YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS MAATALOUSYHTYMÄN PURSIAINEN REIJO, RISTO JA MERJA ELÄINSUOJALLE
1 ASIA
Ympäristönsuojelulain 28 §:n mukainen ympäristölupa Rautavaaran kunnan Ylä- Luostan kylän Jokela-tilalla (kiinteistötunnus 687-414-34-2) sijaitsevan lypsy- ja liha- karjanavetan toiminnalle.
2 HAKIJA
Maatalousyhtymä Pursiainen Reijo, Risto ja Merja Korpikoskentie 121
75680 Ylä-Luosta
Yhteyshenkilö: Merja Pursiainen, p. 0400 255 901
3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE
Hakemuksen mukaan eläinsuojassa on nykyisin 72 nautayksikköä, laajennuksen jälkeen yksiköitä on 90.
Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin kohdan 11 a) mukaan vähintään 30 lyp- sylehmän (nautayksikön) eläinsuojalla on oltava ympäristölupa.
4 TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN
Alueellinen ympäristökeskus ratkaisee hakemuksen mukaisen yli 75 lypsylehmän eläin- suojan toiminnan ympäristöluvan.
(Ympäristönsuojelulaki 31 §:n 3 momentti ja ympäristönsuojeluasetus 6 §:n 1 momentti kohta 10 a)
5 HAKEMUS
5.1 Asian vireille tulo
Ympäristölupahakemus on toimitettu Pohjois-Savon ympäristökeskukseen 27.12.2006.
5.2 Toimintaa koskevat luvat ja alueen kaavoitustilanne sekä muut maankäyttörajoitukset
Pohjois-Savon 3. seutukaavassa ei ole merkintöjä tilan alueella.
Dnro PSA-2006-Y-349-131
Annettu julkipanon jälkeen 14.3.2007
5.3 Sijaintipaikka ja sen ympäristö
Eläinsuoja sijaitsee maatalousvaltaisella haja-asutusalueella. Talouskeskuksen välittö- mässä ympäristössä on peltoja ja metsää. Karjarakennuksesta on 60 metriä Luostanjoen rantaan. Uusi lietesäiliö rakennetaan 25-30 metrin päähän rannasta. Lähimmät naapurit ovat vapaa-ajanasuntoja. Ne sijaitsevat yli puolen kilometrin päässä eläinsuojasta. Talo- uskeskuksen läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita, muita suojeltavia kohteita tai pohjavesialueita.
Eläinsuoja lantavarastoineen sijaitsee Nilsiän reitillä Luostanjoen alueella (04.682).
5.4 Eläinsuojan toiminta
Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään meneillään olevaksi tukikaudeksi. Talous- keskuksessa olevaa lypsykarjanavettaa laajennetaan ja rakennetaan uusi lietesäiliö. Ra- kentaminen alkaa keväällä 2009. Laajennettuun karjarakennukseen sijoitetaan 73 lypsy- lehmää, 19 hiehoa, 24 lihanautaa ja 46 alle puolivuotiasta vasikkaa. Eläinmäärä on to- dennäköisesti täynnä vuonna 2009. Navetan ilmastoinnissa on koneellinen ylä- ja ala- poisto. Eläinsuojan vasikkaosasto lämmitetään sähköllä.
Kaikki eläinpaikat ovat lietelantajärjestelmässä Talouskeskuksen yhteydessä on ennes- tään kolme lietesäiliötä, joiden tilavuudet ovat 360, 345 ja 345 m3. Navetan lietekuilujen tilavuus on 500 m3. Uuden säiliön tilavuus on 1050 m3. Lisäksi on vuokrapeltojen lähei- syydessä 25 kilometrin päässä 620 m3:n vuokrasäiliö ja oma 620 m3:n etäsäiliö seitse- män kilometrin päässä talouskeskuksesta. Lietteen varastointitilavuutta on yhteensä 3840 m3. Vanhan navettaosan yhteydessä olevat lietesäiliöt ovat katettuja ja muut ovat kattamattomia. Lietesäiliöt on tehty betonista. Talouskeskuksessa olevat säiliöt täytetään alta päin valuttamalla. Pienten vasikoiden kuivikelanta siirretään karsinoista lietesäili- öön.
Lehmät ja poikivat hiehot laiduntavat päivisin 5 kuukautta vuodessa. Laidunala on 3 hehtaaria. Laidun rajoittuu Luostanjokeen 250 metrin matkalta. Eläimet juovat joesta ja navetassa.
Maitoisia jätevesiä syntyy arviolta 250 m3 ja muita jätevesiä 150 m3 vuodessa. Jätevedet johdetaan lietesäiliöön. Muutama kuutio navetassa syntyviä WC-vesiä johdetaan lie- tesäiliöön.
Hakijat tekevät tuorerehua 700 tonnia vuodessa esikuivattuna laakasiiloihin ja 300 ton- nia pyöröpaaleihin. Puristeneste johdetaan siiloista 2 m3:n kokoojakaivoon ja siitä pump- paamalla lietesäiliöön tai suoraan peltoon. Tilalla käytetään happopohjaista rehun säilön- täainetta. Happo varastoidaan kahdessa 1 m3:n kemikaalikontissa varastossa. Suurin va- rastoitava määrä on 2 m3.
Hakijat ovat esittäneet käyttävänsä lannan peltoviljelyssä lannoitteena. Tilalla on lannan- levitykseen käytettävissä peltoa yhteensä 93 hehtaaria, josta omaa 50 hehtaaria ja vuok- rapeltoa 43 hehtaaria. Lannasta 75 % levitetään keväällä ja 25 % syksyllä. Pellot ovat enintään 25 kilometrin etäisyydellä talouskeskuksesta. Hakijoilla on käytössä pintalevi- tin sekä 12 m3:n lietevaunu.
Polttoöljyä varastoidaan tilalla neljässä säiliössä. Polttoöljyä on 3 m3:n säiliössä koneita varten ja 4,3 m3.n säiliössä kuivurilla ja dieselöljyt ovat kahdessa 1,2 m3:n säiliössä. Säi- liöissä on laponesto. Tankkauspaikalla ja säiliöiden sijoituspaikalla on maapohja. Muita
öljytuotteita on konehallissa betonilattialla enintään 400 litraa. Kasvinsuojeluai-
neita on konehallissa vähäisiä määriä. Lypsylaitteiden pesuaineet varastoidaan maito- huoneessa ja lypsyrobotin läheisyydessä. Keinolannoitteet varastoidaan ulkona.
Tilalla käytetään Ylä-Luostan seudun vesiosuuskunnan vettä.
5.5 Ympäristökuormitus ja sen rajoittaminen
Eläinsuojan toiminnassa syntyy seuraavia jätteitä:
Luokitus 1) jätelaji määrä/v hyödyntäminen ja käsittely
02 01 06 lietelanta 2750 m32) pelloille lannoitteeksi
02 01 02 kuolleet eläimet 2 t nautojen keräily, Honkajoki
20 03 01 yhdyskuntajäte jätteenkeräys
20 01 01 paperi ja pahvi kierrätys
13 03 08 jäteöljyt 0,2 t ongelmajätekeräys
20 01 33 akut ongelmajätekeräys
20 01 21 loisteputket ongelmajätekeräys
02 01 04 muovi 0,8 t Jätteenkeräys tai poltto uunissa
02 01 10 metalli 0,1 t romunkeräys
20 01 38 puu poltto lämmitysuunissa
02 01 03 pilaantunut rehu pellolle lannoitteeksi
1) Ympäristöministeriön asetuksen yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) mukainen luokitus 2) Määrä arvioitu eläinmäärän perusteella ns. nitraattiasetuksen (931/2000) liitteen 2 mukaisesti
Kuolleiden eläinten kuljetus hakee raadot viimeistään kolmen päivän kuluessa ilmoituk- sesta. Raadot voidaan säilyttää katetun lietesäiliön päällä pressulla peitettynä. Yhdys- kuntajätteen keräys käy tilalla kesällä kuukauden välein ja talvella kahden kuukauden välein. Ongelmajätteet varastoidaan sisätiloissa. Pilaantuneet rehut säilytetään rehusii- lossa.
Ulkopuolista liikennettä tilalle on pääasiassa maitoauton käynti joka toinen päivä, rehu- kuljetuksen käynti kerran tai kaksi kertaa kuukaudessa ja eläinkuljetusauton käynti ker- ran tai kaksi kertaa kuukaudessa. Sisäinen liikenne on normaalia maa- ja karjatalouteen liittyvää liikennettä. Liikenne on voimakkainta ajoittaisesti erityisesti lannanlevitys- ja säilörehuntekoaikaan.
5.6 Arvio ympäristövaikutuksista
Lannan käsittelystä syntyy hajua. Naapurit sijaitsevat niin kaukana, ettei toiminnasta ai- heudu kohtuutonta haittaa.
5.7 Poikkeustilanteisiin varautuminen
Tulipaloja ehkäistään hyvällä kunnossapidolla. Eläinsuojassa on jauhesammuttimia.
Lantalan rikkoontuessa lanta siirretään toiseen varastoon omalla kalustolla. Eläintautiti- lanteessa toimitaan eläinlääkärin ohjeiden mukaan. Vierailijat käyttävät suojavarusteita, etteivät eläintaudit tartu karjaan. Sähkökatkojen varalle on aggregaatti. Öljyvahingoista ilmoitetaan pelastuslaitokselle.
5.8 Parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltaminen
Kannellisiin lietesäiliöihin ei kerry sade- ja sulamisvesiä. Lietelantaa ilmastetaan säiliöi- hin lisättävällä kemikaalilla.
6 ASIAN KÄSITTELY
6.1 Asian vireilläolosta tiedottaminen
Lupahakemuksesta on tiedotettu ympäristönsuojelulain 38 §:n mukaisesti kuuluttamalla 12.1.-12.2.2007 Pohjois-Savon ympäristökeskuksen ja Rautavaaran kunnanhallituksen ilmoitustauluilla. Hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä Pohjois-Savon ympäristökes- kuksessa sekä Rautavaaran kunnanviraston ympäristöosastolla kuulutusajan. Hakemus- kuulutus on julkaistu Pitäjäläinen-lehdessä 18.1.2007. Hakemuksen vireilläolosta on 8.1.2007 tiedotettu kirjeellä naapurikiinteistöjen haltijoita.
6.2 Tarkastukset ja neuvottelut
Hakijoiden tilalla on hakemuksen johdosta pidetty tarkastus 17.1.2007. Tarkastuskäyn- nistä on laadittu muistio. Se on liitetty asiakirjoihin. Tarkastuksella tarkennettiin tietoja eläinmääristä, lietesäiliöistä, toiminnassa syntyvistä jätteistä, polttonesteiden varastoin- nista, toiminnan ympäristövaikutuksista ja poikkeuksellisista tilanteista.
6.3 Lausunnot
Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Rautavaaran kunnanhallitukselta ja Rautavaaran ympäristölautakunnalta ja Itä-Suomen lääninhallitukselta.
Rautavaaran tekninen lautakunta 23.1.2007 § 4
Toiminnanharjoittajan on oltava tietoinen toimintansa aiheuttamista ympäristövaikutuk- sista. Toiminnassa on noudatettava parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Näin toimi- malla vähennetään toiminnasta ympäristöön syntyvää kuormitusta ja hajuhaittoja. Lan- nan käsittelyssä on vesistön ja talousvesikaivojen lähellä otettava huomioon riittävät suojavyöhykkeet. Toimittaessa hakemuksessa esitetyllä tavalla ja ottamalla huomion edellä esitetyt seikat toiminnasta ei aiheudu vaaraa ympäristölle.
Itä-Suomen lääninhallitus 12.2.2007
Rehun-, eläinten- ja lannankuljetuksen ajoreitit on pyrittävä järjestämään siten, etteivät ne risteä keskenään.
Euroopan parlamentin ja neuvoston muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimis- tä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä antaman asetuksen mukaan kuolleet, kuol- leina syntyneet ja lopetetut nautaeläimet kuuluvat luokan 1 aineksiin. Ne on poltettava hyväksytyssä eläinjätteen polttolaitoksessa tai käsiteltävä vastaavassa käsittelylaitokses- sa. Kaiken ikäiset naudat kuuluvat raatojen keräilyn piiriin keräilyalueella. Tuottajien tu- lee hävittää naudat toimittamalla ne eläinjätteen käsittelylaitokseen. Kuolleena syntyneet vasikat ja nautojen kotiteurastuksessa syntyneet jätteet saa tietyin edellytyksin haudata tai toimittaa kaatopaikalle.
Raatojen poistoon osastoista on oltava selkeä suunnitelma. Raadoille on oltava
suojattu, tiivispohjainen säilytyspaikka noutoa varten. Haittaeläimet eivät saa päästä kä- siksi raatoihin.
Tuotanto-olosuhteiden ja rakenteiden vaatimuksista on tarkemmin säädetty maa- ja met- sätalousministeriön normeilla. Alkutuotannossa käytettävän talousveden laatuvaatimuk- set on määritetty maa- ja metsätalousministeriön asetuksella.
Hakijoiden tulee tunnistaa toimintaansa uhkaavat erityistilanteet ja varautua niihin jo en- nakolta. Sellaisia voivat olla esimerkiksi salmonellan pääsy karjaan vasikoiden tai rehun mukana ja sen seurauksena suuren salmonellan saastuttaman lantaerän ja navetan puh- distus. Pitkäkestoinen sähkökatkos, ongelmat talousveden saannissa tai tulipalossa kuol- leiden nautojen käsittely saattavat aiheuttaa erityistilanteen.
Lantaa levittäessä talousvesikaivojen ympärille tulee jättää riittävä suojavyöhyke, ettei vesi pilaannu. Toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa hajun, melun tai jätevesipäästö- jen muodossa.
6.4 Muistutukset ja mielipiteet sekä esitetyt vaatimukset
Muistutuksia tai mielipiteitä ei ole esitetty.
6.5 Hakijan vastine
Hakijalle on 14.2.2007 päivätyllä kirjeellä varattu tilaisuus esittää vastineensa annetuista lausunnoista sekä muistutuksesta.
Hakija ei ole jättänyt vastinetta.
7 RATKAISU
Ympäristökeskus myöntää Maatalousyhtymän Pursiainen Reijo, Risto ja Merja eläin- suojan toiminnalle ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisen ympäristöluvan. Toiminnassa on noudatettava hakemusta ja seuraavia lupamääräyksiä.
7.1 Vastaus yksilöityihin lausuntoihin
Lausunnossa esitetyt asiat, joita ei ole esitetty hakemuksessa, on otettu huomioon lupa- määräyksissä tai päätöksen perusteluissa.
7.2 Lupamääräykset
7.2.1 Lantavarastojen tyhjennys ja lietteen kuljetus
Lietelantasäiliöt on tyhjennettävä ja niiden kunto tarkastettava vuosittain. Lantavarastoja tyhjennettäessä ja lantaa kuljetettaessa on toimittava niin, että lietettä ei pääse hallitse- mattomasti ympäristöön. Jos vuotoja aiheutuu esimerkiksi lietteen pumppauksessa, on varastojen ympäristö ja siirtotiet siistittävä. (YSL 7-8 §, 43 §, JäteA 7 §, VNA maata- loudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn ehkäisemiseksi 4 §)
Perustelu: Lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmis-
tetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Säiliön pohjalle kertyneet mahdolliset saostumat poistetaan. Samalla rakenteet voidaan tarkastaa mahdol- listen vaurioiden havaitsemiseksi. Toiminnasta ei saa aiheutua ympäristön asukkaille tai muille asianosaisille kohtuutonta viihtyvyyteen tai terveyteen kohdistuvaa rasitusta.
7.2.2 Laiduntaminen
Navetan ja laitumen välisen kulkuväylän tulee olla kovapohjainen niin, että lanta voi- daan poistaa kulkuväylältä. Laidunta tulee hoitaa niin, ettei sille tule nurmesta vapaita paikkoja, jossa muodostuu eroosiota. (YSL 7, 8, 43 §, VNA 440/2003)
Perustelu: Luvan saajan laitumia sijaitsee Luostanjoen rannalla ja eläinsuojasta on noin 60 metriä joen rantaan. Laiduntavien eläinten tiheys ei saa ylittää laitumen maaperän ja kasvillisuuden kestävyyttä. Nurmesta vapailta paikoilta ja eläinten kulkuväylältä vesis- töön kulkeutuvista ravinteista voi aiheutua vesistön pilaantumista.
7.2.3 Raaka-aineiden, polttonesteiden ja jätteiden varastointi
1. Rehut, polttonesteet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, ett- ei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle.
2. Polttonestesäiliöiden alustan ja polttonesteen tankkauspaikan on oltava tiivis siten, et- tä vuodot säiliöistä tai tankkauksessa voidaan kerätä talteen. Polttonesteen varastointi- ja tankkauspaikka on tehtävä määräyksen mukaiseksi 30.9.2008 mennessä. Tankkauspai- kan läheisyydessä tulee olla imeytysainetta polttoainevuotojen varalle. Polttoainesäili- öissä tulee olla ylitäytönesto. (YSL 7 §, 8 §, 43 §, 45 §))
Perustelut: Kemikaalien, kuten torjunta- sekä pesuaineiden, varastoinnissa ja käytössä tulee ottaa huomioon kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annetut määräykset.
Haittaeläimiä, kuten rottia ja hiiriä, tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen sekä eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi.
Maaperän pilaamiskieltoa koskevan ympäristönsuojelulain 7 §:n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maa- perän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa ympäristölle tai tervey- delle. Polttoöljysäiliöiden tiiviin alustan ja tiiviin tankkauspaikan vaatimuksella ehkäis- tään maaperän ja pohjaveden pilaantumista. Imeytysainetta voidaan käyttää öljyvahinko- jen ensitorjunnassa ja siten estää öljyvuodosta aiheutuvia enempiä haittoja. Säiliössä oleva ylitäytön esto pienentää säiliön täyttämisen yhteydessä syntyvää öljyvuotoriskiä.
7.2.4 Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen
Ongelmajätteet, esim. jäteöljyt, akut ja loisteputket, tulee toimittaa ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen vähintään kerran vuodessa. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet tulee toimittaa niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin, mikäli tällaisia on alueelle järjestetty.
Jätteiden avopoltto on kielletty. (YSL 43 §, 45 §, JäteL 4 §, 6 §, 12 §, 15 §)
Perustelu: Ongelmajätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen sekä ympäristöön kohdistuvia riskejä. Maatalousmuovit ovat hyötykäyttökelpoista jätettä, joka on toimitettava ensisijaisesti hyötykäyttöön. Jätteiden
avopoltto on kielletty, koska hallitsemattomassa poltossa syntyy haitallisia sa-
vukaasuja. Lämmityskattilassa poltettavaksi soveltuvat jätteet voidaan polttaa. Esimer- kiksi paperi, pahvi ja käsittelemätön, puhdas puujäte soveltuvat poltettavaksi lämpökatti- lassa.
7.2.5 Paras käyttökelpoinen tekniikka
Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. (YSL 4 §, 5 §, 43 §, YSA 19 §)
Perustelu: Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten ympäristövaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja siinä mielessä seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan.
7.2.6 Toiminnan muuttaminen ja lopettaminen
Toiminnan valvonnan ja päästöjen lisääntymisen kannalta olennaisista muutoksista tulee tehdä ilmoitus hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä Pohjois-Savon ympäris- tökeskukselle. Toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava ympäristökeskukselle. (YSL 28, 43, 46, 83, 90 §, YSA 30 §)
Perustelu: Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toi- minnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muu- toksista, kuten suunnitelmista muuttaa lannan varastointitapaa. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määrä- yksiin ja arvioi, onko lupaa tarpeen muuttaa. Toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uuden luvan hakemista.
Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristö- riskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku vi- ranomaiselle myös mainituissa tilanteissa.
7.2.7 Häiriö- ja poikkeustilanteet
Häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Rautavaaran ympäristönsuojeluviranomaiselle.
(YSL 4 - 5 §, 43 § 1 mom kohta 3, 76 §, JäteL 4 ja 6 §)
Perustelu: Toiminnassa on meneteltävä toiminnan edellyttämällä huolellisuudella ja va- rovaisuudella ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Toiminnassa tulee ottaa huo- mioon toiminnan aiheuttaman pilaantumisen vaaran todennäköisyys, onnettomuusriski sekä mahdollisuudet onnettomuuksien estämiseen ja niiden vaikutusten rajoittamiseen.
Haitalliset ympäristövaikutukset tulee ehkäistä ennakolta. Milloin niitä ei voida ehkäistä kokonaan ennakolta, ne on rajoitettava mahdollisimman vähäisiksi. Toiminnanharjoitta- jan on oltava riittävästi selvillä toimintansa riskeistä, niiden ympäristövaikutuksista ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ilmoitus tulee tehdä ainakin seu- raavissa tilanteissa: lietesäiliön rikkoontuminen tai ylivuoto, polttoainesäiliön rikkou- tuminen, epidemia tai muu vastaava tapahtuma, jossa kuolee paljon eläimiä.
7.2.8 Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi
Luvanhaltijan on tarkkailtava eläinsuojan toimintaa ja pidettävä tarkkailusta kirjaa.
Kirjanpidon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat:
- eläinmäärät
- lannanlevityspeltojen vuokra- ja mahdollisten lannan luovutus- ja vastaanottosopimus- ten ja levitysalojen muutokset
- toteutuneet lantamäärät ja lannan varastointitilavuuden riittävyys - mahdollisuuksien mukaan lannan levityssuunnitelma
- jätteet, niiden määrät, toimituspaikat ja käsittelytavat - eläinsuojan rakenteiden tarkkailu
- salaojavesien tarkkailu
- toiminnassa havaitut häiriötilanteet tai muut poikkeukselliset tilanteet.
Eläinmäärä, kuolleiden eläinten määrä, lannanlevitysala sekä jätetiedot on ilmoitettava vuosiraportissa helmikuun loppuun mennessä Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Rautavaaran ympäristönsuojeluviranomaiselle. Muut kirjanpitotiedot tulee olla valvovan ympäristöviranomaisen tarkastettavissa tilalla.
(YSL 4 §, 5 §, 43 §, 46 §, YSA 30 §, Jäte 51 §, 52 §)
Perustelu: Toiminnanharjoittajalle on annettu kirjanpito- ja raportointivelvoite laitoksen toiminnan osalta viranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämisek- si. Toiminnasta saamiensa tietojen perusteella viranomainen voi seurata laitoksen toi- minnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Lannan vas- taanottosopimuksien kirjaamisella ja raportoimisella varmistetaan, että myös lannan vas- taanottosopimuksen tehneet käsittelevät ja levittävät lantaa voimassa olevien säännösten mukaisesti.
8 RATKAISUN PERUSTELUT
8.1 Luvan myöntämisen edellytykset
Ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset (YSL 41 §). Luvan myöntämisen edelly- tykset ovat (YSL 42 §, Jäte 6 §):
1. Toiminnasta ei aiheudu asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huo- mioon ottaen terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaa- rantumista toiminnan vaikutusalueella, naapurille, ympäristön tai kiinteistön asukkaille tai omistajille kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pö- lystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muusta vastaavasta vaikutuksesta.
2. Toimintaa ei ole sijoitettu asemakaavan vastaisesti.
3. Jätehuollossa käytetään parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mah- dollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Jätteet hyödynne- tään, jos se on teknisesti mahdollista eikä aiheuta kohtuuttomia lisäkustannuksia.
8.2 Luvan myöntämisen yleiset perustelut
Eläinsuoja sijoittuu maatalousvaltaiselle haja-asutusalueelle. Lähimmät naapurit sijaitse- vat puolen kilometrin päässä eläinsuojasta Karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Hakemuksen mukaisesta toiminnasta, ottaen huo- mioon annetut lupamääräykset, ei voida katsoa etäisyyksien tai alueen aikaisemman käy- tön perusteella aiheutuvan merkittävää ympäristön pilaantumista eikä naapurustolle koh- tuutonta rasitusta tai haittaa. (YSL 6 §, 42 §, NaapL 17 §)
Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pelloilla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, että ei tapahdu ylilannoitusta eikä aiheudu siitä tai virheelliseen ajankohtaan suoritetusta levi- tyksestä johtuvaa ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Peltoalavaatimus on laskettu tässä si- ten, että käytettävissä on vähintään yksi peltohehtaari puoltatoista lypsylehmää, neljää hiehoa tai lihanautaa ja kahdeksaa alle kahdeksan kuukauden ikäistä nautaa kohden.
Vaatimus perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvi- en keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 antaman ohjeen mukaisesti. Tilalla on käytettävissä lannan levitykseen omaa, vuokrattua tai sopimuspeltoa noin 86 hehtaaria.
Hakemuksen mukaisen eläinmäärän tuottaman lantamäärän hyödyntämiseen tarvitaan peltopinta-alaa noin 60 hehtaaria. Käytettävissä oleva peltoala on riittävä eläinsuojassa syntyvän lantamäärän hyödyntämiseen. (YSL 43 §, 45 §, YSA 4 §)
Rannoilla tai ojien varsilla olevilta pelloilta ei huuhtoudu ravinteita vesistöön tai pohja- veteen, kun levityksessä noudatetaan nitraattiasetuksen määräyksiä. Laiduntamisesta ve- sistöön aiheutuvaa kuormitusta ehkäistään lupamääräyksellä 7.2.2. Lannanlevityspelto- jen läheisyydessä mahdollisesti olevien talousvesikaivojen ympärille jätettävät nitraat- tiasetuksen mukaiset suojavyöhykkeet ehkäisevät talousveden pilaantumista.
Lannan varastointitilavuuksien tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotila- vuutta. Varastointitilojen mitoituksessa on otettu huomioon myös navetan jätevedet, säi- lörehun puristeneste ja kattamattomien lietesäiliöiden sadevedet. Hakemuksen mukaan hakijoilla on lietelannan varastotilaa käytettävissä 3840 m3. Eläinmäärien perusteella laskettuna lietelantaa syntyy vuosittain noin 2750 m3. Tähän määrään sisältyvät navetas- ta syntyvät muut kuin maitoiset jätevedet. Lypsylaitteiden pesusta tulee jätevesiä 250 m3 vuodessa. Kattamattomiin lietesäiliöihin kertyy sade- ja sulamisvesiä noin 200 m3 ja pu- ristenestettä noin 35 m3 vuodessa. Lannan varastointitilavuudet ovat riittävät 12 kuukau- den aikana syntyvän lannan ja varastoihin johdettavien vesien varastointiin.
Kuolleet eläimet tulee toimittaa hyödynnettäviksi tai käsiteltäviksi eläinjätteen käsittely- laitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä. Ha- kijoiden eläinsuojasta raadot toimitetaan Honkajoen eläinjätteenkäsittelylaitokseen. Kul- jetusta odottavat raadot säilytetään suojatussa säilytyspaikassa.
Polttoainesäiliöissä on laponesto ja ne sijoitetaan tiiviille alustalle lupamääräyksen 7.2.3 mukaisesti. Säiliöiden kuntoa tarkkaillaan niiden käytön yhteydessä. Tankkauspaikan lä- heisyyteen sijoitetaan imeytysainetta öljyvuotojen ensitorjuntaan. Polttonestevuodot maaperään estetään.
Eläinsuojan rakenteet ja lietesäiliö rakennetaan tiiviiksi maa- ja metsätalousministeriön antamien rakentamismääräysten ja –ohjeiden (MMM-RMO-C4, 7.1.2001) mukaisesti.
Rakenteiden kuntoa ja salaojavesien laatua tarkkaillaan säännöllisesti. Poikkeuksellisista tilanteista, esim. polttonestevuodosta tai lietesäiliön vaurioitumisesta ilmoitetaan ympä-
ristönsuojeluviranomaisille, että viranomaiset voivat antaa ohjeet ympäristöva- hinkojen rajoittamiseksi. Pohjaveden ja pintavesien pilaantuminen estetään.
Edellä olevan perusteella ympäristökeskus katsoo, että eläinsuojan toiminta täyttää luvan myöntämisedellytykset, kun toiminta järjestetään esitetyn hakemuksen ja tämän päätök- sen määräysten mukaan. Lupa voidaan myöntää.
9 LUVAN VOIMASSAOLO
Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Uusi lupahakemus tulee jättää, jos toiminnan päästöt tai ympäristövaikutukset lisääntyvät olennaisesti. (YSL 55 §, 57 §)
9.1 Lupamääräysten tarkistaminen
Hakemus lupaehtojen tarkistamiseksi on jätettävä 31.12.2017 mennessä. Hakemuksessa on esitettävä ainakin kuvaus sen hetkisestä toiminnasta, eläinmääristä, lannanlevitysalas- ta, parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä ja arvio toiminnan ympäristövaikutuksis- ta.
9.2 Asetuksen ja muiden säännösten noudattaminen
Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolos- ta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 §).
Lannan varastoinnissa, käsittelyssä ja levityksessä tulee noudattaa valtioneuvoston ase- tuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) annettuja määräyksiä ja ohjeita.
Lantavarastojen ja -kourujen rakentamistekniikassa tulee noudattaa maa- ja metsätalo- usministeriön rakentamismääräyksissä ja -ohjeissa: Kotieläinrakennusten ympäristön- huolto, (MMM-RMO-C 4, 7.1.2001) annettuja ohjeita.
10 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET
Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4-8, 28, 41-43, 45, 46, 55, 56, 76, 81, 83, 90, 96, 97, 100, 103, 105 §
Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 30 § Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 12, 15, 19, 51, 52 § Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §
Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001)
Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoit- tamisesta (931/2000)
Valtion maksuperustelaki (150/92) 8 §
Ympäristöministeriön asetus alueellisten ympäristökeskusten maksullisista suoritteista (1237/2003)
Lisäksi on otettu huomioon Ympäristöministeriön ohje Kotieläintalouden ympäristön- suojelusta 30.9.1998 sekä Maa- ja metsätalousministeriön ohje Kotieläinrakennusten ympäristönhuolto, (MMM-RMO-C 4, 7.1.2001).
11 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN
Päätöksestä peritään valtion maksuperustelain (150/92) ja ympäristöministeriön asetuk- sen (1237/2003) perusteella suoritemaksua 1200 euroa.
Perustelu: Hakemuksen mukaisen eläinsuojan ympäristöluvan käsittelymaksu on ympä- ristöministeriön asetuksen maksutaulukon mukaan 1200 euroa.
12 MUUTOKSENHAKU
Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Muutosta voi hakea myös pelkästään käsittelymaksun määräämiseen. Valitus on toimitettava Poh- jois-Savon ympäristökeskukseen. Valitusosoitus on liitteenä.
Lakimies Maija Toivanen
Ylitarkastaja Raili Pärjälä
13 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN
Päätös Maatalousyhtymä Pursiainen Reijo, Risto ja Merja Jäljennös päätöksestä Rautavaaran kaupunginkunnanhallitus
Rautavaaran tekninen lautakunta
Suomen ympäristökeskus (sähköisesti)
Ilmoitus päätöksestä Asianosaiset
Itä-Suomen lääninhallitus
Ilmoittaminen ilmoitustaululla
Tästä päätöksestä ilmoitetaan Rautavaaran kunnanhallituksen ja Pohjois-Savon ympäris- tökeskuksen ilmoitustauluilla valitusajan.
Liite Valitusosoitus
Eläinsuojan käyttötarkkailu –lomake
VALITUSOSOITUS
Liite Pohjois-Savon ympäristökeskuksen antamaan ympäristölupapäätökseen
Valitusviranomainen
Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen.
Valitusoikeus Valitusoikeus on:
1) sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea;
2) rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuo- jelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät;
3) toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät;
4) alueellisella ympäristökeskuksella sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristön- suojeluviranomaisella;
5) muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella.
Valitusaika
Päätös on annettu 14.3.2007. Valitus aika on 30 päivää tästä päivästä tätä päivää lukuun ottamatta.
Valitusaika päättyy 13.4.2007.
Valituksen toimittaminen
Valitus on jätettävä Pohjois-Savon ympäristökeskuksen kirjaamoon.
Käyntiosoite: Sepänkatu 2 B, 70100 Kuopio
Postiosoite: PL 1049, 70101 Kuopio
Sähköpostiosoite: kirjaamo.psa@ymparisto.fi
Telefax: 020 490 4777
Asiakaspalvelu: 020 690 167
Valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä (au- kioloaika klo 8.00 - 16.15). Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä. Pos- tiin asiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukiolo- ajan päättymistä.
Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmässä, joka on osoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava:
• valittajan nimi ja kotikunta
• postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa
• päätös, johon haetaan muutosta
• miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
• perusteet, joilla muutosta vaaditaan
Valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä on allekirjoitettava valituskirjelmä (sähköisesti jätetyssä vali- tuksessa ei tarvita allekirjoitusta). Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä:
• päätös, johon haetaan muutosta alkuperäisenä tai jäljennöksenä
• asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomai- selle.
Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakijalta peritään Vaasan hallinto-oikeudessa muutoksenhakuasian käsittelystä oikeudenkäyntimaksuna 82 euroa.
