1 ASIA
Ympäristönsuojelulain 28 §:n 3 momentin mukainen ympäristöluvan muutos, joka kos- kee pilaantuneiden maiden ja teollisuuden jätteiden käsittelyä ja hyödyntämistä Iisalmen kaupungin Iisalmen kylässä kiinteistöillä 140-12-10-3, 140-12-10-5 ja 140-12-4-3 sijait- sevan kaatopaikan maisemoinnissa.
Ympäristönsuojelulain 101 § mukainen päätös toiminnan aloittamisesta muutoksenhaus- ta huolimatta.
2 HAKIJA
Ylä-Savon Jätehuolto Oy Kierrätyskatu 15
74100 Iisalmi
Yhteyshenkilö: Risto Kauhanen, p. 040 526 3014
3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE
Ympäristönsuojelulain 28 §:n 3 momentin mukaan toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa. Kaatopaikan lopettamisen jälkeisessä maisemoinnissa käytetään 4.10.2004 annetun luvan mukaan esimerkiksi hienoainesmoreenia. Hakemuksen mukai- nen pilaantuneiden maiden ja teollisuuden jätteiden hyödyntäminen tiivistyskerroksessa katsotaan olennaiseksi muutokseksi.
4 TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN
Alueellinen ympäristökeskus ratkaisee hakemuksen mukaisen kaatopaikan toiminnan muutosta koskevan ympäristöluvan. (Ympäristönsuojeluasetus 6 §:n 1 momentti kohta 12 a)
5 ASIAN VIREILLE TULO
Ympäristölupahakemus on toimitettu Pohjois-Savon ympäristökeskukseen 27.2.2006.
Hakemusta on täydennetty 2.5.2006, 18.5.2006, 29.5.2006 14.8.2006, 14.2.2007 ja 3.5.2007 seuraavilla tiedoilla: toiminnan naapurit, tarkkailusuunnitelman muutokset, asemapiirros, toiminnassa käytetyt kemikaalit, hyödynnettävien jätteiden keräilyalue, vakuus ja luettelo kaatopaikan peittorakenteissa hyödynnettävistä jätteistä, vakuus toi- minnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta.
6 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT
Pohjois-Savon ympäristökeskus on antanut 4.10.2004 (PSA-2002-Y-196-121) Ylä- Savon Jätehuolto Oy:n Peltomäen jätekeskuksen toiminnalle ympäristöluvan, jonka lu-
Dnro PSA-2006-Y-56-111
Annettu julkipanon jälkeen 29.5.2007
pamääräyksiä 11, 13 ja 25 Vaasan hallinto-oikeus on muuttanut 20.4.2006 an- tamallaan päätöksellä n:o 06/0105/2.
Jätekeskuksen toimintaan kuuluu tavanomaisen jätteen kaatopaikan käytöstä poistettujen täyttöalueiden maisemointi. Ympäristöluvan perusteena on ollut Ylä-Savon Jätehuolto Oy:n lupahakemus, jossa on käytöstä poistettujen täyttöalueiden osalta on esitetty seu- raavaa:
Käytöstä poistetut ja lupahakemusta tehtäessä käytössä olevat täyttöalueet mai- semoidaan vaiheittain vuosina 2005 – 2008. Alueiden pinta-ala on yhteensä noin 7 hehtaaria. Maisemoitavien alueiden pintarakenne tehdään valtioneuvoston kaa- topaikkapäätöksen (VNp 861/1997) mukaisesti.
Alueet pyritään muotoilemaan siten, että minimikaltevuus on 1:20 ja maksimi- kaltevuus 1:3. Maisemoinnin yhteydessä täyttöön ja maisemointikerrokseen asennetaan painumanmittauslevyt. Laatusuunnitelman mukaan maisemointimate- riaalien soveltuvuus käyttökohteeseen varmennetaan ennakkokokein. Raken- nekerrokset ovat:
Kerros Materiaali
Nurmetus Kylvömäärä 1 kg/aari
Kasvukerros 300 mm, humusmaa, komposti, tms.
700 mm moreeni tms., suurin raekoko on 150 mm
suodatinkangas kl2
Salaojakerros 500 mm, vedenläpäisevyyskerroin k > 10-3
suodatinkangas kl2
Tiivistyskerros 500 mm, ennakkokokeilla valittu materiaali esim. hienoainesmoreeni, k-arvo <10-8 m/s Esipeittokerros 200 mm, moreeni
Maisemoinnin jälkeen alueelle suunnitellaan rakennettavan hakekenttä puhtaan puujätteen varastointia varten ja betoninmurskausalue. Näillä alueilla pintaraken- teen ylin osa (kasvukerros, 1 000 mm), korvataan routimattomalla kantavalla ra- kenteella: kantava kerros (100 mm), jakava kerros (0 – 32 mm murske, 300 mm) ja moreeni (0 – 64 mm murske, 700 mm).
Puhtaat pintavedet johdetaan maastoon ja suotovedet tasausaltaaseen ja edelleen käsittelyyn.
Vuonna 1994 käyttöön otetun, lupaa haettaessa käytössä olleen alueen pinta-ala on noin 2,5 hehtaaria. Täyttötilavuudeksi on kaavailtu noin 150 000 m3.
Täyttöalueen lakikorkeus tulee olemaan +119 metriä, jos täyttö jatkuu suunni- telmien mukaisesti vuoteen 2007 asti. Lopullinen taso sisältää peittokerrokset.
Seuraavassa laajennusvaiheessa jätteet läjitetään nykyisen jätealueen länsilaidan täyttöä vasten. Länsilaitaa korotetaan mahdollisimman paljon, että laajennusalu- een täyttötilavuus saadaan mahdollisimman suureksi.
Nykyinen täyttöalue tasataan lopulliseen korkoonsa ja maisemoidaan. Maise- mointi tehdään vaiheittain sen jälkeen kun täytön lopullinen taso alueella on saa- vutettu. Länsireunan korotusosa maisemoidaan viimeiseksi, ensimmäinen koro-
tusosa noin vuonna 2006 ja toinen osa uuden laajennusalueen ensimmäi- sen lohkon (lohko 1) valmistuttua, noin vuonna 2008.
7 HAKEMUS
7.1 Kuvaus toiminnasta/toiminnan muutos
Peltomäen jätekeskuksen käytöstä poistetut täyttöalueet maisemoidaan vuosien 2006 – 2010 aikana eli maisemointiaika jatkuu kahdella vuodella. Rakenteissa käytettävien pi- laantuneiden maiden vastaanotto aloitetaan vuonna 2006.
Maisemoitavan alueen kokonaispinta-ala on noin 7 hehtaaria. Tiivistyskerrokseen käy- tettävän massan määrä on siten yhteensä 60 000-80 000 tonnia. Kaatopaikan tiivistera- kenteen paksuus on vähintään 0,5 metriä. Siinä käytetään stabiloituja/kiinteytettyjä pi- laantuneita maamassoja ja ominaisuuksiltaan soveltuvia teollisuuden sivutuotteita ja jä- temateriaaleja. Tiivistyskerros tehdään tiivistymisestä riippuen 2-4 kerroksena. Käytet- tävät jätteet ja jätenimikkeet on lueteltu tämän päätöksen liitteenä olevassa taulukossa.
Massat tuodaan pääasiassa Etelä-Savon Jätehuolto Oy:n alueelta mutta myös muilta alu- eilta Suomesta, joilta kuljettaminen on kannattavaa.
7.1.1 Materiaalien vastaanotto, varastointi ja esikäsittely
Materiaalien toimittaja selvittää niiden stabilointiin soveltuvuuden ja haitallisten ainei- den pitoisuudet ennen Peltomäkeen toimittamista. Vastaanotettavista massoista on on- gelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemi- sestä annetun valtioneuvoston päätöksen (659/1996) mukainen siirtoasiakirja. Kuormat punnitaan jätekeskuksen vaa'alla.
Massoja välivarastoidaan aumoissa ja käsitellään käytöstä poistetun täyttöalueen päällä.
Varastokasat peitetään pölyämisen ja haitallisten aineiden liukenemisen estämiseksi.
Aumojen alla on 1 mm paksuinen HDPE –muovikalvo ja päälle 0,2 mm paksuinen muovi. Suurin varastoitava massamäärä on 30 000 tonnia.
Massoille tehdään välivarastoinnin aikana esikokeita, joilla varmistetaan materiaalin so- veltuvuus käytettäväksi stabiloituna tiivistyskerroksessa.
Massat esikäsitellään seulomalla ja homogenisoimalla. Seulaylitettä tulee 10 – 20 % massojen kokonaismäärästä. Ylite hyödynnetään kaatopaikkarakenteissa tai toimitetaan muualle hyödynnettäväksi tai loppusijoitettavaksi.
7.1.2 Stabilointi
Stabilointia tehdään jätekeskuksen alueella syksyisin noin yhden kuukauden ajan tai ai- emmin kesällä, jos varastossa on riittävästi käsiteltäviä materiaaleja.
Pilaantuneet maat stabiloidaan käyttämällä vaahtobitumia. Kuumaan bitumiin sekoite- taan vettä, jolloin syntyy bitumivaahtoa. Näin syntynyt vaahto sekoitetaan maa- ainekseen sekoitusyksikössä. Maamassassa olevat haitta-aineet sitoutuvat seokseen.
Bitumin sijasta voidaan käyttää muita tarkoitukseen soveltuvia side- ja apuainei-
ta sekä teollisuuden sivutuotteita ja jätemateriaaleja. Kunkin side- ja apuaineen soveltu- vuus selvitetään ja testataan ennen niiden käyttöönottoa. Massat eivät ole ongelmajät- teiksi luokiteltuja, eivätkä sisällä haihtuvia orgaanisia yhdisteitä SAMASE –raja-arvot ylittävinä pitoisuuksina.
Käsittelyssä apuaineena tarvittavia kemikaaleja varastoidaan alueella pieniä määriä kä- sittelyprosessin aikana.
7.2 Ympäristökuormitus ja sen rajoittaminen
Alueella ajoittaista melua aiheuttavat kuorma-autot, maansiirtokoneet, seulonta ja käsit- telylaitteistot. Melutaso vastaa tavanomaisen rakennustyömaan melutasoa. Toiminta ei merkittävästi lisää lähialueen melutasoa.
Liikenne on massojen kuljetusta ja työmatkaliikennettä. Liikenteen määrä vaihtelee suu- resti (0–15 kuormaa) päivittäin riippuen massojen toimituksesta.
Päästöt ilmaan muodostuvat lähinnä työkoneiden ja kuorma-autojen pakokaasuista. Pö- lypäästöjä rajoitetaan peittämällä kuormat ja varastoaumat. Tarvittaessa massoja kastel- laan pölyämisen estämiseksi. Hajapäästöjä voi tulla pilaantuneiden maiden käsittelyssä sattuvissa häiriö- tai onnettomuustilanteissa.
Pilaantuneita maita varastoidaan ja käsitellään kaatopaikka-alueella. Haitta-aineiden kulkeutuminen maa-aineksen, pölyn tai vesien mukana on epätodennäköistä, koska mas- sat kuljetetaan ja varastoidaan peitettynä.
7.3 Arvio ympäristövaikutuksista
Toiminta liittyy kokonaisuuteen, jonka perusteena on ympäristön kunnostaminen ja kaa- topaikan pintarakenteiden toteuttaminen siten, ettei siitä ole haittaa ympäristölle.
Pilaantuneiden massojen kuljetukset voivat ajoittain vaikuttaa viihtyvyyteen. Toiminnan vaikutukset rajoittuvat kaatopaikka-alueelle, joten niillä ei ole vaikutusta luonnonsuoje- luarvoihin. Toiminnalla ei ole vesistövaikutuksia. Varastoinnin ja käsittelyn aikana pö- lyäminen on vähäistä. Osassa käsiteltäviä massoja voi olla haisevia yhdisteitä. Käsittelyn aikaiset hajupäästöt ovat lyhytaikaisia ja paikallisia. Ne rajoittuvat kaatopaikka-alueelle.
Toiminnasta aiheutuva melu ei leviä kaatopaikka-alueen ulkopuolelle.
7.4 Poikkeustilanteisiin varautuminen
Hakija arvioi, että varastoitavista massoista poikkeustilanteessa valumalla vapautuvat haitta-aineet kulkeutuvat kaatopaikka-alueen suotovesien mukana jätevedenpuhdista- molle. Mikäli todetaan, että tiivistyskerroksen rakenne ei täytä asetettuja vaatimuksia, korjaus tehdään pääsääntöisesti poistamalla virheellinen rakenne ja rakentamalla se uu- delleen.
7.5 Parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltaminen
Kaatopaikan pintarakenteet on toteutettava valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksen mu- kaisesti. Hakija katsoo, että stabilointi/kiinteytystekniikka on parasta käytettävissä ole- vaa tekniikkaa, koska sillä saavutetaan rakenteille asetetut tekniset vaatimukset.
7.6 Tarkkailu
7.6.1 Laadunvalvonta
Alustavassa laadunvalvontasuunnitelmassa (4.5.2006) on esitetty urakoitsijan laadun- varmistustoimenpiteet. Siinä on määritelty laadulliset tavoitteet ja toiminta poikkeamati- lanteissa sekä loppuraportissa esitettävät tiedot. Suunnitelmassa on urakoitsijan laatuvas- taavan yhteystiedot.
7.6.2 Tarkkailusuunnitelma
Pohjois-Savon ympäristökeskuksen 9.5.2005 hyväksymää Ylä-Savon Jätehuolto Oy:n tarkkailusuunnitelmaa täydennetään seuraavilla tiedoilla:
- Jokaisella Peltomäkeen vastaanotetulla massaerällä on eränumero eli yksilöllinen nu- merotunnus (erä voi koostua useista samasta kohteesta tulevista tietyn tyyppistä massaa olevista kuormista).
- Kaikista alueelle vastaanotettavista massoista otetaan näytteet, joista tutkitaan ennak- kotietojen mukaiset haitta-aineet sekä muut käsittelytekniikkaan vaikuttavat ominaisuu- det. Näytteet ovat kokoomanäytteitä. Niitä otetaan vähintään yksi vastaanotettua maa- tai jäte-erää kohden. Yli 500 tonnin eristä otetaan lisänäyte jokaista alkavaa 1000 tonnia kohden.
- Massoista toimitetut ennakkotiedot, massojen siirtoasiakirjat sekä massoista tehtyjen analyysien sekä muut analyysitulokset arkistoidaan.
- Alueelle vastaanotettujen ja käsiteltyjen massojen määrät raportoidaan vuosittain.
Poikkeuksellisista tilanteista ilmoitetaan välittömästi.
- Mikäli alueelle tuodaan peittomateriaaleja, jotka sisältävät haitta-aineita, jotka eivät si- sälly Peltomäen jätekeskuksen tarkkailuun, lisätään nämä pinta- ja pohjavesien seuran- taan. Näytteet otetaan kaksi kertaa vuodessa.
- Käsittelytoiminnan aikana tehdään työhygieenisiä mittauksia ja tarvittaessa pölymitta- uksia.
7.7 Vakuus
Hakija esittää, että Ylä-Savon jätekeskuksen täyttöalueiden jälkihoidon ja tarkkailun se- kä nykyisen toiminnan vakuuden määrää ei ole tarpeen muuttaa, koska välivarastoitavat massat ovat alueella vähän aikaa ja ne stabiloidaan vuosittain. Vakuuden määrää voidaan vähentää, kun maisemointityö etenee ja ympäristövaikutukset vähenevät.
7.8 Päätöksen täytäntöönpano muutoksenhausta huolimatta
Ylä-Savon Jätehuolto Oy hakee lupaa aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta.
Massojen välivarastointi on tarpeen aloittaa ennen päätöksen lainvoimaiseksi tuloa, kos- ka massojen stabilointi kannattaa vain, jos käsiteltäviä massoja on riittävästi. Vanhan käytöstä poistetun kaatopaikan ympäristöriskejä voidaan vähentää sitä nopeammin mitä aiemmin käsiteltyjä massoja saadaan alueelle. Maa-alueiden kunnostustoiminta tapahtuu Suomessa lähes yksinomaan sulan maan aikaan, joten välivarastointi ja massojen käsitte- ly jo kesän 2006 aikana Peltomäessä tarjoaa turvallisen paikan toiminnalle.
Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta on siis perusteltavissa ympäris- tönäkökohdin. Se vaikuttaa positiivisesti ympäristön tilaan Peltomäen jätelaitoksen alu- eella ja kunnostettavilla pilaantuneilla maa-alueilla.
Hakija ei ole esittänyt vakuutta ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätök- sen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalle.
8 ASIAN KÄSITTELY
8.1 Asian vireilläolosta tiedottaminen
Lupahakemuksesta on tiedotettu ympäristönsuojelulain 38 §:n mukaisesti kuuluttamalla 21.8.-20.9.2006 Pohjois-Savon ympäristökeskuksen ja Iisalmen kaupunginhallituksen ilmoitustauluilla. Hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä Pohjois-Savon ympäristökes- kuksessa sekä Iisalmen kaupungintalon neuvonnassa kuulutusajan. Hakemuskuulutus on julkaistu Iisalmen Sanomat -lehdessä 21.8.2006. Hakemuksen vireilläolosta on 16.8.2006 tiedotettu kirjeellä naapurikiinteistöjen haltijoita.
8.2 Tarkastukset ja neuvottelut
Peltomäen jätekeskuksella on hakemuksen johdosta pidetty tarkastus 7.9.2006. Tarkas- tuskäynnistä on laadittu muistio. Se on liitetty asiakirjoihin.
8.3 Lausunnot
Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Iisalmen kaupunginhallitukselta ja Ylä-Savon ter- veydenhuollon kuntayhtymän ympäristöasioiden tulosalueelta.
Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymän ympäristölautakunta 5.10.2006 § 111 Hakemuksen mukainen lievästi pilaantuneiden maa-ainesten sekä tarkoitukseen sopivien teollisuuden sivutuotteiden käyttö kaatopaikan maisemoinnin tiivistyskerroksessa on kannatettavaa. Käytettävää menetelmää on kokeiltu aikaisemmissa vastaavissa töissä ja sen on todettu soveltuvan esitettyyn tarkoitukseen. Jätemateriaalien käytöllä voidaan myös korvata uusien materiaalien käyttöä. Ympäristölautakunta ei myöskään näe estettä sille, että hakijalle annetaan lisäaikaa maisemointityön tekemiseen vuoteen 2010 saakka.
Lupahakemuksessa ei ole riittävän tarkasti yksilöity niitä jätemateriaaleja, joita tullaan käyttämään kaatopaikan tiivistyskerroksen rakenteissa. Lupahakemuksen liitteenä on lu- ettelo käytettävistä sivutuotteista ja jätteistä. Lista sisältää myös aineita, jotka eivät so- vellu stabiloitaviksi, esim. eloperäiset jätteet. Lupapäätöksessä tulee määrätä tai lupaha- kemusta tulee muuttaa siten, että työssä käytetään vain kaatopaikan tiivisterakenteeseen soveltuvia aineita.
Seulonnassa mahdollisesti muodostuvan pölyn haittojen estämisestä ei ole riittävää sel- vitystä lupahakemuksessa. Seulonnassa muodostuvaa pölyä voidaan torjua esimerkiksi laitteiston koteloinnilla tai seulottavan aineksen kastelulla. Lupapäätöksessä esitetään annettavaksi tarvittavat määräykset pölyhaittojen ehkäisemiseksi.
Myöskään seulonnassa poistettavan aineksen käytöstä ei ole riittävää selvitystä. Tämän aineen laadun määrittämisestä ei ole selvitystä, eikä myöskään sen varastoinnista tai si- joittamisesta. Hakemuksen mukaan kyseistä ainetta syntyy 6 000 - 16 000 tonnia koko toiminta-aikana, joka on melko suuri määrä. Jos hakija ei anna seulonnassa poistettavan aineksen käytöstä tarvittavia selvityksiä, tulee asia huomioida lupamääräyksissä.
Maisemoinnin eri työvaiheiden aloittamisesta pyydetään ilmoittamaan ympäris-
tölautakunnalle ja työn valvonnasta sekä laadunvarmistuksesta tehtävä selvitys toimitta- maan myös lautakunnalle.
Peltomäen kaatopaikan tarkkailusuunnitelmaa on päivitettävä toiminta-ajan kuluessa niin, että stabiloitavista aineista mahdollisesti liukenevat haitalliset aineet sisällytetään tarkkailuun. Hakemuksessa ei ole tarkempaa kuvausta, mitä haitta-aineita stabiloitavat massat sisältävät, joten tarkkailusuunnitelmaa on täydennettävä tarvittaessa työn kulues- sa.
Mahdollisista häiriöistä ja poikkeuksellisista tilanteista ei ole mainintaa hakemuksessa.
Hakemusta tulee täydentää selvityksellä toiminnan riskeistä ja niihin varautumisesta.
8.4 Muistutukset ja mielipiteet sekä esitetyt vaatimukset
Muistutuksia tai mielipiteitä ei ole esitetty.
8.5 Hakijan vastine
Hakijalle on 29.11.2006 päivätyllä kirjeellä varattu tilaisuus esittää vastineensa annetus- ta lausunnosta.
Hakija ei ole jättänyt vastinetta.
9 RATKAISU
Ympäristökeskus muuttaa Ylä-Savon Jätehuolto Oy:lle 4.10.2004 myöntämäänsä ympä- ristölupaa siten, että
- kaatopaikan pintarakenteiden tiivistyskerroksessa on mahdollista käyttää tähän sovel- tuvia pilaantuneita maita ja teollisuuden sivutuotteita sekä jätejakeita
- alueella saa varastoida ja esikäsitellä em. materiaaleja
Tämän päätöksen mukaisessa toiminnassa on noudatettava hakemusta ja jäljempänä ole- via lupamääräyksiä. Muutoin toiminnassa on noudatettava 4.10.2004 annettua ympäris- tölupaa.
Pohjois-Savon ympäristökeskus määrää, että toimintaa ei voida aloittaa muutoksenhaus- ta huolimatta. (YSL 101 §)
9.1 Vastaus yksilöityihin lausuntoihin
Lausunnossa esitetyt asiat on otettu huomioon lupamääräyksissä.
9.2 Lupamääräykset
9.2.1 Pintarakenteen tiivistyskerroksessa käytettävät materiaalit
Pintarakenteen tiivistyskerroksessa ei saa käyttää eikä myöskään alueelle vastaanottaa ongelmajätteiksi luokiteltavia jätemateriaaleja. Tiivistysrakenteessa käytettävien materi- aalien sopivuus tavanomaisen jätteen kaatopaikalle tulee selvittää.
Tiivistyskerroksessa käytettävien materiaalien tulee täyttää ko. kerroksessa käy- tettäville materiaaleille esitetyt tekniset vaatimukset. (YSL 43 §, JäteL 4, 6 §)
Perustelu: Nyt maisemoitava Peltomäen kaatopaikka on luokiteltu ympäristöluvassa ta- vanomaisen jätteen kaatopaikaksi, joten kaatopaikan pintamateriaaleina ei voi käyttää ongelmajätteiksi luokiteltavia jätteitä. Tiivistyskerroksessa käyttävien materiaalien tulee täyttää niille asetettavat tekniset vaatimukset, että tiivistyskerros pitkänkin ajan kuluttua rajoittaa riittävästi sadeveden pääsyä kaatopaikan täyttöön ja kaatopaikkakaasun ilmaan vapautumista.
9.2.2 Pölyäminen
Materiaalien käsittelystä aiheutuvaa pölyämistä tulee tarvittaessa ehkäistä koteloimalla käsittelylaitteet tai kastelemalla materiaalia. (YSL 43, 46 §, JäteL 19 §, NaapL 17 §)) Perustelut: Käsiteltävät materiaalit sisältävät haitallisia aineita. Pölyn mukana voi levitä ympäristöön aineita, joista aiheutuu ympäristö- tai terveyshaittaa. Pöly sinänsä voi aihe- uttaa terveys- ja viihtyvyyshaittaa lähialueella.
9.2.3 Seulaylite
Maamassojen seulonnasta jäävää seulaylitettä on mahdollista käyttää kaatopaikan esi- peittorakenteissa, mikäli se on laadultaan ja kaatopaikkakelpoisuudeltaan tähän tarkoi- tukseen sopivaa.
Peltomäen kaatopaikan pintarakenteissa hyötykäyttöön soveltumatonta seulaylitettä saa varastoida alueella enintään kuusi kuukautta kunkin stabilointijakson päättymisestä. Yli- te tulee varastoida kuten vastaava käsittelemätön materiaali. Se on toimitettava paikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan ko. materiaalia. (YSL 43 §, JäteL 4, 6, 12, 15 §)
Perustelut: Esipeittokerroksessa tulee pääsääntöisesti käyttää puhtaita mineraalisia maa- aineksia ja seulonnasta jäävää käyttökelpoista ylitettä. Tarkoitus on, että alueelle ei tuo- da tietoisesti tavanomaisen jätteen kaatopaikalle sijoitettavaksi soveltuvia maamassoja, joilla tehdään esipeittoa enemmän kuin on tarpeen. Maisemoitavan kaatopaikan vanhan osan varsinainen täyttö on jo lopetettu ja nykyisin käytössä olevan alueen täyttö loppuu kuluvana vuonna.
Hakija esittää, että hakemuksenmukaisessa paikassa Peltomäen jätekeskuksessa varas- toidaan pilaantuneita maamassoja odottamassa stabilointia tai muuta käsittelyä. Käsitte- lyssä syntynyttä jätettä, seulaylitettä, on tarpeen varastoida samalla alueella. Ylitteen va- rastointi ei saa johtaa siihen, että alueesta tulee pilaantuneiden massojen pitkäaikainen varastoalue.
9.2.4 Laadunvalvonta
Hakemuksen liitteenä olevaa laadunvalvontasuunnitelmaa tulee täydentää seuraavasti:
- Luvan saajan tulee toimittaa Pohjois-Savon ympäristökeskukselle riippumattoman laa- dunvalvojan ja rakennuttajan edustajan yhteystiedot ennen rakentamisen aloittamista.
Laadunvalvontasuunnitelmasta tulee käydä ilmi em. henkilöiden vastuut ja tehtävät.
- Laadunvalvonnan ennakkokokeiden liukoisuuskokeessa tulee vesinäytteestä tutkia raskasmetallit, joiden pitoisuus ylittää valtioneuvoston asetuksessa maaperän pi- laantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) annetun kynnysarvon.
- Vesipitoisuuden ja kuivatilavuuspainon mittaus kentällä tulee tehdä 1 kpl/1 000 m2 valmista tiivistyskerrosta.
- Poikkeamaraportti tulee tehdä jokaisesta laatupoikkeamasta.
Maisemoinnin eri vaiheiden aloittamisesta tulee ilmoittaa Pohjois-Savon ympäristökes- kukselle ja Iisalmen ympäristönsuojeluviranomaiselle.
(YSL 4, 5, 43 §)
Perustelu: Hakemuksen liitteenä olevasta alustavasta laadunvarmistussuunnitelmasta puuttuvat lupamääräyksessä mainitut kohdat. Ympäristökeskuksen tiedossa tulee olla valvontaa varten laadunvalvonnasta vastaavien henkilöiden vastuualueet ja yhteystiedot.
Hakemuksessa on esitetty, että liukoisuuskokeessa tutkitaan raskasmetallit, joiden pitoi- suus ylittää pilaantuneen maan raja-arvon. Raskasmetallit voivat pienempinäkin pitoi- suuksina esiintyessään liueta rakenteesta ja aiheuttaa ympäristöhaittaa. Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista määrittää kynnysar- vot mm. raskasmetalleille. Kynnysarvoa pienemmät pitoisuudet katsotaan luonnollisiksi taustapitoisuuksiksi.
Suomen ympäristökeskuksen Kaatopaikan tiivistysrakenteet –oppaan (Ympäristöopas 36/1998) mukaan vesipitoisuuden ja kuivatilavuuspainon mittauksia tulee tehdä yksi tu- hatta valmiin tiivistyskerroksen neliömetriä kohden.
Tiedot rakentamisen eri vaiheista ja rakentamisessa tapahtuneista poikkeamista ja niiden korjaamisesta ovat tarpeen valvonnan kannalta.
9.2.5 Suunnitelma poikkeuksellisten ja häiriötilanteiden varalle
Luvan saajan tulee toimittaa Pohjois-Savon ympäristökeskukselle selvitys toimintaan liittyvistä riskeistä sekä niihin varautumisesta 30.6.2007 mennessä. (YSL 43 §)
Perustelu: Toiminnanharjoittajan tulee varautua ennakolta toimintaan liittyviin riskeihin, josta voi aiheutua haittaa ympäristölle tai terveydelle. Hakemus ei sisällä suunnitelmaa stabiloinnissa tai muussa jätteiden käsittelyssä tapahtuvien poikkeuksellisten tilanteiden varalle.
10 RATKAISUN PERUSTELUT
10.1 Luvan myöntämisen edellytykset
Lupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden no- jalla annettujen asetusten vaatimukset (YSL 41 §). Luvan myöntämisen edellytykset on ympäristönsuojelulain 42 §:ssä (kohdat 1 – 4) sekä jätelain 6 §:ssä ja jäteasetuksen 8 ja 9
§:ssä (kohdat 5 – 10). Luvan myöntämisen edellytykset ovat seuraavat:
1. Toiminnasta ei aiheudu asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen:
terveyshaittaa
merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa
maaperän pilaantumista, pohjaveden pilaantumista
erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toimin- nan vaikutusalueella
naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallit- sevalle kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muista vastaavista vaikutuksista.
7. Toimintaa ei ole sijoitettu asemakaavan vastaisesti.
8. Jätteen hyödyntämis- tai käsittelytoiminnan harjoittaja on toiminnan laajuus, luonne ja toimintaa varten annetut määräykset huomioon ottaen asettanut riittä- vän vakuuden tai esittänyt muun vastaavan järjestelyn asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi.
9. Jätteen hyödyntämis- ja käsittelytoiminnan harjoittajan käytettävissä on toimin- nan laatuun ja laajuuteen nähden riittävä asiantuntemus.
10. Jäte hyödynnetään, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu koh- tuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon.
11. Jätehuollossa käytetään parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää.
12. Jätteiden hyödyntämis- ja käsittelypaikka on suunniteltu ja perustetaan ja raken- netaan siten, ettei siitä sekä sen käytöstä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.
13. Kaatopaikka sekä jätteiden hyödyntämis- ja käsittelypaikka on sellainen ja sitä käytetään siten, ettei siitä eikä sen liikenteestä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäris- tön asutukselle tai kaatopaikankäyttäjille eikä maiseman pilaantumista, maaperän saastumista tai ympäristön roskaantumista ja että tarvittaessa kaatopaikan suoto- ja valumavedet otetaan talteen ja puhdistetaan tai johdetaan muualle puhdistetta- vaksi.
14. Jätteiden vastaanoton lakattua jätteiden käsittelypaikassa tai sen osassa on käytet- ty paikka tai sen osa viipymättä saatettava sellaiseen kuntoon, ettei siitä käytöstä poistamisen jälkeenkään aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle.
15. Kaatopaikka ja jätteiden sijoittaminen kaatopaikalle täyttävät valtioneuvoston kaatopaikoista antaman päätöksen vaatimukset.
Luvassa on lisäksi otettava huomioon valtakunnalliset ja alueelliset jätesuunnitelmat.
10.2 Luvan myöntämisen yleiset perustelut
Toiminta sijoittuu Peltomäen jätekeskuksen alueelle. Se ei lisää alueen ympäristövaiku- tuksia, esimerkiksi melu- tai hajuhaittoja. Toiminta on jätelain mukaista jätemateriaalien hyötykäyttöä. Hakemuksen mukaisesta toiminnasta, ottaen huomioon annetut lupamää- räykset, ei voida katsoa etäisyyksien tai alueen aikaisemman käytön perusteella aiheutu-
van merkittävää ympäristön pilaantumista eikä naapurustolle kohtuutonta rasi- tusta tai haittaa. (YSL 6 §, 42 §, NaapL 17 §)
Käsiteltävät materiaalit varastoidaan käytöstä poistetun täyttöalueen päällä. Poikkeusti- lanteessa aumasta valuvat vedet ohjautuvat kaatopaikan vesienkeräilyn kautta käsitte- lyyn jätevedenpuhdistamolle. Kaatopaikkavesien tarkkailuun lisätään tiivistyskerrokses- sa käytettävien materiaalien sisältämien haitta-aineiden tarkkailu. Luvan mukaisesta toiminnasta syntyvistä vesistä ei aiheudu ympäristö- tai terveyshaittaa.
Käsiteltävistä massoista ilmaan vapautuvia päästöjä ehkäistään peittämällä varastoau- mat. Pölyämistä ehkäistään myös käsittelyvaiheessa esimerkiksi kastelemalla.
Toiminnasta syntyvät jätteet toimitetaan hyväksyttyyn vastaanottopaikkaan tai käytetään hyödyksi Peltomäen kaatopaikka-alueella.
Ylä-Savon Jätehuolto Oy on asettanut 4.10.2004 annetussa ympäristöluvassa määrätyn vakuuden. Vakuus on riittävä kattamaan myös tämän luvanmuutoksen mukaisesta toi- minnasta aiheutuvat mahdolliset kustannukset. Vakuuden määrää ei ole tarpeen muuttaa.
Samaa jätteenkäsittelymenetelmää on käytetty muilla kaatopaikoilla tiivistyskerroksen materiaalien valmistuksessa hyvin tuloksin. Toiminnanharjoittajalla on riittävä asiantun- temus luvan mukaisen toiminnan harjoittamiseen.
Pohjois-Savon ympäristökeskus katsoo, että toiminnassa on riittävästi huomioitu ja otet- tu käyttöön alan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa.
Edellä olevan perusteella ympäristökeskus katsoo, että toiminta täyttää luvan myöntä- misedellytykset, kun se järjestetään esitetyn hakemuksen ja tämän päätöksen määräysten mukaan. Lupa voidaan myöntää.
Yhtiö on hakenut lupaa aloittaa tämän päätöksen mukainen toiminta muutoksenhausta huolimatta. Ympäristönsuojelulain 101 §:n 1 momentissa edellytetään, että hakijan tulee asettaa hyväksyttävä vakuus ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoa- misen tai lupamääräysten muuttamisen varalle. Vaatimus ei koske valtiota tai sen laitosta eikä kuntaa tai kuntayhtymää. Luvan hakijana on osakeyhtiö. Näin ollen vakuudenaset- tamisvaatimus koskee hakijaa. Hakija ei ole pyynnöstä huolimatta esittänyt vakuutta.
Lupaa toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta ei voida myöntää.
11 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN
Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi
.
Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi tu- lee jättää 31.12.2010 mennessä. Hakemuksen tulee sisältää ainakin tiedot toiminnassa ja toimintaympäristössä tapahtuneista muutoksista, arvio toiminnan ympäristövaikutuksista ja esitys tarkkailusuunnitelmaksi. (YSL 55 §)Perustelu: Hakija on esittänyt, että luvan mukainen pilaantuneiden maa-ainesten ja jäte- materiaalien käyttö Peltomäen käytöstä poistettujen kaatopaikan täyttöalueiden maise- moinnissa loppuu vuoden 2010 loppuun mennessä. Varsinaisessa 4.10.2004 annetussa ympäristöluvassa on määrätty hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi tehtäväksi 31.12.2010 mennessä. Tämän päätöksen määräyksiä on tarkistettava samassa yhteydes- sä.
11.1 Asetuksen ja muiden säännösten noudattaminen
Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolos- ta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 §).
12 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET
Ympäristönsuojelulaki 86/2000 (YSL) 4 – 8, 28, 31, 32, 41 – 43, 45, 46, 50, 52 – 59, 62, 96, 100, 101 ja 105 §
Ympäristönsuojeluasetus169/2000(YSA) 1, 6, 20, 21, 23, 37 § Jätelaki 1072/1993 (JäteL) 4, 6, 9, 15, 19, 51, 52 §
Jäteasetus 1390/1993 (JäteA) 3 – 10 §
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista 214/2007
Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista 861/1997 (VNp kaatopaikoista)
Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä 659/1996
Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta 1129/2001
Valtion maksuperustelaki 150/1992
Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista 1237/2003
13 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN
Päätöksestä peritään valtion maksuperustelain (150/92) ja ympäristöministeriön asetuk- sen (1237/2003) perusteella käsittelymaksua 5204,25 euroa.
Perustelu: Tavanomaisen jätteen kaatopaikan ympäristöluvan käsittelymaksu on asetuk- sen 1237/2003 maksutaulukon mukaan 7710 €. Toiminnan olennaista muuttamista kos- kevan lupahakemuksen käsittelystä peritään 50 % lupamaksusta (0,5x7710=3855 €).
Hakemuksen käsittelyn vaatima työmäärä on ollut tavanomaista suurempi johtuen ha- kemuksen ja lisäselvitysten puutteellisuudesta. Maksutaulukon mukaan käsittelymaksu on mahdollista periä 35 prosenttia korkeampana, jos työmäärä on tavanomaista suurempi (1,35x3855=5204,25 €).
14 MUUTOKSENHAKU
Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Muutosta voi hakea myös pelkästään käsittelymaksun määräämiseen. Valitus on toimitettava Poh- jois-Savon ympäristökeskukseen. Valitusosoitus on liitteenä.
Lakimies Maija Toivanen
Ylitarkastaja Raili Pärjälä
15 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN
Päätös Ylä-Savon Jätehuolto Oy Jäljennös päätöksestä Iisalmen kaupunginhallitus
Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymän ympäristölau- takunta
Suomen ympäristökeskus (sähköisesti)
Ilmoitus päätöksestä Asianosaiset Ilmoittaminen ilmoitustaululla
Tästä päätöksestä ilmoitetaan Iisalmen kaupunginhallituksen ja Pohjois-Savon ympäris- tökeskuksen ilmoitustauluilla valitusajan.
Liitteet Valitusosoitus
Luettelo peiterakenteissa hyödynnettävistä materiaaleista
VALITUSOSOITUS
Liite Pohjois-Savon ympäristökeskuksen antamaan ympäristölupapäätökseen
Valitusviranomainen
Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen.
Valitusoikeus Valitusoikeus on:
1) sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea;
2) rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuo- jelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät;
3) toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät;
4) alueellisella ympäristökeskuksella sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristön- suojeluviranomaisella;
5) muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella.
Valitusaika
Päätös on annettu 29.5.2007. Valitus aika on 30 päivää tästä päivästä tätä päivää lukuun ottamatta.
Valitusaika päättyy 28.6.2007.
Valituksen toimittaminen
Valitus on jätettävä Pohjois-Savon ympäristökeskuksen kirjaamoon.
Käyntiosoite: Sepänkatu 2 B, 70100 Kuopio
Postiosoite: PL 1049, 70101 Kuopio
Sähköpostiosoite: kirjaamo.psa@ymparisto.fi
Telefax: 020 490 4777
Asiakaspalvelu: 020 690 167
Valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä (au- kioloaika klo 8.00 - 16.15). Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä. Pos- tiin asiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukiolo- ajan päättymistä.
Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmässä, joka on osoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava:
• valittajan nimi ja kotikunta
• postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa
• päätös, johon haetaan muutosta
• miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
• perusteet, joilla muutosta vaaditaan
Valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä on allekirjoitettava valituskirjelmä (sähköisesti jätetyssä vali- tuksessa ei tarvita allekirjoitusta). Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä:
• päätös, johon haetaan muutosta alkuperäisenä tai jäljennöksenä
• asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomai- selle.
Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakijalta peritään Vaasan hallinto-oikeudessa muutoksenhakuasian käsittelystä oikeudenkäyntimaksuna 82 euroa.
