §, 43
§, 46 §, YSA 30 §, Jäte 51 §, 52 §)
Perustelu: Toiminnanharjoittajalle on annettu kirjanpito- ja raportointivelvoite laitoksen toiminnan osalta viranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämisek- si. Toiminnasta saamiensa tietojen perusteella viranomainen voi seurata laitoksen toi- minnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Lannan vas- taanottosopimuksien kirjaamisella ja raportoimisella varmistetaan, että myös lannan vas- taanottosopimuksen tehneet käsittelevät ja levittävät lantaa voimassa olevien säännösten mukaisesti.
8 RATKAISUN PERUSTELUT
8.1 Luvan myöntämisen edellytykset
Ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset (YSL 41 §). Luvan myöntämisen edelly- tykset ovat (YSL 42 §, Jäte 6 §):
1. Toiminnasta ei aiheudu asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huo- mioon ottaen terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaa- rantumista toiminnan vaikutusalueella, naapurille, ympäristön tai kiinteistön asukkaille
tai omistajille kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, li-
asta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muusta vastaavasta vaikutuksesta.
2. Toimintaa ei ole sijoitettu asemakaavan vastaisesti.
3. Jätehuollossa käytetään parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mah- dollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Jätteet hyödynne- tään, jos se on teknisesti mahdollista eikä aiheuta kohtuuttomia lisäkustannuksia.
8.2 Luvan myöntämisen yleiset perustelut
Eläinsuoja sijoittuu maatalousvaltaiselle haja-asutusalueelle, jolla karjatalouden harjoit- taminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Hakemuksen mukaisesta toiminnasta, ottaen huomioon annetut lupamääräykset, ei voida katsoa etäisyyksien tai alueen aikaisemman käytön perusteella aiheutuvan merkittävää ympäristön pilaantumis- ta eikä naapurustolle kohtuutonta rasitusta tai haittaa. (YSL 6 §, 42 §, NaapL 17 §)
Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pelloilla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, että ei tapahdu ylilannoitusta eikä aiheudu siitä tai virheelliseen ajankohtaan suoritetusta levi- tyksestä johtuvaa ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Peltoalavaatimus on laskettu tässä si- ten, että käytettävissä on vähintään yksi peltohehtaari kolmea emolehmää, neljää li- hanautaa ja kahdeksaa alle kahdeksan kuukauden ikäistä nautaa kohden. Vaatimus pe- rustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimää- räiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön kotieläinta- louden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 antaman ohjeen mukaisesti. Tilalla on käytettä- vissä lannan levitykseen peltoa noin 90 ha. Peltoalaa tulisi olla vähintään 65 hehtaaria hakemuksen mukaiselle eläinmäärälle. Käytettävissä oleva peltoala on riittävä eläin- suojassa syntyvän lantamäärän hyödyntämiseen. Luvan saaja pitää kirjaa vuosittain käy- tettävissä olevasta lannanlevityspinta-alasta. Kirjanpito on tarkastettavissa tilalla. (YSL 43 §, 45 §, YSA 4 §)
Rannoilla tai ojien varsilla olevilta pelloilta ei huuhtoudu ravinteita vesistöön tai pohja- veteen, kun lannanlevityksessä noudatetaan nitraattiasetuksen määräyksiä. Järven ran- nalla olevilla laitumille laitetaan aita estämään eläinten pääsyn veteen, jos eläimet aihe- uttavat haittoja vesistölle. Lannanlevityspeltojen läheisyydessä mahdollisesti olevien ta- lousvesikaivojen ympärille jätettävät nitraattiasetuksen mukaiset suojavyöhykkeet ehkäi- sevät talousveden pilaantumista. Lannan levityksestä tai laiduntamisesta ei aiheudu pin- ta- tai pohjaveden pilaantumisvaaraa.
Lannan varastointitilavuuksien tulee vastata 12 kuukauden aikana syntyvän lannan mää- rää. Hakemuksen mukaan hakijan kuivalantavarastojen tilavuus on yhteensä 2110 m3. Kuivalantaa syntyy noin 3300 m3 vuodessa. Kuivalantaloihin kertyvän sadeveden määrä on noin 65 m3 vuodessa. Lannan varastointitilavuus ei ole riittävä 12 kuukauden aikana syntyvän lannan varastointiin. Luvan saaja laatii lupamääräyksen 7.2.1 mukaisesti selvi- tyksen lannanvarastoinnin järjestämisestä ja lisätilavuuden hankkimisesta vastaamaan 12 kuukauden aikana syntyvän lannan määrää.
Kuolleet eläimet tulee toimittaa hyödynnettäviksi tai käsiteltäviksi eläinjätteen käsittely- laitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä. Ha- kijan eläinsuojasta raadot toimitetaan Honkajoen eläinjätteenkäsittelylaitokseen. Kulje- tusta odottavat raadot säilytetään suojatussa säilytyspaikassa.
Käytöstä poistettuja kyllästettyjä sähköpylväitä voidaan käyttää maatilojen ra-
kennusten kantavissa puurakenteissa kohteissa, joissa niiden käytöstä ei aiheudu ympä- ristö- tai terveyshaittaa. Kyllästettyjen pylväiden työstöjätteet toimitetaan lupamääräyk- sen 7.2.4 mukaisesti ongelmajätteeksi.
Polttoainesäiliöt sijoitetaan tiiviille alustalle ja tankkauspaikasta tehdään tiivispohjainen lupamääräyksen 7.2.2 kohdan 3 mukaisesti. Tankkauspaikan läheisyyteen sijoitetaan imeytysainetta öljyvuotojen ensitorjuntaan. Polttonestevuodot maaperään estetään.
Eläinsuojan ja lantavaraston rakenteet rakennetaan tiiviiksi maa- ja metsätalousministe- riön antamien rakentamismääräysten ja –ohjeiden (MMM-RMO-C4, 7.1.2001) mukai- sesti. Rakenteiden kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti ja tarkkailusta pidetään kirjaa.
Poikkeuksellisista tilanteista, esim. polttonestevuodosta ilmoitetaan ympäristönsuojelu- viranomaisille, että viranomaiset voivat antaa ohjeet ympäristövahinkojen rajoittamisek- si. Pohjaveden ja pintavesien pilaantuminen estetään.
Edellä olevan perusteella ympäristökeskus katsoo, että eläinsuojan toiminta täyttää luvan myöntämisedellytykset, kun toiminta järjestetään esitetyn hakemuksen ja tämän päätök- sen määräysten mukaan. Lupa voidaan myöntää.
9 LUVAN VOIMASSAOLO
Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Uusi lupahakemus tulee jättää, jos toiminnan päästöt tai ympäristövaikutukset lisääntyvät olennaisesti. (YSL 55 §, 57 §)
9.1 Lupamääräysten tarkistaminen
Hakemus lupaehtojen tarkistamiseksi on jätettävä 31.12.2015 mennessä. Hakemuksessa on esitettävä ainakin kuvaus sen hetkisestä toiminnasta ja arvio toiminnan ympäristövai- kutuksista.
9.2 Asetuksen ja muiden säännösten noudattaminen
Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolos- ta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 §).
Lannan varastoinnissa, käsittelyssä ja levityksessä tulee noudattaa valtioneuvoston ase- tuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) annettuja määräyksiä ja ohjeita.
Lantavarastojen ja -kourujen rakentamistekniikassa tulee noudattaa maa- ja metsätalo- usministeriön rakentamismääräyksissä ja -ohjeissa: Kotieläinrakennusten ympäristön- huolto, (MMM-RMO-C 4, 7.1.2001) annettuja ohjeita.
10 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET
Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4-8, 28, 41-43, 45, 46, 55, 56, 76, 81, 83, 90, 96, 97, 100, 103, 105 §
Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 30 § Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 12, 15, 19, 51, 52 §
Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §
Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001)
Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoit- tamisesta (931/2000)
Valtioneuvoston asetus arseeniyhdisteellä ja sitä sisältävällä valmisteella käsitellyn puun, elohopeayhdisteen ja dibutyylitinavetyboraatin sekä niitä sisältävien tuotteiden markkinoille luovuttamisen ja käytön rajoittamisesta (440/2003)
Valtioneuvoston asetus kreosootin ja sillä käsitellyn puun käytön ja markkinoille luovut- tamisen rajoittamisesta (8/2003)
Lisäksi on otettu huomioon Ympäristöministeriön ohje Kotieläintalouden ympäristön- suojelusta 30.9.1998 sekä SFS standardi 3352, 4. painos Palavien nesteiden jakeluasema sekä opas arseenilla käsiteltyä puuta koskevan valtioneuvoston asetuksen (440/2003) tulkinnasta 28.6.2004.
11 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN
Päätöksestä peritään valtion maksuperustelain (150/92) ja ympäristöministeriön asetuk- sen (1237/2003) perusteella suoritemaksua 1200 euroa.
Perustelu: Hakemuksen mukaisen eläinsuojan ympäristöluvan käsittelymaksu on ympä- ristöministeriön asetuksen maksutaulukon mukaan 1200 euroa.
12 MUUTOKSENHAKU
Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Muutosta voi hakea myös pelkästään käsittelymaksun määräämiseen. Valitus on toimitettava Poh- jois-Savon ympäristökeskukseen. Valitusosoitus on liitteenä.
Lakimies Maija Toivanen
Tarkastaja Raili Pärjälä
13 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN
Päätös Antti Niskanen
Jäljennös päätöksestä
Iisalmen kaupunginhallitus
Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymän ympäristölau- takunta
Itä-Suomen lääninhallitus, Kuopion alueellinen palveluyk- sikkö
Suomen ympäristökeskus (sähköisesti)
Muistuttaja
Muistutuskirjelmän ensimmäisen allekirjoittajan on annettava päätöksestä tieto muille muistutuksen allekirjoittaneille. Mikäli hän laiminlyö ilmoitusvelvollisuuden, hän on velvollinen korvaamaan laiminlyönnistä aiheutuneen vahingon, sikäli kuin se on laimin- lyönnin laatuun ja muihin olosuhteisiin nähden harkitaan kohtuulliseksi (hallintolaki 56
§ 2 mom. ja 68 §)
Ilmoitus päätöksestä Asianosaiset
Ilmoittaminen ilmoitustaululla
Tästä päätöksestä ilmoitetaan Iisalmen kaupungin ja Pohjois-Savon ympäristökeskuksen ilmoitustauluilla valitusajan.
Liite Valitusosoitus
U:\vahti\niskanen\niskanen_lupa.doc
VALITUSOSOITUS
Liite Pohjois-Savon ympäristökeskuksen antamaan ympäristölupapäätökseen
Valitusviranomainen
Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen.
Valitusoikeus Valitusoikeus on:
1) sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea;
2) rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuo- jelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät;
3) toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät;
4) alueellisella ympäristökeskuksella sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristön- suojeluviranomaisella;
5) muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella.
Valitusaika
Päätös on annettu 8.12.2005. Valitus aika on 30 päivää tästä päivästä tätä päivää lukuun ottamatta.
Valitusaika päättyy 9.1.2006.
Valituksen toimittaminen
Valitus on jätettävä Pohjois-Savon ympäristökeskuksen kirjaamoon.
Käyntiosoite: Sepänkatu 2 B, 70100 Kuopio
Postiosoite: PL 1049, 70101 Kuopio
Sähköpostiosoite: kirjaamo.psa@ymparisto.fi
Telefax: 020 490 4777
Puhelin: 020 490 4777
Valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä (au- kioloaika klo 8.00 - 16.15). Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä. Pos- tiin asiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukiolo- ajan päättymistä.
Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmässä, joka on osoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava:
• valittajan nimi ja kotikunta
• postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa
• päätös, johon haetaan muutosta
• miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
• perusteet, joilla muutosta vaaditaan
Valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä on allekirjoitettava valituskirjelmä (sähköisesti jätetyssä vali- tuksessa ei tarvita allekirjoitusta). Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä:
• päätös, johon haetaan muutosta alkuperäisenä tai jäljennöksenä
• asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomai- selle.
Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakijalta peritään Vaasan hallinto-oikeudessa muutoksenhakuasian käsittelystä oikeudenkäyntimaksuna 80 euroa.
