PL 69, 80101 JOENSUU Annettu julkipanon jälkeen
Puh. 013 1411****
5.5.2006
Dnro PKA-2005-Y-383 (131)
ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee eläin- suojaa.
HAKIJA
Eero Räsänen Havukantie 5 75500 Nurmes
KIINTEISTÖN HALTIJA Eero Räsänen Havukantie 5 75500 Nurmes LAITOS JA SEN SIJAINTI
Eläinsuojat
Nurmeksen kaupungin Ylikylä, tila Jokela RN:o 82 Havukantie 5, 75500 Nurmes
YMPÄRISTÖLUPAVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 11 a kohdan mukaan ympäristölupa on oltava eläinsuojalle, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle tai 80 lihanaudalle.
Asetuksen 6 §:n 1 momentin 10 a kohdan mukaan alueellinen ympäristökeskus on toi- mivaltainen lupaviranomainen ratkaisemaan vähintään 200 lihanaudalle tarkoitetun eläinsuojan ympäristöluvan.
ASIAN VIREILLETULO
Lupahakemus on tullut vireille 19.12.2005. Hakemusta on täydennetty 3.1.2006.
TOIMINTAAN LIITTYVÄT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUS- TILANNE
Nykyisellä eläinsuojalla on Nurmeksen kaupungin teknisen lautakunnan lupajaoksen 30.6.2003 myöntämä ympäristölupa.
Eläinsuojan lähialue on maatalousvaltaista haja-asutusaluetta. Alueella ei ole voimas- saolevaa yleis- tai asemakaavaa eikä muitakaan maankäyttörajoituksia.
LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ
Hakijalla on käytössään tällä hetkellä eläinsuoja, johon voimassa olevan luvan mukaan voidaan sijoittaa lihanautoja 136 ja vasikoita 50. Toiminnassa on tilapäisesti käytetty erillistä hakijan omistuksessa olevaa noin 1,7 kilometrin päässä olevaa eläinsuojaa (li- hanautoja 10 ja vasikoita 15). Nykyisen pääeläinsuojan kanssa samaan pihapiiriin ra- kennetaan uusi pihattotyyppinen eläinsuoja noin 80 m nykyisen eläinsuojan kaakkois- puolelle. Lisäksi myöhemmin rakennetaan pienempi pihatto noin 200 m nykyisen eläinsuojan koillispuolelle. Lähimmät ulkopuolisten asuintalot ovat noin 110 ja 250 metrin päässä suunnitellusta isommasta eläinsuojasta.
Pieni osa (noin 3 ha) lannanlevitykseen käytettävistä pelloista sijaitsee Ylikylän I luo- kan pohjavesialueella, jossa on myös Ylikylän vedenottamo. Tilakeskus eläinsuojineen on noin 500 m pohjavesialueen eteläpuolella.
Vanha eläinsuoja ja osa lähipelloista sijaitsee Sulkujärveen laskevan Peräjoen rannalla tai sen tuntumassa. Alue on Saramojoen valuma-alueella (4.47).
Lähistöllä ei ole luonnonsuojelukohteita.
LAITOKSEN TOIMINTA
Kyseessä on olemassa oleva lihakarjatila, jonka toimintaa suunnitellaan laajennettavak- si ja muutettavaksi. Merkittävin muutos on oma vasikkatuotanto emolehmien avulla.
Hakijalla on Jokelan tilalla käytössään vanha eläinsuoja, jossa on paikkoja lihanaudoil- le 136 ja vasikoille 50. Toiminnan laajentamisen yhteydessä tämän eläinsuojan kaak- koispuolelle rakennetaan kokonaan uusi pihattonavetta ja myöhemmin vielä pienempi koillispuolelle. Eläinpaikkoja näihin tulee seuraavasti:
Nykyinen eläin-
suoja
(+ etänavetta)
Tuleva tilanne (nykyinen+uudet eläinsuojat)
Emolehmät - 100
Lihanaudat 136 (+10) 110
Nuorkarja < 6 kk 50 (+15) 70
Hiehot - 25
Yhteensä 186 (+25) 305
Uusi eläinsuoja on tarkoitus ottaa käyttöön vaiheittain vuoden 2006 aikana. Kolmas eläinsuoja rakennettaneen vuonna 2008. Etänavetta jää pois käytöstä.
Nykyisen eläinsuojan yhteydessä on kolme tilavuudeltaan yhteensä 2 500 m3 lietesäi- liötä ja lisäksi pihatoista kertyvälle lannalle rakennetaan uusi 1 200 m3 kuivalantala en-
siksi valmistuvan eläinsuojan viereen. (+ virtsasäiliö 50 m3) Uudessa pihatossa kuivik- keena käytetään turvetta ja olkea.
Vuonna 2006 valmistuvan pihattorakennuksen kokonaispinta-alaksi tulee 980 m2, mistä rehuvaraston ja sosiaalitilojen osuus on noin 240 m2.
Kaikissa eläinsuojissa on koneellinen ilmanvaihto. Ulospuhallushormit ovat rakennus- ten harjan tasolla.
Emolehmiä ja niiden vasikoita pidetään laitumella 6-7 kuukautta vuodessa. Eläimille on laitumilla siirrettävät juoma-altaat, mutta ei kiinteää ruokintapaikkaa.
Kun suunniteltu toiminta on täydessä mitassa, säilörehua valmistetaan pyöröpaaleihin esikuivatusta heinästä noin 1 200 tonnia vuodessa. Kuivalantalasta suotautuvat vedet sekä eläinsuojan jätevedet, virtsa ja sosiaalijätevedet mukaan lukien, johdetaan raken- nettavaan 50 m3:n virtsasäiliöön ja levitetään vuosittain ravinteeksi pelloille. Vanhan eläinsuojan kaikki vedet johdetaan lietesäiliöihin.
Hakijalla on käytettävissään lannan levitykseen peltoa yhteensä 95 hehtaaria, josta omaa peltoa on 60 hehtaaria. Lantaa levitetään viikoilla 18-46.
Tilalla tarvittava käyttövesi otetaan vesiosuuskunnan vesijohtoverkostosta.
Tilalla on neljä polttoainesäiliötä, joista kolme on käytössä. Näiden yhteistilavuus on noin 7000 litraa. Yhdessä säiliössä on ylitäytönestin ja muissa laponesto. Yksi säiliöistä on pääosin viljankuivaamoa varten. Voiteluöljyt säilytetään vanhan eläinsuojan yhtey- dessä olevassa betonipohjaisessa varastossa.
Paras käyttökelpoinen tekniikka
Uusi eläinsuoja edustaa rakenteiltaan tämän päivän yleisesti käytössä olevaa nykyai- kaista tekniikkaa. Uuteen pihattoon tulee koneellinen lannanpoisto.
YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt vesiin ja maaperään
Tila on liittynyt maatalouden ympäristötukijärjestelmään ja tilalla noudatetaan tuen mukaisia ehtoja mm. peltokasvien peruslannoituksessa sekä pientareiden ja suojakais- tojen perustamisessa. Lisäksi tilalla on siirrytty luomutuotantoon.
Toiminta aiheuttaa tyypillistä maatalouden hajakuormitusta. Ravinteita voi huuhtoutua pintavesiin lannan ja virtsan levityksen yhteydessä tai valumina pelloilta. Myös lannan kuormaus ja kuljetukset pelloille sisältävät riskejä. Eläinsuojien pohjarakenteiden, lan- ta- ja rehuvarastojen sekä kuljetusvälineiden tiiviys ehkäisee suoria päästöjä ympäris- töön. Koska huomattava osa käytössä olevista pelloista on pohjavesialueella, uusi eläinsuoja tulee kuivalantamenetelmälle.
Päästöt ilmaan ja melu
Maatalouden ilmapäästöt ovat pääasiassa ammoniakkia, jota haihtuu karjanlannasta lannankäsittelyn kaikissa vaiheissa. Kotieläintaloudesta voi päästä ilmaan myös muita tilapäisiä hajuhaittoja aiheuttavia kaasuja, esimerkiksi rikkivetyä. Maataloudessa syn- tyy lisäksi kasvihuoneilmiötä voimistavia kaasuja, kuten metaania, dityppioksidia ja hiilidioksidia. Metaania syntyy etenkin märehtijöiden ruoansulatuksessa ja jonkin ver- ran myös lannankäsittelyssä.
Kohonneita melutasoja voi aiheutua kausittain johtuen tavanomaista runsaammasta työkoneiden käytöstä esimerkiksi lannan levityksen ja kuljetuksen yhteydessä. Lannan levityksestä aiheutuva liikennemäärien kasvu ajoittuu keväälle ja kesälle sekä vähem- mässä määrin alkusyksyyn. Tilakeskukseen tuodaan kivennäisiä 2-3 kuukauden välein ja teuras-/välityseläimiä noudetaan noin seitsemän kertaa vuodessa. Muu liikenne on satunnaista koostuen pääosin henkilöautoista.
Jätteet ja niiden käsittely
Toiminnassa kertyy normaalien talousjätteiden lisäksi pieniä määriä jäteöljyä, akkuja ja loisteputkia, jotka säilytetään traktoritallissa, missä on betonilattia ja lattiakaivo. Metal- liromua syntyy melko vähän ja se toimitetaan metalliromun keräyspaikalle tai Kuusa- koski Oy käy noutamassa ne suoraan tilalta. Muovit toimitetaan keräykseen. Pilaantu- nut rehu sijoitetaan kuivalantalaan ja käytetään lannoitteena pelloilla. Kuolleet eläimet haetaan tarvittaessa tilalta (valtakunnallinen raatokeräily). Ylikylän alue on järjestetyn jätteenkeräilyn piirissä.
POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN
Öljyvahinkoja estävät mm. säiliöiden laponesto ja lukitus. Voiteluaineita ja ongelmajät- teitä säilytetään tiloissa, jossa on tiivis betonilattia ja toisessa myös tulpattu lattiakaivo.
TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU
Hakemuksessa ei ole esitetty erillistä ympäristövaikutusten tarkkailusuunnitelmaa.
Kuivalantalan, liete- ja virtsasäiliöiden rakenteiden kuntoa tarkkaillaan silmämääräises- ti niiden tyhjennyksen yhteydessä.
ASIAN KÄSITTELY
Hakemuksesta tiedottaminen
Hakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen ja Nurmeksen kaupungin ilmoitustauluilla 22.1.-22.2.2006 sekä paikallislehti Ylä- Karjalassa 26.1.2006. Kuulutuksesta on annettu tieto naapureille (yhteensä 6 kpl) erilli- sellä kirjeellä.
Lausunnot
Hakemuksesta on pyydetty lausunnot teknisen lautakunnan lupajaokselta sekä erikseen kaupungilta.
Kaupungin ympäristönsuojelusihteeri on todennut lupajaoksen puolesta, ettei kaupun- gin ympäristönsuojeluviranomaisella ole huomautettavaa hakemuksesta.
Kaupunginhallitus ei antanut lausuntoa.
Muistutukset ja mielipiteet
Hakemuksesta ei jätetty muistutuksia Tarkastukset
Tilalla tehtiin 18.1.2006 hakemukseen liittyvä tarkastus, jonka yhteydessä myös tar- kennettiin hakemustietoja. Tarkastusmuistio on liitetty hakemusasiakirjoihin.
YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU
Ympäristökeskus myöntää Eero Räsäselle ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisen ym- päristöluvan hakemuksen mukaisesti Nurmeksen kaupungin Ylikylässä Jokela- nimiselle tilalle (RN:o 82) olemassa olevalle ja rakennettaville eläinsuojille seuraavin lupamääräyksin.
Eläinsuoja
1. Eläinsuojiin saa sijoittaa enintään 100 emolehmää, 135 lihanautaa (sisältää hiehot) ja 70 vasikkaa. Eläinmääriä ja ikäjakaumaa voidaan muuttaa edellyttäen, ettei niiden yh- teinen lannantuotto ylitä edellä mainittujen eläinmäärien lannantuottoa.
2. Laidunnettaessa tulee karjan kulkua tarvittaessa rajoittaa alueilla, joilla eläimet voi- vat veteen päästessään aiheuttaa liettymistä, samentumista tai hygieniahaittaa ja sen seurauksena ympäristön pilaantumista. Laiduntamisessa tulee huolehtia myös siitä, ettei siitä aiheudu pohjaveden pilaantumisvaaraa.
3. Uusien eläinsuojien ja kuivalantalan valmistumisesta on ilmoitettava ympäristökes- kukselle ennen niiden käyttöönottoa. Mikäli eläinsuojien yhteyteen rakennetaan myö- hemmin jaloittelualue, siitä tulee toimittaa suunnitelma ympäristökeskukselle hyvissä ajoin etukäteen.
Lannan, virtsan, puristenesteen ja jätevesien käsittely ja hyödyntäminen
4. Toiminnassa syntyvä lanta on varastoitava asianmukaisesti vesitiiviissä varastoissa.
Määräyksen 1 mukaisilla eläinmäärillä ja hakemuksessa esitetyillä lannan käsittelyjär- jestelmillä tulee lannan 12 kk varastotilavuutta olla kuivalannalle vähintään 1 500 m3 ja lietelannalle 2 300 m3. Varastotilavuuksista voidaan vähentää laidunkauden ja mahdol- lisen muun lannankäsittelyn varastointitilavuutta pienentävä osuus. Eläinsuojan katolta tulevien sadevesien pääsy kuivalantalaan tulee estää.
5. Lanta ja virtsa on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pelloilla. Eläinsuojien toiminnassa syntyvät jätevedet tulee johtaa hakemuksen mukaisesti liete- tai virtsasäili- öön ja hyödyntää lannoitteena pohjavesialueen ulkopuolisilla pelloilla, tai ne tulee käsi- tellä muulla Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Pohjavesialu- eella olevilla peltolohkoilla voidaan käyttää vain kuivalantaa.
Lannan levitykseen tulee olla käytettävissä eläinmäärään ja lannan ravinnesisältöön nähden riittävästi peltoa, luvan mukaisella eläinmäärällä suojavyöhykkeiden ja - kaistojen lisäksi vähintään 75 ha, tai lannan hyödyntämiseen muulla tavoin on oltava asianmukaiset kirjalliset sopimukset.
6. Lantavarastoja tyhjennettäessä ja lantaa kuljetettaessa on toimittava niin, ettei lantaa pääse hallitsemattomasti ympäristöön eikä kulkeudu yleisille teille. Lannan, virtsan, jä- tevesien ja rehun käsittelystä, varastoinnista, kuljetuksesta tai varastojen tyhjennyksestä ei saa aiheutua vaaraa pinta- tai pohjavesille eikä ympäristön asukkaille kohtuutonta viihtyvyyteen tai terveyteen kohdistuvaa rasitusta.
Jätehuolto ja polttoaineet
7. Jätteistä tai jätehuollosta ei saa aiheutua terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisen vaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle.
Hyötyjätteet, kuten paperi-, pahvi-, metalli-, lasi- ja muovijätteet, on lajiteltava erilleen ja toimitettava mahdollisuuksien mukaan hyötykäyttöön. Hyödynnettäväksi kelpaama- ton jäte toimitetaan kaatopaikalle.
8. Toiminnassa syntyvä eläinjäte, kuten itsestään kuolleet ja lopetetut eläimet tai kuol- leena syntyneet vasikat tulee käsitellä siten, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantu- mista. Eläinjätteen käsittely ja lyhytaikainenkin varastointi tilalla tulee järjestää niin, ettei siitä aiheudu epäsiisteyttä eikä haju- tai terveyshaittaa.
9. Ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, käytetyt öljynsuodattimet, torjunta-aineet sekä akut ja raskasmetalliparistot, on varastoitava ehjissä, suljetuissa, asianmukaisesti merkityis- sä astioissa tiiviillä alustalla tähän tarkoitukseen soveltuvassa varastopaikassa. Ongel- majätteet on toimitettava ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan.
10. Polttoaineet on käsiteltävä ja varastoitava siten, että niiden pääsy maaperään, pohja- ja pintavesiin on estetty. Polttoainesäiliöt on varustettava katetulla tiiviillä suurimman säiliön tilavuutta vastaavalla suoja-altaalla tai suojattava muulla vastaavalla tavalla.
Polttoainesäiliöiden letkut on varustettava lukituksella tai lapon estolaitteella. Suojaus- toimet tulee toteuttaa 31.9.2007 mennessä.
Polttoainesäiliöiden suojakaukaloon mahdollisesti päässeet ja siinä likaantuneet öljyiset vedet on toimitettava öljyjätteiden vastaanottopaikkaan tai muuhun sellaiseen laitok- seen, jolla on ko. ongelmajätteen käsittelyyn oikeuttava ympäristölupa.
Mahdollisissa vahinkotapauksissa maahan päässyt öljy on kerättävä välittömästi tal- teen. Vahingosta on ilmoitettava heti pelastus- ja ympäristöviranomaisille. Mahdollis- ten vahinkotapausten varalta kiinteistöllä on oltava varastoituna turvetta tai muuta öl- jynimeytysainetta.
Tarkkailu, kunnossapito, kirjanpito ja raportointi
11. Eläinsuojien, lantavarastojen sekä muiden rakenteiden ja laitteiden on oltava vesi- tiiviitä eikä toiminnasta saa aiheutua päästöjä pinta- ja pohjavesiin tai maaperään. Ra- kenteiden tiiviyttä tulee tarkkailla säännöllisesti ja korjata viivytyksettä niissä havaitut
puutteet ja vauriot. Lantavarastot ja virtsakaivo on tyhjennettävä perusteellisesti vuosit- tain ja samalla tarkastettava niiden kunto.
12. Luvanhaltijan on pidettävä laitoksen toiminnasta, huollosta ja tarkkailusta kirjaa, johon merkitään tarkastusten päivämäärät, niissä tehdyt havainnot ja tarvittavat huolto- toimet.
Kirjanpidosta tulee ilmetä seuraavat asiat:
- tiedot eläinmääristä
- tiedot lannan levitys- ja vastaanottosopimuksista sekä vuosittaisista levitysalois- ta ja -määristä
- tiedot tilalla kuolleiden eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista - tiedot kertyneistä ongelmajätteistä ja niiden toimituspaikoista
- tiedot lanta-, virtsa- ja rehuvarastojen tyhjennysten yhteydessä tehdystä raken- teiden kunnon tarkkailusta
- lanta-analyysien tulokset
- tiedot toiminnassa havaituista ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä häiri- öistä tai muista poikkeuksellisista tilanteista (syy, kesto, arvio päästöistä ja nii- den ympäristövaikutuksista sekä korjaavat toimenpiteet)
Kirjattavia häiriötilanteita voivat olla mm. epidemia, jossa kuolee paljon eläimiä, tuo- tantotilan, rehuvaraston tai lantalan rakenteiden vuoto, polttonestesäiliön rikkoontumi- nen tai häiriö jätevesien johtamisessa. Sellaisista tavanomaisesta toiminnasta poikkea- vista tapahtumista ja onnettomuuksista, joilla voi olla vaikutusta ympäristöön, on il- moitettava välittömästi Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle ja Nurmeksen kaupun- gin ympäristönsuojeluviranomaiselle.
Kirjanpito on säilytettävä vähintään kolme vuotta ja se on pyydettäessä esitettävä ym- päristöluvan valvontaviranomaiselle.
Muut määräykset
13. Tuotannon lisäämisestä, muuttamisesta, lopettamisesta, toiminnanharjoittajan vaih- tumisesta tai toiminnan valvonnan kannalta muista olennaisista muutoksista on ilmoi- tettava hyvissä ajoin Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle. Ilmoitukseen on liitettävä asianmukaiset suunnitelmat tarvittavista ympäristönsuojelutoimista.
14. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa, erityisesti lannan käsittelyyn liit- tyvien tekniikkojen kehittymistä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tekniikan käyttöönottoon.
Asetuksen noudattaminen
15. Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tässä luvassa ole- via määräyksiä ankarampia määräyksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voi- massaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava (ympäristön- suojelulaki 56 §).
RATKAISUN PERUSTELUT
Kun otetaan huomioon laitoksen toiminnan laatu, siitä saadut selvitykset sekä annetut lupamääräykset, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Eläinsuojista ei myöskään aiheudu naapureille eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.
Toimittaessa johdannossa kuvatulla tavalla ja lupamääräyksiä noudattaen luvanhaltijan toiminnasta ei olemassa olevien tietojen perusteella aiheudu terveyshaittaa eikä merkit- tävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Ympäristönsuojelulain 43 §:n mukaan ympäristöluvassa on annettava pilaantumisen ehkäisemiseksi tarpeelliset määräykset päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Luvassa on määrättävä myös toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa sekä toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista ja muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pi- laantumisesta aiheutuvia haittoja. Lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon mm. toiminnan luonne, toiminnan vaikutusalueen ominaisuudet, toiminnan vaikutus ympäristöön, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan.
Lupamääräysten perustelut Määräys 1
Ympäristöluvassa on tarpeen määrätä toiminnan laajuudesta, koska eläinsuojien toi- minnan aiheuttamista päästöistä ei ole mahdollista asettaa suoraan määräyksiä. Toi- minnan laajuus (eläinmäärä) vaikuttaa suoraan lannan ja osin eläinsuojien pesuvesien määrään ja tätä kautta tarvittavaan lannan varastointitilavuuteen.
Määräys 2
Laiduntaminen tulee toteuttaa siten, että pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaara on mahdollisimman vähäinen. Jos laitumille perustetaan kiinteitä ruokinta- tai juomapis- teitä, tulee voimakkaalle kulutukselle joutuvat kohteet tarvittaessa tiivistää.
Määräys 3
Valmistumisesta tehtävä ilmoitus on tarpeen lupamääräyksissä edellytettyjen rakentei- den ja laitteiden toimivuuden tarkastamiseksi.
Jos eläinsuojien yhteyteen rakennetaan myöhemmin jaloittelutarhoja, niiden tulee olla rakenteeltaan asianmukaisesti toteutettu siten, ettei pohjavesien pilaantumisvaaraa syn- ny. Ilmoitus ja suunnitelma tulee toimittaa valvontaviranomaiselle hyvissä ajoin ennen rakentamisen aloittamista, jotta voidaan arvioida, onko luvan tarkistaminen tarpeen.
Määräys 4
Riittävän suurilla lantavarastoilla varmistetaan, että lannan levitys voidaan keskittää sekä viljelyn että ympäristöhaittojen ehkäisyn kannalta parhaaseen aikaan. Tilavuuksis- sa on huomioitava myös kattamattomiin varastoihin kertyvä sadevesi sekä eläinsuojien
pesu- ja muut vedet. Arvio lietesäiliöihin kertyvien sadevesien määrästä perustuu ym- päristöministeriön kotieläineläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 antamaan oh- jeeseen. Sade- ja pesuvesille laskennallinen tilavuustarve lietesäiliöissä on noin 300 m3. Lannan varastointitilavuuksista voidaan vähentää laidunkauden osuus, jonka arvioin- nissa voidaan käyttää seuraavia ns. nitraattiasetuksessa (Valtioneuvoston asetus maata- loudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta 931/2000) annettuja lannan tuoton mitta-arvoja: emolehmä, hieho ja lihanauta 15 m3 ja alle 6 kuukauden ikäinen nuorkarja 4 m3 vuodessa.
Määräys 5
Eläinsuojissa kertyvien jätevesien ohjaus liete- tai virtsasäiliöön on ympäristön kannal- ta hyvä ratkaisu. Ravinnevedet menevät tällöin lannan levityksen yhteydessä peltokas- vuston käyttöön.
Määräyksen tarkoituksena on varmistaa, että lannan ja muiden orgaanisten lannoittei- den, eläinsuojien jätevedet mukaan lukien, ravinnesisällölle on käytettävissä riittävä peltoala. Varsinaisesti pelloille levitettävien lannoitteiden määrä arvioidaan lanta- analyysien, viljeltävän kasvin tarpeen sekä pellon viljavuuden perusteella. Toiminnassa syntyvä lanta voidaan tällöin hyödyntää niin, ettei haitallisia ravinnehuuhtoumia synny.
Huuhtoutumisriski lisääntyy, jos peltoja lannoitetaan yli viljeltävän kasvin tarpeen tai lannan levitys suoritetaan kasvun kannalta epäedulliseen aikaan.
Määräyksellä on kielletty nestemäisten jätteiden levittäminen pohjavesialueelle ympä- ristönsuojelulain 8 § 1 momentin nojalla. Ko. säädöksen alakohdan 1 mukaan ainetta tai energiaa ei saa panna tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu muutoin olennaisesti huonontua (pohjaveden pi- laamiskielto). Asian tärkeyttä korostaa alueella oleva vedenottamo.
Vähimmäispeltoala on määritelty ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristön- suojelusta 30.9.1998 antaman ohjeen mukaan, eli yksi peltohehtaari kolmea emoleh- mää, neljää hiehoa tai lihanautaa ja kahdeksaa vasikkaa kohden. Hakijan käytettävissä oleva peltoala on riittävä hakemuksen mukaisen eläinmäärän lannan levitykseen.
Määräys 6
Määräyksen mukaisilla rakenteilla ja huolellisilla työtavoilla ehkäistään ympäristön pi- laantumista, mikä voi ilmetä mm. pinta- tai pohjaveden likaantumisena sekä lannan siirtojen ja kuljetusten yhteydessä roskaantumiseen verrattavana haittana. Lanta on kar- janpidossa syntyvää jätelaissa tarkoitettua jätettä, jonka käsittelyssä tulee noudattaa jä- telakia. Lannan kuormauspaikkojen tulee olla puhdistettavissa, jotta voidaan estää nii- den liettyminen ja sitä kautta lannan kulkeutuminen edelleen ojaan tai vesistöön.
Ympäristönsuojelulaissa säädetyn ennaltaehkäisyn ja haittojen minimoinnin periaatteen mukaisesti haitalliset ympäristövaikutukset tulee ehkäistä ennakolta tai, milloin haital- listen vaikutusten syntymistä ei voida kokonaan ehkäistä, rajoittaa ne mahdollisimman vähäisiksi. Lisäksi toiminnanharjoittajan edellytetään menettelevän riittävällä huolelli- suudella ja varovaisuudella ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa tai kohtuutonta viihtyvyyteen kohdistuvaa rasitusta, kuten hajua tai melua.
Määräys 7
Jätelaissa säädetään, että jätteestä ei saa aiheutua merkityksellistä haittaa tai vaikeutta jätehuollon järjestämiselle eikä vaaraa eikä haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätelaki kieltää myös roskaamisen.
Jätteet on kerättävä ja pidettävä toisistaan erillään siinä laajuudessa kuin se on tervey- delle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemisen taikka jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti tai taloudellisesti mahdollista. Jätelain 6 §:n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdol- lista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin jär- jestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine, toissijaisesti sen sisältämä energia.
Määräys 8
Tilalla kuolleiden eläinten asianmukaisella hävittämisellä voidaan rajoittaa mahdollis- ten eläintautien leviäminen tilan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten ja eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Kuolleet eläimet tulee ensisijaisesti toimittaa asianmu- kaisen luvan omaavaan käsittelypaikkaan.
Määräys 9
Jäteasetuksen 5 §:n mukaan jätteet on koottava, pakattava ja merkittävä siten, että niille voidaan järjestää asianmukainen jätehuolto.
Ongelmajätteitä ei saa sekoittaa toisiinsa eikä muihin jätteisiin mahdollisen reagoimis- vaaran vuoksi. Ongelmajätteiden merkitseminen helpottaa niiden jatkokäsittelyn ja si- sällön selvittämistä. Erilaatuiset ongelmajätteet tulee pakata niille tarkoitettuihin hy- väksyttyihin kuljetuspakkauksiin, jotta niitä voidaan käsitellä hallitusti ja ne voidaan pitää erillään kaikissa jätehuollon vaiheissa. Ongelmajätteiden varastointia ja suurten ongelmajätevarastojen pitoa tilalla tulee välttää.
Valtioneuvoston öljyjätehuollosta antaman päätöksen (101/1997) 5 §:n mukaan öljyjät- teeseen ei saa sekoittaa muuta jätettä tai ainetta siten, että siitä voi aiheutua haittaa ter- veydelle, ympäristölle tai öljyjätehuollon järjestämiselle. Eri öljyjätelaatuja ei myös- kään saa tarpeettomasti sekoittaa keskenään. Öljyjäte on pyrittävä hyödyntämään ensi- sijaisesti uudistamalla ja toissijaisesti energiana. Jäteöljyn polttaminen on luvallista ai- noastaan niissä laitoksissa, joilla on siihen lupa.
Ongelmajätteiden asianmukainen hyödyntäminen tai käsittely edellyttää niiden toimit- tamista laitokseen tai vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa ongelmajätteiden vastaanottoon ja käsittelyyn tai jätetiedostoon merkitylle ammattimaiselle kerääjälle.
Määräys 10
Ympäristönsuojelulain 7 §:n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muu- takaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, jos- ta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Sopivalla suojauksella maaperän pilaantuminen voidaan ehkäistä myös mahdollisessa vahinkotilanteessa. Suo- jausten merkitystä korostaa sijainti pohjavesialueella.
Määräys 11
Määräys rakenteiden tiiviydestä ja päästöjen estämisestä on tarpeen maaperän sekä pin- ta- ja pohjaveden pilaantumisvaaran ehkäisemiseksi. Tarkkailu-, huolto- ja mahdolli- sesti havaittujen vaurioiden korjausvelvoite on annettu sen varmistamiseksi, ettei toi- minnasta aiheudu suoria päästöjä maaperään, pohjaveteen tai pintavesiin.
Määräys 12
Eläinsuojien toimintaa koskevat kirjanpito- ja raportointivelvoitteet on annettu viran- omaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi.
Tavanmukaisesta toiminnasta ei ole tarpeen raportoida laajasti ja seikkaperäisesti. Mi- käli yksityiskohtaisempia tietoja tarvitaan, niitä pyydetään erikseen. Ympäristökeskus voi näin ollen pyytää raportoimaan näitä tietoja myös säännöllisesti vuosittain, jos se on hallinnon yhtenäisen seurannan ja tilastoinnin vuoksi tarpeen. Toiminnanharjoittajan on kuitenkin ympäristönsuojeluasetuksen 30 §:n mukaan välittömästi ilmoitettava val- vontaviranomaiselle sellaisista tavanomaisesta toiminnasta poikkeavista tapahtumista ja onnettomuuksista, joilla voi olla vaikutuksia ympäristöön tai luvan noudattamiseen.
Määräys 13
Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle, mikäli toiminnassa ta- pahtuu muutoksia. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaiku- tuksia ja arvioi, onko lupaa tarpeen muuttaa. Toiminnan olennainen muutos edellyttää luvan tarkistamista. Toiminnan lopettaminen edellyttää, että toimintaan liittyneet ym- päristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu.
Määräys 14
Ympäristönsuojelulain 4 §:ssä mainituista yleisistä periaatteista yhtenä on parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaate. Saman lain 5 §:n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Lisäksi 43 §:n mukaan päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyt- tökelpoiseen tekniikkaan. Sitä mukaa kun paras käyttökelpoinen tekniikka ja ympäris- tön kannalta parhaat käytännöt kehittyvät, niitä on pyrittävä ottamaan käyttöön.
MUIDEN SÄÄNNÖSTEN NOUDATTAMINEN
Ympäristönsuojeluasetuksen 4 §:n mukaan lannan hyödyntäminen maanparannusai- neena tai lannoitteena ei ole ympäristöluvanvaraista toimintaa. Näin ollen eläinsuojaa koskevassa ympäristöluvassa ei pääsääntöisesti anneta lannan peltolevitystä koskevia määräyksiä. Pohjaveden pilaantumisvaaran ehkäisemiseksi on kuitenkin kielletty nes- temäisten jätteiden vienti pohjavesialueella oleville peltolohkoille. Luvanvaraisuudesta riippumatta kotieläintilan ympäristönsuojelulta edellytetään maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (931/2000) noudattamista. Asetuksen mukaan kotieläintilalla pitää olla 15.11.2000 lu- kien niin suuri asianmukainen lantala, että siihen voidaan varastoida 12 kuukauden ai- kana kertynyt lanta. Laiduntaminen vähentää varastointitilan tarvetta. Asetuksessa on myös mm. lantavarastojen rakenteita, lannoitteiden levitystä, eläinsuojan sijoittamista sekä säilörehun puristenesteen varastointia ja käsittelyä koskevia säännöksiä. Asetuk-
sen noudattamista valvovat alueellinen ympäristökeskus ja kunnan ympäristönsuojelu- viranomainen.
Eläinsuojan sekä lantavarastojen rakentamisessa tulee ottaa huomioon maa- ja metsä- talousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM:n asetus 100/01, MMM- RMO C4: Kotieläinrakennusten ympäristöhuolto, 7.1.2002). Tilalla kuolleiden ja lope- tettujen eläinten käsittelyä ohjataan EU:n jäsenmaissa 1.5.2003 voimaan tulleella Eu- roopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1774/2002 muiden kuin ihmis- ravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (ns. sivu- tuoteasetus) sekä maa- ja metsätalousministeriön asetuksella eläimistä saatavien sivu- tuotteiden hävittämisestä syrjäisillä alueilla sekä kuolleiden lemmikkieläimien hävittä- misestä (1374/2004). Asetuksien noudattamista valvoo mm. kunnaneläinlääkäri.
Edellä annettujen määräysten lisäksi toiminnassa on huomioitava Nurmeksen kaupun- gin antamat jätehuolto- ja ympäristönsuojelumääräykset.
Kaupungin ympäristönsuojelumääräysten 5 §:n mukaan jätevesilietteet on toimitettava jätevedenpuhdistamolle tai muuhun terveys- ja ympäristönsuojeluviranomaisen hyväk- symään paikkaan. Haja-asutusalueella sijaitsevan kiinteistön haltija voi tyhjentää ja le- vittää omalle pellolle omassa käytössä olevan asuin- ja lomarakennuksen lietteet. Liet- teen levittäjän tulee olla tietoinen lietteiden sisältämästä taudinaiheuttajariskistä. Liet- teet suositellaan käsiteltäväksi vaarattomaksi esim. kalkilla ennen pellolle levittämistä.
Lietteet on mullattava välittömästi levityksen jälkeen.
PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO
Uuden eläinsuojan voi ottaa käyttöön ympäristöluvan saatua lainvoiman.
Korvattavat päätökset
Tämä lupa korvaa Nurmeksen kaupungin teknisen lautakunnan lupajaoksen 30.6.2003 myöntämän ympäristöluvan.
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET
Jäteasetus (1390/1993) 3, 3 a, 5 ja 22 §
Jätelaki (1072/1993) 3-4, 6, 8, 12, 15, 19, 51, 52 ja 54 § Laki eräistä naapuruussuhteista 26/1920 17 §
Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden- pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996)
Valtioneuvoston päätös öljyjätehuollosta (101/1997)
Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 4, 6, 16-19, 23, 30 ja 37 §
Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 2-8, 28, 41-43, 45-46, 52-56, 81, 83, 96-97, 100, 105
LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN
Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Lupaehtojen tarkistamista koskeva hakemus on jätettävä Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle viimeistään 31.12.2016. Päätös on
voimassa siihen saakka, kunnes lupaehtojen tarkistamista koskeva hakemusasia on lainvoimaisesti ratkaistu.
Toiminnan olennaiseen muuttamiseen tai laajentamiseen on haettava lupa. Toiminnan olennaisesta supistamisesta, lopettamisesta taikka toiminnan harjoittajan vaihtumisesta on ilmoitettava lupaviranomaiselle.
PÄÄTÖKSEN TIEDOKSI ANTAMINEN Päätös Hakija
Tiedoksi Nurmeksen kaupunki
Nurmeksen kaupungin teknisen lautakunnan lupajaosto Suomen ympäristökeskus, kirjaamo (sähköisesti) Ilmoittaminen
Pohjois-Karjalan ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuulutuksella Nurmeksen kaupungin ilmoitustaululla. Lisäksi hakemuksen johdosta kuulluille naapurikiinteistö- jen haltijoille lähetetään erillinen kirje.
KÄSITTELYMAKSU
Lupamaksu on 1 200 €. Ympäristöluvan maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) ja ympäristöministeriön alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suo- ritteista antaman asetuksen (1237/2003) mukaisesti.
MUUTOKSENHAKU
Tähän päätökseen ja lupamaksuun saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto- oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella luvan hakija ja ne, joiden oi- keutta tai etua asia saattaa koskea, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset il- menevät, sekä laitoksen sijaintikunnan kunnanhallitus ja sellaiset viranomaiset, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua.
Valitusosoitus on liitteenä.
Ympäristölupapäällikkö Kari Varonen
Ylitarkastaja Tiina Ristola
VALITUSOSOITUS
Valitusviranomainen
Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella.
Valituskirjelmä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on toimitettava liitteineen valitusajassa Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle.
Valitusaika
Valitus on toimitettava Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle viimeistään kolman- tenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun otta- matta. Valitusaika päättyy kuitenkin viikonlopusta johtuen 5.6.2006.
Valitus ja sen liitteet
Valituskirjelmässä on ilmoitettava - valittajan nimi, osoite ja kotikunta
- muutos, joka päätökseen vaaditaan tehtäväksi - muutosvaatimuksen perustelut
- ympäristökeskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisem- min toimitettu viranomaiselle
- asiamiehen valtakirja
Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava.
Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tä- män nimi ja kotikunta.
Valituksen toimittaminen perille
Valitus on toimitettava Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen kirjaamoon. Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä. Postiin asia- kirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen viraston aukioloajan päät- tymistä.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeuden- käyntimaksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeudenkäyntiviranomaisten suorit- teista perittävistä maksuista annetussa laissa (701/1993) on erikseen säädetty eräistä ta- pauksista, joissa maksua ei peritä.
Pohjois-Karjalan ympäristökeskus Käyntiosoite: Torikatu 36 A 4. kerros Postiosoite: PL 69, 80101 Joensuu
Puhelin: vaihde (013) 1411; telekopio (013) 123 622 Aukioloaika: klo 8 - 16.15
