YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 1 (12) Dnro PSA-2008-Y-341-111
Annettu julkipanon jälkeen 24.2.2009
1 ASIA
Ympäristönsuojelulain 28 §:n mukainen ympäristölupa, joka koskee Kaavin Kalanie- men maankaatopaikan toimintaa.
2 HAKIJA
Kaavin kunta PL 13
73601 KAAVI
Yhteyshenkilö: Ari Räsänen p. (017) 664 1601
3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTEEENA OLEVA TOIMINTA
Kaavin kunta on läjittänyt omistamalleen Myhkymäki 5:29 tilalle puhtaita ylijäämämaita vuodesta 2003 alkaen noin 5 000 m3. Alueen täyttöä jatketaan edelleen niin, että alueelle läjitetään maa- ja kiviaineksia yhteensä 11 000 m 3.
Ympäristönsuojelulain 28 §:n 2 momentin 4 kohdan ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 3 momentin mukaan ympäristölupaa on haettava kaatopaikalle tai muulle jätease- tuksen liitteessä 5 tai 6 määriteltyyn jätteen hyödyntämiseen tai käsittelyyn, joka on ammattimaista tai laitosmaista.
4 TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN
Ympäristönsuojeluasetuksen 6 §:n 1 momentin kohdan 12 a perusteella kaatopaikan lu- pahakemus käsitellään alueellisessa ympäristökeskuksessa.
5 HAKEMUS
5.1 Asian vireille tulo
Ympäristölupahakemus on kirjattu saapuneeksi Pohjois-Savon ympäristökeskukseen 3.11.2008.
5.2 Lisäselvitykset
Ympäristökeskus pyysi neuvottelussa 20.11.2008 täydentämään hakemusta.
Hakija toimitti kaatopaikan tarkkailusuunnitelman sekä käyttöaikaa, kapasiteettia ja va- kuutta koskevat lisäselvitykset 4.12.2008.
5.3 Toimintaa koskevat luvat
Alueelta on vuosituhannen vaihteessa otettu maa-aineksia. Ottamissuunnitelmassa alu- een jälkihoidoksi on määritetty täyttäminen puhtailla maa-aineksilla ja sen jälkeen alu- een metsittäminen.
5.4 Alueen kaavoitustilanne sekä muut maankäytön rajoitukset.
Koillis-Savon seutukaavassa (vahvistettu 1995) alue sijaitsee Kaavin taajamatoiminto- jen alueen rajalla.
5.5 Sijaintipaikka ja sen ympäristö
Maankaatopaikka sijaitsee Kaavin kunnan Kaavin kylässä Myhkymäki 5:29 tilalla, jonka omistaa Kaavin kunta. Suunnittelualueen pinta-ala on 0,9 ha ja se sijaitsee noin 2 km Kaavin kirkonkylästä kaakkoon, Kalaniemen tien vieressä.
Kyseiseltä alueelta on vuosituhannen vaihteessa otettu hienoja maa-aineksia 1,0 – 3,5 metrin paksuudelta. Tätä aiemmin alue on ollut peltoa. Ottamistoiminnan päätyttyä noin 2000 m2:n alueelle on tuotu puhtaita maa-aineksia noin 5000 m3. Muu osa alueesta on vanhan ottamistoiminnan jäljiltä viimeistelemätöntä, puutonta aluetta. Alueen eteläpää- hän on muodostunut noin 2800 m2:n suuruinen lammikko, jossa vettä on keskimäärin 0,5 metriä. Alueen matalimmat kohdat ovat tasolla +100.70. Valumavedet alueelta las- kevat ojaa pitkin Kaavin järveen, joka on lähimmillään 50 metrin päässä. Kaavinjärven vedenpinta vaihtelee tasojen +100.81 – +101.26 välillä.
Ympäröivät alueet ovat pääasiassa metsätalouskäytössä. Alueen itäpuolella on koivuval- taista nuorta kasvatusmetsää ja muutoin ympäröivät alueet ovat havupuuvaltaisia kasva- tusmetsiä. Maankaatopaikan välittömässä läheisyydessä ei ole lähteitä, pohjavesialueita eikä luontoarvoiltaan merkittäviä kohteita. Lähin asuinrakennus on noin 50 metrin pääs- sä maankaatopaikan rajasta itään. Muut lähimmät kiinteistöt sijaitsevat alueen länsi- ja kaakkoispuolella noin 150 metrin päässä.
5.6 Kuvaus maankaatopaikan toiminnasta
Maankaatopaikan täyttöalueen pinta-ala on 0,70 ha. Alueelle otetaan vastaan puhtaita maa- ja kiviaineksia, kerättyä hiekoitushiekkaa ja pintamaita. Pintamaat varastoidaan ka- soihin ja käytetään alueen viimeistelyyn. Vastaanotettavat massat pengerretään pääty- pengerryksenä ja vuotuinen täyttömäärä on keskimäärin 650 m3. Työkoneina alueella käytetään pyöräkuormaajaa ja kaivinkonetta. Alue täytetään korkeimmillaan tasoon +104.50. Täyttöpaksuus vaihtelee 1,0 – 3,5 metriin.
Kuormat tuodaan maankaatopaikalle valvotusti siten, että kunnan nimeämä henkilö tar- kastaa ja ohjaa ne oikealle täyttöalueelle. Alueelle tuodaan ylijäämämassoja sen aukiolo- aikoina keskimäärin kaksi kuormaa päivässä kuudentoista vuoden ajan. Maakaatopaikan liittymään asennetaan puomi, joka on työajan ulkopuolella suljettuna.
Maankaatopaikan reunoille rakennettavilla eristysojilla estetään ulkopuolisten vesien pääsy täyttöalueelle. Alueelta muodostuvat vedet johdetaan viettona täyttöalueen reuna- ojiin, josta ne johdetaan laskeutusaltaan kautta eristysojaan. Alueen pohjoispuolelle muodostuvat valumavedet johdetaan sadevesiviemärillä (200 T8) eristysojaan. Laskeu- tusaltaan vesipinta-ala on noin 1 % valuma-alasta eli noin 70 m2. Altaan koko on (vesi- pinta-ala) 6 m x 12 m ja syvyys 1,3 m. Allas rakennetaan siten, että se voidaan tyhjentää koneellisesti kahdelta puolelta. Laskeutusallas tyhjennetään viimeistään, kun lietetila on täyttynyt puolilleen.
Alueella ei säilytetä poltto- ja voiteluaineita eikä muita kemikaaleja. Koneita ja laitteita ei pestä, huolleta eikä tankata alueella.
5.7 Alueen viimeistely
Maankaatopaikkaa täytetään suunnitelman mukaisesti osa-alueittain. Kunkin osa-alueen täytyttyä massat tiivistetään ja reunaluiskat muotoillaan 1:3 kaltevuuteen. Laki tasataan niin, ettei sinne jää vettä kerääviä painanteita ja pinta on vähintään 1 – 2 %:n kaltevuu- dessa. Alue muotoillaan ympäristöön sopivaksi loivapiirteiseksi kumpareeksi.
Lopuksi pintaan levitetään 30 – 50 cm:n kerros alueelle tuotuja pintamaita. Puuston an- netaan levitä alueelle luontaisesti ja tarvittaessa metsittymistä nopeutetaan täydennysis- tutuksin.
5.8 Liikennejärjestelyt
Liikennöinti maankaatopaikalle yleiseltä tieltä tapahtuu olemassa olevaa tietä ja liitty- mää käyttäen.
5.9 Ympäristökuormitus ja sen rajoittaminen
Toiminnasta ei synny jätevesiä. Alueelle sijoitetaan puhtaita maa- ja kiviaineksia, joiden joukossa on pieniä määriä pintamaiden mukana tulevaa humusta. Maa-aineksen valumi- nen sade- ja sulamisvesien mukana ympäristöön estetään täyttöalueen reunaojilla ja las- keutusaltaalla. Ulkopuolisten vesien pääsy alueelle estetään maankaatopaikan reunoille rakennettavien eristysojien avulla.
Alueelle tuotavat maa- ja kiviainekset ovat tavallisesti kosteita, jolloin pölyäminen on vähäistä ja rajoittuu pienelle alueelle. Loppusijoitettavat maat tiivistetään pölyämisen es- tämiseksi. Maankaatopaikan ympärillä oleva suojapuusto estää myös pölyn leviämistä ympäristöön. Kuivan ja herkästi pölyävän maa-aineksen läjittämistä vältetään tuulisella säällä.
Puhtaiden maa-ainesten läjittämisellä ei ole maaperää ja pohjavettä pilaavaa vaikutusta.
Haitalliset vaikutukset maaperään ja pohjaveteen estetään valvomalla alueelle tuotavan maa-aineksen laatua. Ennen maa-aineksen tuontia alueelle varmistetaan, mistä maa-aines on peräisin ja ettei se sisällä ympäristölle tai terveydelle haitallisia aineita. Koska maa- massat tiivistetään, suotoveden muodostuminen maankaatopaikalla on vähäistä.
5.10 Ympäristöriskit, onnettomuudet ja häiriötilanteet sekä niihin varautuminen Maankaatopaikkatoimintaan voi liittyä seuraavia riskejä:
kaatopaikalle tuodaan sinne kuulumattomia jätteitä, joista vaarallisimpia ovat ongelmajätteet ja muut myrkylliset aineet
rakenteiden vauriot ja täytön sortumat
liikenteen riskit
Mikäli maankaatopaikalle ohjautuu sinne kuulumattomia jätteitä, on sillä vaikutusta alu- eelta suotautuvien vesien laatuun. Koska maankaatopaikalla ei ole erityisiä pohjaraken- teita, kohdistuvat haittavaikutukset pääasiassa pohjaveteen.
Jätteiden laadun valvonnan pettämiseen liittyvää riskiä voidaan pitää kaikkein suurim- pana maankaatopaikkatoiminnan riskinä. Tämän johdosta laadun valvonta on ensiarvoi- sen tärkeää myös kuormien purkuvaiheessa.
Sortumien syntyminen ehkäistään tiivistämällä täyttö huolellisesti. Luiskien vakavuutta voidaan vahvistaa tarvittaessa mm. loivennuksin. Maankaatopaikan penkereet ovat mata- lia, joten sortumat ovat epätodennäköisiä. Valumavesien laskeutusaltaan rakenteiden rikkoutuessa altaan vedet huuhtoutuvat alapuoliseen vesistöön, jolloin vesien sisältämä kiintoaines ja humus aiheuttavat purkuvesien samentumista. Haittavaikutus on väliaikai- nen ja allas voidaan korjata. Huolellisella suunnittelulla ja rakentamisella estetään las- keutusaltaan rakenteelliset vauriot.
Maamassojen kuljetukset ovat raskasta liikennettä, johon liittyvät omat turvallisuusris- kit, mutta tässä niitä voidaan pitää pieninä, koska toiminta maankaatopaikalla on vähäis- tä. Maamassat voivat pölytä kuljetuksen aikana. Haittojen vähentämiseksi kuormat voi- daan peittää tai kastella tarvittaessa. Työkoneiden riskejä ovat koneiden kaatuminen ja öljyvuodot. Kaatumisriskiä vältetään noudattamalla työturvallisuusmääräyksiä ja hyvää työtapaa. Öljyvuotoihin varaudutaan pitämällä koneet ja laitteet kunnossa ja varataan alueelle öljynimeytysturvetta. Öljyvahingon sattuessa öljyyntynyt maa poistetaan. Öljy-
vahingoista ilmoitetaan välittömästi Pohjois-Savon pelastuslaitokselle, kunnan ympäristönsuojelutoimistoon ja Pohjois-Savon ympäristökeskukseen.
5.11 Toiminnan vaikutukset ympäristöön
Käsiteltävät maat ovat puhtaita luonnonmaita, joista ei aiheudu hajuhaittoja eikä pien- eläinhaittoja. Maankaatopaikasta ei aiheudu roskaantumista. Maamassojen ja hiekoitus- hiekan mukana mahdollisesti tulevat roskat kerätään talteen ja toimitetaan kaatopaikalle.
Alue on vanhaa maa-ainesten ottamisaluetta, jota on osittain täytetty. Läjitystoiminnasta ei ole vaikutuksia kaukomaisemaan. Vaikutukset ovat lähimaisemakuvaan ja läjitysalu- eeseen liittyviä ja jäävät väliaikaisiksi ja vähäisiksi.
Vaikutuksen pintavesiin arvioidaan vähäisiksi, eikä niitä voida erottaa vesialueeseen kohdistuvasta muusta kuormituksesta. Alueelta ei myöskään arvioida aiheutuvan merkit- tävää pölyhaittaa ympäristöön. Maankaatopaikalla ei muodostu kaatopaikkakaasuja.
Puhtaiden maa-ainesten läjittämisellä ei ole maaperää ja pohjavettä pilaavaa vaikutusta.
Meluhaittoja voidaan pitää pieninä, koska toiminta maankaatopaikalla on vähäistä.
5.12 Tarkkailu ja raportointi
Käyttötarkkailu: Maankaatopaikalle nimetään asianmukaisen pätevyyden omaava vas- taava hoitaja. Hoitajan vastuulla on maa-ainesten vastaanotto, maankaatopaikan hoito, kirjanpito sekä tarkkailu. Lisäksi hänen vastuullaan on myös alueen sulkeminen ja jälki- hoito.
Maankaatopaikalle tuotavat kuormat tarkastetaan ja sinne sopimaton maa-aines palaute- taan takaisin jätteen haltijalle. Maankaatopaikan hoitaja pitää kirjaa alueelle tuotavista ja alueelta lähtevistä maa-aineskuormista. Kirjanpitoon merkitään materiaalin määrä, laatu, alkuperä, tuontipäivä ja tuoja.
Vesitarkkailu (24.11.2008 päivätty tarkkailuohjelma): Maankaatopaikan veden laatua tarkkaillaan kerran vuodessa keväällä huhti – toukokuussa kaatopaikan laskeutusaltaasta asemalta P1. Taustatilanteen selvittämiseksi pyritään kevään 2009 näyte ottamaan ennen maiden tuontia alueelle.
Näytteistä analysoidaan: lämpötila, happi, pH, sähkönjohtavuus, sameus, kiintoaine, CODMn, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, kokonaisfosfori, rauta, sinkki, kloridi ja fekaa- liset kolit.
Tarkkailuista tehdään vuosittain yhteenvetoraportti, joka toimitetaan Kaavin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Pohjois-Savon ympäristökeskukselle. Raportista il- menevät käsiteltyjen maa-ainesten määrä ja laatu, käytetty kaatopaikan täyttötilavuus ja pinta-ala, sekä kaatopaikkavesien aiheuttama kuormitus.
5.13 Parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltaminen
Ylijäämämaiden vastaanottoalue on asianmukainen ja maamassat otetaan vastaan valvo- tusti ja niiden laatua tarkkaillaan myös kuormia purettaessa. Maankaatopaikalle pääsy muuna aikana on estetty puomilla, aluetta täytetään suunnitelmallisesti ja täytössä ote- taan huomioon vakavuus sisäisiä ja ulkoisia murtumia vastaan. Vesien käsittelymene- telmä on yleisesti käytetty ja hyväksytty. Maankaatopaikka maisemoidaan asianmukai- sesti.
Edellä olevan perusteella maankaatopaikalla noudatetaan ympäristönsuojelulaissa tarkoi- tettua parasta käyttökelpoista tekniikkaa.
5.14 Vakuus
Hakija on esittänyt vakuudeksi 1500 euron pantattua tiliä, jossa pantin saajana on Poh- jois-Savon ympäristökeskus. Hakijan mukaan 1500 euroa kattaa alueen viimeistelystä aiheutuvat kustannukset.
6 ASIAN KÄSITTELY
6.1 Asian vireilläolosta tiedottaminen
Lupahakemuksesta on tiedotettu ympäristönsuojelulain 38 §:n mukaisesti kuuluttamalla 22.12.2008 – 21.1.2009 Pohjois-Savon ympäristökeskuksen ja Kaavin kunnan ilmoitus- tauluilla sekä ilmoittamalla kuulutuksesta Koillis-Savo -lehdessä 22.12.2008.
Hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Kaavin kunnanvirastolla ja Poh- jois-Savon ympäristökeskuksessa. Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu kirjeellä naa- purikiinteistöjen haltijoille 17.12.2008.
6.2 Lausunnot
Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Kaavin kunnanhallitukselta, Kaavin ja Juankosken ympäristölautakunnalta ja Koillis-Savon kansanterveystyön kuntayhtymältä.
Ympäristölautakunta puoltaa 16.1.2009 lausunnossaan ympäristöluvan myöntämistä seuraavin kommentein:
- Alueen liittymään asennettava puomi ja kuormien tarkastus ovat tärkeitä, jotta alueelle ei tule sinne kuulumatonta tavaraa. Jos näin kaikesta huolimatta tapahtuu, on ne pikai- sesti toimitettava pois.
- Alue on siistittävä / tasoitettava muutamia kertoja kesällä, jotta alueesta ei aiheudu toiminta-aikana maisemahaittaa.
Koillis-Savon kansanterveystyön kuntayhtymällä ei ole lupahakemuksen suhteen huomautettavaa terveydensuojelulain nojalla (14.1.2009).
6.3 Muistutukset ja mielipiteet
Kalaniemen tiehoitokunta ehdottaa muistutuksessaan 17.1.2009 kaatopaikan käytöstä seuraavaa:
- käyttö kielletty kelirikon aikaan - ainoastaan maa-aineksille - maisemointi riittävän usein
- kaatopaikan aiheuttamat ylimääräiset tien kunnossapitokulut hoitaa kaatopaikan omis- taja.
6.4 Hakijan vastine
Hakija on ympäristölupahakemuksen liitteenä olleessa suunnitelmaselostuksessa 29.8.2008 tuonut ilmi, että liittymään rakennetaan puomi (on jo rakennettu) ja että käyt- tötarkkailuun kuuluu kuormien tarkastus ja maankaatopaikalle sopimattoman aineksen palauttaminen jätteen haltijalle. Hakijalla ei ole tähän kohtaan huomautettavaa.
Ympäristölautakunta esittää lisäksi, että alue on siistittävä / tasoitettava muutamia kerto- ja kesässä. Hakija toteaa, että maankaatopaikalle tuodaan ylijäämämaita vain maankaa- topaikan omistajan (Kaavin kunta) luvalla ja valvonnassa. Vastaanotettaessa maita maankaatopaikalle, tullaan maa-ainesten tuoja velvoittamaan myös tasaamaan tuodut kuormat välittömästi maanajon loputtua. Maankaatopaikan hoitaja valvoo myös tätä määräystä.
Kalaniemen tiehoitokunta on muistutuksessaan 17.1.2009 tehnyt ehdotuksia maankaatopaikan käytöstä. Maankaatopaikka on tarkoitettu vain puhtaille maa-
aineksille, kuten ympäristölupahakemuksessa on todettu. Maankaatopaikan maisemoin- nista hakija viittaa siihen, mitä asiasta on vastattu ympäristölautakunnan lausuntoon.
Tien käyttöä ja kunnossapitoa säätelee laki yksityisistä teistä. Kaavin kunta on Kalanie- men tiehoitokunnan osakas ja yksiköinnissä on huomioitu kunnan aiheuttama liikenne po. tielle.
7 RATKAISU
Pohjois-Savon ympäristökeskus myöntää Kaavin kunnan Kalaniemen maankaatopaikalle ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisen ympäristöluvan. Toiminnassa on noudatettava hakemusta ja seuraavia lupamääräyksiä.
7.1 Vastaus yksilöityihin lausuntoihin ja muistutukseen
Lausunnoissa ja muistutuksessa esitetyt asiat on otettu huomioon lupamääräyksissä ja niiden perusteluissa.
7.2 Lupamääräykset
7.2.1 Alueella käsiteltävät jätteet
Kalaniemen maankaatopaikalle saa sijoittaa vain rakennustoiminnasta tulevia puhtaita ylijäämämaita (jäteluokka 17 05 04).
Mikäli alueelle tuodaan muuta jätettä, on se viipymättä toimitettava paikkaan, jonka ym- päristöluvassa vastaavan jätteen vastaanotto on hyväksytty tai jäte on palautettava jätteen haltijalle.
(YSL 43 §, 45 §, YSA 20 §, JäteL 3 §, 6 § sekä 18 §, YMp yleisimpien jätteiden ja on- gelmajätteiden luettelosta)
Perustelu: Kaatopaikkoihin ja jätteiden sijoittamiseen niille sovelletaan valtioneuvoston antamaa kaatopaikkoja koskevaa päätöstä (VNp 861/97). Päätöstä ei kuitenkaan sovelle- ta paikkaan, jonne sijoitetaan vain puhtaita maa-aineksia. Kalaniemen maankaatopaikal- le ei ole esitetty rakennettavaksi valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksen mukaisia pohja- ja pintarakenteita eikä kaatopaikan hoitoa ole muutoinkaan suunniteltu kaatopaikkapää- töksen mukaisesti. Näin ollen maankaatopaikalle saa sijoittaa vain puhtaita ylijäämämai- ta.
7.2.2 Alueen hoito ja valvonta
Alueen ympäristön siisteyttä on valvottava ja alueelle johtava tien puomi on pidettävä kunnossa ja lukittuna.
Pölyämisen vähentämiseksi aluetta ja sinne läjitettäviä jätteitä on kasteltava tarvittaessa tai pölyäminen on muutoin estettävä. Suolan käyttö pölyämisen estämiseksi on kielletty.
(YSL 43 § , YSA 20 § kohta 2, JäteL 6 § kohta 7, 19 §, JäteA 8 § kohta 1)
Perustelu: Alueen asianmukaisella valvonnalla varmistetaan, että maankaatopaikalle ei tuoda sinne kuulumatonta tavaraa tai maa-ainesta, toiminnasta ympäristöön aiheutuva haitta on mahdollisimman vähäinen eikä alue roskaannu.
Määräys pölynsidonnasta on annettu pölystä aiheutuvan terveys- ja viihty-
vyyshaitan ehkäisemiseksi. Maankaatopaikalla ei saa käyttää suolaa pölyämisen ehkäi- syyn, koska suola voi kulkeutua valumavesien mukana ja kuormittaa ympäristöä.
7.2.3 Poikkeuksellisiin tilanteisiin varautuminen
Vahinkotilanteisiin ja niiden hoitoon on varauduttava ennalta ja ympäristöhaittojen tor- juntaan on ryhdyttävä heti vahingon sattuessa.
Öljyvahinkojen varalle alueella on oltava riittävä määrä imeytysainetta. Vuotoina ympä- ristöön päässeet poltto- ja voiteluaineet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen ja toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn.
Vahinkotilanteista kuten penkan sortumisesta ja poikkeuksellisista ympäristöpäästöistä ja niihin vaikuttavista tapahtumista on ilmoitettava viipymättä Kaavin kunnan ympäris- tönsuojeluviranomaiselle ja Pohjois-Savon ympäristökeskukselle.
(YSL 43 § ja 45 §, YSA 20 § kohta 5).
Perustelu: Lupapäätöksessä on annettava tarpeelliset määräykset toimista häiriötilanteis- sa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa. Häiriöilmoituksen voi tehdä Pohjois-Savon ympäristökeskukselle TYVI- tiedonsiirtopalvelun kautta. Viranomainen voi tarvittaessa antaa ohjeita ympäristö- ja terveyshaitan torjumiseksi.
7.2.4 Toiminnan lopettamiseen liittyvät määräykset
Toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava viimeistään kolme (3) kuukautta aiemmin Pohjois-Savon ympäristökeskukselle. Tällöin tulee esittää ympäristökeskuksen hyväk- syttäväksi yksityiskohtainen suunnitelma toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimenpi- teistä ja lopettamisen jälkeisestä ympäristön tilan tarkkailusta.(YSL 43 §, 46 §, 81 § ja JäteA 9 §)
Perustelu: Toiminnan lopettamisesta tulee riittävän ajoissa ennen toimenpiteisiin ryhty- mistä ilmoittaa ympäristökeskukseen, jotta viranomainen voi tarkistaa lopettamiseen liit- tyvien toimien riittävyyden.
7.2.5 Maankaatopaikan jälkihoito
Maankaatopaikka tai sen osa on jälkihoidettava viipymättä sitä mukaa, kun täyttö etenee.
Jälkihoidossa on käytettävä tehokkaasti läjitysalueelle tuotavia maamassoja.
Jälkihoitotöihin kuuluu täyttöalueen pinnan muotoilu, metsitys sekä tarvittaessa alueen heinittäminen sortumien ja syöpymien estämiseksi.
Käytöstä poistettu maankaatopaikka rakenteineen on pidettävä kunnossa. Alueen tilaa ja rakenteiden kuntoa on seurattava säännöllisin tarkastuksin. Havaitut rakennevauriot on korjattava viipymättä.
(YSL 7§, 43§ 1 mom. kohta 4 ja 45 §, YSA 20 § 1 mom. kohta 6 ja 7 sekä 2 mom., Jä- teL 6 § kohdat 4 ja 5, JäteA 8 § kohta 1 ja 9 §)
Perustelu: Ympäristöhaittojen, kuten pölyämisen ja vesistöön kohdistuvan kiinto- ainekuormituksen vähentämiseksi jälkihoitamaton kaatopaikka-alue tulee pitää mahdol- lisimman pienenä. Jälkihoidettua aluetta tulee tarkkailla jatkuvasti ja mahdolliset vauriot on korjattava viipymättä. Kaatopaikan jälkihoidossa tulee ottaa huomioon kaatopaikasta aiheutuva vaara ja haitta terveydelle ja ympäristölle sen jälkeenkin, kun kaatopaikka on poistettu käytöstä.
7.2.6 Vastaava hoitaja
Luvan saajan tulee nimetä maankaatopaikalle hoitaja, joka vastaa koko alueen toiminnasta, rakenteiden toimivuudesta ja alueelle tulevien jätteiden laaduntarkkailusta.
Hoitajan tulee olla selvillä ympäristölupapäätöksestä ja sen määräyksistä. Hoitajan ja hänen sijaisensa nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Pohjois-Savon ympäristökeskuksel- le ja Kaavin kunnan ympäristölautakunnalle 30.3.2009 mennessä. (JäteA 10 §)
Perustelu: Jäteasetuksen mukaan jätteiden käsittelypaikan asianmukaista käyttöä, käytöstä poistamista ja niihin liittyvää toiminnan tarkkailua varten on määrättävä näistä tehtävistä vastuussa oleva vastaava hoitaja. Mikäli vastaava hoitaja muuttuu, tulee muu- tos ilmoittaa viipymättä valvontaviranomaisille.
7.3 Kirjanpito-, tarkkailu- ja raportointimääräykset
Maankaatopaikalle tulevista maa-aineksista on pidettävä kirjaa, josta ilmenee jätteen laa- tu, määrä, tuontipäivämäärä ja tuoja. Kirjanpito koskee myös poisvietyjä aineksia, niiden määrää, vientiajankohtaa ja -kohdetta sekä viejää. Lisäksi on pidettävä kirjaa poikkeuk- sellisista tilanteista ja mahdollisista toimintaa koskeneista valituksista.
Kirjanpitoa koskeva yhteenvetoraportti on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Kaavin ympäristönsuojeluviranomai- selle. Yhteenvetoraportissa tulee olla seuraavat tiedot:
Lyhyt yhteenveto toiminnasta
Selvitys poikkeuksellisista tilanteista sekä tapahtuneista ja suunnitelluista toi- minnan muutoksista
Alueelle tuoduista ja sieltä pois toimitetuista jätteistä.
Vuoden aikana maankaatopaikalle sijoitetuista maa-aineksista (alkuperä ja määrä).
Seuraavat tiedot jätetäytöstä:
o täytön pinta-ala, tilavuus, koostumus ja painuminen o käytetty täyttöalue
o laskelma täyttöalueen jäljellä olevasta tilavuudesta o maisemoitu täyttöalue
Jälkihoitotilanteeseen ja mahdollisiin toiminnan muutoksiin perustuva selvitys vakuuden (määräys 7.4) riittävyydestä ja voimassaolosta.
(YSL 46 §, JäteL 51 ja 52 §)
Perustelu: Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä toimintansa päästöistä ja ympäristö- vaikutuksista. Kirjanpito toiminnasta ja jätteistä on tarpeen valvontaa varten. Tietojen perusteella seurataan, onko toiminta lupapäätöksen mukaista. Ympäristökeskus pyytää vuosittain helmikuun loppuun mennessä jätteistä ns. vuosiyhteenvetotiedot, jotka ilmoi- tetaan sähköisesti tiedonsiirtopalvelun (TYVI) kautta. Tarkastetut tiedot tallennetaan ympäristönsuojelun tietojärjestelmään VAHTIin.
7.4 Vakuuden asettaminen
Hakijan on toimitettava ympäristökeskukselle viimeistään 30.3.2009 kaatopaikan jälki- hoidon varmistamiseksi 2000 euron pankkitakaus, pankkitalletus tai muu vastaava va- kuus. Ympäristökeskus voi tarvittaessa muuttaa vakuuden suuruutta. (YSL 42 § 3 mom.) Perustelu: Jätteen hyödyntämis- ja käsittelytoiminnan harjoittajalle on asetettava toimin- nan laajuus, luonne ja toimintaa varten annetut määräykset huomioon ottaen riittävä va-
kuus tai esitettävä muu vastaava järjestely asianmukaisen jätehuollon varmista-
miseksi. Ympäristökeskus katsoo hakijan esittämän vakuuden riittävän maankaatopaikan maisemointiin. Lisäksi vakuuteen on lisätty 500 euroa jälkitarkkailun kustannuksia. Va- kuuden määrää voidaan pienentää luvan saajan esittämän vakuustarkastelun perusteella, kun aluetta on täyttynyt ja maisemoitu.
8 RATKAISUN PERUSTELUT
8.1 Luvan myöntämisen edellytykset
Ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset (YSL 41 §). Luvan myöntämisen edelly- tykset ovat (YSL 42 §, JäteL 6 §, JäteA 8 ja 9 §):
1. Toiminnasta ei aiheudu asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huo- mioon ottaen terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaa- rantumista toiminnan vaikutusalueella, naapurille, ympäristön tai kiinteistön asukkaille tai omistajille kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pö- lystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muusta vastaavasta vaikutuksesta.
2. Toimintaa ei ole sijoitettu asemakaavan vastaisesti.
3. Jätteen hyödyntämis- ja käsittelytoiminnan harjoittaja on toiminnan laajuus, luonne ja toimintaa varten annettavat määräykset huomioon ottaen asettanut riittävän vakuuden tai esittänyt muun vastaavan järjestelyn asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi.
4. Jätteen hyödyntämis- ja käsittelytoiminnan harjoittajan käytettävissä on toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden riittävä asiantuntemus.
5. Jätehuollossa käytetään parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mah- dollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Jätteet hyödynne- tään, jos se on teknisesti mahdollista eikä aiheuta kohtuuttomia lisäkustannuksia.
6. Jätteiden hyödyntämis- ja käsittelypaikka on suunniteltu, perustetaan ja rakennetaan siten, ettei siitä eikä sen käytöstä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.
Luvassa on lisäksi otettava huomioon valtakunnalliset ja alueelliset jätesuunnitelmat.
8.2 Luvan myöntämisen yleiset perustelut
Kalaniemen maankaatopaikalle sijoitetaan vain puhtaita ylijäämämaita. Toiminnasta ei ole haittaa asutukselle.
Alue ei ole vedenhankinnan kannalta tärkeää pohjavesialuetta, eikä siellä ole merkittäviä luontokohteita. Alueella ei ole asemakaavaa.
Päätöksessä on annettu määräykset maankaatopaikalle vastaanotettavista maamassoista, niiden sijoittamisesta, alueen käytöstä ja hoidosta, jälkihoidosta sekä tarkkailusta ja va- kuudesta.
Toimittaessa hakemuksen ja tämän päätöksen mukaisesti maankaatopaikan toiminnasta ja liikenteestä ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän, pintaveden tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuh-
teiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyt-
tömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuh- teista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Määräyksiä annettaessa on otet- tu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski.
Kaavin kunnalla on riittävä asiantuntemus luvanmukaiseen toimintaan ja toiminnan voi- daan katsoa olevan parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Toiminta ei ole ristirii- dassa alueellisen jätesuunnitelman kanssa.
Toiminta täyttää luvan myöntämisen edellytykset. Lupa voidaan myöntää.
9 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN 9.1 Luvan voimassaolo
Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnalle on haettava uusi ympäristölupa, jos toiminta muuttuu olennaisesti. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi tulee jättää vähintään kolme kuukautta ennen toiminnan lopettamista, kuitenkin viimeistään 30.6.2020, jos toiminta jatkuu. Lupamääräysten tarkistamishakemuksessa tulee esittää seuraavat tiedot:
- tiedot maankaatopaikalle sijoitetuista jätteistä sekä arvio jäljellä olevasta täyttötilavuu- desta,
- selvitys alueen maisemoinnista - selvitys vakuudesta
- selvitys toiminta-alueen ympäristössä tapahtuneista muutoksista (YSL 55 §, 57 §).
Perustelu: Toistaiseksi voimassaolevassa luvassa tulee määrätä mihin mennessä hake- mus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä ja mitkä selvitykset on tuolloin esitettä- vä, jollei tällaista määräystä ole pidettävä ilmeisen tarpeettomana. Toimialalla käytettävä tekniikka ja ympäristönsuojelu kehittyvät ja muuttuvat vuosien aikana. Koska kaatopai- kan käyttöaika voi hakemuksen mukaan olla jopa vuoteen 2030 saakka, on lupamääräys- ten tarkistaminen katsottu tarpeelliseksi viimeistään vuonna 2020. Maankaatopaikkatoi- minnan lopettamistoimenpiteiden ja jälkitarkkailun arvioinnin vuoksi ympäristökeskus pitää lupamääräysten tarkistamista kaatopaikan käytön päättyessä tarpeellisena.
9.2 Asetuksen ja muiden säännösten noudattaminen
Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolos- ta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 §).
10 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET
Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 6-8, 28, 35-38, 41-43, 45, 46, 50, 52-56, 81, 96, 97, 105 §
Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 6, 9, 10, 12, 16-20, 23, 37 § Jätelaki (1072/1993) 3, 6, 18, 19, 51, 52 §
Jäteasetus (JäteA) 3, 4, 8-10 §
Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 ja 18 §
Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001)
Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (VNp 861/1997) Valtion maksuperustelaki (150/92) 8 §
Ympäristöministeriön asetus alueellisten ympäristökeskusten maksullisista suo- ritteista (1387/2006).
11 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN
Päätöksestä peritään valtion maksuperustelain (150/92) ja ympäristöministeriön asetuk- sen (1387/2006) perusteella suoritemaksua 3130 euroa.
Perustelu: Maankaatopaikan ympäristöluvan käsittelymaksu on ympäristöministeriön asetuksen 1387/2006 liitteen mukaan 3130 euroa.
12 MUUTOKSENHAKU
Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitus on toimitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukseen. Valitusosoitus on liitteenä.
Muutosta voi hakea myös pelkästään käsittelymaksua koskevaan päätökseen. Myös kä- sittelymaksun muutosta haetaan Vaasan hallinto-oikeudelta liitteenä olevan valitusosoi- tuksen mukaisesti
Ylitarkastaja Raili Pärjälä
Ympäristöinsinööri Helka Markkanen
13 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN
Päätös Kaavin kunta
Jäljennös päätöksestä (maksutta)
Kaavin kunnanhallitus
Kaavin kunta/ ympäristölautakunta
Koillis-Savon kansanterveystyön kuntayhtymä Suomen ympäristökeskus (sähköisesti)
Ilmoitus päätöksestä
Asianosaiset
Ilmoittaminen ilmoitustaululla
Tästä päätöksestä ilmoitetaan Kaavin kunnan ja Pohjois-Savon ympäristökeskuksen il- moitustauluilla valitusajan.
Liite Valitusosoitus
VALITUSOSOITUS
Liite Pohjois-Savon ympäristökeskuksen antamaan ympäristölupapäätökseen
Valitusviranomainen
Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen.
Valitusoikeus Valitusoikeus on:
1) sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea;
2) rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuo- jelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät;
3) toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät;
4) alueellisella ympäristökeskuksella sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristön- suojeluviranomaisella;
5) muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella.
Valitusaika
Päätös on annettu 24.2.2009 Valitus aika on 30 päivää tästä päivästä tätä päivää lukuun ottamatta.
Valitusaika päättyy 26.3.2009.
Valituksen toimittaminen
Valitus on jätettävä Pohjois-Savon ympäristökeskuksen kirjaamoon.
Käyntiosoite: Sepänkatu 2 B, 70100 Kuopio
Postiosoite: PL 1049, 70101 Kuopio
Sähköpostiosoite: kirjaamo.psa@ymparisto.fi
Telefax: 020 610 1777
Asiakaspalvelu: 020 690 167
Valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä (au- kioloaika klo 8.00 - 16.15). Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä. Pos- tiin asiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukiolo- ajan päättymistä.
Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmässä, joka on osoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava:
valittajan nimi ja kotikunta
postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa
päätös, johon haetaan muutosta
miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
perusteet, joilla muutosta vaaditaan
Valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä on allekirjoitettava valituskirjelmä (sähköisesti jätetyssä vali- tuksessa ei tarvita allekirjoitusta). Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä:
päätös, johon haetaan muutosta alkuperäisenä tai jäljennöksenä
asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomai- selle.
Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakijalta peritään Vaasan hallinto-oikeudessa muutoksenhakuasian käsittelystä oikeudenkäyntimaksuna 82 euroa.
